Vesi – elämän lähde ja riitojen aihe Teemana ... - Suomen YK-liitto
Vesi – elämän lähde ja riitojen aihe Teemana ... - Suomen YK-liitto
Vesi – elämän lähde ja riitojen aihe Teemana ... - Suomen YK-liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Reino Paasilinna:<br />
EU toimii ihmisoikeuksien<br />
Keski-Aasia <strong>ja</strong> Kaukasia on parhaillaan maailmanpolitiikan<br />
keskipisteessä. Irakin kriisin yksi<br />
tärkeä osatekijä on öljy. Keski-Aasian <strong>ja</strong> Kaukasian<br />
tärkeä rooli maailmanpolitiikassa kumpuaa<br />
sen energiavaroista. Reino Paasilinna on<br />
toiminut viime kesästä lähtien EU: n parlamentin<br />
Tšetšenian valtuuskunnan puheenjohta<strong>ja</strong>na.<br />
Hän on päässyt seuraamaan alueen kiisto<strong>ja</strong><br />
aitiopaikalta.<br />
Reino Paasilinnan kiinnostus Venäjään kumpuaa<br />
jo lapsuudesta. Hän on syntynyt talvisodan<br />
alkupäivinä, evakkomatkalla Petsamosta Nor<strong>ja</strong>an.<br />
Ensimmäisen kerran hän pääsi vierailemaan<br />
silloisessa Neuvostoliitossa vuonna 1961. Reportaasimatkan<br />
tiimellyksessä hän pääsi jopa tunkeutumaan<br />
Leningradin vappumarssille, tosin reportterin<br />
roolissa. Siitä lähtien Paasilinna on mielenkiinnolla<br />
seurannut itäisen naapurimme kehitystä.<br />
Paasilinnan johtama Tšetšenian-valtuuskunta<br />
on jo EU: n parlamentin kolmas yritys päästä<br />
Venäjän kanssa vuoropuheluun Tšetšenian kysymyksessä.<br />
Valtuuskunta käynnisti toimintansa<br />
viime vuoden kesäkuussa. Se ei kuitenkaan<br />
ole edes päässyt aloittamaan työskentelyään.<br />
Tilanne on Paasilinnan mukaan ristiriitainen:<br />
toisaalta Venäjä on arvostellut valtuuskunnan<br />
Tšetšenia-kannanotto<strong>ja</strong> asiantuntematto-<br />
Uhattuna: sanan vapaus <strong>ja</strong><br />
Monet Neuvostoliitosta irtaantuneet Keski-<br />
Aasian valtiot jättivät pian itsenäistymisensä<br />
jälkeen jäsenyysanomuksen Euroopan<br />
neuvostoon. Tänään siihen kuuluvat Georgia,<br />
Armenia <strong>ja</strong> Azerbaidžan Ukrainan ohella.<br />
Kazakstankin pitää omasta aloitteestaan yhteyksiä<br />
Euroopan neuvostoon.<br />
Keski-Aasian valtioiden liittyminen Euroopan<br />
neuvoston jäseniksi on maille iso haaste. Niiden<br />
oletetaan noudattavan yleisiä eurooppalaisia<br />
säännöksiä koskien demokratian pelisääntöjä, ihmisoikeuksia,<br />
median sananvapautta jne.<br />
Tie ei ole helppo. Neuvostoliiton a<strong>ja</strong>n kulttuuri<br />
painaa yhä maita monin tavoin.<br />
Euroopan neuvoston yleiskokous kävi viime<br />
tammikuussa laa<strong>ja</strong>n keskustelun sananvapauden<br />
toteutumisesta Euroopassa. Monissa ns. uusissa<br />
demokratioissa todettiin median tila huolestuttavaksi.<br />
Armeniassa haavoittui viime lokakuussa<br />
vakavasti toimitta<strong>ja</strong>, joka tutki kolmen vuoden<br />
takaista Armenian parlamentin hyökkäystä. Väli-<br />
muudesta, koska valtuuskunta ei ole edes vieraillut<br />
alueella. Kuitenkin valtuuskunnan yritykset<br />
vierailla Tšetšeniassa ovat <strong>ja</strong>tkuvasti kilpistyneet<br />
Venäjän viivyttelyyn <strong>ja</strong> jo sovittujen vierailujen<br />
peruuttamiseen.<br />
Paasilinnan arvion mukaan Venäjä käyttäytyy<br />
ulkopolitiikassaan perinteiseen suurvalta-tyyliin.<br />
Venäjällä on kuitenkin suljettu silmät<br />
siltä, että EU on sen kannalta yksi tärkeimmistä<br />
ellei jopa tärkein yhteistyötaho. EU on nyt Venäjän<br />
