Lamboree-asiakaslehti 1/2011 - Lahden ammattikorkeakoulu

lamk.fi

Lamboree-asiakaslehti 1/2011 - Lahden ammattikorkeakoulu

LAMBOREE

Lahden ammattikorkeakoulun asiakaslehti 1 | 2011

PALVELUJAKIN

VOI MUOTOILLA

sivu 10

TAIDEPAJAT LUOVAT

TYÖHYVINVOINTIA

sivu 12

TONTTIPÖRSSISTÄ

IHANNETONTTI

sivu 15

Maija Härkönen:

KIINA ON MAHDOLLISUUS

MYÖS PK-YRITYKSILLE

sivu 4


LAMBOREE

www.lamk.fi

Kuvataidepajasta

luovuutta ja

työhyvinvointia

FELLMANNIA MUOVAUTUU

TARPEIDEN MUKAAN

Oppimiskeskus Fellmanniasta

tulee monipuolinen palvelukokonaisuus

ja oppimisympäristö.

YKSI MESSUPÄIVÄ,

VUOSI TYÖTÄ

Opiskelijoiden toteuttama

DuuniExpo työllistää

nuoria vuoden ajaksi

erilaisiin tehtäviin.

INDEX

1 | 2011

JULKAISIJA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Teinintie 4, PL 214, 15101 Lahti, www.lamk.fi

SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Viestintä- ja markkinointipalvelut

TOIMITUS Päätoimittaja Risto Ilomäki | Toimitussihteeri Joanna Vihtonen

Toimittajat Silja Hjerppe, puh. 044 708 0641, silja.hjerppe@phkk.fi ja Joanna Vihtonen, puh. 044 708 0398, joanna.vihtonen@phkk.fi

Graafinen suunnittelu ja taitto Anna Räikkönen, puh. 044 708 0642, anna.raikkonen@phkk.fi Kannen kuva Anna Räikkönen

Toimituskunta Ari Hautamäki, Risto Ilomäki, Erja Katajamäki, Tuula Kilpinen, Joanna Vihtonen, Ulla Weijo

ILMOITUSMYYNTI JA OSOITTEENMUUTOKSET Anu Korkkula, puh. 044 708 0699, anu.korkkula@phkk.fi

PAINOSMÄÄRÄ 5000 kpl PAINO Esa Print Oy | ISSN 1239-4246 | Lamboree-asiakaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

3

4

6

7

8

9

10

12

15

16

17

18

PÄÄKIRJOITUS

Kilpailukykyä ja hyvinvointia

TEEMA | TUTKIMUS, KEHITYS & INNOVAATIO

Kiina avaa mahdollisuuksia myös pk-yrittäjille

PINNALLA

Ajankohtaisia uutisia

Menetelmäpankista tietoa työelämän kehittämiseen

MINIGALLUP

Mitä LAMK:n uudelta strategialta odotetaan?

KOLUMNI

Heini Moisio: Muotoilu kuuluu lahtelaiseen katukuvaan

Palvelumuotoilusta uusia näkökulmia

kuntalaisten palveluihin

TYÖHYVINVOINTI

TAIKA-hanke tuo luovuutta työpäivään

Viestintäsuunnittelija Silja Hjerppe testasi,

miten taidelähtöinen menetelmä toimii

Tonttipörssi voi löytää ihannetontin

Fellmanniassa yhdistyvät yhteisöllisyys ja yksilöllisyys

Termolevy taipuu moneen muotoon

Duuni-Expo on opiskelijoiden voimanponnistus

Lahti tulee lunastamaan

kulttuuripääkaupunkihankkeessa

esille nostetun

ajatuksen: lahtelainen

kulttuuri on huippuosaamista

ja arjen luovuutta.


KILPAILUKYKYÄ JA

HYVINVOINTIA laajalle

MetRopolialueelle

Lahden ammattikorkeakoulu on Päijät-Hämeen

suurin korkeakoulu ja sen

osuus alueen korkeakoulujen tutkimus-

ja kehittämispanoksesta on yli puolet. Viime

vuosi oli erittäin tuloksellinen Lahden ammattikorkeakoulun

tutkimus- kehittämis ja innovaatiotoiminnalle

(TKI). Olimme maakunnan

suurin julkisrahoitteinen TKI-toimija.

Lahden ammattikorkeakoulu hallinnoi

vuonna 2010 yhteensä 33 TKI-projektia ja oli

partnerina 19 projektissa. TKI-toiminnan laajuus

kasvoi reilut 20 % edellisen vuoden 4,6

miljoonasta eurosta 5,7 miljoonaan euroon.

Monialainen ja ennakointiin perustuva

TKI-toimintamme edistää Päijät-Hämeen ja

Metropolialueen kehittymistä, kilpailukykyä

ja hyvinvointia. Tavoitteenamme on läheinen

yhteistyö alueen elinkeinoelämän kanssa osana

kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja sekä eri

osaamisalueittemme yhdistäminen monialaisesti

uutta luovalla tavalla.

Lahden ammattikorkeakoulun TKI-strategian

tahtotilan 2015 muodostavat asiakaslähtöinen

ja avainosaamiseen perustuva TKIprofiili,

tuloksellinen sisäinen, kansallinen ja

kansainvälinen verkostoituminen ja integroituminen

sekä avointen ja käytäntölähtöisten

innovaatioprosessien omaksuminen ja soveltaminen.

Lahden ammattikorkeakoulun TKItyö

toteutuu monitoimijuutena, missä

mukana ovat ammattikorkeakoulun

opettajat, opiskelijat ja muu henkilöstö (esim.

projektitoimijat) sekä elinkeinoelämä, kunnat,

järjestöt, muut koulutus-, tutkimus- ja

kehittämisorganisaatiot. Tavoitteena on toimijoiden

vastavuoroinen kumppanuus. Perusajatuksena

on, että koulutus- sekä tutkimus-,

kehitys- ja innovaatiotoiminta muodostavat

toisiinsa nivoutuvan kansainvälisyystoimintamme

kanssa integroituneen kokonaisuuden,

jonka tuloksena syntyy tehokasta aluekehitysvaikutusta.

TKI-toiminta on parhaimmillaan yhteisöllistä,

verkostoitunutta, avointa, tulkitsevaa,

käytäntö-, tarve- ja asiakaslähtöistä sekä

monialaista että eri rajapintoja ylittävää. Tämä

lehden artikkelit tekevät näkyväksi erilaisten

esimerkkien kautta tällaista alueellista, kansallista

ja kansainvälistä TKI-toimintaamme.

Lahden ammattikorkeakoululta odotetaan

paljon. Vastatakseen näihin odotuksiin

kehitämme tänä vuonna voimakkaasti

myös innovaatioihin tähtääviä

oppimisympäristöjä, mistä esimerkkinä on

tässä lehdessä esiteltävä oppimiskeskus Fellmannia.

Lisäksi meidän on tehtävä sisältöjä

koskevia priorisointeja ja valintoja, edistettävä

laaja-alaisesti TKI-osaamisen hyödyntämistä

sekä tiivistettävä edelleen yhteistyötä muiden

korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän

kanssa.

Profiloitumisessa meidän tulee ottaa huomioon

Päijät-Hämeen kehittämisen painopisteet

ja Lahden ammattikorkeakoulun erikoisosaaminen.

TKI-toiminnan yhtenä haasteena

on toimintaympäristön kansallinen ja kansainvälinen

laajentaminen. Vaikka ammattikorkeakoulun

keskeinen tehtävä on aluekehitys,

on kansainvälisten verkostojen ja kumppanuuksien

vahvistaminen selkeä tämän hetken

painopisteemme. Meidän tulee toimia kansainvälisenä

yrittäjyys- ja innovaatioammattikorkeakouluna

yhdistäen työelämää, oppijoita

ja opettajia laajan metropolialueen kilpailukyvyn

ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ilkka Väänänen, tutkimusjohtaja, t&k -toiminta

PÄÄKIRJOITUS

KUVA: ANNA RÄIKKÖNEN

3


4

Katse Kohti KIINAA

Projektipäällikkö Maija Härkönen haluaa auttaa suomalaisia pieniä

ja keskisuuria yrityksiä Kiinan-markkinoille.

