P-HÄMPPI 2010–2011
Tekemisen meininkiä -esite - Finnpark
Tekemisen meininkiä -esite - Finnpark
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Finnpark Oy:<br />
PYSÄKÖINNIN UUDET TUULET<br />
PUHALTAVAT PIRKANMAALLA<br />
Tampereen kaupunki sijaitsee kallioharjanteella, jonka korkeinta kohtaa<br />
mukailee Hämeenkatu. Juuri tämän kallioharjanteen muodon vuoksi<br />
Tampereella on erinomaiset edellytykset rakentaa maan alle. Tulevaisuuden<br />
pysäköinnin edellytykset alkoivat siis rakentua jo harjanteen syntyessä<br />
noin 1800–2000 miljoonaa vuotta sitten.<br />
Tosiasia on, että Tampereen kapealta kannakselta<br />
tila on lopussa. Pysäköinnin tarpeet<br />
ja vaatimukset kasvavat jatkuvasti.<br />
Luonnollinen suunta on siis maan alle.<br />
Pysäköinti palvelee kaupunkilaisten lisäksi<br />
myös kaupungin omaa kehitystä: Tampere<br />
suunnittelee katutilan käyttöä painottaen<br />
entistä voimakkaammin jalankulkijoita<br />
sekä kevyttä ja julkista liikennettä. Pysäköinnin<br />
rakentaminen maan alle palvelee<br />
myös tätä kehityssuuntaa.<br />
Tulevaisuudessa on nähtävissä jatkumoa<br />
P-Hämppi –hankkeelle. Kosken toisen puolen<br />
kehitysratkaisut ovat suunnittelupöydällä<br />
ja kaavoitusmahdollisuudet tutkinnassa.<br />
Myös Keskusareena-hanke on myö-<br />
tätuulessa. Finnpark on valmistautunut<br />
tarjoamaan maanalaisia pysäköinnin ratkaisuja<br />
palvelemaan myös tulevan Keskusareenan<br />
tarpeita.<br />
Suurissa hankkeissa vaikeinta on alkuun<br />
pääseminen. On niin paljon sovittavaa, ja<br />
lukemattomia tahoja, joiden kanssa tulee<br />
löytää yhteisymmärrys. Alkuvaiheiden<br />
haasteiden keskellä on hyvä muistaa, että<br />
vaikka P-Hämpin tekeminen aiheuttaa<br />
häiriötä, sen valmistuminen taas rauhoittaa<br />
kaupungin liikennettä viemättä kuitenkaan<br />
ihmisiä pois keskustasta.<br />
Häiriötkään eivät ole olleet ennalta maalattujen<br />
kauhukuvien mukaisia: Saimme<br />
taannoin yhteydenoton huolestuneel-<br />
ta kaupunkilaiselta, joka tiedusteli, koska<br />
”louherekkaralli” alkaa. Saatoimme tyytyväisenä<br />
kertoa, että louhetta on kuljetettu<br />
urakka-alueelta yöaikaan jo kuukausien<br />
ajan, monien kaupunkilaisten edes huomaamatta<br />
sitä.<br />
On aika katsoa eteenpäin. P-Hämppi<br />
–hanke etenee odotetusti. Kallioperä on<br />
odotuksien mukaisesti vaihtelevaa, ja nykytekniikalla<br />
rosoisemmatkin kohdat ovat<br />
ohitettavissa. Asiantuntevat yhteistyökumppanit<br />
ovat mahdollistaneet töiden<br />
joustavan mukautumisen ympäristön vaatimuksiin.<br />
Meillä on rakennuslupa ja ammattilaiset<br />
työtä tekemässä. Tässä on aitoa tekemisen<br />
meininkiä!<br />
Yhteistyöterveisin,<br />
Markku Hiltunen<br />
toimitusjohtaja<br />
Finnpark Oy<br />
Arkkitehtuurin suunnittelija<br />
KSOY Arkkitehtuuria:<br />
VIIHTYVYYS ARKKITEHTUURIN<br />
OHJENUORANA<br />
