4|2015
Mineralia_2015_4_net
Mineralia_2015_4_net
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Teksti ja kuvat: Asko Myntti<br />
Säilyttämisen arvoisia<br />
siirtolohkareita ja tarinapaikkoja<br />
Vaasan seudulla<br />
Suomessa geologian tieteenala<br />
on ollut kansainvälisesti<br />
tarkastellen<br />
korkealla tasolla, ja kartoitustöitä<br />
on mm. Vähässäkyrössä<br />
tehty usean<br />
asiantuntijan voimin 1800-luvun<br />
loppupuolelta alkaen ja 1900-luvulla.<br />
Maankamara on pääosin Kyrönjokilaaksoon<br />
ja vanhoihin merenlahtiin<br />
syntyneitä sedimenttien täyttämiä altaita,<br />
jotka on maataloustoiminnalla<br />
muutettu peltoaukeiksi. Kaupunginosassa<br />
on metsittyneitä kumpumoree-<br />
nikenttiä ja ojitettuja nevoja. Avokallioiden<br />
osuus kokonaispinta-alasta on<br />
suhteellisen pieni.<br />
Vähänkyrön kallioperä on ikivanhan<br />
kuluneen vuoren tyviosaa ja kuuluu<br />
1870–1890 miljoonaa vuotta vanhojen<br />
granitoidien alueeseen. Alueen<br />
kalloperä on siis lähes 2 miljardia vuotta<br />
vanha. Kirjallisuudessa Vähäkyrö<br />
mainitaan kuuluvan osana Vaasan graniittialueeseen.<br />
Heikki Väyrynen suoritti<br />
v. 1916 kunnan alueella vuorilajien<br />
kartoitustyön ja käytti aineistoa<br />
1920 valmistuneessa väitöskirjassaan.<br />
Vähänkyrön pitäjän vuorilajikartta, Heikki Väyrynen 1916. Piirros: GTK:n karttapiirrokset.<br />
Alueen kallioperästä valmistui kartoitustyön<br />
seurauksena kivilajikartta.<br />
Päätelmät kallioperän laadusta on tehty<br />
avokallioista ja ilmeisesti myös siirtolohkareista<br />
tehtyjen havaintojen ja kivinäytteiden<br />
mikroskooppitarkastelun<br />
perusteella sillä oletuksella, että siirtolohkareet<br />
ovat irtaantuneet pääosin<br />
paikallisesta kallioperästä. Heikki Väyrysen<br />
työtä on käytetty Suomen geologisen<br />
yleiskartan Vähänkyrön aluetta<br />
kuvaavassa osuudessa.<br />
Geologista kartoitusta on Heikki<br />
Väyrysen jälkeen jatkettu useaan otteeseen.<br />
Viimeisimmät kartoitustiedot<br />
tullaan esittämään GTK:n uudessa<br />
miljoonakartassa. GTK:n Maankamara-sovelluksella<br />
uusinta kartoitustietoa<br />
voi jo tarkastella netissä.<br />
Viimeisimmän jääkauden arviolta<br />
2–3 kilometriä paksu mannerjää repi<br />
mukaansa irralliset maalajit ja paikoitellen<br />
kiintokalliota arviolta 6–9 metriä.<br />
Sulamisvaiheessa jäätikön seassa<br />
ollut kiviaines rikastui sen pinnalle.<br />
Jäätikön lopullisessa sulamisvaiheessa<br />
noin 8 000 vuotta sitten kiviaines kerrostui<br />
Vähänkyrön alueella pohjamoreenin<br />
tai kiintokallion päälle kumpumoreenikentiksi.<br />
Jäätiköitymisen<br />
suunta oli tuolloin yhtäjaksoisesti kutistuva<br />
eli sulava. Nykyisellä rannikolla<br />
mm. Raippaluodossa on näkyvissä<br />
vuosimoreeneja, toiselta nimeltään De<br />
Geer moreeneja tai pyykkilautamoreeneja.<br />
Siirtolohkareet ovat mannerjään<br />
kiintokalliosta repimiä kappaleita. Vähässäkyrössä<br />
kookkaita siirtolohkareita<br />
on etenkin kumpumoreenien pinnoilla.<br />
Suuret siirtolohkareet kulkeutuvat<br />
vain harvoin pitkiä matkoja mannerjäätikön<br />
mukana. Vähänkyrön alu-<br />
18 Kiviharrastajan Kuvalehti
Change language