Uusi yliopisto - yritys, puolue vai oppineiden tasavalta?
Uusi yliopisto - yritys, puolue vai oppineiden tasavalta?
Uusi yliopisto - yritys, puolue vai oppineiden tasavalta?
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
maan kansaa ja johtamaan sitä harhaan helppoheikkimäisillä lupauksilla<br />
helposta elämästä. Se romuttaisi kokonaan kantilaisen edistyksen mahdollisuuden<br />
eli hitaan kohoamisen moraalisesti aiempaa korkeammalle<br />
tasolle. Tätä tietä edustaa filosofian rooli totuuden etsijänä. Vääränlainen<br />
riitely latistaisi filosofisen tiedekunnan roolin tiennäyttäjästä – jollaiseksi<br />
Kant sitä on korottamassa – pysyvästi muiden tiedekuntien palvelijattareksi.<br />
Kant kääntää vanhan sanonnan toisin päin:<br />
44<br />
Niinpä esim. sanotaan filosofiasta, että se on teologian palvelijatar<br />
(samaa tosin sanotaan toisistakin kahdesta). Ei kuitenkaan oikein eroteta<br />
”kantaako hän soihtua armollisen rouvan edellä <strong>vai</strong> laahustinta<br />
hänen jäljessään”. (Kant 1989, 46.)<br />
Kant varoittaa väärästä riitelystä myös siksi, että se antaisi hallitsijalle<br />
aiheen sekaantua niihin kysymyksiin, jotka tulee ratkaista <strong>vai</strong>n <strong>yliopisto</strong>n<br />
sisällä.<br />
Yliopistotekstin esimerkeissä nähdään poliittisesta käytännöstä lainattuja<br />
vertauksia. Käsitellessään sitä, kuinka ylempien tiedekuntien opetusta<br />
koskevat päätökset tehdään, Kant mainitsee esimerkin Englannin<br />
parlamentista. Siellä on tapana, että monarkin valtaistuinpuhetta pidetään<br />
ministerien laatimana. Näin ollen monarkki ei voi puheensa vuoksi<br />
joutua arvostelun kohteeksi. Kun puheen katsotaan olevan ministerin<br />
tekoa, voidaan siitä nostaa esiin virheitäkin. Tällä esimerkillä Kant<br />
perustelee sitä, että opetussisällön valinta pidettävä tiedekuntien <strong>oppineiden</strong><br />
käsissä. Esitykset opetuksesta kuuluvat luontevasti tiedekunnille<br />
ja niitä voidaan arvostellakin. Hallitus tai hallitsija ei voi näissä asioissa<br />
ryhtyä esittelijäksi, koska se ei voi alentua kritiikin kohteeksi.<br />
Perustellessaan hallitukselle, miten sen pitäisi toimia <strong>yliopisto</strong>jen<br />
kanssa, Kant käyttää esimerkkinä liberalismiin liitettyä tunnuslausetta.<br />
Tunnuslause kertoo ranskalaisesta ministeristä, joka kutsutti johtavia<br />
kauppiaita luokseen tiedustellakseen, kuinka voisi parhaiten tukea<br />
näiden kaupankäyntiä. Kauppiaat vastasivat, että rakentakaa teitä, lyökää<br />
rahaa ja tehkää valuutan<strong>vai</strong>htoa edistäviä lakeja, mutta, jättäkää meidät<br />
rauhaan (laissez faire). Samalla tavalla Kant neuvoi filosofista tiedekuntaa<br />
vastaamaan, jos siltä kysytään, kuinka sen toimintaa voisi edistää. Ensin<br />
edellytykset kuntoon, sitten vapaus toimia oman harkinnan mukaan.
Change language