Liitteet 8-15 - Seinäjoki

Nurmon risteysalueen liikenne- 

ennuste ja arvioita 

toimivuuksista 

28.4.2009 

LIITE 8

Tarkastelun läht l htökohdat kohdat 

Tarkastellaan suunniteltujen kaupan hankkeiden vaikutusta erityisesti 

Keski-Nurmontien päähän suunnitellun kiertoliittymän toimivuuteen 

Tarkastellaan myös Itäisen ohikulkutien ja VT 19:n eritasoliittymän (kiertoliittymä) 

toimivuutta 

Lisäksi tarkastellaan kaupan hankkeiden vaikutuksia liittymien 

toimivuuteen tilanteessa, jossa Itäistä ohikulkutietä sekä siihen liittyviä 

liittymäjärjestelyjä tarkastelualueella ei ole toteutettu 

Keskon hankkeet (sininen pallo): 

Päivittäistavarakauppaa 2 000 k-m2 

Erikoistavarakauppaa (tilaa vievää) 4 000 – 6 000 k-m2 

Osuuskaupan hankkeet (vihreä pallo): 

ABC-liikenneasema 

Päivittäistavarakauppaa ~400 k-m2 

Kahvila/Ravintola ~300 asiakaspaikkaa 

~ 150-200 pysäköintipaikkaa 

Strafica Oy 21.4.2009 

LIITE 8

Liikennetuotokset 

Liikennetuotosten laskennassa on hyödynnetty hy dynnetty soveltuvin osin Ympärist Ymp ristöministeri ministeriön n 

julkaisua Liikennetarpeen arviointi maankäyt maank ytön n suunnittelussa 

Oletetaan, että perjantain liikennetuotos on noin 1,2-kertainen keskimääräiseen arkivuorokauteen 

verrattuna. Iltahuipputunnin osuudeksi oletetaan 10 % vuorokausiliikenteestä. 

Päivittäistavarakauppa 2 000 k-m2 

Palvelee pääasiassa lähialueen asukkaita 

Perjantain iltahuipputunnin liikennetuotos noin 200 ajon/suunta 

Oletetaan, että 25 % kaupan liikenteestä on ohikulkevasta liikenteestä poikkeavaa liikennettä, jolloin perjantain 

iltahuipputunnin liikennetuotokseksi saadaan noin 150 ajon/suunta 

Erikoistavarakauppa 4 000 – 6 000 k-m2 

Tilaa vievää kauppaa 

Oletetaan, että noin 20 % erikoistavarakaupan asiakkaista asioi myös päivittäistavarakaupassa 

(samalla pysäköinnillä) 

Liikennetuotos lasketaan 5 000 kerrosneliömetrin mukaan 

Perjantain iltahuipun liikennetuotos noin 75 ajon/suunta 

ABC-liikenneasema 

Päivittäistavarakauppa ~400 k-m2 

Kahvila/Ravintola ~300 asiakaspaikkaa 

~150-200 pysäköintipaikkaa 

Perjantain iltahuipun tuotos arviolta noin 150 ajoneuvoa / suunta 

Huomioidaan aseman vaikea sijainti (-25 %) sekä ohikulkevasta liikenteestä poikkeava liikenne (~10 %), jolloin 

perjantain iltahuipputunnin tuotokseksi arvioidaan noin 100 ajoneuvoa / suunta 


LIITE 8

Tarkasteltavat tilanteet 

1. Nykytilanne pe IHT 

2. Nykyiset liittymäjärjestelyt pe IHT 2020 

3. Ohikulkutie ja uudet liittymäjärjestelyt toteutettu, pe IHT 2020 


o Keskon 2 000 k-m2 päivittäistavarakauppa 

o Keskon 4 000 – 6 000 k-m2 erikoiskauppa 

5. Ohikulkutie ja uudet liittymäjärjestelyt toteutettu, pe IHT 2020 (maksimitilanne) 

o Keskon 2 000 k-m2 päivittäistavarakauppa 

o Keskon 4 000 – 6 000 k-m2 erikoiskauppa 

o ABC -liikenneasema 


o pelkästään ABC-liikenneasema toteutettuna 

7. Herkkyystarkastelu: Maksimitilanne + 20 % 

o Maksimitilanteen liittymävirtoja kasvatettu kauttaaltaan 20 %:lla 

o Kuvaa liikenteen vaihtelua sekä vähentää liittymävirtojen määrittämisprosessin 

karkeudesta johtuvia virhepäätelmien mahdollisuutta 

Kaupan liikenne on yleensä vilkkainta lauantaisin, mutta arkipäivisin muuta liikennettä 

on enemmän, joten tarkasteluajanjaksona on käytetty perjantain iltahuipputuntia, joka 

on kaupan liikenteen osalta vilkkain arkipäivä. 


LIITE 8

Liittymävirrat 

Liittym virrat 

Nykytilanteen liittymävirrat arvioitiin karkeasti Tiehallinnolta 

saatujen KVL-tietojen, läheisen LAM-pisteen sekä Seinäjöen 

itäisen ohikulkutien suunnittelun yhteydessä päivitetyn 

Seinäjoen liikennemallin perusteella 

Vuoden 2020 liittymävirrat määritettiin kasvattamalla arvioituja 

nykytilanteen liittymävirtoja Seinäjoen liikennemallista saadulla 

liikenteen kasvulla (2009 –> 2020) 

Itäisen ohikulkutien aiheuttamaa liittymävirtojen muutosta 

arvioitiin myös Seinäjoen liikennemallin perusteella 


LIITE 8

Liittymäjärjestelyt 

Liittym rjestelyt 

Nykyjärjestelyt Uudet järjestelyt 

Nykyjärjestelyissä kääntyvien kaistojen pituudet: 

•Läntisellä haaralla150 metriä 

•Itäisellä haaralla 60 metriä 

•Eteläisellä haaralla 50 metriä 

•Pohjoisella haaralla 30 metriä 


LIITE 8

Toimivuustarkasteluiden tulkinta 

Jokainen tarkasteltava tilanne esitetään kuvina, joista toisessa 

on esitetty liittymäjärjestelyt sekä liittymävirrat ja toisessa 

järjestelyjen toimivuutta on kuvattu jononpituuskuvan avulla. 

Jononpituuskuvaa tulkitaan seuraavasti: 

Vaaleanvihreä viiva kuvaa keskimääräistä havaittua jononpituutta 

Punainen viiva kuvaa maksimaalista havaittua jononpituutta 

Keltainen viiva kuvaa etäisyyttä, jota lyhyempiä 95 % jonoista on 

Maksimaalinen jononpituus 

Keskimääräinen jononpituus 

HUOM! Toimivuustarkasteluissa esitettyjen liikennetuotosten laskenta sekä 

niiden suuntautuminen perustuu karkeisiin arvioihin, joten todellinen toimivuus 

voi poiketa tässä esitetystä! 


LIITE 8

Tarkastelu 1: 

Nykytilanne (pe IHT 

2009) 

Nykyjärjestelyiden toimivuus 

näyttäisi arvioiduilla nykytilanteen 

liittymävirroilla melko hyvältä. 

Valtatien ja Keski-Nurmontien 

liittymässä niin lännen kuin idän 

suunnista tultaessa esiintyy 

hetkellisesti kohtalaisia jonoja. 

Valkiavuorentien ja Länsitien 

liittymässä ei toimivuusongelmia. 


LIITE 8

Tarkastelu 2: 

Nykytilanne (pe IHT 

2020) 

Nykyjärjestelyiden toimivuus 

vuodelle 2020 arvioiduilla 

liittymävirroilla näyttää 

tarkastelun perusteella melko 

huonolta. 

Valtatien ja Keski-Nurmontien 

liittymässä niin lännen kuin idän 

suunnilla esiintyy pitkiä jonoja. 


liittymässä ei edelleenkään 

esiinny toimivuusongelmia. 


LIITE 8

Tarkastelu 3: Itäinen It inen 

ohikulkutie toteutettu 

(pe IHT 2020) 

Uusien liittymäjärjestelyiden 

toimivuus näyttäisi tarkastelun 

perusteella erinomaisen hyvältä. 

Kumpaankaan liittymään ei 

näyttäisi muodostuvan muutamaa 

autoa pidempiä jonoja. 

Huom! Seinäjoen ja Lapuan suuntien välinen liikenne ei kulje valtatien ja itäisen ohikulkutien kiertoliittymän kautta!!! 


LIITE 8



(pe IHT 2020) + Keskon 

hankkeet 

Uudet liittymäjärjestelyt näyttäisivät 

toimivan Keskon hankkeiden 

toteutuessa erittäin hyvin. 

Valtatien ja Itäisen ohikulkutien 

kiertoliittymän toimivuus on erittäin 

hyvä, eikä toimivuus näyttäisi 

heikkenevän lisääntyneen 

liikenteen johdosta. 


liittymässä ei edelleenkään 

toimivuusongelmia, vaikka liittymä 

kuormittuu hieman 

voimakkaammin. 



LIITE 8



(pe IHT 2020) + Keskon 

hankkeet + ABC 

Uudet liittymät näyttäisivät hyvin 

maksimitilanteessa. 


kiertoliittymässä jonoutuminen 

lisääntyy erityisesti etelän 

suunnasta tultaessa. 

Katuverkon kiertoliittymässä 

Länsitiellä toimivuusongelmia ei 

näyttäisi esiintyvän, vaikka 

kuormitus kasvaakin. 



LIITE 8



(pe IHT 2020) + ABC 

Uudet liittymät näyttäisivät toimivan 

hyvin. 

Valtatien liittymässä muodostuu 

pieniä jonoja etelän suunnasta 

tultaessa, mutta liittymän toimivuus 

on kokonaisuudessaan hyvä. 


liittymässä ei toimivuusongelmia. 



LIITE 8

Tarkastelu 7: 

Herkkyystarkastelu (pe 

IHT 2020 + 20 %) 

Herkkyystarkastelu on tehty 

maksimitilanteelle, eli Keskon 

hankkeet ja ABC on toteutettu. 

Herkkyystarkastelussa kaikkia 

liittymävirtoja on kasvatettu 20 %) 

Uudet liittymäjärjestelyt näyttäisivät 

tarkasteluiden perusteella toimivan 

vielä, kun kaikkia liittymävirtoja 

kasvatetaan 20 %:a. 


liittymässä muodostuu jonoja etelän 

suunnasta tultaessa, mutta 

kokonaisuutena liittymän toimivuus 

on melko hyvä. 


liittymässä ei näyttäisi olevan 

toimivuusongelmia liikenteen 

kasvusta huolimatta. 

Huom! Seinäjoen ja Lapuan suuntien välinen liikenne ei kulje valtatien ja itäisen ohikulkutien kiertoliittymän 


kautta!!! 

LIITE 8

FI 

29.11.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 319/59 

DIREKTIIVIT 

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/96/EY, 

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, 

jotka 

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja 

erityisesti sen 71 artiklan 1 kohdan c alakohdan, 

ottavat huomioon komission ehdotuksen, 

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 

( 1 ), 

ovat kuulleet alueiden komiteaa, 

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä 

menettelyä ( 2 ), 

sekä katsovat seuraavaa: 

(1) Yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon 

kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyssä 

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 

1692/96/EY ( 3 ) määritellyllä Euroopan laajuisella liikenneverkolla 

on keskeinen merkitys tuettaessa Euroopan yhdentymistä 

ja yhteenkuuluvuutta ja varmistettaessa korkea 

hyvinvoinnin taso. Erityisesti olisi taattava korkea 

turvallisuuden taso. 

(2) Komissio totesi 12 päivänä syyskuuta 2001 julkaisemassaan 

valkoisessa kirjassa ”Eurooppalainen liikennepolitiikka 

vuoteen 2010: valintojen aika”, että on tehtävä 

turvallisuusvaikutusten arviointeja ja tieturvallisuusauditointeja, 

jotta voidaan määritellä ne tieosuudet yhteisössä, 

joilla tapahtuu paljon onnettomuuksia, ja hallita niitä. 

Lisäksi siinä asetettiin tavoitteeksi tieliikenteen kuolonuhrien 

määrän puolittaminen Euroopan unionissa vuosien 

2001 ja 2010 välillä. 

