16.05.2013 Views

Lehti_vari_meniere-p.. - Suomen Meniere-liitto ry

Lehti_vari_meniere-p.. - Suomen Meniere-liitto ry

Lehti_vari_meniere-p.. - Suomen Meniere-liitto ry

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

eniere-posti<br />

eniere-posti<br />

3 • 2005<br />

10 v.<br />

Ensimmäisen <strong>Meniere</strong>-lehden kansi,<br />

tammikuu 1995


2<br />

eniere-posti<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>meniere</strong>-<strong>liitto</strong> <strong>ry</strong>:n yhdistykset ja niiden puheenjohtajat<br />

Etelä-Karjalan <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Esa Antikainen<br />

Vihtarinkuja 30, 54330 Simola<br />

puh. 040 541 7782<br />

esa.antikainen@pp1.inet.fi<br />

Etelä-Pohjanmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Pirjo Viitamäki<br />

Vuorenmaanrinne 23 B 13<br />

60220 Seinäjoki, puh. (06) 412 0520<br />

Etelä-Savon <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Tuomo Siitari<br />

Petäjistönkatu 20, 50100 Mikkeli<br />

puh. (015) 211 173<br />

Itä-Savon <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Eija Pajunen<br />

Kaukaantie 1 F 23, 57100 Savonlinna,<br />

puh. 040 767 4890<br />

eija_pajunen@suomi24.fi<br />

Kanta-Hämeen <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Olle Tast<br />

Majaniementie 50, 13720 Parola<br />

puh. (03) 6372064, 0500 211765<br />

otast@virpi.net<br />

Keski-<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Toivo Hiironen<br />

Peltokyläntie 287, 43170 Häkkilä<br />

puh. (014) 431 372<br />

Koillismaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Liisa Poussu<br />

Hukanpolku 1, 93600 Kuusamo<br />

puh. (08) 851 2992, 050 563 3333<br />

liisa.poussu@pp1.inet.fi<br />

Kymenlaakson <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Tarja Pukero<br />

Viimakatu 1, 48910 Kotka<br />

puh. 044 345 4580<br />

Lapin <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Leena Hoikka<br />

Näätäpolku 44, 96900 Saarenkylä<br />

puh. 0400 192 652<br />

Meri-Lapin <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Sinikka Kaikkonen<br />

Pihatie 4, 95230 Maksniemi<br />

puh. (016) 273 140, 040 514 5132<br />

sinikka.kaikkonen@pp1.inet.fi<br />

Oulun Seudun <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Väinö Pulkkinen<br />

Kaakkurintie 2 B 11, 90150 Oulu<br />

puh. (08) 333 060, 040 552 3206<br />

Pirkanmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Kirsti Salovaara<br />

Juurikatu 15 G 54, 33420 Tampere<br />

puh. 040 560 0953, 040 776 5579<br />

salovaarak@kolumbus.fi<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-liiton hallitus<br />

Puheenjohtaja<br />

Kirsti Salovaara<br />

Juurikatu 15 G 54,<br />

33420 Tampere<br />

puh.040 560 0953, 040 776 5579<br />

salovaarak@kolumbus.fi<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Leo Roivainen<br />

Myllärintie 8,13720 Parola<br />

puh. (03) 637 2825, 045 673 6939<br />

leoroivainen@hotmail.com<br />

Sihteeri<br />

Liisa Poussu<br />

Hukanpolku 1, 93600 Kuusamo<br />

puh. (08) 851 2992, 050 563 3333<br />

liisa.poussu@pp1.inet.fi<br />

Rahastonhoitaja<br />

Aune Pyykkönen<br />

Räihänkuja 3, 90540 Oulu<br />

puh. (08) 556 8529 (koti),<br />

040 592 4042<br />

Esa Antikainen<br />

Vihtarinkuja 30, 54330 Simola<br />

puh. 040 541 7782<br />

esa.antikainen@pp1.inet.fi<br />

Marketta Joutsa-Lindell<br />

Västäräkinkatu 1 C 75<br />

20610 Turku<br />

puh.(02) 244 4685, 040 572 7482<br />

Sulo Lehtonen<br />

Tipurinkatu 48, 28200 Pori<br />

puh.(02) 633 4664 050 595 4214<br />

Pohjois-Savon <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Anna-Liisa Karvonen<br />

Puijonkatu 5 b 28, 70100 Kuopio<br />

puh. 040 514 9412,<br />

Päijät-Hämeen <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Liisa Palkio<br />

Vesijärvenkatu 37 C 52, 15140 Lahti<br />

puh. (03) 782 3499, 040 557 3890<br />

Satakunnan <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Antero Hiitiö<br />

Tarkintie 14, 27430 Panelia<br />

puh. (02) 864 7249, 050 593 3975<br />

mara4@saunalahti.fi<br />

Uudenmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Heikki Korkeila<br />

Omenaniitynkaari 6 B,<br />

04500 Kellokoski<br />

puh. 050 402 9568<br />

heikki.korkeila@luukku.com<br />

Varsinais-<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Pirkko Larkela<br />

Valtaojantie 36, 20810 Turku<br />

puh. (02) 242 5674, 050 590 7961.<br />

pirkko.larkela@evl.fi<br />

Yhdistykset verkossa:<br />

www.suomen<strong>meniere</strong><strong>liitto</strong>.fi<br />

www.sivukoti.com/<strong>meniere</strong>/<br />

Eija Pajunen<br />

Kaukaantie 1 F 23,<br />

57100 Savonlinna,<br />

puh. 040 767 4890<br />

eija_pajunen@suomi24.fi<br />

Ilmari Pyykkö<br />

TAYS, KNK-klinikka<br />

PL 2000, 33521 Tampere<br />

puh. (03) 311 66387<br />

ilmari.pyykko@pshp.fi<br />

Urho Roivanen<br />

Pallotie 9 a 2,<br />

01280 Vantaa<br />

puh. (09) 698 5927, 040 719 5945<br />

urho.roivanen@kolumbus.fi


Salainen palkinto<br />

Tätä juhlanumeroa valmistellessani<br />

kävin läpi kaikki kymmenen vuoden<br />

aikana ilmestyneet <strong>Meniere</strong>-lehdet.<br />

Noita sivuja lukiessa jäi päällimmäiseksi<br />

mieleen niihin sisältyvän työn<br />

hurja määrä.<br />

En tarkoita sillä työllä niinkään<br />

ahkerointia lehden teossa, vaikka nyt<br />

lehteä juhlitaankin. Tarkoitan sitä<br />

työtä, mistä lehtemme kertoo.<br />

<strong>Meniere</strong>-liiton vaiheet, yhdistysten<br />

syntyhistoriat, kokouskutsut ja tilaisuusilmoitukset<br />

ovat useimmiten melko<br />

niukkasanaisesti esitettyinä lehden<br />

sivuilla. Kuitenkin niiden sisällä sykkii<br />

mahtava määrä sydämiä täynnä intoa<br />

ja uskoa yhteistyön voimaan yhteisen<br />

asian puolesta ponnisteltaessa.<br />

Sisällysluettelo<br />

eniere-posti<br />

Yhdistykset ja puheenjohtajat, <strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-liiton hallitus .............................................. 2<br />

Salainen palkinto, päätoimittajan palsta ................................................................................ 3<br />

Muistoja ja tulevaisuutta, Kirsti Salovaara............................................................................. 4<br />

Vammaisyhdistyksen voimaa vertaistuessa, Leo Roivainen ................................................ 5<br />

Liiton hallitus tutuksi .............................................................................................................. 6<br />

Menieri-humppa, Raija Hämäläinen...................................................................................... 7<br />

Ja hauskaa riitti, Pentti Kauko .............................................................................................. 8<br />

Lehtemme uuden vuosikymmenen edessä, Sulo Auvinen ................................................... 9<br />

Kymmenvuotistaipaleen varrelta poimittua ......................................................................... 10<br />

Elämän hallitsemattomuuden oppikoulu, Hanna Torvalds .................................................. 14<br />

Eläkkeensaajan hoitotuki, Kelan sanomat. Kuulonhuoltoliiton kurssit ................................. 17<br />

Mitä jos hakisit tuettua lomaa Leo Roivainen ...................................................................... 18<br />

Yhdistysten syyskautta 2005 ......................................................................................... 20-21<br />

Klassikko alennusmyynnissä. ............................................................................................ 21<br />

Ohjeita ilmoitushankintaan .................................................................................................. 22<br />

<strong>Meniere</strong>-lääkärien yhteystietoja ........................................................................................... 23<br />

Kansikuva: <strong>Meniere</strong>-lehti 1. Tammikuu 1995<br />

Näkyyhän siellä myös turhautumista,<br />

pettymystä ja väsymystä kun työ tuntuu<br />

junnaavan paikallaan ja jäävän ilman<br />

minkäänlaista palkintoa. On “eihän tästä<br />

mitään tule, miksi kaikki hommat aina<br />

kaatuvat minun niskaani”- ajatuksia.<br />

Mutta työ jatkuu kumminkin, aina se<br />

voima jostakin löytyy. Ja löytyy se<br />

palkintokin.<br />

“Jokaisella työllä on salainen palkintonsa”<br />

sanoi eräs tuttava, kun tuskailin<br />

yhdistys- ja talkootöiden määrää. Salaisen<br />

palkinnon sisältö voi joskus paljastua<br />

aivan yllättäen. Se voi antaa odottaa<br />

itseään tai se voi vain jäädä pitkään<br />

huomaamatta, mutta se on olemassa.<br />

Marjukka Laitinen<br />

Seuraava <strong>Meniere</strong>-posti ilmestyy viikolla 50, siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä toimituksessa<br />

marraskuun loppuun mennessä, mutta aineistoa voi lähettää vaikka nyt heti.<br />

Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, 20540 Turku, puh. (02) 254 2259,<br />

040 737 5705, sähköposti: marjukka.laitinen@netti.fi<br />

Painopaikka: Painola Oy, Kaarina<br />

3


4<br />

eniere-posti<br />

Pj. Kirsti Salovaara:<br />

Muistoja ja<br />

tulevaisuutta<br />

Kun <strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-<strong>liitto</strong> vietti keväällä<br />

Kuopiossa perinteisiä <strong>liitto</strong>päiviä, saimme<br />

kuulla suruviestin, joka kosketti meitä kaikkia.<br />

Arvostettu puheenjohtajamme hovioikeudenneuvos<br />

Jorma Olli oli nukkunut pois keskuudestamme.<br />

Tästä tilanteesta oli jatkettava eteenpäin.<br />

Minulle 14 vuotta <strong>Meniere</strong>-työtä Jorma Ollin<br />

kanssa oli takanapäin. Tähän aikaan mahtui paljon<br />

toivoa, iloa ja pettymyksiä niin kuin elämään yleensä.<br />

Usein keskustelimme yhdistystoiminnasta ja<br />

jaksamisesta siinä vuodesta toiseen, kun haluaa<br />

uskoa asiaansa. Keskustelua oli myös tulevaisuudesta<br />

ja siitä kuinka saisimme uusia innokkaita<br />

voimia <strong>Meniere</strong>-työhön.<br />

Katsellessani vanhoja <strong>Meniere</strong>-lehtiä jäi mieleen<br />

Jorma Ollin kirjoitus lehdessä 4/2003 otsikolla<br />

“Ei yksin leivästä”. Siinä hän kirjoittaa vapaaehtoisesta<br />

toiminnasta <strong>Meniere</strong>-potilaiden hyväksi. Hän<br />

korostaa asiatiedon antamisen tärkeyttä, mutta<br />

muistuttaa samalla myös viihteellisen puolen merkityksestä.<br />

Se auttaa rentoutumaan vertaisseurassa ja<br />

on omiaan lisäämään halukkuutta osalllistua tilaisuuksiin,<br />

joissa itse kukin saa kaipaamaansa asiatietoa.<br />

Samalla yhteenkuuluvaisuus lujittuu, samoin<br />

halu pysyä jäsenenä.<br />

Viimemainittu on tavallaan elinehtomme, sillä jäsenistössä<br />

on voimamme. Ei paljoa hyödytä pitkäjänteisyyttä<br />

vaativassa edunvalvontatyössämme, jos<br />

jäsenenä pysytään vain sen aikaa, että saadaan<br />

itselle vain se tieto, jota ehkä kipeimmin on kaivannut.<br />

Eli jätetään pulla toisten hoidettavaksi, kun siitä<br />

on saatu rusinat.<br />

Tämän seurauksena työmme uskottavuus ja samalla<br />

menierikkojen etu kärsii. Emme saavuta asettamiamme<br />

tavoitteita kasvumme hidastuessa tai jopa<br />

yhdistystoiminnan kuihtuessa. Näissä Jorma Ollin<br />

sanoissa on toiminnan ohjeet joita voimme viedä<br />

eteenpäin.<br />

Tämä <strong>Meniere</strong>-posti on 10-vuotisjuhlanumero.<br />

Pienestä alusta lehti on monipuolistunut vuosi<br />

vuodelta. Alkuun lehteä tehtiin liiton omin voimin.<br />

Haluan tässä yhteydessä kiittää lehden tekijöitä<br />

vuosien varrelta. Pentti Kauko, Eero Aantaa,<br />

Jorma Olli ja Sulo Auvinen, heidän työnsä lehden<br />

aikaansaamiseksi on ollut kunnioitettava. Kiitokset<br />

ansaitsee myös nykyinen päätoimittaja Marjukka<br />

Laitinen, joka ammattilaisena on saanut lehteemme<br />

uuden ilmeen ja uskottavuuden. <strong>Meniere</strong>-posti on<br />

tärkeä yhdysside liiton ja jäsenistön välillä.<br />

Viime aikoina on ollut pohdintaa lehden tulevaisuudesta.<br />

Algol on kustantanut lehden painatuksen ja<br />

postituksen. Tänä vuonna tukea pienennettiin ja ensi<br />

vuodesta käydään vielä neuvotteluja.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-liiton budjetista lehden kustannukset<br />

vievät niin suuren osan, että ulkopuolinen<br />

tuki on välttämätön. Toivomme saavamme aikaan<br />

ratkaisun, jotta meille tärkeä <strong>Meniere</strong>-posti saadaan<br />

jatkumaan. Tässä toivoisinkin aktiivisuutta yhdistysten<br />

jäsenistöltä. Omakohtaiset kirjoitukset ja haastattelut<br />

ovat tervetulleita. Mainoksia monet yhdistykset<br />

ovat keränneet lehdelle kiitettävästi.<br />

Onnittelut <strong>Meniere</strong>-postille, hyvää tulevaisuutta<br />

kaikille sen tekemiseen osallistuville!