KSOY Arkkitehtuuria on suunnitellut<br />
P-Hämpin arkkitehtuurin siten, että<br />
se istuu kaupunkikuvaan ja luo mielikuvan<br />
korkealaatuisesta, modernista<br />
pysäköintihallista.<br />
Rakennuttajakonsultti<br />
A-Insinöörit Rakentaminen Oy:<br />
PITKÄJÄNTEISTÄ HANKKEEN<br />
KOORDINOINTIA<br />
Rakennuttajakonsulttina A-Insinöörit Rakentaminen ohjaa suunnittelutyön<br />
ja urakan etenemistä. P-Hämppi luovutetaan tilaajalle, Finnparkille,<br />
avaimet käteen –periaatteella.<br />
”P-Hämppi –hanke on monimuotoisuudessaan<br />
haastava. Alkuun pääseminen edellytti<br />
monien tahojen yhteisymmärrystä, esimerkiksi<br />
rasitesopimusneuvotteluja käytiin<br />
35 eri tahon kanssa”, toteaa A-Insinöörit Rakennuttamisen<br />
projektin johtaja Leo Seppänen,<br />
”Eri intressiryhmien kanssa neuvoteltaessa<br />
pystyttiin luomaan myönteinen kuva<br />
Tampereen ensimmäisestä isosta kalliorakennushankkeesta.”<br />
Toimitusjohtaja Timo Meuronen kertoo:<br />
”Väljä, helposti hahmottuva hallimuoto, joka<br />
seuraa Hämeenkadun linjausta, tuo sekä<br />
turvallisuutta että helpottaa orientoitavuutta.<br />
Viihtyvyyttä ja elämyksellisyyttä luodaan<br />
louhittua luolaa korostavalla, säädettävällä<br />
värivalaistuksella. Jalankulkualueet erotetaan<br />
ajoväylistä pinnan värityksellä ja muodonannolla.<br />
Ainutlaatuinen suunnitteluratkaisu on yli<br />
600-metrisen, osin kaksitasoisen pysäköintihallin<br />
toteuttaminen yhtenä palo-osastona<br />
ja ilman näkyviä savulohkojakoja. Tämä<br />
mahdollistaa ilmavan ja yhtenäisen kokonaisratkaisun<br />
sekä pitkät näkymälinjat pysäköintihallissa.<br />
KSOY Arkkitehtuuria tekee tiivistä yhteistyötä<br />
erikoissuunnittelijoiden kanssa parhaiden<br />
ratkaisujen löytämiseksi tekniikan sijoittamiseen<br />
pysäköintitiloissa. Esimerkiksi tuloilmasäleiköt<br />
ja pikapalopostit on integroitu<br />
yhteen mainospintojen kanssa, ja hallin eteläsivun<br />
poistumistiekäytävä toimii myös tuloilmakanavana.<br />
Hallin sijoittuminen kaupungin ydinkeskustaan<br />
ja hissien sijoittaminen merkittäville<br />
paikoille, kuten vaikkapa rautatieasema-aukiolle,<br />
tuovat kaupunkikuvallisia haasteita<br />
maanpäällisten rakenteiden suunnittelulle.<br />
Sisäänajokatokset ja hissien sisäänkäynnit<br />
on suunniteltu korkealaatuisista materiaaleista<br />
harkituin detaljein, huomioiden myös<br />
tekniikan integroimisen kokonaisuuteen.”<br />
”Lisäksi tehtäviimme kuuluu suunnittelun<br />
koordinointi, hankkeen eteenpäin vieminen<br />
sovituissa aikatauluissa sekä työmaavalvonta.<br />
Tällä hetkellä katukuvassa näkyy kaksi<br />
kalliovalvojaamme, jotka seuraavat tilaajan<br />
puolesta suunnitelman mukaisten laadun<br />
ja työtapojen toteutumista”, Seppänen kertoo.<br />
Hänen mukaansa hankkeen ensimmäinen<br />
vaihe on edennyt joustavasti ja suunnitelmien<br />
mukaan.<br />
KSOY Arkkitehtuuria<br />
