Lamboree-asiakaslehti 1/2011 - Lahden ammattikorkeakoulu
Lamboree-asiakaslehti 1/2011 - Lahden ammattikorkeakoulu
Lamboree-asiakaslehti 1/2011 - Lahden ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
LAMBOREE<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n <strong>asiakaslehti</strong> 1 | <strong>2011</strong><br />
PALVELUJAKIN<br />
VOI MUOTOILLA<br />
sivu 10<br />
TAIDEPAJAT LUOVAT<br />
TYÖHYVINVOINTIA<br />
sivu 12<br />
TONTTIPÖRSSISTÄ<br />
IHANNETONTTI<br />
sivu 15<br />
Maija Härkönen:<br />
KIINA ON MAHDOLLISUUS<br />
MYÖS PK-YRITYKSILLE<br />
sivu 4
LAMBOREE<br />
www.lamk.fi<br />
Kuvataidepajasta<br />
luovuutta ja<br />
työhyvinvointia<br />
FELLMANNIA MUOVAUTUU<br />
TARPEIDEN MUKAAN<br />
Oppimiskeskus Fellmanniasta<br />
tulee monipuolinen palvelukokonaisuus<br />
ja oppimisympäristö.<br />
YKSI MESSUPÄIVÄ,<br />
VUOSI TYÖTÄ<br />
Opiskelijoiden toteuttama<br />
DuuniExpo työllistää<br />
nuoria vuoden ajaksi<br />
erilaisiin tehtäviin.<br />
INDEX<br />
1 | <strong>2011</strong><br />
JULKAISIJA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Teinintie 4, PL 214, 15101 Lahti, www.lamk.fi<br />
SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Viestintä- ja markkinointipalvelut<br />
TOIMITUS Päätoimittaja Risto Ilomäki | Toimitussihteeri Joanna Vihtonen<br />
Toimittajat Silja Hjerppe, puh. 044 708 0641, silja.hjerppe@phkk.fi ja Joanna Vihtonen, puh. 044 708 0398, joanna.vihtonen@phkk.fi<br />
Graafinen suunnittelu ja taitto Anna Räikkönen, puh. 044 708 0642, anna.raikkonen@phkk.fi Kannen kuva Anna Räikkönen<br />
Toimituskunta Ari Hautamäki, Risto Ilomäki, Erja Katajamäki, Tuula Kilpinen, Joanna Vihtonen, Ulla Weijo<br />
ILMOITUSMYYNTI JA OSOITTEENMUUTOKSET Anu Korkkula, puh. 044 708 0699, anu.korkkula@phkk.fi<br />
PAINOSMÄÄRÄ 5000 kpl PAINO Esa Print Oy | ISSN 1239-4246 | <strong>Lamboree</strong>-<strong>asiakaslehti</strong> ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.<br />
3<br />
4<br />
6<br />
7<br />
8<br />
9<br />
10<br />
12<br />
15<br />
16<br />
17<br />
18<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Kilpailukykyä ja hyvinvointia<br />
TEEMA | TUTKIMUS, KEHITYS & INNOVAATIO<br />
Kiina avaa mahdollisuuksia myös pk-yrittäjille<br />
PINNALLA<br />
Ajankohtaisia uutisia<br />
Menetelmäpankista tietoa työelämän kehittämiseen<br />
MINIGALLUP<br />
Mitä LAMK:n uudelta strategialta odotetaan?<br />
KOLUMNI<br />
Heini Moisio: Muotoilu kuuluu lahtelaiseen katukuvaan<br />
Palvelumuotoilusta uusia näkökulmia<br />
kuntalaisten palveluihin<br />
TYÖHYVINVOINTI<br />
TAIKA-hanke tuo luovuutta työpäivään<br />
Viestintäsuunnittelija Silja Hjerppe testasi,<br />
miten taidelähtöinen menetelmä toimii<br />
Tonttipörssi voi löytää ihannetontin<br />
Fellmanniassa yhdistyvät yhteisöllisyys ja yksilöllisyys<br />
Termolevy taipuu moneen muotoon<br />
Duuni-Expo on opiskelijoiden voimanponnistus<br />
Lahti tulee lunastamaan<br />
kulttuuripääkaupunkihankkeessa<br />
esille nostetun<br />
ajatuksen: lahtelainen<br />
kulttuuri on huippuosaamista<br />
ja arjen luovuutta.
KILPAILUKYKYÄ JA<br />
HYVINVOINTIA laajalle<br />
MetRopolialueelle<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong> on Päijät-Hämeen<br />
suurin korkeakoulu ja sen<br />
osuus alueen korkeakoulujen tutkimus-<br />
ja kehittämispanoksesta on yli puolet. Viime<br />
vuosi oli erittäin tuloksellinen <strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
tutkimus- kehittämis ja innovaatiotoiminnalle<br />
(TKI). Olimme maakunnan<br />
suurin julkisrahoitteinen TKI-toimija.<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong> hallinnoi<br />
vuonna 2010 yhteensä 33 TKI-projektia ja oli<br />
partnerina 19 projektissa. TKI-toiminnan laajuus<br />
kasvoi reilut 20 % edellisen vuoden 4,6<br />
miljoonasta eurosta 5,7 miljoonaan euroon.<br />
Monialainen ja ennakointiin perustuva<br />
TKI-toimintamme edistää Päijät-Hämeen ja<br />
Metropolialueen kehittymistä, kilpailukykyä<br />
ja hyvinvointia. Tavoitteenamme on läheinen<br />
yhteistyö alueen elinkeinoelämän kanssa osana<br />
kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja sekä eri<br />
osaamisalueittemme yhdistäminen monialaisesti<br />
uutta luovalla tavalla.<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n TKI-strategian<br />
tahtotilan 2015 muodostavat asiakaslähtöinen<br />
ja avainosaamiseen perustuva TKIprofiili,<br />
tuloksellinen sisäinen, kansallinen ja<br />
kansainvälinen verkostoituminen ja integroituminen<br />
sekä avointen ja käytäntölähtöisten<br />
innovaatioprosessien omaksuminen ja soveltaminen.<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n TKItyö<br />
toteutuu monitoimijuutena, missä<br />
mukana ovat <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
opettajat, opiskelijat ja muu henkilöstö (esim.<br />
projektitoimijat) sekä elinkeinoelämä, kunnat,<br />
järjestöt, muut koulutus-, tutkimus- ja<br />
kehittämisorganisaatiot. Tavoitteena on toimijoiden<br />
vastavuoroinen kumppanuus. Perusajatuksena<br />
on, että koulutus- sekä tutkimus-,<br />
kehitys- ja innovaatiotoiminta muodostavat<br />
toisiinsa nivoutuvan kansainvälisyystoimintamme<br />
kanssa integroituneen kokonaisuuden,<br />
jonka tuloksena syntyy tehokasta aluekehitysvaikutusta.<br />
TKI-toiminta on parhaimmillaan yhteisöllistä,<br />
verkostoitunutta, avointa, tulkitsevaa,<br />
käytäntö-, tarve- ja asiakaslähtöistä sekä<br />
monialaista että eri rajapintoja ylittävää. Tämä<br />
lehden artikkelit tekevät näkyväksi erilaisten<br />
esimerkkien kautta tällaista alueellista, kansallista<br />
ja kansainvälistä TKI-toimintaamme.<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>lta odotetaan<br />
paljon. Vastatakseen näihin odotuksiin<br />
kehitämme tänä vuonna voimakkaasti<br />
myös innovaatioihin tähtääviä<br />
oppimisympäristöjä, mistä esimerkkinä on<br />
tässä lehdessä esiteltävä oppimiskeskus Fellmannia.<br />
Lisäksi meidän on tehtävä sisältöjä<br />
koskevia priorisointeja ja valintoja, edistettävä<br />
laaja-alaisesti TKI-osaamisen hyödyntämistä<br />
sekä tiivistettävä edelleen yhteistyötä muiden<br />
korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän<br />
kanssa.<br />
Profiloitumisessa meidän tulee ottaa huomioon<br />
Päijät-Hämeen kehittämisen painopisteet<br />
ja <strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n erikoisosaaminen.<br />
TKI-toiminnan yhtenä haasteena<br />
on toimintaympäristön kansallinen ja kansainvälinen<br />
laajentaminen. Vaikka <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
keskeinen tehtävä on aluekehitys,<br />
on kansainvälisten verkostojen ja kumppanuuksien<br />
vahvistaminen selkeä tämän hetken<br />
painopisteemme. Meidän tulee toimia kansainvälisenä<br />
yrittäjyys- ja innovaatio<strong>ammattikorkeakoulu</strong>na<br />
yhdistäen työelämää, oppijoita<br />
ja opettajia laajan metropolialueen kilpailukyvyn<br />
ja hyvinvoinnin edistämiseksi.<br />
Ilkka Väänänen, tutkimusjohtaja, t&k -toiminta<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
KUVA: ANNA RÄIKKÖNEN<br />
3
4<br />
Katse Kohti KIINAA<br />
Projektipäällikkö Maija Härkönen haluaa auttaa suomalaisia pieniä<br />
ja keskisuuria yrityksiä Kiinan-markkinoille.<br />
– KIINAN-mArKKINAT kasvavat räjähdysmäisesti.<br />
Suomen markkinat ovat pienet,<br />
joten kansainvälistyminen on suomalaisille<br />
yrityksille tärkeää. Monen pk-yrityksen<br />
asiakkaat ovat jo Kiinassa, joten yritysten<br />
on lähdettävä esimerkiksi alihankkijoina<br />
mukaan, sanoo Maija Härkönen.<br />
Valtio-opin tohtori Härkönen toimii<br />
projektipäällikkönä <strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
BENCH-hankkeessa (Beneficial<br />
Business Contacts between the Central<br />
Baltic Region and China).<br />
– Kiina ei ole enää se maa, jonne mennään<br />
tekemään tuotteita muita maita varten.<br />