Leo Roivainen, vpj<br />

Vammais-<br />

yhdistyksen<br />

voimaa vertaistuessa<br />

Silloin kun tieto sairaudesta yllättää,<br />

ei lääkäreillä, eikä sairaanhoitohenkilökunnalla<br />

ole aikaa kertoa potilaalle<br />

muuta kuin diagnoosi, aika on<br />

rajallinen. Ihminen putoaa ja on yksin.<br />

Tietoa sairaudesta saa aina ähkyyn<br />

saakka, mutta kuka kertoo,<br />

mitä se tarkoittaa ihmiselle elämisenä<br />

päivän jokaisena hetkenä.<br />

Kuka voi kertoa ja ymmärtää niitä<br />

tunteita, jotka sairaus tuo tullessaan.<br />

Pahinta ei ole diagnoosi eikä sanoiksi<br />

muotoiltu sairaus, vaan ne<br />

tunteet, jotka lyövät elämän uusiin<br />

kehyksiin. Jotkut musertuvat, jotkut<br />

voivat ottaa pienen askeleen tiedon<br />

lähteille. Sinne meneminen ei kuitenkaan<br />

ole itsestään selvää. Eikä sairastuneella<br />

ole pelkästään huoli itsestä<br />

vaan myös perheestä, läheisimmistä,<br />

työtovereista. He ehkä<br />

sairastuvat enemmän kuin potilas<br />

itse.<br />

Useinkaan ei kyetä ajattelemaan<br />

järkevästi, epäluulot ja uskomukset<br />

ottavat mielessä sijan. Tästä mieli<br />

alkaa sairastua. Epävarmuus ja uskon<br />

puute nousevat usein suurimmaksi<br />

ongelmaksi. Sairautta tai<br />

vammaa voidaan vähätellä yhtä lailla<br />

kun suurennellakin. Se on hyvin<br />

luonnollista, koska ei osata käyttäytyä<br />

rationaalisesti.<br />

Sairauden yllättäessä emme tiedä<br />

vielä minkälainen suhde sairaudella<br />

on meidän arvomaailmaamme. Sairaus<br />

on vain jonkinlaisessa epämääräisessä<br />

suhteessa minään.<br />

Valehtelemaan ei kuitenkaan pitäisi<br />

<strong>ry</strong>htyä, sillä se voi tehdä hallaa. Se<br />

voi tapahtua esimerkiksi siten, että<br />

emme kerro kenellekään siitä. Tunteemme<br />

peittelemällä kovetumme,<br />

emmekä kohta voi enää itkeä emmekä<br />

nauraa ja pian eristäydymme.<br />

Vieläkin jossain piireissä ymmärretään<br />

jopa niinkin, että sairaus on<br />

Jumalan kostoa jostain. Jotkut ottavat<br />

mieluusti Jumalan roolin. Se<br />

voisi yhtä hyvin olla myös Hänen<br />

antamansa lahja. Mistä me tiedämme<br />

mitä Jumala on lopulta tarkoittanut?<br />

Ainakin itse voin sanoa, että jos en<br />

olisi sairastunut, en olisi lähellekään<br />

sitä, mitä tällä hetkellä saan olla.<br />

Olisin paljon tietämättömämpi.<br />

Tämä ei tarkoita pelkkää tietotietoa,<br />

vaan niitä kokemuksia ja tuntemuksia,<br />

joiden avulla on helpompi<br />

elää, hyväksyä ja ymmärtää. Jokaisen<br />

sairastuneen olisikin mietittävä,<br />

mitä hyvää sairaus on tuonut,<br />

eikä pohtia pelkkiä menetyksiä.<br />

Aina löytyy hyviäkin asioita. Kun ne<br />

löytää, on paljon helpompi sairas-<br />

eniere-posti<br />

taa. Menetyksiin on harvoin vaikea<br />

vaikuttaa, mutta niihin mitä on, voimme<br />

satsata entistä enemmän.<br />

Vertainen tuki on eräs merkittävä,<br />

jollei merkittävin vammaisyhdistyksen<br />

toiminnan hedelmä. Yhtenä tärkeimpänä<br />

<strong>Meniere</strong>-liiton haasteena<br />

voitaneen yhdessä pitää vertaistukitoiminnan<br />

kehittämistä seuraavien<br />

vuosien aikana. Se on, ja siitä syntyy<br />

sitä tärkeää yhdistysten sosiaalista<br />

pääomaa, jota ei voi sosiaalivirasto,<br />

lääkärit, psykologit sen paremmin<br />

kuin poliitikotkaan antaa. Se<br />

edellyttää tiedon ja taidon lisäksi<br />

kokemusta. Vammaisyhdistysten<br />

tärkeää tehtävää ihmisten auttajana<br />

tulisi yhteiskunnan tukea täysipainoisesti<br />

ja päättäjien ymmärtää.<br />

Lopuksi vielä onnittelut meidän<br />

omalle 10-vuotiaalle <strong>Meniere</strong>-postille.<br />

Kymmenen vuotta sitten oltiin<br />

varmoja, että ei vie montaakaan<br />

vuotta kun paperiton toimisto on<br />

todellisuutta. Miten on käynyt? Paperia<br />

tarvitaan vain entistä enemmän.<br />

Loppua arveltiin tulevan myös<br />

useimmille lehdille, niidenkin määrä<br />

on vain lisääntynyt. <strong>Meniere</strong>-posti<br />

on täyttänyt jäsenten tiedontarpeita<br />

nyt kymmenen vuotta, siitä onnittelut<br />

meille kaikille. Jokainen on varmaan<br />

huomannut, että oma lehti on<br />

oleellinen osa toimintaamme.<br />

5


eniere-posti<br />

Liiton hallitus tutuksi<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-liiton hallituksen jäsenet Esa Antikainen, Liisa Poussu, Ilmari Pyykkö, Aune Pyykkönen,<br />

Leo Roivainen, Urho Roivanen ja Kirsti Salovaara on esitelty lehden aikaisemmissa numeroissa<br />

tänä vuonna. Nyt ovat vuorossa loput kolme: Marketta Joutsa-Lindell, Sulo Lehtonen ja Eija Pajunen.<br />

Hallituksen jäseniltä kysyttiin:1.Ikä ja kotipaikka, 2. Kotijoukot, 3.Harrastukset, 4. Kauanko kuulunut<br />

<strong>Meniere</strong>-yhdistykseen, 5.Miksi mukana <strong>Meniere</strong>-toiminnassa, 6.Onko liiton toiminta vastannut<br />

odotuksiasi, 7.Mitä odotat tulevaisuudelta, omalta – ja <strong>meniere</strong>toiminnalta.<br />

1. 58v. Turku<br />

2. Aviomies Ilkka, lapset Marko<br />

37v, Kitte 23v, neljä lastenlasta.<br />

3. Uiminen ja kylpylässä käynnit,<br />

mummina oleminen, toiminta <strong>Meniere</strong>-yhdistyksessä.<br />

4. Vuodesta 1979 V-S <strong>Meniere</strong>-yhdistyksessä,<br />

lähes saman verran<br />

sen hallituksen jäsenenä.<br />

5. Ensimmäisestä yhdistysillasta<br />

tunsin, että olin “omien” ihmisten<br />

joukossa. Haluan myös kertoa <strong>Meniere</strong>n<br />

taudista ja <strong>Meniere</strong>-kokemuksista<br />

muille. Toimin V-S <strong>Meniere</strong>-yhdistyksenmatkailuvastaavana.Teemme<br />

usein teatterimatkan<br />

lähikaupunkeihin näin syksyllä.<br />

6. On kyllä, liiton toiminta antaa minulle<br />

turvallisuutta ja vastauksia lukuisiin<br />

kysymyksiini. Liiton julkaisema<br />

<strong>Meniere</strong>-posti on myös tärkeä<br />

tiedon lähde.<br />

7. Odotan tulevaisuudelta samanlaista<br />

“hyvää oloa” <strong>Meniere</strong>n suhteen,<br />

kuin minulla on tällä hetkellä.<br />

Toivoisin myös ihmisiltä lisää ymmär<strong>ry</strong>stä<br />

ja tietämystä <strong>Meniere</strong>n<br />

taudista. Samoin toivon liitolta ja<br />

yhdistyksiltä lisää tästä taudista tiedottamista.<br />

Lisäksi toivon aktiivisuutta<br />

menierikoilta - tulkaa mukaan<br />

kokoontumisiltoihin!<br />

6<br />

Marketta Joutsa-Lindell<br />

Sulo Lehtonen<br />

1. 65v. Pori<br />

2. Vaimoni Marjaliisa, neljä<br />

lasta ja kahdeksan lastenlasta.<br />

Eija Pajunen<br />

1. 48v. Savonlinna<br />

2. Perheeseen kuuluu 18-vuotias<br />

abi-tytär.<br />

3. Lukeminen, lenkkeily, marjastus<br />

ja sienestys. Luen paljon ja<br />

monenlaisia kirjoja, tällä hetkellä<br />

Nicholas Sparks on yksi lempikirjailijoistani.<br />

Lenkkeilyä harrastan<br />

2-3 kertaa viikossa, näin syksyisin<br />

on ihana kävellä metsässä<br />

ja kerätä voimia luonnosta. Samalla<br />

täyttyy pakastin ja kellari.<br />

4. Olen kuulunut Itä-Savon <strong>Meniere</strong>-yhdistykseen<br />

vuodesta<br />

1998, perustavasta kokouksesta<br />

lähtien ja olen ollut koko tämän<br />

3. Liikunta, puukäsityö ja puutarhanhoito.<br />

4. Olen ollut 10 vuotta Satakunnan<br />

<strong>Meniere</strong>-yhdistyksen jäsen.<br />

5. Auttaakseni muita sairastuneita,<br />

sekä edistääkseni tiedotuksen<br />

levitystä.<br />

6. Osittain on vastannut, mutta<br />

yhdistyksissä tarvittaisiin enemmän<br />

aktiivijäseniä.<br />

7. Huolena on se, miten saataisiin<br />

houkuteltua nuoria mukaan<br />

toimintaan. Nyt useimmat yhdistysten<br />

aktiivijäsenet ovat senioriikäisiä.<br />

ajan puheenjohtaja.<br />

5. Tiedon saanti ja jakaminen jäsenistölle<br />

on asia, josta ei ikinä<br />

puhuta liikaa.<br />

6. Liitto hoitaa asioita niillä resursseilla,<br />

mitä on. Toivon todella<br />

hartaasti, että saisimme RAY:n<br />

avustuksen ja pääsisimme todella<br />

töihin. Alku näyttää lupaavalta, liitossa<br />

on upeita ihmisiä, jotka todella<br />

tekevät töitä asioiden edistämiseksi.<br />

7. Tulevaisuudelta odotan ajankäytön<br />

hallintaa. Nyt tuntuu, ettei<br />

aika riitä toimia niin paljon kuin<br />

haluaisi, asun vanhempieni kanssa<br />

samassa talossa ja autan nyt<br />

vuorostani heitä.<br />

<strong>Meniere</strong>-yhdistykseen toivon paljon<br />

uusia innostuneita ihmisiä mukaan.<br />

Meillä on hyvä porukka hallituksessa,<br />

mutta uusia ideoita ja<br />

jaksamista toivoo aina. Yhdessä<br />

teemme yhdistyksen, joka antaa<br />

meille voimaa jaksaa sairautemme<br />

kanssa. Muistakaa kaikki iloita<br />

hyvistä päivistä, kerätä voimia<br />

tulevia varten!


eniere-posti<br />

Menieri-humppa<br />

Menierin taudin kanssa tultiin tuttavaksi,<br />

toiset luopuu toivosta, käy toiset tomeraksi.<br />

Sairaus jos lannistaa, niin siitä huonon seuran saa<br />

nyt kuule tätä tärkeätä humpan sanomaa.<br />

Kun Menieri-kavaljeeri seuraavaksi pokkaa,<br />

on parempi kun sille nostat ylpeästi nokkaa.<br />

Sä ällös lähde pyörimään,<br />

sen pillin mukaan hyörimään<br />

on viisaampaa kun etsit kumppania rauhaisaa.<br />

Menieri meille tarjoileepi kolmee hoota,<br />

päätä sille puistele ja näyttele ei oota.<br />

Huimailee ja humisee, ja kuulo vielä huononee,<br />

niin monenlaista harmia se meille merkitsee.<br />

Kun Menieri-kavaljeeri seuraavaksi pokkaa,<br />

on parempi kun sille nostat ylpeästi nokkaa.<br />

Sä ällös lähde pyörimään,<br />

sen pillin mukaan hyörimään,<br />

on viisaampaa kun etsit kumppania rauhaisaa.<br />

Lujana kun pysymme, niin taudin hallitsemme,<br />

Menierin hurjaan tarhtiin hypähtele emme.<br />

Itseämme huollamme ja terveyttä puollamme<br />

voi huomisesta päivästä taas oottaa parempaa.<br />

Kun Menieri-kavaljeeri seuraavaksi pokkaa,<br />

on parempi kun suille nostat ylpeästi nokkaa.<br />

Sä ällös lähde pyörimään, sen pillin mukaan hyörimään<br />

on viisaampaa kun etsit kumppania rauhaisaa!<br />

Kiitos lehtemme monivuotiselle runoilijalle!<br />

Raija Hämäläinen<br />

Pieksämäki<br />

10 v.<br />

eniere-posti<br />

Raija Hämäläinen lähetti “Menieri-humpan”mukana saatekirjeen:<br />

“Lähetän nämä sanat, joissa toivon mukaan tulee esille, että ne on tehty osittain huumorinpilke<br />

silmäkulmassa. Jokainenhan tietää, että Menierikavaljeerin mukaan joutuu lähtemään vasten<br />

tahtoaan. Mutta voimmehan pitää sen päättäväisesti kurissa ja tulla sen kanssa toimeen. (Olen<br />

muuttanut <strong>Meniere</strong>-sanan Menieriksi, luontuu paremmin.)<br />

Lahjoitan tämän Menieri-humppani <strong>Meniere</strong>-lehden Juhlavuodeksi. Olen myös tehnyt<br />

humpalle sävelen, jota en valitettavasti osaa laittaa nuoteille. Tarvittaessa voisin tallentaa<br />

kasetille.”<br />

7


10 eniere-posti v. eniere-posti<br />

”Ja hauskaa riitti ”<br />

Etelä-Savon <strong>Meniere</strong>-yhdistyksen sihteeri Pentti Kauko muistelee <strong>Meniere</strong>-lehtien syntyvaiheita<br />

vuosina 1998-2001. Pentti Kauko toimi tuona aikana <strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-liiton sihteerinä.<br />

Sähköpostit ja kännykät eivät silloin olleet apuna, niinpä lehden aineiston kokoaminen ja<br />

muokkaaminen oli nykyistä kovin paljon mutkikkaampaa. Postitus tarrojen keräämisineen ja<br />

muine vaiheineen näyttää säilyneen noista pioneeri-ajoista tämän vuoden kesäkuuhun asti<br />

lähes muuttumattomana. Sähköisen jäsenrekisterin syntymisen jälkeen on postituskin nyt virtaviivaistunut.<br />