(3) Tiedonannossaan ”Tieliikenneturvallisuuden eurooppalainen 

toimintaohjelma – Tieliikenteen kuolonuhrien määrän 

puolittaminen EU:ssa vuoteen 2010 mennessä: yhteinen 

vastuu”, joka on päivätty 2 päivänä kesäkuuta 2003, 

annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, 

tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta 

( 1 ) EUVL C 168, 20.7.2007, s. 71. 

( 2 ) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 19. kesäkuuta 2008 (ei 

vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. lokakuuta 

2008. 

( 3 ) EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1. ( 4 ) EUVL L 167, 30.4.2004, s. 39. 

LIITE 9 

komissio totesi, että tieinfrastruktuurin on oltava tieturvallisuuspolitiikan 

kolmas osatekijä ja että sen on edistettävä 

onnettomuuksien vähentämiseen tähtäävän yhteisön 

tavoitteen saavuttamista. 

(4) Viime vuosina autojen suunnittelussa on tapahtunut 

suurta kehitystä (turvallisuustoimenpiteet sekä uusien teknologioiden 

kehittäminen ja soveltaminen), mikä on osaltaan 

vähentänyt tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden 

tai loukkaantuneiden henkilöiden määrää. Jos vuodeksi 

2010 asetettu tavoite halutaan saavuttaa, on toteutettava 

toimia myös muilla aloilla. Tieinfrastruktuurin turvallisuuden 

hallinta tarjoaa paljon uusia kehittämismahdollisuuksia, 

jotka on hyödynnettävä. 

(5) Asianmukaisten menettelyjen käyttöönotto on olennainen 

keino parantaa tieinfrastruktuurin turvallisuutta Euroopan 

laajuisessa tieverkossa. Tieturvallisuuden vaikutusarvioinneilla 

on määrä osoittaa strategisella tasolla infrastruktuurihankkeen 

eri suunnitelmavaihtoehtojen vaikutukset 

tieturvallisuuteen, ja niiden olisi oltava tärkeässä 

osassa sijoitusvaihtoehtoja valittaessa. Tieturvallisuusvaikutusten 

arviointien tulokset voidaan kirjata useisiin asiakirjoihin. 

Tieturvallisuusauditoinneilla on lisäksi määrä 

kartoittaa yksityiskohtaisesti tieinfrastruktuurihankkeeseen 

liittyvät vaaratekijät. Näin ollen on järkevää kehittää 

tieturvallisuusvaikutusten arviointeihin ja turvallisuusauditointeihin 

sovellettavia menettelyjä tieinfrastruktuurien 

turvallisuuden parantamiseksi Euroopan laajuisessa tieverkossa; 

tämä ei koske tietunneleita, jotka kuuluvat Euroopan 

laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista 

vähimmäisvaatimuksista 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun 

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 

2004/54/EY ( 4 ) soveltamisalaan. 

(6) Useilla jäsenvaltioilla on jo käytössään toimivia tieinfrastruktuurin 

turvallisuuden hallintajärjestelmiä. Näiden valtioiden 

olisi annettava jatkaa nykyisten menetelmiensä 

käyttämistä, siltä osin kuin ne ovat yhdenmukaisia tämän 

direktiivin tavoitteen kanssa. 

(7) Tutkimus on ratkaisevan tärkeää Euroopan unionin tieliikenneturvallisuuden 

parantamisen kannalta. Turvallisuuteen 

liittyvien osatekijöiden, toimenpiteiden ja menettelyiden 

kehittäminen ja esilletuonti (mukaan lukien telematiikka) 

sekä tutkimustulosten jakaminen ovat tärkeässä 

osassa tieinfrastruktuurin turvallisuutta parannettaessa.

FI 

L 319/60 Euroopan unionin virallinen lehti 29.11.2008 

(8) Jo käytössä olevien teiden turvallisuustasoa olisi parannettava 

suuntaamalla investointeja niihin tieosuuksiin, 

joilla onnettomuuksia tapahtuu eniten ja/tai joilla niitä 

voidaan vähentää eniten. Jotta kuljettajat voisivat muuttaa 

käyttäytymistään ja noudattaa paremmin liikennesääntöjä, 

erityisesti nopeusrajoituksia, kuljettajien tulisi saada 

tieto tieosuuksista, joilla tapahtuu paljon onnettomuuksia. 

(9) Tieverkon turvallisuusluokituksella voi olla merkittävä 

vaikutus jo heti sen käyttöönoton jälkeen. Kun tieosuudet, 

joilla tapahtuu paljon onnettomuuksia, on selvitetty 

ja korjaavat toimenpiteet toteutettu, turvallisuustarkastusten 

merkitys ennalta ehkäisevinä toimenpiteinä kasvaa. 

Säännölliset tarkastukset ovat olennainen keino ehkäistä 

kaikkiin tienkäyttäjiin, mukaan luettuina suojattomat tielläliikkujat, 

kohdistuvia vaaroja, myös tietöiden tapauksessa. 

(10) Turvallisuushenkilöstön koulutuksella ja lupajärjestelmällä, 

jotka perustuvat jäsenvaltioiden hyväksymiin koulutusohjelmiin 

ja pätevyysmenettelyihin, olisi voitava varmistaa, 

että tällä alalla toimivilla henkilöillä on tarvittavat 

ajantasaiset tiedot. 

(11) Olisi toteutettava toimia, joilla kannustetaan parhaiden 

käytäntöjen yleisempään ja johdonmukaisempaan vaihtamiseen 

jäsenvaltioiden kesken turvallisuuden parantamiseksi 

Euroopan unionin teillä. 

(12) Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava suuntaviivoja infrastruktuurin 

turvallisuuden hallinnasta tieturvallisuuden 

korkean tason varmistamiseksi Euroopan unionin teillä. 

Suuntaviivojen ilmoittaminen komissiolle ja säännöllinen 

raportointi niiden täytäntöönpanosta mahdollistaa sen, 

että infrastruktuurien turvallisuutta voidaan parantaa järjestelmällisesti 

yhteisön tasolla ja siirtyä ajan mittaan 

kohti tehokkaampaa järjestelmää. Lisäksi muut jäsenvaltiot 

voivat suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevan raportoinnin 

ansiosta yksilöidä tehokkaimmat ratkaisut, ja 

ennen–jälkeen-tutkimuksista saatavan tiedon järjestelmällisen 

kokoamisen pohjalta voidaan valita tehokkaimmat 

toimenpiteet tulevaa toimintaa varten. 

(13) Tämän direktiivin tieturvallisuusinvestointeja koskevien 

säännösten soveltamisen ei tulisi rajoittaa jäsenvaltioiden 

toimivaltaa tieverkon ylläpitoa koskevissa investoinneissa. 

(14) Koska tämän direktiivin tavoitetta, joka on tieturvallisuuden 

yhdenmukainen ja korkea taso koko Euroopan laajuisessa 

tieverkossa, ei voida riittävästi saavuttaa jäsenvaltioiden 

toimin, vaan ja ne voidaan toimien vaikutusten 

vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi 

toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa 

vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä 

artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti 

tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen 

saavuttamiseksi tarpeen. 

(15) Tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet 

olisi vahvistettava menettelystä komissiolle siirrettyä 

täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä 

kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 

1999/468/EY ( 1 ) mukaisesti. 

(16) Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta hyväksyä 

perusteet, jotka ovat tarpeen tieinfrastruktuurin tieturvallisuuden 

hallintakäytäntöjen parantamiseksi ja liitteiden 

mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen. Koska nämä toimenpiteet 

ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on 

muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, 

myös täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä 

osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a 

artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä 

noudattaen. 

(17) Riittävät alueet pysäköintiä varten teiden varsilla ovat 

erittäin tärkeitä rikosten torjunnan lisäksi myös tieturvallisuuden 

kannalta. Pysäköintialueiden ansioista kuljettajat 

voivat pitää taukoja ajallaan ja jatkaa matkaansa täysin 

keskittyneinä. Riittävän monien turvallisten pysäköintialueiden 

tarjoamisen olisi tämän takia oltava olennainen 

osa tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallintaa. 

(18) Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen 

sopimuksen ( 2 ) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan 

laatimaan itseään varten ja yhteisön edun 

vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien 

mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön 

osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen 

vastaavuus, ja julkaisemaan ne, 

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: 

1 artikla 

Kohde ja soveltamisala 

1. Tässä direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot vahvistavat 

ja panevat täytäntöön tieturvallisuusvaikutusten arviointeihin, 

turvallisuusauditointeihin, tieverkon turvallisuuden hallintaan ja 

turvallisuustarkastuksiin liittyvät menettelyt. 

2. Tätä direktiiviä sovelletaan Euroopan laajuisen tieverkon 

teihin riippumatta siitä, ovatko ne suunnitteluvaiheessa, rakenteilla 

vai käytössä. 

3. Jäsenvaltiot voivat myös soveltaa tämän direktiivin säännöksiä 

hyvinä käytäntöinä sellaiseen kansalliseen tieliikenneinfrastruktuuriin, 

joka ei kuulu Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon 

mutta joka on rakennettu kokonaan tai osittain yhteisön 

rahoituksella. 

( 1 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. 

( 2 ) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1. 

LIITE 9

4. Tätä direktiiviä ei sovelleta tietunneleihin, jotka kuuluvat 

direktiivin 2004/54/EY soveltamisalaan. 

2 artikla 

Määritelmät 

Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä: 

1) ’Euroopan laajuisella tieverkolla’ tarkoitetaan päätöksen N:o 

1692/96/EY liitteessä I olevassa 2 jaksossa määriteltyä tieverkkoa; 

2) ’toimivaltaisella organisaatiolla’ tarkoitetaan kansallista, alueellista 

tai paikallista julkista tai yksityistä organisaatiota, 

joka osallistuu tämän direktiivin täytäntöönpanoon toimivaltansa 

vuoksi, mukaan luettuina jo ennen tämän direktiivin 

voimaantuloa olemassa olleet toimivaltaisiksi organisaatioiksi 

nimetyt elimet, jos ne täyttävät tämän direktiivin vaatimukset; 

3) ’tieturvallisuusvaikutusten arvioinnilla’ tarkoitetaan strategista 

vertailuanalyysia vaikutuksista, joita uuden tien rakentamisella 

tai jo käytössä olevaan tieverkkoon tehtävillä merkittävillä 

muutoksilla on tieverkon turvallisuustasoon; 

4) ’turvallisuusauditoinnilla’ tarkoitetaan riippumatonta, yksityiskohtaista, 

järjestelmällistä ja teknistä turvallisuuden tarkastusta, 

joka koskee tieinfrastruktuurihankkeen suunnitelmaratkaisuja 

ja kattaa kaikki vaiheet suunnittelusta käytön 

alkuvaiheeseen; 

5) ’onnettomuusalttiiden tieosuuksien luokittelulla’ tarkoitetaan 

menetelmää tunnistaa, analysoida ja luokitella ne tieverkon 

osuudet, jotka ovat olleet käytössä yli kolme vuotta ja joilla 

on tapahtunut suuri määrä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 

suhteessa liikenteen määrään; 

6) ’tieverkon turvallisuusluokittelulla’ tarkoitetaan menetelmää 

tunnistaa, analysoida ja luokitella nykyisen tieverkon osat 

ottaen huomioon mahdollisuudet niiden turvallisuuden parantamiseen 

ja onnettomuuskustannusten alentamiseen; 

7) ’turvallisuustarkastuksella’ tarkoitetaan säännöllistä rutiinitarkastusta, 

jossa todennetaan ne ominaisuudet ja puutteet, 

jotka turvallisuussyistä vaativat kunnostamista; 

8) ’suuntaviivoilla’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden toimenpiteitä, 

joilla vahvistetaan tässä direktiivissä säädetyissä turvallisuusmenettelyissä 

noudatettavat vaiheet ja huomioon otettavat 

tekijät; 

9) ’infrastruktuurihankkeella’ tarkoitetaan uuden tieinfrastruktuurin 

rakentamishanketta tai jo käytössä olevaan verkkoon 

tehtävää merkittävää muutosta, jolla on vaikutusta liikenteeseen. 

3 artikla 

Infrastruktuurihankkeiden tieturvallisuusvaikutusten 

arviointi 

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikista infrastruktuurihankkeista 

tehdään tieturvallisuusvaikutusten arviointi. 

2. Tieturvallisuusvaikutusten arviointi on tehtävä suunnitteluvaiheessa 

ennen infrastruktuurihankkeen hyväksymistä. Arviointia 

tehdessään jäsenvaltioiden on pyrittävä noudattamaan liitteessä 

I esitettyjä perusteita. 

