Sakkaus

Sakkaus 

1 sakkauskohtauskulma 

2 virtauksen irtoaminen 

3 nostovoiman väheneminen, vastuksen lisääntyminen 

4 painekeskiön siirtyminen 

5 tekijät, jotka vaikuttavat sakkausnopeuteen ja siiven 

käyttäytymiseen sakkauksessa 

6 sakkaus vaakalennossa, nousussa, liu’ussa ja kaarrossa 

7 lähestyvästä sakkauksesta kertovat merkit 

8 oikaisu sakkauksesta 

9 syöksykierteen välttäminen 

10 välitön ja varma oikaisu sakkauksesta 

1 : Siiven sakkaamista havainnollistaa hyvin tuttu tapahtuma kun siipi 

hinauksessa jää taakse. Ei nouse päälle. Ilmavirta kohdisttuu silloin aivan 

väärin, suoraan siiven alapintaan. Se lentää yhtä hyvin kuin Kiinanmuuri. 

2 : Virtauksen irtoaminen on tällöin totaalista. Virtauksen pitäisi seurata 

siiven muotoja, sekä ala- että varsinkin yläpintaa. Jos joudut siivellä 

tällaiseen ”syväsakkaustilaan” korkealla, siipi lähtee liitoon kyllä 

itsestäänkin. Matalissa voi asiaan vaikuttaa spiidillä. Tai painamalla A – 

punoksia 5 – 10 senttiä eteenpäin. Kuten päällevedossa. 

3 : Vaikka vastus lisääntyy em. tilanteessa rajoittimen laukeamiseen, ei 

mitään nostovoimaa synny. 

4 : Painekeskiö siirtyy sivuun ja siipi kaatuu sivulle tai taakse.

5 : Ne tekijät ovat kohtauskulma ja ilmanopeus. Siipi pysyy muodossaan 

virtauksen synnyttämän ilmanpaineen avulla. Pääosa nostovoimasta kun 

syntyy siiven yläpinnalla vallitsevasta alipaineesta niin kankaan läpäisemä 

ilma heikentää virtauksen otetta siivestä. Senvuoksi näissä siivissä on 

käytetty ”nollakankaita”. Toisin kuin laskuvarjoissa, niissä läpäisy toimii 

vakauttavana tekijänä. 

6 : Liitimellä on sille ominainen trimminopeus. Kun annat sen liitää itse, 

jarruttamatta / kiihdyttämättä on ilmanopeus 35 – 47 kmh. Sakkaus voi 

tapahtua tälöin vain tuulen nopeasti muuttaessa suuntaansa. Myös 

kaarteessa suhteellinen tuuli muuttuu ja sakkausmahdollisuus kasvaa. 

Siiven kärkiväli on nopeuteen nähden huomattavan suuri. Kaarteen 

sisäpuolisen kärjen nopeus voi pienentyä sakkausrajan alapuolelle. 

7 : Kaarto tiukkenee tällöin ja sisäkaarten puoleiset punokset löystyy. 

Siiven kärjen värähtelyn sekä ilmavirran suunnanmuutoksen tuntee. Myös 

vario ilmoittaa korkeudenmenetyksestä - liian myöhään ehkä. 

http://www.flyhapa.com/syvasakkaus.htm 

8 : Nopein oikaisu tapahtuu ”spiidillä” - jos kapula on jalkasi alla valmiina 

voit polkaista A - punoksia tiukemmalle samalla kun vastajarrulla oikaiset 

kaarretta. Jos korkeutta on niin pelkkä vastajarru riittää. 

9 : Syöksykierre – liitimellä ”kravatti” voi syntyä sakkauksen mennessä 

sivuluisuun. Yksi suomalainen taituri tekee sellaisen tarkoituksella. Kuten 

myös DHV;n koelentäjät. Oikaisu tapahtuu täyssakkauksella, molempia 

jarruja kierretään pari, kolme kierrosta käden ympäri ja jarrut painetaan 

niin alas kuin suinkin. Siipi oikenee kierteistä ja alkaa lentää kun jarrut 

päästetään ylös. Vertaa B-sakkaus ja sen oikaisu. Huomaa pelvarjo! 

10 : Riippumatta maanopeudesta/suunnasta kannattaa korkealla ohjata 

vallitsevaa suhteellista virtausta vastaan. Laskussa aina suoraan 

todelliseen vastaiseen noin 30 ft korkeudesta alaspäin .

Rinnelähdössä siipi kunnolla päälle – vaikka avustajan kanssa. 

11 : Pidä kahvoista herkällä kädellä ja tunne siiven värinät ja tila ylös 

katsomatta. Reagoi turbuun päättäväisesti, säilytä suuntasi ja nauti 

lentämisestä. Painavat kädet muuttaa siiven profiilia turhaan. 