on P-Hämpin arkkitehtuurin<br />
suunnittelija. Yritys vastaa<br />
tilojen toiminnallisuudesta,<br />
viihtyvyydestä ja esteettisyydestä.<br />
KSOY Arkkitehtuuria<br />
on ollut P-Hämppi<br />
–hankkeessa mukana jo<br />
vuodesta 2005 alkaen.<br />
A-Insinöörit<br />
Rakennuttaminen Oy<br />
toimii P-Hämppi –hankkeen<br />
rakennuttajakonsulttina.<br />
Organisaation vastuualueisiin<br />
kuuluvat projektin johtaminen,<br />
hankesuunnitteluvaiheen<br />
ohjaus, suunnittelun<br />
ohjaus, urakoinnin kilpailutus<br />
ja osallistuminen urakoitsijan<br />
valintaan sekä työmaavalvonta.<br />
2 3
Pääsuunnittelija ja kalliotekninen suunnittelija<br />
Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy:<br />
P-Hämpin kalliosuunnittelu näyttää tietä seuraaville<br />
”Tuomme projektiin pitkäaikaisen<br />
kalliorakennushankkeiden kokemuksemme.<br />
Käytännön rooliimme<br />
kuuluvia toimia ovat esimerkiksi<br />
kommentointi erilaisiin ratkaisuihin,<br />
kuten palojärjestelmät, raken-<br />
neratkaisu, IV-tekninen valinta tai<br />
tilamitoitus ja niin edelleen”, avaa<br />
Saanio & Riekkolan suunnittelija<br />
Matti Kalliomäki.<br />
”Toimimme tiiviissä yhteistyössä kaikkien<br />
osapuolten: tilaajan, rakennuttajan, arkki-<br />
tehdin ja erikoissuunnittelijoiden sekä urakoitsijan,<br />
kanssa.”<br />
Tampereen ensimmäinen<br />
P-Hämppi on ensimmäinen suuri kalliorakennushanke<br />
Tampereen keskustassa, joten<br />
vertailuhankkeita ja kokemuksia ei ole<br />
ollut käytössä. Tämän vuoksi on hankkeessa<br />
jouduttu tekemään normaalia enemmän<br />
tutkimuksia, tulkintoja ja laskentaa, joiden<br />
avulla on varmistettu hankkeen toteuttaminen.<br />
LVIA-suunnittelija<br />
Insinööritoimisto Esko Hämäläinen Oy:<br />
korkealuokkaisia<br />
taloteknisiä ratkaisuja<br />
”Roolimme P-Hämpin suunnittelussa on etsiä<br />
muiden suunnittelijoiden kanssa sellaiset<br />
talotekniset ratkaisut, jotka täyttävät tilaajan<br />
laatutavoitteet korkealuokkaisen, turvallisen<br />
ja toimivan pysäköintilaitoksen rakentamiseksi<br />
kohtuullisin kustannuksin. Keskeisiin<br />
laatutavoitteisiin sisältyvät myös laitoksen<br />
koko elinkaaren aikaisten käyttökustannusten<br />
ja ympäristövaikutusten hallinta”, kertoo<br />
Insinööritoimisto Esko Hämäläinen Oy:n toimitusjohtaja<br />
Esko Hämäläinen.<br />
Ympäristön huomioiminen on yksi merkittävä<br />
tekijä, joka korostuu alueella, jossa aiemmin<br />
ei kalliotiloja ole ollut. P-Hämppi, kuten<br />
kalliorakennushanke yleensäkin, on kaikkien<br />
osapuolten yhteinen ponnistus, koska<br />
aina tulee varautua muutoksiin. Kallioteknisesti<br />
hanke on haastava, ja pääsuunnittelijan<br />
tiivis yhteistoiminta urakoitsijan kanssa<br />
on ollut tärkeää sujuvan toteutuksen onnistumisen<br />
kannalta.<br />
P-Hämpin henkilö- ja materiaaliturvallisuus<br />