3. Tieturvallisuusvaikutusten arvioinnissa on selostettava tieturvallisuusnäkökohdat, 

jotka vaikuttavat ehdotetun vaihtoehdon 

valintaan. Siinä on myös annettava kaikki tarvittavat tiedot 

arvioitujen eri vaihtoehtojen kustannus-hyötyanalyysia varten. 

4 artikla 

Infrastruktuurihankkeiden turvallisuusauditoinnit 

LIITE 9 

FI 


1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikista infrastruktuurihankkeista 

tehdään turvallisuusauditoinnit. 

2. Turvallisuusauditointeja tehdessään jäsenvaltioiden on pyrittävä 

noudattamaan liitteessä II esitettyjä perusteita. 

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nimetään auditoija tekemään 

auditointi infrastruktuurihankkeen suunnitelmaratkaisuista. 

Auditoija nimetään 9 artiklan 4 kohdan säännösten mukaisesti, 

ja hänellä on oltava 9 artiklassa edellytetty tarpeellinen pätevyys 

ja koulutus. Jos auditoinnin toteuttaa ryhmä, ainakin yhdellä sen 

jäsenistä on oltava 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu pätevyystodistus. 

3. Tieturvallisuusauditoinnin on oltava erottamaton osa infrastruktuurihankkeen 

suunnitteluprosessia ja se on tehtävä laadittaessa 

yleissuunnitelmaa ja tiesuunnitelmaa, ennen tien avaamista 

liikenteelle sekä käytön alkuvaiheessa. 

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että auditoija osoittaa 

turvallisuuden kannalta ratkaisevat suunnittelutekijät auditointiraportissa 

infrastruktuurihankkeen kussakin vaiheessa. Jos turvallisuuspuutteita 

todetaan auditoinnin aikana, mutta suunnitelmaa 

ei muuteta ennen asianomaista liitteessä II mainittua vaihetta, 

toimivaltaisen organisaation on ilmoitettava syyt tähän 

auditointiraportin liitteessä. 

5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 4 kohdassa tarkoitettuun 

raporttiin sisältyy asiaan liittyvät turvallisuutta koskevat 

suositukset.

5 artikla 

Käytössä olevan tieverkon turvallisuuden luokittelu ja 

turvallisuuden hallinta 

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että onnettomuusalttiiden 

tieosuuksien luokittelu ja tieverkon turvallisuusluokittelu toteutetaan 

vähintään joka kolmas vuosi tehtävän tieverkon käyttöä 

koskevan selvityksen perusteella. Selvitystä tehtäessä jäsenvaltioiden 

on pyrittävä noudattamaan liitteessä III olevia kriteerejä. 

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiantuntijaryhmä 

arvioi ne tieosuudet, joka onnettomuusalttiiden tieosuuksien 

luokittelun ja tieverkon turvallisuusluokittelun tulosten mukaan 

ovat tärkeydeltään ensisijaisia, suorittamalla paikan päällä tarkastuksia, 

joissa otetaan huomioon liitteessä III olevassa 3 kohdassa 

tarkoitetut arviointiperusteet. Asiantuntijaryhmän jäsenistä vähintään 

yhden on täytettävä 9 artiklan 4 kohdan a alakohdassa 

asetetut vaatimukset. 

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että korjaavat toimenpiteet 

suunnataan 2 kohdassa tarkoitettuihin tieosuuksiin. Etusija 

on annettava niille liitteessä III olevan 3 kohdan e alakohdassa 

tarkoitetuille toimenpiteille, joiden hyöty-kustannussuhde on 

suurin. 

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tienkäyttäjiä varoitetaan 

asianmukaisin liikennemerkein tieinfrastruktuurin niistä 

osuuksista, joita ollaan kunnostamassa ja jotka voivat näin ollen 

vaarantaa tienkäyttäjien turvallisuuden. Tällaisilla merkeillä tarkoitetaan 

myös sekä päivä- että yöaikaan näkyviä merkkejä, 

jotka on asetettu turvallisen välimatkan päähän, ja niiden on 

oltava liikennemerkeistä ja -opasteista vuonna 1968 tehdyn 

Wienin yleissopimuksen määräysten mukaisia. 

5. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tienkäyttäjille 

tiedotetaan asianmukaisin tavoin tieosuudesta, jolla tapahtuu 

paljon onnettomuuksia. Jos jäsenvaltio päättää käyttää opastetauluja, 

sen on noudatettava liikennemerkeistä ja -opasteista 

vuonna 1968 tehdyn Wienin yleissopimuksen määräyksiä. 

6 artikla 

Turvallisuustarkastukset 

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä olevilla 

teillä tehdään turvallisuustarkastuksia tieturvallisuuteen vaikuttavien 

näkökohtien määrittelemiseksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. 

2. Turvallisuustarkastuksiin kuuluvat tieverkon määräaikaistarkastukset 

ja selvitykset tietöiden mahdollisista vaikutuksista 

liikenteen turvallisuuteen. 

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että määräaikaistarkastukset 

tekee toimivaltainen organisaatio. Näitä tarkastuksia on 

tehtävä riittävän usein, jotta voidaan taata riittävä turvallisuustaso 

kyseisessä tieinfrastruktuurissa. 

4. Jäsenvaltioiden on vahvistettava suuntaviivat tietöihin sovellettavia 

tilapäisiä turvallisuustoimenpiteitä varten, sanotun 

kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan mukaisesti vahvistettavia 

suuntaviivoja. Niiden on myös otettava käyttöön sopiva tarkastusjärjestelmä 

sen varmistamiseksi, että suuntaviivoja sovelletaan 

asianmukaisesti. 

7 artikla 

Tiedonhallinta 

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen organisaatio 

laatii onnettomuusraportin jokaisesta 1 artiklan 2 kohdassa 

tarkoitetulla tiellä tapahtuneesta kuolemaan johtaneesta 

onnettomuudesta. Jäsenvaltioiden on pyrittävä sisällyttämään raporttiin 

kaikki liitteessä IV mainitut tiedot. 

2. Jäsenvaltioiden on laskettava alueellaan tapahtuvan kuolemaan 

johtavan onnettomuuden keskimääräiset sosiaaliset kustannukset 

ja vakavaan loukkaantumiseen johtavan onnettomuuden 

keskimääräiset sosiaaliset kustannukset. Jäsenvaltiot voivat 

halutessaan käyttää tarkempaa luokittelua näille kustannuksille, 

jotka on päivitettävä vähintään joka viides vuosi. 

8 artikla 

Suuntaviivojen vahvistaminen ja ilmoittaminen 

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että jos suuntaviivoja 

ei vielä ole, ne vahvistetaan viimeistään 19 päivänä joulukuuta 

2011 toimivaltaisten organisaatioiden tukemiseksi tämän 

direktiivin soveltamisessa. 

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä suuntaviivat komissiolle 

kolmen kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä tai 

muuttamisesta. 

3. Komissio asettaa ne saataville julkiselle verkkosivulle. 

9 artikla 

Auditoijien nimeäminen ja koulutus 

LIITE 9 

FI 


1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvallisuusauditoijien 

koulutusohjelmat vahvistetaan viimeistään 19 päivänä joulukuuta 

2011, jos niitä ei ole vielä olemassa. 

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun turvallisuusauditoijat 

hoitavat tähän direktiiviin perustuvia tehtäviä, he suorittavat 

peruskoulutuksen, jonka tuloksena heille myönnetään pätevyystodistus, 

ja osallistuvat säännölliseen täydennyskoulutukseen. 

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvallisuusauditoijilla 

on pätevyystodistus. Ennen tämän direktiivin voimaantuloa 

myönnetyt todistukset on tunnustettava.

FI 


4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että auditoijat nimetään 

seuraavien vaatimusten mukaisesti: 

a) heillä on asiaankuuluva kokemus tai koulutus tiensuunnittelusta, 

tieliikenteen turvallisuustekniikasta sekä onnettomuusanalyysista; 

b) kahden vuoden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat vahvistaneet 

8 artiklan mukaiset suuntaviivat, turvallisuusauditointeja 

saavat tehdä ainoastaan sellaiset auditoijat tai asiantuntijaryhmät, 

joihin auditoijat kuuluvat, jotka täyttävät 2 ja 3 kohdassa 

asetetut vaatimukset; 

c) auditoija ei auditoinnin ajankohtana osallistu sen infrastruktuurihankkeen 

suunnitteluun tai toteutukseen, jota hän auditoi. 

10 artikla 

Parhaiden käytäntöjen vaihto 

Komissio perustaa Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuulumattomien 

Euroopan unionin teiden turvallisuuden parantamiseksi 

yhtenäisen järjestelmän, jossa vaihdetaan jäsenvaltioiden 

kesken parhaita käytäntöjä, jotka koskevat muun muassa olemassa 

olevan tieinfrastruktuurin turvallisuushankkeita ja hyväksi 

havaittua tieturvallisuustekniikkaa. 

11 artikla 

Turvallisuuden hallintakäytäntöjen jatkuva parantaminen 

1. Komissio helpottaa ja jäsentää jäsenvaltioiden välistä osaamisen 

ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa hyödyntämällä asiaankuuluvilta 

kansainvälisiltä foorumeilta saatuja kokemuksia Euroopan 

unionin tieinfrastruktuureja koskevan turvallisuuden hallinnan 

jatkuvaa parantamista varten. 

2. Komissiota avustaa 13 artiklassa tarkoitettu komitea. Jos 

edellytetään erityistoimenpiteitä, ne hyväksytään 13 artiklan 3 

kohdassa tarkoitetun valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn 

mukaisesti. 

3. Asiaan liittyviä valtiosta riippumattomia organisaatioita, 

jotka toimivat tieinfrastruktuurien turvallisuuden ja hallinnon 

alalla, voidaan tarvittaessa kuulla teknisiin turvallisuusnäkökohtiin 

liittyvissä kysymyksissä. 

12 artikla 

Mukauttaminen tekniikan kehitykseen 

Tämän direktiivin liitteet mukautetaan tekniikan kehitykseen 

13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä 

noudattaen. 

13 artikla 

Komiteamenettely 

1. Komissiota avustaa komitea. 

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 

1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 

8 artiklan säännökset. 

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi 

määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta. 

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 

1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon 

mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. 

14 artikla 

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä 

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen 

edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset 

voimaan viimeistään 19 päivänä joulukuuta 2010. Niiden on 

viipymättä toimitettava kyseiset säädökset kirjallisina komissiolle. 

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista 

kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset 

kirjallisina komissiolle. 

15 artikla 

Voimaantulo 

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä 

sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa 

lehdessä. 

16 artikla 

Osoitus 

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. 

Tehty Strasbourgissa 19 päivänä marraskuuta 2008. 

Euroopan parlamentin puolesta 

Puhemies 

H.-G. PÖTTERING 

Neuvoston puolesta 

Puheenjohtaja 

J.-P. JOUYET 

LIITE 9

FI 


LIITE I 

INFRASTRUKTUURIHANKKEIDEN TIETURVALLISUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 

1. Tieturvallisuusvaikutusten arvioinnin osat: 

a) ongelman määrittely; 

b) nykytilanne ja nollavaihtoehto; 

c) tieturvallisuutta koskevat tavoitteet; 

d) analyysi ehdotettujen vaihtoehtojen vaikutuksista tieturvallisuuteen; 

e) vaihtoehtojen vertailu, joka sisältää myös kustannus-hyötyanalyysin; 

f) mahdollisten ratkaisujen esittely. 

2. Huomioon otettava näkökohdat: 

a) kuolemaan johtaneet ja muut onnettomuudet, onnettomuuksien vähentämistavoitteet nollavaihtoehtoon verrattuna; 

b) liikenteen reitinvalinta ja liikenteen vaihtelut; 

c) mahdolliset vaikutukset olemassa oleviin verkkoihin (esimerkiksi poistumiskohdat, tasoliittymät, tasoristeykset); 

d) tienkäyttäjät, mukaan luettuina suojattomat tienkäyttäjät (kuten jalankulkijat, pyöräilijät ja moottoripyöräilijät); 

e) liikenne (esimerkiksi liikennemäärät, liikenteen koostumus); 

f) vuodenaikojen vaihtelu ja sääolosuhteet; 

g) turvallisten pysäköintialueiden riittävyys; 

h) seisminen toiminta. 