30.10.2005 

Talvi tulee vielä kuitenkin. Kun on Litin julistama turvallisuusvuosikin, 

on varmasti paikallaan miettiä siiven ominaisuuksien muuttumista kylmässä. 

Pakkasessa nailonikin jäykistyy jonkinverran ja kankaan kyllästysaineet lisää 

tuota ominaisuutta. Kun siipi avataan tiukasta paketista eivät vekit, rypyt ja 

taitteet oikenekaan kuin palmun alla. Jo maakäsittelyssä kokenut pilotti 

huomaa siiven poikkeavan käyttäytymisen. Se tuntuu jotenkin tehottomalta 

tussukalta ja vaatii suurempia ohjausliikkeitä kuin normaalisti. Vauhtia on vaikea 

saada normaaliin laskuunkaan tarpeeksi ja sakkausraja on noussut. 

Siis aika vaikea yhdistelmä. 

Kankaan ryppyisyys lisää virtauskitkaa ja vähentää rajakeroksen virtausta mikä 

vaikuttaa myös sakkauksen kohtauskulmaa pienentävästi. Tämä taas vaatisi 

kaartosäteen suurentamista ja enemmän nopeutta. Aika kurjaa jos matalissa 

sisäkaarteen puoleinen siivenkärki sakkaa ja ulkopuoli yrittää liitää.

Punokset voidaan venyttää käsivoimin lähelle alkuperäistä pituuttaan käsivoimin. Liikaa – 

eikä poikki niitä ei käsivoimin saa. Ohuinkin Dyneema kestää 200 kiloa, jos se käsin katkeaa 

niin olikin aika vaihtaa. Tällöin tarkastukseen koko nippu. Aramidi ja hiilikuitu ovat 

vähemmän herkkiä kutistumaan. Ne ovat taas herkempiä mekaanisille vaurioille. 

JoukoA 

Miten starttisakkauksen tunnistaa? 

Kipparit Tallinnan reissulla. 

Lähdössä varjoliidin ei nouse kunnolla lentotilaan, vaan jää niin sanotusti 

taakse. Liidinstartin 

tapahduttua liidin ei lennäkään, vaan jää vielä enemmän taakse, jolloin liidin 

tyhjenee ja putoaa 

takaperin takaisin maahan. 

Toinen starttisakkauksen tyyppi on ns. heilurisakkaus. Heilurisakkauksessa 

liidin pysyy täyttyneenä, mutta lähtee heti startin jälkeen kaatumaan sivulle. 

Liidin vastaa ohjaukseen, mutta yliohjautuu voimakkaasti. Jos hinausta 

jatketaan, on ennemmin tai myöhemmin seurauksena lock out -tilaan joutuminen. 

Mistä starttisakkaus johtuu? 

Syitä on useita, mutta niistä tärkein on punosten kutistuminen. Toisena syynä 

voidaan pitää ikääntyvän siiven kankaan ja väliseinien pehmenemistä. Toisin

sanoen liitimen etureuna ei pysy ylösvedossa täysin auki, täyttyminen hidastuu 

ja ylös työntäminen jää kesken. 

Millä starttisakkaus vältetään? 

1. Liitimen säilytys 

Liitimen säilyttämiseen ja pakkaamisen oikealla tavalla on kiinnitettävä 

tarkasti huomiota. Liidin pyritään pakkaamaan laskostamalla. Tällöin 

väliseinät pysyvät mahdollisimman pitkään jäykkinä ja etureuna säilyy 

ryhdikkäänä. Liidin pakataan ehdottomasti kuivana, koska kosteus kutistaa 

punokset ja kosteana pakattu liidin on avattuna hyvin ruttuinen. Liidin 

säilytetään ehdottoman kuivassa tilassa, EI auton peräkontissa EIKÄ 

kylmässä ulkovarastossa. Nimenomaan kosteus saa aikaan punosten 

kutistumisen ja kutistuminen jatkuu niin kauan kun punos on kostea. 

2. Punosten seuranta 

Punosten kutistumista on seurattava. Erityisesti dyneema- ja 

polyesteripunokset jarruissa ja liitimen takaosassa saavat osakseen niin 

vähän vetoa lennon ja maakäsittelyn aikana, että ne eivät veny takaisin 

normaaliin mittaan. Esim. jarrupunokset on syytä venyttää n. 20:n 

lentotunnin välein (punosta ei voi käsivoimin venyttää liikaa). 

Liidinkohtainen punoskartta on oltava liitimen omistajan käytössä. 