Kiinassa on valtavat sisämaan mark-<br />
kinat, ja kiinalaiset tuottavat itse yhä<br />
korkealaatuisempia tuotteita. On toivottavaa,<br />
että Suomen pk-yritykset huomaavat<br />
tässä kehityksessä mahdollisuuden eivätkä<br />
vaaran.<br />
Härkönen muistuttaa, että Kiinanmarkkinoille<br />
lähteminen ei ole itsessään<br />
arvokasta vaan lähtökohta on, että kansainvälistymällä<br />
suomalainen yritys pystyy<br />
lisäämään vaurautta Suomessa. Suurin osa<br />
Suomen yrityksistä on pk-yrityksiä, ja ne<br />
ovat pääasiallisia työpaikan luojia.<br />
BENCH-ProjEKTI TuKEE ja edistää<br />
pienten ja keskisuurten yritysten toimin-
taa Kiinassa. Hanke välittää suomalaisille<br />
pk-yrityksille käytännönläheistä tietoa<br />
siitä, miten Kiinan-markkinoille pääsee ja<br />
mitä kanavia on käytettävissä joko suomalaisten<br />
tai kiinalaisten kumppaneiden löytämiseksi.<br />
BENCH järjestää muun muassa Kiinan<br />
liiketoimintaympäristöön perehdyttäviä<br />
seminaareja ja workshopeja. Tällä<br />
hetkellä projektissa on mukana noin kolmekymmentä<br />
suomalaista yritystä, ja<br />
lisäksi hanke toimii Ruotsissa ja Virossa.<br />
– BENCH-projektiin pääsee edelleen<br />
mukaan, meille voi tulla ja meiltä voi lähteä.<br />
Jos workshopit ja seminaarit eivät sovi<br />
kalenteriin, me tulemme mielellämme yrityksiin<br />
keskustelemaan sopivasta Kiinastrategiasta.<br />
ProjEKTIN HuomIoN kohteena ovat<br />
erityisesti ympäristöalan yritykset. Kiinalaisia<br />
on jo yli 1.3 miljardia, ja energian ja<br />
veden kokonaiskulutus on valtavaa. Kiinan<br />
johto investoi huomattavia määriä<br />
rahaa uuden ympäristöteknologian kehittämiseen,<br />
tuontiin ja käyttämiseen.<br />
– Suomalaisilla pk-yrityksillä on korkeatasoista<br />
ympäristö- ja energiateknologiaa,<br />
jota kiinalaiset haluavat.<br />
Pienellä yrityksellä kansainvälistymisen<br />
esteenä on usein resurssien ja osaamisen<br />
puute. Tämä on tullut voimakkaasti<br />
esille BENCH-projektissa tehdyissä tutkimuksissa.<br />
– Kiina koetaan hyvin vieraaksi sekä liiketoimintatavoiltaan<br />
että kulttuuriltaan. Se<br />
on yksipuoluevaltio, jossa liiketoiminnan<br />
harjoittaminen merkitsee usein bisneksen<br />
tekemistä Kiinan valtion kanssa. Tämän<br />
vuoksi pk-yritykset hyötyvät huomattavasti,<br />
kun julkiset toimijat, kuten kunnat ja<br />
kaupungit, ovat mukana avaamassa Kiinan-<br />
teeMa | tutKiMus, Kehitys & innovaatio<br />
markkinoita suomalaisten yritysten kanssa.<br />
On hienoa, että <strong>Lahden</strong> kaupunki on yksi<br />
BENCH:in osarahoittajista.<br />
Kiinassa pk-yritykset loivat 80 prosenttia<br />
kaupunkialueiden työpaikoista vuonna<br />
2009. Pk-yritykset ovat usein suurten yritysten<br />
alihankkijoita, joten suomalaisetkin<br />
pienyritykset voivat kansainvälistyä suurten<br />
yritysten alihankkijoina.<br />
– BENCH tarjoaa yrityksille mahdollisuuden<br />
verkostoitua ja solmia kontakteja<br />
Kiinassa toimiviin vetureihin.<br />
Myös Euroopan Unioni on alkanut<br />
tukea eurooppalaisia pk-yrityksiä Kiinassa.<br />
Se perusti ensimmäisen pk-yrityksiä<br />
auttavan keskuksen Pekingiin tämän<br />
vuoden alussa. Härkösen mukaan pk-yritysten<br />
merkitys on kasvamassa maailmanlaajuisesti,<br />
ja niiden keskeinen rooli talouskasvussa<br />
tunnustetaan entistä paremmin<br />
myös Kiinassa.<br />
BENCH-HANKKEEssA yHDIsTyy kaksi<br />
Maija Härkösen suurta mielenkiinnonkohdetta:<br />
pk-yritykset ja Kiina. Ennen<br />
kuin BENCH toi Härkösen Lahteen,<br />
hän työskenteli ympäristöalan pk-yrityksissä<br />
Yhdysvalloissa 15 vuoden ajan. Hän<br />
kehitti ja markkinoi erityisesti laivaliikenteen<br />
ja voimalaitosten päästöjä vähentäviä<br />
teknologioita Yhdysvalloissa, Itä-Euroopassa,<br />
Meksikossa ja Kiinassa.<br />
Ennen yksityissektorilla työskentelyä<br />
Härkönen opetti Georgetownin yliopistossa<br />
valtio-oppia ja kansainvälistä politiikkaa.<br />
Väitöskirjassaan hän tutki siviiliyhteiskunnan<br />
kehittymisestä Venäjällä.<br />
<strong>Lahden</strong> Alueen Kehittämisyhtiö Oy<br />
Lakes on Härkösen tärkeä yhteistyökumppani.<br />
Lakesin tehtävä BENCH-projektissa<br />
on herättää kiinalaisten kiinnostusta<br />
investoida Suomeen.<br />
teKsti: silja hjeRppe | Kuva: anna RÄiKKönen<br />
– Liiketoiminnan aloittaminen Kiinassa<br />
on suomalaisyrityksille kallista,<br />
koska se vie paljon aikaa. On luotava verkostot,<br />
solmittava henkilökohtaisia suhteita<br />
mahdollisiin yhteistyökumppaneihin,<br />
palkattava paikallisia työntekijöitä,<br />
tulkkeja ja lakimiehiä.<br />
– Julkinen sektori ei tarjoa suomalaisille<br />
pk-yrityksille riittävää rahoitusta kansainvälistymiseen.<br />
Yksi tapa helpottaa pääomatarvetta<br />
on mahdollistaa kiinalaisten investoinnit<br />
suomalaisiin pk-yrityksiin.<br />
Kiinassa on alkamassa kokeilu, jossa<br />
kiinalaisille pk-yrityksille sallitaan mahdollisuus<br />
kerätä pääomaa yksityisiltä<br />
markkinoilta. Härkösen mukaan tämä on<br />
merkittävä askel, joka voi näkyä Suomessakin<br />
kiinalaisten investointien kasvuna.<br />
BENCH-PROJEKTI<br />
eli Beneficial Business Contacts<br />
between the Central Baltic Region<br />
and China<br />
• edistää pk-yritysten mahdolli-<br />
suuksia hyötyä Kiinan kasvavista<br />
markkinoista<br />
• kiinnittää erityistä huomiota<br />
ympäristöalan yrityksiin<br />
• pyrkii lisäämään kiinalaisten<br />
investointimahdollisuuksia<br />
BENCH-alueella<br />
• järjestää seuraavan seminaarin<br />
2-Way Street to China 29.3.<strong>2011</strong><br />
Sibeliustalossa, Lahdessa<br />
• on osa eurooppalaista yhteistyöohjelmaa<br />
Central Baltic<br />
INTERREG IV A Programme<br />
2007–2013, joka rahoittaa<br />
valtioiden rajoja ylittäviä<br />
projekteja Itämeren alueella.<br />
→ www.benchproject.eu<br />
5
PINNALLA<br />
6<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong><br />
kehittää metsäteollisuuden<br />
toimitusketjuja<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong> on lähtenyt kehittämään eteläsuomalaisen<br />
metsäteollisuuden toimitusketjuja. Euroopan<br />
aluekehitysrahaston rahoittaman hankkeen tavoitteena<br />
on parantaa metsäteollisuuden ja eri logistiikkatoimijoiden<br />
muodostamien toimitusketjujen tuottavuutta ja tehokkuutta.<br />
Suomessa logistiikkakustannukset muodostavat usein<br />
suuren osan metsäteollisuusyhtiöiden kustannuksista. Tämän<br />
vuoksi toimitusketjut tulisi saada toimimaan mahdollisimman<br />
sujuvasti ja tehokkaasti, jotta saavutettaisiin parempi<br />
palvelutehokkuus loppuasiakkaalle ja pienemmät kustannukset<br />
niin logistiikkayrityksille kuin niitä hyödyntäville<br />
metsäteollisuusyrityksille.<br />
Hankkeessa ratkaistaan ongelmia, joita metsäteollisuusalan<br />
yritykset ovat toimitusketjuissaan kohdanneet. Ratkaistavat<br />
asiat voivat liittyä akuuteista käytännön ongelmista<br />
laajoihin, strategisiin kehittämistapauksiin. Ongelmat voivat<br />
käsitellä esim. niin ostotoimintaan, kuljettamiseen, varastointiin<br />
kuin asiakas- ja toimittajasuhteisiin liittyviä asioita.<br />
Hankkeen avulla voidaan myös ratkoa mm. eri toimitusketjutoimijoiden<br />
yhdessä määrittelemiä ongelmia.<br />
Hanke on osa laajempaa Sustainable Logistics Solutions<br />
Through International Networking -hanketta, jossa ovat mukana<br />
myös Kymenlaakson <strong>ammattikorkeakoulu</strong> ja Laurea-<br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>. Kymenlaakson <strong>ammattikorkeakoulu</strong><br />
keskittyy kansainvälisen logistiikkakehittäjien verkoston luomiseen<br />
ja Laurea <strong>ammattikorkeakoulu</strong> elintarviketeollisuuden<br />
toimitusketjujen tutkimiseen ja kehittämiseen.<br />
Musiikki- ja draamainsituutin<br />
opiskelijat mukana<br />
rock-oopperassa<br />
Sinfonia Lahti esittää elokuussa <strong>Lahden</strong> Sibeliustalossa Andrew<br />