– KIINAN-mArKKINAT kasvavat räjähdysmäisesti.

Suomen markkinat ovat pienet,

joten kansainvälistyminen on suomalaisille

yrityksille tärkeää. Monen pk-yrityksen

asiakkaat ovat jo Kiinassa, joten yritysten

on lähdettävä esimerkiksi alihankkijoina

mukaan, sanoo Maija Härkönen.

Valtio-opin tohtori Härkönen toimii

projektipäällikkönä Lahden ammattikorkeakoulun

BENCH-hankkeessa (Beneficial

Business Contacts between the Central

Baltic Region and China).

– Kiina ei ole enää se maa, jonne mennään

tekemään tuotteita muita maita varten.

Kiinassa on valtavat sisämaan mark-

kinat, ja kiinalaiset tuottavat itse yhä

korkealaatuisempia tuotteita. On toivottavaa,

että Suomen pk-yritykset huomaavat

tässä kehityksessä mahdollisuuden eivätkä

vaaran.

Härkönen muistuttaa, että Kiinanmarkkinoille

lähteminen ei ole itsessään

arvokasta vaan lähtökohta on, että kansainvälistymällä

suomalainen yritys pystyy

lisäämään vaurautta Suomessa. Suurin osa

Suomen yrityksistä on pk-yrityksiä, ja ne

ovat pääasiallisia työpaikan luojia.

BENCH-ProjEKTI TuKEE ja edistää

pienten ja keskisuurten yritysten toimin-


taa Kiinassa. Hanke välittää suomalaisille

pk-yrityksille käytännönläheistä tietoa

siitä, miten Kiinan-markkinoille pääsee ja

mitä kanavia on käytettävissä joko suomalaisten

tai kiinalaisten kumppaneiden löytämiseksi.

BENCH järjestää muun muassa Kiinan

liiketoimintaympäristöön perehdyttäviä

seminaareja ja workshopeja. Tällä

hetkellä projektissa on mukana noin kolmekymmentä

suomalaista yritystä, ja

lisäksi hanke toimii Ruotsissa ja Virossa.

– BENCH-projektiin pääsee edelleen

mukaan, meille voi tulla ja meiltä voi lähteä.

Jos workshopit ja seminaarit eivät sovi

kalenteriin, me tulemme mielellämme yrityksiin

keskustelemaan sopivasta Kiinastrategiasta.

ProjEKTIN HuomIoN kohteena ovat

erityisesti ympäristöalan yritykset. Kiinalaisia

on jo yli 1.3 miljardia, ja energian ja

veden kokonaiskulutus on valtavaa. Kiinan

johto investoi huomattavia määriä

rahaa uuden ympäristöteknologian kehittämiseen,

tuontiin ja käyttämiseen.

– Suomalaisilla pk-yrityksillä on korkeatasoista

ympäristö- ja energiateknologiaa,

jota kiinalaiset haluavat.

Pienellä yrityksellä kansainvälistymisen

esteenä on usein resurssien ja osaamisen

puute. Tämä on tullut voimakkaasti

esille BENCH-projektissa tehdyissä tutkimuksissa.

– Kiina koetaan hyvin vieraaksi sekä liiketoimintatavoiltaan

että kulttuuriltaan. Se

on yksipuoluevaltio, jossa liiketoiminnan

harjoittaminen merkitsee usein bisneksen

tekemistä Kiinan valtion kanssa. Tämän

vuoksi pk-yritykset hyötyvät huomattavasti,

kun julkiset toimijat, kuten kunnat ja

kaupungit, ovat mukana avaamassa Kiinan-

teeMa | tutKiMus, Kehitys & innovaatio

markkinoita suomalaisten yritysten kanssa.

On hienoa, että Lahden kaupunki on yksi

BENCH:in osarahoittajista.

Kiinassa pk-yritykset loivat 80 prosenttia

kaupunkialueiden työpaikoista vuonna

2009. Pk-yritykset ovat usein suurten yritysten

alihankkijoita, joten suomalaisetkin

pienyritykset voivat kansainvälistyä suurten

yritysten alihankkijoina.

– BENCH tarjoaa yrityksille mahdollisuuden

verkostoitua ja solmia kontakteja

Kiinassa toimiviin vetureihin.

Myös Euroopan Unioni on alkanut

tukea eurooppalaisia pk-yrityksiä Kiinassa.

Se perusti ensimmäisen pk-yrityksiä

auttavan keskuksen Pekingiin tämän

vuoden alussa. Härkösen mukaan pk-yritysten

merkitys on kasvamassa maailmanlaajuisesti,

ja niiden keskeinen rooli talouskasvussa

tunnustetaan entistä paremmin

myös Kiinassa.

BENCH-HANKKEEssA yHDIsTyy kaksi

Maija Härkösen suurta mielenkiinnonkohdetta:

pk-yritykset ja Kiina. Ennen

kuin BENCH toi Härkösen Lahteen,

hän työskenteli ympäristöalan pk-yrityksissä

Yhdysvalloissa 15 vuoden ajan. Hän

kehitti ja markkinoi erityisesti laivaliikenteen

ja voimalaitosten päästöjä vähentäviä

teknologioita Yhdysvalloissa, Itä-Euroopassa,

Meksikossa ja Kiinassa.

Ennen yksityissektorilla työskentelyä

Härkönen opetti Georgetownin yliopistossa

valtio-oppia ja kansainvälistä politiikkaa.

Väitöskirjassaan hän tutki siviiliyhteiskunnan

kehittymisestä Venäjällä.

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy

Lakes on Härkösen tärkeä yhteistyökumppani.

Lakesin tehtävä BENCH-projektissa

on herättää kiinalaisten kiinnostusta

investoida Suomeen.

teKsti: silja hjeRppe | Kuva: anna RÄiKKönen

– Liiketoiminnan aloittaminen Kiinassa

on suomalaisyrityksille kallista,

koska se vie paljon aikaa. On luotava verkostot,

solmittava henkilökohtaisia suhteita

mahdollisiin yhteistyökumppaneihin,

palkattava paikallisia työntekijöitä,

tulkkeja ja lakimiehiä.

– Julkinen sektori ei tarjoa suomalaisille

pk-yrityksille riittävää rahoitusta kansainvälistymiseen.

Yksi tapa helpottaa pääomatarvetta

on mahdollistaa kiinalaisten investoinnit

suomalaisiin pk-yrityksiin.

Kiinassa on alkamassa kokeilu, jossa

kiinalaisille pk-yrityksille sallitaan mahdollisuus

kerätä pääomaa yksityisiltä

markkinoilta. Härkösen mukaan tämä on

merkittävä askel, joka voi näkyä Suomessakin

kiinalaisten investointien kasvuna.

BENCH-PROJEKTI

eli Beneficial Business Contacts

between the Central Baltic Region

and China

• edistää pk-yritysten mahdolli-

suuksia hyötyä Kiinan kasvavista

markkinoista

• kiinnittää erityistä huomiota

ympäristöalan yrityksiin

• pyrkii lisäämään kiinalaisten

investointimahdollisuuksia

BENCH-alueella

• järjestää seuraavan seminaarin

2-Way Street to China 29.3.2011

Sibeliustalossa, Lahdessa

• on osa eurooppalaista yhteistyöohjelmaa

Central Baltic

INTERREG IV A Programme

2007–2013, joka rahoittaa

valtioiden rajoja ylittäviä

projekteja Itämeren alueella.

→ www.benchproject.eu

5


PINNALLA

6

Lahden ammattikorkeakoulu

kehittää metsäteollisuuden

toimitusketjuja

Lahden ammattikorkeakoulu on lähtenyt kehittämään eteläsuomalaisen

metsäteollisuuden toimitusketjuja. Euroopan

aluekehitysrahaston rahoittaman hankkeen tavoitteena

on parantaa metsäteollisuuden ja eri logistiikkatoimijoiden

muodostamien toimitusketjujen tuottavuutta ja tehokkuutta.

