Vesi – elämän lähde ja riitojen aihe Teemana ... - Suomen YK-liitto
Vesi – elämän lähde ja riitojen aihe Teemana ... - Suomen YK-liitto
Vesi – elämän lähde ja riitojen aihe Teemana ... - Suomen YK-liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
littömästi hei<strong>ja</strong>stuu tuotteiden laatuun <strong>ja</strong> ihmisten<br />
terveydentilaan.<br />
Geostrategisesti tärkeät Golanin kukkulat liitettiin<br />
virallisesti vuonna 1981 Israelin valtioon.<br />
Golan tarjoaa aitiopaikan sotilastiedusteluun <strong>ja</strong><br />
näkymän Damaskokseen.<br />
Tärkein syy miksi Israel ei halua luopua Golanista<br />
on kuitenkin se, että Jordanjoen alkulähteet<br />
si<strong>ja</strong>itsevat ko. alueella. Israelin entisen pääministerin<br />
Ehud Barakin käymät rauhanneuvottelut<br />
Syyrian kanssa <strong>–</strong> maiden välillä vallitsee <strong>YK</strong>: n välittämä<br />
tulitaukosopimus vuodelta 1949 <strong>–</strong> lopahtivat<br />
alkuvuodesta 2000 siihen, kun syyrialainen<br />
osapuoli vaati pääsyä historiallisille rajoilleen Genesaretinjärven<br />
rantaan <strong>ja</strong> ehdotonta Golanin vesivarantojen<br />
kontrollia. Israelin oikeistoradikaalit<br />
kritisoivat äänekkäästi Barakin rauhantunnusteluyrityksiä,<br />
sillä konkreettisen maa-alueen vaihtaminen<br />
abstraktiin rauhaan epäluottamuksen vellomassa<br />
Lähi-idässä katsottiin olevan virheaskel.<br />
Israelin kollektiivinen unelma <strong>–</strong> saada autiomaa<br />
viheriöimään <strong>–</strong> joka mainitaan myös<br />
maan 1948 itsenäisyysjulistuksessa, juontuu<br />
vuosisato<strong>ja</strong> kestäneestä maattomuudesta Euroopassa.<br />
Euroopan juutalaiset olivat etupäässä käsityöläisiä<br />
<strong>ja</strong> rahanvaihtajia, sillä maanomistusoikeus<br />
oli heiltä kielletty.<br />
Jo ennen Israelin valtion syntymistä lukuisia<br />
maatalouden kollektiivitilo<strong>ja</strong>, kibbutse<strong>ja</strong>, perustettiin<br />
ra<strong>ja</strong>maille etuvartioiksi torjumaan fadeyeenien<br />
hyökkäykset.<br />
Vallitseva sosialistioppien värittämä käsitys<br />
juutalaisten uudisraivaajien keskuudessa oli,<br />
että ”vain se, joka viljelee maata on oikeutettu<br />
sen omistamiseen.” Maanviljely voimistui karuista<br />
luonnonoloista huolimatta <strong>ja</strong> vesi sai näin<br />
ideologisen painoarvon.<br />
Maataloudesta muodostui Israelin ”pyhä lehmä”<br />
jota edelleenkin varjelee voimakas etujärjestö,<br />
paikallinen MTK. Israelin maanviljelijät kasvattavat<br />
vientiin paljon vettä kuluttavia sitrushedelmiä<br />
<strong>ja</strong> leikkokukkia vesitukiaisten varassa,<br />
vaikka maa on vesikriisin partaalla.<br />
Israelin haave autiomaan kukoistuksesta oli<br />
lähellä toteutumista, kun Camp Davidin rauhanneuvottelujen<br />
aikana Egyptin entinen presidentti<br />
Anwar Sadat tarjosi Niilin vettä Israelille Negevin<br />
autiomaan kasteluun <strong>ja</strong> palestiinalaisten käyttöön<br />
Gazaan. Vastapainoksi presidentti Sadat vaati poliittisesti<br />
räjähdysherkän Jerusalemin kysymyksen<br />
ratkaisemista. Ehdotus kuitenkin raukesi Egyptin<br />
oman kotirintaman vastustukseen. ”Niili kuuluu<br />
Egyptille” -henki vallitsi Kairossa. Sadat salamurhattiin<br />
pari vuotta rauhansopimuksen solmimisen<br />
jälkeen maanpetturuudesta syytettynä.<br />
Rutiköyhän Jemenin kasteluvesi<br />
menee miedon kat-huumeen viljelyyn<br />
Lähes kaikki Lähi-idän valtiot Turkkia <strong>ja</strong> Libanonia<br />
lukuun ottamatta kärsivät absoluuttisesta veden<br />
vähyydestä. Maiden vesivarannot eivät riitä<br />
kohtaamaan vuoden 2025 ennakoitua vedenkulutusta.<br />
Arabimaissa maataloussektori käyttää<br />
suurimman osan vesivaroista, vaikka maatalouden<br />
osuus BKT: sta on häviävän pieni.<br />
Lähi-idän köyhimmässä valtiossa Jemenissä<br />
kärsitään <strong>ja</strong>tkuvasta vesipulasta, vaikka samanaikaisesti<br />
80 % Jemenin maatalouden kasteluvedestä<br />
menee miedon kat-huumeen viljelyyn.<br />
Kat on ainoa Jemenin taloutta pyörittävä hyödyke<br />
öljyn ohella eikä sen sosiaalista merkitystä<br />
voi aliarvioida. Toimistot <strong>ja</strong> kaupat sulkeutuvat<br />