Lloyd Webberin rock-oopperan Jesus Christ Superstar.<br />
Esiintymislavalla nähdään myös joukko <strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
Musiikki- ja draamainstituutin opiskelijoita,<br />
ja esitykset ohjaa yliopettaja Marietta Tevajärvi. Jesus Christ<br />
Superstar soi Sibeliustalossa 25.–27. elokuuta.<br />
Jeesuksen osassa kuullaan Hannu Lepolaa ja Juudaksena<br />
Sami Hintsasta. Maria Magdalenan osassa on Maria<br />
Ylipää ja Kaifaksena Juha Kotilainen. Orkesteria johtaa<br />
Jaakko Kuusisto.<br />
Jesus Christ Superstar julkaistiin albumina vuonna 1970.<br />
Sen ensimmäinen näyttämötuotanto oli New Yorkin Broadwaylla<br />
Yhdysvalloissa vuotta myöhemmin. Rock-oopperasta<br />
tehty elokuva sai ensi-iltansa vuonna 1973.<br />
Kauppiasyrittäjyyspolku<br />
osaksi opintoja<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n liiketalouden ala on ottanut<br />
Kauppiasyrittäjyyspolun osaksi opetussuunnitelmaansa.<br />
Kauppiasyrittäjyyspolku on Ruokakeskon ja <strong>ammattikorkeakoulu</strong>jen<br />
kehittämä väylä kouluttautua K-ruokakauppiaaksi.<br />
Yhteistyösopimuksen myötä Suomessa on nyt 15 <strong>ammattikorkeakoulu</strong>a,<br />
joissa Kauppiasyrittäjyyspolun voi valita<br />
osaksi opintoja.<br />
Kauppiasyrittäjyyspolku tarjoaa päivittäistavarakaupasta<br />
kiinnostuneille <strong>ammattikorkeakoulu</strong>opiskelijoille, erityisesti<br />
tradenomi- ja restonomiopiskelijoille, mahdollisuuden osallistua<br />
päivittäistavarakauppa- ja kauppiasyrittäjätietoisuutta<br />
syventävään lisäopintokokonaisuuteen.<br />
Ruokakeskon rekrytointipäällikkö Gunnar Weckman on<br />
erittäin tyytyväinen alkavaan yhteistyöhön.<br />
– On suuri etu, että opiskelijat voivat suuntautua kauppiasyrittäjyyden<br />
pariin jo opiskeluaikana. Päivittäistavarakaupassa<br />
on paljon erilaisia uramahdollisuuksia, ja tämä<br />
koulutus valmistaa niiden lisäksi myös yleisellä tasolla yrittäjyyteen,<br />
Weckman kertoo.<br />
Isänäkökulmaa<br />
viranomaisten työhön<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n aikuiskoulutusyksikkö hallinnoi<br />
Tasa-arvoa erovanhemmuuteen – isät pois paitsiosta –<br />
projektia, jonka painopisteenä on lisätä isänäkökulmaa viranomaisten<br />
työhön.<br />
Kohderyhmänä ovat Suomen sosiaalialan korkeasti koulutetut<br />
eroperheiden kanssa työskentelevät viranomaiset. Välillisiä<br />
kohderyhmiä ovat mm. eroperheet, neuvolat, huoltajuuspäätöksiä<br />
tekevät tuomarit, maahanmuuttajatyön viranomaiset<br />
ja sosiaalialan koulutusta järjestävät oppilaitokset.<br />
Projektin yhteydessä on järjestetty avoimia kehittämisfoorumeita<br />
eri paikkakunnilla ja täydennyskoulutusta alan<br />
toimijoille.<br />
Syksyllä <strong>2011</strong> järjestetään verkostoseminaari, jonka tarkoituksena<br />
tuoda projektin aikana kertynyt tieto kaikkien<br />
osallistujien käyttöön. Koulutuksen jälkeen toimitetaan oppimateriaalia<br />
ja erillinen opas viranomaisille lapsiperheiden<br />
erotyöskentelyyn.
tietoa työelÄMÄn KehittÄjille<br />
yhdestÄ osoitteesta<br />
360˚-arviointi. Strada-menetelmät. Balanced Scorecard.<br />
Six Thinking Hats. Scrum. Jos haluat tietää enemmän näistä menetelmistä,<br />
klikkaa itsesi Kehittäjän tieto- ja menetelmäpankkiin.<br />
KEHITTäjäN TIETo- ja menetelmäpankki kokoaa yhteen<br />
verkko-osoitteeseen työelämän kehittämishankkeissa kertynyttä<br />
teoreettista ja kokemustietoa esimerkiksi johtamisesta,<br />
strategiatyöstä, prosesseista, projektinhallinnasta ja<br />
työhyvinvoinnista. Tietoja voivat vapaasti hyödyntää kaikki<br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>opiskelijat ja työelämän kehittäjät.<br />
Menetelmäpankista löytyy tietoa erityisesti Työ- ja<br />
elinkeinoministeriön kehittämisohjelman (Tykes) hankkeissa<br />
käytetyistä menetelmistä ja työkaluista. Menetelmät,<br />
ohjeet ja käyttökokemukset on jaettu tieto- ja menetelmäpankkiin<br />
aihepiireittäin. Jokaiseen aihepiiriin on liitetty<br />
myös opinnäytetöitä.<br />
– Tällä hetkellä Kehittäjän tieto- ja menetelmäpankki<br />
sisältää 11 aihepiiriä. Sivustolle on kiinnitetty 29 menetelmää<br />
ohjeineen sekä verkkoartikkeleita menetelmien käyttökokemuksista<br />
Tykes-hankkeissa, kertoo Tietopankista työvälineeksi<br />
-hanketta koordinoiva Marja-Leena Savonen.<br />
KEHITTäjäN TIETo- ja menetelmäpankin ovat koonneet<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n liiketalouden ylempää<br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
osana Tietopankista työvälineeksi -hanketta. Myös liiketalouden,<br />
sosiaali- ja terveysalan ja tekniikan alan opettajat<br />
ovat laatineet aineistoja.<br />
Tietopankin alustan kehittivät sähköistä liiketoimintaa<br />
ja yritysviestintäjärjestelmiä opiskelevat <strong>ammattikorkeakoulu</strong>opiskelijat.<br />
Alustaa kehitetään opiskelijatyönä<br />
edelleen, ja esimerkiksi visuaalisen ilmeen uudistaminen<br />
on parhaillaan käynnissä.<br />
– Tämä projekti on kiitettävästi osallistanut opiskelijoita<br />
ja sitä kautta integroinut tutkimus-, kehittämis- ja<br />
innovaatiotoimintaa oppimiseen, toteaa Savonen.<br />
LISÄTIETOJA<br />
→ www.lpt.fi/tykes<br />
TEKSTI: SILJA HJERPPE | KUVITUS: ANNA RÄIKKÖNEN<br />
7
MINIGALLUP<br />
TEKSTI: JOANNA VIHTONEN<br />
8<br />
tavoitteena ENTIsTä<br />
AsIAKAsLäHTÖIsEmPI<br />
stRateGia<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n strategiaa<br />
uudistetaan kevään <strong>2011</strong> aikana yhdessä<br />
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin muiden<br />
tulosalueiden kanssa. Tavoitteena on, että<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong> pystyisi entistä<br />
paremmin vastaamaan toimintaympäristön<br />
ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.<br />
Millaisen yhteistyön näet tärkeänä organisaatiosi<br />
ja <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n välillä?<br />
Mitä yrityksesi/organisaatiosi odottaa tulevaisuudessa<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n toiminnalta ja toimintatavalta?<br />
Pekka Koivisto,<br />
asiamies, Suomen Muotoilusäätiö:<br />
Muotoilusäätiön tehtävänä on minun mielestäni<br />
edesauttaa yrityksiä ja <strong>ammattikorkeakoulu</strong>a<br />
löytämään toisensa yhä<br />
paremmin. Muotoilusäätiö ja <strong>ammattikorkeakoulu</strong><br />
voivat yhteistyössä luoda tähän<br />
lisää mahdollisuuksia, hyviä käytänteitä ja<br />
tuloksia.<br />
Muotoilusäätiö odottaa tulevaisuudessa<br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>n toiminnalta edelleen<br />
menestyksen pitämistä, hyviä koulutustuloksia,<br />
kansainvälisen tason opetusta ja aktiivista<br />
osallistumista koulutusta kehittäviin<br />
yhteistyöhankkeisiin. Toimintatavalta odotan<br />
edelleen sitä, että <strong>ammattikorkeakoulu</strong>un<br />
on onni jatkossakin saada poikkeuksellisen<br />
hyviä opettajia ja opiskelijoita.<br />
Kehittämis-, innovaatio- ja tutkimustoiminnan<br />
mahdollisuuksia hyödynnetään<br />
jatkossa yhä tehokkaammin, ja myös pedagoginen<br />
uudistuminen nähdään tarpeelliseksi.<br />
Toimintaa halutaan kehittää ennen<br />
kaikkea siten, että alueen yrityksiä ja organisaatioita<br />
kuunnellaan strategiatyössä.<br />
Jukka Anttonen,<br />
toimitusjohtaja, Isku Invest Oy:<br />
Yhteistyön tulee olla kaksisuuntaista ja hyödyttää<br />
molempia osapuolia. Opiskelijoille on<br />
tärkeää saada mahdollisuuksia harjoitella<br />
opittuja asioita käytännön työelämässä ja<br />
yrityksellä on monia kehityshankkeita, joita<br />
voidaan toteuttaa yhteistyössä <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
kanssa.<br />
Ammattikorkeakoulun tulee antaa oma panoksensa<br />
talousalueemmme kehittämiseen<br />
ja vaikuttaa sekä alueellisesti että laajemminkin<br />
aina kansainvälistä ulottuvuutta<br />
myöten. Toimintatapojen tulee olla suoria,<br />
joustavia ja asiakaspalvelulähtöisiä.