ovat korkeatasoisia: pysäköintitilat on varustettu<br />
mm. automaattisella palonsammutusjärjestelmällä,<br />
joiden vesilähde on kahdennettu.<br />
Savunpoistojärjestelmän toiminta on<br />
varmistettu ennakkoon yksityiskohtaisilla<br />
laskentaohjelmilla ja järjestelmään kuuluvilla<br />
tehokkailla ja monipuolisesti käytettävissä<br />
olevilla savunpoistopuhaltimilla.<br />
Käyttökustannuksien osalta on erityistä<br />
huomiota saanut ilmanvaihtojärjestelmän<br />
toteutustapa: ilmaa vaihdetaan riittävästi<br />
mutta vain tarpeen mukaan, ja poistoilmasta<br />
otetaan lämpö talteen.<br />
Saanio & Riekkola Oy<br />
toimii P-Hämpin pääsuunnittelijana<br />
ja kalliorakennuksen<br />
asiantuntijana. Yritys vastaa<br />
kalliorakennussuunnittelusta<br />
sekä pääsuunnittelusta<br />
arkkitehdin kanssa sovitulla<br />
työjaolla. Lisäksi Saanio &<br />
Riekkola toimii rakennuttajan<br />
apuna hankkeessa.<br />
Insinööritoimisto<br />
Esko Hämäläinen Oy:n vastuualueina<br />
P-Hämpin suunnittelussa<br />
ovat lämmitys-,<br />
vesi- ja viemäri-, ilmanvaihto-,<br />
palotorjunta- sekä rakennusautomaatiojärjestelmät.<br />
Lisäksi yritys vastaa pysäköintiluolan<br />
varavoiman apujärjestelmien<br />
suunnittelusta.<br />
SÄHKÖsuunnittelija<br />
Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:<br />
sähkösuunnittelu on<br />
vuorovaikutusta<br />
”Tiivistetysti sanottuna tehtävämme on koota<br />
käytettävissä olevista vaihtoehdoista teknisesti<br />
ja taloudellisesti toimiva kokonaisuus,<br />
jossa sekä rakennuttajan että muiden<br />
erikoissuunnittelijoiden asettamat tavoitteet<br />
saavutetaan”, kuvailee Insinööritoimisto<br />
Tauno Nissisen suunnittelujohtaja Kaj Helenius<br />
yrityksen roolia.<br />
Suunnitteluprosessin alkuvaiheessa työn<br />
pääpaino on erilaisten sähkö-, tele-, turva-<br />
ja valaistusteknillisten ratkaisujen ja vaihtoehtojen<br />
etsiminen, sekä niiden esittäminen<br />
jatkosuunnittelun pohjaksi. Suunnitteluprosessi<br />
edellyttää sähkösuunnittelijan kannalta<br />
tiivistä ja jatkuvaa vuorovaikutusta rakennuttajan<br />
ja muiden suunnittelualojen kesken.<br />
Toteutussuunnitteluvaiheessa valitut ratkaisut<br />
jalostetaan toteuttamista varten.<br />
Insinööritoimisto<br />
Tauno Nissinen Oy<br />
toimii P-Hämppi –hankkeen<br />
sähkö-, tele-, turva- ja<br />
valaistussuunnittelijana.<br />
4 5
PALO- JA TURVALLISUUSsuunnittelija<br />
LOUHINTAURAKOITSIJA<br />
L2 Paloturvallisuus Oy:<br />
palotekniset ratkaisut testattiin<br />
simuloinnilla<br />
P-Hämpin palosuunnittelu perustuu<br />
oletetun palonkehityksen simulointiin.<br />
Sen avulla tutkittiin<br />
luolan paloteknisen suunnitelman<br />
toimivuutta erityisesti savunpoistojärjestelmän<br />
ja poistumisturvallisuuden<br />
osalta.<br />
Savunpoiston toimintaperiaate<br />
Impulssipuhaltimet ohjaavat<br />
korvausilmaa kohti paloaluetta/savunpoistoa<br />
