12.04.2024 Views

Suomen Sahayrittäjät 01/2024

Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti

Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

1 / <strong>2024</strong><br />

1


Kuva: Kaija Laaksonen<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Kolme pointtia, esipuhe<br />

Äänestäjillä on kiirettä. Vuoden alkupuolella, tammi-helmikuussa<br />

kansa valitsi uurnilla käydessään uuden tasavallan presidentin,<br />

Alexander Stubbin. Kesäkuussa ovat puolestaan tulossa<br />

jo Europarlamenttivaalit, joissa uudemman kerran kansalaisten<br />

kannattaa olla aktiivisina äänestyspaikoilla. Näissä EUvaaleissa<br />

vaikutetaan <strong>Suomen</strong> tulevaisuuden kannalta äärimmäisen<br />

tärkeisiin asiakokonaisuuksiin. Ilmastoasiat ja rakentaminen<br />

ovat entistä enemmän ”tapetilla”.<br />

Ensimmäinen pointti:<br />

Käy äänestämässä kesäkuussa. Äänestä eurovaaleista sellaista<br />

ehdokasta, joka ymmärtää metsien järkevän käytön päälle.<br />

Suomi elää metsästä -lause on totta tänään ja myös huomenna.<br />

Suomalaiset metsänomistajat ovat kautta aikain osanneet<br />

hoitaa metsäomaisuuttaan erinomaisella tavalla ilman,<br />

että siihen on tarvinnut puuttua muualta Euroopasta. Metsäomaisuuden<br />

kasvun takeena ovat ajallaan tehdyt harvennushakkuut<br />

ja kun aika on kypsä uudistushakkuulle, sen jälkeen<br />

on istutuksen ja uuden metsänkasvun aika. Hiilinielut ja hiilivarastot<br />

konkretisoituvat positiivisesti hyvässä kasvukunnossa<br />

olevissa metsissä.<br />

Puutalo. Parempaa hiilivarastoa metsästä sahatulle sahatavaralle<br />

ei ole.<br />

Toinen pointti:<br />

Pienellä hiilijalanjäljellä varustettua lähipuuta saa ja pitää käyttää<br />

enenevissä määrin. Rakentamislaki on uudistumassa tammikuun<br />

alusta alkaen. Uusi laki antaa mahdollisuuksia hyödyntää<br />

entistä enemmän vaikkapa tontilta sahattua/sahautettua<br />

sahatavaraa omissa rakennushankkeissa. Lakiesitys tulisi mahdollistamaan<br />

omalle tontille 50 neliömetrin kokoisen suojakatoksen<br />

tai 30 neliömetrin saunan, talousrakennuksen, työtilan<br />

tai muunlaisen ulkorakennuksen rakentamisen, ilman varsinaista<br />

rakentamislupaa. Jos kyseessä on asuinrakennukseksi<br />

luokiteltava rakennus, sille tarvitaan aina rakennuslupa. Viisautta<br />

on kuitenkin kysäistä kunnan viranomaiselta varmuu-<br />

2<br />

deksi etukäteen, ainakin asemakaava-alueella ja rannan läheisyydessä<br />

mahdollisesti vaikuttavat muut kaavamääräykset<br />

ja säädökset. Kannattaa muistaa, että rakennuttajalla on aina<br />

vastuu näissä ”keveissä” rakennushankkeissa.<br />

Kolmas pointti:<br />

Ympäristöseloste, EPD on entistä enemmän kovaa valuuttaa<br />

rakentamisessa. Jos EU:n ja ympäristöministeriön ajatukset<br />

menevät suunnitellusti eteenpäin, tulevaisuuden rakentamishankkeissa<br />

panostetaan isosti yksittäisen rakennustuotteen ja<br />

koko rakennuksen ilmastovaikutuksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että<br />

tulevassa rakentamislaissa laskettaisiin esim. uusille asuinrakennuksille<br />

ns. ilmastoselvitys = elinkaaren mukainen hiilijalanjälki<br />

(ilmastoa rasittava) ja hiilikädenjälki (positiivinen ilmastovaikutus).<br />

Tässä laskennassa huomioidaan rakentaminen, rakennuksen<br />

energiankäyttö, rakennusosien vaihdon ja purkamisen<br />

vaikutukset 50 vuoden ajalta.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry on ollut ajan hermolla ennakkoon. Jäsenyrityksillä<br />

on jo liki 5 vuoden ajan ollut mahdollisuus ottaa<br />

käyttöön LÄHIPUU®-tuotemerkki, joka pitää sisällään myös<br />

ympäristöselosteen – olimme muuten valtakunnassa ensimmäinen<br />

puualan toimija, jolle merkki hyväksyttiin. Tätä kirjoitettaessa<br />

uusi laskenta ympäristövaikutuksista Lähipuun<br />

EPD:lle on juuri valmistumassa ja ennakkotiedot kertovat, että<br />

ilmastoarvot ovat uuden laskennan mukaan kehittyneet entistä<br />

parempaan suuntaan. Joten huoli pois, lähipuuta hyödynnetään<br />

rakentamisessa tulevaisuudessa<br />

entistä enemmän!<br />

Pidetään yhteyttä:<br />

timo.ripatti@sahayrittajat.fi<br />

040 821 82 38<br />

Rahulanniementie 57<br />

79100 LEPPÄVIRTA


1 /<strong>2024</strong><br />

4 Vuoden Sahayrittäjä 2023 -palkinto Nurmijärven Nukariin,<br />

Sirkkelisahaus Mika Lottaselle<br />

8 Talvipäivät Helsingissä loi sahayrittäjiin yhteishenkeä<br />

12 Tulevaisuuden kestävän teollisuuden kivijalka löytyy<br />

metsistä<br />

14 Olli Palmu 70 vuotta<br />

17 Jäseninfo<br />

18 <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien opintomatka Saksaan to-su 3.-<br />

6.10.<strong>2024</strong><br />

Kannen kuva: Kaija Laaksonen<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden<br />

yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946<br />

edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa<br />

edelleenkin. Jäsenilleen <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja<br />

alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden<br />

yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset<br />

palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja<br />

ja -retkiä sekä <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong>-lehden.<br />

Vuosijäsenmaksu vuonna <strong>2024</strong> on 150 €, verovähennyskelpoinen.<br />

Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.<br />

Suonen <strong>Sahayrittäjät</strong> on <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n julkaisema<br />

ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut<br />

alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa<br />

vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />

Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA<br />

Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi<br />

www.sahayrittajat.fi<br />

Ilmoitushinnat vuonna <strong>2024</strong><br />

Etukansi: 955 €<br />

2 sivu ja takakansi: 870 €<br />

Tekstissä: 1/1-sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,<br />

1/4-sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €<br />

Jäsenhinta: 1/8-sivu 120 €<br />

Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri<br />

Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.<br />

Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.<br />

Päätoimittaja: Timo Ripatti,<br />

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38<br />

Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,<br />

sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163<br />

Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,<br />

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38<br />

Painopaikka: Grano Oy, Kuopio<br />

Taitto: Kaija Laaksonen, kaija.laaksonen@otavoima.fi<br />

3


Vuoden Sahayrittäjä 2023 -palkinto<br />

Nurmijärven Nukariin, Sirkkelisahaus<br />

Mika Lottaselle<br />

Laadukasta Lähipuuta Loaselta.<br />

Perinteistä sahaus- ja höyläys on tällä tonlla tehty<br />

peräjälkeen 66 vuoa”, toteaa palkiu sahayriäjä Mika<br />

Loanen, 55 vuoa. Yriäjyyden malli ja työtä pelkäämätön<br />

ote on periytynyt Mikan isältä, jo edesmenneeltä Leo<br />

Loaselta.<br />

4<br />

Isältä pojalle on perinteinen ja tuttu<br />

kaava suomalaisessa yrittäjyyden<br />

jatkumossa. Tosin, monesti<br />

saattaa käydä myös se toinenkin<br />

vaihtoehto, jolloin sukupolvien välinen<br />

jatkumo katkeaa. Onneksi Lottasen perheessä<br />

hommat sujuivat mainiosti.<br />

Mika Lottanen kouluttautui puualalle<br />

pitkälti kotoa saadun innostuksen myötä.<br />

Hyvinkään ammattikoulusta matkaan<br />

tarttui konepuusepän paperit. Puusepän<br />

näkemystä puun ominaisuuksiin


Mika Loanen, Vuoden Sahayriäjä 2023<br />

Lujuuslajielu, höyläys, Lähipuu<br />

-serfikaa ja monta muuta koulutusta<br />

on Mikalla taskussa.<br />

hän on päässyt hyödyntämään työssään<br />

niin sahauksen kuin höyläyksenkin osalta.<br />

”Puu materiaalina on kuin nuotiossa<br />

loimuava liekki, kahta täysin samanlaista<br />

ei tule vastaan”, sanoo vuodesta 1995 itsenäisenä<br />

yrittäjänä toiminut Mika Lottanen.<br />

Arjen vaihtelevuus on<br />

aktivoivaa<br />

Mika Lottasen yrittäjätoiminta kaikkinensa<br />

on mielenkiintoista ja vaihtelevaa.<br />

Puolet vuodesta hän sahaa siirrettävällä<br />

sahallaan joko omia tai asiakkaiden<br />

tukkipuita ja sitten kun lautataapelit<br />

ovat kuivuneet, on aika käynnistää<br />

höyläkoneet. Keskimääräisenä vuotena<br />

sahan läpi Mika laskettelee tukkia 500–<br />

700 m3 ja höylän terien kautta erilaisia<br />

paneeleita valmistuu 20–25 kilometriä.<br />

Mika on erikoistunut toteuttamaan<br />

haastavia perinnekohteita, joissa höylän<br />

terät joudutaan tekemään asiakaskohtaisesti.<br />

Monesti asiakas saapuukin Mikan<br />

luokse mukanaan pätkä ikivanhaa<br />

paneelia, jota ei ole missään enää saatavilla.<br />

”Asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun<br />

arvokkaat rakennukset säilyttävät alkuperäisen,<br />

historiallisen mallin vaikkapa<br />

ulkoverhouksessa tai sisäpaneloinnissa.<br />

Höylän teriä joudun monesti tilaamaan<br />

ja teettämään asiakkaan paneelimallin<br />

mukaisesti, mutta joskus on niin, että<br />

minun kannattaa etsiä jo valmiista teristä<br />

korvaava malli. Se saattaa tulla asiakkaan<br />

näkökulmasta ajateltuna huomattavan<br />

paljon edullisemmaksi ja loppupeleissä<br />

se ei välttämättä eroa siitä alkuperäisestä<br />

mallista juuri lainkaan – tai<br />

jos eroaa niin todella vähän”, sanoo kokenut<br />

höylämies ja asiakaspalvelija Mika<br />

Lottanen.<br />

Sahauksen laadukkuus on<br />

tavaramerkki<br />

Mika Lottasen sirkkeli soi tällä kertaa<br />

”omassa laanissa”. Kun kevät etenee pidemmälle,<br />

hän siirtää sahakalustonsa<br />

asiakkaiden tukkipinojen luokse. ”On<br />

monesti asiakkaan näkökulmasta taloudellisempaa<br />

ja myös ilmaston kannalta<br />

järkevämpää sahata tukit lähellä lopullista<br />

käyttöpaikkaa. Silloin puhutaan<br />

konkreettisesti lähipuusta pienellä hiilijalanjäljellä.<br />

Joskus tämä ratkaisu ei onnistu,<br />

kun tällaisen sahan pystyttämiseen<br />

ja sen ympärillä työskentelemiseen<br />

tarvitaan sitä tilaa jokseenkin reippaasti.<br />

Semmoinen 10 metriä leveä ja 20 metriä<br />

pitkä sekä tasainen alue on sopiva”.<br />

Mika tunnetaan asiakkaiden keskuudessa<br />

ammattitaitoisena sahurina sekä<br />

puumateriaalin asiantuntijana. Sahaus-<br />

5


Mika Lottanen on oivaltanut yrittäjyyden<br />

koko kuvan. Varsinkin yksinyrittäjän<br />

kannattaa rakentaa yrityksensä useamman<br />

taloudellisen tukijalan varaan.<br />

Mikan työnkuva vaihtuukin melkeinpä<br />

vuodenaikojen kierron mukaisesti. Talven<br />

