Suomen Sahayrittäjät 03/2022
Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti
Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3 / <strong>2022</strong><br />
1
Kuva: Kaija Laaksonen<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Kaikki ennallaan vai kaikki ennalleen?<br />
Otsikko antaa aihetta monen näköiselle pohdinnalle,<br />
varsinkin, kun seuraamme Euroopasta tulevaa<br />
uutisointia. Siis sellaista, joka koskettaa suomalaista<br />
metsää, metsänomistajaa tai tahoa, joka<br />
saa edes osan leivästään metsän tarjoamasta tuotekirjosta.<br />
Osa suomalaisista, melkeinpä heti uutisia tiedoksi saatuaan<br />
on menossa istumaan Mannerheimintielle ja tukkimaan liikenteen.<br />
Osa puolestaan on sitä mieltä, että olisiko EU:n virkahenkilöiden<br />
kuitenkin parempi keskittyä sellaisiin asiakokonaisuuksiin,<br />
joista he ymmärtävät edes jotain. Käsittämättömiä ehdotuksia<br />
ja linjauksia joka tapauksessa sieltä on saatu ja saadaan<br />
odottaa tulevaisuudessakin. Minä en millään meinaa ymmärtää<br />
metsänomistajana tai sahayrittäjänä sitä, että Brysselissä<br />
tai kehä kolmosen sisäpuolella tiedetään metsäasiat paremmin<br />
kuin täällä metsän keskellä. Kaiken kukkuraksi vielä joku<br />
EU:n parlamentaarikko väittää kirkkain silmin, että päätehakkuun<br />
jälkeen meillä Suomessa kasvaa vain pajukkoa. Pitäisikö<br />
perehtyä edes vähän siihen faktatietoon, joka kertoo metsänhoidon<br />
tason noususta ja hurjasta puumäärän kasvusta viimeisen<br />
sadan vuoden ajalta maassamme?<br />
Ennallistamiskeskusteluun totean vain, että 930 miljoonaa euroa<br />
on valtava summa ja sen voisi ehkä kohdentaa oikeasti tarpeellisiin<br />
ja järkeviin hankkeisiin tässä ajassa.<br />
Luonnonvarakeskus arvioi, että tulevana vuonna sahatavaraa<br />
viedään maailmalle entistä reippaammassa tahdissa. Tuotantomäärät<br />
ovat ennusteiden mukaan kasvussa, mutta vientihinnoissa<br />
tullaan alaspäin noin neljänneksen. Ennustaminen<br />
on todetusti vaikea ja taitoa vaativa laji. Mihin suuntaan maa-<br />
2<br />
ilmantilanne ja ennen kaikkea Euroopan tilanne muuttuu lähitulevaisuudessa,<br />
määrittelee pitkälti monia suuntaviivoja<br />
myös taloudessa. Sahatavaraa sekä jatkojalosteita tarvitaan<br />
meillä ja muualla jopa enenevissä määrin, myös ensi vuonna.<br />
Edellisessä Sahayrittäjä-lehden numerossa kerrottiin jäsenyrityksille<br />
tulossa olevasta kehittämistarvekyselystä. Nyt<br />
kannattaa käydä katsomassa sähköpostia, onko sinne saapunut<br />
linkki kyselytutkimukseen. <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry tarvitsee<br />
jokaisen vastauksen, jotta saamme tarkempaa tietoa siitä<br />
missä meillä on kehitettävää. Kyselyn avulla saamme kartoitettua<br />
mm. tukkipuun kokonaiskäytön, onko tarvetta auttaa yrityksen<br />
omistajan/sukupolvenvaihdosasioissa, onko tarvetta investointeihin,<br />
entäpä koulutustarpeet yms.… Sähköisen linkin<br />
kautta vastaaminen on tosi helppoa ja yksinkertaista. Osaan<br />
yrityksistä allekirjoittanut tulee ottamaan vielä henkilökohtaista<br />
kontaktia tämän vuoden puolella. Linkki löytyy myös sahayrittäjien<br />
nettisivuilta www.sahayrittajat.fi<br />
Timo Ripatti<br />
Mieleni tekisi käyttää näissä kommenteissa isoja kirjaimia ja<br />
tehostesanoja, mutta isän ja äidin antama hyvä kotikasvatus<br />
estää sen…<br />
Pidetään yhteyttä:<br />
timo.ripatti@sahayrittajat.fi<br />
040 821 82 38<br />
Rahulanniementie 57<br />
79100 LEPPÄVIRTA
3/<strong>2022</strong><br />
4 PUU on ratkaisu – näin on ollut Suomessa aina – niin myös<br />
ilmastomuutoksen torjunnassa<br />
10 Rahtipuolella renessanssia<br />
12 Vannesahauskurssi Evon metsäopistolla sai innostuneen<br />
vastaanoton<br />
14 Maailmantilanteen epävarmuus heijastuu myös metsäsektorille<br />
16 Jäseninfo<br />
17 Muistokirjoitus – Markku Dillström<br />
18<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n Talvipäivät<br />
Joensuussa 17.-19.2.2023<br />
Kannen kuva: Timo Ripatti<br />
Kristiinankaupungissa sijaitseva vanha tuulimylly, jonka jalustan korjaamisessa on<br />
käytetty paikallista Lähipuu® -yritystä ja sen tuotteita (Linimawood Oy)<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden<br />
yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946<br />
edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa<br />
edelleenkin. Jäsenilleen <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja<br />
alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden<br />
yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset<br />
palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja<br />
ja -retkiä sekä <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong>-lehden.<br />
Vuosijäsenmaksu vuonna <strong>2022</strong> on 150 €, verovähennyskelpoinen.<br />
Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.<br />
Suonen <strong>Sahayrittäjät</strong> on <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n julkaisema<br />
ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut<br />
alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa<br />
vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />
Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA<br />
Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi<br />
www.sahayrittajat.fi<br />
Ilmoitushinnat vuonna <strong>2022</strong><br />
Etukansi: 955 €<br />
2 sivu ja takakansi: 870 €<br />
Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,<br />
1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €<br />
Jäsenhinta: 1/8 sivu 120 €<br />
Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri<br />
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.<br />
Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.<br />
Päätoimittaja: Timo Ripatti,<br />
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38<br />
Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,<br />
sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163<br />
Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,<br />
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38<br />
Painopaikka: Grano Oy, Kuopio<br />
Taitto: Kaija Laaksonen, kaija.laaksonen@otavoima.fi<br />
3
PUU on ratkaisu<br />
– näin on ollut Suomessa aina –<br />
niin myös ilmastomuutoksen torjunnassa<br />
Ilmastonmuutos<br />
ja tulevaisuuden<br />
ratkaisut<br />
Periatteessahan ratkaisu ilmastonmuutokseen<br />
on suhteellisen<br />
yksinkertainen: Se tunnetaan<br />
ja tiedetään. Hiilipäästöjä<br />
on leikattava radikaalisti ja hiilinieluja<br />
lisättävä.<br />
Keinot ovatkin sitten jo eri asia. Jos seuraan<br />
aiheen ympärillä käytävää debattia<br />
juuri nyt, niin mielipiteet ja tutkimustulokset<br />
sinkoilevat ja argumentit käyvät<br />
jo kuumana. Osa on vahvasti sitä mieltä,<br />
että Suomessa korostetaan liikaa nielujen<br />
eli metsien merkitystä päästöjen<br />
leikkaamisen kustannuskella (liikenne ja<br />
4<br />
energia) unohtaen samalla talouden ja<br />
työllisyyden. Ja osa (mm. ilmastopaneelin<br />
toukukuussa tullut viimeinen tutkimus)<br />
korostaa vahvasti metsien hiilinielumerkitystä.<br />
Kumpaakin toimenpidekokonaisuutta<br />
tarvitaan. Päästöjen vähentämistä ja<br />
metsien kunnon ja hiilensidonnan turvaamista.<br />
Tarvitaan sekä ilmastonmuutoksen<br />
välittömiä torjuntakeinoja että<br />
sopeutumista siihen ja ennenkaikkea<br />
metsistä puheenollen tulevan kehityksen<br />
ennakointia. Tiedetään hyvin, että<br />
kun taimi on tänä vuonna istutettu, niin<br />
sahalle se olisi optimaalinen vasta 60–<br />
80 vuoden kuluttua, mielummin myöhemmin.<br />
Joten nyt metsässä tehtävien<br />
päätösten tulee olla kestäviä 2100 luvulle<br />
asti.<br />
Kotimaan hiilinielut ja puun<br />
käyttö tasapainoilua<br />
Tutkijoilla on apuna erilaiset mallintamisen<br />
työkalut, joilla voidaan jollain tarkkuudella<br />
ennustaa tulevaa kehitystä; miten<br />
hakkuut vaikuttavat hiilinieluuihin<br />
tai miten esimerkiksi puurakentaminen<br />
lisää hiilivarastoja.<br />
<strong>Suomen</strong> maankäyttösektorin (metsät,<br />
maatalous, rakennetut alueet jne.) nettonielutavoite<br />
21 Mt CO2-ekv. tähtää ilmastoneutraaliuteen<br />
vuonna 2<strong>03</strong>5. Tämän<br />
ohella myös EU on asettanut maakohtaiset<br />
velvoittavat tavoitteet jäsenmaidensa<br />
maankäyttösektorin nettonielulle.<br />
Nettonielutavoitteen saavuttamisessa<br />
<strong>Suomen</strong> tulee tasapainottaa maaperäpäästöjen<br />
vähentämistä ja metsien<br />
hiilinielun ylläpitämistä.