Korvausilmapuhaltimet<br />
käynnistyvät<br />
Kiinnostavaksi kohteeksi P-Hämpin tekee<br />
suuri, yhtenäinen palo-osastokoko<br />
(n. 29 000 m 2 ), kansallisista ohjeista poikkeava<br />
savunpoistotapa sekä poistumisetäisyydet.<br />
Simulointien perusteella voitiin<br />
havaita, että palotekniset ratkaisut<br />
täyttävät paloturvallisuudelle asetetut<br />
vaatimukset.<br />
PALO SYTTYY<br />
Alueen SP-puhallin käynnistyy<br />
Alueella oleva paloilmaisin reagoi<br />
”Käytännössä työmme on tarkoittanut palosimulointien<br />
lisäksi viranomaisneuvotteluja,<br />
kokouksia muiden suunnittelijoiden<br />
kanssa ja paljon työtä paloturvallisuusasioiden<br />
parissa. Tavoite on, että mitään ei<br />
satu. Ja jos sattuu, onnettomuuksista selvitään<br />
mahdollisimman turvallisesti ja pienin<br />
vahingoin. Myös pelastushenkilöstölle<br />
on mahdollistettava turvallinen työympäristö”,<br />
kertoo L2 Paloturvallisuuden turvallisuusasiantuntija<br />
Pia Nyman.<br />
Korvausilmapuhaltimet<br />
käynnistyvät<br />
Impulssipuhaltimet ohjaavat<br />
korvausilmaa kohti paloaluetta/savunpoistoa<br />
Lemminkäinen Infra Oy:<br />
Louhinnan hallittu<br />
kokonaisuus<br />
Lemminkäinen Infran kalliorakentamisen<br />
segmentti vastaa<br />
P-Hämpin louhintaurakasta. Urakan<br />
odotettu valmistumisaika on heinäkuussa<br />
2011. Kansainvälisessäkin<br />
laajuudessa mittavan hankkeen tuloksena<br />
syntyy 32 m leveä ja 10 m<br />
korkea luola 30 metrin syvyyteen<br />
Hämeenkadun alle.<br />
Vahvuutena joustavuus<br />
P-Hämpin louhintaurakka edellyttää urakoitsijalta<br />
joustavuutta, sillä suunnitelmia<br />
on jouduttu muuttamaan matkan varrella<br />
ympäristön tarpeiden mukaan. Esimerkiksi<br />
Pellavatehtaankadulta Pikku Kakkosen puis-<br />
ton läheisyyden vuoksi urakoitsija ja tilaaja<br />
päätyivät siirtämään työmaan painopisteen<br />
Pakkahuoneen aukiolle. Huolellisella<br />
suunnittelulla mahdollistettiin Itsenäisyydenkadun<br />
alitus ilman kadun puhkaisua<br />
ja liikenteen uudelleenohjausta.<br />
Näkymättömät louherekat<br />
Urakan louhintavaiheen aikana tulee syntymään<br />
arviolta 210 000 kuutiota louhetta.<br />
Tämä tarkoittaa noin 35 000 autokuormallista<br />
kiveä. Louhetta kuljetetaan luolasta öisin,<br />
näin kiven ajamisen vaikutukset keskustaalueen<br />
liikenteeseen säilyvät mahdollisimman<br />
vähäisinä. Yöaikaan noin joka kolmas<br />
minuutti luolasta ajaa ulos louherekka.<br />
L2 Paloturvallisuus Oy<br />
vastaa P-Hämpin turvallisuuden<br />
suunnittelusta, etenkin<br />
palo-, poistumis- ja pelastusturvallisuudesta.<br />
Lemminkäinen Infra Oy<br />
on P-Hämppi –hankkeen ensimmäisen<br />
vaiheen pääurakoitsija.<br />
Hankkeen ensimmäisessä<br />
vaiheessa louhitaan<br />
kallion sisään, pääasiassa<br />
Hämeenkadun alle, noin<br />
210 000 kuution kokoinen<br />
tyhjä halli. Pysäköintihalliin<br />