Punoskartta löytyy yleensä käyttöohjekirjasta. Ellei sitä siellä ole, on 

otettava yhteyttä liitimen maahantuojaan ja pyydettävä punoskartta. 

Käyttö-ohjekirja on oltava jokaisen liitimen omistajalla. Sieltä löytyvät 

kaikki huoltoon liittyvät asiat ja niitä on syytä noudattaa, sillä 

kyseessä on lentolaite. Jos punokset ovat kutistuneet, liidin lentää ikään 

kuin jarrut päällä eikä tällainen liidin startissa nouse kunnolla päälle. 

Sen lisäksi liidin, jossa on kutistuneet punokset, on lennettäessä 

vaarallinen, koska liitimen lentonopeus on huomattavasti laskenut. Siten 

myös tunnelipaineet ovat laskeneet ja liidin ruttaa helposti. 

3. Lähtötekniikka 

On paneuduttava myös lähtötekniikkaan. Jos startissa A-punoksista 

työntävät kädet makaavat takana alhaalla, ei liidin voi nousta 

lentotilaan. "Nyrkkisääntö", jonka mukaan nyrkkien pitää näkyä 

silmäkulmissa koko lähdön ajan, toimii edelleenkin. Muutenkin on syytä 

seurata sekä omaa että kaverin lähtötekniikkaa, ettei siihen pääse 

vähitellen muodostumaan tekniikkavirheitä! Huomioi seuraavat asiat: 

- erityisesti päälletyönnön loppuvaiheeseen on kiinnitettävä huomiota, 

ettei sitä jätetä kesken 

- siipi on tarkastettava ennen ilmaan nousua. 

- hinaajan on oltava pätevä. 

Mikäli hinaajalla on lähdön alkuvaiheessa näköyhteys hinattavaan, hänen on 

seurattava liitimen käyttäytymistä ja ilmaan nousua erityisen tarkasti. 

Jos jotain poikkeavaa ilmenee, hinaus on välittömästi keskeytettävä. On 

muistettava, että hinauksen alkuvaiheessa hinauspaineiden on oltava 

huomattavasti pyydettyjä maksimipaineita pienempi ja hinauspaine nostetaan 

maksimipaineeseen vähitellen. Näin lentäjälle jää riittävästi aikaa 

saattaa hidas liidin kunnolliseen lentotilaan, eikä liitimen täytös jää 

vajaaksi. 

Hinaustuet ja speed bar? 

Hinaustukien käyttö hitaissa liitimissä sekä niissä liitimissä, joitten 

valmistaja niitä suosittelee, on aiheellista. Speedin oikea-aikainen 

käyttö myös vähentää starttisakkauksen vaaraa, joskaan kumpikaan ei sitä

täysin poista. 

Varjoliidossa pilotin osaamisen lisäksi hinauksen alkuvaiheen onnistuminen 

riippuu myös hinaajasta. Liian aikainen voimakas hinaus jättää siiven 

sakkaustilaan. Varsinkin moottorikelkkahinaus talvella tuulessa on altis 

tilanne. Speedbarin polkaisu hinauksen alussa tai hinaustuen käyttö vähentää 

sakkausriskiä. 

Etenkin talviolosuhteissa esiintyi myös tapauksia, jossa liidin oli osallinen 

onnettomuustilanteeseen. Pakkanen pahensi tilannetta, jossa liitimen punokset 

esim. iän, kostuneisuuden tai käyttämättömyyden vuoksi epätasaisesti venyneet 

eri punossarjojen kesken. Kun takapunosten pituus on lyhentynyt suhteessa 

etummaisiin, on trimminopeus liian hidas ja sakkaustilanne lähellä. 

Punosten kuntoon on etenkin ikääntyneiden, kostuneiden ja pitempään 

varastoitujen liidinten osalta kiinnitettävä erityistä huomiota etenkin 

talvella. Myös hinausvoima on suhteutettava tähän riskiin. Eri puolten punosten 

vertaaminen keskenään ei vielä paljasta ongelmaa. 

Varjoliidon hinausonnettomuuksissa tyypillisesti jouduttiin heiluriliikkeeseen, 

jota ei saatu vaimenemaan ennen kovaa laskua. Tällöin tyypillinen vamma oli 

nilkkamurtuma. On syytä miettiä, miten parhaiten vaimentaa heilahdukset ilman 

sakkausriskiä sekä kuinka kovan laskun 

yhteydessä tulisi tulla maahan. Pyrkimys yrittää jaloilleen laskua johtaa 

helposti nilkan murtaviin voimiin. Laskuvarjohyppääjien käyttämä hallitun 

kaatumisen tekniikka lienee turvallisin tapa selvitä kovista laskuista. 

