03.05.2013 Views

Lehmän aktiivis ... ykevaihteluun_Hietaoja.pdf - Helda

Lehmän aktiivis ... ykevaihteluun_Hietaoja.pdf - Helda

Lehmän aktiivis ... ykevaihteluun_Hietaoja.pdf - Helda

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

13<br />

Holter-menetelmä on yksi eniten käytetyimmistä mittaustavoista, kun halutaan tutkia<br />

ihmisen sydämen lyöntejä. Sydänkäyrää tallennetaan tavallisesti 24 tuntia. Holter-<br />

menetelmässä tutkittavan kohteen, eläimen tai ihmisen, kehoon kiinnitetään muutamia<br />

pieniä elektrodeja. Nykyisin sydänkäyrä tallennetaan digitaaliseen muotoon.<br />

Vanhemmissa laitteissa tallennus tehtiin kasettinauhalle. Holter-menetelmän etuja ovat<br />

sen pitkä tallennusaika, varsinkin tutkimuskäytössä. Mikäli halutaan tutkita potilaan<br />

sydänoireita, menetelmä ei ole paras mahdollinen. Varsinkin sellaisessa tilanteessa,<br />

jossa sydänkäyrää on tallennettu 24-tuntia eikä potilaalla ole ollut lainkaan sydänoireita<br />

tallentamisen aikana. (Houghton & Gray 2008 , s 232)<br />

2.2 Sydämen toiminta yleisesti<br />

Verenkierron avulla aineet siirtyvät elimistön osasta toiseen verisuonistoa pitkin.<br />

Verenkiertoon tarvittava liikevoima tulee verta pumppaavasta sydämestä. Sydämen<br />

syke on automaattinen ja syke muodostuu oikean eteisen seinämässä olevasta<br />

tahdistimesta eli sinussolmukkeesta. Sinussolmukkeen antama impulssi eli<br />

supistumiskäsky kulkee nopeasti sydämen eri osiin erikoistunutta kudosta pitkin<br />

(Niensted ym. 1997, s. 184).<br />

2.2.1 Sydänlihassolujen toiminta<br />

Johtoratajärjestelmän tarkoituksena on impulssin tuottamisen lisäksi toimia johtimena<br />

sydämen eri osiin. Aktiopotentiaalin nopea johtuminen johtumisjärjestelmässä<br />

mahdollistaa nopean ja yhtäaikaisen kammioiden supistumisen. Johtumisjärjestelmä on<br />

kehittyneempi kammioissa kuin eteisissä. Johtumisjärjestelmään kuuluva<br />

eteiskammiosolmuke hidastaa johtumista kammioihin. Näin sen vuoksi, että eteiset<br />

ehtivät kokonaan supistua ennen kammioita. Johtumisjärjestelmä siis koostuu impulssia<br />

hidastavasta eteiskammiosolmukkeesta, Hisin kimpusta ja Purkinjen säikeistä. Hisin<br />

kimpun tehtävänä on jakaa eteiskammiosolmukkeesta tuleva impulssi sydämen<br />

molempiin kammioihin meneviin haaroihin. Haaroista erkanevat Purkinjen säikeet,<br />

jotka varsinkin naudoilla menevät syvälle sydänlihakseen. Sydämessä on kahdenlaisia<br />

soluja. 99 % sydämen lihassoluista on supistukseen kykeneviä ja loput ovat impulssin

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!