tulee ajoyhteydet Pakkahuoneen<br />
aukiolta sekä Pellavatehtaankadulta.<br />
Louhitusta<br />
kalliotilasta tulee maan päälle<br />
kahdeksan noin 30 metriä<br />
korkeata kuilua. Kuilut puhkeavat<br />
muun muassa olemassa<br />
oleviin kiinteistöihin sekä<br />
puistoihin.<br />
6 7
Näin P-Hämppiä louhitaan<br />
Lemminkäinen Infra Oy<br />
on P-Hämppi –hankkeen ensimmäisen<br />
vaiheen pääurakoitsija.<br />
Hankkeen ensimmäisessä<br />
vaiheessa louhitaan<br />
kallion sisään, pääasiassa<br />
Hämeenkadun alle, noin<br />
210 000 kuution kokoinen<br />
1. Louhintatöitä varten suoritetaan tunnusteluporaus,<br />
jonka tarkoituksena on kartoittaa<br />
kiven laatu.<br />
2. Viistoon porattavat esi-injektointireiät<br />
ovat noin 20 m pitkiä.<br />
3. Esi-injektointireikiin pumpataan kalliota<br />
eheyttävää ja vahvistavaa vesi-sementtiseosta.<br />
tyhjä halli. Pysäköintihalliin<br />
tulee ajoyhteydet Pakkahuoneen<br />
aukiolta sekä Pellavatehtaankadulta.<br />
Louhitusta<br />
kalliotilasta tulee maan päälle<br />
kahdeksan noin 30 metriä<br />
korkeata kuilua. Kuilut puhkeavat<br />
muun muassa olemassa<br />
oleviin kiinteistöihin sekä<br />
puistoihin.<br />
4. Porausvaiheessa porataan reiät panostusta<br />
varten. Reikien pituudet, leveydet,<br />
kulmat ja tiheys suunnitellaan yksityiskohtaisesti.<br />
5. Panostus ja räjäytys. Yksi räjäytys kestää<br />
n. 6–8 sekuntia.<br />
6. Rusnausvaiheessa tunnelin seinistä tai<br />
katosta löyhästi kiinni oleva kiviaines poistetaan<br />
kalliopinnoista koneellisesti rusnauskangella.<br />
7. Kivet lastataan kuorma-autoihin ja poistetaan<br />
tunnelista.<br />
8. Tunnelin puhdistuksen jälkeen kalliotilaa<br />
vahvistetaan pulttauksella.<br />
9. Suunnittelija määrittelee salaojien paikat.<br />
Profiiliin asennetaan salaojamatto, joka<br />
ankkuroidaan kallioon. Salaojan päälle tulee<br />
ruiskubetonointi.<br />
10. Ruiskubetonointi vahvistaa tunnelia.<br />
Ruiskubetonoinnissa käytetään vesi-sementtiseosta<br />
ja teräskuitua. Ruiskubetonoinnin<br />
paksuus riippuu kiven laadusta.<br />
11. Tilaajan suunnittelija ja valvoja tarkastavat<br />
säännöllisin väliajoin louhittua tunnelia<br />
sekä edessä olevan kiven laatua. Tutkimusten<br />
perustella suunnittelija suunnittelee<br />
tulevat kalliotilan lujitukset. Urakka-alueen<br />
ympärillä on useita liikuteltavia tärinämittareita,<br />
joista saatujen tietojen perusteella<br />
voidaan aloittaa seuraavan räjäytyksen<br />
valmistelu.<br />
Kuvassa poikkileikkaus<br />
louhitusta hallista ja kalliopulttauksesta.<br />
Kalliopulteilla<br />
vahvistetaan ja sidotaan<br />
ympäröivä kallio 5–7 metriä<br />
pitkillä kalliopulteilla.<br />
Pulttaus tehdään n. 1,7 metrin<br />
"ruutuun", eli pulttien välinen<br />
etäisyys toisiinsa on n. 1,7<br />
metriä.<br />
8 9
Kuilujen rakentaja<br />
Lemminkäinen Infra Oy:<br />