Metsien kunto huolettaa myös<br />
sahureita<br />
Imatran kaupungin talvipuutarhassa järjestettiin ’ilmastonmuutos ja tulevaisuuden<br />
ratkaisut paneeli“, jossa olivat mukana mm. pääjohtaja Kimmo Tiilikainen, LUT energiatekniikan<br />
professori Esa Vakkilainen, ja Jouni Silvast <strong>Suomen</strong> metsäkeskus<br />
Jokainen metsässä liikkuva tai autoteiden<br />
varsien kuusikoita tarkkaillut on<br />
huomannut kuusikoiden lisääntyneet<br />
tuhot. Keski-Euroopan pelottavan laajat<br />
ja totaaliset kuusikoiden kirjanpainajatuhot<br />
ovat yhä lähempänä meitä.<br />
Ja nyt on jo selvää, ettei vain Etelä-<strong>Suomen</strong><br />
kuusikot ole vaarassa. Tuhot kiipeävät<br />
kohti pohjoista ilmastonmuutoksen<br />
ja lämpösumman lisääntymisen myötä.<br />
Lämpösummat tulevat kohoamaan tulevina<br />
vuosina ja tuhoriski vain lisääntyy.<br />
Tähän ei tarvita ennustajaa. Kuusta<br />
ei siis kannata istuttaa kuiville paikoille.<br />
Myös hirvi on pieni riesa kirjanpainajan<br />
rinnalla. Hirvikantaa on sitä paitsi huomattavan<br />
paljon helpompi säädellä kuin<br />
kirjanpainaja populaatioita.<br />
Puuston kokonaispoistuma (hakkuut ja<br />
luonnonpoistuma) oli vuonna 2021 Luken<br />
keräämien tilastotietojen mukaan<br />
90,9 milj. m3 eli yhdeksän prosenttia<br />
suurempi kuin vuonna 2020. Metsät olivat<br />
edelleen hiilinieluja, mutta maankäyttösektori<br />
muuttui kokonaisuudessaan<br />
päästölähteeksi Luken kasvihuonekaasupäästöinventaarion<br />
pikaennakkotietojen<br />
mukaan.<br />
Metsien käyttöä ohjaa markkinat, ja sen<br />
takia vuodet vaihtelevat puun käytön<br />
osalta paljon. Ilmastopaneelin tekemien<br />
mallinnusten mukaan metsien hiilinielujen<br />
kestävä taso hakkuiden osalta asettuu<br />
pitkän ajan tarkastelulla 72 milj. m3<br />
vuodessa. Myös korjatun puun käytön<br />
pitäisi ohjautua enemmän pitkän hiilen<br />
kierron tuotteisiin, kuten sahatavaraan<br />
ja puurakentamisen tuotteisiin. Tämä lisää<br />
hiilivarastoja ja siten edesauttaa hiilineutraaliustavoitteissa.<br />
Suomi on hoitanut metsät hyvin ja hiilinielut<br />
ovat pitkän ajan tarkastelussa<br />
olleet tavoitetason mukaiset metsien<br />
osalta. Joka tapauksessa <strong>Suomen</strong> tavoitteet<br />
olla hiilineutraali vuoteen 2<strong>03</strong>5<br />
mennessä vaatii sekä kiireellisiä päätövähennyksiä<br />
sekä hiilinielujen vahvistamista.<br />
Käytännössä tehokkaimpina keinoina<br />
ovat päästötön uusiutuvan energian<br />
käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa<br />
sekä rakentamisen hiilijalanjäljen<br />
pienentäminen. Näillä päästään jo lähelle<br />
tavoitetta.<br />
Puurakentamisen lisääminen<br />
Puurakentamisen lisääminen onkin todettu<br />
sekä kotimaisessa tutkimuksessa,<br />
että kansainvälisessä tutkimuksessa<br />
erinomaiseksi keinoksi ilmastonmuutoksen<br />
torjunnassa; Kansainvälinen tutkijaryhmä<br />
mallinsi juuri julkaistussa tutkimuksessa<br />
ensimmäistä kertaa, miten<br />
puurakentaminen vaikuttaa maankäyttöön<br />
ja rakentamiseen. Avainasemassa<br />
oli noin 4–12 kerroksiset puutalot. Tässä<br />
tutkimuksessa ennustettiin, että kaupungeissa<br />
elää vuonna 2100 80 % ihmiskunnan<br />
väestöstä. Jos 90 % asuisi puukerrostalossa,<br />
niin säästyttäisiin 106 gigatonnia<br />
ylimääräisiltä päästöiltä verrattuna,<br />
jos rakennukset tehtäisiin betonista<br />
tai teräksestä.<br />
Säästetty päästömäärä vastaisi karkeasti<br />
kolmen vuoden hiilipäästöjä maailmassa.<br />
Kolikon toinen puoli on taas mistä<br />
saadaan 200 % nykytilaan nähden<br />
enemmän tilaa istutettevalle talousmetsälle.<br />
Puun käytön lisäämiselläkin on rajansa.<br />
Myös puurakentamisen osalta.<br />
Suomessa kotimaahan jäävän puun<br />
käyttöä lisäämällä ja käyttäminen nimenomaan<br />
puurakentamisen tuotteisiin<br />
lisää hiililineiluja ja -varastoja. Vaihtoehtoisten<br />
materiaalien korvautumisen<br />
myötä vaikutus Suomessa on päästöjä<br />
vähentävä, jos korvattavien materiaalien<br />
tuotanto Suomessa vastaavasti<br />
vähenee.<br />
LÄHIPUU – esimerkkinä<br />
ilmastonmuutoksen torjunnassa<br />
Tärkein ratkaisu ilmastonmuutoksen torjunnassa<br />
ja siihen sopetumisessa löytyy<br />
kuitenkin jokaisen korvien välistä. Tässä<br />
metsänomistajat ja paikalliset puutuotteiden<br />
jalostajat maakunnissa ovat<br />
tärkeässä roolissa huolehtimassa metsien<br />
kunnosta ja kestävästä puutuotannon<br />
toteuttamisesta. <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n<br />
jäsenyritysten puunhankinta sopii erinomaisesti<br />
metsän hiilinieluja ja varastoja<br />
säilyttäviin metsänhoitotapoihin. Jaksolliseen<br />
tai jatkuvaan kasvatukseen pienimuotoinen<br />
sahaus ja jalostus sopii erinomaisesti.<br />
Metsien hiilinielu ja varastoja<br />
tämäntyyppinen pienipiirteinen toiminta<br />
lisää monella tapaa. Samalla pidetään<br />
yllä myös huolta tärkeästä luonnon monimuotoisuudesta<br />
ja lajien säilymisestä.<br />
PuuPeTe-hanke<br />
jatkuu<br />
<strong>Suomen</strong> metsäkeskus toteutti vuosien<br />
2021–<strong>2022</strong> aikana maa-ja metsätalousministeriössä<br />
28.4.2021 tehdyllä hankepäätöksellä<br />
hallitusohjelman mukaista<br />
maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta<br />
hankkeella; Puusepänliikkeiden<br />
kummitoiminta peruskoulujen<br />
teknisen työn luokille. (PuuPeTe)<br />
5
Hukkapuuta hyödynnettiin 7 pilottikoulussa pääasiassa Etelä-Suomessa. Jatkohankkeessa<br />
haetaan kummiyrityksiä ja kouluja myös muualta Suomea.<br />
Hanke valittiin toteutettavaksi maa- ja<br />
metsätalousministeriön Hiilestä kiinni<br />
-kehittämishankehaussa. Hankkeen tarkoituksena<br />
oli parantaa pitkäikäisten hiilenvarastoina<br />
toimivien puutuotteiden<br />
valmistuksen ja<br />
käytön sivuvirtojen hyödyntämistä<br />
kohdennetuilla toimenpiteillä<br />
sekä toimenpiteisiin<br />
liittyvällä viestinnällä.<br />
Hankkeen toteutusaika oli<br />
1.4.2021–30.6.<strong>2022</strong> ja ministeriön<br />
myöntämä erityisavustuksen<br />
suuruus oli yhteensä<br />
30 000 €.<br />
Hankkeen tuloksia<br />
Hankkeessa luotiin toimintamalli siitä,<br />
miten puun käyttöä ja ymmärrystä puun<br />
ominaisuuksista voidaan lisätä hyödyntämällä<br />
puutuotealan hukkamateriaali<br />
peruskoulun teknisen työn opetuksessa.<br />
Hankkeessa pilotoitiin 7 koulun ja<br />
yrityksen kanssa hukkapuun kierrätyksen<br />