“Ja hauskaa riitti” on kuitenkin muistelijan yleiskuva yhteistyön vuosista lehden<br />

toimittamisessa.<br />

Eero Aantaan ollessa <strong>Meniere</strong> -liiton<br />

puheenjohtaja ja ylikaitsija, oli minulla<br />

useana vuonna mahdollisuus sihteerinä<br />

monipuolisesti seurata Eerolta<br />

pulppuavia hyviä ajatuksia ja osallistua<br />

niiden ”kumpuileviin toteutuksiin”.<br />

Eräänä tärkeimmistä näimme<br />

näinä vuosina <strong>Meniere</strong>-lehden tehtävän<br />

toimia jäseniä ja yhdistyksiä yhteen<br />

sitovana viestikapulana. Päähuomioina<br />

voi kertoa useimmiten runsaan<br />

materiaalin määrän yhdistyksiltä.<br />

Määräpäivään mennessä<br />

Aineiston tultua Eeron lähettämin paimenkirjein<br />

ja allekirjoittaneen puhelinsoitoin<br />

tivattuna määräpäivään mennessä,<br />

käsin kirjoitettuna tai valmiina<br />

tiedostoina ”määritellyin kirjainten pistekoin<br />

ja rivivälyksin” käsittelyyn ja<br />

konekirjoitettuun muotoon, olivat<br />

nyrkkipajojen edullisimmat painotarjoukset<br />

useimmiten toteutettavissa.<br />

Koskaan ei kuitenkaan ”viestikapula<br />

päässyt putoamaan” vaan lehti oli jä-<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-liiton<br />

vuosittain vaihtunut<br />

tunnus julkaistiin<br />

tiedotuslehden kannessa<br />

1995-2001<br />

8<br />

1995<br />

MENIERE-POTILAS<br />

ÄLÄ JÄÄ YKSIN<br />

senillä sovittuna aikana käsissä. Vieläpä<br />

pahemmilta tietovirheiltäkin<br />

säästyttiin kirjoittamisen ja oikolukemisen<br />

jälkeen. Ihan pienistä ei välitetty,<br />

joko huomaamattomuuden takia,<br />

tai jonkin ylikäymättömän esteen<br />

tullessa vastaan.<br />

Kaikki vaiheet ajallaan<br />

Edellisen teki mahdolliseksi seuraavat<br />

ajoitukset: lehden ilmestymispäivä,<br />

postitustarrojen toimittaminen sihteerille<br />

ja edelleen jakeluyhtiöön, aineiston<br />

postitus yhdistyksiltä, ilmoitusten<br />

hankkiminen, lehden taitto ja<br />

ylimääräisen aineiston mukaan saattaminen<br />

rajoitetusta sivumäärästä<br />

johtuen, ja loppujen lopuksi kannen<br />

värin ja painoasun hyväksyminen.<br />

Myös yhdistyspakkausten määrät<br />

olivat tarkoin määrätyt postitusta<br />

varten. Siinäkin säästyi pitkä penni<br />

rahaa, kun saimme kaiken yhteispostitukseen.<br />

Sitten otettiin postilaitokselta<br />

isot työntökär<strong>ry</strong>t, joihin uunituoreet<br />

lehdet pakattiin ja pyrittiin löytämään<br />

halvin tapa postittaa.<br />

1996<br />

MENIERE-POTILAS<br />

LIIKUNNASTA<br />

LAATUA<br />

ELÄMÄÄSI<br />

1997<br />

“MENIERISTI”<br />

YTYÄ<br />

YHDISTYKSESTÄ<br />

1998<br />

“MENIERISTI”<br />

YHDISTY<br />

JA<br />

RYHDISTY<br />

1999<br />

“MENIERISTI”<br />

TULE ROHKEASTI<br />

MUKAAN<br />

MYÖS<br />

MIES<br />

Ja hauskaa riitti<br />

Ja sitten siihen, mikä oli alussa<br />

mainittua kumpuilevaa toteutusta!<br />

Tämä kaikki tapahtui yhdistysten<br />

ja parin muun henkilön toimesta,<br />

eri paikkakunnilla vuosittain lehden<br />

painaen, ja tietysti useille paikkakunnille<br />

postittaen. – Ja hauskaa<br />

riitti!<br />

Yhteistyössä<br />

Vaikka kyseessä ei olekaan historiikki<br />

vaan omalta osaltani pienet<br />

muistelot, haluan mainita muutaman<br />

nimen: Sulo Auvinen, Eero<br />

Aantaa, Anne Alanko, Kari Salmi<br />

ja varmasti monet muut. Painopaikkakunnista<br />

Helsinki, Mikkeli<br />

ja Turku. Kaikkein tärkeintä oli<br />

lehden sisältö, jota asiantuntijat,<br />

(taas muutamia nimiä), Eero Aantaa,<br />

Martti Sorri, Annika Loimula-Kontkanen,<br />

Jorma Olli,<br />

Jouko Kotimäki, Sanna Salanterä,<br />

Ilmari Pyykkö ja monet<br />

muut omalta osaltaan kirjoittivat.<br />

2000<br />

“MENIERISTI”<br />

YKSIMIELISYYS<br />

OLISI<br />

VOIMAMME<br />

2001<br />

MENIERE-<br />

TIETOA<br />

YHDISTYKSESTÄ


eniere-posti<br />

Taaksemme jääneen vuosikymmenen<br />

aikana tapahtui<br />

paljon yllättäviäkin asioita.<br />

Monet niistä panivat ihmisen mietteliääksi<br />

ja ymmällään pohdiskelevaksi.<br />

Mielestäni siinä on ollut jotakin<br />

hyvääkin ja hyödyllistä, että meitä<br />

ihmisiä ikäänkuin ravistellaan totunnaisuudesta<br />

monipuolisempaan ajatuksenjuoksuun,<br />

uusiin näkökulmiin.<br />

Yksi sellainen on se, että tässä yksilöllisyyden<br />

ylikorostuneisuudessa<br />

havaitsemmekin yhä edelleen tarvitsevamme<br />

yhteisellisyyden tukea,<br />

lohdutusta ja turvaa.<br />

Siinä samalla palaa mieleeni monia<br />

asioita lehtemme aikaisemmista<br />

kirjoituksista. Osassa on kysymys<br />

elämänviisaudesta, joka ei<br />

näytä vanhenevan lainkaan: “Ei<br />

mainen mammona, voima, mahti,<br />

ole elon onnen tahti - vain tunne<br />

sydämen” (Heli Mikantien runosta).<br />

“Kun tuotat hyvää mieltä toiselle,<br />

koet hyvää mieltä itsekin”. Ilo<br />

ja hyötykin voivat parhaimmillaan<br />

yhdistyä; erikoisesti silloin kun se<br />

kohdistuu <strong>ry</strong>hmään, yhteisöön. “Jos<br />

jätät tekemättä pieneltä tuntuvan<br />

asian, jäävät toteutumatta isotkin<br />

asiat” (kiinalainen elämänviisaus).<br />

Kun vuorovaikutamme, laivamme<br />

pysyy meidän tavoittelemallamme<br />

reitillä. Matkastamme tulee antoisa,<br />

saamme rikkaita kokemuksia ja onnellisia<br />

hetkiä elämäämme. Tulemme<br />

todistaneeksi sen, että jokainen<br />

ihminen on arvokas; yhteistyössä<br />

Lehtemme<br />

uuden<br />

kunkin yksilön erikoisosaamiset kasvavat<br />

yhteiseksi iloksemme ja hyödyksemme.<br />

Osaamisemme on kuin<br />

hyvä siemen, joka pääsee yhteisöllisessä<br />

kasvualustassaan kasvamaan<br />

isoksi puuksi, jonka hedelmistä me<br />

saamme yhdessä nauttia. Jo täyttynyt<br />

ensimmäinen 10-vuotiskokemuksemme<br />

lienee todistanut meille tästä<br />

asiasta. Ainakin voimme iloita siitä,<br />

ettei ‘halla’ ole päässyt tuhoamaan<br />

hengenviljelmiämme.<br />

Tämän kokemuksen toivoisin<br />

antavan meille uutta voimaa ja tahtoa<br />

asettaa uusia tavoitteita nyt alkamassa<br />

olevalle vuosikymmenelle.<br />

Tehdään niin! Olen varma, että niin<br />

tulee elämäämme monia ilon aiheita,<br />

jopa suorastaan helmiä.<br />

Lehtemme alkulaukausta voisi<br />

kuvata näin: Liittomme ensimmäinen<br />

varsinainen puheenjohtaja<br />

dosentti Eero Aantaa kysyi kohteliaana<br />

miehenä minulta, silloiselta varapuheenjohtajalta:<br />

“Mikähän tässä<br />

nyt olisi sellainen ensitärkeä asia?”<br />

Olin jo jonkin verran ehtinyt asiaa<br />

pohtia ja totesin hänelle: “Luodaan<br />

tiedotuslehti ja perustetaan yhdistyksiä<br />

niin, että niiden toiminta-alueet<br />

kattavat koko maan.” Hän toteutti<br />

koko maan kattavan yhdistysverkon<br />

päättävästi ja osaavasti. Minä tein<br />

vuoden 1995 <strong>Meniere</strong>-lehdet 1.ja 2.<br />

Siitä se alkoi! Jatko tapahtui Eero<br />

Aantaan, Pentti Kaukon, Jorma<br />

Ollin, Kari Salmen ja Kirsti Salovaaran<br />

toimesta.<br />

eniere-posti<br />

vuosikymmenen<br />

edessä<br />

10 v.<br />

<strong>Meniere</strong>-liiton erotessa Kuulonhuoltoliitosta,<br />

tuli lehtemme<br />

merkitys entistäkin tärkeämmäksi.<br />

Vuoden 2001 pohdintojen jälkeen<br />

esitin koon suurentamista A4:ksi ja<br />

ilmestymiskertojen lisäämistä kahdesta<br />

neljäksi. Se saattoi joistakin<br />

tuntua jopa mahdottomalta; mistä<br />

niitä kirjoituksia niin paljon saadaan?<br />

Minä olen pitänyt omaa lehteä aivan<br />

ratkaisevan tärkeänä jäsenistömme<br />

informaatio- ja keskustelukanavana<br />

sekä keinona kertoa ulkopuolisille<br />

sairaudestamme. Olemme<br />

yhteistyöllä onnistuneet - kiitos viksun<br />

ja viitsivän porukan! Siinä on kyllä<br />

vieläkin sopivasti hommia! Meillä<br />

näyttää onneksi olevan ammattilainen<br />

ohjaksissa. Sanoin jättäessäni<br />

työni seuraajalleni Marjukka Laitiselle:<br />

“Uskon ja toivon, että uudella<br />

päätoimittajalla on hyvät tiedot ja<br />

taidot lehden tekemisestä.”Nyt runsaan<br />

vuoden jälkeen voin sanoa:<br />

“Tiedän, että näin on.”<br />

Toistan kuitenkin! Hyvät lukijat!<br />

Antakaa päätoimittajan tuntea<br />

teidän aito tukenne! Mikään lehti ei<br />

pysty tarkoituksenmukaisesti toimimaan<br />

yksin päätoimittajan voimin.<br />

Hän tarvitsee avustajia jokaisesta<br />

yhdistyksestä.<br />

Kiitos vielä kerran mieluisista<br />

muistoista ja hyvää jatkoa<br />

kohtalotoverit.<br />

Sulo Auvinen<br />

9


10 v.<br />

eniere-posti<br />

10<br />

eniere-posti<br />

Kymmenvuotistaipaleen varrelta poimittua<br />

Tammikuu 1995,<br />

ensimmäinen <strong>Meniere</strong>-lehti<br />

Puheenjohtaja Eero Aantaa<br />

<strong>Meniere</strong> -liiton jäsenlehti on tarkoitettu kaikkien yhdistysten<br />

ja jäsenten avoimeksi keskustelukentäksi, jossa yhdistyksillä<br />

on mahdollisuus kertoa sekä menneestä, että ennen kaikkea<br />

myös tulevasta toiminnastaan. Yksityinen jäsen on puolestaan<br />

aivan yhtä tervetullut kirjoituksineen ja kokemuksineen lehteen.<br />

.................................................<br />

<strong>Meniere</strong>-potilas, älä jää yksin! Ota yhteyttä toisiin <strong>Meniere</strong>potilaisiin.<br />

Vaikka et itse apua tarvitsisikaan, Sinun<br />

yhteydenottosi saattaa merkitä ratkaisevaa apua tuolle toiselle.<br />

Puheenjohtaja Jorma Olli<br />

<strong>Meniere</strong>-lehti 1/2002<br />

Tietoisuuden levittämisessä tämä lehtemme on erinomainen<br />

väline. Tässäkin suhteessa kannattaa muistaa kantaa korsia<br />

yhteiseen kekoon. Mahdollisimman monen aktiivisella osallistumisella<br />

työhömme helpotamme olennaisesti järjestön johtoon<br />

valittujen työtaakkaa ja saamme varmasti myös uusia<br />

toteuttamiskelposia ideoita. Omalta osaltani yhdyn täysin<br />

sydäminen päätoimittamme Sulo Auvisen kehotuksiin vuorovaikuttamisesta<br />

sen eri muotoineen<br />

Päätoimittajan palsta<br />

<strong>Meniere</strong>-lehti 2/2003<br />

(<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-liiton täyttäessä 10 vuottta)<br />