LIITE 9

FI 


LIITE II 

TURVALLISUUSAUDITOINNIT INFRASTRUKTUURIHANKKEITA VARTEN 

1. Yleissuunnitelmavaiheessa sovellettavat kriteerit: 

a) maantieteellinen sijainti (esimerkiksi alttius maanvieremille, tulville, lumivyöryille jne.), vuodenaikojen vaihtelu ja 

ilmasto-olosuhteet sekä seisminen toiminta; 

b) liittymien tyypit ja niiden väliset etäisyydet; 

c) kaistojen lukumäärä ja tyyppi; 

d) uudella tiellä sallittava liikenne; 

e) tien toimivuus tieverkossa; 

f) sääolosuhteet; 

g) ajonopeudet; 

h) poikkileikkaukset (ajoradan leveys, pyörä- ja jalankulkutiet jne.); 

i) tielinja ja tasausviiva; 

j) näkyvyys; 

k) liittymien järjestely; 

l) julkisen liikenteen järjestelyt ja infrastruktuuri; 

m) tasoristeykset. 

2. Tiesuunnitelmavaiheessa sovellettavat kriteerit: 

a) liikennetekninen muotoilu ja mitoitus; 

b) yhtenäiset liikennemerkit ja tiemerkinnät; 

c) valaistujen teiden ja risteysten valaistus; 

d) tienvarsilaitteet; 

e) tieympäristö, mukaan lukien kasvillisuus; 

f) kiinteät esteet tien reuna-alueella; 

g) turvalliset pysäköintialueet; 

h) suojattomat tienkäyttäjät (jalankulkijat, pyöräilijät ja moottoripyöräilijät); 

i) tien turvalaitteiden järjestely siten, että tienkäyttäjien tarpeet otetaan huomioon (keskikaistat ja suojakaiteet suojattomille 

tienkäyttäjille aiheutuvien vaarojen estämiseksi). 

3. Ennen tien avaamista liikenteelle sovellettavat kriteerit: 

a) tienkäyttäjien turvallisuus ja näkyvyys eri olosuhteissa, kuten pimeässä ja odotettavissa olevissa sääolosuhteissa; 

b) liikennemerkkien ja tiemerkintöjen luettavuus; 

c) päällysteen kunto. 

4. Käytön alkuvaiheessa sovellettavat kriteerit: tieturvallisuuden arviointi käyttäjien todellisen käyttäytymisen perusteella. 

Auditoinnit voivat missä tahansa vaiheessa edellyttää edellisten vaiheiden kriteerien harkitsemista uudelleen. 

LIITE 9

FI 


LIITE III 

ONNETTOMUUSALTTIIDEN TIEOSUUKSIEN LUOKITTELU JA TIEVERKON TURVALLISUUSLUOKITTELU 

1. Onnettomuusalttiiden tieosuuksien määrittely 

Onnettomuusalttiiden tieosuuksien määrittelyssä otetaan huomioon vähintään edellisvuosina tapahtuneiden kuolemaan 

johtaneiden onnettomuuksien määrä tiepituuden yksikköä kohti suhteessa liikenteen määrään ja liittymien osalta 

tällaisten onnettomuuksien määrä liittymittäin. 

2. Niiden tieosuuksien määrittely, jotka analysoidaan osana tieverkon turvallisuusluokittelua 

Tieverkon turvallisuusluokittelussa analysoitavien tieosuuksien määrittelyssä otetaan huomioon tieosuudella saavutettavissa 

olevat säästöt onnettomuuskustannuksissa. Tieosuudet luokitellaan eri ryhmiin. Kunkin tieryhmän tieosuudet 

analysoidaan ja luokitellaan ottamalla huomioon turvallisuuteen liittyvät tekijät kuten onnettomuustiheys, liikenteen 

määrä ja typologia. 

Kunkin tieryhmän tieverkon turvallisuusluokittelun tuloksena saadaan prioriteettiluettelo niistä tieosuuksista, joilla 

infrastruktuuriparannusten odotetaan olevan erityisen tehokkaita. 

3. Arviointiperusteet asiantuntijaryhmien paikalla suorittamia tarkastuksia varten: 

a) tieosuuden kuvaus; 

b) viittaus mahdollisiin aiempiin samaa tieosuutta koskeviin raportteihin; 

c) mahdollisten onnettomuusraporttien analyysi; 

d) onnettomuuksien määrä ja onnettomuuksissa kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrä kolmen edellisvuoden 

aikana; 

e) eri aikajaksojen sisällä toteutettavat mahdolliset korjaavat toimenpiteet, esimerkiksi: 

— kiinteiden esteiden poistaminen tien reuna-alueilta tai esteiden suojaaminen; 

— nopeusrajoitusten alentaminen ja paikallisten nopeuksien valvonnan tehostaminen; 

— näkyvyyden parantaminen eri sää- ja valaistusolosuhteissa; 

— tien reuna-alueiden laitteiden (kuten kaiteiden ja törmäysvaimentimien) turvallisuuden parantaminen; 

— liikennemerkkien, opasteiden ja tiemerkintöjen johdonmukaisuuden, näkyvyyden, luettavuuden ja sijainnin 

(mukaan lukien täristävien viivojen käyttö) parantaminen; 

— suojaaminen putoavilta kiviltä, maanvyörymiltä ja lumivyöryiltä; 

— päällysteen kitkan/karheuden parantaminen; 

— kaiteiden ja törmäysvaimentimien uudelleensuunnittelu; 

— keskikaistan turvallisuusjärjestelyjen toteuttaminen tai niiden parantaminen; 

— ohitusmahdollisuuksien muuttaminen; 

— liittymien, myös tasoristeysten parantaminen; 

— tien linjan tai tasausviivan muuttaminen; 

— tien leveyden muuttaminen, päällystetyn pientareen rakentaminen; 

— liikenteen hallinta- ja valvontajärjestelmän käyttöönotto; 

— suojattomiin tienkäyttäjiin kohdistuvien vaaratilanteiden vähentäminen; 

— tien perusparannus nykyisiä suunnittelustandardeja vastaavaksi; 

— päällysteen kunnostus tai uusiminen; 

— vaihtuvien liikennemerkkien käyttö; 

— liikenteen hallintajärjestelmien ja telemaattisten palveluiden parantaminen yhteentoimivuutta, hätätilanteita ja 

opastusta silmälläpitäen. 

LIITE 9

FI 


LIITE IV 

ONNETTOMUUSRAPORTTIEN SISÄLTÄMÄT ONNETTOMUUSTIEDOT 

Onnettomuusraporteissa on oltava seuraavat tiedot: 

1) onnettomuuden mahdollisimman tarkka tapahtumapaikka; 

2) kuvat ja/tai kaaviot onnettomuuspaikasta; 

3) onnettomuuden päivämäärä ja ajankohta; 

4) tiedot tiestä (esim. alueen tyyppi, tietyyppi, liittymän tyyppi, mukaan luettuina liikennemerkit ja -opasteet, kaistojen 

lukumäärä, tiemerkinnät, tienpinnan laatu, valo- ja sääolosuhteet, nopeusrajoitus ja tienvarsiesteet); 

5) onnettomuuden vakavuusaste, mukaan luettuina kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä, jos tämä on mahdollista 

13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen määriteltävien yhteisten perusteiden 

mukaisesti; 

6) tiedot onnettomuudessa mukana olleista, kuten ikä, sukupuoli, kansalaisuus, veren alkoholipitoisuus, turvavarusteiden 

käyttö. 

7) tiedot onnettomuudessa mukana olleista ajoneuvoista (tyyppi, ikä, rekisteröintimaa, tarvittaessa turvavarusteet, soveltuvan 

lainsäädännön mukaisesti suoritetun viimeisimmän katsastuksen ajankohta); 

8) tiedot onnettomuudesta kuten onnettomuusluokka, onnettomuustyyppi, ajoneuvon liikkeet, kuljettajan toiminta; 

9) mahdollisuuksien mukaan tiedot onnettomuusajankohdan ja onnettomuuden kirjaamisen tai pelastuspalvelun saapumisen 

välisen ajanjakson pituudesta. 

LIITE 9

Ramboll Finland Oy 

Knowledge taking people further--- 

TIEHALLINTO 

Nurmon eritasoliittymän (vt 19 itäinen ohikulku) 

liito-oravaselvitys 


Ruukintie 54 

60100 Seinäjoki 

Puhelin: 020 755 7140 

www.ramboll.fi 

LIITE 11 

19.5.2008

SISÄLLYSLUETTELO: 

LIITTEET 

Sijaintikartta 1:1000 

X:\Data\14860-22 Tiehallinto, Vt 19\Itäinen ohikulku_villen työt\Tekstit\Raportti_ptevol.doc 

LIITE 11 

I 

1 JOHDANTO 1 

2 LIITO-ORAVA 1 

3 TUTKIMUSALUE 2 

3.1 Yleiskuvaus 2 

3.2 Aikaisemmat liito-oravatiedot 2 

4 TUTKIMUSMENETELMÄT 3 

5 TULOKSET 3 

5.1 Tielinjauksen alle jäävät alueet 3 

5.2 Muut alueet 6 

6 PÄÄTELMÄT 8

1 JOHDANTO 

2 LIITO-ORAVA 


LIITE 11 

1 

Tämän maastotutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Nurmon 

Länsitien ja Lapuantien väliin suunnitellun eritasoliittymän (valtatie 

19, Seinäjoen itäinen ohikulku) alueelta mahdolliset liitooravan 

lisääntymis- ja levähdyspaikat. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin 

liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikan 

hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. 

Suomessa laji on uhanalainen ja se on uusimmassa uhanalaisluokituksessa 

todettu vaarantuneeksi lajiksi (VU) (Rassi ym. 

2001). 

Tarkastelun kohteena olivat suunniteltu tielinjaus sekä sen välitön 

lähiympäristö. Käytännön selvitystyö on tehty Ramboll Finland 

Oy:n Seinäjoen toimiston henkilökunnan toimesta. 

Liito-orava elää varttuneissa, kuusivaltaisissa metsissä, joissa 

kasvaa sekapuustona lehtipuita, haapaa, koivua ja leppää. Lehtipuusto 

voi olla liito-oravan asuttamassa kuusimetsässä pieninä 

ryhminä tai hajallaan. Haapa on tärkeä puu pesä- ja ravintopuuna. 

Liito-oravan pesät ovat vanhoissa tikankoloissa (useimmiten 

haavoissa) ja vanhoissa oravan risupesissä. Liito-oravayksilöllä 

on vuoden aikana käytössä useita pesäpaikkoja. Aikuisen naaraan 

elinpiiri on kooltaan keskimäärin 8 ha (4-10 ha), kun taas 

koiraan keskimäärin noin 60 ha. Naaraat elävät toisiinsa nähden 

erillisillä elinpiireillä, kun taas koiraiden elinpiirit voivat olla osittain 

päällekkäisiä. (Hanski 2006) 

Aikuiset liito-oravat ovat paikkauskollisia. Ne elävät koko ikänsä 

samalla alueella, jonne ne ovat nuoruusvaiheen levittäytymisen 

jälkeen asettuneet. Jotta uusi alue kelpaisi nuorelle liito-oravalle, 

siellä täytyy olla liito-oravalle tärkeät metsän elementit (ks. edel- 

lä). Liito-oravan lisääntymispaikka on se alue, jolla naaras pystyy 

viettämään talven ja saamaan poikasia keväällä. Paikkauskollisuus 

asettaa lisääntyvälle naaraalle erityistarpeita. Lisääntyäkseen 

keväällä naaraan on pystyttävä viettämään talvi hyväkuntoisena 

elinpiirillään. Sopivassa varttuneen kuusimetsän laikussa 

täytyy olla lehtipuita (haapa, leppä, koivu) ravinnoksi ja kolopuita, 

yleensä haapoja, pesä- ja päivänviettopaikoiksi. Liito-oravan 

vaatimukset asettavat myös tiettyjä minimiehtoja asumiseen kel-

3 TUTKIMUSALUE 

3.1 Yleiskuvaus 

3.2 Aikaisemmat liito-oravatiedot 


LIITE 11 

2 

paavan metsikön pinta-alan suhteen. Metsikkö voi olla hieman 

pienempi kuin lisääntyvän naaraan elinpiiri, koska eläimet käyttävät 

myös varttuneen metsälaikun ulkopuolisia metsäkuvioita 

ruokailuunsa. Liito-oravanaaraan ei ole radiolähetintutkimuksissamme 

havaittu lisääntyvän alle 4 hehtaarin kokoisissa, eristyneissä, 

nuorten metsien, taimikoiden tai avoalueiden ympäröimissä 

metsälaikuissa. (Hanski 2006) 

Selvitysalue sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Nurmon kunnassa, 

vajaa kilometri Nurmon keskustaajamasta etelään. Selvitysalue 

rajautuu itäosaltaan Länsitiehen, eteläosaltaan Lapuantiehen, 

pohjoisosassa omakotitaloalueeseen (Onnelantie) ja länsiosassa 

peltoalueeseen. Tutkimusalueen laajuus on noin 3 ha ja se on 

kokonaan metsäaluetta. Valtaosa alueesta on mustikkatyypin 

(MT) kuusikkoa mutta länsiosassa männyn osuus puustosta kasvaa 

ja metsätyyppi saa enemmän kuivahkon kankaan (VT) piirteitä. 