malli.<br />
Tecdoma Oy hyödyntää<br />
esimerkillisellä<br />
tavalla CLThukkapuutaa<br />
design<br />
tuotteiden valmistuksessa.<br />
Tecdoma tuotteita<br />
voi ihailla mm.<br />
Puupäivillä 3.11.<strong>2022</strong><br />
Helsingissä. Okapuuosastolla.<br />
Hukkapuu jatkojalostukseen<br />
PuuPeTe-hankkeen toiminta oli hyvin<br />
käytännönläheistä. Toimenpiteet suunniteltiin<br />
ja toteutettiin siten, että toimintamalli<br />
palvelee myös mahdollista materiaalitehokkuuden<br />
edistämisen jatkohanketta<br />
mahdollisimman hyvin. Hankkeen<br />
tuloksista merkittävimmät hyödyt<br />
käytännön kannalta olivat:<br />
1. Puutuotealan yritysten hukkapuun<br />
hyödyntäminen koulujen teknisen<br />
työn opetuksessa toimintamallin<br />
luominen (Materiaalitehokkuuden<br />
parantaminen ja kierrätys)<br />
2. Koululaisten tiedon lisääntyminen<br />
puutuotealan työmahdollisuuksista<br />
sekä oppilaiden lisääntynyt tieto<br />
puun ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista.<br />
3. Oppilaiden tiedon lisääntyminen<br />
puun käytön merkityksestä ilmastomuutoksen<br />
torjunnassa hiilensitojana.<br />
Materiaalitehokkuuden parantaminen<br />
ja kierrätys yritysten toiminnassa<br />
on hankkeen pilottiyrityksissä noussut<br />
hankkeen nostaman toiminnan myötä<br />
uudestaan esille. Koulujen käyttämä<br />
puumateriaalin määrä teknisen<br />
työn opetuksessa on verrattain<br />
pientä ja usean kummiyrityksen<br />
toiminnasta jää<br />
hyvälaatuista aihiota myös<br />
edelleen kierrätettäväksi uusien<br />
tuotteiden raaka-aineena.<br />
Hankkeessa mukana olleista<br />
yrityksistä osa on jo tehnyt<br />
toimenpiteitä hukkapuun<br />
kierrättämiseksi ja jalostamiseksi<br />
edelleen tuotteiksi. Toisen<br />
hukka on toisen raaka-aine ajattelulla,<br />
on yritysten materiaali- ja resurssitehokkuuden<br />
parantamisen kannalta iso<br />
merkitys tulevaisuudessa.<br />
Materiaalitehokkuuden kehittämisessä<br />
on myös kysymys puutuotetoimialan<br />
raaka-aine huollon parantamisesta sekä<br />
yleisesti resurssitehokkuuden kautta<br />
kestävän kehityksen edistämisestä.<br />
Keskustelua yritysten kierrätyksen puutteista<br />
on käyty viime aikoina myös julkisuudessa<br />
kuluttajatavarakaupassa, jossa<br />
täysin toimivia tuotteita surutta hävitetään.<br />
Yleisesti ottaen puhutaan isosta<br />
ongelmasta kaikilla toimialoilla valmistuksen,<br />
jalostuksen ja kaupan portaissa.<br />
6
Tulosten merkitys ja<br />
jatkotoimenpiteet<br />
Hankkeen jatkotoimenpiteenä valmistellaan<br />
toimenpiteitä materiaalikierrätyksen<br />
tehostamiseksi sekä PuuPeTetoimintamallin<br />
jalkauttamiseksi valtakunnalliseksi<br />
toiminnaksi. Toimintamallin<br />
laajentamisella koko valtakunnan alueelle<br />
sekä yritysten hukkapuun jalostuskäytön<br />
parantamisella saavutetaan selkeitä<br />
hyötyjä yhteisöjen toimintaan niin<br />
kannattavan yritystoiminnan kuin ilmastomuutoksen<br />
torjunnan sekä yleisen tietämyksen<br />
lisääntymisen kautta. Ministeriöstä<br />
ollaankin huomattu toiminnan<br />
tärkeys ja lyhyt jatkorahoitus on jo Puu-<br />
Pete-jatkolle luvattu.<br />
OKAPUU<br />
hankkeessa<br />
tapahtuu<br />
OKAPUU-hanke auttaa pieniä puutuotealan<br />
yrityksiä omistajanvaihdos ja yrityksen<br />
kehittämisen ratkaisuissa. Hankkeessa<br />
luodaan yleistä mallia myös muille<br />
toimialoille, kuinka sukupolvenvaihdoksiin<br />
ja yrityksen myyntiin sekä yritysten<br />
arvon kasvattamiseen saadaan<br />
vauhtia. Keskeisenä tavoitteena hankkeessa<br />
on omistajanvaihdosten eli yrityskauppojen<br />
ja sukupolvenvaihdosten<br />
lukumäärän kasvattaminen puutuotealan<br />
yrityksissä. Hanketoimijoilla on selkeä<br />
näkemys siitä, että omistajanvaihdosten<br />
viivästyminen hidastaa yritysten<br />
kasvua ja kehittymistä. Viivästyminen<br />
voi aiheuttaa yrityksen taantumisen ja<br />
jopa sen lopettamisen, jolloin menetetään<br />
työpaikkoja, alueellista vireyttä sekä<br />
verotuloja.<br />
Kehittämiskartoitus<br />
Sahayrittäjien jäsenyrityksille<br />
Okapuu hankkeessa tehdään <strong>2022</strong> syksyn<br />
ja talven aikana laaja omistajanvaihdos<br />
ja kehittämisen kartoitus Sahayrittäjien<br />
jäsenyrityksissä sekä useissa maakunnissa<br />
yleisesti. Kartoituksessa selvitetään<br />
yrityksen tarpeet omistajanvaihdoksiin<br />
ja kehittämiseen sekä avustetaan<br />
rahoituksen hakemisessa ja hankkeiden<br />
toteutuksessa.<br />
Puupäivät ja OV-viikko<br />
OKAPUU-hanke on mukana omalla<br />
osastolla Puuinfon järjestämässä Puupäivässä<br />
3.11.<strong>2022</strong> Helsingin Messukeskuksessa.<br />
Hanke osallistuu myös samalla<br />
<strong>Suomen</strong> yrittäjien kokoamaan omistajavaihdos<br />
viikkoon 31.10–4.11.<strong>2022</strong>. Teemana<br />
3.11. on toimialakohtaiset omistajanvaihdokset.<br />
<strong>Suomen</strong> metsäkeskuksen puuhankkeet<br />
Ligna-Hannover messuille 17.-<br />
19.5.2023.<br />
Huolimatta maailman menon epävarmuudesta<br />
Metsäkeskuksen hanketoiminta<br />
luottaa puunjalostuksen tulevaisuuteen.Metsäkeskus<br />
järjestää jo perinteeksi<br />
muodostuneen Linga-Hannover<br />
ryhmämatkan puualan yrittäjille taas<br />
kerran. Ilmoittautuminen matkaan on<br />
avautunut ja ilmoittautua voi 8.12.<strong>2022</strong><br />
asti. Tervetuloa mukaan näkemään ja<br />
kokemaan Hannoveriin. Ilmoittautua<br />
voi <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n kotisivujen kautta.<br />
Lujadigi-hanke<br />
Lujadigi-hanke kiertää myös tämän syksyn<br />
aikana kouluttamassa uusia lajittelijoita.<br />
Syyskuussa olimme Arolan Höyläämö<br />
Oy:ssä Vampulassa uusien ja luvan<br />
uusivien lajittelijoiden kanssa. Digitaalista<br />
koulutusalustaa pääsemme testaamaan<br />
vielä tämän vuoden puolella.<br />
Jouni Silvast<br />
Arolan Höyläämö<br />
Oy Vampulassa oli<br />
tämänkertainen<br />
lujuulajittelun koulutuspaikka.<br />
Koulutettavia<br />
oli muun muassa<br />
Kuusisto Group<br />
Oy:ltä. Heillä on<br />
parasta-aikaa aivan<br />
uuden lujuuslajittelun<br />
konellisen lajitteluun<br />
koputtavan koneen<br />
käyttöönotto meneillään<br />
Laitilaan.<br />
Koneelliseenkin lajitteluun<br />
visuaalista<br />
lajittelua tarvitaan.<br />
7
Ligna–messumatka Hannoveriin 17.–19.5.2023<br />
<strong>Suomen</strong> metsäkeskuksen puutuotealan hankkeet järjestävät messumatkan Euroopan suurimmalle<br />