Vastaavanlainen kooste kuin 2002 kaikista onnettomuuksista on tekeillä ja 

ilmestyy tähän jatkoksi valmistuttuaan. 

2004: 

PP2 opp 4 lentoa 

Korkean lennon päätteeksi laskeutui kohtuullisessa tuulessa 30 astetta vinoon 

huolimatta radioiduista ohjeista. Lasku meni istualleen ja toinen jalka taittui 

alle ja pohjeluuhun tuli murtuma. 

Pilvikatto ja myöhäinen iltapäivä haittasivat korkeuden arviointia lumisella 

järvellä. 

=> jälkiä, rättejä ym. laskupaikoille merkiksi helpottamaan arviointia. 

Petri Rantalan kooste: 

.1 VL (4), 13.1.2002 

Lentokokemus: 4 kpl, joista 4 kpl viimeisen 90 vrk aikana 

Säätila: 1 - 5 m/s, puuskainen Lämpötila 0 C 

Liidin: Apco Sentra 31 

Tapahtumat: 

- rukkashinauksessa vetovoima kasvoi liian suureksi puuskan johdosta 

- varjo jäi taakse 

- heiluri, varjo eteen 

- oppilas törmäsi jäähän istuma-asennossa 

- lannerangassa murtumia 

Kommentit: 

- > liian puuskainen tuuli kouluttamiseen 

1.2 VL (6), 2.3.2002 

Lentokokemus: - h, joista - h viimeisen 90 vrk aikana 

Säätila: 3 - 4 m/s, tasainen Lämpötila –5 - 10 C 

Liidin: Apco Sabra 

Tapahtumat:

- oppilas teki päällevetoharjoittelua 

- punos tarttui jalkaan ja kaatoi lentäjän mahalleen jäälle 

- 2 kylkiluuta murtui ja sapessa pieni verenpurkauma 

Kommentit: 

- > tarkkuutta ja huolellisuutta lennonvalmisteluun 

1.3 VL (10), 4.5.2002 

Lentokokemus: - h, joista - h viimeisen 90 vrk aikana 

Säätila: 4 - 5 m/s, tasainen Lämpötila 10 C 

Liidin: Gradient Topas 

Tapahtumat: 

- oppilas tekemässä rinnestarttiharjoitusta Levin huipulta 

- startti epäonnistui 

- varjon kuoletus epäonnistui ja oppilas juoksi varjon perässä kivikkoiselle 

alueelle 

- jalkaterä meni kivien väliin ja taittui 

- nilkka meni sijoiltaan, paha kudosvaurio, hiusmurtuma 

Kommentit: 

- >tuuli ehkä liian kova kouluttamiseen 

1.4 VL (12), 29.5.2002 

Lentokokemus: oppilaan 2. korkea lento 

Säätila: 0 m/s, Lämpötila 13 C 

Liidin: Gradient Impulse 26 

Tapahtumat: 

- oppilaan toinen korkea hinaus lähdössä 

- irtoamisen jälkeen liidin kallistui vasemmalle, oppilas jarrutti oikealla 

jarrulla 

- liidin ohjautui ”yli” oikealle, jolloin oppilas jarrutti vasemmalla 

- molemmat jarrut olivat vedettynä, liidin sakkasi 

- hinaaja lopetti hinauksen, oppilas tuli maahan takakenossa asennossa 

- kantaluun murtuma ja selkänikaman hiusmurtuma 

Kommentit: 

- > perusohjaustaito ei vielä kehittynyt riittävästi, toisen korkean lennon 

jännitys? 

1.5 RL (13), 7.6.2002 

Lentokokemus: 0 h. Varjoliitimellä 150 h 

Säätila: 1 m/s, tasainen 

Liidin: Icaro Mars, pienempi koko 

Tapahtumat: 

- oppilaalla 20 juoksustarttia rinteestä 

- toisessa rukkashinauksessa oppilaan asento kääntyi vaakasuoremmaksi ja liidin 

ajautui hinauslinjalta sivuun. 

- opettaja irrotti hinausnarun n. metrin korkeudesta 

- lasku epäonnistui mennen mahalleen 

- liitimen pyörät eivät pyörineet kunnolla (maan epätasaisuuden vuoksi) ja 

liidin meni nokalleen (tuuli 1 m/s) 

- oppilaan olkavarsi murtui 

Kommentit: 

- > tyypillinen tapahtuma rl-koulutuksessa, joita sattunut useita kertoja 

aikaisemmin. (asento, ajautuminen sivuun, tuulen heikkous, irroituskorkeus, 

alustan tasaisuus jne) 

- onnettomuus tapahtui klo 22.00, väsymystä lentopäivästä?