suurin kauppakumppani <strong>ja</strong> EU antaa <strong>ja</strong>tkuvasti<br />
Venäjälle merkittävää taloudellista <strong>ja</strong> humanitaarista<br />
apua. Tulevaisuudessa Venäjän merkitys<br />
EU: lle tulee kasvamaan. ”20 vuoden kuluttua<br />
Venäjä on EU: n tärkein kaasuenergian tuotta<strong>ja</strong>”<br />
Paasilinna uskoo.<br />
Ihmisoikeudet kiistojen syy<br />
EU on nostanut oman ulkopolitiikkansa keskiöön<br />
ihmisoikeudet. Paasilinna korostaa että ihmisoikeudet<br />
eivät koskaan ole valtion sisäinen kysymys,<br />
ei myöskään Venäjällä. Tšetšenian tapahtumilla<br />
on suora vaikutus EU: n <strong>ja</strong> Venäjän välisiin<br />
suhteisiin <strong>ja</strong> sota on tämän hetken suurin kitkatekijä<br />
EU: n <strong>ja</strong> Venäjän suhteissa.<br />
Tšetšeniassa järjestetään vaalit maaliskuun<br />
lopulla. Vaikka vaalien rehellisyys <strong>ja</strong> tasapuolisuus<br />
voidaan monessa suhteessa asettaa kyseen-<br />
kohtauksessa sai surmansa kahdeksan poliitikkoa<br />
mukaan lukien maan silloinen pääministeri.<br />
Azerbaidzanissa oppositiota edustavat toimitta<strong>ja</strong>t<br />
saavat <strong>ja</strong>tkuvasti tappouhkauksia. Eikä<br />
ole lainkaan harvinaista, että ministeriö nostaa<br />
kanteita paitsi oppositiolehtiä myös riippumattomia<br />
lehtiä vastaan kriittisistä kirjoituksista. Lehtitalot<br />
ovat tottuneet myös siihen, että niille langetetaan<br />
maksettavaksi kyseenalaisin perustein<br />
tähtitieteellisiä sakkosummia.<br />
Euroopan neuvoston jäsenyyden ehtona on<br />
mm. että valtionjohtoisista <strong>ja</strong> propagandahakuisista<br />
televisio- <strong>ja</strong> radiokanavista muodostuisi<br />
demokraattisia julkisen palvelutehtävän välineitä.<br />
Siksi neuvostossa seurataan tarkoin lainsäädännön<br />
kehittymistä. Siinäkin on vielä paho<strong>ja</strong> puutteita.<br />
Kasvu moniarvoisen <strong>ja</strong> vapaan julkisen sanan<br />
käyttäjäksi edellyttää <strong>ja</strong>tkuvaa monitorointia<br />
<strong>ja</strong> monipuolista vuoropuhelua.<br />
Neuvosto<strong>liitto</strong> oli monien kansallisuuksien<br />
yhteenliittymä. Venäjällä on edelleen noin 170<br />
eri kansallisuutta, joiden joukossa on yli 60 ns. alkuperäiskansaa,<br />
vaikka vanhasta Neuvostoliitosta<br />
muodostettiin useita itsenäisiä valtioita. Historiallisen<br />
kehityksen tuloksena myös uusilla valtioilla<br />
on jokaisella omat vähemmistönsä. Esimerkiksi<br />
Ukrainassa on noin 130 eri vähemmistöryhmää.<br />
Voi hyvin kuvitella millaisissa vaikeuksissa<br />
monet valtiot ovat yrittäessään toteuttaa vähemmistöilleen<br />
heille kuuluvia perusoikeuksia.<br />
Oikeus omaan kieleen on jokaisen perusoikeus<br />
niin kuin on oikeus kehittää omaa kulttuuriaan.<br />
Arjen tasolla kulttuurien arvostus heilahtelee<br />
rajustikin. Euroopan neuvostoon liittyneet Keski-Aasian<br />
valtiot ovat kuitenkin hyväksyneet neuvoston<br />
suositukset kansallisten vähemmistöjen<br />
asemasta <strong>ja</strong> alueellisten kielten opetuksesta. Vähemmistökansojen<br />
asema vaihtelee silti maittain.<br />
Azerbaidzanissa <strong>ja</strong> Armeniassa on juuri meneillään<br />
koulutuslainsäädännön tarkistus. Tavoitteena<br />
tulisi olla sielläkin vähemmistökulttuurien kielenopetuksen<br />
toteuttaminen aina kun vanhemmat<br />
6 Maailmanpyörä|1|2003<br />
Kuva Tapio S. Linna
Change language