puuntyöstö Ligna-messuille Hannoveriin. Lähde tutkimaan toimialan kone– ja laitevalmistajien<br />
uusia tuotteita ja tekniikoita sekä tutustumaan saksalaiseen puutuotealan yritysten omistajan– ja<br />
sukupolvenvaihdos kulttuuriin.<br />
Lentoaikataulut ja ohjelma<br />
Ke 17.5.<br />
Lento Helsinki–Frankfurt LH 855 klo 6.30–8.05,<br />
Lento Frankfurt–Hannover LH 048 klo 9.10<br />
Saapuminen Hannoveriin klo 10.00, bussikuljetus kentältä Hotelli Dormeroon.<br />
Omatoimista tutustumista messuihin. Julkinen liikenne messukeskukseen lähtee hotellista<br />
viiden minuutin välein.<br />
To 18.5.<br />
Oma messuohjelma tai osallistuminen järjestettyihin esittelyihin osastoilla.<br />
klo 20.00 Yhteinen illallinen ja ohjelmaa Hannoverin keskustassa.<br />
Pe 19.5.<br />
Bussikuljetus hotellilta lentokentälle.<br />
Lento Hannover–München LH 2101 klo 17.25–18.35<br />
Lento München–Helsinki LH 2466 klo 20.10–23.40.<br />
Tuetun matkan hinta<br />
860 € / henkilö, jaetussa kahden hengen huoneessa aamiaisella.<br />
1055 € / henkilö, yhden hengen huoneessa aamiaisella.<br />
Sitova ilmoittautuminen 8.12.<strong>2022</strong> mennessä. Varausmaksu on 505 € / hlö matkan hinnasta ja se<br />
erääntyy 8.12.<strong>2022</strong>. Loppumaksun eräpäivä on 6.3.2023.<br />
Matkanjärjestäjä ei suorita takaisinmaksua ennen matkan alkua tai matkan aikana tapahtuvan<br />
sairauden tai tapaturman sattuessa. Sairaustapauksia varten pyydämme tarkistamaan oman matkavakuutuksen<br />
ehdot. Korostamme, että koronatilanne elää koko ajan. Matkustajalla ei ole matkasopimuksen<br />
syntymisen jälkeen oikeutta peruuttaa matkaa ilman peruutusmaksua, jos matkanjärjestäjä<br />
toteuttaa matkan.<br />
Lisätiedot:<br />
Jouni Silvast, projektipäällikkö, Metsäkeskus, p. 050 300 1786, jouni.silvast@metsakeskus.fi<br />
Ilmoittaudu<br />
8.12. mennessä<br />
www.metsakeskus.fi/<br />
tapahtumat<br />
Matkan järjestävät hankkeet: Omistajanvaihdoksella kasvua puutuotealalle, Puutuotealan tuottajayhteistyöhanke,<br />
Lounais-Suomi rakentuu puusta ja LujaDigi.<br />
Puuteollisuus ry<br />
8
METSÄTYÖT METSÄSTYS PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS<br />
<strong>Suomen</strong> suurin<br />
metsäalan verkkokauppa!<br />
Suosittu monikäyttöinen<br />
siirrettävä sahalaitos<br />
POLTTO- TAI SÄHKÖMOOTTORILLA<br />
OS23 / OS27<br />
hinnat alk.<br />
3990,00<br />
FRONTIER OS23<br />
Max. tukin halkaisija 59 cm<br />
FRONTIER OS27<br />
Max. tukin halkaisija 69 cm<br />
Laaja valikoima vannesahanteriä<br />
UUTUUS: Kovametalliterät tukkivannesahoihin<br />
Meiltä myös Norwood<br />
tukkivannesahat<br />
KATSO MUUT SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI<br />
www.uittokalusto.fi<br />
SAVONLINNA ‡ Taitajantie 2 ‡ 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.fi<br />
TAMPERE ‡ Ahlmanintie 72 ‡ <strong>03</strong> 222 5585 ‡ tampere@uittokalusto.fi<br />
9
Rahtipuolella renessanssia<br />
Sahatavaraa ja sivuvirrat<br />
energiakäyttöön.<br />
Menneinä vuosikymmeninä<br />
liki jokaisesta suomalaisesta<br />
kylästä löytyi vähintään<br />
yksi rahtisahuri,<br />
parhaista jopa useampia. Siis sellainen,<br />
joka sahasi vaikkapa naapurin ”ukolle”<br />
hänen omasta metsästä kaatamistaan<br />
puista sahatavaraa, joko menemällä sahan<br />
kanssa paikanpäälle tai vaihtoehtoisesti<br />
niin, että tukit kuljetettiin kylän<br />
kiinteän saha luokse. Molemmissa tapauksissa<br />
kuljetusmatkat olivat lyhyitä, ja<br />
tarpeellista ja kuivaa sahatavaraa piti varastossaan<br />
jokainen maaseudulla oleva<br />
kiinteistön omistaja tulevia uudisrakennuksen<br />
tai korjausrakentamisen projekteja<br />
varten. Siis Lähipuuta® ja -ajattelua<br />
parhaimmillaan.<br />
Vuosikymmenten aikana sahurit ikääntyivät,<br />
ja moni lopetteli toimintaansa<br />
samaan aikaan kun sahatavaran hinta<br />
tuntui rautakaupan hyllyssä houkuttelevalta.<br />
Metsänomistajan oli helppo myydä<br />
tukit vaikkapa jollekin integraatille ja<br />
ostaa valmis sahatavara suoraan auton<br />
peräkärryyn lastattuna. Helppoa, joskaan<br />
ei lähipuuajattelua.<br />
Vuodet eivät ole veljeksiä eivätkä vuosikymmenet<br />
toista systemaattisesti itseään.<br />
Kokonaiskuvaa tarkastellessa on ollut<br />
ilo huomata paluuta jossain määrin<br />
entiseen toimintamalliin. Metsänomistajat<br />
ovat havahtuneet omasta metsästä<br />
hankitun sahatavaran laatuun, taloudellisuuteen<br />
ja myös ympäristövaikutusten<br />
positiivisuuteen – unohtamatta sitä<br />
10<br />
tunnetta, joka syntyy uudisrakentajalle<br />
tai vanhan korjaajalle katsellessa vaikkapa<br />
saunan paneeleja, jotka ovat jalostettu<br />
oman metsän puista. Tukkipuusta on<br />
näin syntynyt monesti tarina, jota kerrotaan<br />
seuraavallekin sukupolvelle.<br />
Muutaman vuoden takainen<br />
sahainvestointi osui oikeaan<br />
saumaan<br />
Mäntyharjulla saha- ja höyläyrittäjänä<br />
toimiva Sami Pulkka on kuluneen vuoden<br />
aikana kokenut konkreettisesti melko<br />
kiivasta saha-alan noususuhdannetta.<br />
Yrittäjän puheista saa sellaisen käsityksen<br />
sahattujen tukkien määrästä, että<br />
ennätys sahattujen kuutioitten määrässä<br />
yhden vuoden aikana on vaarassa<br />
rikkoontua. Mäntyharjulla ja lähiympäristössä<br />
liikkuessaan on saattanut nähdä<br />
traktorin perässä kulkevan sahayhdistelmän<br />
viime aikoina useammin kuin<br />
kerran. Sami Pulkka teki muutama vuosi<br />
sitten rohkean ratkaisun ja uusi sahakalustonsa<br />
kerralla mieleisekseen.<br />
”Ajatus siitä, että jos tätä sahurin hommaa<br />
meinaa jatkossa tehdä on nyt kaluston<br />
uusimisen paikka. Nykyaikaisella<br />
sahalla työn tekemisen laatu, helppous<br />
ja mielekkyys ovat nyt ihan eri tasolla<br />
kuin ennen. Nykyisin et välttämättä ole<br />
työpäivän jälkeen kotiin tullessa aivan<br />
puolikuollut, vaikkakin vuosirenkaiden<br />
lisääntyessä huomaa, että ei sitä enää<br />
olla ihan teinipoikiakaan”, nauraa Sami.<br />
Työtä sahaus- ja höyläpuolella Samilla<br />
oli jo kohtuullisen hyvin entuudestaankin,<br />
mutta kaluston uusimisen jälkeen<br />
lähdettiin täysin uudelle ’levelille’. ”En<br />
tiedä, enkä kyllä ymmärrä oikein itsekään,<br />
miten hyvin puskaradio alkoi toimia<br />
täällä Etelä-Savon puolella. Markkinointipanokset<br />
taloudellisesti ovat olleet<br />
aivan minimaalisia, mutta itse haluan<br />
uskoa laadukkaan tekemisen olleen<br />