Muotoilu on lahtelaista<br />
kulttuuria ja kuuluu<br />
katukuvaan<br />
Open Helsinki – Embedding Design<br />
in Life. Designpääkaupunkihakemuksen<br />
tunnus tekee muotoilusta<br />
luontevan osan elämää. Tämä on ollut Lahdessa<br />
hyvä lähtökohta WDC Helsinki 2012<br />
-tapahtumavuoden ohjelman rakentamisessa.<br />
Lahti on ollut kulutustavaroiden tuottamiseen<br />
keskittynyt teollisuuskaupunki,<br />
ja sen myötä ilmapiiriä sävyttää edelleen<br />
miellyttävä arkisuus ja käytännönläheisyys.<br />
Meillä muotoilu kuuluu arkeen ja on esillä<br />
päivittäin esimerkiksi Stalan keittiövarusteina,<br />
Kempin hitsauskoneina tai Luhdan<br />
ulkoiluasusteina.<br />
Käyttäjälähtöisyys, kestävä kehitys ja<br />
miellyttävä elämys ovat tunnustettuja hyvän<br />
designin perusarvoja. Ne ovat mielestäni<br />
erinomaisia työvälineitä myös muotoilupääkaupunkihankkeessa.<br />
Käyttäjälähtöisyyttä ohjelmasuunnittelussa<br />
testattiin vuosi sitten toukokuussa,<br />
ensimmäisenä yhteisenä WDC-ideointipäivänä,<br />
jolloin keskeisiä esiin nousseita teemoja<br />
olivat halu kehittää kaupunkeja kestävästi,<br />
toive kansainvälisestä toiminnasta sekä<br />
kaupungin viihtyvyyden parantaminen.<br />
Arkiviihtyvyyden merkitys kasvaa<br />
koko ajan. Professori Antti Karisto<br />
on kirjoittanut pienten asioiden merkityksestä<br />
punnittaessa kaupunkien elettävyyttä.<br />
Ei ole ollenkaan samantekevää, millainen<br />
on asuinympäristö, miten työmatkat<br />
taittuvat, millaisia ovat kaupat ja kahvilat.<br />
WDC Helsinki 2012 -ohjelmahakuun<br />
tuli ensimmäisessä vaiheessa yli 1000 ehdotusta.<br />
Ehdotuksissa on mukana laajoja<br />
hankkeita, jotka liittyvät kaupunkien kehittämiseen<br />
mutta myös pieniä, ihmisten arkiviihtyvyyteen<br />
vaikuttavia asioita. Lahdesta<br />
olemme esittäneet mm.<br />
matkakeskuksen kansainvälistäarkkitehtuurikilpailua<br />
WDC-ohjelmaan, ja<br />
mukana on myös viehättävä<br />
projekti vesipisteistä.<br />
WDC-ideointipäivänä<br />
esille noussutta<br />
ajatusta julkisista<br />
vesipisteistä on kehitelty<br />
<strong>Lahden</strong> tiede- ja yrityspuiston<br />
ja <strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>nMuotoiluinstituutin<br />
D-Force -hankkeessa.<br />
Opiskelijoiden syksyn suunnittelutyön<br />
tulokset ovat<br />
<strong>Lahden</strong> Muotoiluasemalla<br />
kaupunkilaisten kommentoitavana<br />
aseman ensimmäisessä<br />
näyttelyssä. Kevään<br />
aikana on tarkoitus tehdä<br />
prototyypit ja toivottavasti<br />
ensi syksynä ensimmäiset<br />
vesipisteet ovat kokeiltavina<br />
kaupungin keskustassa.<br />
Lahti tulee lunastamaan<br />
kulttuuripääkaupunkihankkeessa<br />
esille nostetun ajatuksen:<br />
lahtelainen kulttuuri<br />
on huippuosaamista ja<br />
arjen luovuutta, sillä World<br />
Design Capital Helsinki<br />
2012 on ainutlaatuinen<br />
mahdollisuus tehdä yhdessä<br />
tärkeitä asioita.<br />
Heini Moisio<br />
yhteyspäällikkö<br />
<strong>Lahden</strong> kaupunki<br />
KOLUMNI<br />
FAKTA<br />
• Lahti on maailman designpääkaupunki<br />
vuonna 2012 yhdessä<br />
Helsingin, Espoon, Kauniaisten<br />
ja Vantaan kanssa. WDC Helsinki<br />
2012 -ohjelmaan kuuluu paikallisia<br />
tapahtumia, joilla on laajempi<br />
merkitys ja kansainvälisiä<br />
tapahtumia, joiden antia voidaan<br />
hyödyntää koko Suomessa.<br />
• Maailman designpääkaupungilla<br />
on rohkea tulevaisuuden<br />
visio: designilla on keskeinen<br />
rooli koko yhteiskunnassa, se<br />
on hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn<br />
lähde.<br />
• Maailman designpääkaupungiksi<br />
valitaan yksi kaupunki joka toinen<br />
vuosi. Valittu kaupunki hyödyntää<br />
esimerkillisesti designia<br />
kulttuurisessa, sosiaalisessa ja<br />
taloudellisessa kehityksessä.<br />
• World Design Capital -nimityksen<br />
myöntää ICSID (International<br />
Council of Societies of Industrial<br />
Design) sekä IDA -International<br />
Design Alliance. Aiemmat World<br />
Design Capital -kaupungit ovat<br />
Torino 2008 ja Soul 2010.<br />
→ www.wdc2012helsinki.fi<br />
9
10<br />
teKsti: joanna vihtonen | Kuvat: nina WesteR ja MaRi lindBeRG<br />
opisKelijat Muotoilivat<br />
KuNTALAIsILLE PALVELuITA<br />
Liisa, 28 v., haluaa saada lastenneuvolasta pika-apua lapsen flunssaan.<br />
Kari, 42 v. tarvitsee tietoa täydennyskoulutuksesta ja Pertti, 75 v., etsii juttukumppania.<br />
Tulevaisuudessa nämä kuntalaiset voivat suunnistaa kaikki samaan paikkaan,<br />
keskellä kaupunkia olevaan monipalvelupisteeseen.<br />
LAHDEN KAuPuNKI pyysi <strong>Lahden</strong><br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>a sekä Service D –<br />
projektia palvelumuotoilun keinoin visioimaan,<br />
miten kuntalaiset tulevaisuudessa<br />
palveluita käyttäisivät.<br />
Monialaiset opiskelijaryhmät ovat<br />
visioineet kuntalaisten palvelukonsepteja,<br />
joissa kantavana ideana on, että palvelut<br />
tulevat ihmisten luokse. Keskellä<br />
kaupunkia olisi kauppakeskuksen kaltainen<br />
monitoimitila, jossa voisi tavata<br />
ihmisiä ja saada monipuolisia, esim. terveyteen<br />
ja itsensä kehittämiseen liittyviä<br />
palveluita. Kehitystyöstä syntyneet palvelukonseptit<br />
nimettiin ”Paviljongiksi”<br />
ja ”Kyläksi”.<br />
– Tarkoituksena oli, että monipalvelukeskuksesta<br />
tulisi houkutteleva ja sellainen,<br />
että kaupunkilaisten olisi helppo<br />
käydä siellä ikään katsomatta. Myös<br />
uuden tekniikan hyödyntäminen tilassa<br />
oli olennaista, kertoo kehitystyössä<br />
mukana ollut liiketalouden opiskelija<br />
Tino Nakkinen.<br />
Nakkinen kertoo, että opiskelijaryhmät<br />
lähtivät miettimään puhtaalta<br />
pöydältä, mikä asiakkaita houkuttelisi<br />
monipalvelupisteeseen. Post it –lapuille<br />
kerätyistä avainsanoista kehittyi konseptisuunnitelma,<br />
jonka Nakkisen ryhmä<br />
nimesi Paviljongiksi.<br />
– Teimme kuvallisen simulaation siitä<br />
tilanteesta, kun kaupunkilainen tulee<br />
monipalvelupisteeseen. Mitä esimerkiksi<br />
maahanmuuttaja kokee, kun hän astuu<br />
Paviljonkiin, mitä hän lähtee hakemaan<br />
sieltä? Asiakas voi myös tulla rakennukseen<br />
ns. tyhjin taskuin, eli hänellä ei välttämättä<br />
ole ennakkoajatusta siitä, millaista<br />
palvelua hän voisi tarvita.<br />
Paviljongissa kävijä voi samalla kerralla<br />
esim. täyttää koulutushakemuksen, mittauttaa<br />
verenpaineensa, selata kosketusnäytöllisiä<br />
inforuutuja, asioida kirjaston itsepalvelupisteellä,<br />
ja kaiken tämän jälkeen<br />
käydä vielä kaverinsa kanssa kahvilla.<br />
sIsusTusArKKITEHTuurIN opiskelijat<br />
suunnittelivat Paviljonkiin visuaalisen<br />
ilmeen, jonka ideana oli tuoda esille lahtelaista<br />
puuarkkitehtuuria. Ryhmä myös<br />
ideoi Paviljonkiin liittyvät liikuteltavat<br />
satelliitit, joita voitaisiin sijoittaa eri puolille<br />
kaupunkia.<br />
– Nämä satelliitit ovat ikään kuin <strong>Lahden</strong><br />
kaupungin minipalvelupisteitä. Esi
Havainnekuva opiskelijoiden suunnittelemasta<br />
Paviljonki-konseptista.<br />
merkiksi satamassa voisi olla satelliitti, josta annettaisiin<br />
matkailuneuvontaa.<br />
<strong>Lahden</strong> kaupungin kehitysjohtaja José Valanta oli vaikuttunut<br />
opiskelijoiden ideoimista palvelukonsepteista<br />
– Olin todella ilahtunut siitä, millaisella ennakkoluulottomuudella<br />
ja raikkaudella asiaa oli lähestytty. Toivon<br />
mukaan näitä ideoita voitaisiin vielä toteuttaa.<br />
Valantaan oli erityisesti tehnyt vaikutuksen Paviljonkikonseptin<br />
satellitti-idea. Siinä monitoimitilasta voitaisiin<br />
irrottaa tiloja esim. vietäväksi vaikkapa toiseen kaupunkiin<br />
esittelemään <strong>Lahden</strong> matkailupalveluita.<br />
LAHDEN KAuPuNgILLA on lähdössä käyntiin suurempi<br />
palvelukonseptihanke, jossa selvitetään, minkätyyppisiä<br />
palveluita jatkossa tarjotaan.<br />
– Lahti on jo nyt käyttänyt ennakkoluulottomasti palvelumuotoilua<br />
hyväkseen palveluidensa kehittämisessä.<br />
Esimerkiksi Kauppakeskus Triossa oleva Terveyskioski<br />
on hyvä esimerkki keveästä sosiaali- ja terveyspalvelusta.<br />
Sosiaali- ja terveystoimialan ylläpitämässä Terveyskioskissa<br />
kauppakeskuksessa kävijät voivat käydä mittaamassa<br />
verenpaineensa ja sokeriarvonsa tai saada terveysaiheista<br />
neuvontaa.<br />
– Tavoitteena on kehittää palvelupisteitä, jotka yhdistäisivät<br />
entistä enemmän nykyisiä toimintoja. Kaupunkilainen<br />
voi silloin kokea, että heidän mahdollisuutensa<br />