Suunniteltu tielinjaus on merkitty liitteenä olevaan karttaan. 

Suomen Luontotieto Oy on tehnyt liito-oravainventoinnin 5.- 

7.5.2007 valtatie 19 Seinäjoen itäisen tielinjauksen alueelta, johon 

ko. eritasoliittymän alue sisältyy. Inventoinnissa ei tehty havaintoja 

liito-oravan esiintymisestä. Muita alueella tehtyjä liitooravakartoituksia 

ei tämän raportin kirjoittajalla ole tiedossa. 

Luontokuvaaja Benjam Pöntinen on maininnut Etelä-Pohjanmaa 

lehdessä 2.4.2008 julkaistussa artikkelissa, että uuden po. eritasoliittymän 

tuntumassa asustaa ainakin kaksi liitooravakeskittymää, 

toinen Onnelantiellä ja toinen Lemmonviidan 

tuntumassa.

4 TUTKIMUSMENETELMÄT 

5 TULOKSET 

5.1 Tielinjauksen alle jäävät alueet 


LIITE 11 

3 

Liito-oravaselvityksen maastotyöt tehtiin 4.4. ja 7.4.2008. Koko 

metsäalue käveltiin maastossa läpi havaintoja ylös tehden. Huomiota 

kiinnitettiin erityisesti isojen haapojen ja kuusten tyviin, 

joilta mahdollisia liito-oravan ulostepapanoita etsittiin. Lisäksi inventoitiin 

pesimiseen soveltuvat luonnonkolot ja pöntöt. Kaikki 

havainnot merkittiin ylös karttapohjalle. 

Maastokäynnin aikana kirjattiin ylös kasvillisuuden yleispiirteitä 

sekä valokuvattiin papanahavaintopuut lähiympäristöineen. 

Maastossa käytettiin kartan ja kompassin lisäksi apuna Garmin 

eTrex Legend Cx –käsinavigaattoria. Maastotyöt sekä raportin on 

laatinut luontokartoittaja EAT ja ins. AMK Ville Yli-Teevahainen 

Ramboll Finland Oy:stä. 

Länsitien ja Valkiavuorentien risteykseen suunnitellulta kiertoliittymästä 

etelään noin 100 metriä on avointa pelto- ja pihaaluetta. 

Tielinjauksen alle jäävien rakennusten takaa alkaa mäntyvaltainen 

MT–tyypin talousmetsä (ks. kuva 1), joka ei ole tyypillistä 

liito-oravan elinympäristöä.

Kuva 1. Mäntyvaltainen MT-talousmetsä. 


LIITE 11 

4 

Tielinjauksen alle jäävistä rakennuksista noin 50 metriä etelään 

muuttuu puusto enemmän kuusivaltaisemmaksi ja järeärunkoisemmaksi. 

Tältä kohdalta tehtiin myös liito-oravan papanahavainto 

(6969305:2444839) yhden järeän kuusen alta polun vierestä 

(ks. kuvat 2 ja 3). Em. papanat eivät olleet tuoreita, vaan 

erittäin vaikeasti havaittavia, karikkeen seassa olevia yksittäisiä 

ruskeita papanoita (yhteensä 9 kpl).


Kuvat 2 ja 3. Liito-oravan papanapuu polun vierellä. 

LIITE 11 

5 

Varsinaiselta tielinjaukselta ei muita liito-oravaan viittaavia havaintoja 

tehty. Loppuosa Lapuantien ja em. papanakuusen välillä 

on tiheähköä ja lähes yksinomaan kuusivaltaista MT-metsää, joukossa 

muutama todella järeärunkoinen kuusi. Tältä väliltä ei löydetty 

liito-oravalle soveltuvia ruokailu- tai pesäpuita. 

Kuva 4. Yksipuolista MT-kuusikkoa Lapuantien pohjoispuolella.

5.2 Muut alueet 


LIITE 11 

6 

Suunnitellun eritasoliittymän länsipuolella, Seinäjoelle suuntautuvan 

rampin linjaukselta löytyi yksi liito-oravan papana 

(6969188:2444693) erään kuusen alta lajille hyvin epätyypillisestä 

ympäristöstä (ks. kuvat 5 ja 6). Kyseessä ei ollut tämän keväinen 

tuore papana, vaan sitä vanhempi. Tielinjauksen länsipuolen 

rampin alueet eivät ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. 

Kuvat 5 ja 6. Mäntyvaltaista VT-MT –sekametsää. Yksittäinen liito-oravan papana 

löytyi ylimmässä kuvassa olevan kuusen juurelta. 

Maastossa kierrettiin myös tielinjauksen ja eritasoliittymän ulkopuoliset 

alueet Lapuantien ja Länsitien välisestä metsiköstä. Liitooravan 

papanoita löytyi kolmen yksittäisen puun alta eritasoliittymän 

pohjois-länsipuolelta. 

Itä-länsi suunnassa kulkevan polun eteläpuolella oli kuusi 

(6969289:2444797), jonka alta löytyi n. 15 yksittäistä papanaa 

eri puolilta puun tyveä (kuvat 7 ja 8). Papanat eivät olleet tuoreita.


Kuvat 7 ja 8. Papanakuusi eritasoliittymän pohjois-länsipuolella. 

LIITE 11 

7 

Onnelantien varrella olevan omakotitaloalueen eteläpuolen metsänreunasta 

löytyi kaksi kuusta (6969320:2444787 ja 6969354: 

2444799), joiden tyvillä oli liito-oravan papanoita sekä pesintään 

soveltuva ns. varpuspöllönpönttö (kuva 9). Osa papanoista oli 

tuoreita. Metsänreunassa oli haapaa sekä suojaisaa kuusimäntysekametsää. 

Kuva 9. Onnelantien eteläpuolen metsänreunassa oleva varpuspöllö/liitooravapönttö.

6 PÄÄTELMÄT 


LIITE 11 

8 

Suunnitellun eritasoliittymän ja valtatie 19 itäisen ohikulkutien 

linjaukselta ei maastotarkastelun perusteella todettu luonnonsuojelulaissa 

suojeltavia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. 

Liito-oravan pesimiseen soveltuvia luonnonkoloja ei alueelta 

löytynyt. Lajin pesimiseen soveltuvia pönttöjä on lähinnä Onnelantien 

eteläpuolella sijaitsevan metsän reunassa ja pihapiirien 

tuntumassa, jonka tuntumasta löytyi myös suurin osa papanahavainnoista. 

Metsänreunassa on suojaa antavaa kuusikkoa ja lehtipuita 

(haapa, koivu) ravinnoksi sekä pesimiseen soveltuvia 

pönttöjä tarjolla. Suositus on, että tielinjauksen ja eritasoliittymän 

ulkopuolisia metsikköjä ei avohakata, etenkin ramppien pohjoispuolen 

ja Onnelantien välistä metsikköä. 

Seinäjoella 20. päivänä toukokuuta 2008 


Marko Olli Ville Yli-Teevahainen 

alueyksikön päällikkö suunnittelija (ins. AMK, luon- 

tokartoittaja EAT)

Lähteet 


LIITE 11 

9 

Hanski, I. 2006: Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan 

koon arviointi. Loppuraportti. 

Rassi, P. Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim. ) 2001: 

Suomen lajien uhanalaisuus 2000. – Ympäristöministeriö ja Suomen 

ympäristökeskus, Helsinki.

lkiavuorentie 

8 

2 

:67 

4 

9 

7 

3 

7 

13 

1 

4 

k 

33 

46,5 

11 

ar 

3 

2 

40 

46,2 

71:0 

22:66 

8 

46.5 

27:237 

5 

22:65 

46,5 

Nurmo 

34 

22:85 

12 

6969200:2444650 

27:40 

5 

22 

49 

6 

55 

122 

27:39 

33 

Z 

40 

20kV 

53 

47 

27:282 

27:41 

50 

Onnelantie 

24 

25 

27:283 

60 

57 

27:36 

54 

87 

56 

27:37 

48 

46,8 

22:125 

88 

52 

k 

53 

47,6 

180 

allas 

22:128 

8:835 

X:\Data\14860-22 Tiehallinto, Vt 19\Itäinen ohikulku_villen työt\Piirustukset\82114860-22.1 

Z 

60 

48 

48 

49,6 

1 

61 

2 

8:87 

157 

49 

Hietamäki 

46,8 

Z 

3 

63 

8 

107 

68 

59 

895:2:1 

48 

1 

Länsitie 

64 

16 

20kV 

46,3 

47 

46 

48,6 

2 

66 

3 

15 

130:3 

4 

74 

5 

14 

6 

67 

45 

Z 

68 

47 

M 

8:835 

Z 

46 

8:1593 

2 

45,9 

Lapuantie 

69 

30 

7 

77 

70 

1 

130:3 

8 

8:835 

1 

159 

71 

19 

138 

135 

148 

c Maanmittauslaitos, lupa nro POH/J100/2007 8:1793 

8:1593 

Z 

8:835 

Z 

20 

Liito-oravan papanahavainto 

Suunniteltu tielinjaus 

K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Reknro Viranomaisten merkintöjä 

Rakennustoimenpide 

Rakennuskohteen nimi ja osoite 

TIEHALLINTO 

Valtatie 19 itäinen ohikulku 

Nurmon eritasoliittymän liito-oravaselvitys 

Suunn.(nimi, tutkinto, allekirjoitus) 

Ramboll 

Ruukintie 54 

60100 Seinäjoki 

puh. 020 755 7140 

fax 020 755 7141 

Piirustuslaji Juokseva nro 

Piirustuksen sisältö 

Sijantikartta 1:1000 

Suunn.ala Työnro Tiedosto 

YMP 821114860-22 

Piirustusnro 

Muutos 

Ville Yli-Teevahainen VYli Marko Olli 19.5.2008 

Piirt. 

1 

Hyv. 

Pvm 

Mittakaava

LIITO-ORAVASELVITYS 

NURMON 

ERITASOLIITTYMÄ 

SEINÄJOEN KAUPUNKI 

2009 

LIITE 12

Yleistä 

Seinäjoen kaupungin (51.) Nurmon ja (56.) Keski-Nurmon kaupunginosien kortteliin 1057(osa) 

sekä maatalous-, virkistys-, katu- ja liikennealueisiin suunnitellaan asemakaavamuutosta. Sen 

tavoitteena on mahdollistaa valtatien 19 Seinäjoen Itäisen ohikulkutien Nurmon eritasoliittymän 

toteuttaminen tiejärjestelyineen Valkiavuorentien, Länsitien, Vt 19 ja Keski-Nurmontien 

risteysympäristössä. 

Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö ko. alueella liito-oravia (Ptreomys 

volans), joka on Euroopan Unionin luontodirektiivin (92/43/EEC) liitteessä IV (a) mainittu uhan- 

alainen laji. Luonnonsuojelulain (ls-laki 20.12.1996/1096) 49.1 §:n mukaan em. luontodirektiivin 

liitteessä IV (a) mainitun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kiellettyä. 

Työn tilaajana oli Seinäjoen kaupungin kaupunkisuunnittelu ja kaavoitusyksikkö; yleiskaavaarkkitehti 

Martti Norja. Inventointityön teki FM Hannu Tuomisto. 

