Lehmän aktiivis ... ykevaihteluun_Hietaoja.pdf - Helda
Lehmän aktiivis ... ykevaihteluun_Hietaoja.pdf - Helda
Lehmän aktiivis ... ykevaihteluun_Hietaoja.pdf - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
18<br />
Elektrodi aVR asetetaan oikean olkapään kohdalle, aVL vasemman olkapään kohdalle<br />
ja aVF vasempaan nilkkaan. Raajaelektorideilla I, II, II, aVR, aVL ja AVF tutkitaan<br />
sydäntä sivusuunnasta, kun taas elektrodeilla V1–V6 tutkitaan sydäntä sen pystysuorasta<br />
suunnasta. Elektrodit V1–V6 asetetaan rintakehään sydämen päälle, siten että V1 on<br />
laitimmaisena vasemmalla (Houghton & Gray 2008). EKG:n tavoitteena on tallentaa<br />
sydänlihassolujen potentiaalimuutokset depolarisaation ja repolarisaation aikana<br />
sydämen lyönnistä (Kligfield ym. 2007).<br />
Elektrokardiografissa impulssit johtuvat sähkövirran voimakkuutta mittaavalle<br />
galvanometrille (Levy 2004). Levyn (2004) mukaan sydämestä lähtevä elektroniliike on<br />
mahdollista esittää kolmiulotteisena vektorina, joilla on suuruus ja suunta. Johtimien<br />
suuntaamisen vuoksi pinnasta voidaan tunnistaa pelkästään heijastuma (projection)<br />
kolmiulotteisesta vektorista. Kahden eri elektrodin potentiaaliero esittää vektorin<br />
heijastumaa. Heijastumia nimitetään skalaarisuureiksi, joilla on mitattavissa oleva<br />
voimakkuus mutta ei suuntaa. Tämän vuoksi ihossa olevien elektrodien antamien<br />
potentiaalierojen antamaa EKG-käyrää kutsutaan skalaari EKG:ksi. Skalaari EKG:llä<br />
kyetään tunnistamaan hetkelliset potentiaalimuutokset elektrodien välillä. Sydämen<br />
tuottama impulssi etenee koko sydämen läpi yhtenä kolmiulotteisena kuviona. Kaikilla<br />
yksilöillä muodostuu erilainen EKG-käyrä, johtuen kiinnitettyjen elektrodien eri<br />
sijainneista ja sydämen asennosta (Levy 2004).<br />
RR-intervallien vaihtelusta on mahdollista saada tietoa ihmisen sydämen syklien<br />
muutoksista ja vaihtelusta ajan mukaan. RR-intervallien vaihtelun tutkiminen edesauttaa<br />
sydämen verenkiertojärjestelmän säätelyn ymmärtämistä ja tutkimista (Mandrekar<br />
2005).<br />
Verenkierron toimintaa säätelee autonominen hermosto. Autonominen hermosto toimii<br />
tahdosta riippumatta ja sen tehtävänä on säädellä sisäelinten toimintoja. Autonomisen<br />
hermoston päätehtävänä sydämessä on säädellä sen toimintaa ja veren virtausta kehoon<br />
eri paikkoihin. Autonominen hermosto jakautuu parasympaattiseen ja sympaattiseen<br />
hermostoon. Parasympaattisen ja sympaattisen hermoston vastakkaiset toiminnat