Suomessa logistiikkakustannukset muodostavat usein

suuren osan metsäteollisuusyhtiöiden kustannuksista. Tämän

vuoksi toimitusketjut tulisi saada toimimaan mahdollisimman

sujuvasti ja tehokkaasti, jotta saavutettaisiin parempi

palvelutehokkuus loppuasiakkaalle ja pienemmät kustannukset

niin logistiikkayrityksille kuin niitä hyödyntäville

metsäteollisuusyrityksille.

Hankkeessa ratkaistaan ongelmia, joita metsäteollisuusalan

yritykset ovat toimitusketjuissaan kohdanneet. Ratkaistavat

asiat voivat liittyä akuuteista käytännön ongelmista

laajoihin, strategisiin kehittämistapauksiin. Ongelmat voivat

käsitellä esim. niin ostotoimintaan, kuljettamiseen, varastointiin

kuin asiakas- ja toimittajasuhteisiin liittyviä asioita.

Hankkeen avulla voidaan myös ratkoa mm. eri toimitusketjutoimijoiden

yhdessä määrittelemiä ongelmia.

Hanke on osa laajempaa Sustainable Logistics Solutions

Through International Networking -hanketta, jossa ovat mukana

myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Laurea-

ammattikorkeakoulu. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

keskittyy kansainvälisen logistiikkakehittäjien verkoston luomiseen

ja Laurea ammattikorkeakoulu elintarviketeollisuuden

toimitusketjujen tutkimiseen ja kehittämiseen.

Musiikki- ja draamainsituutin

opiskelijat mukana

rock-oopperassa

Sinfonia Lahti esittää elokuussa Lahden Sibeliustalossa Andrew

Lloyd Webberin rock-oopperan Jesus Christ Superstar.

Esiintymislavalla nähdään myös joukko Lahden ammattikorkeakoulun

Musiikki- ja draamainstituutin opiskelijoita,

ja esitykset ohjaa yliopettaja Marietta Tevajärvi. Jesus Christ

Superstar soi Sibeliustalossa 25.–27. elokuuta.

Jeesuksen osassa kuullaan Hannu Lepolaa ja Juudaksena

Sami Hintsasta. Maria Magdalenan osassa on Maria

Ylipää ja Kaifaksena Juha Kotilainen. Orkesteria johtaa

Jaakko Kuusisto.

Jesus Christ Superstar julkaistiin albumina vuonna 1970.

Sen ensimmäinen näyttämötuotanto oli New Yorkin Broadwaylla

Yhdysvalloissa vuotta myöhemmin. Rock-oopperasta

tehty elokuva sai ensi-iltansa vuonna 1973.

Kauppiasyrittäjyyspolku

osaksi opintoja

Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ala on ottanut

Kauppiasyrittäjyyspolun osaksi opetussuunnitelmaansa.

Kauppiasyrittäjyyspolku on Ruokakeskon ja ammattikorkeakoulujen

kehittämä väylä kouluttautua K-ruokakauppiaaksi.

Yhteistyösopimuksen myötä Suomessa on nyt 15 ammattikorkeakoulua,

joissa Kauppiasyrittäjyyspolun voi valita

osaksi opintoja.

Kauppiasyrittäjyyspolku tarjoaa päivittäistavarakaupasta

kiinnostuneille ammattikorkeakouluopiskelijoille, erityisesti

tradenomi- ja restonomiopiskelijoille, mahdollisuuden osallistua

päivittäistavarakauppa- ja kauppiasyrittäjätietoisuutta

syventävään lisäopintokokonaisuuteen.

Ruokakeskon rekrytointipäällikkö Gunnar Weckman on

erittäin tyytyväinen alkavaan yhteistyöhön.

– On suuri etu, että opiskelijat voivat suuntautua kauppiasyrittäjyyden

pariin jo opiskeluaikana. Päivittäistavarakaupassa

on paljon erilaisia uramahdollisuuksia, ja tämä

koulutus valmistaa niiden lisäksi myös yleisellä tasolla yrittäjyyteen,

Weckman kertoo.

Isänäkökulmaa

viranomaisten työhön

Lahden ammattikorkeakoulun aikuiskoulutusyksikkö hallinnoi

Tasa-arvoa erovanhemmuuteen – isät pois paitsiosta –

projektia, jonka painopisteenä on lisätä isänäkökulmaa viranomaisten

työhön.

Kohderyhmänä ovat Suomen sosiaalialan korkeasti koulutetut

eroperheiden kanssa työskentelevät viranomaiset. Välillisiä

kohderyhmiä ovat mm. eroperheet, neuvolat, huoltajuuspäätöksiä

tekevät tuomarit, maahanmuuttajatyön viranomaiset

ja sosiaalialan koulutusta järjestävät oppilaitokset.

Projektin yhteydessä on järjestetty avoimia kehittämisfoorumeita

eri paikkakunnilla ja täydennyskoulutusta alan

toimijoille.

Syksyllä 2011 järjestetään verkostoseminaari, jonka tarkoituksena

tuoda projektin aikana kertynyt tieto kaikkien

osallistujien käyttöön. Koulutuksen jälkeen toimitetaan oppimateriaalia

ja erillinen opas viranomaisille lapsiperheiden

erotyöskentelyyn.


tietoa työelÄMÄn KehittÄjille

yhdestÄ osoitteesta

360˚-arviointi. Strada-menetelmät. Balanced Scorecard.

Six Thinking Hats. Scrum. Jos haluat tietää enemmän näistä menetelmistä,

klikkaa itsesi Kehittäjän tieto- ja menetelmäpankkiin.

KEHITTäjäN TIETo- ja menetelmäpankki kokoaa yhteen

verkko-osoitteeseen työelämän kehittämishankkeissa kertynyttä

teoreettista ja kokemustietoa esimerkiksi johtamisesta,

strategiatyöstä, prosesseista, projektinhallinnasta ja

työhyvinvoinnista. Tietoja voivat vapaasti hyödyntää kaikki

ammattikorkeakouluopiskelijat ja työelämän kehittäjät.

Menetelmäpankista löytyy tietoa erityisesti Työ- ja

elinkeinoministeriön kehittämisohjelman (Tykes) hankkeissa

käytetyistä menetelmistä ja työkaluista. Menetelmät,

ohjeet ja käyttökokemukset on jaettu tieto- ja menetelmäpankkiin

aihepiireittäin. Jokaiseen aihepiiriin on liitetty

myös opinnäytetöitä.

– Tällä hetkellä Kehittäjän tieto- ja menetelmäpankki

sisältää 11 aihepiiriä. Sivustolle on kiinnitetty 29 menetelmää

ohjeineen sekä verkkoartikkeleita menetelmien käyttökokemuksista

Tykes-hankkeissa, kertoo Tietopankista työvälineeksi

-hanketta koordinoiva Marja-Leena Savonen.

KEHITTäjäN TIETo- ja menetelmäpankin ovat koonneet

Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ylempää

ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat

osana Tietopankista työvälineeksi -hanketta. Myös liiketalouden,

sosiaali- ja terveysalan ja tekniikan alan opettajat

ovat laatineet aineistoja.

Tietopankin alustan kehittivät sähköistä liiketoimintaa

ja yritysviestintäjärjestelmiä opiskelevat ammattikorkeakouluopiskelijat.

Alustaa kehitetään opiskelijatyönä

edelleen, ja esimerkiksi visuaalisen ilmeen uudistaminen

on parhaillaan käynnissä.

– Tämä projekti on kiitettävästi osallistanut opiskelijoita

ja sitä kautta integroinut tutkimus-, kehittämis- ja

innovaatiotoimintaa oppimiseen, toteaa Savonen.