Inventointi 

Liito-oravalle lajinomaisena käyttäytymispiirteenä on, että eläin ulostaa elinpiirillään olevien 

puiden tyvelle riisinjyvänkokoisia papanoita. Erityisesti ulostepapanoita löytyy suurten kuusien ja 

haapojen tyviltä. Koska hämäräaktiivisen liito-oravan suora havainnointi on vaikeaa, perustuu lajin 

elinpiirin määrittäminen papanalöytöihin. Selvityksen edellyttämät maastotyöt tein 17.3.2009. 

Inventoidun alueen pinta-ala oli noin 20 hehtaaria, ja sen rajaus selviää kuvasta 1. 

Kuva 1. Inventoitu alue 

LIITE 12

Tulokset ja johtopäätökset 

Inventoidun alueen keskellä on puustoltaan vanhaa tuoretta kangasmetsää, jota luonnehtivat järeät 

ylispuumännyt ja –kuuset. Vanhimmat puut ovat n. 150 vuotta vanhoja. Metsää ympäröivien 

peltojen ja pihapiirien reunoilla on runsaasti lehtipuustoa; mm. haapaa, harmaaleppää, raitaa ja 

koivuja. Omakotialueiden, peltojen ja teiden rajaama metsäalue on pinta-alaltaan noin kuusi 

hehtaaria. 

Liito-oravan ulostepapanoita löytyi tutkimusalueelta useista kohdista. Kultakin löytöpaikalta 

löytyi 5-20 papanaa. Löytöpaikat on merkitty karttakuvaan 2. 

Kuva 2. Liito-oravan ulostepapanoiden löytöpaikat 

LIITE 12

Papanalöytöjen perusteella tutkimusalueella on liito-oravan lisääntymis- ja/tai levähdyspaikka. 

Mahdollisten pesäkolojen paikantaminen on vaikeaa, mutta alueen lehtipuissa on lajille sopivia 

luonnonkoloja. Lisäksi metsäalueella on erittäin runsaasti liito-oravalle soveltuvia pesäpönttöjä. 

Liito-oravan pesinnästä tällä alueella on useita vanhoja havaintoja (luontokuvaaja Benjam Pöntinen, 

suullinen ilmoitus) ja metsässä otettuja liito-oravakuvia on julkaistu mm. kirjassa ”Liito-oravan 

metsä” (Suomen luonnonsuojelun Tuki Oy, 1996,112s.) 

Johtopäätökset 

Alueella esiintyvät liito-oravat on huomioitava nyt vireillä olevaa asemakaavaa laadittaessa. 

Lisätietoja – ja ohjeita asiassa antaa Länsi-Suomen ympäristökeskus. 

Kuvaliite 

Kuva 3. Jaskarin pihapiiri 

LIITE 12

Kuva 4.Jaskarin pihapiiriä reunustavaa vanhaa kuusikkoa 

Kuva 5. Puustoltaan vanhaa tuoretta kangasmetsää pihapiirin ympärillä 

LIITE 12

Kuva 6. Raitoja papanakuusien vieressä 

Kuva 7. Liito-oravan ulostepapanoita Jaskarin ulkorakennuksen länsipuolella 

LIITE 12

Kuva 8. Kuvan 7 papanoiden löytöpaikka 

Kuva 9. Alueen liito-oravat voivat pesiä myös alueen vanhoissa rakennuksissa 

LIITE 12

Kuva 10. Runsas lehtipuusto; tässä haapoja. 

Kuva 11. Liito-oravan papana aidalla 

Onnelantien päässä 

LIITE 12

Kuva 12. Tutkimusalueella on runsaasti 

pesäpönttöjä 

Kuva 13. Papanakuusi alueen eteläreunassa 

LIITE 12

Kuva 14. Liito-oravan papanoita kuvan 13 kuusen tyvellä. 

Kuva 15. Liito-oravan reviiripuu 

LIITE 12

Kuva 16. Metsän lounaisosat ovat karua männikköä 

Kuva 17. Pellonreunan lehtipuita 

LIITE 12

LIITE 13

LIITE 13

LIITE 13

Vt 19 Seinäjoen itäinen, 

Yleissuunnitelma välillä Rengonkylä – Nurmo 

Vaasan tiepiiri 31.3.2009 

HANKEKORTTI 

NYKYTILA JA ONGELMAT 

• Valtatie 19 on osa Helsingistä Tampereen kautta 

Seinäjoelle, Kokkolaan ja Vaasaan ulottuvan Suomen 

talouselämän, teollisuuden ja osaamisen akselin 

Via Finlandian liikennejärjestelmää. Tie on 

tärkeä sekä elinkeinoelämän että matkailun kannalta. 

• Nykyisen tieverkon merkittävimmät ongelmat aiheutuvat 

siitä, että valtatie 19 kulkee kaupungin 

keskusta-alueella katuverkon kautta. Tällä alueella 

valtatieliikenne kulkee kymmenen liikennevaloohjatun 

liittymän kautta. Myös Nurmon keskustan 

kohdalla Keski-Nurmontien liittymässä on liikennevalot. 

• Nykyisellä valtatietiejaksolla ja sen liittymissä välillä 

Rengonkylä-Nurmo on sattunut vuosina 2002-2006 

yhteensä 278 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, 

joista yksi johti kuolemaan ja 66 

onnettomuutta johti henkilövahinkoihin. 

• Valtatien nykyisellä reitillä liikennemäärä vaihtelee 

välillä 5600 – 17500 autoa/vrk (KVL 2006). Katuverkolla 

Törnävän kohdalla liikennemäärä on noin 

13000 autoa/vrk. 

• Liikenteen ruuhkautuminen vaikeuttaa liikenteen 

sujumista ja heikentää liikenneturvallisuutta sekä 

asumisviihtyisyyttä. Alhainen nopeustaso hidastaa 

elinkeinoelämän kuljetuksia. Vaarallisten aineiden 

kuljetukset kaupungin läpi aiheuttavat riskejä. Ilman 

parantamistoimia liikenneturvallisuusongelmat 

ja liikenteen sujuvuusongelma pahenevat. 

• Valtatien 19 nykyinen sijainti vaikeuttaa alueen 

maankäytön kehittämistä. Maakuntakaavoituksessa 

ja Seinäjoen kaupunkiseudun maankäytön 

suunnittelussa on varauduttu uusien asunto-, työpaikka- 

ja palvelualueiden sijoittamisessa keskeisen 

kaupunkialueen itäpuolelle. 

HANKE 

Valtatie 19 rakennetaan Rengonkylän-Nurmon välille 

ohikulkutieksi Seinäjoen itäpuolelle: 

• Uusi tie on noin 18,5 kilometriä pitkä. Ennusteliikennemäärä 

vuonna 2030 on eteläpäässä 5600 

autoa, keskellä 10300 autoa ja pohjoisosassa 6700 

autoa vuorokaudessa. 

• Keskikaiteellinen tie, jossa määrävälein ohituskaistoja 

kumpaankin suuntaan, nopeus 100 km/h. 

• Viisi eritasoliittymää: E1 Rengonharju, E2 Eskoo, 

E4 Matalamäki, E5 Takamäki ja E6 Nurmo. Routakallion 

kohdalla (E3) varaudutaan eritasoliittymän 

toteutukseen myöhemmässä vaiheessa. 

• Parkanon ja Haapamäen ratojen kohdalle rakennetaan 

risteyssillat. 

• Päätien poikki rakennetaan useita alikulkuja tiejärjestelyineen 

paikallisen autoliikenteen, kevyen liikenteen 

ja ulkoilun tarpeisiin. 

• Uuden tien varrella olevan asutuksen kohdalla 

rakennetaan melusuojaukset. 

Hankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointimenettely 

(YVA) vuonna 2008 ja yleissuunnitelma 

on valmistunut keväällä 2009. 

Lisätietoja: Tiehallinto, Vaasan tiepiiri / Jari Mansikka-aho 

Puhelin 0204 22 7504 

LIITE 14 

HANKKEEN VAIKUTUKSET 

+ Kaupunkiseudun tie- ja katuverkon liikenneturvallisuus 

ja toimivuus paranevat, vuositasolla 

säästetään arviolta 3,2 henkilövahinko-onnettomuutta. 

Ohikulkutiellä erittäin hyvä liikenneturvallisuus. 

+ Asumis- ja liikkumismukavuus sekä liikenneturvallisuus 

parantuvat keskeisellä kaupunkialueella, 

josta valtatieliikenne ja erityisesti raskas liikenne 

siirtyy ohikulkutielle. 

+ Meluhaitat ja päästöhaitat pienentyvät. Uuden 

tien melusuojausten ansiosta melutasot tien varrella 

jäävät ohjearvojen alapuolelle. 

+ Kevyen liikenteen olosuhteet keskusta-alueella 

parantuvat 

+ Keskeisellä kaupunkialueella liikennemäärien 

kasvu maltillista. 

+ Elinkeinoelämän toimintaedellytykset parantuvat. 

+ Mahdollistaa suunnitelmien mukaisen maankäytön 

kehittämisen. Työpaikkojen ja asuntoalueiden 

saavutettavuus paranee. 

+ Vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttamat 

riskit keskeisen kaupunkialueen asutukselle vähenevät. 

Suurten erikoiskuljetusten reitit parantuvat 

- Ohikulkutien läheisyyteen sijoittuu asutusta, joka 

on aikaisemmin sijoittunut kauas valtatiestä. 

- Kiinteistöjen kulkuyhteydet pitenevät. Haittoja 

lievennetään mm. tilusjärjestelyillä. 

- Syntyy uusi maastokäytävä rakentamattomaan 

ympäristöön. 

Hankkeen kustannusarvio on noin 60 M€ (MAKU 

135,9/2000 = 100). Hyöty-kustannussuhde on 1,8.

NURMO 

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSKANTAINVENTOINTI 

2004 

Keskusta 

Maa ja Vesi Oy 

LIITE 15

NURMO - KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSKANTAINVENTOINTI Arvoluokitustyöryhmä 8.11.2004 

Rakennuskannan arvoluokitus arviointikriteerit merkitys 

Nro Kohdenimi tai osoite Kohteen kuvaus edu har yht ker his alk R H M 

KESKUSTA 

Maakunnallisesti arvokkaat rakennukset/pihapiirit 

LIITE 15 

17 Toivola vanha apteekki, ns, Terijoen huvila ? x ? x ? m p p 

11 Hietamäki (Jaskari) päärakennus x x x ? p p p 

Paikallisesti arvokkaat rakennukset/pihapiirit 

59 Pankki päärak: kauppa 1800-l loppu - 1915, säästöpankki 1915-56 x x p p 

61 Rautatiealue (Viljavarasto) ent. viljavarasto x x x x p p p 

129 Penttilä as.rak. 1927 (Keskustien aluekokonaisuus) ? x x x p p 

129 Ranta as.rak. 1928 (Keskustien aluekokonaisuus) ? x x x x p p 

155 Nurmoila ent. osuuspankin talo 1953 x x x p p p 

155 Risku ent. kauppatalo 1958 x x x p p p 

154 Säästölehto ent. säästöpankin talo 1956 x x ? p p p 

128 Vuorensivu Edust. 50-l alkup. pihap. (Keskustien aluekok.) x x x x x p p p 

128 Rauhala as.rak. 1952-53 (Keskustien aluekokonaisuus) x x ? p 

79 Perkiö as.rak. 1935-36 perusk. ja jatkettu 90-l., navetta -36, sauna -39 x x x p p 

80 Metsikkö vanha asuinrakennus x p p 

153 Sorvisto as.rak. 1952, ulkorak. 1954 x x x x p p 

88 Mäki-Hakola as.rak. 1950 x ? p p 

150 Valkeavuorentie 10 pihapiiri 1950-luku? x x x p p 

152 Kansakoulun alue / Ala-aste koulurakennus 1955, myöhempiä laajennuksia x x x ? p p p 

152 Vuoritie as.rak. 1947, saunrarak. 1940-luku, maakellari 1886 x x x p p p 

152 Apu kehitysvammaisten asuntola 1959, piharakennus x x ? p p 

151 Hongikko 1940-luvun lopun pihapiiri, sr ? x x x x x p p p 

151 Käpymäki as.rak. 1936-37, laajennettu, ulkorak. ja maakellari x x x p p 

136 Kivimäki as.rak. 1938 x x ? p ? 

137 Koti as.rak. 1930, jatkettu 2000-01, ulkorak. 1900-l. alkupuoli x x p ? 

91 Rantamäki as.rak. n. 1900 x x x x p p p 

edu = edustavuus, tyypillisyys har = harvinaisuus yht = yhtenäisyys v = valtakunnallista merkitystä 

ker = kerroksisuus his = historiallisuus alk = alkuperäisyys m = maakunnallista merkitystä 