taittuessa kohti kevättä alkavat sahauksen<br />

äänet lisääntymään sahatyömailla,<br />

kesällä hyrisevät höyläkoneet,<br />

kaivinkoneet sekä kauhakuormaajat ja<br />

syksyn tullen sekä talvisin murisee traktorin<br />

ääni joko metsässä tai tieurakoinnissa.<br />

Työtä riittää tekijälle. Kulunut talvikausi<br />

oli poikkeuksellinen lumen määrässä<br />

mitattuna melkeinpä koko valtakunnassa.<br />

Runsasta oli lumentulo myös Nurmijärven<br />

Nukarin kylällä. ”Lumien aurauksia<br />

tuli tänä talvena enemmän kuin ns. normaalina<br />

talvena. Talvikausi oli harvinaisen<br />

pitkä, kun pysyvät lumet tulivat jo<br />

täällä etelässäkin marraskuun alkupuolella.<br />

Se on aika harvinaista nykyaikana.”<br />

”Talvisaikaan lämpötilat vaihtelevat ainakin<br />

täällä, joskus todella nopealla<br />

syklillä. Pakkaslumisateen jälkeen lämpötila<br />

voi kohota äkkiä suojakelin puolelle,<br />

jolloin on kiire saada lumet lingottua<br />

pois ajoväyliltä. Onneksi tuli hankittua<br />

viime vuonna sellainen linko, jonka<br />

läpi menee kaikki taivaalta satanut valkoinen,<br />

lämpötilasta riippumatta”, virnuilee<br />

Mika.<br />

6<br />

Aika lähelle pääsin asiakkaan mallin mukaises, näyää<br />

Mika höyläyksen lopputulosta.<br />

jälki ja mittatarkkuus ovat tavaramerkkejä<br />

hänen työssään. Onhan koulutuspohjana<br />

puuseppäosaamista ja lisäksi<br />

pitkällinen kokemus alalta. ”Puu on materiaali,<br />

jota pitää katsoa kokonaisvaltaisesti.<br />

Tukkipuun sahaaminen optimaalisesti<br />

niin, että laatu ja taloudellisuus<br />

ovat käsikädessä on haastavaa, mutta<br />

myös palkitsevaa. Sahauksessa ei saa<br />

pitää liian kiirettä niin, että laatu kärsii.<br />

Muutama sekunti enemmän pohdintaa<br />

jokaiselle tukille saattaa antaa hyvän taloudellisen<br />

lopputuloksen”, sanoo sahauksen<br />

ammattilainen Mika Lottanen.<br />

Terapiaa tukinajosta<br />

Mikan pihamaalla seisoo kotimaista tuotantoa<br />

oleva nelivetoinen traktori, jonka<br />

perässä on myös kotimaista valmistetta<br />

oleva metsäperävaunu nosturilla varustettuna.<br />

Metsäänkö mielii miehen mieli?<br />

”Uskaltaisin jopa sanoa, että mieluusti<br />

istun tuolla Valtran kopissa ja ajelen<br />

sillä omia ja vieraiden savotoita. Jotenkin<br />

tukkipuiden kuormaaminen on vaan<br />

niin mukavaa hommaa, että sitä tekee<br />

jopa ihan mielellään. Ja jos siitä vielä<br />

joku vähän jotain maksaakin, niin aina<br />

mieli paranee”, naurahtaa Mika.<br />

Ensimmäinen työmaa kesäisellä sorakuopalla<br />

alkoi nuoruuden innolla jo<br />

vuonna 1985. ”Siellä olin nuorena miehenä<br />

ja en kyllä arvannut, että vielä nykyäänkin<br />

niitä hommia teen oman yritykseni<br />

kautta. Omaa kalustoa ei minulla<br />

ole. Maansiirtoyrittäjät soittelevat aina<br />

talvella ja pyytävät tulemaan kesän koittaessa<br />

töihin. Tuttujen yhteistyökumppaneiden<br />

koneet ovat tulleet vuosien<br />

saatossa sen verran tutuiksi, että koneeseen<br />

mennessä ei tarvitse ohjekirjoja<br />

selailla.<br />

Aktiivisuutta riittää myös<br />

yhdistystoimintaan<br />

Mika Lottasen aktiivisuudesta on ollut<br />

iloa myös <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n toiminnassa.<br />

Yhdistyksen hallituksessa Mika<br />

oli pitkään ja jäi pois omasta halustaan<br />

muutama vuosi sitten. Vuosikokous<br />

kuitenkin valitsi hänet takaisin hallituk-


Höylän terät saavat tässä huoneessa terävän ilmeen.<br />

seen helmikuussa, Helsingissä pidetyssä kokouksessa.<br />

”Mukavaa on tulla takaisin hallitukseen. Se on tietysti<br />

kova arvostus, että hallitukseen valitaan. Työtä siinä<br />

tehtävässä on tiedossa ja yhdistyksen kehittymistä on<br />

vietävä porukalla eteenpäin – jokainen omalla panoksellaan.<br />

Onhan tässä meidänkin perheessä Sahayrittäjien<br />

jäsenyys ollut itsestään selvä asia jo vuosikymmenten<br />

ajan. Isäukkokin oli jo aikoinaan sitä mieltä,<br />

että porukassa saa paljon enemmän aikaan”, muistaa<br />

palkittu sahayrittäjä Mika Lottanen.<br />

Tällä koneella saadaan höylän terät samalle<br />

tasolle, näyää ammamies.<br />

<br />

Teksti ja kuvat: Timo Ripatti<br />

Sirkkelisahaus Mika Lottanen<br />

• Vuoden Sahayrittäjä 2023 -palkinto: Sirkkelisahaus<br />

Mika Lottanen, Nurmijärvi, Nukari<br />

• Lähipuu®-tuotemerkki käytössä<br />

• koulutus: konepuuseppä<br />

• toisen polven sahayrittäjä. Isällä elinaikanaan puutavaraliike<br />

(Puutavaraliike Leo Lottanen)<br />

• sahaa vuodessa rahtisahausta sekä jalostaa jonkin<br />

verran myös omaa puuta<br />

• saha: Laimet 120 siirrettävä malli<br />

• höylä: Weinig 5 -kutterinen + hienosaha, Logosol<br />

260 4 -kutterinen<br />

• metsävarusteuksella oleva Valtra + Kesla-perävaunu<br />

ja puutavarakuormain<br />

• urakoi maansiirtotöitä (ei omaa kalustoa)<br />

• talvisin urakoi omalla kalustolla teiden kunnossapitoa<br />

<br />

<br />

7


Talvipäivät Helsingissä loi<br />

sahayrittäjiin yhteishenkeä<br />

Vuosikokousta seurasi akivises myös nuorin<br />

(4 kk.) osanoaja Adele. Mukana olivat myös<br />

äi Kaisa ja isä Pasi Alanko<br />

Aiemmin <strong>Suomen</strong> Sahayriäjien Talvipäiviä ei ole pääkaupunkiseudulla<br />