1.6 RL (16), 4.8.2002 

Lentokokemus: 25 min, joista 25 min viimeisen 90 vrk aikana 


Liidin: Icaro Mars, isompi koko 

Tapahtumat: 

- oppilaan ensimmäinen hinaus kahdella hinausnarulla 

- 1.narun irroitus vei huomion ja liidin kallistui vasemmalle. 

- hinaus keskeytettiin, kaartoi jatkui eikä oppilas irroittanut narua huudoista 

huolimatta. 

- kaarto jatkui n. 420 astetta, jolloin liidin törmäsi metsän puihin 

Kommentit: 

- > jännittävä tilanne vei huomion, kypäräradiota ei ollut 

- > kokonaislentokokemus ennen tätä 7 lentoa – korkeita vai yhteensä? 

2) Siiven vakavuudet, epänormaalit lentotilat yms. 

2.1 VL (1), 6.1.2002 

Lentokokemus: 11 h, joista 48 min viimeisen 90 vrk aikana, PP2 

Säätila: 4 - 6 m/s, puuskainen Lämpötila -3 C 

Liidin: Airea Shape, DHV 2 

Tapahtumat: 

- PP2 pilotti kokeili liidintä (DHV2) 

- laskukierroksessa kaarrettaessa perusosalle liitimen vasen reuna ruttasi ja 

liidin joutui spinniin. 

- lentäjä tuli spinnissä maahan saakka, ei loukkaantunut 

Kommentit: 

- > liitimen kokeilu liian pahassa kelissä (puuskainen, 8-12 solmua) 

2.2 VL MO (3), 22.1.2002 

Lentokokemus: 198 h, joista 10 h viimeisen 90 vrk aikana, PP3 

Säätila: 2 - 4 m/s, tasainen Lämpötila -3 C 

Liidin: Elle 34, Adventure 

Tapahtumat: 

- moottorivarjoliitäjä oli tulossa laskuun 

- kaarrettaessa loppuosalle siipi kaartosakkasi n. 30 metrissä vajoten maahan 

saakka muotonsa säilyttäen. 

- varusteet ja lentäjä vahvasti kuurassa pitkän lennon jälkeen 

- jalat kipeytyivät, varustevaurioita 

Kommentit: 

- > siiven jäätäminen muutti todennäköisesti siiven sakkausominaisuuksia 

- > loivempi kaarto ylempänä olisi voinut estää tapahtuman 

2.3 VL (8), 30.3.2002 



Liidin: Jojo Wing Yoki S 

Tapahtumat: 

- varjoliitäjä ajautui rinteessä kohtaan, jossa muodostuu turbulenssia 

- siipi ruttaantui puoliksi ja kääntyi päin rinnettä 

- laskeutuminen hakkuuaukiolle, siipi jäi kiinni puuhun 

- ei vahinkoja

2.4 VL (11), 20.4.2002 


Säätila: 2 - 3 m/s, Lämpötila 8 C 

Liidin: Apco Fiesta S 

Tapahtumat: 

- varjoliidin jäi hinauksessa 2 kertaa huomattavan taakse eikä tuntunut toimivan 

kunnolla. 

- lentäjä laukaisi narun irti 

- irrotuksen jälkeenkään liidin ei tuntunut lentävän kunnolla vaan vajosi yli 4 

m/s 

- liidin ei ollut ohjattavissa eikä jarruilla pumppaaminen muuttanut tilannetta 

- käytössä oli hinaustuet 

- ei vaurioita 

Kommentit: 

- > luultavasti liidin syväsakkaustilassa 

3) Väärin arvioidut olosuhteet 

3.1 VL (2), 12.1.2002 


Säätila: 7 m/s, puuskainen Lämpötila 1 C 

Liidin: Firebird Booster XL, DHV 2 

Tapahtumat: 

- tuuli voimistui lennon aikana verrattuna aikaisempiin lentoihin 

- liidin ei kulkenut vastatuuleen aiotulle laskupaikalle 

- lentäjä lähti myötätuulesta etsimään toista laskupaikkaa 

- lasku hakkuuaukealle, puun väistäminen matalalla, jolloin liidin sakkasi 

- kova lasku, alaselän kipuja 

Kommentit: 

- pilotti: maastolaskupäätös olisi pitänyt tehdä aiemmin 

3.2 VL (5), 25.3.2002 


Säätila: 16 kts, puuskat 25-30 kts Lämpötila 2 C 

Liidin: Gradient? Topas 26 

Tapahtumat: 

- tuuli yltyi ja muuttui puuskaiseksi sekä muutti suuntaansa 30 astetta kesken 

rinnetuulilennon 

- liidin ei edennyt enää vastatuuleen 

- liidin heittelehti puuskaisuuden vuoksi, mutta lentäjä hillitsi heilumista 

jarruilla 

- lentäjä kääntyi sivutuuleen etsiäkseen laskupaikan (=sopivan puun) 

- paikan valittuaan lentäjä laskeutui siihen myötätuulessa 

- lentäjä tarttui puuhun ja siipi jatkoi eteenpäin kuoleentuen seuraavaan puuhun 

- ei vaurioita lentäjälle eikä varusteille. 