se paras markkinointiväline paikallisten<br />
asiakkaiden keskuudessa”.<br />
Työmaata kerrakseen<br />
Julkisuudessa on ollut viime aikoina keskustelua<br />
ja kannanottoja siitä, palaako<br />
meillä energiakattiloissa sellaista suomalaista<br />
puuta, jota olisi voinut mahdollisesti<br />
hyödyntää vielä korkeamman<br />
jalostusasteen tuotteeksi?<br />
Mäntyharjulla paikallinen energiayrittäjä<br />
ymmärsi tilanteen järkevällä sekä kestävällä<br />
tavalla. Hakekattilaan menossa<br />
ollut ’värivikainen’ iso tukkikasa nousi<br />
keskusteluun oikeiden toimijoiden kanssa<br />
ja lopputulemana Sami Pulkka ajoi sahansa<br />
ja voimakoneensa mäntyharjulaisen<br />
hakeyrittäjän varastoalueelle – kohtuullisen<br />
pitkän tukkipinon viereen!<br />
”Aika pitkälle ja korkealle se tukkikasa<br />
näytti ja saha taas puolestaan mikrokokoiselta<br />
sen rinnalla. Ensimmäisinä päivinä<br />
tuntui vähän siltä, ettei tämä savotta<br />
ikinä lopu, olihan kokonaistukkimäärä<br />
600 m 3 ”, huokaisee Sami. ”Olen kyl-
Kuvassa vain pieni<br />
osa tukkikasan<br />
pituudesta.<br />
Kuormaajalla tukit sahan ääreen.<br />
Tavaran vastaanotossa pärjättiin kahdella<br />
miehellä.<br />
Sahuri<br />
työssään.<br />
Taustalla<br />
näkyy kuorma-auton<br />
moottorista<br />
rakennettu<br />
voimakone<br />
sahaan.<br />
Valmista tavaraa siltatyömaalle.<br />
lä joskus päässyt sahaamaan mielestäni<br />
isoa rahtisahauskeikkaa, mutta tämän<br />
kokoluokka oli ylivoimaisesti suurin minun<br />
urallani.”<br />
Siltatyömaalla tarvitaan<br />
tukirakenteita<br />
Suomalainen autoilija on viime vuosina<br />
joutunut konkreettisesti toteamaan<br />
tieverkon kunnon alenemisen ja jossain<br />
määrin jopa tieverkoston kuntotason<br />
romahtamisen. Samaa heikkenemistä<br />
on nähtävissä myös siltojen kunnossa.<br />
Siltoja kuitenkin korjataan herkemmin<br />
kuin tiepinnoitteita. Uusia teitä ja uusia<br />
siltoja rakennetaan vuosittain. Tässä yhtälössä<br />
tarvitaan myös sahatavaraa.<br />
”Sahurin kannalta katsottuna tämä<br />
urakka oli mukavaa sahattavaa. Sahattavat<br />
dimensiot olivat melko järeää tavaraa,<br />
eli 150 x 200 sekä 125 x 125 parrua.<br />
Lisätuotteena tehtiin 47 x 100 dimensiota.<br />
Nämä tuotteet sahattiin tukin<br />
keskeltä ja pintalautoja ei tehty laisinkaan,<br />
vaan kaikki loput menivät energiahakkeeksi.<br />
Tämä mahdollisti sen, että<br />
yhden tukin sahaamiseen käytetty aika<br />
oli normaalisahausta paljon pienempi.<br />
Logistiikka työmaalla toimi loistavasti ja<br />
valmista tavaraa vietiin jopa suoraan siltatyömaille<br />
tukirakenteisiin”, kertoo Sami<br />
Pulkka.<br />
Jokainen, joka on joskus ajellut isomman<br />
siltatyömaan ohitse, on varmaankin<br />
huomannut sen valtavan puisten tukirakenteiden<br />
määrän, ennen sillan betonista<br />
valua.<br />
”Vaikkakin nämä sahattavat tukit eivät<br />
olisi kelvanneet ns. normaaliksi sahatavaraksi,<br />
niille oli käyttöä siltatyömailla<br />
tukirakenteissa pystytolppina ja lisäksi<br />
sahapinnat menivät lämpöenergiaksi.<br />
Tämä on sitä oikeanlaista suhtautumista<br />
suomalaiseen puuhun ja sen parhaaseen<br />
mahdolliseen hyödyntämiseen”,<br />
toteaa Lähipuu® -yrittäjä Sami Pulkka.<br />
Teksti: Timo Ripatti<br />
Kuvat: Timo Ripatti ja Sami Pulkka<br />
11
Vannesahauskurssi<br />
Kurssilaiset opettajineen<br />
yhteiskuvassa.<br />
Evon metsäopistolla<br />
sai innostuneen<br />
vastaanoton<br />
Syksyisen harmaa ja vesisateen<br />
säestämä lokakuun aamukaan<br />
ei saanut lannistettua sitä<br />
tunnelmaa, joka oli aistittavissa<br />
<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien ja Evon<br />
Metsäopiston järjestämällä<br />
vannesahauskurssilla.<br />
Evon metsäopisto toimii Hämeen<br />
ammatti-instituutin<br />
alaisena yksikkönä ja sijaitsee<br />
Lammilla, joka kuuluu vuonna<br />
2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen Hämeenlinnan<br />
kaupunkiin.<br />
Kurssin aikataulua piti tosin kerran<br />
muuttaa koronasyiden takia syyskuusta<br />
lokakuun alkupuolelle, mutta se ei vaikuttanut<br />
negatiivisesti osallistujien määrään.<br />
Vannesahauksen ja terähuollon<br />
tietämystään päivittämään oli saapunut<br />
kaikkiaan 15 opiskelijaa kahden päivän<br />
intensiivijaksolle. Hämeen ammattikorkeakoulun<br />
tilat sekä laitekanta antavat<br />
todella hyvän mahdollisuuden tämäntyyppisen<br />
koulutuksen järjestämiseen.<br />
Evolla perusvarustuksena opetuskäyttöön<br />
löytyy vannesaha sekä myös kiin-<br />
12<br />
teä sirkkeli. Evon metsäopiston historia<br />
on kunnioitusta herättävä, sillä metsänhoitajien<br />
koulutus alkoi siellä jo maaliskuun<br />
ensimmäisenä päivänä vuonna<br />
1862 – silloisen hallitsijamme Aleksanteri<br />
II käskystä.<br />
Myyntityötä vai metsän<br />
jalostusasteen nostoa?<br />
Orimattilasta kaksipäiväiselle kurssille<br />
saapui Tom Martelin 46 v. Ajatukset hänellä<br />
ovat suuntautuneet ainakin osaksi<br />
oman metsän hyödyntämiseen ja ennen<br />
kaikkea metsästä saatavan puutavaran<br />
jalostusasteen nostoon.<br />
Miehestä välittyy tunne siitä, että vuosikymmenten<br />
kuorma-autojen myyntityö<br />
on ollut mukavaa ja haasteellista, mutta<br />
nyt saattaisi olla aika suunnitella jotain<br />
muuta.<br />
Vaimonsa Niinan maa- ja metsätilaa<br />
hoitava Tom on aina ollut kiinnostunut<br />
metsästä, vaikkakin syntymäkodin maisemat<br />
sijaitsivat Espoon kaupungissa,<br />
Bodominjärven lähettyvillä.<br />
”Olen sanonut, että kasvoin pienestä<br />
pitäen metsän keskellä kohtuullisen<br />
kokoisessa kaupungissa ja se pitääkin<br />
paikkansa. Metsää oli synnyinkotini lähellä<br />
runsaasti ja liekö sieltä kiinnostus<br />
tarttunut pihkan mukana. Vaimoni kanssa<br />
olemme monesti puhuneet ja vähän<br />
suunnitelleetkin eri mahdollisuuksia<br />
metsän hyödyntämisen suhteen. Tämä<br />
vannesahauskurssi sattui meikäläistä<br />
ajatellen kuin nenä päähän. Sanoisin, et-
Evon oppilaitoksen sahauskalusto on hyvässä kunnossa.<br />
Tom Martelin Orimattilasta suunnittelee<br />
oman sahan hankintaa lähitulevaisuudessa.<br />
Lehtori Antti<br />
Tiilola havainnollistaa<br />
eri<br />
sahaustapoja.<br />
tä parasta antia oli kuulla kokeneempien<br />
kavereiden kertomuksia ja näkemyksiä<br />
siitä, mitä homma oikeasti on”, pohtii<br />
Tom Martelin.<br />
Oma koti – tietysti<br />
puurakenteisena.<br />
