Eväitä elämän polulle - Rauman kaupunki
Eväitä elämän polulle - Rauman kaupunki
Eväitä elämän polulle - Rauman kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
����� ADAPTIIVINEN KÄYTTÄYTY-<br />
MINEN on selviytymistä tukevaa<br />
sekä ympäristön olosuhteisiin ja<br />
tilanteisiin mukautumista<br />
helpottavaa käyttäytymistä. Se<br />
koostuu monista taidoista, jotka<br />
ihmiset ovat oppineet toimiakseen<br />
arkielämässä. Kehitysvammaisen<br />
ihmisen vaikeudet<br />
sopeutua eri tilanteisiin vaikuttavat<br />
päivittäin hänen elämäänsä<br />
sekä tulevat esiin erityisesti<br />
kun jokin asia muuttuu tai tulee<br />
uusia ympäristön vaatimuksia.<br />
� Käsitteelliset taidot sisältävät<br />
kielen, lukemisen ja kirjoittamisen,<br />
rahakäsitteet sekä<br />
itseohjautuvuuden. Kehitysvammainen<br />
lapsi tarvitsee usein<br />
kehityksensä tueksi esimerkiksi<br />
puheterapiaa, kuvallisia apuvälineitä,<br />
viittomia yms. tukea.<br />
� Sosiaaliset taidot liittyvät<br />
ihmissuhteisiin, vastuullisuuteen,<br />
itsearvostukseen, herkkäuskoisuuteen,<br />
naiviuteen, lakien<br />
ja sääntöjen noudattamiseen,<br />
uhriksi joutumisen välttäminen.<br />
Sosiaaliset taidot ovat yksilöllisiä.<br />
Toinen on esimerkiksi hyvin<br />
ulospäin suuntautuva ja aloitteellinen<br />
ja toinen voi olla hyvin<br />
itseensä sulkeutunut. Siten<br />
kanssakäymisen aloittaminen,<br />
ylläpitäminen ja lopettaminen,<br />
muiden auttaminen, tilannevihjeiden<br />
ymmärtäminen yms.<br />
vaihtelevat persoonakohtaisesti.<br />
� Käytännölliset taidot liittyvät<br />
syömiseen, liikkumiseen, wcasiointiin,<br />
pukeutumiseen,<br />
aterioiden valmistamiseen,<br />
kotitalouden hoitoon, matkustamiseen,<br />
lääkkeiden ottamiseen,<br />
puhelimen käyttöön, työtaitoon<br />
sekä turvallisen ympäristön<br />
ylläpitoon.<br />
Itsestä huolehtimisessa saattaa<br />
olla puutteita. Esimerkiksi<br />
syömisessä, hygieniassa, wc-<br />
Mitä kehitysvammaisuus on?<br />
asioissa, pukeutumisessa<br />
tarvitaan tehostettua opettelua<br />
ja apua.<br />
Asumisen ja kotona olemisen<br />
onnistumiseksi joudutaan<br />
toisinaan tekemään paljon<br />
töitä. Esimerkiksi lapsen ajankäyttöä<br />
on ohjattava ja perheen<br />
arkea on suunniteltava<br />
tarkastikin etukäteen. Itsenäistymisen<br />
harjoitteleminen ja<br />
tukeminen on oma haasteensa<br />
perheelle lapsen ja nuoren iän<br />
karttuessa (esim. vaatehuolto,<br />
keittiötyöt, ostosten suunnittelu<br />
ja tekeminen yms.)<br />
� OSALLISTUMINEN on yksi<br />
ulottuvuus kehitysvammaisen<br />
ihmisen elinpiirissä. Tällä<br />
tarkoitetaan sitä vuorovaikutusta<br />
ja aktiivisuutta, mihin hän<br />
kykenee sekä lisäksi niitä<br />
sosiaalisia rooleja, joita hänellä<br />
on. Sosiaaliset roolit antavat<br />
mahdollisuuden arvostettuun<br />
toimintaan tehtävissä, jotka<br />
ovat ikäryhmälle tavanomaisia<br />
(koulunkäynti, työ, asumisjärjestelyt).<br />
Ympäristöllä ja kanssaihmisten<br />
odotuksilla on vaikutusta<br />
erityisesti lapsen käytännöllisten<br />
taitojen ja sosiaalisen<br />
selviytymisen kehittymiseen.<br />
Kun kehitysvammaista autetaan<br />
tai rajoitetaan liikaa, silloin<br />
hänestä tulee riippuvaisempi<br />
muista ihmisistä vaikka hän<br />
voisi oppia itse yhä enemmän<br />
erilaisia asioita ja tulla<br />
omatoimisemmaksi.<br />
����� TERVEYDESSÄ voi ilmetä<br />
suuria yksilöiden välisiä vaihteluja.<br />
Joillakin kehitysvammaisilla<br />
ihmisillä voi olla esim.<br />
epilepsia, CP-vamma ym. Usein<br />
heillä on myös vaikeuksia<br />
tunnistaa terveysongelmia,<br />
neuvotella terveydenhuollon<br />
kanssa, kertoa oireista ja<br />
tunteista ja ymmärtää hoitosuunnitelmia.<br />
����� YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI<br />
vaikuttavat hyvinvointiin. Kun<br />
kehitysvammaisella on mahdollisuuksia<br />
koulutukseen, asumiseen,<br />
vapaa-ajanpalveluihin ja<br />
tukimuotoihin integroiduissa<br />
ympäristöissä luodaan tilanteita,<br />
jotka auttavat henkilöä<br />
kasvamaan ja kehittymään.<br />
Edellä selvitetty kehitysvammaisuuden<br />
toiminnallinen määrittely painottaa<br />
ympäristön merkitystä kehitysvammaisen<br />
henkilön jokapäiväistä<br />
selviytymistä helpottavien palvelujen<br />
ja tukitoimien järjestämisessä.<br />
Käytännössä kehitysvammaiset käyttävät<br />
ensisijaisesti alueensa normaali-<br />
ja lähipalveluja, kuten äitiysja<br />
lastenneuvolaa, omalääkäriä, päivähoitoa<br />
ja terveydenhuoltoa. Tarvittaessa<br />
asiakkaat ohjataan erityispalvelujen<br />
piiriin.<br />
Mistä kehitysvammaisuus<br />
johtuu?<br />
Kehitysvammaisuus voi osin olla<br />
periytyvää, se voi syntyä jo sikiökaudella,<br />
synnytyksen kuluessa tai myöhemmin<br />
syntymän jälkeen. Kehitysvammaisuuden<br />
syynä voi olla jokin<br />
ulkoinen tekijä esimerkiksi infektiot,<br />
lääkkeet, päihteet, myrkyt, ravitsemuksen<br />
häiriöt tai erilaiset sairaudet.<br />
On olemassa myös lukuisia tuntemattomia<br />
kehitysvammaisuuden<br />
syitä. Monista tutkimuksista, tilastoista<br />
ja kirjallisuudesta löytyy esimerkiksi<br />
prosentuaalisia taulukointeja<br />
näistä asioista. Joidenkin kohdalla<br />
monista tutkimuksista huolimatta<br />
varsinainen kehitysvammaisuuden<br />
syy ei koskaan selviä.<br />
6
Change language