Kommentit: 

- liian voimakas ja puuskainen tuuli lentämiseen 

3.3 VL (18), 10.8.2002 


Säätila: 5 – 7 kts, tasainen Lämpötila 18 C 

Liidin: Gin Oasis, DHV 1-2 

Tapahtumat: 

- varjoliitäjä teki laskua peltoon, noin 1 km starttipaikan taakse 

- myötätuuliosa meni liian pitkälle eikä liidin päässyt pellolle saakka, vaan 

lasku tapahtui n. 25 m korkeaan kuuseen.

- palokunta auttoi pilotin alas 

- vain varustevaurioita 

Kommentit: 

- virhearviointi maastolaskutilanteessa, virhearviointi jo siinä, että 

maastolaskuun yleensä jouduttiin 

3.4 VL (19), 10.8.2002 



Liidin: Jojowing Yoki 

Tapahtumat: 

- varjoliitäjiä oli lentämässä rinnetuulessa 

- opettaja antoi ohjeet, miten lentopaikalla toimitaan ja mihin ei saa mennä 

- eräs varjoliitäjä meni kumminkin rinteen huipun päälle ja ajautui liian 

”taakse” eikä päässyt etenemään rinteen etupuolelle 

- liidin joutui laskevaan ilmaan ja lentäjä joutui tekemään maastolaskun 

- laskussa liidin takertui mataliin puihin, jolloin lentäjä tuli maahan kylki 

edellä puolimetrisen kiven päälle 

- 2 kylkiluuta murtui 

Kommentit: 

- > ohjeet ”unohtuivat” 

3.4 VL (22), 8.9.2002 


Säätila: tuuli tasainen Lämpötila 17 C 

Liidin: Apco Sierra 

Tapahtumat: 

- varjoliitäjä etsi nostoa lähtö/laskupaikan yläpuolella 

- liitäjä joutui laskevaan ilmavirtaukseen ja joutui tekemään maastolaskun 

metsään noin 100 metrin päähän suunnitellusta laskupaikasta 

- ranne ja 1. lannenikama murtuivat 

Kommentit: 

- kokemattomuus termiikkiolosuhteista? Noston lähettyvillä tulee varautua myös 

laskeviin, jotka yleensä ”yllättävät” 

3.5 VLMO (23), 12.10.2002 



Liidin: ProDesign Relax 38, PAP 

Tapahtumat: 

- moottorivarjoliitäjä starttasi lähes tyynessä kelissä 

- päälle noustuaan liidin painui keskeltä hieman kasaan 

- startti ”venyi” liiaksi lähtöpaikan pituus huomioiden 

- liidin törmäsi lentäessään paikalla olleeseen maastoautoon siten, että potkuri 

kolahti auton kattoon. 

- potkuri ja kehikko hajosivat ja potkurin palaset sinkoutuivat mm. siiven läpi 

kolmesta kohdasta 

- liidin kumminkin lensi joten pilotti sai laskun tehtyä pehmeästi 

- ei henkilövahinkoja 

Kommentit: 

- väärin arvioidut starttiolosuhteet ja väärin valittu starttipaikka, koska 

etusektorissa oli esteitä. 

4) Muut tapaukset

4.1 RL (7), 30.3.2002 

Lentokokemus: x h, joista 3 h viimeisen 90 vrk aikana, SP5 

Säätila: 3 m/s, tasainen Lämpötila 5 C 

Liidin: LaMouette Topless 

Tapahtumat: 

- riip/uliitäjä oli lähdössä ultrakevyt-hinaukseen ns. triken perässä 

- muutaman askeleen jälkeen starttaava pilotti kompastui pehmeään lumeen ja 

liidin meni nokalleen 

- lentäjä löi päänsä liitimeen 

- kipuja otsassa 

Kommentit: 

- > starttipaikka puutteellisesti valmisteltu ko. lentoonlähtöön 

- > koulutuksen puute ko. lentämiseen (?) 

