Uusi yliopisto - yritys, puolue vai oppineiden tasavalta?
Uusi yliopisto - yritys, puolue vai oppineiden tasavalta?
Uusi yliopisto - yritys, puolue vai oppineiden tasavalta?
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
mattomia yksityisiä organisaatioita, joista eräät kuitenkin ovat pitkäaikaisen<br />
pääomankasautumisen tuloksena erittäin varakkaita. Suuryrityksillä<br />
on Euroopassakin tutkimusosastojaan ja tutkimustytäryhtiöitään,<br />
joiden yhteistyötä <strong>yliopisto</strong>jen kanssa epäilemättä helpottaa <strong>yliopisto</strong>n<br />
organisointi liiketaloudellisin kriteerein ja muukin liikeperiaatteiden<br />
soveltaminen. Esimerkkejä ovat liikekirjanpidon soveltaminen <strong>yliopisto</strong>issa,<br />
maksullisuuden ja maksullistamisen hidas mutta varmantuntuinen<br />
yleistyminen, kokonaiskustannusmallin soveltaminen, rahoituksen<br />
muuttaminen kiinteästä hankeperusteiseksi, palkitseminen ulkoisen<br />
rahoituksen hankinnasta, tutkimusjohtajakarriäärin nousu professorikarriäärin<br />
rinnalle, mittakaavaetujen etsintä sisäisen organisaation yksikkökoon<br />
alituisella kasvattamisella sekä ideologinen managerialisointi<br />
eli ’johtajuudellistaminen’. Sekä <strong>yliopisto</strong>laitoksen kasvu, tutkimuksen<br />
tuotannollinen merkitys että suurtuotannon etujen etsintä tutkimustoiminnankin<br />
piirissä ovat olleet omiaan legitimoimaan <strong>yritys</strong>analogiaa.<br />
Sen puolustajien mukaan “taloudellisesti” – tarkoittaen ansaintataloudellisuutta<br />
– toimiva <strong>yliopisto</strong> voisi helpommin välttää kielteisen byrokratian<br />
kuin virasto. Kuitenkin jo Weber näki, kuinka suuret yritykset<br />
eivät tule toimeen ilman laajaa byrokratiaa, jonka läpitunkevuus ja<br />
sitä vastaava parlamentaarisen kontrollin tarve – ajatellaanpa <strong>vai</strong>kkapa<br />
globaalisti kasvavia vaatimuksia ’<strong>yritys</strong>ten yhteiskuntavastuusta’ ja universaalien<br />
corporate governancen periaatteiden toimeenpanosta – ei suinkaan<br />
ole erilainen kuin ”vihatuissa” valtion virastoissa. Liike<strong>yritys</strong>tä ei<br />
kuitenkaan määrättyjen universaaliperiaatteiden alaiseksikaan saatettuna<br />
koske sellainen kylläkin loppujen lopuksi myönteinen ”itserajoitus” toimintasisältöjen<br />
ja proseduurien kannalta kuin tutkimuksen, opetuksen<br />
ja opiskelun vapaus <strong>yliopisto</strong>jen vapaissa tiedekunnissa. Tutkijan, opettajan<br />
ja opiskelijan kannalta liike<strong>yritys</strong>muoto ei merkitse autonomiaa, vaan<br />
sidonnaisuutta ja jopa mielivaltaa, kuten klassisten niin sanottujen sidottujen<br />
tiedekuntien lainopillisen, lääketieteellisen ja teologisen ulkoiset riippuvuussuhteet<br />
(vrt. Immanuel Kant, Der Streit der Fakultäten).<br />
Toinen tapa on rinnastaa keskenään kilpailevat <strong>yliopisto</strong>t <strong>puolue</strong>isiin.<br />
Valtion virastojen tai ministeriöiden välillä ei myönnetä olevan ristiriitaa,<br />
<strong>vai</strong>kka ne kamppailevat niukoista voimavaroista niin kuin etujärjestöt<br />
keskenään. Virastomaisuuden purku korostaa <strong>yliopisto</strong>jen kilpailua<br />
ja samalla niiden strategioiden muodostamista ikään kuin <strong>puolue</strong>ohjel-<br />
7
Change language