järjestey. Monet ovat sitä mieltä, eä Helsinki on muuten ihan kiva<br />

paikka, mua vähän syrjässä sijainniltaan…<br />

Perjantaina tuuun tapaan<br />

käsitelin vuosikokousasiat.<br />

Syrjäisestä sijainnista huolimatta<br />

Talvipäivät -viikonloppuun osallistui<br />

runsas joukko ja vieläpä<br />

iloisella ilmeellä varustettuna.<br />

Perjantain vuosikokous avaa<br />

tapahtumaviikonlopun<br />

Talvipäivät-viikonlopun aloittava perjantai<br />

on valtaosalle myös matkapäivä. Jotkut<br />

saapuvat lähempää ja toiset käyttävät<br />

matkustamiseen pidemmän ajan.<br />

Pisimmät matkalaiset olivat lähteneet<br />

kohti Helsinkiä jo aamutuimaan pohjoisen<br />

suunnasta. Tänä vuonna viikonloppuun<br />

saapujille loi lisäksi haastetta kotimaan<br />

raideliikenteessä operoiva valtionyhtiö<br />

VR, jonka juna-aikataulut eivät<br />

ihan pysyneet ”kuosissaan”. Viimeiset<br />

juna-asemalta saapujat ennättivät juuri<br />

8<br />

ja juuri vuosikokouksen alkuun, vain parin<br />

tunnin aikataulujen myöhästymisen<br />

jälkeen.<br />

Vuosikokouksessa puheenjohtajana toimi<br />

Metsäkeskuksen projektipäällikkö<br />

Jouni Silvast, joka johdatteli leppoisasti<br />

edenneen kokouksen asialistan läpi.<br />

Toiminnantarkastaja Seppo Suominen<br />

esitteli tarkastuskertomuksen edellisen<br />

vuoden toiminnasta ja tilit hyväksyttiin.<br />

Viime vuoden iso onnistuminen yhdistykselle<br />

oli LujaDigi-koulutusmallin valmistuminen.<br />

Uuden oppimisympäristön<br />

ja koulutusmallin myötä on lujuuslajittelukoulutukseen<br />

saatu uudenlainen tehokkuus.<br />

Lähiopetukseen ei nyt tarvita<br />

enää viittä kokonaista päivää – digitaalisen<br />

oppimisympäristön ansiosta lähipäiviä<br />

tarvitaan vain kolme. Muutama<br />

lujuuslajittelukurssi on jo vedetty uuden<br />

mallin mukaan ja palaute kurssilaisilta<br />

on ollut hyvä. Pientä hienosäätöä on<br />

vielä teon alla, mutta isot linjat koulutusmallissa<br />

ovat kohdallaan.<br />

Oodi kirjastolle ja kulttuurille<br />

Kirpeä lauantaiaamun pakkanen siivitti<br />

meidät tutustumaan keskustakirjasto<br />

Oodiin (ruots. Helsingfors centrumbibliotek<br />

Ode), joka sijaitsee Töölönlahden<br />

tuntumassa, Kansalaistorin kupeessa.<br />

Rakennus avattiin yleisölle vuonna<br />

2<strong>01</strong>8.<br />

Ryhmämme oli sen verran suuri, että<br />

jaoimme ryhmämme kahtia ja kahden<br />

oppaan ammattitaitoisella opastuksella


saimme kuulla ja nähdä tämän valtavan<br />

kokoisen rakennuksen koko tarjonnan.<br />

Rakennuksessa on kaikkiaan kolme kerrosta,<br />

joilla jokaisella on erilaiset käyttötarkoitukset.<br />

Pohjakerros on tarkoitettu<br />

kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi,<br />

sieltä löytyy mm. elokuvateatteri Kino<br />

Regina, monitoimisali Maijansali, digitaalisen<br />

taiteen näyttelytila, kahvila-ravintola<br />

sekä EU:n ja Helsingin kaupungin<br />

infopisteet. Toisen kerroksen tiloissa<br />

voi vaikkapa tulostaa 3-D-tulosteita,<br />

vuokrata äänitysstudion, kokoustilan tai<br />

jopa keittiön. Ylimmässä, eli kirjastokerroksessa<br />

on varsinainen kirjastokokonaisuus<br />

ja noin 100 000 teoksen kokoelma.<br />

Lukemista ja lainattavaa löytyy varmasti<br />

jokaiseen makuun. Samassa kerroksessa<br />

sijaitsee myös lapsille suunnattu leikkipuisto<br />

sekä kahvila.<br />

Keskustakirjasto Oodin valmistuttua kävijämääräksi<br />

arvioitiin vuositasolla n. 1,5<br />

miljoonaa kävijää. Ennusteet olivat reilusti<br />

alakanttiin, sillä jo ensimmäisenä<br />

kokonaisena toimintavuotena 2<strong>01</strong>9 kävijöitä<br />

oli yli 3,1 miljoonaa.<br />

Keskustakirjasto Oodi Helsingissä pitää sisällään Lopen Rakennuspuun osaamista<br />

kaorakenteiden osalta.<br />

Oodin rakentamiskustannukset olivat<br />

kokonaisuudessaan 100 miljoonaa euroa,<br />

joista Helsingin kaupunki maksoi<br />

70 prosenttia ja valtionosuudeksi jäi 30<br />

prosenttia.<br />

Hieno ja merkittävä yksityiskohta Oodissa<br />

löytyy ensimmäisen kerroksen sisäkatosta,<br />

johon materiaalin on toimittanut<br />

<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien jäsenyritys Lopen<br />