käyttää tiloja paranee ja saamansa palvelu on entistä<br />
enemmän osa arkea, José Valanta kiteyttää.<br />
Mitä palvelumuotoilu on?<br />
Palvelumuotoilussa suunnitellaan palvelukokemusta<br />
käyttäjän lähtökohdista käsin. Tavoitteena<br />
on, että palvelu vastaisi sekä käyttäjien tarpeita<br />
että palvelun tarjoajan liiketoimintaa.<br />
– Esimerkiksi ravintolan palvelua voidaan tutkia<br />
niin, että visualisoidaan konkreettinen palvelutapahtuma.<br />
Myös laatua voidaan analysoida: mitä<br />
tapahtuu, kun asiakas tulee ravintolaan ja mitä<br />
hän kokee sen jälkeen? sanoo projektipäällikkö<br />
Sami Makkula <strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n Innovaatiokeskuksesta.<br />
Palvelumuotoilun suunnittelussa tarkastellaan<br />
palvelun kontaktipisteitä, palvelutuokioita ja palvelupolkua.<br />
Kontaktipisteet voivat olla tiloja, esineitä,<br />
prosesseja ja ihmisiä.<br />
Suunnittelussa käytetään prototyyppejä, joissa<br />
mallinnetaan esimerkiksi asiakaspalvelupistettä.<br />
Prototyyppien avulla voidaan nähdä, miten ihmiset<br />
käyttäytyvät palvelun vuorovaikutuksessa.<br />
Tavoitteena on, että palvelu vastaisi sekä käyttäjien<br />
tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoimintaa.<br />
Palvelumuotoilussa halutaan suunnitella asiakkaan<br />
palvelukokemus.<br />
Makkula sanoo, että palvelumuotoilua pitäisi<br />
tuoda mukaan kaikenlaiseen suunnitteluun. Palvelumuotoilu<br />
on tulevaisuudessa kasvava osaamisalue,<br />
jota tuotekehityksen sekä muotoilun ja<br />
viestinnän aloilla toimivien ammattilaisten tulee<br />
hallita.<br />
– Kyseessä on perinteinen muotoiluajattelu – eli<br />
ideoidaan ja lähdetään luomaan uutta.<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>lla on vahva muotoilun<br />
osaaminen, eli palvelumuotoilua osaamistakin<br />
voidaan lähteä laventamaan. Meillä on mahdollisuus<br />
olla siinä kansainvälinen edelläkävijä<br />
ja kehittäjä.<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n Muotoilu- ja taideinstituutti<br />
tuottaa ensi syksystä lähtien Palvelumuotoilun<br />
erikoistumisopintoja. Palvelumuotoilun<br />
erikoistumisopinnot on ensisijaisesti suunnattu<br />
muotoilun, viestinnän sekä tuotekehityksen alan<br />
ammattilaisille.<br />
11
FAKTA<br />
Taika-hanke eli Taide kohtaamisalustana<br />
sektorirajat ylittäville<br />
kulttuurisille innovaatioille<br />
• toimii vuosina 2008–<strong>2011</strong>.<br />
• toteutetaan yhteistyössä<br />
seuraavien tahojen kanssa: Helsingin<br />
yliopiston Koulutus- ja<br />
kehittämiskeskus Palmenia,<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>,<br />
Diakonia-<strong>ammattikorkeakoulu</strong>,<br />
Lapin yliopiston yhteiskuntatutkimuksen<br />
laitos, Teatterikorkeakoulun<br />
koulutus- ja<br />
kehittämispalvelut sekä Turun<br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>n Taideakatemia.<br />
• kuuluu opetusministeriön valtakunnalliseenESR-kehittämisohjelmaan<br />
Innovaatio- ja<br />
osaamisjärjestelmien kehittäminen.Kehittämisohjelman<br />
rahoittava viranomainen<br />
on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,<br />
liikenne- ja ympäristökeskus.<br />
→ www.taikahanke.fi<br />
12
vÄReistÄ<br />
voiMaa<br />
Kastele paperi, ota pensseli, valitse päivän tunnelmaan sopivat värit.<br />
Tästä alkaa Taika-hankkeen Taide käy työssä -seminaarin kuvataidetyöpaja.<br />
VALITsEN LämPImäT VärIT, punaisen<br />
ja keltaisen, koska saavuin työpajaan jäätävästä<br />
viimasta. Otan pensselin käteen<br />
ja alan maalata pyöreää muotoa märälle<br />
paperille. Työpajan vetäjät muistuttavat,<br />
että värit leviävät. Ja niinhän ne leviävät.<br />
Paperille piirtämäni keltaiset täplät muuttuvat<br />
isoiksi läiskiksi, ja punainen sekoittuu<br />
keltaiseen.<br />
Kun tekstityöläinen ottaa pensselin<br />
käteensä, odotukset lopputuloksesta eivät<br />
ole korkealla. Aionkin keskittyä enemmän<br />
itse prosessiin, ja se taitaa olla työpajan tarkoituskin.<br />
TyÖPAjAA VETäVäT Alli Rinne <strong>Lahden</strong><br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>sta ja Kirsti Nieminen<br />
Diakonia-<strong>ammattikorkeakoulu</strong>sta.<br />
He kertovat, että tällaisia työpajoja käytetään<br />
paljon sosiaali- ja terveysalalla.<br />
Taidelähtöiset menetelmät sopivat<br />
myös mille tahansa työpaikalle: Luova toiminta<br />
antaa hengähdystauon ja tuo uusia<br />
ajatuksia. Työntekijät voivat paremmin.<br />
En epäile hetkeäkään, etteikö näin olisi:<br />
pensseliä heiluttaessani unohdan kaiken<br />
teKsti: silja hjeRppe | Kuvat: essi KaKKola ja anna RÄiKKönen<br />
muun ja keskityn ainoastaan värien sekamelskaan.<br />
Maalaamisen jälkeen siirrymme huovuttamaan.<br />
Voin huovuttaa neulalla tai<br />
vedellä ja saippualla. Valitsen neulan.<br />
Väriksi nappaan houkuttelevista villoista<br />
keväisen vihreän, joka ei oikeastaan yhtään<br />
sovi puna-keltaiseen maalaukseeni. En<br />
välitä siitä, vaan alan tökkiä vihreää villaa<br />
neulalla. Lisään vihreän päälle keltaista ja<br />
sommittelen villahöttöseni kukkamaiseen<br />
muotoon. Vaihdan villaa tökkiessäni virkistäviä<br />
ajatuksia viereisen pöydän maalaajan<br />
kanssa.<br />
Hämmästelen, miten maalaukseni<br />
ja huovutustyöni liittyvät yhteen. Alli<br />
ja Kirsti selventävät, että huovutustyö<br />
ommellaan maalaukseen kiinni. Ompelemme<br />
siis paperia, hauska idea! Alan häiriintyä<br />
siitä tosiasiasta, että vihreä huovutuskukkani<br />
ja punasävyinen maalaukseni<br />
eivät näytä yhdessä kovinkaan harmoniselta.<br />
Päätän maalata vihreälle kukalleni<br />
uuden, kauniinvihreän taustan. Valitsen<br />
väreiksi sinisen ja keltaisen ja alan taas<br />
maalata.<br />
TYÖHYVINVOINTI<br />
13
PAPErILLE syNTyy sini-kelta-vihreä<br />
ruudukko. Kuivattelen sitä hiustenkuivaajalla,<br />
jotta pääsen ompelemaan<br />
kukkastani kiinni paperiin. Kun<br />
taideteokseni kuivuu, värit muuttuvat<br />
heleämmiksi. Tämähän näyttää aina<br />
vain paremmalta!<br />
Luovan prosessin jälkeen kierrämme<br />
katsomassa kaikkien työpajaan<br />
osallistuneiden tuotoksia. Hämmästelen<br />
ja ihastelen rohkeita värejä ja kauniita<br />
muotoja muiden papereilla. Kirjoitamme<br />
kunkin maalauksen kohdalla<br />
ylös sanoja, joita ne tuovat mieliimme.<br />
Kanssamaalaajani luonnehtivat vihreää<br />
lopputulostani seuraavanlaisesti:<br />
Hauras kevät, Pääsiäisruoho, Lepopaikka,<br />
Kasvu, Jo itää!, Nöyrä, Täältä<br />
tullaan!, Kevään voima, Ristikkäin.<br />
14<br />
Taidetta työpaikoille<br />
Vuonna 2008 alkanut Taika-hanke<br />
tuottaa ja jakaa tietoa taidelähtöisten<br />
menetelmien käytöstä työyhteisöissä.<br />
Hankkeen aikana pyritään<br />
juurruttamaan taidelähtöisiä menetelmiä<br />
työyhteisöjen arkipäivään<br />
ja viemään niitä uusille toimialoille.<br />
Taika-hankkeen toimijoilta voi esimerkiksi<br />
tilata taidelähtöisen hyvinvointipäivän<br />
työporukalle.<br />
Taidelähtöiset menetelmät ovat<br />
yleiskäsite monenlaiselle työskentelylle<br />
ja useille taidemuodoille.<br />
Osuvia ajatuksia kaikki, mutta<br />
Täältä tullaan! on ehdoton suosikkini.<br />
Lopuksi käymme läpi palautekierroksen<br />
työpajasta. Monet korostavat<br />
yhdessä tekemistä, vaikka olimmekin<br />
toisaalta yksin pensseliemme ja värimaailmojemme<br />
kanssa. Yksin tekeminenkin<br />
on siis hauskempaa yhdessä.<br />
TyÖPAjA oLI NImETTy osuvasti:<br />
Väreistä voimaa. Voimaa se todella<br />
antoi, ja olen edelleen keväänvihreässä<br />
mielentilassa, kun astelen Sibeliustalon<br />
ovesta takaisin helmikuiseen<br />
pakkaseen. Lopulta olen niin tyytyväinen<br />
myös vihreään taideteokseeni,<br />
että päätän ripustaa sen työhuoneeni<br />
seinälle.<br />
Työskentelyn tavoitteena ei ole taideteos<br />
vaan luovuuteen rohkaiseminen<br />
ja uusien ajatusten herättäminen.<br />
Taidelähtöisillä menetelmillä on<br />
monia positiivisia vaikutuksia. Käytännön<br />
kokemukset osoittavat, että<br />
menetelmät edistävät työhyvinvointia<br />
ja työssäjaksamista, lisäävät<br />
työyhteisön sisäistä vuorovaikutusta<br />
ja keskinäistä hyväksyntää sekä parantavat<br />
epävarmuuden sietokykyä<br />
ja työmotivaatiota.<br />
Taide käy työssä – Taidelähtöisiä menetelmiä<br />
työyhteisöissä -julkaisu ilmestyi vuoden <strong>2011</strong><br />
alussa. Kirjan ovat toimittaneet Anu-Liisa Rönkä,<br />
Ilkka Kuhanen, Minna Liski, Saara Niemeläinen<br />
sekä Pälvi Rantala. Se kuuluu <strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
julkaisusarjaan.