R = rakennushistoriallista H = historiallista M = maisemallista merkitystä p = paikallista merkitystä

NURMO - KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSKANTAINVENTOINTI Arvoluokitustyöryhmä 8.11.2004 

Rakennuskannan arvoluokitus arviointikriteerit merkitys 

Nro Kohdenimi tai osoite Kohteen kuvaus edu har yht ker his alk R H M 

Muut rakennukset/pihapiirit 


83 Korkeamäki as.rak. 1952 x 

82 Kannikko as.rak. 1940, lisäsiipi x p ? 

83 Mutkala as.rak. 1940-luvun puoliväli ? 

84 Hukkala as.rak. 1952, Kirveskujan aluekokonaisuus x x p 

85 Ritala as.rak 1958, Kirveskujan aluekokonaisuus x x p 

85 Kallio as.rak. 1950-luku, Kirveskujan aluekokonaisuus x x p 

87 Soini as.rak. n. 1953, Kirveskujan aluekokonaisuus x x p 

86 Uusipelto as.rak. 1950-luvun loppu (Kirveskujan aluekokonaisuus) x 

87 Yliteppo as.rak. 1950-luku (Kirveskujan aluekokonaisuus) x 

149 Yläpelto as.rak. 1952, jatkettu 1987, ulkorak. 1950-luku x x p p 

89 Mäkikallio 

128 Ratapelto as.rak. 1950, jatkettu (Keskustien aluekokonaisuus) x x p 

128 Juusela as.rak. 1952 (Keskustien aluekokonaisuus) x x ? p 

128 Mikkola as.rak. 1950, lisäsiipi, (Keskustien aluekokonaisuus) x 

129 Kultti as.rak. 1920-l. loppu, laajennettu 1940, 2000 (Keskust. aluekok.) x x p 

129 Jaakkola as.rak. 1940-luku (Keskustien aluekokonaisuus) x x p 

129 Alapiha as.rak. ja ulkorak. 1950-luku (Keskustien aluekokonaisuus) x x p 

90 Tapiola muuttunut ulkoasultaan x 

151 Alanko as.rak. 1952 x p 

151 Perämäki as.rak. 1934, lisäsiipi x p 

60 Ruohoniemi asuinrakennus n. 1935 

edu = edustavuus, tyypillisyys har = harvinaisuus yht = yhtenäisyys v = valtakunnallista merkitystä 

ker = kerroksisuus his = historiallisuus alk = alkuperäisyys m = maakunnallista merkitystä 

R = rakennushistoriallista H = historiallista M = maisemallista merkitystä p = paikallista merkitystä

Perkiö (79) 

Hukkala (84) 

Metsikkö (80) 

Ruohoniemi (60) 

Rautatiealue/Viljavarasto (61) 

Vuorensivu (128) 

Mikkola (128) 

Rauhala (128) 

Luomala (128) 

Ratapelto (128) 

Kurvipelto (128) 

Korkeamäki (83) 

Juusela (128) 

Mutkala (83) 

Pankki (59) 

Lehtinen (133) 

Uusipelto (86) 

Kannikko (82) 

Alapiha (129) 

Kaukoranta (129) 

Risku (155) 

Jaakkola (129) 

Nurmoila (155) 

Kultti (129) 

Säästölehto (154) 

Sorvisto (153) 

Ranta (129) 

Kansakoulun alue/Ala−aste (152) 

Yli−Teppo (87) 

Ylä−Pelto (149) 

Rantamäki (91) 

Penttilä (129) 

Hietamäki eli Jaskari (11) 

Mäkikallio (89) 

Hakala (Takala) (25) 

Välipe 

Lassela (128) 

Vuoritie (152) 

Apu (152) 

Kirko 

Tapiola (90) 

Toivola (17) 

Käpymäki (151) 

Perämäki (151) 

Hongikko (151) 

Mäki−Hakola (88) 

Alanko (151) 

Valkeavuorentie 10 (150) 

Kallio (85) 

Ritala (85) 

Soini (87) 

Koti (137) 

Kivimäki (136) 

Mattila (129) 


Siirilä (23) 

Tu 

A

Kohderaportti 

NURMO 

011 HIETAMÄKI (JASKARI) 

Nurmo, keskustan osayleiskaavainventointi 

Hietamäen päärakennus, tienpuolen julkisivu. 

Kuvaaja: Merja Suomela 

Kuvausaika: Kesä 2004 

Id: 16878 

Kunta: Nurmo 

Kylä: Nurmo 

Sijainti: Länsitie 5, 60550 NURMO 

Tyyppi: asuinrakentaminen 

Ajoitus: 1864-1917 

Ajoitusselite: päärakennuksessa vuoden 1906 ulkoasu, piharakennukset 1900-luvun alusta 1950luvulle 

Luokitus: ei määritelty 

Inventoija: Merja Suomela 

Inventointipvm: 21.07.2004 

Kohteen sisältämät rakennukset: 

kaivohuone 

kuoppa 

navetta-talli-heinälato 

paapantupa 

pienasumus 

päärakennus 

savusauna 

talousrakennus 

Kuvaus: 

Tila sijaitsee Kantatie 67:n ja Länsitien risteyksen läheisyydessä suojaisan puuston ympäröimänä. Osa 

päärakennusta näkyy tielle, mutta muut rakennukset sijaitsevat pihapiirin suojassa. Pihapiirin rakennukset ovat 

pääasiassa 1900-luvun alusta. Mansardikattoinen kookas päärakennus, kaksi pienempää asuinrakennusta, 

hirsirunkoinen talli-navetta, kaivohuone ja maakellari. Päärakennusta vastapäätä on 1950-luvulla rakennettu 

talousrakennus ja päärakennuksen kantatien puolimmaisessa päädyssä puiden siimeksessä lautarakenteinen 

traktoritalli. Kauempana pihapiiristä metsän ympäröimänä on savusauna. 

Historia: 

Hietamäen tilan perustamisvuosi ei ole tiedossa. Tila on aikoinaan erotettu Ihamäen tilasta (nyk. Ala-Penttilä, 

sijainnut kantatie 67 toisella puolella). Antti Penttilä ja hänen sukunsa on omistanut Ihamäen tilaa ja taloa. 

Suvun kahden pojan kesken on jaettu tilaa ja näin Hietamäen tila on saanut alkunsa. Ihamäestä erotettu 

Hietamäen tila oli 3 kertaa pienempi kuin Ihamäen päätila. 

Hietamäki-nimen tila on, omistajan Osmo Jaskarin, mukaan saanut siitä kun tilan paikalla on ollut hiekkapitoista 

maata. Tilan paikalta on otettu maata mm. Kouraan kulkevan maantien rakennustöihin. 


Tila on kuulunut nykyisen omistajan suvulle vuodesta 1904 lähtien. Sen isäntänä oli vuodesta 1904 lähtien Juho 

Latikka puolisonsa Wilhelmiina Latikan kanssa. Vuosina 1927-52 omistajana oli Juho Latikan perikunta, jonka 

jälkeen omistajaksi tuli suvusta Emmi Jaskari (os. Latikka.) miehensä Aleksanteri Jaskarin kanssa. Tila jaettiin 

myöhemmin poikien Osmon ja Oivan kesken, jolloin Osmolle tuli Hietamäen tila rakennuksineen ja Oivalle, joka 

asui Amerikassa, Sydänmaan metsäpalsta. 

Pihapiirin vanhoista rakennuksista pääosan on rakentanut Juho Latikka. Juho on ollut 1900-luvun alussa kolmen 

vuoden ajan Amerikassa tienaamassa talorahoja kuparikaivoksessa. Tultuaan Suomeen noin v. 1905, hän alkoi 

vähitellen pääasiassa itse rakentaa nykyistä päärakennusta, talli- ja navettarakennusta ja vielä vähän 

myöhemmin ns. paapan tupaa. 

Hietamäen tilalla on ollut yksi torppa, joka on sijainnut nykyisen Miilumäen paikalla. Torppa on ollut sotilastorppa 

ja se on itsenäistynyt luultavasti 1920-luvulla. 

Arviointi: 

Pihapiirin rakennuksia on pidetty kunnossa ja ne tullaan säilyttämään. Tarkoitus olisi, että lapset ja lapsenlapset 

jatkaisivat tilan ylläpitoa. Tila on nykyisin osan vuodesta (yli puolet) asuttuna. Peruslämpö pidetään yllä koko 

ajan. Rakennusten perustukset ja katteet ovat kunnossa. 

Tilan rakennukset muodostavat yhtenäisen pihapiirikokonaisuuden. Sen rakennukset ovat säilyttäneet hyvin 

perinteisen ulkoasun ja ovat siksi rakennushistoriallisesti merkittäviä. Päärakennus on saanut tyylivaikutteita 

amerikkalaisen ranchin päärakennuksesta. Tilan historiallinen merkitys perustuu amerikan siirtolaisen 

paluuseen ja sotiemme aikaiseen karjalan siirtolaisten asuttamiseen. Pihapiiri muodostaa myös oman 

maisemallisen kokonaisuuden. 

Lähteet: 

Suuri maatilakirja VI, 1967 

Haastateltavat: Osmo Jaskari 21.7.2004 

www.kulttuuriymparisto.fi -sovellusvuokrauspalvelu 


Kuvaraportti 

NURMO 





Rakennusraportti 

NURMO 


PÄÄRAKENNUS 


Hietamäen päärakennuksen pihasivu. 


Kuvausaika: kesä 2004 

Hietamäen päärakennus. 



Hietämäki päärakennus, tienpuolen julkisivu. 




Hietamäki päärakennus, tienpuolen julkisivu. 



Id: 14802 

Kunta: Nurmo 

Kylä: Nurmo 

Kohde: 011 Hietamäki (Jaskari) 

Rakennustunnus: 

Rakennustyyppi: asuinrakennukset 

Alkup. käyttö: 011 yhden asunnon talot 

Nyk. käyttö: 011 yhden asunnon talot 

Ajoitus: 1906 

Suunnittelija: ei täytetty 

Kerrosluku: 1 (1/2) 

Perustus: lohkokivet 

Runko: pitkänurkkainen hirsi 

Vuoraus: alaosa: pysty helmiponttilaudoitus, yläosa: vaakaponttilaudoitus 

Ulkoväri: vaalean keltainen (kerma) 

Kattomuoto: mansardi 

Kate: käsinsaumattu pelti 

Ikkunat: 6-ruutuiset 

Historia: 

Nykyisen päärakennuksen paikalla on ilmeisesti ollut jo aikaisemmin pieni hirsirunkoinen asuinrakennus. 

Vanhassa asuinrakennuksessa on ollut tupa ja kamari ja se on rakennettu noin v.1810. Rakennusta on 

myöhemmin laajennettu ovikamarilla ja porstualla. Nykyisen muodon päärakennus sai arvioiden mukaan v. 

1906, kun Juho Latikka laajensi taloa päätykamarilla ja kuistilla ja varusti sen Amerikasta tuodun mallin 

mukaisesti mansardikatolla. 

Erityispiirteet: 

Mansardikatto. 




NURMO 


PAAPANTUPA 


Vasemmalla paapantupa, keskellä pienasumus ja takana 

kaivohuone pääräkennukselta päin kuvattuna. 



Paapantupa, päärakennuksen puoleinen pääty. 



Paapantupa. 




Paapantupa eteisen puolelta. 



Id: 14804 

Kunta: Nurmo 

Kylä: Nurmo 





Nyk. käyttö: 719 muut varastorakennukset 

Ajoitus: n. 1917 



Perustus: lohkokivi 

Runko: pitkänurkkainen hirsi, eteisosassa lautarunko 

Vuoraus: eteisosassa pystylauta, päätykolmiot peiterimoitettu 

Ulkoväri: punamulta, valkoiset listat, kellertävä ovi 

Kattomuoto: satula 

Kate: sementtitiili 

Ikkunat: 6-ruutuiset, eteisessä ja oven päällä 2-jakoiset yläikkunat 

Kuvaus: 

Hirsirunkoisessa paapantuvassa on kaksi samankokoista huonetta, tupa ja kamari. Yläkerrassa on säilytystilaa. 