Rakennuspuu Oy. Katon kaarevassa<br />

muodossa on käytetty ns. radiaalisahattua<br />

mäntyä.<br />

Oodi Helsinki.<br />

Valmentaja ja vaikuttaja –<br />

Timo Tolvanen<br />

Urheilu ja yrittäminen. Molemmissa lajeissa<br />

tähdätään menestykseen. Tästä<br />

aiheesta meille lauantaina oli kertomassa<br />

lentopallon Mestaruusliigassa pelaavan<br />

Savo Volleyn valmentaja Timo Tolvanen.<br />

Hän jos kuka tietää mille maistuu<br />

tappion karvas kalkki tai millaista<br />

on juhlia mestaruuksia. Mitaleja häneltä<br />

löytyy runsain määrin niin pelaajana<br />

kuin valmentajanakin. Todettakoon, että<br />

Timon valmentama Savo Volley nappasi<br />

tammikuussa <strong>Suomen</strong> Cup viikonlopusta<br />

kultaiset mitalit.<br />

Oodi 2<strong>01</strong>9. Kuva: Maarit Hohteri<br />

9


Tolvasen mukaan urheilussa ja työelämässä<br />

on pitkälti samoja lainalaisuuksia.<br />

Erilaisia rooleja, persoonia, tavoitteita,<br />

strategiaa…näistä puhutaan ja<br />

näiden kanssa painiskellaan molemmissa<br />

kokonaisuuksissa. Hänen mukaansa<br />

”kuunteleminen on asia, jota kannattaa<br />

opetella. Kuuntelemalla toista ensin saa<br />

perspektiiviä myös omalle näkökannalleen”.<br />

Juhlan tuntua lauantai-illassa<br />

Timo Tolvasen lauantaipäivän luento herä kuulijakunnassa ajatuksia.<br />

Helsingin Talvipäivät huipentuivat perinteikkäästi<br />

iltajuhlaan, jossa ohjelman<br />

lomassa oli mukava vaihtaa kuulumisia<br />

pöytäseurueen kanssa.<br />

Juhlapuheessaan europarlamentaarikko<br />

Elsi Katainen valoi uskoa suomalaiseen<br />

metsätalouteen ja metsästä saatavan<br />

raaka-aineen jatkojalostamiseen.<br />

”Omavaraisuus EU:n alueella on tulevaisuudessa<br />

myös metsien käyttöä aktivoiva<br />

asia. Kriittisesti tärkeät raaka-aineet<br />

ovat entistä tärkeämmässä roolissa<br />

tulevaisuudessa. Tässä kontekstissa pitää<br />

nähdä jatkossa myös metsien kestävä<br />

hyödyntäminen”, totesi Elsi Katainen.<br />

Iltajuhlaan kokoontunut juhlaväki odotti<br />

jännittyneenä tulossa olevaa palkitsemistilaisuutta.<br />

Valmentaja ja teesit.<br />

Vuoden 2023 -sahayrittäjä palkinto luovutettiin<br />

Sirkkelisahaus Mika Lottaselle.<br />

Palkintoa vastaanottamassa oli myös<br />

Mikan avopuoliso Taru Laitinen.<br />

Kiitospuheessaan Mika totesi olevansa<br />

hyvin otettu ja vähän hämilläänkin huomionosoituksesta,<br />

joka hänen kohdalleen<br />

nyt tuli. Hän uskoi, että palkinnon<br />

arvokkuus tulee ymmärrykseen vasta<br />

jonkin ajan kuluttua. ”Nyt olo on luvalla<br />

sanoen vähän hämmentynyt”, sanoi palkittu<br />

yrittäjä kiitospuheessaan.<br />

Seremonioiden jälkeen oli aika juhlaillalliselle<br />

ja yhdessäololle. Kiitos kaikille<br />

mukana olleille.<br />

Teksti: Timo Ripatti<br />

Lentopallovalmentaja Timo Tolvanen pi lauantaipäivänä ansiokkaan luennon<br />

yhteisöllisyydestä ja yriämisestä.<br />

Kuvat: Timo Ripatti ja Taru Laitinen<br />

10


Iltajuhlassa palkiu<br />

Mika Loanen oli valmistanut<br />

huolella kiitospuheen<br />

Juhlaväki odoaa kuka palkitaan Vuoden Sahayriäjä 2023<br />

-palkinnolla.<br />

Juhlapuheen iltajuhlassa pi europarlamentaarikko Elsi Katainen.<br />

11


Tulevaisuuden kestävän<br />

teollisuuden kivijalka<br />

löytyy metsistä<br />

Vihreän siirtymän vyöryessä yli<br />

Euroopan metsät ovat joutuneet<br />

polttopisteeseen ja katseet<br />

ovat kääntyneet niiden<br />

potentiaaliin hiilensitojana. Tarkoitusperät<br />

siirtymässä fossiilitaloudesta pois<br />

ovat sinänsä hyvät, ja ympäristö- ja ilmastoasioissa<br />

onkin otettu aimo harppaus<br />

eteenpäin, Eurooppa on globaali<br />

edelläkävijä ja vastuunkantaja. Valitettavasti<br />

lainsäädäntöjen valmistelu komissiossa<br />

on ollut hätäistä ja Green deal<br />

-ohjelman terve kasvuhakuisuus on jäänyt<br />

rajoitusten ja säätelyn jalkoihin. Taloudelliset<br />

ja sosiaaliset tulokulmat ovat<br />

esityksissä unohtuneet. Myös biotalouden<br />

kasvupotentiaali ja yksityisen metsänomistajan<br />

oikeudet ovat jääneet ympäristökysymysten<br />

varjoon. Brysselissä<br />

olenkin tiukasti saanut puolustaa kokonaiskestävyyden<br />

näkökulmaa, jotta sosiaalinen,<br />

taloudellinen ja ympäristöllinen<br />

kestävyys nähtäisiin tasavertaisina,<br />

jolloin kaikki voisivat aidosti sitoutua tavoitteisiin.<br />

Kaikista äärimmäisimpiä esityksiä on<br />

hillinnyt se tosiasia, että metsäpolitiikka<br />

kuuluu kansalliseen toimivaltaan. Meidän<br />

yksityinen metsänomistajuus on Euroopan<br />

tasolla uniikkia ja sen ymmärrys<br />

EU:ssa vajavaista. Siksi moni komission<br />

esitys on joutunut vastahankaan metsänomistajien<br />

oikeuksien kanssa, sillä<br />

EU-säätely on ympäristöpolitiikan kaut-<br />

12<br />

Europarlamentaarikko Elsi Katainen.