LISÄTIETOJA

→ www.lpt.fi/tykes

TEKSTI: SILJA HJERPPE | KUVITUS: ANNA RÄIKKÖNEN

7


MINIGALLUP

TEKSTI: JOANNA VIHTONEN

8

tavoitteena ENTIsTä

AsIAKAsLäHTÖIsEmPI

stRateGia

Lahden ammattikorkeakoulun strategiaa

uudistetaan kevään 2011 aikana yhdessä

Päijät-Hämeen koulutuskonsernin muiden

tulosalueiden kanssa. Tavoitteena on, että

Lahden ammattikorkeakoulu pystyisi entistä

paremmin vastaamaan toimintaympäristön

ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

Millaisen yhteistyön näet tärkeänä organisaatiosi

ja ammattikorkeakoulun välillä?

Mitä yrityksesi/organisaatiosi odottaa tulevaisuudessa

Lahden ammattikorkeakoulun toiminnalta ja toimintatavalta?

Pekka Koivisto,

asiamies, Suomen Muotoilusäätiö:

Muotoilusäätiön tehtävänä on minun mielestäni

edesauttaa yrityksiä ja ammattikorkeakoulua

löytämään toisensa yhä

paremmin. Muotoilusäätiö ja ammattikorkeakoulu

voivat yhteistyössä luoda tähän

lisää mahdollisuuksia, hyviä käytänteitä ja

tuloksia.

Muotoilusäätiö odottaa tulevaisuudessa

ammattikorkeakoulun toiminnalta edelleen

menestyksen pitämistä, hyviä koulutustuloksia,

kansainvälisen tason opetusta ja aktiivista

osallistumista koulutusta kehittäviin

yhteistyöhankkeisiin. Toimintatavalta odotan

edelleen sitä, että ammattikorkeakouluun

on onni jatkossakin saada poikkeuksellisen

hyviä opettajia ja opiskelijoita.

Kehittämis-, innovaatio- ja tutkimustoiminnan

mahdollisuuksia hyödynnetään

jatkossa yhä tehokkaammin, ja myös pedagoginen

uudistuminen nähdään tarpeelliseksi.

Toimintaa halutaan kehittää ennen

kaikkea siten, että alueen yrityksiä ja organisaatioita

kuunnellaan strategiatyössä.

Jukka Anttonen,

toimitusjohtaja, Isku Invest Oy:

Yhteistyön tulee olla kaksisuuntaista ja hyödyttää

molempia osapuolia. Opiskelijoille on

tärkeää saada mahdollisuuksia harjoitella

opittuja asioita käytännön työelämässä ja

yrityksellä on monia kehityshankkeita, joita

voidaan toteuttaa yhteistyössä ammattikorkeakoulun

kanssa.

Ammattikorkeakoulun tulee antaa oma panoksensa

talousalueemmme kehittämiseen

ja vaikuttaa sekä alueellisesti että laajemminkin

aina kansainvälistä ulottuvuutta

myöten. Toimintatapojen tulee olla suoria,

joustavia ja asiakaspalvelulähtöisiä.


Muotoilu on lahtelaista

kulttuuria ja kuuluu

katukuvaan

Open Helsinki – Embedding Design

in Life. Designpääkaupunkihakemuksen

tunnus tekee muotoilusta

luontevan osan elämää. Tämä on ollut Lahdessa

hyvä lähtökohta WDC Helsinki 2012

-tapahtumavuoden ohjelman rakentamisessa.

Lahti on ollut kulutustavaroiden tuottamiseen

keskittynyt teollisuuskaupunki,

ja sen myötä ilmapiiriä sävyttää edelleen

miellyttävä arkisuus ja käytännönläheisyys.

Meillä muotoilu kuuluu arkeen ja on esillä

päivittäin esimerkiksi Stalan keittiövarusteina,

Kempin hitsauskoneina tai Luhdan

ulkoiluasusteina.

Käyttäjälähtöisyys, kestävä kehitys ja

miellyttävä elämys ovat tunnustettuja hyvän

designin perusarvoja. Ne ovat mielestäni

erinomaisia työvälineitä myös muotoilupääkaupunkihankkeessa.

Käyttäjälähtöisyyttä ohjelmasuunnittelussa

testattiin vuosi sitten toukokuussa,

ensimmäisenä yhteisenä WDC-ideointipäivänä,

jolloin keskeisiä esiin nousseita teemoja

olivat halu kehittää kaupunkeja kestävästi,

toive kansainvälisestä toiminnasta sekä

kaupungin viihtyvyyden parantaminen.

Arkiviihtyvyyden merkitys kasvaa

koko ajan. Professori Antti Karisto

on kirjoittanut pienten asioiden merkityksestä

punnittaessa kaupunkien elettävyyttä.

Ei ole ollenkaan samantekevää, millainen

on asuinympäristö, miten työmatkat

taittuvat, millaisia ovat kaupat ja kahvilat.

WDC Helsinki 2012 -ohjelmahakuun

tuli ensimmäisessä vaiheessa yli 1000 ehdotusta.

Ehdotuksissa on mukana laajoja

hankkeita, jotka liittyvät kaupunkien kehittämiseen

mutta myös pieniä, ihmisten arkiviihtyvyyteen

vaikuttavia asioita. Lahdesta

olemme esittäneet mm.

matkakeskuksen kansainvälistäarkkitehtuurikilpailua

WDC-ohjelmaan, ja

mukana on myös viehättävä

projekti vesipisteistä.

WDC-ideointipäivänä

esille noussutta

ajatusta julkisista

vesipisteistä on kehitelty

Lahden tiede- ja yrityspuiston

ja Lahden ammattikorkeakoulunMuotoiluinstituutin

D-Force -hankkeessa.

Opiskelijoiden syksyn suunnittelutyön

tulokset ovat

Lahden Muotoiluasemalla

kaupunkilaisten kommentoitavana

aseman ensimmäisessä

näyttelyssä. Kevään

aikana on tarkoitus tehdä

prototyypit ja toivottavasti

ensi syksynä ensimmäiset

vesipisteet ovat kokeiltavina

kaupungin keskustassa.

Lahti tulee lunastamaan

kulttuuripääkaupunkihankkeessa

esille nostetun ajatuksen:

lahtelainen kulttuuri

on huippuosaamista ja

arjen luovuutta, sillä World

Design Capital Helsinki

2012 on ainutlaatuinen

mahdollisuus tehdä yhdessä

tärkeitä asioita.

Heini Moisio

yhteyspäällikkö

Lahden kaupunki

KOLUMNI

FAKTA

• Lahti on maailman designpääkaupunki

vuonna 2012 yhdessä

Helsingin, Espoon, Kauniaisten

ja Vantaan kanssa. WDC Helsinki

2012 -ohjelmaan kuuluu paikallisia

tapahtumia, joilla on laajempi

merkitys ja kansainvälisiä

tapahtumia, joiden antia voidaan

hyödyntää koko Suomessa.

• Maailman designpääkaupungilla

on rohkea tulevaisuuden

visio: designilla on keskeinen

rooli koko yhteiskunnassa, se

on hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn

lähde.

• Maailman designpääkaupungiksi

valitaan yksi kaupunki joka toinen

vuosi. Valittu kaupunki hyödyntää

esimerkillisesti designia

kulttuurisessa, sosiaalisessa ja

taloudellisessa kehityksessä.

• World Design Capital -nimityksen

myöntää ICSID (International

Council of Societies of Industrial

Design) sekä IDA -International

Design Alliance. Aiemmat World

Design Capital -kaupungit ovat

Torino 2008 ja Soul 2010.

→ www.wdc2012helsinki.fi

9


10

teKsti: joanna vihtonen | Kuvat: nina WesteR ja MaRi lindBeRG

opisKelijat Muotoilivat

KuNTALAIsILLE PALVELuITA

Liisa, 28 v., haluaa saada lastenneuvolasta pika-apua lapsen flunssaan.

Kari, 42 v. tarvitsee tietoa täydennyskoulutuksesta ja Pertti, 75 v., etsii juttukumppania.

Tulevaisuudessa nämä kuntalaiset voivat suunnistaa kaikki samaan paikkaan,

keskellä kaupunkia olevaan monipalvelupisteeseen.