Tonttipörssi<br />
markkinoi tontteja<br />
verkossa.<br />
ToNTTIPÖrssIsTä<br />
voi löytÄÄ ihannetontin<br />
ToNTTIEN myyNTI on siirtynyt kunnantalon<br />
seiniltä ja paikallislehdistä verkkoon.<br />
Monet kunnat markkinoivat tontteja<br />
www-sivuillaan, mutta verkossa toimivat<br />
tonttipörssit voisivat toki olla vieläkin<br />
kattavampia.<br />
Näin ajattelivat <strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
opiskelijat Essi Carlson, Kristian<br />
Linden ja Ville Pirskanen, jotka<br />
suunnittelevat opinnäytetyönä uudenlaisen<br />
tonttipörssin. Tonttipörssin markkinointikohteeksi<br />
valikoitui Louhivaaran<br />
alue Kärkölän Lappilassa. Tonttipörssipilotti<br />
on osa Koti-projektia, jonka tarkoitus<br />
on lisätä vetovoimaa Päijät-Hämeen maaseutukuntiin.<br />
Uutta Louhivaaraan suunnitellussa<br />
tonttipörssissä on 3D-mallinnus, joka auttaa<br />
asiakasta hahmottamaan tontin mahdollisuuksia.<br />
Lisäksi tonttipörssissä on<br />
vertailutoiminto, jonka avulla tontteja voi<br />
verrata esimerkiksi hinnan, rakennusoikeuden<br />
ja pinta-alan mukaan.<br />
– Asiakas ei välttämättä osaa hahmottaa<br />
tonttia visuaalisesti asemakaavaa tai<br />
tonttikarttaa tuijottaessaan. 3D-mallinuksen<br />
kautta voidaan antaa hyvinkin<br />
yksityiskohtaista tietoa siitä, miltä koko<br />
asuinalue tai yksittäinen tontti voisi näyttää,<br />
kertoo Essi Carlson.<br />
Kolme insinööriopiskelijaa yhdistävät<br />
tonttipörssissä osaamisensa niin, että<br />
teknistä visualisointia opiskeleva Kristian<br />
Linden vastaa tonttipörssin visuaalisesta<br />
ilmeestä ja ohjelmistotekniikan opiskelija<br />
Ville Pirskanen sivuston tietoteknisestä<br />
toteutuksesta. Yhdyskuntasuunnittelun<br />
Kolme insinööriopiskelijaa suunnitteli tonttipörssin,<br />
jolla markkinoidaan Kärkölän Louhivaaraa.<br />
opiskelija Essi Carlson puolestaan tekee<br />
alueelle yleissuunnitelman asemakaavan<br />
pohjalta.<br />
ALuKsI EssI CArLsoN toteutti Kotiprojektille<br />
selvityksen, jossa tutkittiin<br />
mahdollisuutta seitsemän päijäthämäläisen<br />
maaseutukunnan yhteiselle tonttipörssille.<br />
Selvitys paljasti, että kuntien yhteistä<br />
tonttipörssiä ei kannata lähteä rakentamaan,<br />
mutta erityisesti pienet kunnat toivovat<br />
löytävänsä tonteilleen uusia, kohtuuhintaisia<br />
markkinointikanavia.<br />
Koti-projektin tonttipörssi onkin suunniteltu<br />
niin, että mallia voidaan monistaa<br />
ja se voidaan ottaa käyttöön pienilläkin<br />
resursseilla.<br />
– Tässä on ajateltu sitä tahoa, joka<br />
ottaa tonttipörssin omakseen ja alkaa päivittää<br />
sitä. Ongelma on usein etenkin pienissä<br />
kunnissa se, että tonttitiedot jäävät<br />
päivittämättä, jos se on vaikeaa ja vaatii<br />
aikaa, kertoo Koti-projektin projektipäällikkö<br />
Sinikka Tuomikoski.<br />
Tuomikoski ja Carlson toivovat, että<br />
tonttipörssistä on konkreettista hyötyä<br />
Louhivaaran alueelle ja myöhemmin muillekin<br />
tahoille. Jatkossa 3D-mallinnusta<br />
voisi kehittää esimerkiksi niin, että asiakas<br />
voi virtuaalisesti testailla miten päin<br />
talo olisi syytä tontille rakentaa ja millaisia<br />
pihaelementtejä se kaipaa seurakseen.<br />
– Uskon, että tonttipörssit tulevat entisestään<br />
yleistymään ja kehittymään.<br />
Toistaiseksi laadukkaimmat<br />
tonttipörssit<br />
löytyvät suurien kun-<br />
TEKSTI: SILJA HJERPPE<br />
3D-mallinnus<br />
helpottaa visuaalista<br />
hahmottamista.<br />
Tiedot tontin<br />
hinnasta, koosta,<br />
rakennusoikeudesta<br />
ja lähialueen<br />
palveluista.<br />
tien verkkosivuilta, mutta toivottavasti<br />
tulevaisuudessa myös pienet kunnat pystyvät<br />
kehittämään tonttipörssejään. Vakituisten<br />
asukkaiden haaliminen voi olla pienelle<br />
kunnalle haasteellista, mikäli kunnassa ei<br />
ole tarjolla työpaikkoja, mutta myös lomaasumisen<br />
markkinointiin kannattaa panostaa,<br />
pohtii Carlson.<br />
Maaseudussa on<br />
vetovoimaa<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n Koti<br />
– Vetovoimaa Päijät-Hämeen maaseutukuntiin<br />
-projekti pyrkii lisäämään<br />
vakituisten asukkaiden ja<br />
uusien yritysten määrää maaseutukunnissa.<br />
Projektipäällikkö Sinikka<br />
Tuomikosken mielestä on tärkeä<br />
tuoda esiin kaikkia niitä hyviä puolia<br />
ja ominaispiirteitä, joita maaseudulla<br />
on. Moni haluaa muuttaa kaupungista<br />
maaseudun rauhaan, mutta<br />
se voi tarkoittaa, että työpaikka on<br />
luotava itse. Siksi maaseudun pienyrittäjyyttä<br />
ja etätyötä pitäisi tukea<br />
enemmän.<br />
Koti-projektissa on mukana seitsemän<br />
kuntaa: Asikkala, Hartola,<br />
Hollola, Kärkölä, Nastola, Padasjoki<br />
ja Sysmä. Vuosina 2009–<strong>2011</strong> toimivaa<br />
Koti-projektia rahoittaa pääosin<br />
Euroopan maaseudun kehittämisen<br />
maatalousrahasto. Lisäksi projekti<br />
saa rahoitusta mukana olevilta kunnilta<br />
ja yksityisiltä tahoilta.<br />
→ www.lamk.fi/koti<br />
15
KOULU ON KIINNI”<br />
N”<br />
16<br />
TEKSTI: JOANNA VIHTONEN<br />
FellManniasta<br />
tulee oppimisen ja tutkimuksen monitoimitalo<br />
Entiseen Fellmannin kiinteistöön <strong>Lahden</strong> Kirkkokadulle on nousemassa<br />
oppimisen ja tutkimuksen monitoimitalo, Fellmannia.<br />
ELoKuussA AVATTAVAN FELLmANNIAN katon alla<br />
järjestetään koulutusta, kehitetään sekä tuetaan verkkopedagogiikkaa,<br />
annetaan koulutukseen liittyvää opastusta<br />
ja neuvontaa sekä tarjotaan tieto- ja kirjastopalveluja.<br />
Talossa voidaan järjestää myös kokouksia ja seminaareja.<br />
Kantavana ajatuksena on, että Fellmanniassa yhdistyvät<br />
yhteisöllisyys ja yksilöllisyys. Tilat ovat muunneltavia,<br />
ja palveluja ideoidaan asiakkaiden toiveiden mukaan. Toimintaa<br />
ovat tukemassa ajanmukaiset tietotekniset välineet.<br />
Myös viihtyisyyteen ja lähestyttävyyteen on kiinnitetty<br />
niin toiminnoissa kuin visuaalisessa ulkonäössäkin<br />
huomiota.<br />
Fellmannian alimpiin kerroksiin rakennetaan Korkeakoulujen<br />
yhteiskirjasto, toisessa kerroksessa ovat kahvila-<br />
ja ravintolapalvelut sekä vuokrattavat kokoustilat.<br />
Kolmannessa kerroksessa sijaitsee verkkopedagogiikan<br />
keskus ja ylimmät kerrokset rakennetaan monipuolisiksi<br />
työskentely- ja oppimistiloiksi. Talon pohjakerrokseen<br />
tulee myös wellness-alue. Fellmannian aukioloajat ovat<br />
pitkät, ja se on avoinna viikon jokaisena päivänä ja osittain<br />
myös ympäri vuorokauden.<br />
Fellmanniaa ovat olleet yhdessä toteuttamassa Päijät-<br />
Hämeen koulutuskonserni, <strong>Lahden</strong> yliopistokeskus ja<br />
<strong>Lahden</strong> kaupunki.<br />
HArrI KuusELA, koulutuspäällikkö, <strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>,<br />
verkko-opetuksen kehittäminen:<br />
– Fellmanniaan on saatu monipuolinen palvelukokonaisuus<br />
ja oppimisympäristö. Mielestäni hienoa on myös<br />
se, että monta toimijaa tuottaa yhdessä palveluja samoille<br />
asiakkaille.<br />
– Oppimista tulee lähivuosina tapahtumaan luokkahuoneen<br />
ulkopuolella, ja sitä kokonaisuutta tuetaan Fellmanniassa<br />
erilaisilla laitteilla, tiloilla ja tuella. Talo on<br />
ajateltu tukikohdaksi, josta voi lähettää ja vastaanottaa<br />
opetusta - kaikkien ei tarvitse olla paikan päällä. Erilaiset<br />
teknologiset ratkaisut mahdollistavat etäyhteydet ja virtuaalitilat.<br />
– FUAS-liittoumaan kuuluvien <strong>ammattikorkeakoulu</strong>jen<br />