Turvallisimpia tukirakenneratkaisuja<br />
kuiluihin<br />
Tärinäseuranta ja -mittaus:<br />
Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy:<br />
Turvallisuus varmistetaan<br />
jatkuvalla seurannalla<br />
Lemminkäinen Infra Oy:n pohjarakentamisen<br />
segmentti vastaa<br />
P-Hämpin poistumistieportaiden<br />
kuilujen rakentamisesta. Kuiluja<br />
on rakennettu yhteensä 8 kappaletta.<br />
Osa kuiluista on kiinteistöjen<br />
yksityiskäyttöön, osa julkiselle<br />
liikenteelle.<br />
Pohjarakentamisen aluevastaava Jussi<br />
Kiuru: ”P-Hämpin alueella kalliopinta vaihtelee<br />
jonkin verran, ja sen pinnalla on<br />
pehmeää maata 5–15 m. Pinnan vaihtelevuuden<br />
ja korkeiden turvallisuusvaatimusten<br />
vuoksi yhdistimme erilaisia tukiseinärakenteita<br />
enemmän kuin tämän<br />
kaltaisissa hankkeissa yleensä. P-Hämpin<br />
kuilujen rakentamisessa on hyödynnetty<br />
ponttiseinää, porapaalua ja seittilankuttamalla<br />
toteutettuja kuilutuentoja.<br />
Lisäksi maata porapaalujen välissä on sil-<br />
loitettu suihkuinjektoimalla. Tämä ratkaisumalli<br />
ei ollut edullisin mahdollinen<br />
vaihtoehto, mutta turvallisin se on.”<br />
Ympäristön huomioivaa<br />
työskentelyä<br />
P-Hämpin keskeinen sijainti Tampereen<br />
keskustassa on luonut omat haasteensa<br />
kuilujen rakentamiselle. ”Olemme yhdessä<br />
tilaajan kanssa pyrkineet minimoimaan<br />
kuilujen rakennustöistä aiheutuvaa<br />
haittaa ympäristölle. Esimerkiksi Suomen<br />
Pankin aukiolla kuilun tukiseinärakenteista<br />
tehtiin osa keväällä 2010. Sen jälkeen<br />
suljimme kuilutyömaan, jotta aukiolla sijaitsevan<br />
ravintolan terassitoiminta mahdollistui.<br />
Suomen pankin aukion kuilutyömaan<br />
viimeistely tapahtuu syksyllä 2010,<br />
terassikauden päätyttyä”, kertoo Lemminkäinen<br />
Infran projekti-insinööri Jarkko<br />
Meriläinen.<br />
Kalliotekniikka Consulting Engineers<br />
Oy huolehtii urakan vaikutusalueella<br />
olevien rakennusten katselmoinnista<br />
sekä niiden tilanteen seurannasta<br />
halki urakoinnin. Lisäksi yritys<br />
tekee tärinämittauksia P-Hämpin<br />
vaikutusalueella.<br />
Katselmoinnit<br />
Katselmoinneissa selvitetään rakennusten<br />
rakenteiden kunto ja kestokyky. Katselmointien<br />
yhteydessä kovalevylliset atk-laitteet<br />
eristetään tärinältä kumivaimentimin.<br />
Katselmusten tarkoituksena on selvittää räjäytys-<br />
ja muista töistä johtuvat tärinän aiheuttamat<br />
todelliset vahingot rakenteille.<br />
Tärinämittaukset<br />
Tärinää mitataan, jotta räjäytysten aiheuttamilta<br />
vahingoilta vältyttäisiin ja jotta tärinäarvot<br />
pysyisivät normien alapuolella.<br />
Mittaustuloksia urakoitsija hyödyntää po-<br />
raus-, panostus- ja sytytyssuunnitelmien<br />
laadinnassa. Näin ollen louhintatyötä voidaan<br />
suorittaa turvallisesti, tehokkaasti ja<br />
ympäristö huomioiden.<br />