LAHDEN KAuPuNKI pyysi Lahden

ammattikorkeakoulua sekä Service D –

projektia palvelumuotoilun keinoin visioimaan,

miten kuntalaiset tulevaisuudessa

palveluita käyttäisivät.

Monialaiset opiskelijaryhmät ovat

visioineet kuntalaisten palvelukonsepteja,

joissa kantavana ideana on, että palvelut

tulevat ihmisten luokse. Keskellä

kaupunkia olisi kauppakeskuksen kaltainen

monitoimitila, jossa voisi tavata

ihmisiä ja saada monipuolisia, esim. terveyteen

ja itsensä kehittämiseen liittyviä

palveluita. Kehitystyöstä syntyneet palvelukonseptit

nimettiin ”Paviljongiksi”

ja ”Kyläksi”.

– Tarkoituksena oli, että monipalvelukeskuksesta

tulisi houkutteleva ja sellainen,

että kaupunkilaisten olisi helppo

käydä siellä ikään katsomatta. Myös

uuden tekniikan hyödyntäminen tilassa

oli olennaista, kertoo kehitystyössä

mukana ollut liiketalouden opiskelija

Tino Nakkinen.

Nakkinen kertoo, että opiskelijaryhmät

lähtivät miettimään puhtaalta

pöydältä, mikä asiakkaita houkuttelisi

monipalvelupisteeseen. Post it –lapuille

kerätyistä avainsanoista kehittyi konseptisuunnitelma,

jonka Nakkisen ryhmä

nimesi Paviljongiksi.

– Teimme kuvallisen simulaation siitä

tilanteesta, kun kaupunkilainen tulee

monipalvelupisteeseen. Mitä esimerkiksi

maahanmuuttaja kokee, kun hän astuu

Paviljonkiin, mitä hän lähtee hakemaan

sieltä? Asiakas voi myös tulla rakennukseen

ns. tyhjin taskuin, eli hänellä ei välttämättä

ole ennakkoajatusta siitä, millaista

palvelua hän voisi tarvita.

Paviljongissa kävijä voi samalla kerralla

esim. täyttää koulutushakemuksen, mittauttaa

verenpaineensa, selata kosketusnäytöllisiä

inforuutuja, asioida kirjaston itsepalvelupisteellä,

ja kaiken tämän jälkeen

käydä vielä kaverinsa kanssa kahvilla.

sIsusTusArKKITEHTuurIN opiskelijat

suunnittelivat Paviljonkiin visuaalisen

ilmeen, jonka ideana oli tuoda esille lahtelaista

puuarkkitehtuuria. Ryhmä myös

ideoi Paviljonkiin liittyvät liikuteltavat

satelliitit, joita voitaisiin sijoittaa eri puolille

kaupunkia.

– Nämä satelliitit ovat ikään kuin Lahden

kaupungin minipalvelupisteitä. Esi


Havainnekuva opiskelijoiden suunnittelemasta

Paviljonki-konseptista.

merkiksi satamassa voisi olla satelliitti, josta annettaisiin

matkailuneuvontaa.

Lahden kaupungin kehitysjohtaja José Valanta oli vaikuttunut

opiskelijoiden ideoimista palvelukonsepteista

– Olin todella ilahtunut siitä, millaisella ennakkoluulottomuudella

ja raikkaudella asiaa oli lähestytty. Toivon

mukaan näitä ideoita voitaisiin vielä toteuttaa.

Valantaan oli erityisesti tehnyt vaikutuksen Paviljonkikonseptin

satellitti-idea. Siinä monitoimitilasta voitaisiin

irrottaa tiloja esim. vietäväksi vaikkapa toiseen kaupunkiin

esittelemään Lahden matkailupalveluita.

LAHDEN KAuPuNgILLA on lähdössä käyntiin suurempi

palvelukonseptihanke, jossa selvitetään, minkätyyppisiä

palveluita jatkossa tarjotaan.

– Lahti on jo nyt käyttänyt ennakkoluulottomasti palvelumuotoilua

hyväkseen palveluidensa kehittämisessä.

Esimerkiksi Kauppakeskus Triossa oleva Terveyskioski

on hyvä esimerkki keveästä sosiaali- ja terveyspalvelusta.

Sosiaali- ja terveystoimialan ylläpitämässä Terveyskioskissa

kauppakeskuksessa kävijät voivat käydä mittaamassa

verenpaineensa ja sokeriarvonsa tai saada terveysaiheista

neuvontaa.

– Tavoitteena on kehittää palvelupisteitä, jotka yhdistäisivät

entistä enemmän nykyisiä toimintoja. Kaupunkilainen

voi silloin kokea, että heidän mahdollisuutensa

käyttää tiloja paranee ja saamansa palvelu on entistä

enemmän osa arkea, José Valanta kiteyttää.

Mitä palvelumuotoilu on?

Palvelumuotoilussa suunnitellaan palvelukokemusta

käyttäjän lähtökohdista käsin. Tavoitteena

on, että palvelu vastaisi sekä käyttäjien tarpeita

että palvelun tarjoajan liiketoimintaa.

– Esimerkiksi ravintolan palvelua voidaan tutkia

niin, että visualisoidaan konkreettinen palvelutapahtuma.

Myös laatua voidaan analysoida: mitä

tapahtuu, kun asiakas tulee ravintolaan ja mitä

hän kokee sen jälkeen? sanoo projektipäällikkö

Sami Makkula Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksesta.

Palvelumuotoilun suunnittelussa tarkastellaan

palvelun kontaktipisteitä, palvelutuokioita ja palvelupolkua.

Kontaktipisteet voivat olla tiloja, esineitä,

prosesseja ja ihmisiä.

Suunnittelussa käytetään prototyyppejä, joissa

mallinnetaan esimerkiksi asiakaspalvelupistettä.

Prototyyppien avulla voidaan nähdä, miten ihmiset

käyttäytyvät palvelun vuorovaikutuksessa.

Tavoitteena on, että palvelu vastaisi sekä käyttäjien

tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoimintaa.

Palvelumuotoilussa halutaan suunnitella asiakkaan

palvelukokemus.

Makkula sanoo, että palvelumuotoilua pitäisi

tuoda mukaan kaikenlaiseen suunnitteluun. Palvelumuotoilu

on tulevaisuudessa kasvava osaamisalue,

jota tuotekehityksen sekä muotoilun ja

viestinnän aloilla toimivien ammattilaisten tulee

hallita.

– Kyseessä on perinteinen muotoiluajattelu – eli

ideoidaan ja lähdetään luomaan uutta.

Lahden ammattikorkeakoululla on vahva muotoilun

osaaminen, eli palvelumuotoilua osaamistakin

voidaan lähteä laventamaan. Meillä on mahdollisuus

olla siinä kansainvälinen edelläkävijä

ja kehittäjä.

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutti

tuottaa ensi syksystä lähtien Palvelumuotoilun

erikoistumisopintoja. Palvelumuotoilun

erikoistumisopinnot on ensisijaisesti suunnattu

muotoilun, viestinnän sekä tuotekehityksen alan

ammattilaisille.

11


FAKTA

Taika-hanke eli Taide kohtaamisalustana

sektorirajat ylittäville

kulttuurisille innovaatioille

• toimii vuosina 2008–2011.

• toteutetaan yhteistyössä

seuraavien tahojen kanssa: Helsingin

yliopiston Koulutus- ja

kehittämiskeskus Palmenia,

Lahden ammattikorkeakoulu,

Diakonia-ammattikorkeakoulu,

Lapin yliopiston yhteiskuntatutkimuksen

laitos, Teatterikorkeakoulun

koulutus- ja

kehittämispalvelut sekä Turun

ammattikorkeakoulun Taideakatemia.

• kuuluu opetusministeriön valtakunnalliseenESR-kehittämisohjelmaan

Innovaatio- ja

osaamisjärjestelmien kehittäminen.Kehittämisohjelman

rahoittava viranomainen

on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

liikenne- ja ympäristökeskus.