Meidän on rohjettava nostaa eteemme kysymys: Pidämmekö<br />

toimintaamme tarpeeksi laajasti, siis yhteisöllisesti, niin merkittävästi<br />

hyödyllisenä, että olemme siihen todella valmiita laajasti<br />

ja monipuolisesti vaikuttamaan?<br />

Meillä on 10-vuotisesta toiminnastamme varmasti niin<br />

paljon kokemuksia, että pystymme sen pohjalta asettamaan<br />

uuden vuosikymmenen tavoitteet tärkeysjärjestykseen! Sen<br />

jälkeenhän tarvitaankin vain pitkäjänteistä ja päättäväistä<br />

toimintaa! Ja kyllähän me niin osaamme tehdä - jos vain<br />

todella koemme asian kannaltamme sen ponnistuksen arvoiseksi!<br />

Vain siinä hengessä <strong>Meniere</strong>-lehtemmekin pystyy kehittymään<br />

parhaaksi mahdolliseksi. Yhteisöllisen ideoinnin ja<br />

monipuolisen mielipidekeskustelun paikkana se voisi olla<br />

erittäin hyödyllinen; siis toimintamme kehittämisen ja vauhdittamisen<br />

kannalta! Se olisi samalla myös voiman ja innostuksen<br />

antaja. Ja kaiken tämän lisäksi se voisi hyvinkin maksaa omat<br />

kustannuksensa - mainostuloilla!<br />

Sulo Auvinen<br />

Jaksaminen<br />

<strong>Meniere</strong>-työssä<br />

Se, että yhdistysten ja liiton toimihenkilöt<br />

jaksavat vuodesta toiseen tehdä<br />

pyyteettömästi työtä <strong>Meniere</strong>-asian<br />

hyväksi vaatisi, että heitä palkitaan.<br />

Palkitsemisella ei tarkoiteta rahallista<br />

korvausta.<br />

Yhdistysten jäsenet antaisivat<br />

parhaimman palkinnon työstä osallistumalla<br />

aktiivisesti toimintaan, jota<br />

heille järjestetään.Näin saavutamme<br />

yhteisen edun.<br />

Ennenkaikkea uusia ideoita<br />

yhdistystoimintaan tarvitaan meiltä<br />

jokaiselta, se ei välttämättä vaadi rahallisesti<br />

mittavia puitteita. Mukavia<br />

asioita voimme tehdä yhdessä<br />

pieninkin rahavaroin.<br />

Siis käsi sydämelle, <strong>Meniere</strong>yhdistysväki,<br />

milloin olet viimeksi<br />

osallistunut yhdistyksesi toimintaan?<br />

Korjaa asia, palkitse <strong>Meniere</strong>-työtä<br />

tekeviä osallistumalla! Meidän jokaisen<br />

voimavaroja tarvitaan yhteisessä<br />

työssämme.<br />

Kirsti Salovaara<br />

<strong>Meniere</strong>-lehti 2/2002<br />

Ikääntymisestä<br />

Vuosituhannen vaihteessa oli Oulun<br />

seudun <strong>Meniere</strong>-yhdistyksen jäsenten<br />

keski-ikä n. 61 vuotta. Tämä ei tiedä<br />

hyvää yhdistystoiminnalle. Yhdistyksen<br />

hallituksen pitäisi pystyä pitämään toiminta<br />

virkeänä ja kiinnostavana. Nuoremmilla<br />

jäsenillä on omat työ- ja lastenhoito-ongelmansa<br />

ja eläkkeellä olevilla<br />

oman terveyden reistailu estää toimintaan<br />

mukaan lähtemisen. Myös tämän<br />

ajan tietotekniikan käyttö sihteerin<br />

tehtävien hoitamisessa saattaa olla<br />

ongelma monissa <strong>Meniere</strong>-yhdistyksis-<br />

sä.<br />

Kalevi Lillberg<br />

<strong>Meniere</strong>-lehti1/2001


eniere-posti<br />

Sairaus, muutos elämässä<br />

Meidän pitäisi sairastua useammin.<br />

Luin kerran tällaisen lauseen jostain<br />

jutusta. Ihmettelin ensin sen<br />

kirjoittajan ajatusmaailmaa, koska<br />

en ollut vielä itse sairastellut paljoakaan.<br />

Sairastuttuani <strong>Meniere</strong>n tautiin<br />

olen alkanut ymmärtään tuon jutun<br />

sanomaa. En silti toivo sairautta<br />

kenellekään ihmiselle, mutta sen<br />

tuomaa elämänmuutosta kylläkin!<br />

Sairaus, kuten muutkin kriisit ovat<br />

silloin meille kuin “onni onnettomuudessa”.<br />

Onhan totta, ettei ihminen tunne<br />

tarvetta muutokseen ilman jotain<br />

pysähdystä, vastoinkäymistä,<br />

surua ja tuskaa.<br />

Niiden kautta minä ainakin<br />

aloin ajatella elämääni toisella tavalla<br />

kuin ennen sairauttani. Uusi<br />

ajatusmaailma uusine elämän arvoineen<br />

tuntuu nyt niin hyvältä ja mi-<br />

nun on jopa parempi elää kuin terveenä.<br />

Ainaisen kiireen, täydellisyyden<br />

tavoittelun, aineellisuuden tavoittelun<br />

ja jatkuvan hössötyksen<br />

tilalle olen pikkuhiljaa löytämässä<br />

itselleni kiireettömyyden, tavallisuuden,<br />

henkisyyden ja jopa huumorin<br />

merkityksen.<br />

Nyt olen oppinut erottamaan<br />

epäoleelliset, pienet jutut isoista.<br />

Tieto ja asenteet ovat koko ajan<br />

muuttumassa oikeaan suuntaan<br />

<strong>Meniere</strong>n sairaudestakin. Siitä kiitos<br />

kuuluu hyville tiedottajillemme<br />

täällä Porissakin.<br />

Oikea tieto aina vähentää pelkoja<br />

ja ennakkoluuloja asioista ja<br />

täten opettaa meitä elämään sovussa<br />

tautimme kanssa, vaikka “hiukkasen<br />

horjuen” ja huonosti kuulevanakin.<br />

Maija Kangas<br />

<strong>Meniere</strong>-lehti 2/1998<br />

Pankkineuvontaa <strong>Meniere</strong>-väelle<br />

Kuvittele, että olisi olemassa pankki, joka lahjoittaa tilillesi joka aamu<br />

86.400 euroa. Tili tyhjennettäisiin joka ilta, olisitpa onnistunut sen<br />

käytössä miten hyvin tai huonosti tahansa. Mitä tekisit? Nostaisit<br />

kaikki rahat heti aamulla - tietysti!<br />

Jokaisella meistä on tällainen pankki. Sen nimi on AIKA. Joka aamu<br />

pankki lataa tilillesi 86.400 sekuntia. Joka yö se tyhjentää tilin, olitpa<br />

onnistunut käyttämään sitä miten tahansa. Tilille ei ker<strong>ry</strong> säästöjä, eikä<br />

sitä voi ylittää. Joka päivä pankki avaa sinulle taas uuden tilin. Joka yö<br />

tili tyhjenee. Jos et ole onnistunut käyttämään varojasi, menetys on<br />

yksin sinun. Paluumahdollisuutta ei ole. Eikä ole mahdollisuutta jättää<br />

osaa “huomiseksi”.<br />

Sinun on käytettävä tililläsi olevat varat juuri tänään. Investoi ne niin,<br />

että saat niillä parasta mahdollista terveyttä, onnea ja menestystä.<br />

Aika rientää, kello tikittää.<br />

Tee parhaasi tänään. Nimimerkki Pena<br />

<strong>Meniere</strong>-lehti 2/2003<br />

10 v.<br />

eniere-posti<br />

Kymmenvuotistaipaleen varrelta poimittua<br />

Kysymyksiä ja<br />

vastauksia<br />

K:Miksi <strong>Meniere</strong>-kohtauksen<br />

alkaessa “polvet pettävät”. Jalkeilla<br />

ollessa kohtauksen alkaessa<br />

jalat häipyvät alta. TS<br />

V: Jalkojen yhtäkkinen pettäminen<br />

alta viittaa lähinnä nk. Tumarkinin<br />

nimellä kulkevaan melko<br />

harvinaiseen <strong>Meniere</strong>n taudin<br />

muotoon, jossa huimauskohtaus<br />

tulee todella aivan yllättäen ja käy<br />

kuten laulussa sanotaan: “muuttui<br />

lattia katoks´ katto lattiamatoks´<br />

“. Tämä oire on onneksi<br />

hyvin harvinainen. Potilaan pitäisi<br />

mahdollisuuksien mukaan pyrkiä<br />

ennakoimaan tilanne, jotta ehtisi<br />

istuutumaan ajoissa. Onneksi<br />

kohtaukset ovat hyvin lyhytaikaisia.<br />

Hoitona voidaan käyttää<br />

gentamysiini-ruiskutusta sairaan<br />

korvan lamaamiseksi. JK<br />

Nauruloitsu<br />

Tule nauru, nouse nauru<br />

pelasta tämäkin päivä.<br />

Väännä varpaat venkuralle,<br />

muksi maha muhkuralle,<br />

silmät kirkkaiksi kiverrä,<br />

jalat joutuin juokseviksi.<br />

Poista koukut kielen alta,<br />

suorista jokainen solmu<br />

<strong>Meniere</strong>-lehti 2/1999<br />

10 v.<br />

11


10 v.<br />

eniere-posti<br />

<strong>Meniere</strong>n tautia sairastaville on tyypillistä,<br />

että me haluamme apua ja<br />

helpotusta sieltä sun täältä, joka paikasta<br />

ja yhdistyksissä esitellään erilaisia<br />

hoitomuotoja.<br />

Uudenmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistyksessä<br />

vieraili tammikuussa (2003)<br />

Eili Gray, joka nimestään huolimatta<br />

on suomalainen. Hän on yksi kuudestatoista<br />

perinteisen kiinalaisen<br />

lääketieteen asiantuntijasta Suomessa.<br />

Meille länsimaisen sairauskäsityksen<br />

omaaville kiinalainen käsitemaailma<br />

tuottaa ongelmia. Monia<br />

asioita ei ymmärräkään järjen tasolla,<br />

täytyy vain hyväksyä se, että on<br />

muitakin tapoja ajatella kuin omamme.<br />

Kiinalainen lääketiede ottaa ihmisen<br />

kokonaisuutena. Alkutarkastuksessa,<br />

joka kestää noin 1,5 tuntia,<br />

kerrotaan koko sairaushistoria,<br />

oma ja suvun, diagnoosi tehdään siltä<br />

pohjalta. Hoitomuodot mietitään<br />

asiakkaan tarpeiden mukaan. Samaa<br />

tautia sairastavillakin on erilaiset<br />

oireet ja siis erilaiset hoidot.<br />

Joitakin yleisiä, kaikille sopivia<br />

ohjeita, Eili Gray kuitenkin antoi. Ne<br />

puhuttivatkin kuulijoita erityisen paljon,<br />

sillä ohjeet ovat ristiriidassa sen<br />

kanssa, mitä länsimainen lääketiede<br />

opettaa. Kiinalaisen lääketieteen<br />

mukaan huimaukseen liittyy lima.<br />

Limalla tarkoitetaan sitkeää eritettä,<br />

joka estää veren ja muiden tärkeiden<br />

nesteiden vapaan virtaamisen.<br />

Limasta pääsee eroon jättämällä<br />

maitotuotteet, myös asidofiluspiimän<br />

ja vastaavat, valkoisen vehnäjauhon<br />

ja sokerin. Maidon asemasta<br />

voi käyttää kaura- tai riisijuomaa.<br />

Kevytlevitteitä parempaa on kunnon<br />

voi. Juustoista saa syödä kypsytettyjä<br />

juustoja kuten Emmentalia,<br />

Cheddar-, Brie- ja vuohenjuustoja.<br />

Luennolla ihmiset kyselivät, mistä<br />

saa kalsiumia ja Eili Gray valisti, että<br />

12<br />

Kymmenvuotistaipaleen varrelta poimittua<br />

Riitta Järvinen, <strong>Meniere</strong>-lehti 2/2003<br />

Kiinalaisella lääkärillä<br />

sitä saa mm. pähkinöistä, siemenistä,<br />

manteleista ja kylmäpuristetusta<br />

öljystä. Kahvi taas puolestaan syö<br />

kalkkia. Valkoista sokeria parempaa<br />

on raakaruokosokeri, jota voi ostaa<br />

luontaistuotekaupoista.<br />

Tunne-elämä aiheuttaa myös<br />

huimausta. Kiinalaisen ajattelun<br />

mukaan maksaan liittyvät tunteet:<br />

masentuneisuus, katkeruus, äkkipikaisuus,<br />

ärtyisyys ja kiukkuisuus.<br />

Mikä tahansa liiallisuus, myös tunteissa,<br />

voi laukaista huimauksen,<br />

koska se kuluttaa verta. Huomiota<br />

kannattaa kiinnittää myös ilman laatuun,<br />

sillä tunkkainen ilma tai kaiku<br />

voivat aiheuttaa huimausta.<br />

Maitotuotteiden poisjättämisen<br />

lisäksi ihmetystä herätti myös toinen<br />

ohje. Meitä kehotettiin käyttämään<br />

merisuolaa. Ihmisen kaikenpuolisen<br />

hyvinvoinnin kannalta merisuola (ei<br />

muut suolat) on tärkeää, sillä sidekudokset<br />

ja veren plasma tarvitsevat<br />

suolaa. Kiinalaisen lääketieteen<br />

mukaan ruokavaliolla on suuri merkitys<br />

ihmisen hyvinvoinnille. Meitä<br />

pohjoisen ja kylmän ilmaston ihmisiä<br />

kehotetaan syömään lämpimiä<br />

ruokia. Kotimaiset juurekset ja kasvikset,<br />

mieluummin keitettyinä, ovat<br />

meidän ruokaamme, sillä paikallinen<br />

ruoka on aina parempaa kuin tuotettu.<br />

Samoin kotimaiset marjat, sienet,<br />

omenat jne. On parempi ostaa<br />

pakastepussi marjoja kuin appelsiineja.<br />

Kylmät salaatit eivät myöskään<br />

ole palelevaisen ihmisen ruokaa.<br />

Virkistävän ja elimistöä puhdistavan<br />

juoman saa, kun lisää kuumaan<br />

veteen tuoreen inkiväärin suikaleita.<br />

Jos kärsii ruoansulatusvaivoista,<br />

voi keiteinveteen lisätä kuminaa,<br />

fenkolia tai inkivääriä.<br />

Ennakkoluulottomana ja uteliaana<br />

päätin heti kokeilla tätäkin hoitoa.<br />

Jätin pois kaikki maitotuotteet<br />

ja ostin pussin merisuolaa. Ei kulu-<br />

eniere-posti<br />

nut kuin viikko, kun paineen tunne<br />

ja kohina korvasta hävisi. Yllätyksekseni<br />

huomasin myös, että nenäni<br />

ei enää vuotanut ja sain jättää säännöllisesti<br />

käyttämäni nenäsuihkeen<br />

pois. Tämän jälkeen, jo hieman itsehoitoa<br />

kokeiltuani menin Eili Grayn<br />

vastaanotolle. Hän suositteli minulle<br />

tulineuloja, joilla on samanlainen<br />

vaikutus kuin akupunktioneuloilla,<br />

mutta niillä pistetään vain nopeasti<br />

akupisteitä. Hoidon seurauksena aineenvaihdunta<br />

alkoi kiihtyä. Sain<br />

juosta vessassa ja yöllä hikoilin. Muutaman<br />

hoitokerran jälkeen huomasin,<br />

että vasen jalkani, jossa on suonikohjuja,<br />

ei enää turvonnut päivän<br />

mittaan. Ukkovarpaani, jotka olivat<br />

olleet siniset sen vuoksi, että vaivaisenluuleikkauksen<br />

jälkeen veri ei<br />

kiertänyt niihin asti, saivat normaalin<br />

värin. Myös makeisten himo jäi<br />

pois. Vasempaan käteeni oli ilmestynyt<br />

kuukausia kestävä ihottuma ja<br />

kun sitä hoidettiin, se hävisi ensimmäisellä<br />

käsittelyllä. Tunsin itseni<br />

energiseksi ja yleiskuntoni parani<br />

selvästi. Mutta sitten tuli takapakkia,<br />

johon olin itse syypää. Muutimme<br />

uuteen asuntoon ja innostuin tekemään<br />

remonttia 12-15 tuntia päivässä<br />

miltei syömättä ja juomatta.<br />

Kävin ylikierroksilla ja fysiikka ei<br />

kestänyt vauhdissa, remontin ja muuton<br />

jälkeen törmäilin oviin ja seiniin.<br />

Nyt korjailen hiljalleen oloani ja Eili<br />

Grayn kehotuksesta syön myös lisäravinteita,<br />

jotta saan painoni takaisin.<br />

Niin kauan kunnes selvästi tiedetään,<br />

miten <strong>Meniere</strong>n tautia hoidetaan,<br />

kaikki kokeilut ovat mielestäni<br />

sallittuja. Aion jatkossakin käydä<br />

harvakseltaan tulineuloissa.Tällä<br />

hetkellä olen saanut apua kiinalaisesta<br />

lääketieteestä, mutta olen valmis<br />

myös muuttamaan käsityksiäni, jos<br />

siihen on aihetta.


