Lehmän aktiivis ... ykevaihteluun_Hietaoja.pdf - Helda
Lehmän aktiivis ... ykevaihteluun_Hietaoja.pdf - Helda
Lehmän aktiivis ... ykevaihteluun_Hietaoja.pdf - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
13<br />
Holter-menetelmä on yksi eniten käytetyimmistä mittaustavoista, kun halutaan tutkia<br />
ihmisen sydämen lyöntejä. Sydänkäyrää tallennetaan tavallisesti 24 tuntia. Holter-<br />
menetelmässä tutkittavan kohteen, eläimen tai ihmisen, kehoon kiinnitetään muutamia<br />
pieniä elektrodeja. Nykyisin sydänkäyrä tallennetaan digitaaliseen muotoon.<br />
Vanhemmissa laitteissa tallennus tehtiin kasettinauhalle. Holter-menetelmän etuja ovat<br />
sen pitkä tallennusaika, varsinkin tutkimuskäytössä. Mikäli halutaan tutkita potilaan<br />
sydänoireita, menetelmä ei ole paras mahdollinen. Varsinkin sellaisessa tilanteessa,<br />
jossa sydänkäyrää on tallennettu 24-tuntia eikä potilaalla ole ollut lainkaan sydänoireita<br />
tallentamisen aikana. (Houghton & Gray 2008 , s 232)<br />
2.2 Sydämen toiminta yleisesti<br />
Verenkierron avulla aineet siirtyvät elimistön osasta toiseen verisuonistoa pitkin.<br />
Verenkiertoon tarvittava liikevoima tulee verta pumppaavasta sydämestä. Sydämen<br />
syke on automaattinen ja syke muodostuu oikean eteisen seinämässä olevasta<br />
tahdistimesta eli sinussolmukkeesta. Sinussolmukkeen antama impulssi eli<br />
supistumiskäsky kulkee nopeasti sydämen eri osiin erikoistunutta kudosta pitkin<br />
(Niensted ym. 1997, s. 184).<br />
2.2.1 Sydänlihassolujen toiminta<br />
Johtoratajärjestelmän tarkoituksena on impulssin tuottamisen lisäksi toimia johtimena<br />
sydämen eri osiin. Aktiopotentiaalin nopea johtuminen johtumisjärjestelmässä<br />
mahdollistaa nopean ja yhtäaikaisen kammioiden supistumisen. Johtumisjärjestelmä on<br />
kehittyneempi kammioissa kuin eteisissä. Johtumisjärjestelmään kuuluva<br />
eteiskammiosolmuke hidastaa johtumista kammioihin. Näin sen vuoksi, että eteiset<br />
ehtivät kokonaan supistua ennen kammioita. Johtumisjärjestelmä siis koostuu impulssia<br />
hidastavasta eteiskammiosolmukkeesta, Hisin kimpusta ja Purkinjen säikeistä. Hisin<br />
kimpun tehtävänä on jakaa eteiskammiosolmukkeesta tuleva impulssi sydämen<br />
molempiin kammioihin meneviin haaroihin. Haaroista erkanevat Purkinjen säikeet,<br />
jotka varsinkin naudoilla menevät syvälle sydänlihakseen. Sydämessä on kahdenlaisia<br />
soluja. 99 % sydämen lihassoluista on supistukseen kykeneviä ja loput ovat impulssin