→ www.taikahanke.fi

12


vÄReistÄ

voiMaa

Kastele paperi, ota pensseli, valitse päivän tunnelmaan sopivat värit.

Tästä alkaa Taika-hankkeen Taide käy työssä -seminaarin kuvataidetyöpaja.

VALITsEN LämPImäT VärIT, punaisen

ja keltaisen, koska saavuin työpajaan jäätävästä

viimasta. Otan pensselin käteen

ja alan maalata pyöreää muotoa märälle

paperille. Työpajan vetäjät muistuttavat,

että värit leviävät. Ja niinhän ne leviävät.

Paperille piirtämäni keltaiset täplät muuttuvat

isoiksi läiskiksi, ja punainen sekoittuu

keltaiseen.

Kun tekstityöläinen ottaa pensselin

käteensä, odotukset lopputuloksesta eivät

ole korkealla. Aionkin keskittyä enemmän

itse prosessiin, ja se taitaa olla työpajan tarkoituskin.

TyÖPAjAA VETäVäT Alli Rinne Lahden

ammattikorkeakoulusta ja Kirsti Nieminen

Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

He kertovat, että tällaisia työpajoja käytetään

paljon sosiaali- ja terveysalalla.

Taidelähtöiset menetelmät sopivat

myös mille tahansa työpaikalle: Luova toiminta

antaa hengähdystauon ja tuo uusia

ajatuksia. Työntekijät voivat paremmin.

En epäile hetkeäkään, etteikö näin olisi:

pensseliä heiluttaessani unohdan kaiken

teKsti: silja hjeRppe | Kuvat: essi KaKKola ja anna RÄiKKönen

muun ja keskityn ainoastaan värien sekamelskaan.

Maalaamisen jälkeen siirrymme huovuttamaan.

Voin huovuttaa neulalla tai

vedellä ja saippualla. Valitsen neulan.

Väriksi nappaan houkuttelevista villoista

keväisen vihreän, joka ei oikeastaan yhtään

sovi puna-keltaiseen maalaukseeni. En

välitä siitä, vaan alan tökkiä vihreää villaa

neulalla. Lisään vihreän päälle keltaista ja

sommittelen villahöttöseni kukkamaiseen

muotoon. Vaihdan villaa tökkiessäni virkistäviä

ajatuksia viereisen pöydän maalaajan

kanssa.

Hämmästelen, miten maalaukseni

ja huovutustyöni liittyvät yhteen. Alli

ja Kirsti selventävät, että huovutustyö

ommellaan maalaukseen kiinni. Ompelemme

siis paperia, hauska idea! Alan häiriintyä

siitä tosiasiasta, että vihreä huovutuskukkani

ja punasävyinen maalaukseni

eivät näytä yhdessä kovinkaan harmoniselta.

Päätän maalata vihreälle kukalleni

uuden, kauniinvihreän taustan. Valitsen

väreiksi sinisen ja keltaisen ja alan taas

maalata.

TYÖHYVINVOINTI

13


PAPErILLE syNTyy sini-kelta-vihreä

ruudukko. Kuivattelen sitä hiustenkuivaajalla,

jotta pääsen ompelemaan

kukkastani kiinni paperiin. Kun

taideteokseni kuivuu, värit muuttuvat

heleämmiksi. Tämähän näyttää aina

vain paremmalta!

Luovan prosessin jälkeen kierrämme

katsomassa kaikkien työpajaan

osallistuneiden tuotoksia. Hämmästelen

ja ihastelen rohkeita värejä ja kauniita

muotoja muiden papereilla. Kirjoitamme

kunkin maalauksen kohdalla

ylös sanoja, joita ne tuovat mieliimme.

Kanssamaalaajani luonnehtivat vihreää

lopputulostani seuraavanlaisesti:

Hauras kevät, Pääsiäisruoho, Lepopaikka,

Kasvu, Jo itää!, Nöyrä, Täältä

tullaan!, Kevään voima, Ristikkäin.

14

Taidetta työpaikoille

Vuonna 2008 alkanut Taika-hanke

tuottaa ja jakaa tietoa taidelähtöisten

menetelmien käytöstä työyhteisöissä.

Hankkeen aikana pyritään

juurruttamaan taidelähtöisiä menetelmiä

työyhteisöjen arkipäivään

ja viemään niitä uusille toimialoille.

Taika-hankkeen toimijoilta voi esimerkiksi

tilata taidelähtöisen hyvinvointipäivän

työporukalle.

Taidelähtöiset menetelmät ovat

yleiskäsite monenlaiselle työskentelylle

ja useille taidemuodoille.

Osuvia ajatuksia kaikki, mutta

Täältä tullaan! on ehdoton suosikkini.

Lopuksi käymme läpi palautekierroksen

työpajasta. Monet korostavat

yhdessä tekemistä, vaikka olimmekin

toisaalta yksin pensseliemme ja värimaailmojemme

kanssa. Yksin tekeminenkin

on siis hauskempaa yhdessä.

TyÖPAjA oLI NImETTy osuvasti:

Väreistä voimaa. Voimaa se todella

antoi, ja olen edelleen keväänvihreässä

mielentilassa, kun astelen Sibeliustalon

ovesta takaisin helmikuiseen

pakkaseen. Lopulta olen niin tyytyväinen

myös vihreään taideteokseeni,

että päätän ripustaa sen työhuoneeni

seinälle.

Työskentelyn tavoitteena ei ole taideteos

vaan luovuuteen rohkaiseminen

ja uusien ajatusten herättäminen.

Taidelähtöisillä menetelmillä on

monia positiivisia vaikutuksia. Käytännön

kokemukset osoittavat, että

menetelmät edistävät työhyvinvointia

ja työssäjaksamista, lisäävät

työyhteisön sisäistä vuorovaikutusta

ja keskinäistä hyväksyntää sekä parantavat

epävarmuuden sietokykyä

ja työmotivaatiota.

Taide käy työssä – Taidelähtöisiä menetelmiä

työyhteisöissä -julkaisu ilmestyi vuoden 2011

alussa. Kirjan ovat toimittaneet Anu-Liisa Rönkä,

Ilkka Kuhanen, Minna Liski, Saara Niemeläinen

sekä Pälvi Rantala. Se kuuluu Lahden ammattikorkeakoulun

julkaisusarjaan.


Tonttipörssi

markkinoi tontteja

verkossa.

ToNTTIPÖrssIsTä

voi löytÄÄ ihannetontin

ToNTTIEN myyNTI on siirtynyt kunnantalon

seiniltä ja paikallislehdistä verkkoon.

Monet kunnat markkinoivat tontteja

www-sivuillaan, mutta verkossa toimivat

tonttipörssit voisivat toki olla vieläkin

kattavampia.

Näin ajattelivat Lahden ammattikorkeakoulun

opiskelijat Essi Carlson, Kristian

Linden ja Ville Pirskanen, jotka

suunnittelevat opinnäytetyönä uudenlaisen

tonttipörssin. Tonttipörssin markkinointikohteeksi

valikoitui Louhivaaran

alue Kärkölän Lappilassa. Tonttipörssipilotti

on osa Koti-projektia, jonka tarkoitus

on lisätä vetovoimaa Päijät-Hämeen maaseutukuntiin.

Uutta Louhivaaraan suunnitellussa

tonttipörssissä on 3D-mallinnus, joka auttaa

asiakasta hahmottamaan tontin mahdollisuuksia.

Lisäksi tonttipörssissä on

vertailutoiminto, jonka avulla tontteja voi

verrata esimerkiksi hinnan, rakennusoikeuden

ja pinta-alan mukaan.

– Asiakas ei välttämättä osaa hahmottaa

tonttia visuaalisesti asemakaavaa tai

tonttikarttaa tuijottaessaan. 3D-mallinuksen

kautta voidaan antaa hyvinkin

yksityiskohtaista tietoa siitä, miltä koko

asuinalue tai yksittäinen tontti voisi näyttää,

kertoo Essi Carlson.