”Viemällä suomalaista metsäalan asiantunjuua Eurooppaan<br />

voimme varmistaa, eä jatkossakin metsilleen parasta haluava<br />

suomalainen metsänomistaja myös pääää niiden käytöstä”,<br />

muistuaa europarlametaarikko Elsi Katainen.<br />

ta ulottanut lonkeronsa myös pohjolan<br />

metsiin. Käsittelyssä on ollut useita lakiesityksiä,<br />

jotka tavalla tai toisella vaikuttavat<br />

konkreettisesti metsien käyttöön<br />

ja suomalaiseen metsänomistajaan.<br />

Esimerkkejä riittää. Itsenäisen metsäpolitiikan<br />

periaatetta haastetaan ennallistamisasetuksella,<br />

joka asettaa tavoitteita<br />

luontotyyppien ennallistamiselle<br />

ja monimuotoisuuden lisäämiselle. Samalla<br />

metsäkatoasetus rajoittaa metsien<br />

käyttöä, mikä on <strong>Suomen</strong> olosuhteissa<br />

kohtuutonta, aiheuttaen ongelmia<br />

esimerkiksi naudanlihan tuotannolle.<br />

Myös komission esitys metsien monitoroinnin<br />

kehyksestä asettaa uusia velvoitteita<br />

metsien tilan seurannalle, jota<br />

meillä on tehty jo yli sata vuotta. Uusien<br />

velvoitteiden asettaminen vailla ymmärrystä<br />

kansallisista erityispiirteistä voi<br />

käydä kalliiksi myös ympäristölle. Hyvin<br />

erilaiset jäsenmaat eivät edelleenkään<br />

mahdu samaan muottiin, vaikka tuloksien<br />

arvioinnin kannalta ajatus houkuttaisi.<br />

Hankaluuksista huolimatta käsissämme<br />

on edelleen aitoa kultaa. Saha- ja metsäteollisuus<br />

on <strong>Suomen</strong> suurimpia kansantalouden<br />

sektoreita, erityisesti viennissä.<br />

Nyt, kun EU:ssa halutaan vahvistaa<br />

omavaraisuutta ja eurooppalaista<br />

kilpailukykyä sekä päästä eroon haitallisista<br />

Kiina- ja Venäjä-riippuvuuksista, on<br />

suomalaisen metsäsektorin tarjoamat<br />

mahdollisuudet ja biopohjaiset raaka-aineet<br />

avainasemassa teollisuuden vihreässä<br />

siirtymässä. Uusiutuvilla ratkaisuilla<br />

voidaan korvata fossiilituotteita teollisuuden<br />

arvoketjussa, kuten pakkauksissa,<br />

tekstiileissä ja rakennusmateriaaleissa.<br />

Suomalaiset metsäteollisuuden<br />

tuotantoketju on puhtaan teknologiakehityksen<br />

eturintamassa, mistä voimme<br />

olla ylpeitä. Onkin huolehdittava, että<br />

EU-lainsäädännöllä ei rajoiteta innovaatioiden<br />

mahdollisuuksia tai vaaranneta<br />

teknologianeutraaliutta.<br />

Omavaraisuudessa metsien kestävä<br />

hyödyntäminen täytyy nähdä ratkaisuna.<br />

Puun saatavuus on turvattava yhdessä<br />

monimuotoisuuden kanssa erityisesti<br />

nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa<br />

Venäjän kanssa. Tällaisessa tilanteessa<br />

EU:lta ei enää kaivata metsän käyttöä<br />

rajoittavaa säätelyä. Siksi myös metsien<br />

kasvusta on huolehdittava metsien koko<br />

elinkaaren ajan, kestävän metsänhoidon<br />

periaatteiden mukaisesti. Se on hyvinvointimme<br />

perusta, mutta myös elintarviketuotannon,<br />

elinvoimaisten metsien<br />

ja terveen ympäristön edellytys.<br />

Tulevalla EU-kaudella puun saatavuuden<br />

varmistaminen tulee olla keskeisiä<br />

tavoitteita, jonka edistämiseen <strong>Suomen</strong><br />

hallituksenkin täytyy tosissaan tarttua.<br />

Selvää on, ettei puupohjaisten tuotteiden<br />

potentiaalia fossiilisten korvaajana<br />

tai puurakentamisen madollisuuksia ole<br />

EU:ssa hyödynnetty riittävästi, vaikka<br />

teknologiaa ja osaamista on. Puurakentaminen<br />

on aitoa konkreettista vihreää<br />

siirtymää, joka tarjoaa monia myönteisiä<br />

ilmastovaikutuksia, kuten pitkäaikaisen<br />

hiilensidonnan rakennuksiin.<br />

Uudessa metsästrategiassaan komissio<br />

myönsikin, että puurakentamisessa on<br />

vielä paljon parantamisen varaa.<br />

Komission lanseeraamassa European<br />

Bauhaus -aloitteessa puurakentamisella<br />

on kuitenkin merkittävä rooli ja sen<br />

kautta onkin alettu rahoittamaan puurakennushankkeita.<br />

Valitettavasti aloite<br />

ei ole tästä huolimatta saanut toivottua<br />

tuulta alleen teollisuuspolitiikan tai kaupunkisuunnittelun<br />

osalta. Edistystä on<br />

sekin, että vapaaehtoinen hiilenpoistosertifikaatti<br />

ottaa huomioon puurakennusten<br />

kyvyn sitoa hiiltä pitkällä aikavälillä.<br />

EU:ssa on otettava vahvempi ote<br />

puurakentamisen hyötyihin.<br />

Valitettavasti uusiutuvien luonnonvarojen<br />

mahdollisuuksien osalta Brysselissä<br />

metsää ei nähdä puilta. Pieniä valonpilkahduksia<br />

on viime kuukausina nähty,<br />

sillä komissio näyttää vihdoin ymmärtäneen<br />

biotalouden ja uusiutuvien raakaaineiden<br />

merkityksen vuoden 2040 ilmastotavoitteen<br />

tiedonannossaan. Biotalouden<br />

ja metsätalouden kokonaiskuva<br />

on nähtävä aina ilmastohyödyistä ja<br />

monimuotoisuuskysymyksistä metsätalouden<br />

sivutuotteisiin asti.<br />

On kuitenkin hyvä muistaa, kuinka tärkeää<br />

on, että meillä on unionin kaltainen<br />

iso toimija, joka tarjoaa pienelle Suomellekin<br />

vipuvoimaa kansainvälisessä<br />

kilpailussa. Reilut ja toimivat sisämarkkinat<br />

takaavat pienen ja syrjäisen jäsenmaan<br />

yrityksille tasavertaisen kilpailukentän,<br />

jolle suomalaistenkin on päästävä.<br />

Vastavuoroisesti suomalaisilla yrityksillä<br />

on paljon annettavaa teolliselle<br />

puurakentamiselle. Metsien käyttöä<br />

koskevissa päätöksissä onkin siis huomioitava<br />

paremmin jäsenmaiden väliset<br />

erot sekä sallittava kansallisia joustoja ja<br />

räätälöityjä ratkaisuja. Kädenvääntöä on<br />

vielä odotettavissa.<br />

Viemällä suomalaista metsäalan asiantuntijuutta<br />

Eurooppaan voimme varmistaa,<br />

että jatkossakin metsilleen parasta<br />

haluava suomalainen metsänomistaja<br />

myös päättää niiden käytöstä. Kestävä<br />

metsänhoito on Euroopan ympäristöllisen,<br />

taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin<br />

kulmakivi. Sen soisin seuraavan<br />

komission tunnistavan paremmin.<br />

Elsi Katainen<br />

13


Olli Palmu 70 vuotta<br />

Sahamies Olli Palmu 70 vuoa.<br />

Takavuosina pidettiin seitsemänkymmentä<br />

vuotta täyttäviä<br />

miehiä vanhoina. Muistoissa<br />

ovat monilla ne ajat,<br />

jolloin jo 50-vuotisjuhlissa annettiin päivänsankarille<br />

kiikkutuolia tai kävelykeppiä<br />

lahjaksi, useasti jopa tarpeeseen.<br />

Mutta, ajat ovat muuttuneet ja miehet<br />

(sekä naiset) ovat nykyään kokeneempinakin<br />

pääsääntöisesti hyväkuntoisia<br />

sekä nuorekkaita niin fysiikaltaan kuin<br />

henkiseltä pääomaltaan.<br />

Hyväkuntoinen mies astelee Seppäläntien<br />

tuvan rappusilta pihamaalle. Hän<br />

on Karkkilassa asuva ja maaliskuun alussa<br />

pyöreät 70 -vuotta täyttänyt Olli Palmu.<br />

Ei näy kävelykeppiä kädessä eikä<br />

näytä mies juuri kiikkustuolista nousseellekaan.<br />

Pikaisella arvioinnilla katsot-<br />

14<br />

tuna häntä ei päällepäin luokittele ikäisekseen.<br />

Mieluummin mielikuvassa ottaisi<br />

10-15 vuotta todellisuudesta pois.<br />

Tuttu tarina<br />

Vain seitsemän vuotta oli Olli Palmulla<br />

ikää, kun ensimmäinen työtehtävä sahalla<br />

odotti. Lapiolla purua pois sahan<br />

vierestä – se oli ensimmäinen askare<br />

isän sahalla. Siitä voimien lisääntymisen<br />

ja ikävuosien kasvaessa tehtävät muuttuivat<br />

sahatavaran vastaanottoon. Olli<br />