eniere-posti<br />

Kymmenvuotistaipaleen varrelta poimittua<br />

Sanna Salanterä, <strong>Meniere</strong>-lehti 1/2000<br />

Kumpi on niskan päällä, minä vai <strong>Meniere</strong><br />

<strong>Meniere</strong>n tauti on sairaus, joka kulkee<br />

sitä sairastavan mukana koko<br />

loppuelämän. <strong>Meniere</strong>n tautiin, kuten<br />

kaikkiin pitkäaikaisiin sairauksiin,<br />

liittyy erilaisten oireiden jokapäiväisyys.Ne<br />

koskettavat ihmistä<br />

monipuolisesti ja vaikuttavat arkipäivän<br />

elämään, siitä selviämiseen<br />

ja vakiintuneisiin elintapoihin. Sairaus<br />

vaatii huomiota joka päivä tai<br />

ainakin melko usein. Sairastunut<br />

joutuu etsimään ongelmaansa erilaisia<br />

ratkaisu- ja hallintakeinoja,<br />

mikä puolestaan edellyttää oman<br />

terveydentilan tarkkailua.Tämä voi<br />

helposti johtaa tunteeseen, että on<br />

normaalista poikkeava, ja tulee halu<br />

eristäytyä ja toisaalta sairaus alkaa<br />

hallita omaa elämää ja arkipäivää.<br />

<strong>Meniere</strong>n tauti aiheuttaa sitä sairastavalle<br />

usein epävarmuuden tunnetta.<br />

Terveydentila on epävakaa eikä<br />

voi tietää, onko tänään vuorossa<br />

hyvä vai huono päivä. Joskus oireiden<br />

lievittäminen vaatii suuria ponnisteluja<br />

ja aiheuttaa stressiä. Sairaus<br />

saattaa edellyttää kokonaan<br />

uuden elämäntavan omaksumista,<br />

sillä terveys vaikuttaa moniin muihin<br />

elämänalueisiin kuten työntekoon,<br />

liikuntaan tai ihmissuhteisiin.<br />

Saattaa tuntua siltä, että sairaus<br />

vaikeuttaa elämää ja edellyttää jatkuvaa<br />

kompromissien tekoa.<br />

Jokaisen <strong>Meniere</strong>n tautia sairastavan<br />

ihmisen kokemus omasta sairaudestaan<br />

on yksilöllinen ja se on<br />

yhteydessä hänen kokemuksiinsa,<br />

tietoonsa, kulttuuriinsa, uskomuksiinsa<br />

ja arvomaailmaansa. Pitkäaikaisella<br />

sairaudella voi olla ainakin<br />

kahdeksan erilaista merkitystä<br />

ihmiselle. Sairaus voi olla haaste, vihollinen,<br />

rangaistus, heikkous, vapautus,<br />

strategia, menetys tai arvo.<br />

Se minkälaisen merkityksen ihmi-<br />

nen omalle sairaudelleen antaa, vaikuttaa<br />

siihen miten hän sairautensa<br />

kanssa pyrkii selviytymään, miten<br />

hän pyrkii hallitsemaan itseään sisäisesti.<br />

Hallinnalla tarkoitetaan sellaista ajattelu-<br />

ja toimintakokonaisuutta, jonka<br />

avulla ihminen saavuttaa hallinnan<br />

ja kontrollin elämäänsä sekä siihen<br />

liittyviin asioihin, kokee elämänsä<br />

tasapainoiseksi sekä itsensä kyvykkääksi<br />

ongelmatilanteissa.<br />

<strong>Meniere</strong>n tauti itsessään saattaa aiheuttaa<br />

sitä sairastavalle stressiä.<br />

Sairaus voi olla välillä stressaavampaa<br />

ja välillä vähemmän stressaavaa,<br />

toisaalta stressin sietokyky voi<br />

vaihdella tilanteesta toiseen ja siihen<br />

voidaan vaikuttaa oppimisella ja<br />

motivaatiolla. Ihmiset pyrkivät selviytymään<br />

sairautensa kanssa sekä<br />

toiminnan että tunteiden avulla. Toiminnallaan<br />

ihmiset pyrkivät hallitsemaan<br />

sairautta tai muuttamaan<br />

stressiä aiheuttavia tekijöitä. Tunteiden<br />

avulla taas pyritään selvittämään<br />

sairaudesta aiheutuvaa ahdistusta,<br />

pelkoa, epävarmuutta ja surua.<br />

Meillä kaikilla on olemassa selvitymiskeinoja,<br />

joiden avulla me voimme<br />

auttaa itseämme hallitsemaan<br />

omaa elämäämme siten, ettei esimerkiksi<br />

<strong>Meniere</strong>n tauti saa meistä<br />

yliotetta. Toisaalta me emme aina<br />

huomaa itsessämme piileviä voimavaroja,<br />

ellei joku toinen niitä meille<br />

osoita. Joskus me voimme myös tiedostamattamme<br />

alkaa käyttää sellaisia<br />

selviämiskeinoja, jotka itse asiassa<br />

vaikeuttavat meidän omaa elämäämme<br />

ja sairautemme hallintaa.<br />

Siksi olisi hyvä, jos silloin tällöin tietoisesti<br />

miettisi mielessään, mitä oma<br />

sairaus itselle merkitsee ja minkälaisessa<br />

asemassa se omassa elä-<br />

10 v.<br />

eniere-posti<br />

mässä on, sekä minkälaisia positiivisia<br />

selviytymiskeinoja itsellä on<br />

käytettävänä jokapäiväisessä elämässä.<br />

Jos itsellä on sellainen tunne,<br />

että sairauden kanssa voi selvitä<br />

ja elämä siitä huolimatta on elämisen<br />

arvoista, niin on huomattavasti<br />

helpompaa keksiä myös keinoja, jotka<br />

auttavat elämän hallinnassa, kuin<br />

jos on sellainen tunne, että oman elämän<br />

ja sairauden positiivinen halinta<br />

on mahdotonta saavuttaa.<br />

Jotta voisimme tehokkaasti hallita<br />

omaa sairauttamme, meillä täytyy<br />

olla riittävästi tietoa sairaudesta, sen<br />

hoidosta ja sen vaikutuksesta elimistömme<br />

toimintaan. Meidän täytyy<br />

tuntea <strong>Meniere</strong>n taudin aiheuttamat<br />

oireet ja tuntemukset ja tietää, mitä<br />

ne merkitsevät. Meidän täytyy tietää<br />

mahdollisista hoitokeinoista. On<br />

myös tärkeää, että meillä on läheisiä<br />

ihmisiä, joille voimme ja uskallamme<br />

kertoa sairaudestamme. Toisaalta<br />

meidän täytyy voida uskoa ja<br />

arvostaa itseämme.<br />

<strong>Meniere</strong>n tautia sairastavan kannattaa<br />

tietoisesti miettiä niitä tilanteita,<br />

joissa on itse kokenut onnistuvansa<br />

suhteessa sairauteensa. Voi esimerkiksi<br />

kirjoittaa muistiin sellaiset tapahtumat,<br />

jotka ovat olleet positiiviset<br />

oman sairauden kanssa selviämisen<br />

kannalta ja toisaalta ne, jotka<br />

ovat olleet negatiivisia. Tällä tavoin<br />

voi arvioida, minkälaiset tilanteet, toiminta<br />

ja tunteet ovat omalla kohdalla<br />

niitä, joiden avulla voi tuntea onnistumisen<br />

kokemuksia suhteessa<br />

sairauteensa ja minkälaiset tilanteet,<br />

toiminta ja tunteet ovat olleet niitä,<br />

jotka ovat olleet oman sairauden<br />

kannalta negatiivisia. Tälla tavoin voi<br />

saavuttaa positiivisen elämänhallinnan,<br />

joka auttaa toimimaan kiperissäkin<br />

tilanteissa.<br />

13


eniere-posti<br />

<strong>Meniere</strong>-diagnoosistani on<br />

tänä syksynä kulunut<br />

kymmenen vuotta. Diagnoosi<br />

perustui silloin nimenomaan<br />

kuulokäyrään, joka on se menieerikolle<br />

tyypillinen. Olin 48-vuotias, kun<br />

kuulin sairastavani <strong>Meniere</strong>n tautia.<br />

Oireet kuitenkin alkoivat jo parikymmentä<br />

vuotta aikaisemmin, kun olin<br />

alle 30-vuotias pienten kaksostyttöjen<br />

äiti.<br />

Öisiä verenkiertohäiriöitä?<br />

Heräsin yöllä mennäkseni vessaan,<br />

mutta en voinut kohottaa päätäni<br />

tyynystä milliäkään valtavan kiertohuimauksen<br />

takia. Muistan hätäännyksen<br />

ja ahdistuksen, mutta nukahdin<br />

kuitenkin jossain vaiheessa uudestaan<br />

edes herättämättä miestäni.<br />

Aamulla huimaus oli hävinnyt.<br />

Kun sama toistui joidenkin viikkojen<br />

kuluttua, silloinkin yöllä, hakeuduin<br />

lääkäriin, joka lähetti minut neu-<br />

14<br />

rologille. Aivosähkökäyrien ja muiden<br />

tutkimusten jälkeen epämääräiseksi<br />

tautioletukseksi jäi verenkiertohäiriö.<br />

Vikaa korvien välissä?<br />

Huimaus jatkui vaihtelevanasteisena<br />

ja seuraavaksi minut ohjattiin psykiatrille.<br />

Kun elimellistä vikaa ei löytynyt,<br />

sen täytyi nähtävästi olla korvien<br />

välissä. Kävin muistaakseni<br />

vuoden ajan ”terapiassa” kerran viikossa,<br />

maksoin maltaita – enkä loppujen<br />

lopuksi hyötynyt mitään. Lopetimme<br />

istunnot yhteisestä sopimuksesta.<br />

Tänä aikana olin kuitenkin saanut<br />

”tasapainottomuuteeni” Diapamia.<br />

Söin sitä ensin säännöllisesti,<br />

mutta lopetin vähitellen, koska en<br />

halunnut tulla lääkkeestä riippuvaiseksi.<br />

Minulla oli ja on yhä lääkettä<br />

kuitenkin kaiken varalta nimenomaan<br />

huimausta varten. Muistan<br />

Hanna Torvalds:<br />

Elämän<br />

hallitsemattomuuden<br />

oppikoulu<br />

” Selviytymistarina? Sitä en vielä tiedä. Mutta uskon, että tarinoita on yhtä monenlaisia<br />