Tuvassa on muurattu uuni ja kamarissa pystymuuri. Rakennuksen etusivulla on koko rakennusrungon kattava 

pitkä lautarakenteinen eteinen, josta on käynti tupaan. 

Historia: 

Paapantupa on rakennettu omistajan arvion mukaan vuoden 1917 tienoilla. Rakennus rakennettiin alunperin 

vanhemmalle polvelle asuinrakennukseksi. Vanhempi polvi ei kuitenkaan yhdessä koskaan asuneet tässä 

rakennuksessa, vaan ainoastaan mumma, Wilhelmiina Latikka, on asunut siinä jonkin aikaa, kunnes muutti 

takaisin päärakennukseen. Sodan aikana tilalle sijoitetut siirtolaiset saivat rakennuksesta majapaikan. 




NURMO 


PIENASUMUS 


Id: 14805 

Kunta: Nurmo 

Kylä: Nurmo 






Ajoitus: 1927-1940-luvun alkuvuosien välillä 

Pienasumus päärakennukselta päin kuvattuna. 



Pienasumus. 



Pienasumus 






Perustus: hirsirungon osalla lohkokivet, muualla nurkkakivet 

Runko: lyhytnurkkainen hirsi, kuistiosat lautarakenteisia 

Vuoraus: sivuosan kuistissa peiterimoitettu pystylaudoitus, takaosan kuistissa vaakapanelointi 

Ulkoväri: punamulta, listoitukset ja ikkunapuitteet vaalean keltaiset 


Kate: käsinsaumattu peltikate 


Kuvaus: 

Rakennuksen alakerrassa on tupa ja kamari ja yläkerrassa on yksi kamari. Tuvassa on muurattu takka ja 

kamareissa on pystymuurit. 

Historia: 

Pienen hirsirunkoisen rakennuksen Wilhelmiina Latikka on rakennuttanut alunperin pieneksi 

navettarakennukseksi. Rakennus muutettiin kuitenkin heti valmistuttuaan asuinkäyttöön. Rakennus rakennettiin 

alajärveläisten työmiesten voimin Wilhelmiinan toiveiden mukaan. Rakennuksen tekoaika ajoittuu ilmeisesti 

vuoden 1927 ja 1940-luvun alkuvuosien välille, koska rakennuttajana toimi Juho Latikan (k. 1927) leski 

Wilhelmiina ja sota-aikana rakennukseen sijoitettiin siirtolaisia. 




NURMO 


SAVUSAUNA 


Id: 14806 

Kunta: Nurmo 

Kylä: Nurmo 



Rakennustyyppi: saunat 

Alkup. käyttö: 931 saunarakennukset 

Nyk. käyttö: 931 saunarakennukset 

Ajoitus: takaosan hirressä vuosiluku 1752 


Kerrosluku: 1 

Perustus: lohkokivet, lautaosassa nurkkakivet 


Vuoraus: lautaosassa pystylauta 

Ulkoväri: haalistunut punamulta, valkoiset nurkat 


Kate: profiilipelti 

Ikkunat: ei täytetty 

Metsän siimeksessä sijaitseva savusauna. 



Kuvaus: 

Ulkopuolella takaseinän hirressä on vuosiluku 1752. Onko sauna rakennettu silloin nykyselle paikalleen vai onko 

se siirretty jostakin myöhemmin ei ole enää tiedossa. Saunassa on ollut aluksi vain pelkät lankut lattialla, mutta 

Juho Latikka on tehnyt siihen sementtilattian. Saunaan kuljetaan lautarakenteisen eteistilan kautta. 

Varsinaisessa savusaunassa on kiviuuni oikean sivun etunurkassa ja lauteet vasemmalla sivulla. 




NURMO 


TALOUSRAKENNUS 




Id: 14809 

Kunta: Nurmo 

Kylä: Nurmo 



Rakennustyyppi: talousrakennukset 

Alkup. käyttö: 941 talousrakennukset 

Nyk. käyttö: 941 talousrakennukset 

Ajoitus: 1952 

Suunnittelija: - 

Kerrosluku: 1, viljaliiterin ja autotallin osalla toinen kerros 

Perustus: betoni 

Runko: puurunkorakenne 

Vuoraus: peiterimoitettu pystylaudoitus 

Ulkoväri: keltainen 




Päärakennuksen puoleinen julkisivu. 



Historia: 

Päärakennusta vastapäätä on vuonna 1952 rakennettu talousrakennus. Rakennuksessa on vasemmalta 

oikealle lueteltuna puuliiteri, peräkärryliiveri, viljaliiteri, autotalli ja oikeassa päässä on ollut pukuhuone tuvan 


puolella, keskellä pesuhuone ja takana sauna. 




NURMO 


NAVETTA-TALLI-HEINÄLATO 


Hirsirunkoisessa osassa on tallin pääty. 



Talli. 



Talli vasemmalla, heinälato oikealla. Pihapuolen julkisivu. 



Heinälato vasemmalla, hirsinen navetta keskellä, puimala 


ja olkilato vasemmassa päässä. 



Id: 14803 

Kunta: Nurmo 

Kylä: Nurmo 



Rakennustyyppi: navetat 

Alkup. käyttö: 811 navetat, sikalat, kanalat yms. 


Ajoitus: n. 1910 



Perustus: lohkokivi 

Runko: pitkänurkkainen hirsi, osassa rakennusta lautarunko 


Ulkoväri: punamulta 



Ikkunat: navetassa 4-ruutuiset, tallissa 2-jakoiset pystypuitteelliset 

Historia: 

Vuoden 1910 tienoilla on rakennettu 6-lehmän hirsirunkoinen sisäpinnaltaan tiilivuorattu ja rapattu 

navettarakennus. Saman rakennuksen yhteydessä on hirsirunkoinen 4-hevosen talli ja heinälato. Rakennusta 

on vielä jatkettu puimalalla v. 1952, kun vanha pihapiirin reunassa oleva riihi on palanut. 




NURMO 


KUOPPA 


Id: 14808 

Kunta: Nurmo 

Kylä: Nurmo 



Rakennustyyppi: varastot 

Alkup. käyttö: 719 muut varastorakennukset 


Ajoitus: n. 1915 


Kerrosluku: 1 

Perustus: kivet 

Runko: muuratut kivet ja tiili 

Vuoraus: osittain irtokivet 

Ulkoväri: ei täytetty 




Kuoppa, päärakennuksen puoleinen pääty. 


Kuvausaika: kesä 2004 

Rakennukset oikealta vasemmalle: kuoppa, paapantupa, 

pienasumus ja kaivohuone. 



Kuvaus: 

Kuopan etuseinä on muurattu tiilistä, mutta muut sisäseinät on tehty muuratuista kivistä ja ulkopuolella on 

irtokivet. Sisäkatossa on vaakatasossa 7-8 kivipaasia, jotka on tuotu talvella Peräseinäjoelta hevosella yksi 


kerrallaan. Kuopassa on puinen tuuletushormi. 

Historia: 

Vuoden 1915 tienoilla tehdyn kuopan (kellari) on rakentanut Juho Latikka. Kuoppa sijaitsi ensin joen rannassa, 

josta se katon lahotessa siirrettiin pihapiiriin. 




NURMO 


KAIVOHUONE 


Id: 14807 

Kunta: Nurmo 

Kylä: Nurmo 



Rakennustyyppi: muut 

Alkup. käyttö: 999 muualla luokittelemattomat rakennukset 


Ajoitus: siirretty pihaan n. 1960 


Kerrosluku: 1 

Perustus: nurkkakivet 


Vuoraus: nurkat laudoitettu 

Ulkoväri: punamulta, valkoiset nurkat ja ovilistat 




Kaivohuone, joka nykyisin on mehiläishuoneena. 



Pihan reunalla sijaitseva kaivohuone. 



Historia: 

Hirsinen kaivohuone on siirretty pihaan vuoden 1960 tienoilla. Alunperin se sijaitsi tien vieressä ja oli kaivon 

suojana. Nykyisin rakennusta käytetään mehiläishuoneena. 


Kohderaportti 

NURMO 

091 RANTAMÄKI 


Id: 18302 

Kunta: Nurmo 

Kylä: Nurmo 

Kiinteistötunnus: 8:87 

Sijainti: Länsitie 15, 60550 Nurmo 

Tyyppi: asuinrakentaminen 

Ajoitus: 1864-1917 

Ajoitusselite: n. 1900 

Luokitus: ei määritelty 

Inventoija: Merja Suomela 

Inventointipvm: 23.07.2004 

Kohteen sisältämät rakennukset: 

asuinrakennus 

sauna 

ulkorakennus 

Kuvaus: 

Pihapiiri sijaitsee Länsitien varrella. Pihapiirissä on kahden huoneen hirsirunkoinen asuinrakennus, pieni 

saunarakennus ja hirsirakenteinen puori, johon on yhdistetty lautarakenteinen heinälato ja hirsirunkoinen 

navetta. 

Historia: 

On ollut aikoinaan ilmeisesti torppa, joka on itsenäistynyt 1920-luvulla. Paikalla on saattanut olla aiemmin 

sotilastorppa. 

Arviointi: 

Pihapiiri on ollut noin kaksi vuotta autiotilana. Pihapiirin rakennukset eivät luultavasti tule säilymään. 

Asuinrakennuksen perinteinen ulkoasu on säilynyt. Pihapiirillä on maisemallista merkitystä sijaitessaan 

näkyvällä paikalla Länsitien varrella. 



Kuvaraportti 

NURMO 






NURMO 


ASUINRAKENNUS 


Id: 15060 

Kunta: Nurmo 

Kylä: Nurmo 

Kohde: 091 Rantamäki 




Nyk. käyttö: 011 yhden asunnon talot 

Ajoitus: 1900-luvun alku 


Kerrosluku: 1 

Perustus: multipenkki 



Ulkoväri: punamulta, valkoiset listat, ruskeat ovet 


Kate: musta kolmiorimahuopa 

Ikkunat: T-karmiset 6-ruutuiset ikkunat 

Historia: 

Talon on rakentanut itselleen asunnoksi maalarimestari Rantamäki. 

Aleksi (Aleksanteri) ja Fanny Miilumäki ovat ostaneet talon Rantamäeltä 1960-luvulla. Heidän jälkeensä 

rakennuksessa on asunut Eero Miilumäki. Rakennus on ollut tyhjillään noin kaksi vuotta. Rakennuksessa on 

tupa ja kamari. Kuisti on uusittu jälkeenpäin. Sisäpintoja on uusittu. Tuvassa on hella ja karmarissa on ollut 

pystymuuri, joka ei ole enää käytössä. 



Kuvaraportti 

NURMO 


ASUINRAKENNUS 





NURMO 


SAUNA 



Kunta: Nurmo 

Kylä: Nurmo 



Rakennustyyppi: saunat 

Alkup. käyttö: 931 saunarakennukset 

Nyk. käyttö: ei täytetty 

Ajoitus: 1900-luvun alkupuoli 


Kerrosluku: 1 


Runko: puurunkorakenne 


Ulkoväri: punamulta, valkoiset listat, ruskeat ovet 


Kate: musta kolmiorimahuopa 


Historia: 

Rakennuksen tarkka ajankohta ei ole tiedossa. Saunaa on laajennettu Eero Miilumäen aikaan pukuhuoneella. 

Nykyisin rakennuksessa on lauta lattia, alunperin maanpäällä olivat vain puuritilät. 




NURMO 


ULKORAKENNUS 



Kunta: Nurmo 

Kylä: Nurmo 



Rakennustyyppi: ulkorakennukset 

Alkup. käyttö: 941 talousrakennukset 

Nyk. käyttö: ei täytetty 

Ajoitus: 1900-luvun alkupuoli 


Kerrosluku: 1 


Runko: puori ja navetta pitkänurkkainen hirsi, heinälato lautarakenteinen 

Vuoraus: osittain pystylaudoitus 

Ulkoväri: punamulta, valkoiset listoitukset 


Kate: puorissa kolmiorimahuopa, muuten profiilipelti 

Ikkunat: - 

Historia: 

Pitkänurkkaisen puorin yhteyteen on liitetty lautarakenteinen L:n muotoinen heinälato, heinäladon ja 

hirsirunkoisen navetan yhdistää toisiinsa portinalusta. Navetan takana on puusee. Heinälato on viimeksi toiminut 


puulatona.

Liitteet 8-15 - Seinäjoki

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?