”Asutuskeskuksissa tapahtuvat louhintatyöt<br />
ovat aina haasteellisia. Ihmiset reagoivat tärinään<br />
jokainen omalla tavallaan. Rakennettu<br />
ympäristö on aina erilainen, ja kallion laatu<br />
saattaa vaihdella suurissa louhinnoissa<br />
paljonkin. Näiden asioiden yhteensovittaminen,<br />
työn turvallinen ja tehokas toteutus<br />
sekä ympäristön tarkkailu ovat olleet avainasemassa<br />
P-Hämpissä. Alan ammattilaiset,<br />
hyvä kalusto ja kanssakäyminen urakoitsijan,<br />
tilaajan ja ympäristön kanssa ovat luoneet<br />
puitteet työn laadukkaalle toteutukselle,<br />
vaikutusalueella asuvia ja asioivia ihmisiä<br />
unohtamatta”, kertoo Kalliotekniikka Consulting<br />
Engineersin Pirkanmaan aluepäällikkö<br />
Jari Uggelberg.<br />
Kalliotekniikka Consulting<br />
Engineers Oy suorittaa louhintatöiden<br />
vaikutuspiirissä<br />
olevissa rakennuksissa<br />
katselmukset, joissa todetaan<br />
rakenteiden senhetkinen<br />
yleiskunto. Lisäksi yritys<br />
huolehtii tärinämittauksista<br />
hankkeen riskianalyysissa<br />
todetulla urakan vaikutusalueella.<br />
INSINÖÖRIrakentaja<br />
Lemminkäinen Infra Oy:<br />
HAASTEISIIN VASTATAAN TEHOKKAALLA YHTEISTYÖLLÄ<br />
P-Hämppi –hankkeessa Lemminkäinen<br />
Infran insinöörirakentamisen<br />
segmentin tehtäviin kuuluvat<br />
kaikki kalliourakan rakennustekniset<br />
työt sekä olemassa olevien rakenteiden<br />
suojaustyöt.<br />
sakin tiiviillä ja tehokkaalla tilaajan, rakennuttajan,<br />
suunnittelijan ja urakoitsijan yhteistyöllä”,<br />
Silvennoinen sanoo.<br />
”Käytännössä tämä tarkoittaa Pellavatehtaankadun<br />
ja Pakkahuoneen sisäänajojen<br />
betonirakennetöitä, kuilujen betonirakennetöitä<br />
sekä louhinnanaikaisia suojaus- ja<br />
purkutöitä kuiluilla”, kertoo insinöörirakentamisen<br />
aluevastaava Tuomo Silvennoinen.<br />
Insinöörirakentamisen kannalta P-Hämpin<br />
haasteita ovat massiiviset 1-luokan vesitiiviit<br />
rakenteet pohjavesialueilla sekä kuilujen<br />
louhintaa varten olemassa olevien<br />
rakennusten sisään tehtävät suojaukset.<br />
”Haasteet on ratkottu ja ratkotaan jatkos-<br />
10 11
P-<strong>HÄMPPI</strong> HANKKEEN VAIHEISTUSKAAVIO<br />
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013<br />
HANKESUUNNITTELUVAIHE<br />
19.7.2007 Kaupungin valtuuston päätös<br />
8.2.2008 Rakennuttajakonsultin valinta<br />
3/2008–9/2009 Sopimusten laadinta: rasite- ja vuokrasopimukset<br />
31.8.2008 Hankesuunnitelma valmis<br />
28.4.2009 Rakennuslupa<br />
27.6.2009 Urakoitsijan valinta (Lemminkäinen Infra Oy)<br />
KALLIORAKENNUSVAIHE<br />
Suuaukkojen rakentaminen<br />
Kuilujen rakentaminen<br />
Louhintaurakka<br />
RAKENNUSVAIHE<br />
Rakennusvaihe<br />
alkaa<br />
Ensimmäiset<br />
asiakkaat<br />
P-Hämppiin<br />
Finnpark Oy<br />
PL 15 (Åkerlundinkatu 4)<br />
33211 Tampere<br />
Puh. 03 387 800<br />
www.finnpark.fi
Change language