ja yhtä yksilöllisiä kuin menierikot henkilöinäkin ovat.”<br />

aamuja, jolloin heräsin niin, että pystyin<br />

kyllä nousemaan, mutta pää oli<br />

pidettävä tasatarkkaan liikkumatta<br />

samassa asennossa koko ajan, jottei<br />

huimaus kaataisi minua. Näinä<br />

aamuina otin 5 mg Diapamia, menin<br />

uudestaan lepäämään siksi aikaa,<br />

että lääke alkoi vaikuttaa – ja sen<br />

jälkeen olin niin tolpillani, että pystyin<br />

lähtemään töihin.<br />

Hulluna humalassa?<br />

Myöhemmin mukaan tuli lisäoireita:<br />

kun esim. olin lenkillä, minua ”veti”<br />

koko ajan vasemmalle (sairas korva<br />

on oikea korvani). Jouduin tietoisesti<br />

vähän väliä korjaamaan suuntaani,<br />

etten olisi löytänyt itseäni ojasta<br />

tien vasemmalta puolelta.<br />

Aloin myös saada ns. drop off -<br />

kohtauksia, jolloin tasapaino hetkeksi<br />

hävisi kokonaan. Muistan useampiakin<br />

asiakaspalavereita tai muita neuvottelutilanteita<br />

töissä, joissa yhtäk-


kiä jouduin paniikinomaisesti tarraamaan<br />

käsilläni pöydän reunaan, jotten<br />

olisi kaatunut. Nämä kohtaukset<br />

olivat kuitenkin aina hyvin lyhyitä<br />

– uskon, etteivät ympärillä istuneet<br />

välttämättä edes huomanneet<br />

niitä.<br />

Mukaan tuli myös ”humalaisen<br />

kävely”. Joinakin päivinä käveleminen<br />

oli niin epävakaata, että pysyin<br />

pystyssä ainoastaan pitämällä jalat<br />

riittävän haralla ja kävelemällä hyvin<br />

hitaasti. Tällaisina päivinä en<br />

voinut ajatellakaan lähteväni esim.<br />

Stockalle tai muualle kaupungin<br />

ruuhkaan: vastaantuleva ihmisvirta<br />

vain lisäsi huimausta.<br />

Apua, kuulen jatkuvaa ääntä!<br />

Korvalääkärille ymmärsin mennä<br />

vasta, kun oikea korvani yhtenä aamuna<br />

suihkussa ollessani meni kerralla<br />

lukkoon ja alkoi tinnittää. Tuntui<br />

kuin olisin suihkun sijasta seisonut<br />

keskellä pauhaavaa koskea. Olin<br />

seuraavalla viikolla lähdössä viikon<br />

lomamatkalle lentäen ja korvalääkäriin<br />

minut ajoi lähinnä pelko siitä, että<br />

korvassa oli joku tulehdus, joka oli<br />

hoidettava ennen matkaa.<br />

Mitään tulehdusta ei kuitenkaan<br />

löytynyt. Sen sijaan löytyi kuulokäyrä,<br />

joka antoi diagnoosiksi <strong>Meniere</strong>n<br />

taudin. Pitkäaikaiset eriasteiset huimaukset<br />

saivat äkkiä selityksensä.<br />

Lääkäri lohdutti minua: ”Ei <strong>Meniere</strong>-kohtaus<br />

ole sen pahempi kuin<br />

kunnon krapula.” Ja minä kun jo<br />

nuoresta lähtien olin välttänyt alkoholia,<br />

koska huomasin, että yksikin<br />

viinilasillinen aiheutti inhottavaa huimausta.<br />

En totisesti kaivannut yhtään<br />

kunnon krapulaa <strong>Meniere</strong>n enkä<br />

minkään muunkaan muodossa.<br />

Ankea tulevaisuudenkuva<br />

Näin jälkeenpäin tuntuu hullulta, että<br />

varsinainen ahdistukseni alkoi vasta<br />

tuosta diagnoosista. Kävin HYKSissä<br />

menieerikkojen sopeuttamisvalmennuskurssin,<br />

jossa hyvien luentojen<br />

lisäksi kuulin aivan hurjia tautitarinoita.<br />

Tilasin myös ”<strong>Meniere</strong>n<br />

tauti” -kirjan, josta luin yhä pahempia<br />

kuvauksia taudin kanssa elämisestä.<br />

Kun vielä vierailin Uudenmaan<br />

<strong>Meniere</strong>-yhdistyksen järjestämässä<br />

illassa, olin lopullisessa shokissa.<br />

Näin itseni tulevaisuudessa istumassa<br />

liikuntakyvyttömänä pyörätuolissa<br />

kuulolaitteet korvissa. Sen<br />

jälkeen en ole yhdistyksen tilaisuuksissa<br />

käynyt ja huomaan, että tähän<br />

lehteenkin tartun aina jotenkin vastahakoisesti<br />

ja ahdistuen. Olen siis<br />

ehdottomasti samaa mieltä niiden<br />

lukijoiden kanssa, jotka toivovat lehteen<br />

myös selviytymistarinoita. Ja<br />

tarinoita siitäkin, miten tauti todellakin<br />

käyttäytyy eri tavoin eri ihmisillä.<br />

Miten löytää rauha ja<br />

hiljaisuus?<br />

Yksi vaikeimmista asioista minulle<br />

on ollut jatkuvaan tinnitukseen sopeutuminen.<br />

Olen ihminen, joka on<br />

aina pitänyt hiljaisuudesta ja myös<br />

hakeutunut hiljaisuuteen. Olen mm.<br />

80-luvun alusta lähtien noin kerran<br />

vuodessa käynyt hiljaisuuden<br />

retriiteissä ja nauttinut niistä suunnattomasti.<br />

Parhaimmillaan perheessämme<br />

oli viisi henkeä ja koira, joten elämää<br />

ja ääntä riitti. Mutta aina, kun<br />

olin yksin kotona, pidin huolen siitä,<br />

ettei mikään rikkonut rauhaani. En<br />

nykyäänkään kestä mitään taustahälyä:<br />

televisiota, radiota tms. Avaan<br />

ne vain silloin, kun todella haluan<br />

kuunnella tai katsella jotain. Muutoin<br />

kotonani on hiljaista.<br />

Oli suunnattoman vaikea hyväksyä<br />

sitä, että ääni nyt oli sisälläni –<br />

en päässyt sitä pakoon millään keinolla.<br />

Tinnituksen myötä tuli myös<br />

äärimmäinen herkkyys erityisesti<br />

bassoäänille. Ne jäävät sairaaseen<br />

korvasimpukkaani ”kiertämään”.<br />

Saatan esim. yöllä herätä siihen, että<br />

korvassani soi yhä lentokoneen jylinä,<br />

vaikka itse kone on painanut yli<br />

jo aikoja sitten. Olenkin lopen kyllästynyt<br />

yhä mahtavampiin bassobuustereihin,<br />

joita mainostetaan<br />

eniere-posti<br />

kaikissa lehdissä. Vaikka itse musiikki<br />

ei naapurista kantautuisikaan,<br />

basson värinä tulee taatusti läpi ja<br />

tunkee korvaani. Saan kaiun loppumaan<br />

vain nielemällä tai yskähtämällä.<br />

Nukahtamisen pelko<br />

Diagnoosin jälkeen aloin potea<br />

myös unettomuutta. Suurin osa varsinaisista<br />

<strong>Meniere</strong>-kohtauksistani<br />

on tullut yöllä – menen nukkumaan<br />

”terveenä” ja herään valtavaan<br />

kiertohuimaukseen. Tämä aiheutti<br />

sen, että siirsin ja siirsin nukkumaanmenoani<br />

ja kun lopulta sain itseni<br />

sänkyyn, en pystynyt nukahtamaan.<br />

Kaikkeen tähän sopeutuminen<br />

– edes jollain tasolla – kesti noin<br />

kolme vuotta. Sen jälkeen huomasin,<br />

että kohtauksia ei onneksi ole<br />

kovin usein, opin välttämään ihmisruuhkia<br />

ja television katselua niinä<br />

päivinä, kun pää ei kestänyt sitä, ja<br />

huomasin, että loppujen lopuksi suurimman<br />

osan aikaa voin elää ihan<br />

normaalia elämää.<br />

Varaudun kuitenkin öihin yhä<br />

huolellisesti. Minulla on yöpöydällä<br />

aina varmuuden vuoksi Stemetil-suppo,<br />

Diapamia ja lasillinen vettä.<br />

Lisäksi kännykkä käden ulottuvilla,<br />

jotta tarvittaessa saisin soitettua<br />

jonkun apuun tai sanan työpaikalle<br />

kertoakseni, että en pääse<br />

sängystä ylös enkä siis töihin. Asun<br />

nykyään yksin, joten kännykkä<br />

edustaa eräänlaista turvaranneketta<br />

ja yhteyttä ulkomaailmaan.<br />

Omat lääkkeeni<br />

Päivittäinen lääkitykseni on 3 x Betaserc<br />

16 mg sekä ½ Diurexia.<br />

Syön mahdollisimman vähäsuolaista<br />

ruokaa, olen jättänyt punaisen<br />

lihan pois (korvalääkärini sanoi, että<br />

”joitakin menierikkoja se on auttanut”,<br />

eikä lihan poisjättäminen ollut<br />

minulle vaikeaa) ja juon korkeintaan<br />

puoli lasillista viiniä kerralla.<br />

Alkavaan huimaukseen tai paineen/pöhön<br />

tunteeseen päässä otan<br />

15


eniere-posti<br />

Diapamin ja Stemetil 5 mg -pillerin.<br />

Usein ne rauhoittavat tilanteen. Jolleivät,<br />

otan Stemetil-supon ja pyrin<br />

asettumaan makuulle. Siinä on se<br />

ongelma, että siihen asentoon saattaa<br />

joutua jäämään tuntikausiksi.<br />

Viime keväänä asetuin työhuoneessani<br />

kolmen kapean tuolin muodostamaan<br />

”sänkyyn” ja makasin siinä<br />

epämukavasti nelisen tuntia ennen<br />

kuin huimaus hellitti niin, että uskalsin<br />

nousta ja lähteä bussilla kotiin.<br />

Stressi vaikuttaa<br />

Minulla stressi selvästi lisää huimausta.<br />

Pahoja <strong>Meniere</strong>-kohtauksia on<br />

lisäksi saattanut edeltää jokin vaikea<br />

ristiriitatilanne, jossa minun on ollut<br />

tehtävä ratkaiseva päätös (esim.<br />

ensimmäinen asunnon ostaminen<br />

yksin avioeron jälkeen). Aina kohtaukselle<br />

ei kuitenkaan löydy mitään<br />

selkeää syytä.<br />

Pahoja kohtauksia ei kuitenkaan<br />

ole kovin usein, ehkä 3–4 vuodessa.<br />

Nekään eivät koskaan ole kestäneet<br />

päiväkausia kuten joillakin muilla,<br />

vaan rauhoittuneet yleensä 4–5 tunnissa.<br />

Olen esim. saattanut levätä<br />

aamupäivän ja mennä iltapäiväksi<br />

töihin, kun vointi on kohentunut.<br />

Kaiken kaikkiaan olen viimeisen<br />

vuoden aikana ollut ehkä kaksi päivää<br />

työkyvytön meniéren takia.<br />

Näitä vältän<br />

Olen myös oppinut, mitä pääni (tai<br />

lähinnä tasapainoaistini) ei kestä. En<br />

pysty katsomaan nopeasti liikkuvaa<br />

kuvaa enkä sellaisia tv-ohjelmia, jois-<br />

Kerro kokemuksistasi !<br />

Johanna Ringbom kerää edelleen<br />

menierikkojen sairauskertomuksia.<br />

Lähettäjän suostumuksella kertomuksia<br />

julkaistaan <strong>Meniere</strong>postissa.<br />

Lähetä kirjoituksesi osoitteella<br />

Johanna Ringbom, 21720<br />

Korpoström tai sähköpostilla<br />

johanna.ringbom@korpostrom.fi,<br />

puh. 040 766 6784.<br />

16<br />

sa on käsivarainen kamera ja paljon<br />

nopeita leikkauksia. Elokuvateattereissa<br />

en ole käynyt vuosikausiin,<br />

koska äänimaailma vyö<strong>ry</strong>y ylitseni<br />

ja kuva tulee liikaa ”kohti”. Mielenkiintoiset<br />

filmit katselen myöhemmin<br />

kotona videolta.<br />

En voi myöskään istua teatterissa tai<br />

oopperassa parvella – minua huimaa<br />

silloin koko ajan. Koska tasapainoni<br />

nyt muodostuu siitä, että jalkapohjani<br />

ovat tiiviisti maata vasten ja silmät<br />

kohdistuvat suoraan eteenpäin,<br />

en kestä ns. vinoja pintoja. Lasketellessa<br />

en esimerkiksi voi pysähtyä<br />

keskelle mäkeä vaan minun on mentävä<br />

yhtä kyytiä alas asti.<br />

Huimausta aiheuttavat valitettavasti<br />

myös liian vilkkaat lapsenlapset,<br />

joista yksi <strong>ry</strong>ntää liukurataan ja<br />

toinen pyörii hurjaa vauhtia ympärilläni<br />

tai on koko ajan karkaamassa<br />

pihalta. Jos yritän pitää silmällä useampaa<br />

villiä (vaikkakin rakasta) lasta,<br />

minua alkaa huimata.<br />

Bussissa voin istua vain silmät<br />

eteenpäin suunnattuina. Suorilla tieosuuksilla<br />

pystyn lukemaan kirjaa,<br />

mutkaisella loppumatkalla en. Laivamatkat<br />

ahdistavat – jos on ”pakko”<br />

lähteä esim. laskettelumatkalle<br />

Ruotsiin, varaan aina ikkunallisen<br />

hytin, josta saan silmilläni jonkin kontaktin<br />

horisonttiin.<br />

Uskallanko luopua<br />

elämäni hallinnasta?<br />

En kuitenkaan koe, että <strong>Meniere</strong> näin<br />

pitemmällä tähtäimellä ajateltuna<br />

rajoittaisi liikaa elämääni. Käyn töis-<br />

Kertomukset voivat olla vapaamuotoisia.<br />

Alla luetetuna seikkoja, joita<br />

on toivottu kertomusten sivuavan.<br />

Aivan jokaiseen kysymykseen ei<br />

tarvitse vastata, ne ovat lähinnä<br />

antamassa suuntaa kirjoituksille.<br />

Milloin ja miten tauti alkoi • Miten<br />

se on jatkunut • Sairauden <strong>ry</strong>tmi,<br />

kuinka usein, miten pitkät jaksot,<br />

rauhalliset jaksot • Vaikeusaste •<br />

Liittykö sairaus stressiin • Kerro<br />

jotain luonteestasi Työelämä ja<br />

sä, matkustelen, tapaan ystäviä, lenkkeilen<br />

(tosin sauvojen kanssa, se tuntuu<br />

niin turvalliselta!). Laulan mm.<br />

kahdessa kuorossa, joista toinen on<br />

erikoistunut vauhdikkaaseen ja mukaansatempaavaan<br />

heprealaiseen<br />

musiikkiin. Niissä lauluissa alan aina<br />

luontaisesti ”jammata” ja liikkua <strong>ry</strong>tmin<br />

mukana, mutta yleensä joudun<br />

lopettamaan sen hyvin nopeasti:<br />

<strong>Meniere</strong> kun tahtoo minun seisovan<br />

visusti paikoillani ja aukovan vain<br />

suutani. Sääli.<br />

Minua on auttanut myös uskoni<br />

ja varsinkin Roomalaiskirjeen jae:<br />

”Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden<br />

parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat.”<br />

Olen luonteeltani aika turvallisuushakuinen<br />

ihminen, joka voi parhaiten,<br />

kun asiat ovat hyvin omassa<br />

hallinnassa. Viime vuosina olenkin<br />

erityisesti saanut opiskella turvallista<br />

Jumalaan luottamista silloinkin,<br />

kun mikään ei ole hallinnassa. Tässä<br />

elämän korkeakoulussa <strong>Meniere</strong><br />

on vertaisessaan seurassa avioeron,<br />

kotonani tapahtuneen tulipalon, työpaikan<br />

lomautusten ja nyt odottavan<br />

irtisanomisuhan rinnalla.<br />

Elämä ei yksinkertaisesti aina ole<br />

meidän ihmisten hallittavissa. Toivon<br />

ja rukoilen, että vielä jonakin päivänä<br />

hyväksyn sen täysin ja opin luottamaan<br />

siihen, että minua silti kannetaan.<br />

Omasta ahdistuksestani ja<br />

peloistani huolimatta.<br />

Hanna Torvalds<br />

hanna.torvalds@kolumbus.fi<br />

sairaus • Miten pärjäät kotona,<br />

varsinkin jos asut yksin • Onko<br />

sinulla pelkoja ja ahdistuksia • Mitä<br />

lääkkeitä käytät • Miten olet<br />

muuttanut elämääsi, mitä vältät,<br />

mikä edistää hyvinvointiasi • Onko<br />

korvaan tehty jokin toimenpide ja<br />

millainen oli tulos • Oletko päässyt<br />

sinuksi taudin kanssa ja millä<br />

tavalla • Tärkein neuvosi muille,<br />

jotka sairastavat <strong>Meniere</strong>n tautia •<br />

Saako kertomuksesi julkaista<br />

<strong>Meniere</strong>-postissa.


eniere-posti<br />

Kelan sanomista siepattua ja saksittua. (KELAN sanomat 3/2005)<br />

Omaiset avainasemassa hoitotuen hakemisessa<br />

- Omaiset ovat ikäihmisen tärkeitä auttajia muun huolehtimisensa lisäksi eläkkeensaajien hoitotukihakemuksen<br />

käynnistämisessä ja hakemuslomakkeen täyttämisessä, johtava lääkäri Raili Pirttimäki<br />

Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosastolta toteaa.<br />

- Varsinkin ikääntyneiltä ja omissa oloissaan yksin sinnitteleviltä<br />

hoitotuki jää helposti hakematta. Terveydenhuollossa<br />

ja sosiaalitoimessa tulisi myös tunnistaa mahdollisesti<br />

tukeen oikeutetut ja ohjata heitä hakemaan<br />

sitä. Kelan lisäksi myös vammaisjärjestöt tiedottavat<br />

hoitotuesta jäsenistöilleen tiedotteissaan ja tilaisuuksissa.<br />

Kelan toimistossakin autetaan mielellään hoitotuen<br />

hakemisessa, Raili Pirttimäki täsmentää.<br />

Eläkkeensaajien hoitotukea voidaan maksaa niille eläkkeensaajille,<br />

jotka ovat täyttäneet 65 vuotta tai niille<br />

alle 65 -vuotiaille eläkkeensaajille, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä,<br />

kuntoutustukea tai yksilöllistä varhaiseläkettä<br />

kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä taikka<br />

jotka saavat maahanmuuttajan erityistukea.<br />

- Hoitotuen tavoitteena on tukea sairaan tai vammaisen<br />

eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa<br />

hoitoa. Taloudellista tukea antamalla pyritään helpottamaan<br />

avun ja palvelujen hankkimista kotiin.<br />

Eläkkeensaajien hoitotuki on tarkoitettu eläkkeensaajalle,<br />

jonka toimintakyky on heikentynyt sairauden tai<br />

vamman takia yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan.<br />

Lisäksi edellytetään, että hän tarvitsee toisen henkilön<br />

apua henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä<br />

ja asioinnissa taikka hänelle aiheutuu toimintakyvyn<br />

heikentymisestä erityiskustannuksia.<br />

- Toimintakyvyn heikentymisellä tarkoitetaan, että sairaus<br />

tai vamma heikentää eläkkeensaajan selviytymistä<br />

jokapäiväisessä elämässä.<br />

Hoitotuki voidaan myöntää siis joko avun tarpeen tai<br />

erityiskustannusten perusteella.<br />

.............................<br />

- Jos hoitotukea haetaan erityiskustannusten perusteella,<br />

edellytetään toimintakyvyn heikentymistä ainakin vuoden<br />

ajan ja että kustannukset liittyvät toimintakykyä<br />

heikentävään sairauteen ja ovat vähintään maksettavan<br />

hoitotuen suuruisia kuukausittain. Lisäksi kustan-<br />

nusten tulee olla ylimääräisiä, tarpeellisia ja jatkuvia.<br />

..........................................<br />

Tulot ja varat eivät vaikuta<br />

Eläkkeensaajien hoitotuki on saajalleen verotonta tuloa<br />

eivätkä sen saamiseen vaikuta henkilön tulot tai<br />

varallisuus sellaisenaan.<br />

- Kuitenkin silloin, kun hoitotukea haetaan kustannusten<br />

perusteella, edellytetään toimintakyvyn heikentymisen<br />

lisäksi toteutuneita kustannuksia, jotka hakija itse<br />

maksaa. Kustannukset tulee selvittää luotettavasti ja<br />

kuitit auttavat varsinkin suurten kulujen selvittämistä,<br />

Raili Pirttimäki selvittää.<br />

Entäpä, jos eläkkeensaajalla ei ole varaa ostaa palveluita?<br />

- Jos sairas tai vammainen tarvitsisi palveluita, mutta<br />

ei kykene maksamaan niistä, Kelassa arvioidaan hoitotuen<br />

edellytyksiä avun tarpeen perusteella, kuinka<br />

usein ja kuinka paljon hän tarvitsee ja saa apua, ohjausta<br />

tai valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä<br />

ja asioinnissa.<br />

.............................................<br />

- Kenelle korkeampaa tukea?<br />

Eläkkeensaajien hoitotuki on porrastettu kolmeen <strong>ry</strong>hmään<br />

sen perusteella, kuinka paljon eläkkeensaaja tarvitsee<br />

apua tai kuinka paljon hänelle aiheutuu kustannuksia.<br />

Alin hoitotuki on 51,98 euroa kuukaudessa, korotettu<br />

hoitotuki 129,40 euroa kuukaudessa ja erityishoitotuki<br />

258,79 euroa kuukaudessa.<br />

- Jos hoitotukea haetaan avun, ohjauksen tai valvonnan<br />

tarpeen perusteella, alinta hoitotukea voi saada,<br />

kun näitä on jossain määrin henkilökohtaisissa toiminnoissa<br />

viikoittain. Korotetussa hoitotuessa avun tarvetta<br />

tulee olla joka päivä monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa<br />

ja apu, ohjaus tai valvonta on myös aikaa vievää.<br />

Yhtämittainen avun tarve ympäri vuorokauden<br />

oikeuttaa erityishoitotukeen.<br />

Hilkka Nakari, tiedottaja, Kelan viestintä<br />

hilkka.nakari@kela.fi<br />

Kuulonhuoltoliiton sopeutumisvalmennuskurssi <strong>Meniere</strong>-potilaille ja<br />

heidän perheenjäsenilleen 12.-16.12.2005.<br />

Kurssilla on tilaa 9 <strong>Meniere</strong>-ihmiselle ja 3 omaiselle. Hakuaika kurssille päättyy 28.10.2005.<br />

Kursseille haetaan Kelan lomakkeella KU 102 ja sen liitteellä KU 104.<br />

Hakemukset lähetetään osoitteella: Kuulonhuolto<strong>liitto</strong>, Aikuisten kurssitoiminta, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.<br />

Ammatillisesti painottunut <strong>Meniere</strong>-kurssi 24.- 29.10. 2005 (1.osa) ja 2. 5.5. 2006 (2.osa),<br />

hakemusaika päättyi 16.9.2005. Kysy peruutuspaikkoja!<br />

Tiedustelut kursseista: Sosiaalityöntekijä Päivi Vataja, puh. (09) 580 3232, paivi.vataja@kuulonhuolto<strong>liitto</strong>.fi<br />

17


eniere-posti<br />

Mitä<br />

jos<br />

hakisit<br />

tuettua<br />

lomaa?<br />

Tarjontaa on runsaasti, tässä koottu muutamia vaihtoehtoja. Hakuajat ja lomapaikat selviävät<br />

tarjoajien internetsivuilta, jotka löytyvät lyhyen esittelyn yhteydestä. Muistathan, että myös useimmat<br />

ammattiliitot tarjoavat omia vaihtoehtojaan.<br />

Lomakotien Liitto <strong>ry</strong><br />

Lomakotien Liitto myöntää lomatukea<br />

sosiaalisin, taloudellisin, terveydellisin<br />

perustein perheille, yksityisille<br />

henkilöille ja pienille <strong>ry</strong>hmille. Lomakohteet<br />

sijaitsevat eri puolilla maata.<br />

Lomien kesto 5-7 vrk, omavastuu:<br />

aikuiset 15-20 euroa/vrk, lapset<br />

5-15 v 5 euroa/vrk, alle 5 v veloituksetta<br />

vanhempiensa kanssa.<br />

www.lomakotien-<strong>liitto</strong>.fi<br />

Loma<strong>liitto</strong> <strong>ry</strong><br />

Loma<strong>liitto</strong> ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöt<br />

kehittävät, tuottavat ja myyvät<br />

kohtuuhintaisia ja laadukkaita, yksilön<br />

psyykkistä ja fyysistä terveydentilaa<br />

ylläpitäviä ja edistäviä, pääosin<br />

vapaa-aikaan ja kuntoutumiseen liittyviä<br />

tuotteita. Kuntoutumistuotteiden<br />

tulee edesauttaa yksilöitä kulloisenkin<br />

elämäntilanteen paremmassa hallinnassa.<br />

Yrityskulttuurin tärkeimmät arvot<br />

ovat hyvän työsuorituksen arvostus,<br />

asiakaslähtöisyys kaiken perustana,<br />

omistajuuden arvostus ja terve<br />

talous. Nämä arvot otetaan huomioon<br />

ja niitä noudatetaan kaikessa toiminnassa.<br />

www.loma<strong>liitto</strong>.fi<br />

18<br />

Lomayhtymä <strong>ry</strong><br />

Lomayhtymä on hyvinvointipalveluja<br />

tuottava lomajärjestö, jonka toiminnan<br />

tarkoituksena on vahvistaa osallisuutta<br />

kehittämällä ja tuottamalla inhimillisiä,<br />

laadukkaita, ennaltaehkäiseviä<br />

ja kokonaisvaltaista terveyttä<br />

ja hyvinvointia lisääviä palveluja lomatoiminnan,<br />

terveysmatkailun sekä<br />

erilaisten hoito- ja kuntoutuspalvelujen<br />

keinoin. Lomayhtymä <strong>ry</strong> on<br />

RAY:n tukea saava kansanterveysjärjestö.<br />

www.lomayhtyma.fi<br />

Maaseudun Terveys- ja<br />

Lomahuolto <strong>ry</strong><br />

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto<br />

on sosiaalisen lomatoiminnan järjestö,<br />

joka järjestää ja kehittää tuettuja<br />

lomia loman tarpeessa oleville RAY:n<br />

tuella. MTLH järjestää tuettuja lomia<br />

eri puolilla Suomea eri palvelun tuottajien<br />

kanssa.<br />

MTLH:n tavoitteena on tukea lomalaista<br />

itsenäisessä selviytymisessä<br />

elämän eri tilanteissa ja vahvistaa<br />

perheiden sisäisiä vuorovaikutussuhteita.<br />

MTLH järjestää lomia myös<br />

yhteistyössä eri järjestöjen kanssa.<br />

MTLH:n toiminnan mahdollistaa<br />

RAY:n myöntämä avustus. Lomaa<br />

voivat hakea kaikki <strong>Suomen</strong> kansalaiset.<br />

Lomatukea haetaan erillisellä<br />

lomatukihakemuksella. Hakemuksen<br />

tulee olla perillä kaksi kuukautta ennen<br />

loman alkamisajankohtaa.<br />

Lomahakemus voidaan siirtää tarvittaessa<br />

loma<strong>ry</strong>hmästä toiseen. Tuen<br />

saajat maksavat lomista omavastuuosuuden.<br />

Tukea myönnettäessä noudatetaan<br />

valtioneuvoston ja RAY:n<br />

ohjeita. www.mtlh.fi<br />

Perhelomat <strong>ry</strong><br />

Perhelomat toimii loman toteuttamiseksi<br />

silloin kun omat voimavarasi<br />

eivät siihen riitä.<br />

Suunnittelemme lomajaksot, joihin varaamme<br />

tarpeittesi mukaiset majoitustilat:<br />

hotellihuoneesta loma-asuntoon<br />

tai huvilaan sekä täysihoitoruokailut.<br />

Lomillamme on ohjelmaa, josta saat<br />

virikkeitä jaksamiseesi: ohjattua liikuntaa,<br />

toiminnallista yhdessäoloa.<br />

Näkövammaisille hakulomake ladattavissa<br />

pelkistettynä tekstiversiona.<br />

Lomatuki myönnetään Raha-automaattiyhdistykseltä<br />

sosiaaliseen lomatoimintaan<br />

saadusta avustuksesta.<br />

www.perhelomat.fi


Solaris-lomat <strong>ry</strong><br />

Solaris-lomat järjestää Raha-automaattiyhdistyksen<br />

(RAY) rahoittamia tuettuja lomia ympäri vuoden.<br />

Loma antaa iloa ja voimia arjessa jaksamiseen!<br />

Nauti elämästä Solaris-lomalla mukavien ihmisten<br />

kanssa! Yksin tai perheesi kanssa!<br />

Tuettua lomaa voivat hakea kaikki Suomessa vakituisesti<br />

asuvat ihmiset. Loman myöntämiseen vaikuttavat<br />

sosiaaliset, terveydelliset tai taloudelliset<br />

syyt. Myös erityisen vaikea elämäntilanne huomioidaan.<br />

Muun muassa perhetilanne, leskeys, omaisen<br />

hoitaminen, työttömyys, päihdeongelma, yksinhuoltajuus<br />

sekä psyykkiset ja fyysiset sairaudet huomioidaan<br />

lomapäätöstä tehtäessä. Myös pienet tulot<br />

sekä velat vaikuttavat myönteiseen päätökseen.<br />

www.solaris-lomat.fi<br />

<strong>Suomen</strong> Ammatti<strong>liitto</strong>jen Lomajärjestö<br />

SAL <strong>ry</strong><br />

<strong>Suomen</strong> Ammatti<strong>liitto</strong>jen Lomajärjestö SAL on perustettu<br />

vuonna 1974 SAK:n toimesta. Niinpä SAL:n<br />

jäsenkuntaan kuuluvat kaikki SAK:n jäsenliitot ja<br />

muutama muu, yhteensä 30 <strong>liitto</strong>a.<br />

Henkilöjäseniä SAL:n jäsenliitoissa on yli miljoona.<br />

SAL on yleishyödyllinen sosiaali- ja terveysalan<br />

järjestö, jonka tarkoituksena on toimia erityisesti<br />

ammattiyhdistysliikkeen piirissä yleisen kansanterveyden<br />

edistämiseksi. Tarkoitustaan SAL on<br />

voinut toteuttaa raha-automaattiavustusten turvin.<br />

SAL:n säännöissä korostetaan järjestön tehtäviin<br />

kuuluvan kansan laajoille piireille tarkoitettujen lomanviettomahdollisuuksien<br />

kehittämisen. Käytännössä<br />

tämä toteutuu sosiaalisen lomatoiminnan ja<br />

kuntoremonttitoiminnan muodossa. Lomatehtävän<br />

ohella painottuvat voimakkaasti työkykyä ylläpitävään<br />

toimintaan osallistuminen sekä kehittämisprojektit,<br />

joilla SAL etsii uusia ulottuvuuksia ehkäisevälle<br />

sosiaali- ja terveyspolitiikalle.<br />

www.sal-lomat.net<br />

Virkistys- ja kylpylälomat <strong>ry</strong><br />

Virkistys- ja kylpylälomat on valtakunnallinen, yleishyödyllinen<br />

yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena<br />

on järjestää lomia niille henkilöille ja perheille, joilla<br />

itsellään ei ole mahdollisuuksia tarvitsemiensa virkistävien,<br />

terveyspainotteisten ja sosiaalista kanssakäymistä<br />

tukevien lomapalvelujen hankintaan.<br />

Yhdistyksemme toiminnan mahdollistaa Raha-automaattiyhdistys<br />

– RAY:n toiminta-avustus. Saamamme<br />

avustus käytetään lomien järjestämisen ja lomatuen<br />

myöntämiseen. www.virkistyslomat.com<br />

Teksti ja kuvat: Leo Roivainen<br />

eniere-posti<br />

19


eniere-posti<br />

Kanta-Hämeen <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Syyskuu<br />

”Hyvän olon tekniikalla kohti tervettä elämää”<br />

Vieraanamme Pirkko Noso, tiistaina 20.9. klo 18.00 Näkövammaisten toimitilat, Parolantie 22<br />

Lokakuu<br />

Vieraanamme kirjailija, professori Olli Jalonen, tiistaina 18.10. klo 18.00 Näkövammaisten<br />

toimitilat, Parolantie 22.<br />

Marraskuu<br />

Keskusteluilta tai luento luontaishoidoista, tiistaina 15.11. klo 18.00 Näkövammaisten toimitilat,<br />

Parolantie 22.<br />

Joulukuu<br />

Pikkujoulutapaaminen. Aika ja paikka vielä avoin.<br />

Seuraa ilmoitteluamme mahdollista muutoksista seuratoimintapalstoilta Hämeenlinnan Kaupunkiuutisista,<br />