Orimattilan Mallusjoella Tom Martelin<br />
ja hänen vaimonsa Niina pohtivat vuosia<br />
taaksepäin uuden kodin rakentamispäätöstä.<br />
Keittiön pöydän eri puolilta löytyi<br />
tähänkin keskusteluun sama kaikupohja.<br />
”Puutalo oli oikeastaan ainut vaihtoehto<br />
meille molemmille. Tosin puuelementteinä<br />
talotoimitus tuli, mutta kyllä<br />
siihen uuteen kotiimme käytettiin myös<br />
oman metsän puista sahautettua tavaraa.<br />
Ja kuten yleisessä tiedossa on, jokainen<br />
mies tarvitsee tontilleen myös<br />
kohtuullisen kokoisen varasto/autotallirakennuksen<br />
ja sellainen meillekin rakennettiin<br />
muutama vuosi sitten täysin<br />
oman metsän tuotteista”, muistelee tyytyväisenä<br />
Tom.<br />
Puu kiinnostaa<br />
kokonaisvaltaisesti<br />
Tom Martelin löysi vannesahauskurssin<br />
ilmoituksen netistä. Sahaus kiinnostaa<br />
Orimattilan miestä, mutta puu on materiaali,<br />
josta hän haluaa ottaa selvyyttä<br />
vähän laajemminkin kuin vain sahauksen<br />
kautta. ”Elämää kannattaa elää<br />
jatkuvan oppimisen kautta. Olen käynyt<br />
kouluttautumassa Rajamäellä jonkin<br />
aikaa, ja ensi keväänä pitäisi olla<br />
puusepän perustutkinto suoritettuna.<br />
Puusepän koulutus antaa uudenlaista<br />
näkemystä puun ominaisuuksiin ja puu<br />
tuntuu olevan materiaali, josta voi koko<br />
ajan oppia lisää. Kotimaisen puun<br />
erinomaisuus kannattaa hyödyntää kokonaisvaltaisesti<br />
ja tehokkaasti. Evon<br />
kurssilla saatiin hyvää oppia erilaisista<br />
sahaustekniikoista, puun eri osien sopivuudesta<br />
eri käyttötarkoituksiin ja<br />
tärkeää tietoa myös puun kaatoajankohdasta,<br />
sekä sen vaikutuksista lopputuotteen<br />
ominaisuuksiin. Lisäksi ymmärrystä<br />
’taottiin’ päähämme myös terähuollon<br />
merkityksestä vannesahauksessa”.<br />
Milloinkas se uusi vannesaha ilmestyy<br />
Kaijalan tilalle Orimattilaan? ”Uskoisin,<br />
että se hetki lähestyy vääjäämättä”, toteaa<br />
arvoituksellisesti tuleva vannesahayrittäjä<br />
ja puuseppä.<br />
Vannesahakurssin<br />
opettajatkin olivat<br />
tyytyväisiä – jatkoa<br />
suunnitteilla<br />
Kurssin tiivis ohjelmarunko ja kurssilaisten<br />
(15 hlö) melko heterogeeninen kokemustaso<br />
vannesahauksesta antoivat<br />
kurssin vetäjille reilusti haasteita. Toisaalta<br />
kurssilaisten aktiivisuus ja todellinen<br />
tahtotila oppia uutta vannesahauksen<br />
maailmasta helpottivat opettajien<br />
työtä. <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien puolelta<br />
kokemustaan sahauksen saloista oli kertomassa<br />
yrittäjä Timo Järvinen Maskusta<br />
ja toisena kouluttajana toimi Hämeen<br />
ammatti-instituutti/Evo, metsätalouden<br />
koulutusohjelmasta lehtori Antti Tiilola.<br />
Molempien näkemys kurssista oli erittäin<br />
positiivinen ja jatkoa tämäntyyppiselle<br />
kurssille kannattaa varmasti suunnitella.<br />
Lisäksi Woodmizer-vannesahan<br />
maahantuojan edustajat olivat ensimmäisenä<br />
päivänä avustamassa koulutuksessa.<br />
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti<br />
13
Luonnonvarakeskus<br />
Maailmantilanteen<br />
epävarmuus heijastuu<br />
myös metsäsektorille<br />
Inflaation kiihtyminen, korkojen nousu, energiakriisi, taantuman uhka,<br />
Ukrainan sodan mahdollinen laajeneminen ja yleinen luottamuksen<br />
heikkeneminen vaikuttavat metsäteollisuustuotteiden kysyntään, tuotantoon<br />
ja vientiin. Vaikutukset välittyvät kotimaan hakkuumääriin ja kantohintoihin.<br />
Vaikutuksilla on kuitenkin selkeitä toimialakohtaisia eroja, selviää<br />
Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsäsektorin suhdannekatsauksesta.<br />
14<br />
Sahatavaran kysyntä<br />
hiljenemässä<br />
Vuoden <strong>2022</strong> alkupuolella sahatavaran<br />
kysyntä vientimarkkinoilla oli vielä vilkasta<br />
ja hinnat nousivat. Maailmantalouden<br />
epävarmuus heijastuu kuitenkin<br />
jo rakentamiseen monilla tärkeillä vientimarkkinoilla<br />
loppuvuoden ja ensi vuoden<br />
aikana. Sahatavaran vientimäärän<br />
odotetaan pienenevän tänä vuonna kolme<br />
prosenttia ja tuotannon prosentin.<br />
Vaikka <strong>Suomen</strong> sahatavaran vientihinnan<br />
ennakoidaan laskevan vielä loppuvuodesta,<br />
koko vuoden <strong>2022</strong> keskimääräinen<br />
vientihinta nousee viisi prosenttia<br />
viime vuodesta.<br />
Uuden sahauskapasiteetin käynnistyminen<br />
kuluvan vuoden lopulla sekä ensi<br />
vuoden aikana kasvattaa sahatavaran<br />
tuotantoa ja vientiä 3–4 prosenttia<br />
vuonna 2023. Sahatavaran vuoden 2023<br />
keskimääräisen vientihinnan ennakoidaan<br />
laskevan vajaan neljänneksen kuluvasta<br />
vuodesta.<br />
Vanerin vientihinta on noussut alkuvuoden<br />
<strong>2022</strong> ajan, ja nousun odotetaan jatkuvan<br />
myös syksyllä. Vanerin keskimääräisen<br />
vientihinnan ennustetaan nousevan<br />
tänä vuonna lähes kolmanneksen<br />
viime vuodesta. Vuonna 2023 vanerin<br />
keskimääräinen vientihinta laskee viisi<br />
prosenttia, mutta tuotanto- ja vientimäärät<br />
säilyvän likimain vuoden <strong>2022</strong><br />
tasolla.<br />
Kemiallisen metsäteollisuuden<br />
tuotteiden hinnat korkealla<br />
Kartongin kysyntä on epävarmasta taloustilanteesta<br />
huolimatta pysynyt hyvänä.<br />
Vaikka alkuvuoden reipas vientihintojen<br />
nousu taittuu loppuvuonna,<br />
kartongin keskimääräinen vientihinta<br />
nousee kuluvana vuonna 19 prosenttia<br />
edellisvuodesta. Kartongin tuotanto- ja<br />
vientimäärät kasvavat kaksi prosenttia.<br />
Vuonna 2023 kartongin tuotantokapasiteetti<br />
Suomessa kasvaa hieman investointien<br />
ansiosta, ja kartongin tuotannon<br />
ja viennin ennakoidaan kasvavan<br />
edelleen pari prosenttia.<br />
Paperintuotanto jää tänä vuonna merkittävästi<br />
viime vuotta alhaisemmaksi.<br />
Tämä johtuu erityisesti UPM:n <strong>Suomen</strong><br />
tehtaiden alkuvuoden työtaistelutoimista,<br />
mutta myös Stora Enson Veitsiluodon<br />
tehtaan sulkemisesta viime syksynä.<br />
Ensi vuonna tuotanto- ja vientimäärät<br />
palautuvat kuluvaa vuotta suuremmiksi.<br />
Paperin kysynnän aleneva trendi jatkuu<br />
päävientimarkkinoilla. Paperin hinnat<br />
ovat Euroopassa olleet poikkeuksellisen<br />
korkeita kasvaneiden tuotantokustannusten<br />
ja vähentyneen tarjonnan seurauksena.<br />
Paperin keskimääräinen vientihinta<br />
nousee tänä vuonna lähes 40<br />
prosenttia. Hintatason ennakoidaan laskevan<br />