4.2 RL (9), 20.4.2002 

Lentokokemus: 92 h, joista 4 h viimeisen 90 vrk aikana, SP4 


Liidin: Moyes Litespeed 156 

Tapahtumat: 

- hinauksessa riippuliidin alkoi kallistua oikealle ylänarun irrotuksen jälkeen 

- lentäjä yritti korjata, mutta ei onnistunut vaan irrotti toisenkin narun 

- lentäjä päätti jatkaa alkanutta kaartoa myötätuuleen ja törmäsi puustoon 6-7 

metrin korkeudessa 

- liidin jäi roikkuman puuhun, ei vahinkoja 

Kommentit: 

- > vähäinen lentokokemus viime aikoina, vaativa liidin, metsä lähellä 

hinauslinjaa 

4.3 VL (14), 16.7.2002 



Liidin: Firebird Matrix M 

Tapahtumat: 

- varjoliidin alkoi startin jälkeen kääntymään vasemmalle. 

- vastajarrua vedettäessä liidin sakkasi ja lentäjä putosi maahan istumaasennossa 

noin 5 metristä 

- vetopaine normaali, tuuli tasainen 2 m/s suoraan edestä 

- lannenikaman murtuma 

- liitimen tarkastuksessa löydettiin B-punoksista sotkuja, jotka ehkä estivät 

liitimen lentämisen 

Kommentit: 

- > huolellisuutta lennon valmisteluun 

4.4 VL (15), 18.7.2002 



Liidin: Firebird Booster 

Tapahtumat: 

- varjoliitäjä laskeutui nurmikolle 

- jalka osui ruohomättääseen ja taittui sivusuunnassa vaikka jalassa oli 

varrelliset liidinkengät 

- nilkasta nivelsiteet 

4.5 VL (17), 14.7.2002


Säätila: 0 m/s, tasainen 

Liidin: Apco Fiesta 

Tapahtumat: 

- varjoliidin ei noussut kunnolla päälle 

- pilotti yritti työntää A-liinoista eteenpäin ja hidasti juoksuaan 

- pilotti tempautui ilmaan siiven ollessa vielä takana 

- pilotti jarrutti, ilmeisesti tahattomasti kyytiin tempautuessaan, ja sen 

huomatessaan päästi jarrut 

- siipi tuntui lentävän tässä vaiheessa 

- sitten siipi ei tuntunut enää lentävän ja pilotti ajatteli pienentää 

kohtauskulmaa A-liinoja lyhentämällä. 

- tätä ennen liidin kumminkin jo tyhjentyi ja lentäjä alkoi pudota n. 10 

metristä 

- lentäjä irrotti hinausköyden joka edelleen veti eteenpäin (maassa vai 

ilmassa?) 

- liitimen tarkastuksessa löydettiin takapunoksessa solmu, joka lyhensi punoksen 

mittaa n. 10 cm. 

- lannenikama murtui 

Kommentit: 

- > huolellisuutta lennonvalmisteluun, päällevedot ennen starttia jäi tekemättä 

4.6 VL (20), 17.8.2002 


Säätila: tuuli puuskainen Lämpötila 25 C 

Liidin: Apco Fiesta M 

Tapahtumat: 

- startissa siiven ollessa vielä melko takana tuli puuska, joka käänsi liidintä 

oikealle lock-outiin 

- pilotin vastaohjaus auttoi, mutta siipi jäi taakse ja sakkasi 

- pilotti putosi maahan heilurissa 5 metrin korkeudesta 

- yläselän nikamassa murtuma 

4.7 VL (21), 10.8.2002 


Säätila: tuuli tasainen Lämpötila 20 C 

Liidin: Perche Grafiti, DHV 1-2 

Tapahtumat: 

- PP2 lentäjä kokeili kaverinsa liidintä 

- parin päällevedon ja kaverin kommenttien perusteella siipi nousee päälle 

hitaammin kuin lentäjän oma 

- startissa kaikki tuntui sujuvan hyvin, kunnes lähettäjä keskeytti hinauksen 

- liidin kaatui taakse ja lentäjä tuli maahan muutaman metrin korkeudesta 

- murtumia selkään sekä käteen 

-------------------------------------------------------------------------------- 

Seuraavana oleva karabiiniasia on käännetty DHV:n sivuilla olevasta 

turvallisuustiedotteesta, alkuperäinen löytyy osoitteesta 

http://www.dhv.de/english/sicherheit/index.html (muutenkin hyödyllinen osoite 

liidinkalustoasioissa). 

----------------------------------------

"Yksi Parafly Automatic by AustriAlpin valjaskarabiini rikkoutui varjoliitimen 

startin yhteydessä. Tätä karabiinia on käytetty jatkuvasti yli kolmen vuoden 

ajan DHV:n testilennoilla. Tutkimusten jälkeen ilmeni, että todennäköisimmin 

nikkeli-kromi-pinnoite on aiheuttanut vikoja karabiinin alumiinimateriaaliin. 