opiskelijat voivat jatkossa käyttää hyödykseen eri koulujen<br />
tarjontaa entistä paremmin. Esimerkiksi LAMK:n<br />
opiskelijat voisivat osallistua Hämeen <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
opetukseen Fellmannian virtuaalisessa luokkatilassa.<br />
sIrKKu BLINNIKKA, tietopalvelujohtaja, tieto- ja kirjastopalvelut,<br />
Päijät-Hämeen koulutuskonserni<br />
– Fellmanniaan tulee Korkeakoulujen yhteiskirjasto,<br />
joka parantaa tiedon saatavuutta. Tietoaineistot ja käyttömahdollisuudet<br />
lisääntyvät: asiakas voi käyttää esimerkiksi<br />
Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston e-aineistoja.<br />
Myös kurssiaineiston saatavuus parantuu, sillä nyt aineistoa<br />
on mahdollisuus käyttää ja lainata viikon jokaisena<br />
päivänä, myös viikonloppuina.<br />
– Fellmanniasta voi tulla opiskelijan toinen koti, ainakin<br />
opintoja voidaan palvelujen avulla vauhdittaa. Esimerkiksi<br />
opinnäytetöiden ohjausta voidaan Fellmanniassa järjestää<br />
entistä tehokkaammin.<br />
– Fellmanniasta muodostuu yksi rakennus, jossa on<br />
eri puolilla taloa erilaista oppimista edistävää ja tukevaa<br />
toimintaa. Fellmannian kynnys on matalalla, ei ole niin<br />
pientä asiaa, etteikö sitä kannattaisi tulla ratkomaan Fellmanniaan.<br />
Ongelmia voidaan ratkoa yhdessä!<br />
sIrPA TuomAALA, suunnittelija, ravintolapalvelut, Päijät-Hämeen<br />
koulutuskonserni<br />
– Fellmannian ravintolan palveluita käyttävät niin<br />
opiskelijat, henkilökunta kuin vierailijatkin. Lounaan jälkeen<br />
ravintolassa on tarjolla myös salaatti- ja keittobuffet,<br />
ja myös take away –annoksia voidaan ottaa mukaan.<br />
Ravintolasalin kupeessa palvelee aamusta iltaan kahvio,<br />
josta on saatavissa myös erikoiskahveja.<br />
NINA IHALAINEN, projektipäällikkö, Päijät-Hämeen<br />
koulutuskonserni<br />
– Fellmanniassa voidaan järjestää kokouksia niin uudistetussa<br />
auditoriossa kuin ryhmäkoon mukaisesti muunneltavissa<br />
kokoustiloissa, joissa on asianmukainen tietotekninen<br />
varustus. Tämä mahdollistaa sen, että kokoukseen voi<br />
osallistua myös etäyhteyksin. Myös erillistä videoneuvotteluhuonetta<br />
voidaan käyttää verkkokokouksien järjestämiseen.<br />
Tietysti myös ravintola- ja kahvilapalvelut ovat<br />
kokousvieraiden käytettävissä ja tilattavissa.
TEKSTI JA KUVA: JOANNA VIHTONEN<br />
TERMOLEVY<br />
taipuu Moneen Muotoon<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n tekniikan ala on kehittänyt uuden<br />
valmistusmenetelmän, joka mahdollistaa monipuolisempia<br />
muotoja esimerkiksi huonekaluissa ja sisustustuotteissa.<br />
mENETELmäN AVuLLA VoIDAAN tehdä<br />
uudenlaisia puukomposiittilevyjä, Termolevyjä,<br />
joita voidaan työstää erilaisiin<br />
muotoihin. Valmistusmenetelmä on suojattu<br />
patentilla.<br />
Uudesta valmistusmenetelmästä on<br />
tehty TERMO-tutkimushankkeessa useita<br />
opinnäytetöitä, joissa tutkitaan termolevyn<br />
ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia.<br />
Puutekniikan opiskelijat Jyri Pekkanen ja<br />
Antti Lankinen sekä sisustusarkkitehtuurin<br />
opiskelija Vappumaaria Tuhkanen olivat<br />
mukana tuotekehittämässä termolevyä<br />
ja sen soveltuvuutta erilaisiin lopputuotteisiin.<br />
Vaikka jokainen teki aiheesta oman<br />
opinnäytetyönsä, kolmikko teki prosessissa<br />
tiivistä yhteistyötä.<br />
– Olen projektin myötä oppinut entistä<br />
enemmän kunnioittamaan moniammatillista<br />
yhteistyötä, kertoo Vappumaaria<br />
Tuhkanen. – Yhteistyössä saa paljon<br />
enemmän aikaan kuin sellaisessa tilanteessa,<br />
että yksin miettisi asioita ja tekisi<br />
samoja virheitä.<br />
Tuhkasen opinnäytetyön aiheena oli<br />
suunnitella seinään kiinnitettävä, kolmiulotteinen<br />
sisustuslevyelementti Termolevystä.<br />
Lankisen ja Pekkasen tutkimukset<br />
Termolevyn ominaisuuksista tukivat Tuhkasen<br />
suunnittelutyötä.<br />
– Kolmiulotteisia, puupintaisia sisustuslevyjä<br />
on erittäin vähän markkinoilla,<br />
perustelee Tuhkanen kohdevalintaansa.<br />
– Esimerkiksi puurakentamisessa uusi<br />
sisustuslevytuote voisi olla potentiaalinen<br />
materiaali.<br />
TErmoLEVyN yDINmATErIAALI on<br />
kestomuovia ja pintamateriaali puuviilua.<br />
Koska molemmat materiaalit ovat lämpömuovattavia,<br />
levyä voidaan työstää eri<br />
muotoihin. Levy esilämmitetään 120–150<br />
asteeseen, puristetaan haluttuun muotoon<br />
ja lopuksi se jäähdytetään. Uuden valmistusmenetelmän<br />
ansiosta tuotteeseen saadaan<br />
yhdistettyä muovin helppo muovattavuus<br />
ja puun esteettinen ilme sekä<br />
miellyttävä tuntu.<br />
Antti Lankinen alkoi kolmikosta<br />
ensimmäisenä tutkia Termolevyn lujuusominaisuuksia.<br />
Pekkanen lähti sen jälkeen<br />
käytännön kokeiluilla hakemaan<br />
rajoja, mitä levystä voitaisiin valmistaa.<br />
Tuhkaselle oli tärkeää saada tietää Pekkasen<br />
tuloksista, joita tämä oli kokeiluissaan<br />
saanut selville. Pekkanen teki sisustuspanelista<br />
ensin protoversion, josta hän tarkasteli<br />
materiaalin taipumisominaisuuksia.<br />
Tutkimustyön onnistumisen perustana<br />
oli opiskelijoiden aikaisempi tietämys ja<br />
osaaminen.<br />
– Peruspuusepän osaaminen täytyy olla<br />
hallussa, jotta pystyisi tekemään ja kokeilemaan<br />
asioita, Antti Lankinen sanoo. – Jos<br />
joku menee kokeiluissa pieleen, niin voi<br />
hahmottaa, miksi näin kävi.<br />
Myös materiaalien osaaminen on kaikkien<br />
kolmen mielestä ensiarvoisen tärkeää.<br />
– Kaikista materiaaleista pitää olla<br />
perusteet, Muuten ei voi yhdistellä eikä<br />
kokeilla uusia ideoita, jos ei tiedä, miten<br />
puun lisäksi myös muovi tai metalli toimivat,<br />
Jyri Pekkanen toteaa.<br />
FAKTA<br />
Uusi materiaalitekniikan koulutusohjelma<br />
mahdollistaa tekniikan<br />
alan opiskelijoille entistä laajemman<br />
materiaalitietämyksen<br />
• <strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
tekniikan alalle syntyy ensi syksynä<br />
uusi materiaalitekniikan<br />
koulutusohjelma, jonka alle<br />
siirtyy puutekniikan, tekstiili- ja<br />
vaatetustekniikan ja muovitekniikan<br />
opetus. Opiskelijat voivat<br />
kuitenkin edelleen yhteisten<br />
opintojen jälkeen valita esimerkiksi<br />
puutekniikan suuntautumisvaihtoehdokseen.<br />
• Valmistuttuaan opiskelijoilla<br />
on edelleen sama osaaminen<br />
puutekniikan, muovitekniikan<br />
ja tekstiili- ja vaatetustekniikan<br />
ammattiaineissa kuin aiemmin,<br />
mutta heillä on mahdollisuus<br />
hallita myös aikaisempaa laajemmin<br />
materiaalitietämystä.<br />
• Opiskelijat voivat myös syventää<br />
osaamistaan joillakin valitsemillaan<br />
osa-alueilla, kuten<br />
tuotannon johtamisessa, tuotesuunnittelussa<br />
tai kansainvälisessä<br />
toiminnassa. Valmistuttuaan<br />
he ovat nimikkeeltään<br />
materiaalitekniikan insinöörejä.<br />
Projektin kaikki osaraportit on<br />
julkaistu maaliskuussa <strong>2011</strong>, ja<br />
ne ovat nähtävillä osoitteessa<br />
→ www.lamk.fi/tekniikka.<br />
17
TEKSTI: JOANNA VIHTONEN | KUVAT: ANNA RÄIKKÖNEN JA JOANNA VIHTONEN<br />
NÄIN SYNTYI<br />
Kimmo Härkönen ja<br />
Heli Seppänen pitävät<br />
messujen järjestämistä<br />
huippujuttuna.<br />
18<br />
DUUNIEXPO<strong>2011</strong><br />
KEVäT 2010<br />
Hyvin menneet DuuniExpo 2010 –rekrytointi-<br />
ja verkostoitumismessut on saatu<br />
päätökseen viimeistä paperinpyöritystä<br />
