Eväitä elämän polulle - Rauman kaupunki

More documents

Recommendations

Info

Sisältö Mitä kehitysvammaisuus on? .................................................................................................................. 5 Erilainen lapsi perheessä ....................................................................................................................... 8 Ensitiedon antaminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä .............................................................................. 10 Perusterveydenhuollon palvelut perheen tukena ....................................................................................... 12 Kansaneläkelaitoksen tukimuotoja .......................................................................................................... 15 Kuntoutus ........................................................................................................................................... 16 Sosiaalitoimen palveluja kehitysvammaisille ............................................................................................ 20 Koulutielle ........................................................................................................................................... 25 Satakunnan erityishuoltopiiri .................................................................................................................. 26 Oikeus hyvään palveluun ....................................................................................................................... 27 Tukiyhdistystoimintaa ja yhdistyksiä ........................................................................................................ 29 Tukiperhetoiminta ................................................................................................................................30 Lähteitä .............................................................................................................................................. 31 Kirjavinkkejä, lehtiä, videoita ................................................................................................................. 32 Nettiosoitteita, linkkejä ......................................................................................................................... 34 Kertomuksia elävästä elämästä Sallyn kehitys eteni normaalisti … .......................................................................................................... 36 Minttu, reipas ekaluokkalainen ............................................................................................................... 38 Ville on tuonut elämäämme iloa ............................................................................................................. 39 Miikka on terve ja terhakka poika ........................................................................................................... 40 Sattumalta hoitoon ............................................................................................................................... 41 Oma tilinauha, hieno juttu! .................................................................................................................... 43 4
Mitä kehitysvammaisuus on? Kehitysvammaisuutta voidaan tarkastella eri näkökulmista. Kehitysvammaisuus on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Sen vuoksi kehitysvammaisille ihmisille oppiminen ja käsitteellinen ajattelu on vaikeampaa kuin muille. He oppivat kuitenkin monia asioita samalla tavalla kuin muut. Kehitysvammaisuuden aste voi vaihdella vaikeasta vammasta lievään oppimisvaikeuteen. Kehitysvammaisilla saattaa olla erilaisia lisävammoja, jotka voivat vaikeuttaa liikkumista, puhetta tai vuorovaikutusta muiden kanssa. Kehitysvammaiset ihmiset ovat samalla tavalla yksilöllisiä kuin muutkin. Myös heillä on oma persoonallisuutensa, omat vahvuutensa, mahdollisuutensa sekä kykynsä. Ne on vain löydettävä, jotta heitä voidaan paremmin tukea ja ohjata tasa-arvoisiksi jäseniksi yhteiskunnassa. Kehitysvammaisia ja heidän perheittensä jokapäiväistä selviytymistä helpottaa se, että perheillä on riittävä tuki ja palvelut käytettävissään. Kehitysvammaisuutta määritellään Suomessa mm. lainsäädännöllä. Kehitysvammainen on henkilö, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt synnynnäisesti tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Yhdysvaltain Kehitysvammaliitto, The American Association on Mental Retardation (AAMR), on vuodesta 1876 lähtien julkaissut