Käytön yhteydessä alumiinin murtumat ovat kasvaneet ja aiheuttivat lopulta 

karabiinin totaalisen katkeamisen. 

Yhdessä valmistajan, AustriAlpin:in kanssa DHV on päättänyt seuraavasta 

varotoimenpiteestä: 

Kaikki Parafly Automatic by Austrialpin -varjoliitovaljaskarabiinit, joissa on 

vaalea kromipinnoite, on poistettava käytöstä. 

Tämän tyyppisiä karabiinejä on saatavana erilaisilla pinnoitteilla, ja ongelma 

koskettaa vain niitä, joissa on vaalea kromipinnoite. Mikäli on pienintäkään 

epäilystä viallisten karabiinien tunnistamisessa, on otettava yhteys 

valmistajaan, Austrialpin, Industriezone C 10, A-6166 Fulpmes, e-mail: 

office@austrialpin.at, Tel.: 0043-5225-65248-0. 

Turvallisuustiedote astuu voimaan kun se on julkaistu NFGH:ssa (varjo- ja 

riippuliito uutiset). Varotoimenpiteet on suoritettava ennen seuraavaa lentoa. 

Gmund 14. joulukuuta 2001 

Klaus Tänzler 

Managing Director" 

------------------------------------------- 

Sama lisätietoineen löytyy myös nettisivuiltani http://www.paratronic.fi 

Terveisin 

Petri Rantala 

Omakohtaista: 

1. 

Koulutuksessa siipeen nähden 10 kiloa ylipainoisena jouduin syväsakkaus tilaan 

laskeutuen 

lähes pystysuoraan platalle Cessnojen päälle . Yritin ohjata jolloin 

laskunopeus kiihtyi. Vanhoja 

armeijan opetuksia kaiketi senverran ydinjatkeessa että en loukkaantunut 

pahasti. Cessnatkin 

säilyi ehjänä . Tuuria rutkasti - ei taitoja. 

2. 

Turbulenttisessä kelissä finaalissa kulin radiosta purkkarin viestin: "Keltainen 

liidin hei, tulen 

takaasi laskuun . . . . . - - - -" . Jotain muutakin vielä josta en saanut 

selvää, enkä voinut painaa tangenttia siinä tilanteessa . Yritin pientä 

vaaputusta vastaukseksi. 

Laskun olin ajatellut kentälle metsän reunaan kuten aina aikaisemminkin. 

Kosketuskohdan eteen 

oli tullut ihminen yllään keltaiset haalarit. Tämä heiluu kv. hätämerkin tavoin 

X - I - X - I hyvin 

näkyvästi, jolloin minulla sytytti: Tulossa onkin KAKSI purkkaria rinnatusten. 

Muutin finaalin suuntaa hiukan jotta voisin laskeutua liikenteestä suljetulle

tielle. Reunapuusto 

aiheutti kuitenkin turbua joka ruttasi siiven kravatille. Putosin suoraan noin 

100 jalkaa mutta 

sain siiven auki juuri ennen latvustoa. Vieläpä tuurilla vastatuuleen. Jarrutin 

siiven suuren 

haavan latvaan myssyksi, sain rungosta otteen ja kiipesin alas. Purkkaripilotit 

kaatoi puun ja 

nyppivät siiven ( Apco Simba ) irti lähes ehjänä. Henkilövaurioilta vältyttiin 

kun keltahaalarinen 

"lennonjohtaja" ehti häipyä. Kuulemma joku paikallinen juristi. Poikennut vain 

sattumalta paikalle. 

3. Ylivieskassa laskeuduin peltoon ja ajattelin lynentää finaalia korvilla 

etten joudu metsänreunan lähelle roottoriin. No mitäs muuta kuin tarmokkaasti 

punoksista ( KESKI A;t vahingossa) ja Simba tulee sisään tottelevaisesti - aivan 

symmetrisesti kyllä ja aukenee melkoisen "finaalinlyhennyksen" 

jälkeen heijariin. Lasku onnistui, mutta jotkut "lennonopettajat" olivat nähneet 

tapauksen. 

"Hirveänkauheaa --- voivoivoi - sinä ne Simban ( leijona ) hampaat nähtiin . . . 

" Ja: " Mikähän toikin vaari luulee olevansa - tappaa ittensä vielä". Sävy tosin 

viestii hiukan muuta: "Kyllä se pian 

kuolee siitä pelleilemästä - onneksi. 

Niinpä - kateuttahan se vain on - kun pursipilotit anttaa oman lausuntonsa: "toi 

keltainen liidin on ainoa SIIVEN näköinen rätti täällä" 

4. Jatkuu huomenna . . . ;) 

JoukoA

Sakkaus

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?