ensi vuonna, mutta säilyvän edelleen<br />
korkeana.<br />
Alkuvuoden työtaistelut vaikuttavat<br />
myös kuluvan vuoden sellun tuotantoja<br />
vientimääriin, jotka jäävät 15–17 prosenttia<br />
edellisvuotta alhaisemmiksi. Ensi<br />
vuonna <strong>Suomen</strong> vientimäärä palautuu<br />
tämän vuoden pudotuksesta, mutta<br />
jää hieman vuoden 2021 määrästä. Suomessa<br />
tuotanto- ja vientimääriä kasvat-
taa Metsä Groupin uuden Kemin biotuotetehtaan<br />
käynnistyminen syksyllä<br />
2023. Sellun keskimääräinen vientihinta<br />
on tänä vuonna noin 20 prosenttia viimevuotista<br />
korkeampi. Ensi vuonna hinta<br />
alenee, mutta säilyy edelleen korkealla<br />
tasolla.<br />
Kuitupuiden kantohinnoissa<br />
nousupainetta, hakkuumäärät<br />
kasvavat ensi vuonna<br />
Viime vuoden koronasuhdanteen vaihtuminen<br />
Ukrainan sodan seurauksiin<br />
on johtanut raakapuumarkkinoiden<br />
huippusuhdanteeseen vuosina 2021 ja<br />
<strong>2022</strong>. Korkean lähtötason sekä metsäteollisuuden<br />
alkuvuoden puunkäyttöä<br />
vähentäneiden ja puuvarastoja kasvattaneiden<br />
työtaisteluiden vuoksi teollisuuspuiden<br />
hakkuiden ennustetaan tänä<br />
vuonna pienenevän kuusi prosenttia<br />
viime vuodesta 61,9 miljoonaan kuutiometriin.<br />
Loppuvuodesta vilkastuva puukauppa<br />
nostaa vuositasolla tukkien keskimääräisiä<br />
kantohintoja 6–8 prosenttia ja<br />
kuitupuiden 3–8 prosenttia. Raakapuun<br />
tuonti romahtaa 70 prosenttia 3,5 miljoonaan<br />
kuutiometriin venäläisen raakapuun<br />
tuonnin päätyttyä.<br />
Vuonna 2023 metsäteollisuustuotteiden<br />
kysyntä ja hinnat alenevat, mutta<br />
kasvava jalostuskapasiteetin määrä ja<br />
kiristyvä kilpailu puusta nostavat kuitupuun<br />
hintoja 2–6 prosenttia. Kuitupuun<br />
hakkuumäärät kasvavat 13 prosenttia<br />
harvennushakkuiden lisääntyessä. Mänty-<br />
ja kuusitukkien keskimääräiset kantohinnat<br />
laskevat 2–4 prosenttia sahatavaran<br />
alenevien hintojen perässä.<br />
Venäjältä tuotuja puumääriä on vaikea<br />
korvata muista maista, ja raakapuun<br />
tuonnin ennustetaan vähenevän<br />
edelleen 2,5 miljoonaan kuutiometriin.<br />
Teollisuuspuun hakkuiden ennakoidaan<br />
nousevan ensi vuonna 66,4 miljoonaan<br />
kuutiometriin.<br />
Vuonna <strong>2022</strong> pystykauppahintojen nousu<br />
ja vuonna 2023 lisääntyvät hakkuut<br />
nostavat yksityismetsien bruttokantorahatulot<br />
lähes 2,5 miljardiin euroon.<br />
Vaikka euromääräisesti tulot ovat korkeammat<br />
kuin 2021, reaalisesti tulot<br />
laskevat.<br />
Metsähakkeen ja puupellettien<br />
käyttö kasvussa<br />
Vaikka puupolttoaineiden kokonaiskulutuksen<br />
odotetaan laskevan vuonna<br />
<strong>2022</strong>, venäläisen energiantuonnin<br />
päättyminen pitää metsähakkeen kulutuksen<br />
Suomessa edellisvuoden tasolla.<br />
Vuonna 2023 metsähakkeen kulutus<br />
kasvaa 2–3 prosenttia. Metsähakkeen<br />
laitoshinnan ennakoidaan nousevan<br />
20–30 prosenttia tänä vuonna.<br />
Venäjän tuonnin päättyminen koskettaa<br />
myös <strong>Suomen</strong> pellettimarkkinoita, sillä<br />
tuontimääriä ei pystytä nopeasti korvaamaan<br />
kotimaista tuotantoa lisäämällä.<br />
Tämä saattaa nostaa hintoja ja aiheuttaa<br />
ongelmia pellettien saatavuudessa<br />
lämmityskaudella <strong>2022</strong>–2023.<br />
15
JÄSENINFO<br />
Uusia jäseniä <strong>Suomen</strong><br />
<strong>Sahayrittäjät</strong> ry:ssä<br />
Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet<br />
seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.<br />
Lujapuu Oy<br />
Pilkantie 69<br />
59610 Tarnala<br />
Tomi Nurmiainen<br />
Oumolantie 104<br />
54530 Luumäki<br />
Tom Martelin<br />
Seuratalontie 11<br />
16450 Mallusjoki<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n puheenjohtaja<br />
2005–2009<br />
Markku Sohlman 12.9.<strong>2022</strong><br />
70 vuotta<br />
Lisää vauhtia<br />
sahaukseen<br />
3 x nopeampi<br />
sahaus<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> onnittelee<br />
nuorekasta sahamiestä!<br />
16
Muistokirjoitus<br />
”Tuli enkeli vierelle hiljaa kuiskaten,<br />
lähdetään.<br />
Matkalla kertoili taivaan tiestä,<br />
kuinka taivaassa tarvittiin<br />
sahurimiestä.”<br />
Markku Dillström nukkui ikiuneen<br />
73 vuoden ikäisenä Kuopion<br />
yliopistollisessa sairaalassa<br />
20. kesäkuuta <strong>2022</strong>.<br />
Noin puoli vuotta aiemmin todettu harvinaista<br />
tyyppiä oleva maksasyöpä eteni<br />
salakavalasti hoidoista huolimatta. Sairautta<br />
vasten taistellut Markku nukutettiin<br />
välttämättömän leikkauksen vuoksi,<br />
josta hän ei enää jaksanut herätä. Sairauden<br />
vakavuuden hän piti omana tietonaan<br />
aivan loppuun saakka, jotta ei aiheuttaisi<br />
suurempaa huolta läheisilleen.<br />
Markku syntyi vuonna 1949 Rantasalmella<br />
myllärin perheen keskimmäisenä<br />
poikana. Jo nuorena hän osallistui aktiivisesti<br />
maatalon töihin ja isänsä sairauden<br />
vuoksi joutui ottamaan tilan vetovastuun<br />
19- vuotiaana. Markku avioitui<br />
vuonna 1974 Mirjan kanssa ja he saivat<br />
kolme lasta.<br />
Markku aloitti sahuut jo ennen armeijaan<br />
menoa. Sotilaspoliisiuran jälkeen<br />
hän hankki myös oman siirrettävän<br />
kenttäsirkkelin, jolla kiersi pitäjän ulkopuolella<br />
saakka asiakkaiden puita sahaamassa.<br />
Koska hänen käsissään taipui<br />
myös rauta, Markku rakensi oman teräsrunkoisen<br />
siirrettävän kenttäsirkkelin<br />
mittavasteita ja teräakselistoa lukuun<br />
ottamatta itse. Kylillä siirrettävän sirkkelin<br />
ja kotipihan kenttäsirkkelin perämiehenä<br />
toimi veli Jukka siihen saakka, kunnes<br />
hankittiin uusi ilman perämiestä toimiva<br />
kenttäsirkkeli.<br />
Kotitilalla jatkettiin sahatavaratuotannon<br />
ohella myös maanviljelystä ja karjanhoitoa.<br />
Jalostusasteen lisäämiseksi<br />
Markku hankki uuden ja tehokkaamman<br />
höylän vuonna 1990. Vuosien mittaan<br />
määrätietoinen yritystoiminnan kasvu<br />
johti luopumiseen karjanhoidosta ja<br />
keskittymistä enemmän sahausliiketoiminnan<br />
kasvattamiseen. Sivuelinkeinoksi<br />
karjanhoidon tilalle muodostui omien<br />
lomakiinteistöjen vuokraus.<br />
Yritystoiminnan lisäksi aikaa ja tarmoa<br />
Markulla riitti myös yhteiskunnallisten<br />
asioiden hoitoon. Hän oli useana kautena<br />
valittu Rantasalmen kunnanvaltuustoon<br />
ja -hallitukseen. Kunnallisten<br />