myöten. Messujen projektipäällikkö, johtamisen<br />
ja viestinnän opiskelija Kimmo Härkönen<br />
haluaa lähteä järjestämään myös<br />
seuraavan vuoden messuja ja pyytää tiimiinsä<br />
mukaan tutun kolmikon Heli Seppäsen,<br />
Hannu Salmen ja Tom Tuiskulan.<br />
KEsä 2010<br />
DuuniExpo <strong>2011</strong> –messujen päivämääräksi<br />
vahvistuu keskiviikko 26.1.<strong>2011</strong>.<br />
Viestinnästä vastaava Heli lähettää tiedotteen<br />
juuri ennen kesälomia alueen lukioille,<br />
ammatillisille oppilaitoksille, koulutuskonsernille<br />
ja medialle: DuuniExpo<br />
tulee taas.<br />
syys–LoKAKuu 2010<br />
Syyskuussa uudet liiketalouden alan johtamisen<br />
ja viestinnän opiskelijat aloittavat<br />
opintonsa, ja DuuniExpon vetäjät alkavat<br />
perehdyttää uusia ihmisiä messujen järjestämiseen.<br />
Heli työstää oma viestintätiiminsä<br />
kanssa viestintäsuunnitelmaa. Sosiaalisen<br />
median ylläpitoa vahvennetaan,<br />
DuuniExpo näkyy Facebookissa, Twitterissä<br />
ja omassa blogissa.<br />
mArrAsKuu 2010<br />
DuuniExpo on mukana Liike-elämä ’10<br />
-messuilla. Osallistuminen kannattaa, sillä<br />
messuilta saadaan uusia yhteistyökumppaneita<br />
ja DuuniExpoon viisi uutta näytteilleasettajaa.<br />
Messujen myynti on nyt kuumimmillaan.<br />
VuoDENVAIHDE<br />
Kimmo viettää joulua tasan kolme päivää.<br />
Heti tapaninpäivän jälkeisenä aamuna hän<br />
on hollolaisessa siivousalan yrityksessä<br />
neuvottelemassa messuhallin siivouksesta.<br />
Heli matkustaa joulunviettoon Rovaniemelle,<br />
mutta junassa kännykkä käy kuumana<br />
ja sähköpostit lentelevät.<br />
VIIKKoA ENNEN<br />
Messuja aletaan rakentaa Lahti Halliin.<br />
Kimmo toimittaa hallille kaikki osastojen<br />
tiedot ja ohjeistaa myös turvallisuushenkilöstön.<br />
Työministerin vierailu messuilla<br />
aiheuttaa 5 sivua ohjeita siitä, miten turvallisuuden<br />
pitää toimia.<br />
Heli työstää messujen lehdistötilaisuutta,<br />
tavoittelee toimittajia ja varmistaa sataan<br />
kertaan, että kaikki menee niin kuin pitää.<br />
Hän laatii myös alustavia tiedoterunkoja,<br />
joita voi täydentää messupäivän aikana.<br />
mEssuPäIVäNä<br />
KLo 7.00–9.00<br />
Kimmo ja Heli saapuvat messupaikalle,<br />
Kimmon päivä on tosin alkanut auton<br />
pakkaamisella jo klo 5.30. Kimmo perehdyttää<br />
siivoojia ja järjestyksenvalvojia ja<br />
menee parkkipaikalle laittamaan liikenteenohjausta<br />
kuntoon.<br />
Heli päivittää Facebookia ja valvoo,<br />
että tiimiläisillä ovat hommat hoidossa.<br />
Kahdeksan jälkeen messuisäntä Jethro<br />
Rostedt saapuu paikalle, ja Heli lähtee<br />
viemään häntä Radio Voiman studioon<br />
haastatteluun.<br />
Messuvieraita alkaa tulla paikalle jo<br />
ennen yhdeksää. DuuniExpon järjestäjät<br />
päästävät väen tuulikaappiin odottamaan,<br />
sillä ulkona on jäätävän kylmä.<br />
KLo 11.00<br />
Messut ovat täydessä vauhdissa, ja työministeri<br />
Sinnemäkeä odotetaan saapuvaksi<br />
puoli kahteentoista mennessä. Kimmo on<br />
ollut aamupäivällä yhteydessä ministeriön<br />
yhteyshenkilöön ja tietää, mihin aikaan
Liiketalouden johtamisen ja viestinnän opiskelijat Heli Seppänen ja<br />
Kimmo Härkönen järjestivät yhdessä opiskelukavereidensa kanssa<br />
DuuniExpo <strong>2011</strong> –messut alusta loppuun asti.<br />
He ottivat haasteen vastaan jo toistamiseen.<br />
tarkalleen ministeri tulee ja millaisella<br />
autolla.<br />
Heli on DuuniExpon edustajana<br />
mukana vastaanottamassa Sinnemäkeä<br />
yhdessä Yrittäyyspäivien järjestäjien kanssa<br />
ja lounastaa yhdessä ministerin ja muun<br />
seurueen kanssa.<br />
KLo 13.30<br />
DuuniExpon ja Yrittäjyyspäivien lehdistötilaisuus<br />
alkaa. Kimmo ja Heli avaavat tilaisuuden<br />
ja antavat puheenvuoron ministerille<br />
ja Jethro Rostedtille. Toimittajat<br />
haluavat tietää esimerkiksi, millaisena työministeri<br />
näkee henkilöstöpalveluyritysten<br />
roolin työmarkkinoilla. Tilaisuus onnistuu<br />
hyvin, ja tunnelma on vapautunut.<br />
KLo 17.00<br />
Messut päättyvät. Näytteilleasettajat alkavat<br />
purkaa osastoja, ja Kimmo alkaa antaa<br />
ohjeita tiimiläisille, miten DuuniExpoa<br />
aletaan siivota pois. Heli tekee jälkitiedotetta<br />
lähetettäväksi medioille ja yhteistyökumppaneille.<br />
KLo 20.00<br />
Kimmo antaa suurimmalle osalle väkeä<br />
luvan lähteä pois purkamistöistä. Yhtäkkiä<br />
huomataan, että siivousjärjestelyissä on<br />
ollut väärinkäsitys: alakerran wc- ja kokoustilat<br />
onkin siivottava samana iltana eikä<br />
vasta seuraavana päivänä. Siivousurakka on<br />
tehtävä kahdessa tunnissa, jotta lisälaskua<br />
ei tulisi. Nelikko käärii hihat ja hakee läheisestä<br />
koulukiinteistöstä siivousvälineet.<br />
KLo 22.00<br />
DuuniExpon jälkibileet alkavat keskustan<br />
ravintolassa. Heli käy Tomin kanssa pikaisesti<br />
juhlissa, juo yhden siiderin ja lähtee<br />
nukkumaan. Kimmo ei jaksa käydä juhlimassa<br />
vaan lähtee hallilta suoraan kotiin.<br />
→<br />
Heli Seppänen ja<br />
messuisäntä<br />
Jethro Rostedt.<br />
↘<br />
Markkinointisihteeri<br />
Petra Behm esitteli<br />
messuilla<br />
Koulutuskeskus<br />
Salpausta.<br />
↓<br />
DuuniExpon<br />
toimistossa.<br />
Messuprojekti tuo arvokasta pääomaa osaamiseen<br />
DuuniExpo-rekrytointi- ja verkostostoitumismessut<br />
järjestettiin tammikuussa<br />
<strong>2011</strong> toista kertaa laajana tapahtumana<br />
Lahti Hallissa. Messujen järjestelyistä<br />
ovat alusta alkaen vastanneet <strong>Lahden</strong><br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>n liiketalouden<br />
alan johtamisen ja viestinnän opiskelijat.<br />
DuuniExpon yhteydessä järjestettiin<br />
myös niinikään opiskelijoiden vetämät<br />
Yrittäjyyspäivät, jotka avasi tänä vuonna<br />
työministeri Anni Sinnemäki.<br />
Messujen järjestämisen ideana on, että<br />
opiskelijat oppivat käytännössä opiskelemiaan<br />
asioita johtamisesta markkinointiin,<br />
myynnistä viestintään.<br />
Messujärjestäjien käytännössä opittu<br />
osaaminen on arvokasta pääomaa.<br />
– Suurin osa datasta on omassa päässä,<br />
Seppänen kertoo.<br />
Sekä Kimmo Härkönen että Heli Seppänen<br />
painottavat, että DuuniExpo-pro-<br />
jektissa vaaditaan ennen kaikkea hyvää<br />
organisointikykyä.<br />
– Myös aiempi kokemus on tietysti<br />
hyväksi, pohtii Härkönen, joka on ollut<br />
järjestämässä useita eri tapahtumia jo<br />
aikaisemminkin.<br />
– Myös tinkimiskyky on hyväksi, hän<br />
naurahtaa.<br />
– Sinnikkäällä tinkimisellä säästimme<br />
monta euroa budjetista.<br />
Kimmo Härkönen ja Heli Seppänen<br />
ovat ehdottoman kiinnostuneita jatkamaan<br />
DuuniExpo 2012 messujenkin järjestämisessä,<br />
vaikka opintopisteet ovat jo<br />
täynnä ja valmistuminenkin häämöttää.<br />
– Olen ehdottomasti tällaisen projektioppimisen<br />
kannalla, Heli Seppänen<br />
sanoo.<br />
– Ei luentoja kuuntelemalla oikeasti<br />
opi asioita, vaan käytäntö opettaa parhaiten.<br />
19
Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydämme palauttamaan os. <strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>, PL 214, Teinintie 4, 15101 Lahti. | Osoitelähde: <strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n osoitejärjestelmä.<br />
Piristystä arkeen?<br />
Uutta intoa työhön!<br />
Opiskele avoimessa <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ssa.<br />
Katso lisätietoja osoitteesta<br />
www.lamk.fi/koulutus/avoinamk<br />
20
Change language