ja hänen kaksi veljeänsä saivat kokemusta<br />

ja näkemystä vanhaan, perinteiseen<br />

puurakentamisen malliin, jolloin runkotavarakin<br />

oli pääsääntöisesti järeää parrua.<br />

” On myönnettävä, että joskus kyllä<br />

kävi voimien päälle vastaanottajan hommissa,<br />

kun 5x5 ja 6x6 tuumaista parrua<br />

sahattiin. Nippa nappa velimiesten<br />

kanssa ennätettiin ottaa entistä parrua<br />

sivuun, kun jo uutta oli isän sahanterästä<br />

irtoamassa”, muistelee Olli Palmu.<br />

Sahaus ja tilanpito<br />

elämäntyöksi<br />

Ollin isän varhainen sairastuminen viitoitti<br />

nuoren miehen elämänsuuntaa.<br />

Lypsykarjatilan töiden lisäksi ajatuksissa<br />

kävi myös sirkkelisahan kohtalo. ”Kiinnostusta<br />

sahaamiseen oli ja parina keväänä<br />

sahailinkin isän vanhalla puurunkoisella<br />

omia ja naapureiden tukkeja.<br />

Homma viehätti niinkin paljon, että päätin<br />

mennä sahauskurssille, jossa opettajan<br />

roolissa toimi Seppo Tuliniemi. Vuosien<br />

mittaan kiinnostus lajiin vain kasvoi<br />

ja vuonna 1990 hankin uuden kiinteän


Olli Palmu, Karkkila<br />

• 70 -vuotta 5.3.<strong>2024</strong><br />

• maanviljelysneuvos<br />

• Karkkilan kuntapolitiikassa mukana<br />

yli 30 vuotta<br />

• sahauskokemusta yli 40 vuotta<br />

• jatkaa sahausurakointia edelleen<br />

• entinen maidontuottaja, luopui karjanpidosta<br />

2021 keväällä<br />

• viljelee edelleen kotitilan pellot<br />

Navetan ylisillä on nykyään juuri sopiva varikkola sahalle.<br />

sahan. Vanha saha tuli myytyä Viroon<br />

kahden vuoden maksuajalla ja vähän<br />

mietin, että saakohan sieltä koskaan koko<br />

kauppasummaa kotiutettua. Ennakkomaksu<br />

oli kuitenkin jo sen verran iso,<br />

että vahinko ei olisi ollut kovin suuri,<br />

vaikka kaikkia rahoja sieltä ei olisi tullutkaan.<br />

Kauppakumppani piti kuitenkin<br />

sanansa ja kaikki rahat tulivat ajallaan”,<br />

muistaa Olli.<br />

Talouden taantuma muuttui<br />

lama-ajaksi<br />

1990 -luvun alkupuoli on talouselämän<br />

historian kirjoissa kirjattu jossain määrin<br />

<strong>Suomen</strong> kohtalon aikakaudeksi. Vientikaupan<br />

väheneminen itään, devalvaatio,<br />

pankkikriisi ja työttömien määrän nopea<br />

kasvu aiheuttivat myös yksityisen sektorin<br />

rakennushankkeiden vähenemisen.<br />

Toisin sanoen, sahatavaraa ei tarvittu<br />

kuten ennen. Olli ei lama-aikana(kaan)<br />

jäänyt voivottelemaan, vaan vaihtoi kiinteän<br />

sahansa liikuteltavaan malliin ja se<br />

ratkaisu oli oikea. ”1992 lähdin uudella<br />

sahalla tien päälle. Ensimmäinen sahauspaikka<br />

oli arvioni mukaan noin kahden<br />

päivän mittainen, mutta loppujen<br />

lopuksi sillä ensimmäisellä ”keikalla”<br />

menikin kuukauden päivät. Aina kun sahat<br />

vein seuraavaan uuteen paikkaan<br />

tuli joku naapurikylän asukas kysymään,<br />

voisitko tulla tästä paikasta päästyäsi<br />

meillekin sahaamaan.<br />

Työpäivät venyivät väkisinkin pitkiksi,<br />

kun kotitilalla piti huolehtia myös lypsykarjasta.<br />

Monta kertaa avasin navetan<br />

oven jo aamuneljältä, kun sahalle<br />

piti ennättää viimeistään kahdeksalta.<br />

Sahauspäivän jälkeen askeleet johtivat<br />

taas karjahommiin. Joskus työmaat olivat<br />

jopa nykyisen ikävuoteni (70) matkan<br />

päässä ja aikaa kului väkisinkin myös<br />

matkoihin. Mutta nuorenahan sitä jaksaa”,<br />

muistelee virkeä sahuri.<br />

Kädenjälki näkyy rakennuksissa<br />

Olli Palmu kertoo, kuinka Karkkilan<br />

suunnalla ja vähän kauempanakin autolla<br />

ajellessa näkyy rakennuksia, joihin<br />

hän on valmistanut sahatavaran. ”<br />

Se lämmittää ja antaa sisimpään hyvän<br />

tunteen. Omalla työllä on pystynyt auttamaan<br />

ihmisiä ja kehittämään omalta<br />

osaltaan alueen veto- ja pitovoimaa.<br />

Kun näitä vuosikymmeniä ja sahurin<br />

työtä ajattelee rinnakkain, on päällimmäisenä<br />

tunteena kiitollisuus siitä, että<br />

olen saanut tutustua isoon määrään<br />

ihmisiä. On saanut tehdä haavaintoja<br />

esim. isien ja poikien, appiukkojen ja<br />

vävypoikien välisistä suhteista. Se muuten<br />

näkyy melko nopeasti ja joskus jopa<br />

kuuluukin, minkälaiset välit vastaanottopäädyssä<br />

olevilla ihmisillä on”, naurahtaa<br />

Olli Palmu.<br />

Kevät vie sahurin liikkeelle<br />

Traktori, jonka takana on Laimet -saha<br />

nytkähtää liikkeelle. On aika tarkastaa<br />

sahan kunto ennen kuin luvatuille sahauspaikoille<br />

mennään. Mikäs on miehen<br />

kunto ja mieliala tänä keväänä?<br />

”Sanoisin näin, että juuri keski-iästä selvittyäni<br />

olen valmistautunut jatkamaan<br />

sahurin hommia niin kauan kuin ”kroppa”<br />

kestää ja työ tuntuu mielekkäälle.<br />

Totuus on, että parikymppisen vartalo<br />

ja jaksaminen eivät enää minussa kohtaa,<br />

mutta sahaamaan on aina mukava<br />

mennä. Joskus se oli niin mukavaa, että<br />

kotiin ei edes ennättänyt pitkän päivän<br />

ja pitkän työmatkan takia. Takavuosina<br />

tuli pidemmissä matkoissa ollessa<br />

jopa yövyttyä pihkan ja purun tuoksussa.<br />

Kerran nukuin Espoon Suvisaaristossa<br />

sahatyömaan vieressä rantakalliolla<br />

ja muutaman kerran olen nukkunut sahan<br />

pöydällä makuupussissa. Siitä lähtökohdasta<br />

onkin helppoa aloittaa päivän<br />

askareet – täsmälleen samasta kohtaa,<br />

mihin illalla jäätiin”, virnistää seitsemänkymppinen<br />

Olli Palmu.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry onnittelee ja<br />

toivottaa menestystä sekä mukavan<br />

lämpöisiä sahauskelejä!<br />

Teksti ja kuvat: Timo Ripatti<br />

15


METSÄTYÖT | METSÄSTYS | RETKEILY | PUUTARHA | KONEYRITTÄJÄT | METSÄTEOLLISUUS<br />

<strong>Suomen</strong> suurin<br />

metsäalan verkkokauppa!<br />

Norwood LM30 isoja<br />

ominaisuuksia pienellä rahalla<br />

Hinta LM30 alk:<br />

6990,00<br />

HETI toimitukseen!<br />

Tekniset tiedot LM30<br />

Tukin halkaisija: 76 cm<br />

Tukin pituus: 5,0 m<br />

Alustan pituus: 6,0 m<br />

Laudan leveys max: 64 cm<br />

Moottorivaihtoehdot:<br />

13,5 hv Briggs&Stratton<br />

14 hv Kohler<br />

8,0 kW Norwood sähkömoottori<br />

LUMBERMATE LM30<br />

Max.tukin halkaisija 76 cm<br />

Saatavilla sähkö- tai<br />

polttomoottorilla<br />

Kysy rahoitusvaihtoehtoja!<br />

Kuvan traileri lisävaruste<br />

Meiltä myös Frontier<br />

tukkivannesahat<br />

KATSO MUUT SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI<br />

16


JÄSENINFO<br />

Uusia jäseniä <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:ssä<br />

Uusina jäseninä yhdistykseen<br />

ovat liittyneet seuraavat<br />

yritykset, yhteistöt ja henkilöt.<br />

Seppo Paldanius<br />

Taipuu Woodworks<br />

Mourungintie 164, 90310 Oulu<br />

Pekka Pihlamo<br />

Rakennus Pihlamo Oy<br />

Kromitie 23, 02750 Espoo<br />

Jouni Salmela<br />

Konetyö Jouni Salmela Oy<br />

Lakikummuntie 16, 97770 Ranua<br />

Pentti Mattila<br />

Koivumäentie 173, 04370 Rusutjärvi<br />

Kalevi Mikkola<br />

Ilmoitussuontie 6, 27400 Kiukainen<br />

Ilkka Tirkkonen<br />

Tmi I. Tirkkonen<br />

Näädänmaantie 340, 79330 Näädänmaa<br />

HALLITUKSEN JÄSENET <strong>2024</strong><br />

<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien vuosikokouksessa 9.2.<strong>2024</strong> valittiin yhdistykselle<br />