Kolme insinööriopiskelijaa yhdistävät

tonttipörssissä osaamisensa niin, että

teknistä visualisointia opiskeleva Kristian

Linden vastaa tonttipörssin visuaalisesta

ilmeestä ja ohjelmistotekniikan opiskelija

Ville Pirskanen sivuston tietoteknisestä

toteutuksesta. Yhdyskuntasuunnittelun

Kolme insinööriopiskelijaa suunnitteli tonttipörssin,

jolla markkinoidaan Kärkölän Louhivaaraa.

opiskelija Essi Carlson puolestaan tekee

alueelle yleissuunnitelman asemakaavan

pohjalta.

ALuKsI EssI CArLsoN toteutti Kotiprojektille

selvityksen, jossa tutkittiin

mahdollisuutta seitsemän päijäthämäläisen

maaseutukunnan yhteiselle tonttipörssille.

Selvitys paljasti, että kuntien yhteistä

tonttipörssiä ei kannata lähteä rakentamaan,

mutta erityisesti pienet kunnat toivovat

löytävänsä tonteilleen uusia, kohtuuhintaisia

markkinointikanavia.

Koti-projektin tonttipörssi onkin suunniteltu

niin, että mallia voidaan monistaa

ja se voidaan ottaa käyttöön pienilläkin

resursseilla.

– Tässä on ajateltu sitä tahoa, joka

ottaa tonttipörssin omakseen ja alkaa päivittää

sitä. Ongelma on usein etenkin pienissä

kunnissa se, että tonttitiedot jäävät

päivittämättä, jos se on vaikeaa ja vaatii

aikaa, kertoo Koti-projektin projektipäällikkö

Sinikka Tuomikoski.

Tuomikoski ja Carlson toivovat, että

tonttipörssistä on konkreettista hyötyä

Louhivaaran alueelle ja myöhemmin muillekin

tahoille. Jatkossa 3D-mallinnusta

voisi kehittää esimerkiksi niin, että asiakas

voi virtuaalisesti testailla miten päin

talo olisi syytä tontille rakentaa ja millaisia

pihaelementtejä se kaipaa seurakseen.

– Uskon, että tonttipörssit tulevat entisestään

yleistymään ja kehittymään.

Toistaiseksi laadukkaimmat

tonttipörssit

löytyvät suurien kun-

TEKSTI: SILJA HJERPPE

3D-mallinnus

helpottaa visuaalista

hahmottamista.

Tiedot tontin

hinnasta, koosta,

rakennusoikeudesta

ja lähialueen

palveluista.

tien verkkosivuilta, mutta toivottavasti

tulevaisuudessa myös pienet kunnat pystyvät

kehittämään tonttipörssejään. Vakituisten

asukkaiden haaliminen voi olla pienelle

kunnalle haasteellista, mikäli kunnassa ei

ole tarjolla työpaikkoja, mutta myös lomaasumisen

markkinointiin kannattaa panostaa,

pohtii Carlson.

Maaseudussa on

vetovoimaa

Lahden ammattikorkeakoulun Koti

– Vetovoimaa Päijät-Hämeen maaseutukuntiin

-projekti pyrkii lisäämään

vakituisten asukkaiden ja

uusien yritysten määrää maaseutukunnissa.

Projektipäällikkö Sinikka

Tuomikosken mielestä on tärkeä

tuoda esiin kaikkia niitä hyviä puolia

ja ominaispiirteitä, joita maaseudulla

on. Moni haluaa muuttaa kaupungista

maaseudun rauhaan, mutta

se voi tarkoittaa, että työpaikka on

luotava itse. Siksi maaseudun pienyrittäjyyttä

ja etätyötä pitäisi tukea

enemmän.

Koti-projektissa on mukana seitsemän

kuntaa: Asikkala, Hartola,

Hollola, Kärkölä, Nastola, Padasjoki

ja Sysmä. Vuosina 2009–2011 toimivaa

Koti-projektia rahoittaa pääosin

Euroopan maaseudun kehittämisen

maatalousrahasto. Lisäksi projekti

saa rahoitusta mukana olevilta kunnilta

ja yksityisiltä tahoilta.

→ www.lamk.fi/koti

15


KOULU ON KIINNI”

N”

16

TEKSTI: JOANNA VIHTONEN

FellManniasta

tulee oppimisen ja tutkimuksen monitoimitalo

Entiseen Fellmannin kiinteistöön Lahden Kirkkokadulle on nousemassa

oppimisen ja tutkimuksen monitoimitalo, Fellmannia.

ELoKuussA AVATTAVAN FELLmANNIAN katon alla

järjestetään koulutusta, kehitetään sekä tuetaan verkkopedagogiikkaa,

annetaan koulutukseen liittyvää opastusta

ja neuvontaa sekä tarjotaan tieto- ja kirjastopalveluja.

Talossa voidaan järjestää myös kokouksia ja seminaareja.

Kantavana ajatuksena on, että Fellmanniassa yhdistyvät

yhteisöllisyys ja yksilöllisyys. Tilat ovat muunneltavia,

ja palveluja ideoidaan asiakkaiden toiveiden mukaan. Toimintaa

ovat tukemassa ajanmukaiset tietotekniset välineet.

Myös viihtyisyyteen ja lähestyttävyyteen on kiinnitetty

niin toiminnoissa kuin visuaalisessa ulkonäössäkin

huomiota.

Fellmannian alimpiin kerroksiin rakennetaan Korkeakoulujen

yhteiskirjasto, toisessa kerroksessa ovat kahvila-

ja ravintolapalvelut sekä vuokrattavat kokoustilat.

Kolmannessa kerroksessa sijaitsee verkkopedagogiikan

keskus ja ylimmät kerrokset rakennetaan monipuolisiksi

työskentely- ja oppimistiloiksi. Talon pohjakerrokseen

tulee myös wellness-alue. Fellmannian aukioloajat ovat

pitkät, ja se on avoinna viikon jokaisena päivänä ja osittain

myös ympäri vuorokauden.

Fellmanniaa ovat olleet yhdessä toteuttamassa Päijät-

Hämeen koulutuskonserni, Lahden yliopistokeskus ja

Lahden kaupunki.

HArrI KuusELA, koulutuspäällikkö, Lahden ammattikorkeakoulu,

verkko-opetuksen kehittäminen:

– Fellmanniaan on saatu monipuolinen palvelukokonaisuus

ja oppimisympäristö. Mielestäni hienoa on myös

se, että monta toimijaa tuottaa yhdessä palveluja samoille

asiakkaille.

– Oppimista tulee lähivuosina tapahtumaan luokkahuoneen

ulkopuolella, ja sitä kokonaisuutta tuetaan Fellmanniassa

erilaisilla laitteilla, tiloilla ja tuella. Talo on

ajateltu tukikohdaksi, josta voi lähettää ja vastaanottaa

opetusta - kaikkien ei tarvitse olla paikan päällä. Erilaiset

teknologiset ratkaisut mahdollistavat etäyhteydet ja virtuaalitilat.

– FUAS-liittoumaan kuuluvien ammattikorkeakoulujen

opiskelijat voivat jatkossa käyttää hyödykseen eri koulujen

tarjontaa entistä paremmin. Esimerkiksi LAMK:n

opiskelijat voisivat osallistua Hämeen ammattikorkeakoulun

opetukseen Fellmannian virtuaalisessa luokkatilassa.

sIrKKu BLINNIKKA, tietopalvelujohtaja, tieto- ja kirjastopalvelut,

Päijät-Hämeen koulutuskonserni

– Fellmanniaan tulee Korkeakoulujen yhteiskirjasto,

joka parantaa tiedon saatavuutta. Tietoaineistot ja käyttömahdollisuudet

lisääntyvät: asiakas voi käyttää esimerkiksi

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston e-aineistoja.

Myös kurssiaineiston saatavuus parantuu, sillä nyt aineistoa

on mahdollisuus käyttää ja lainata viikon jokaisena

päivänä, myös viikonloppuina.