Riihimäki ja ympäristölehdestä ja Seutusanomista.<br />

Keski-<strong>Suomen</strong> <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />

Jäsenilta keskiviikkona lokakuun 5 päivänä klo 18.00<br />

Jyväskylän kaupunginkirjaston Minna-salissa.<br />

Korvalääkäri, lääketieteen tohtori Seppo Kuttila esitelmöi <strong>Meniere</strong>n taudista.<br />

Tilaisuus on tarkoitettu laajemmalle piirille kuin vaan oman yhdistyksen jäsenille.<br />

Tulkaa mukaan ja pyytäkää myös niitä ihmisiä, jotka elävät lähellänne ja ovat<br />

<strong>Meniere</strong>n taudista kiinnostuneita<br />

!<br />

Meri-Lapin <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Meri-Lapin <strong>Meniere</strong>-yhdistyksen syyskausi avataan kokoontumalla<br />

Kaakamoniemen kalasataman Niemipirtissä ma 19.9.2005, alkaen klo 18.00.<br />

Paistamme makkaraa ja vietämme iltaa vapaamuotoisesti.<br />

Paikka löytyy seuraavasti: Vanhalta Tornion tieltä käännytään Kaakamoniemeen,<br />

ajetaan n. 3 km. Tienhaarasta jossa lukee LEPOLA käännytään vasemmalle ja ajetaan<br />

rantaan saakka, siellä vielä vasemmalle.<br />

Kannattaa pukeutua lämpimästi. Tervetuloa !<br />

Pirkanmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys <strong>ry</strong><br />

Torstaina 11.8 klo 18- 20.00 Saunailta Viikinsaaressa. Laiva alarannasta tasatunnein.<br />

Ota mukaan saunavarustus, uimapuku ja mieleistäsi grillattavaa ja juotavaa.<br />

Yhdistys tarjoaa saunan.<br />

Tiistaina 13.9 klo 18- 20.00, Kirjastotalo Metso. Kerhoilta, kahvitarjoilu.<br />

Tiistaina 11.10 klo 18.- 20.00, Kirjastotalo Metso. Onko vertaistuki-toiminta tarpeellista?<br />

Tiistaina 15.11 klo 18.- 20.00, Kirjastotalo Metso. Professori Ilmari Pyykkö kertoo<br />

yhdistyksemme jäsenille tekemästään tutkimuksesta.<br />

Torstaina 15.12 klo 18.00 alkaen Ruokaravintola Sevilla, Itsenäisyydenkatu 2.Vietämme<br />

pikkujoulua hyvän ruuan ja seurustelun merkeissä.Ota pikkupaketti mukaan.<br />

Asiasta tarkemmin joulukuun kirjeessä.<br />

<strong>Meniere</strong>-jumppa Kuulovammaisten koululla keskiviikkoisin klo 18-19.00<br />

vetäjänä Tauno Ahonen, puh. (03) 222 7821.<br />

Lisätietoja :<br />

Kirsti Salovaara, puheenjohtaja Pirkko Alhola, sihteeri<br />

Gsm.040 776 5579 (03) 348 3431<br />

salovaarak@kolumbus.fi<br />

20


Uudenmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys<br />

Jäsenillat torstaisin Saaran Kodissa, Bulevardi 19 A 1, Helsinki<br />

Kahvit klo 17 ja ohjelma alk. klo 17.30.<br />

eniere-posti<br />

15.09 Jäsenilta Hyvinkäällä. Veteraanitalo, Asemakatu 2, klo 17.00.<br />

Yhteinen esitys Tinnitusyhdistyksen, Huonokuuloiset <strong>ry</strong>:n ja <strong>Meniere</strong>-yhdistyksen kanssa.<br />

20.10. Vammaislainsäädäntö ja ajankohtaiset asiat. Kansanedustaja Rakel Hiltunen.<br />

24.11. Yksilöllinen tuen tarve <strong>Meniere</strong>n taudissa. Psl Päivi Yli-Pohja, HYKS.<br />

15.12. Pikkujoulu teatterin merkeissä lauantaina klo 19.00. Komediateatteri Arena,<br />

Hämeentie 2. ”Haluatko Presidentiksi”. Glögitarjoilu.<br />

Retket<br />

18.09. Herttoniemen kartano, Linnanrakentajantie 12. Tapaaminen ravintola Vanhan Myllyn<br />

edessä klo 13.00. Opastus.<br />

25.09. Syysretki Tuusulaan. Aleksis Kiven kuolinmökki, Halosenniemi, Ainola ja Kellokosken<br />

mielisairaalamuseo. Hinta 40€ jäseniltä, muilta 45€.<br />

Ilmoittautumiset Heli Mikantielle 20.9 mennessä puh. (09)766 985 tai 0400 314324.<br />

03.11. Tutustumiskäynti Yleisradioon Pasilaan. Paikalla klo 14.45.<br />

Ilmoittautuminen Heli Mikantielle. Vapaa pääsy.<br />

Jumppa perjantaisin klo 14.45 Kinaporin palvelukeskuksessa. Hämeentie 58-60. Hinta 25€.<br />

Sihteerin puhelin (09) 374 5752. Tukipuhelin 050 402 9568.<br />

uudenmaan.<strong>meniere</strong>.yhdistys@kolumbus.fi<br />

KLASSIKKO ALENNUSMYYNTIIN<br />

Uudenmaan <strong>Meniere</strong>-yhdistys järjesti lokakuussa 1992 <strong>Meniere</strong>n taudin tutkimuksesta ja<br />

hoidosta kertovan luentoillan HYKS:ssa. Luennoitsijoina tilaisuudessa olivat silloiset apulaisprofessori<br />

Ilmari Pyykkö, tohtori Hans Ramsay ja dosentti Martti Sorri.<br />

Illan anti päätettiin hyödyntää kirjan muodossa ja niinpä vuoden kuluttua pidimme käsissämme<br />

jo klassikoksi tullutta kirjaa <strong>Meniere</strong>n tauti – Lääkärit ja potilaat kertovat. Kirjasta<br />

on otettu kolme painosta. Kirjan artikkeleista mainittakoon <strong>Meniere</strong>n taudin tutkimus<br />

ja hoito Suomessa (Pyykkö), <strong>Meniere</strong>n taudin tutkimus ja hoito USA:ssa (Ramsay), <strong>Meniere</strong>-potilaan<br />

sopeutumisvalmennus (Sorri), Kuulomuutokset <strong>Meniere</strong>n taudissa (ylilääkäri<br />

Tapani Jauhiainen) ja Vähänatriuminen ruokavalio (ravitsemusterapeutti Riitta Kivelä).<br />

Kirjassa on myös potilaiden kirjoittamia sairauskertomuksia otsikolla ”Tauti ei ole kuolemaksi”.<br />

Kertomukset ovat melko rankkoja, mutta ainakin kirjoittajien kohdalla ne ovat todellisuutta.<br />

Yhdistys on päättänyt myydä loput 140 kirjaa alennusmyynnissä 10 € + postikulut. Jos<br />

sinulla ei vielä ole tätä klassikkoa, se kannattaa ostaa jo sen historiallisuuden vuoksi. Kirja<br />

on hyvä lahja myös sellaiselle henkilölle, jolle haluat kertoa jotain omasta sairaudestasi<br />

esim. perheenjäsenille, ystäville ja työtovereille.<br />

Kirjaa voi tilata : Elsa Siimes, Kuohukuja 13 B 17, 01600 Vantaa, tai puhelimitse<br />

(09) 563 6824.<br />

21


eniere-posti<br />

Tule mainostalkoisiin! Ilmoitusmyynnillä katetaan lehden painokustannuksia ja tuetaan<br />

yhdistysten toimintaa. Yhdistyksesi saa liitolta 25% provisiota yhteensä yli sadan euron<br />

ilmoitushankinnasta/lehti.<br />

Toimi näin kaupat tehtyäsi<br />

etukansi, alaosa<br />

takakannen sisäsivu<br />

koko sisäsivu<br />

250 euroa<br />

350 euroa<br />

300 euroa<br />

Jos mahdollista, pyydä ilmoitukset suoraan<br />

asiakkaalta sähköpostitse osoitteeseen<br />

marjukka.laitinen@netti.fi<br />

puoli sisäsivua 200 euroa<br />

sisäsivu 1/4 120 euroa<br />

sisäsivu 1/8 60 euroa<br />

rivi-ilmoitus 20 euroa<br />

Voit käyttää ilmoitusmyynnissä pientä pelivaraa,<br />

n.10 % tinkiminen on mahdollista. “Vakituisten<br />

asiakkaiden” kanssa neuvotteluvaraa<br />

enemmänkin.<br />

Tämä laatikko on 1/8 sivua<br />

Tässä rivi-ilmoituksen koko<br />

leveys 85 mm, korkeus 25mm<br />

Hinta 20 euroa<br />

22<br />

Topin auto OY<br />

Seinäjoki<br />

p. 06-4234590<br />

Ortopedinen osteopaatti<br />

Jukka Rintala<br />

Ilmajoki p. 040-5142005<br />

ELEKTRIA-AMMATTILIIKKEESSÄ<br />

OSATAAN SÄHKÖASIAT<br />

Pohjanmaan SÄHKÖPALVELU OY<br />

Lanssikuja 4 Yrittäjäntie 8<br />

60800 ILMAJOKI 61400 YLISTARO<br />

puh. (06) 424 6640 Puh. (06) 474 0407<br />

Rivi-ilmoitus voi olla myös tämän kokoinen,<br />

leveys 170 mm, korkeus 12,5 mm<br />

Kaikki muutkin lähetysmuodot tietysti kelpaavat.<br />

Pääasia, että saat sen ilmoituksen, on<br />

se sitten missä muodossa tahansa. Voit<br />

myös lähettää pelkän ilmoitustekstin, jonka<br />

muokkaan lehteen sopivaan muotoon.<br />

Täytä <strong>Meniere</strong>-liiton ilmoitusvaraus-kaavakkeeseen<br />

tiedot sovitusta ilmoituksen hinnasta<br />

ja ilmoittajan yhteystiedot. Lähetä kaavake<br />

osoitteeseen: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34<br />

A 6, 20540 Turku. Lehden ilmestyttyä lähetän<br />

tiedot liiton taloudenhoitajalle, joka laskuttaa<br />

ilmoittajia kaavakkeen tietojen perusteella ja<br />

lähettää laskun mukana myös <strong>Meniere</strong>postin,<br />

jossa laskutettava ilmoitus on.<br />

Rahtikuljetukset<br />

-kotimaa<br />

-ulkomaat<br />

Tilaukset (06) 412 1484<br />

email:jh-kuljetukset@netikka.fi


FORSSA<br />

ESPOO<br />

HÄMEEN-<br />

LINNA<br />

IMATRA<br />

JYVÄS-<br />

KYLÄ<br />

KUOPIO<br />

LAHTI<br />

MIKKELI<br />

eniere-posti<br />

Kaikki listan lääkärit ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä.<br />

Muut erikoisalat on mainittu kunkin lääkärin kohdalla erikseen.<br />

Jukka Heinijoki<br />

Armi Jokela<br />

Puistolinnan lääkärikeskus<br />

Puistolinna C 25<br />

30100 Forssa<br />

puh. (03) 424 9200<br />

Ilmari Pyykkö, professori, ylilääkäri<br />

Diacor Tapiola, Itätuulentie 11<br />

02100 Espoo,<br />

puh.(09) 775 0800<br />

Jukka Heinijoki<br />

Lääkäriasema Jaarli<br />

Sibeliuksenkatu 3 A<br />

13100 Hämeenlinna<br />

puh. (03) 615 6500<br />

Seppo Koskenranta<br />

Hämeenlinnan Lääkärikeskus<br />

Linnankatu 6 C, 4. krs.<br />

13100 Hämeenlinna<br />

puh. (03) 612 7911<br />

Marja Estola-Partanen, LKT<br />

Honkaharjun sairaala<br />

Honkaharju 4, 55800 Imatra<br />

puh.(05) 681 3227<br />

Seppo Kuttila, LKT<br />

Lääkäriasema Otonhammas<br />

Kolmikulma, Puistokatu 2 A<br />

40100 Jyväskylä<br />

puh. (014) 333 4455<br />

Ari Kosunen, audiologi<br />

Mehiläinen Kuopio<br />

Kauppakatu 39 A<br />

70100 Kuopio<br />

puh. (017) 262 5533<br />

Juha Silvola, LKT, ylilääkäri<br />

Päijät-Hämeen keskussairaala<br />

Keskussairaalankatu 7<br />

15850 Lahti<br />

(03) 81 911<br />

Annika Loimula-Kontkanen,<br />

audiologi<br />

Marskin lääkärikeskus<br />

Vilhonkatu 13, 50100 Mikkeli<br />

puh. (015) 320 380<br />

<strong>Meniere</strong>-lääkärien yhteystietoja<br />

OULU<br />

RIIHIMÄKI<br />

ROVANIEMI<br />

SAVONLINNA<br />

TAMPERE<br />

TURKU<br />

Martti Sorri, prof., audiologi<br />

OYS, Kajaanintie 50<br />

90014 Oulun yliopisto<br />

puh. (08) 315 2011<br />

Eeva Kentala, audiologi<br />

Matti Soirinsuo<br />

Heikki Teppo, LKT<br />

Lääkäriasema Tuma<br />

Hämeenkatu 24-26, III kerros<br />

11100 Riihimäki<br />

puh. (019) 753 355<br />

Ari Köpman<br />

<strong>Suomen</strong> Terveystalo Oyj<br />

MediRoi, Hallituskatu 20 D<br />

96100 Rovaniemi<br />

puh. (016) 321 3100<br />

Juha Väy<strong>ry</strong>nen,<br />

KNK-tautien ylilääkäri<br />

Lapin keskussairaala<br />

Pl 8041, 96101 Rovaniemi<br />

puh. (016) 328 2600<br />

Pentti Pellinen<br />

Lääkäripalvelu Nypel<br />

Kirkkokatu 10<br />

57100 Savonlinna<br />

puh. (015) 515 911<br />

Tapani Rahko, LKT, audiologi,<br />

osastonylilääkäri.<br />

Voitto Kotti, audiologi<br />

TAYS, Kuulokeskus<br />

Teiskontie 35<br />

33520 Tampere<br />

puh. (03) 247 5111<br />

Pekka Silvoniemi, LKT<br />

Turun Korvacenter<br />

Sibeliuksenkatu 3, 5.kerros<br />

20100 Turku<br />

puh. (02) 251 6111<br />

Seppo Karjalainen, LT,<br />

audiologian dosentti<br />

Lääkäriasema Pulssi,<br />

Humalistonkatu 9-11,<br />

20100 Turku<br />

puh. (02) 2616300<br />

23


SOLVAY PHARMA<br />

Johtava <strong>Meniere</strong>n syndroomaa<br />

ja sisäkorvaperäistä huimausta<br />

tutkiva lääketehdas.<br />

<strong>Meniere</strong>-yhdistystoiminnan tukija

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!