Lehmän aktiivis ... ykevaihteluun_Hietaoja.pdf - Helda
Lehmän aktiivis ... ykevaihteluun_Hietaoja.pdf - Helda
Lehmän aktiivis ... ykevaihteluun_Hietaoja.pdf - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
40<br />
luku myös pienentyi vasikoilla, kun stressin määrä lisääntyi. Ilman stressiä perustason<br />
SDNN-luku (ms) oli 27,1 ±8,3. Fyysisen stressin kokeessa SDNN-luku pieneni arvoon<br />
(ms) 24,7 ±8,1 ja sisäisen stressin kokeessa SDNN-luku pieneni arvoon (ms) 14,9 ±5,7.<br />
Fyysisen stressin vaikutus perustasoon verrattuna oli tilastollisesti melkein merkitsevää<br />
ja sisäisen stressin vaikutus perustasoon verrattuna oli tilastollisesti merkitsevää.<br />
Parasympaattinen säätely vähenee ulkoisen stressin vuoksi ja suurempi vaikutus on<br />
fyysisellä rasituksella. Tämä on yhtäläinen päättelyn kanssa, että vagushermo toimii<br />
ikään kuin stressin välittäjänä (Mohr ym. 2002).<br />
Sykevaihtelun RMSSD-luku sekä taajuusanalyysin korkeiden taajuuksien osuutta<br />
kuvaava HF-arvo ovat hyviä indikaattoreita parasympaattiselle <strong>aktiivis</strong>uudelle.<br />
Laktaatiossa sekä ei-laktaatiossa olevien lehmien välillä sykevaihtelun vaihtelu oli<br />
tilastollisesti melkein merkitsevää sekä RMSSD- ja SDNN-luvuissa (Mohr ym. 2002).<br />
Nisäkkäillä sydämen sykkeeseen vaikuttavat autonomisen hermoston kahden eri haaran<br />
(sympaattinen ja parasympaattinen) lisäksi ulkoiset vaikutukset sekä fysiologiset syyt.<br />
Sykevaihtelu on siis monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta johtuvaa.<br />
Mineron ym. (2001) tutkimuksessa oli 24 naaraspuolista nautaa (6 vasikkaa, 6 hiehoa, 6<br />
ensikkoa ja 6 useamman kerran poikinutta lehmää). Eläimiä ruokittiin ja juotettiin<br />
vapaasti. Eläinten syke mitattiin muutamana päivänä aamuisin 15 minuutin ajan.<br />
Sykevaihtelua varten aineistosta muodostettiin 5 minuutin aikaikkunoita, jotta<br />
taajuusanalyysi olisi mahdollinen. Aineistosta laskettiin muun muassa sykevälien<br />
pituuksien keskihajonta (SDNN-luku) ja RMSSD-luku. Sykevälien keskihajonta<br />
(SDNN) (ms) oli vasikoilla 127 ±3, hiehoilla 51 ±4, ensikoilla 29 ±2 ja useamman<br />
kerran poikineilla lehmillä 33 ±1. RMSSD-luku (ms) luku oli vasikoilla 112 ±2,<br />
hiehoilla 29 ±8, ensikoilla 14 ±8 ja useamman kerran poikineilla lehmillä 15 ±8.<br />
Tutkimuksen mukaan sykevaihtelun määrässä on paljon yksilöllistä vaihtelua.<br />
Sykevaihtelun määrä vähenee, kun ikää tulee lisää. Samansuuntainen tulos on havaittu<br />
ihmisillä ikääntymisen yhteydessä.
Change language