kehitysvammaisuuden määrittelyoppaita. Uusin, tällä hetkellä voimassa oleva määritelmä pyrkii laajentamaan ke-hitysvammaisuuden käsitettä niin, että vältetään pelkästään älykkyysosamäärään perustuvaa kehitysvammaisuuden vaikeusasteen määrittelemistä. Siinä korostetaan yksilön tarpeita ja niiden mukaan oikein suunnattuja tukitoimia ja palveluita. Mitä kehitysvammaisuus on? Kehitysvammaisuuden määrittelyssä painotetaan seuraavia osa-alueita: � Älyllinen toimintakyky ja adaptiiviset (selviytymistä tukevat) taidot � Psyykkiset/tunne-elämään liittyvät näkökohdat � Fyysiset/terveydelliset/etiologiset näkökohdat � Ympäristön näkökohdat Kehitysvammaisuuden määritelmän (AAMR) 2002 mukaan “kehitysvammaisuus on vammaisuutta. Sitä luonnehtivat huomattavat rajoitukset sekä älyllisissä toiminnoissa että adaptiivisessa käyttäytymisessä ilmeten käsitteellisissä, sosiaalisissa ja käytännöllisissä adaptiivisissa taidoissa. Tämä vammaisuus on saanut alkunsa ennen kuin henkilö on täyttänyt 18 vuotta.” “Kaikilla osa-alueilla kehitystä tapahtuu, mutta hitaasti. Kehityksen ja ihan arkipäiväisten asioiden kanssa on opittu laskemaan hitaasti kymmeneen, jopa sataankin välillä. Down-lapsi on suuri lahja ja samalla aikamoinen <strong>elämän</strong>koulu. Lapsemme ei olisi juuri tämä lapsi ilman tätä ylimääräistä kromosomia. Hän näyttää ja käyttäytyy eri tavalla kuin muut. Mitä vanhemmaksi hän tulee, sitä korostuneemmin tämä ero tulee esille.” Vammaisuus ilmenee usein yksilön toimintakyvyn rajoituksina monissa sosiaalisissa ympäristöissä ja tilanteissa, jolloin se saattaa merkitä yksilölle oleellista haittaa. Kehitysvammaisen henkilön toimintakyvyssä voi olla huomattavia rajoituksia, jotka ilmenevät vaikeutena oppia ja ylläpitää päivittäiseen elämään liittyviä toimia. Rajoittuneisuus voi esiin- tyä siten sekä käsitteellisessä, käytännöllisessä että sosiaalisessa älykkyydessä. Kehitysvammaisella on puutteelliset kyvyt huolehtia itsestään ja terveydestään, omasta toimeentulostaan sekä selviytyä itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista ja osallistumisesta. Vaikeuksia saattaa esiintyä myös kyvyssä ymmärtää sosiaalisia odotuksia ja muiden käyttäytymistä sekä sen arvioinnissa, kuinka sosiaalisissa tilanteissa tulee toimia. �� ÄLYKKYYDELLÄ ymmärretään henkistä suorituskykyä. Se sisältää päättelyn, suunnittelun, ongelmien ratkaisun, abstraktisen ajattelun, monimutkaisten ajatusten ymmärtämisen, nopeasti oppimisen sekä kokemuksesta oppimisen. Älyllistä toimintakykyä selvitetään psykologisilla testeillä, joista on olemassa tarkat tulkintakriteerit. Tuen tarve eri alueiden osalta vaihtelee paljonkin; joku tarvitsee apua melkein jokaisessa päivittäisessä toiminnassaan. Toinen taas selviytyy hyvinkin itsenäisesti ja tarvitsee tukea vain jollakin osa-alueella. Testeistä ja havainnoista saadun tiedon perusteella on mahdollista suunnitella lapsen kuntoutusta, ohjata hänet erilaisiin terapioihin ja löytää hänelle sopiva toimintaympäristö (päiväkoti, koulumuoto, harrastukset jne.). “…, saimme ensimmäisen virallisen kuntoutussuunnitelman. Puheterapiaa, strukturoitu TEACCH -tyyppinen ympäristö, koritehtävät, erityislastentarhaan kokopäiväpaikalle opettelemaan sosiaalisia suhteita jne. … Kyllä meni pää pyörälle ja sormi suuhun, mutta kun saimme narukerän pään auki, niin monen solmun selvittelyn jälkeen ollaan edetty jo tosi pitkälle.” 5
Page 1 and 2: Eväitä elämän polulle Tietoa ke
Page 3: Työryhmän jäsenet Järvinen-Lein
Page 7 and 8: Mitä kehitysvammaisuus on? Lisäti
Page 9 and 10: pien hoitovastuu ja roolit voivat v
Page 11 and 12: lapsilla ilmenevistä kehityksellis
Page 13 and 14: Äitiys- ja lastenneuvolat � Äit
Page 15 and 16: Kansaneläkelaitoksen tukimuotoja K
Page 17 and 18: terapeutti saa antaa puheterapiaa.
Page 19 and 20: Lääkinnällinen kuntoutus Lääki
Page 21 and 22: Tuki- ja palvelusuunnitelman laadin
Page 23 and 24: Vammaispalvelulain mukaiset palvelu
Page 25 and 26: Kehitysvammainen lapsi kuuluu yleen
Page 27 and 28: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asem
Page 29 and 30: Tukiyhdistystoimintaa ja yhdistyksi
Page 31 and 32: Lähteitä � Helminen M (toim.),
Page 33 and 34: � Vanhemmuus pienen vammaisen lap
Page 35 and 36: Kertomuksia elävästä elämästä
Page 37 and 38: Autistinen lapsi oppii asioita eri
Page 39 and 40: Ville on tuonut elämäämme iloa V
Page 41 and 42: Helmikuussa 1989 meille syntyi toiv
Page 43 and 44: Elettiin vuotta 1982. Kauan odotett

Eväitä elämän polulle - Rauman kaupunki

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?