heti puolenpäivän jälkeen <strong>ja</strong> niin naiset kuin<br />
miehetkin kokoontuvat koteihin katin pureskeluun<br />
iltahämärään saakka. Jemenin kansantalous<br />
menettää vuosittain miljoonia ihmistyötunte<strong>ja</strong><br />
turruttavan kat-huumeen pureskeluun <strong>ja</strong> maan<br />
vesivarat hupenevat entisestään tehottoman keskiaikaisen<br />
kastelutekniikan johdosta.<br />
Arabimaiden voimakas väestönkasvu <strong>ja</strong> Israelin<br />
ra<strong>ja</strong>ton maahanmuuttopolitiikka kuormittaa<br />
osaltaan Lähi-idän vesivaro<strong>ja</strong>. Länsimaista<br />
tulleiden juutalaissiirtolaisten vedenkulutustottumukset<br />
ovat aivan eri luokkaa kuin palestiinalaisen<br />
alkuperäisväestön. Palestiinalaiset ovat<br />
kautta vuosisatojen keränneet sadeveden talteen<br />
<strong>ja</strong> mukauttaneet maanviljelyn niukan vedensaannin<br />
mukaiseksi.<br />
Oliivipuita <strong>ja</strong> viiniköynnöksiä näkyy kaikkialla,<br />
sillä ne menestyvät erinomaisesti vähäsateisissa<br />
olosuhteissa. Toisaalta Israel on kehittänyt<br />
maatalouden kastelujärjestelmäänsä huipputek-<br />
nologian avulla. Kasvin lehdelle asetettu sensori<br />
soittaa maanviljelijän kännykkään kun kasvi tarvitsee<br />
sadetusta. Huipputeknologiasta huolimatta<br />
Israel joutuu kierrättämään maatalousvetensä<br />
jopa seitsemänkertaisesti poh<strong>ja</strong>vesiensä vähentyessä<br />
uhkaavasti.<br />
Jordanvirta kutistunut o<strong>ja</strong>ksi<br />
Jordanian <strong>ja</strong> Länsirannan välistä Allenby-siltaa<br />
ylittäessä matkaa<strong>ja</strong> kohtaa yllättävä näky.<br />
Raamatun sivuilta tuttu Jordanvirta on kutistunut<br />
mitättömän kokoiseksi o<strong>ja</strong>ksi lähestyessään<br />
Kuolluttamerta.<br />
Israel pumppaa vettä Jordanjoen yläjuoksulla<br />
niin valtavasti muualle maahan, ettei veden<br />
vähäinen virtaus riitä palestiinalaisten tarpeisiin<br />
<strong>ja</strong> Kuolleenmeren ekologisen tasapainon<br />
ylläpitämiseksi.<br />
Armottoman Lähi-idän auringon alla Kuollutmeri<br />
on jo <strong>ja</strong>kautunut kahteen osaan. Rantaviiva<br />
vetäytyy yhä kauemmaksi kymmenisen<br />
vuotta sitten rakennetuista turistihotelleista.<br />
Iäkkäämmät hotellien turistit joutuvat turvautumaan<br />
autokyytiin päästäkseen kellumaan Kuolleeseenmereen.<br />
Kuolleenmeren elvyttämiseksi on laadittu<br />
useita suunnitelmia 1940-luvulta lähtien. Veden<br />
juoksuttaminen Väli- tai Punaisestamerestä<br />
400 metriä merenpinnan alapuolella si<strong>ja</strong>itsevaan<br />
Kuolleeseenmereen mahdollistaisi myös veden<br />
val<strong>ja</strong>stamisen sähköntuotantoon. Taloudelliset<br />
laskelmat <strong>ja</strong> biologien varoittelut mahdollisesta<br />
luonnonkatastrofista ovat pitkittäneet kunnianhimoisen<br />
pelastusoperaation toteutumista, vaikka<br />
Kuollutmeri on kuolemaisillaan.<br />
Turkin patohanke kuumentaa<br />
tunteita Lähi-idässä<br />
Turkin suuri Kaakkois-Anatolian patohanke <strong>–</strong><br />
kaiken kaikkiaan 22 patoa <strong>ja</strong> 19 vesivoimalaa <strong>–</strong><br />
on tulehduttanut maan suhteet naapurivaltioihin,<br />
Syyriaan <strong>ja</strong> Irakiin. 90 % Irakin vedestä tulee valtion<br />
rajojen ulkopuolelta <strong>ja</strong> Syyrian tilanne on lähes<br />
yhtä kriittinen.<br />
Eufrat- <strong>ja</strong> Tigrisjoen virtaukset ovat täysin<br />
Turkin säännösteltävissä <strong>ja</strong> toimivat alueen poliittisena<br />
ilmapuntarina. Yli 30 000 ihmistä, enimmäkseen<br />
Turkin vähemmistönä olevia kurde<strong>ja</strong>, on<br />
jo joutunut väistymään patohankeen tieltä.<br />
Irak aikoo viedä Turkin patohankkeen Kansainvälisen<br />
Oikeuden kuultavaksi Haagiin. Kansainvälinen<br />
vesioikeus kehottaa yläjuoksun varrella<br />
olevia valtiota neuvottelemaan patosuunnitelmista<br />
ennalta alajuoksun valtioiden kanssa <strong>ja</strong><br />
vaatii osapuolia päätymään oikeudenmukaiseen<br />
veden<strong>ja</strong>koon. Turkki ei kuitenkaan ole allekirjoittanut<br />
ko. kansainvälistä vesioikeussopimusta ollen<br />
varsin tietoinen tästä lausekkeesta. Irakin huo-<br />
18 Maailmanpyörä|1|2003<br />
Kuva UN/Evan Schneider
Change language