luottamustoimien lisäksi Markku toimi<br />
metsästysseurassa, maamiesseurassa,<br />
vesiosuuskunnan perustajana sekä usean<br />
eri tiehoitokunnan puheenjohtajana.<br />
Kyläläisten ja tuttujen keskuudessa<br />
Markku tunnettiin pyyteettömän avuliaana<br />
henkilönä, jolla riitti aina aikaa<br />
auttaa niin tavallisissa kuin välillä mitä<br />
eriskummallisimmissa avunpyynnöissä.<br />
Talkootöissä ja muissa korvauksetta tehtävissä<br />
tapahtumissa Markku oli usein<br />
mukana eikä tehnyt siitä isoa numeroa<br />
muiden keskuudessa.<br />
Kolkonjoen mylly ja saha -nimistä yritystä<br />
hän kehitti määrätietoisesti, mutta<br />
samalla maltillisesti laajentaen. Kehitystyö<br />
takasi yritystoiminnan jatkamisen<br />
seuraavaan sukupolveen, jota Markun<br />
keskimmäinen lapsi Tatu on jatkanut<br />
vuoden 2015 sukupolven vaihdoksesta<br />
saakka. Markun intohimo ja rakkaus oli<br />
työnteko, ja aivan viimeisiin päiviin saakka<br />
Tatu sai isältään apua sahayrityksen<br />
pyörittämisessä hänen voimiensa rajoissa.<br />
Vielä sairaalaan joutumista edeltävänä<br />
päivänä hän toimitti perille asiakkaan<br />
tilaamat sahatavarat. Vaikka Markku ei<br />
ollut kouluja juurikaan käynyt, niin lapsilleen<br />
hän mahdollisti kouluttautumisen<br />
ja opetti itse paljon sellaisia asioita<br />
maailman myrskyistä selviämiseen, joita<br />
oppikirjoista ei voisi opiskella.<br />
Vapaa-ajan Markku käytti rakkaiden harrastusten<br />
parissa. Verkkokalastus niin<br />
kesällä kuin talvella toi tuoretta kalaa<br />
ruokapöytään. Hirvenmetsästyksen parissa<br />
hän pääsi nauttimaan luonnon rauhasta<br />
ja ajokoiran haukku oli mukavaa<br />
kuunneltavaa pakkasaamuina.<br />
Markku palkittiin Rantasalmen kunnan<br />
yrittäjäpalkinnolla vuonna 2011. Kolkonjoen<br />
mylly ja saha sai myös Sahayrittäjäpalkinnon<br />
vuonna 2018.<br />
Markun maallista taivallusta jäivät kaipaamaan<br />
puoliso, kolme lasta, neljä lastenlasta<br />
sekä suuri joukko ystäviä, tuttavia,<br />
sahayrittäjiä sekä asiakkaita.<br />
Tero Dillström<br />
Kirjoittaja on Markun vanhin poika.<br />
17
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n Talvipäivät<br />
Joensuussa 17.-19.2.2023<br />
Talven ykköstapahtuma järjestetään ensi helmikuussa Joensuussa Hotelli Kimmelissä.<br />
Joensuuhun on helppo tulla – helpoiten junalla, sillä Hotelli Kimmel sijaitsee vastapäätä<br />
rautatieasemaa. Omalla autolla saapuvat löytävät P-talon vastapäätä hotellia.<br />
Ennakkoilmoittautuminen on nyt käynnissä. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu<br />
nyt talven hauskimpaan viikonloppuun mukavassa seurassa.<br />
• Talvipäiväpaketti (pe-su) sisältäen em. ohjelman ja majoituksen 398,- €/ 2<br />
henkilöä (kahden hengen Superior -tason huoneessa)<br />
• Talvipäiväpaketti (pe-su) sisältäen em. ohjelman ja majoituksen 298,- €/<br />
henkilö (yhden hengen Superior -tason huoneessa)<br />
Ilmoita osallistujien nimet ja huonekoko (1 hh tai 2 hh)<br />
Ilmoittautumiset sähköpostilla 31.12.<strong>2022</strong> mennessä info@sahayrittajat.fi<br />
Maksu ilmoittautumisen yhteydessä<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry tilille FI 88 4108 0010 356361<br />
viitteeksi: Talvipäivät 2023<br />
18
OHJELMA<br />
Perjantaina 17.2.2023<br />
Majoittaudumme Hotelli Kimmeliin<br />
hyvissä ajoin, sillä iltapäivällä klo 16.30 –<br />
18.00 kokoustilassa perehdymme Cemerkintään<br />
ja Lähipuu® -koulutukseen<br />
(tarvitsijoille).<br />
Klo 18.30 alkaa samassa tilassa <strong>Suomen</strong><br />
<strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n vuosikokous. Tarjolla<br />
kokouskahvit.<br />
Lauantaina 18.2.2023<br />
Klo 10.00 – 12.00 aamupalan jälkeen<br />
tutustuminen Metla-taloon (Yliopistokatu<br />
6). Matkaa hotellilta kävellen 2,2 km.<br />
Metla-talon tutustumiskierroksen jälkeen<br />
MMT, erikostutkija Henrik Heräjärvi<br />
Luonnonvarakeskukselta avaa näkemyksiä<br />
alla olevista aihepiireistä:<br />
• Missä mennään hiilikeskustelussa<br />
<strong>Suomen</strong> metsien osalta?<br />
• Onko metsä hiilinielu vai hiilidioksidin<br />
päästön lähde?<br />
• Ennallistaminen – kirosana vai…<br />
Klo 14.00 – 16.00 iltapäivällä<br />
paneudumme omistajanvaihdoksiin<br />
Hotelli Kimmelin kokoustilassa<br />
teemalla: Omistajanvaihdokset<br />
puualan yrityksissä – kovaa kuin<br />
puu, vai olisiko helpompia ratkaisuja<br />
tarjolla? Tästä kertoo mm. Vuoden<br />
2021 omistajanvaihdosasiantuntija,<br />
myrskyläläinen Asko Virén, <strong>Suomen</strong><br />
Yrityskaupat.<br />
Klo 18.30 alkava iltajuhla kruunaa<br />
lauantain Kimmelin juhlasalissa.<br />
Iltajuhlassa selviää mikä yritys valitaan<br />
Vuoden Sahayrittäjä <strong>2022</strong> -palkinnon<br />
saajaksi. Juhlapuheiden jälkeen nautimme<br />
upean illallisen ja nautimme pitkän kaavan<br />
mukaan yhdessäolosta.<br />
Metla-Talo, Valokuvaaja: Jussi Tiainen<br />
Metla-talo valmistui Metsäntutkimuslaitoksen<br />
(Metla) Joensuun toimintayksikön toimitilaksi<br />
vuonna 2004. Metla sulautui vuonna 2015 Luon-<br />
nonvarakeskukseen (Luke), mutta talon nimi<br />
kuitenkin säilyi.<br />
Talossa on toiminut vuodesta 2015 Luonnonvarakeskus,<br />
Euroopan metsäinstituutti EFI, Itä-<br />
<strong>Suomen</strong> yliopiston hallintohenkilöstöä sekä Evira.<br />
[1] Vuodesta 2018 kesäkuussa tiloihin muutti<br />
myös Verohallinto.<br />
Metla-talo oli vuonna 2004 valmistuessaan<br />
ensimmäinen suuri puusta valmistettu kolmiker-<br />
roksinen puurunkoinen toimistotalo Suomessa.<br />
Joensuun yliopistokampukselle rakennetussa<br />
talossa on käytetty sekä uusia että perinteisiä<br />
puurakentamisen rakenteita.<br />
Metla-talo oli puurakentamisen pilottihanke,<br />
jonka yhtenä tavoitteena oli nostaa puu vaih-<br />
toehdoksi muiden materiaalien rinnalle myös<br />
suuremman mittakaavan toimistorakentamisessa.<br />
Talon rakentamista varten järjestettiin arkkitehtikilpailu<br />
vuonna 2002. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto<br />
SARC Oy:n laatima ehdotus “Puumerk-<br />
ki”, pääarkkitehtina toimi Antti-Matti Siikala.<br />
19
Jotta Suomi<br />
rakentaisi<br />
enemmän puusta<br />
Kara varaosat helposti myös<br />
verkkokaupasta osoitteesta:<br />
www.kara.fi<br />
Mikko 0400 821 014<br />
Mikael 044 340 8170<br />
Taina 0400 975 999<br />
www.kara.fi<br />
www.slidetec.fi
Change language