hallitus seuraavaksi toimintakaudeksi.<br />

VARSINAISET JÄSENET<br />

puheenjohtaja Timo Ripatti, Leppävirta<br />

varapuheenjohtaja Jukka Virtanen, Raisio<br />

Talousasiat Sirkku Varpa, Asikkala<br />

Arto Käkönen, Turenki<br />

Mika Lottanen, Nurmijärvi<br />

Jouni Mähönen, Ii<br />

Marko Metso, Keitele<br />

Matti Perälä, Hunppila<br />

Olli Kantanen, Mikkeli<br />

VARAJÄSENET<br />

Tatu Dillström, Rantasalmi<br />

Mikko Laine, Laitila<br />

Mikko Yli-Knuutila<br />

Groov Oy<br />

Sjökullantie 423, 02540 Kylmälä<br />

Seppo Tuomisto<br />

Trossitie 44, 39110 Hämeenkyrö<br />

Tomi Honkapää<br />

Lydeninkuja 4, 21110 Naantali<br />

Syksyllä tulossa seuraava lujuuslajittelukurssi<br />

(paikka ja aika vielä avoin).<br />

Seuraa www.sahayrittajat.fi<br />

17


<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien opintomatka<br />

Saksaan to-su 3.-6.10.<strong>2024</strong><br />

Alustava matkaohjelma<br />

3.10. Torstai lounas<br />

Helsinki-Vantaan lentoasemalla tulee olla 2 tuntia ennen<br />

lennon lähtöä. Lähtöselvityksen ja turvatarkastuksen<br />

jälkeen siirtyminen lennon lähtöportille. Finnairin vuoro<br />

AY1433 lähtee kello11:25 Berliiniin, minne saapuminen<br />

kello 12:25 paikallista aikaa. Siirtyminen bussille. Lounas.<br />

Kuljetus ammattivierailukohteeseen Berliinissä. Vierailun<br />

jälkeen kuljetus hotelliin jonne majoittuminen. Loppupäivä<br />

vapaa.<br />

4.10. Perjantai aamiainen<br />

Aamiainen hotellissa. Kello 9:00 lähtö ammattikohdevierailulle/<br />

tapaaminen alan edustajien kanssa. Paluu<br />

hotelliin noin kello 15:00. Loppupäivä vapaa.<br />

5.10. Lauantai aamiainen, illallinen<br />

Aamiainen hotellissa. Vapaa päivä.<br />

Matkan päätösillallinen, hotellista kävelymatkan päässä<br />

sijaitsevassa ravintolassa.<br />

6.10. Sunnuntai aamiainen<br />

Aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus. Kello 09:30<br />

bussikuljetus Berliinin lentoasemalle. Lähtöselvitys ja<br />

turvatarkastus. Finnairin vuoro AY1434 lähtee kello 13:10<br />

Helsinkiin, minne saapuminen kello 16:05.<br />

ILMOITTAUTUMISET:<br />

Ilmoittauduthan3.6.<strong>2024</strong> mennessä<br />

sähköpostitse fm.myynti@fmt.fi<br />

Ilmoittautumisessa mainittavat tiedot:<br />

• viestin otsikko: Sahayrittäjien opintomatka<br />

• nimi (kuten passissa)<br />

• syntymäaika<br />

• osoite<br />

• sähköposti<br />

• puhelinnumero<br />

• ammatti (vierailuja varten)<br />

Saat laskun ennakkomaksusta, joka erääntyy viikon<br />

kuluessa ilmoittautumisesta. Ennakkomaksun summa<br />

265,00 €/matkustaja.<br />

Matkan hinta /henkilö (vähintään 20 matkustajaa)<br />

• 1075,00 €, jaetussa kahden hengen huoneessa<br />

• 1320,00 € yhden hengen huoneessa<br />

Matkan hintaan sisältyy<br />

• Finnairin reittilennot Helsinki-Berliini-Helsinki turistiluokassa<br />

matkustajamaksut ja lentokenttäverot<br />

• 1 x ruumaan menevä matkalaukku max 23 kg 1 x<br />

käsimatkatavara max 8 kg<br />

• ohjelmassa mainitut bussikuljetukset majoitus hyvätasoisessa<br />

keskitason hotellissa aamiainen hotellissa<br />

• 2 x ammattivierailun järjestäminen<br />

• 5.10. Illallinen, ilman ruokajuomia<br />

• FMT-matkanjohtajan palvelut koko matkan ajan 1 x<br />

Sahayrittäjien edustajan matka.<br />

Matkan hintaan ei sisälly<br />

• muut kuin ohjelmassa mainitut kohteet ja vierailut<br />

muut kuin ohjelmassa mainitut ateriat ja ruokajuomat<br />

• Matkavakuutus (jonka voimassaolon /ehdot suosittelemme<br />

tarkastamaan omasta vakuutusyhtiöstä<br />

ennen matkan varausta.)<br />

• kuljetukset kotimaassa.<br />

Lennot Finnair<br />

• 3.10. AY1433 Helsinki kello 11:25 – Berliini kello 12:25<br />

• 6.10. AY1434 Berliini kello 13:10 - Helsinki kello 16:05<br />

ajat ovat paikallisaikoja ja annettu sitoumuksetta<br />

Matkan ammatilliset kohteet ovat vielä<br />

alustavia. Muutokset ovat mahdollisia!!<br />

18


Majoitus 3.-6.10 (tai vastaava)<br />

• Hollywood Media Hotel, Kurfürstendamm 202,<br />

10719 Berlin, www.filmhotel.de<br />

Hotellikuvaus<br />

• Hotelli sijaitsee länsi Berliinin keskustassa lähellä<br />

ostosaluetta. Hotellissa on 185 huonetta, baari, kokoustilat,<br />

vuokrattava elokuvateatteri. Huoneissa on<br />

suihku/WC, TV, puhelin, radio, minibaari.<br />

Hyvä tietää<br />

• <strong>Suomen</strong> kansalainen tarvitsee matkustusasiakirjaksi<br />

Saksaan voimassa olevan passin tai virallisen sirullisen<br />

henkilökortin. Passi tulee olla voimassa koko matkan<br />

ajan.<br />

• Matkavarausta varten tarvitaan matkustajan nimi<br />

kuten passissa/henkilökortissa, syntymäaika<br />

(pvkkvv), sähköposti, matkapuhelinnumero, mahdollinen<br />

allergiatietoa, tieto kenen kanssa majoittuu<br />

samassa huoneessa, mahdollinen FinnairPlus kortin<br />

numero, laskutustieto.<br />

Matkan maksu- ja peruutusehdot<br />

• Ennakkomaksun 265,00 €/henkilö eräpäivä 4.6.<strong>2024</strong>.<br />

• Loppumaksun eräpäivä 22.8.<strong>2024</strong>.<br />

• Laskuun lisätään toimistomaksu 10,00 €/lasku.<br />

• Mikäli lähtöön on varauspäivänä alle 45 vrk erääntyy<br />

koko matkan hinta kerralla.<br />

• Peruutusehdot<br />

• 80- 60 vrk ennen matkan alkua peruutuskuluna<br />

peritään ennakkomaksu/henkilö. 59- 45 vrk ennen<br />

matkan alkua peruutuskulu 60 % matkan hinnasta.<br />

• 44- 35 vrk ennen matkan alkua peruutuskulu 80 %<br />

matkan hinnasta 34 - 0 vrk ennen matkan alkua peruutuskulut<br />

ovat 100 % Toimistomaksua ei palauteta<br />

missään vaiheessa.<br />

• Noudatamme kuluttaja-asiamiehen sekä <strong>Suomen</strong><br />

matkailualanliiton neuvottelemia yleisiä matkapakettiehtoja<br />

sekä Forssan Matkatoimisto Oy:n lisä- ja<br />

erityisehtoja, jotka löytyvät sivuiltamme https://<br />

www.fmt.fi/hyva-tietaa/matkaehdot. Tällä matkalla<br />

noudatetaan erityisehtoja.<br />

• Tämä matka on matkapalvelujen yhdistelmä, joka<br />

on direktiivissä (EU) 2<strong>01</strong>5/2302 tarkoitettu matkapaketti.<br />

Näin ollen tähän sovelletaan matkapaketteja<br />

koskevia EU-oikeuksia.<br />

• Kuluttajaviraston Forssan Matkatoimisto Oy:lle<br />

myöntämä vakuusnumero on 3020/00MjMV, mikä<br />

antaa oikeuden järjestää ja välittää matkoja.<br />

Hintaperuste:<br />

• Hinta perustuu 5.3.<strong>2024</strong> tiedossamme oleviin hinnastoihin,<br />

aikatauluihin, viranomaismaksuihin ja ohjelmatietoihin.<br />

• Mikäli ne muuttuvat, pidätämme oikeuden vastaaviin<br />

muutoksiin. Lisäksi hinta edellyttää vähintään 20<br />

matkustajan ryhmää. Oikeus ohjelman muutoksiin<br />

pidätetään.<br />

19


Kara + Slidetec =<br />

Jotta Suomi rakentaisi<br />

enemmän puusta,<br />

olemme kehittäneet<br />

uuden sahan, Kara<br />

Masterin liukupöydällä.<br />

Se on suunniteltu<br />

yhdistämällä kaksi hyvää<br />

yhdeksi vielä paremmaksi.<br />

Yhdessä voimme nostaa<br />

puurakentamisen uudelle<br />

tasolle.<br />

Mikko 0400 821 <strong>01</strong>4<br />

Mikael 044 340 8170<br />

Taina 0400 975 999<br />

www.kara.fi<br />

www.slidetec.fi<br />

20

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!