– Fellmanniasta voi tulla opiskelijan toinen koti, ainakin

opintoja voidaan palvelujen avulla vauhdittaa. Esimerkiksi

opinnäytetöiden ohjausta voidaan Fellmanniassa järjestää

entistä tehokkaammin.

– Fellmanniasta muodostuu yksi rakennus, jossa on

eri puolilla taloa erilaista oppimista edistävää ja tukevaa

toimintaa. Fellmannian kynnys on matalalla, ei ole niin

pientä asiaa, etteikö sitä kannattaisi tulla ratkomaan Fellmanniaan.

Ongelmia voidaan ratkoa yhdessä!

sIrPA TuomAALA, suunnittelija, ravintolapalvelut, Päijät-Hämeen

koulutuskonserni

– Fellmannian ravintolan palveluita käyttävät niin

opiskelijat, henkilökunta kuin vierailijatkin. Lounaan jälkeen

ravintolassa on tarjolla myös salaatti- ja keittobuffet,

ja myös take away –annoksia voidaan ottaa mukaan.

Ravintolasalin kupeessa palvelee aamusta iltaan kahvio,

josta on saatavissa myös erikoiskahveja.

NINA IHALAINEN, projektipäällikkö, Päijät-Hämeen

koulutuskonserni

– Fellmanniassa voidaan järjestää kokouksia niin uudistetussa

auditoriossa kuin ryhmäkoon mukaisesti muunneltavissa

kokoustiloissa, joissa on asianmukainen tietotekninen

varustus. Tämä mahdollistaa sen, että kokoukseen voi

osallistua myös etäyhteyksin. Myös erillistä videoneuvotteluhuonetta

voidaan käyttää verkkokokouksien järjestämiseen.

Tietysti myös ravintola- ja kahvilapalvelut ovat

kokousvieraiden käytettävissä ja tilattavissa.


TEKSTI JA KUVA: JOANNA VIHTONEN

TERMOLEVY

taipuu Moneen Muotoon

Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan ala on kehittänyt uuden

valmistusmenetelmän, joka mahdollistaa monipuolisempia

muotoja esimerkiksi huonekaluissa ja sisustustuotteissa.

mENETELmäN AVuLLA VoIDAAN tehdä

uudenlaisia puukomposiittilevyjä, Termolevyjä,

joita voidaan työstää erilaisiin

muotoihin. Valmistusmenetelmä on suojattu

patentilla.

Uudesta valmistusmenetelmästä on

tehty TERMO-tutkimushankkeessa useita

opinnäytetöitä, joissa tutkitaan termolevyn

ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia.

Puutekniikan opiskelijat Jyri Pekkanen ja

Antti Lankinen sekä sisustusarkkitehtuurin

opiskelija Vappumaaria Tuhkanen olivat

mukana tuotekehittämässä termolevyä

ja sen soveltuvuutta erilaisiin lopputuotteisiin.

Vaikka jokainen teki aiheesta oman

opinnäytetyönsä, kolmikko teki prosessissa

tiivistä yhteistyötä.

– Olen projektin myötä oppinut entistä

enemmän kunnioittamaan moniammatillista

yhteistyötä, kertoo Vappumaaria

Tuhkanen. – Yhteistyössä saa paljon

enemmän aikaan kuin sellaisessa tilanteessa,

että yksin miettisi asioita ja tekisi

samoja virheitä.

Tuhkasen opinnäytetyön aiheena oli

suunnitella seinään kiinnitettävä, kolmiulotteinen

sisustuslevyelementti Termolevystä.

Lankisen ja Pekkasen tutkimukset

Termolevyn ominaisuuksista tukivat Tuhkasen

suunnittelutyötä.

– Kolmiulotteisia, puupintaisia sisustuslevyjä

on erittäin vähän markkinoilla,

perustelee Tuhkanen kohdevalintaansa.

– Esimerkiksi puurakentamisessa uusi

sisustuslevytuote voisi olla potentiaalinen

materiaali.

TErmoLEVyN yDINmATErIAALI on

kestomuovia ja pintamateriaali puuviilua.

Koska molemmat materiaalit ovat lämpömuovattavia,

levyä voidaan työstää eri

muotoihin. Levy esilämmitetään 120–150

asteeseen, puristetaan haluttuun muotoon

ja lopuksi se jäähdytetään. Uuden valmistusmenetelmän

ansiosta tuotteeseen saadaan

yhdistettyä muovin helppo muovattavuus

ja puun esteettinen ilme sekä

miellyttävä tuntu.

Antti Lankinen alkoi kolmikosta

ensimmäisenä tutkia Termolevyn lujuusominaisuuksia.

Pekkanen lähti sen jälkeen

käytännön kokeiluilla hakemaan

rajoja, mitä levystä voitaisiin valmistaa.

Tuhkaselle oli tärkeää saada tietää Pekkasen

tuloksista, joita tämä oli kokeiluissaan

saanut selville. Pekkanen teki sisustuspanelista

ensin protoversion, josta hän tarkasteli

materiaalin taipumisominaisuuksia.

Tutkimustyön onnistumisen perustana

oli opiskelijoiden aikaisempi tietämys ja

osaaminen.

– Peruspuusepän osaaminen täytyy olla

hallussa, jotta pystyisi tekemään ja kokeilemaan

asioita, Antti Lankinen sanoo. – Jos

joku menee kokeiluissa pieleen, niin voi

hahmottaa, miksi näin kävi.

Myös materiaalien osaaminen on kaikkien

kolmen mielestä ensiarvoisen tärkeää.

– Kaikista materiaaleista pitää olla

perusteet, Muuten ei voi yhdistellä eikä

kokeilla uusia ideoita, jos ei tiedä, miten

puun lisäksi myös muovi tai metalli toimivat,

Jyri Pekkanen toteaa.

FAKTA

Uusi materiaalitekniikan koulutusohjelma

mahdollistaa tekniikan

alan opiskelijoille entistä laajemman

materiaalitietämyksen

Lahden ammattikorkeakoulun

tekniikan alalle syntyy ensi syksynä

uusi materiaalitekniikan

koulutusohjelma, jonka alle

siirtyy puutekniikan, tekstiili- ja

vaatetustekniikan ja muovitekniikan

opetus. Opiskelijat voivat

kuitenkin edelleen yhteisten

opintojen jälkeen valita esimerkiksi

puutekniikan suuntautumisvaihtoehdokseen.

• Valmistuttuaan opiskelijoilla

on edelleen sama osaaminen

puutekniikan, muovitekniikan

ja tekstiili- ja vaatetustekniikan

ammattiaineissa kuin aiemmin,

mutta heillä on mahdollisuus

hallita myös aikaisempaa laajemmin

materiaalitietämystä.

• Opiskelijat voivat myös syventää

osaamistaan joillakin valitsemillaan

osa-alueilla, kuten

tuotannon johtamisessa, tuotesuunnittelussa

tai kansainvälisessä

toiminnassa. Valmistuttuaan

he ovat nimikkeeltään

materiaalitekniikan insinöörejä.

Projektin kaikki osaraportit on

julkaistu maaliskuussa 2011, ja

ne ovat nähtävillä osoitteessa

→ www.lamk.fi/tekniikka.

17


TEKSTI: JOANNA VIHTONEN | KUVAT: ANNA RÄIKKÖNEN JA JOANNA VIHTONEN

NÄIN SYNTYI

Kimmo Härkönen ja

Heli Seppänen pitävät

messujen järjestämistä

huippujuttuna.

18

DUUNIEXPO2011

KEVäT 2010

Hyvin menneet DuuniExpo 2010 –rekrytointi-

ja verkostoitumismessut on saatu

päätökseen viimeistä paperinpyöritystä

myöten. Messujen projektipäällikkö, johtamisen

ja viestinnän opiskelija Kimmo Härkönen

haluaa lähteä järjestämään myös

seuraavan vuoden messuja ja pyytää tiimiinsä

mukaan tutun kolmikon Heli Seppäsen,

Hannu Salmen ja Tom Tuiskulan.

KEsä 2010

DuuniExpo 2011 –messujen päivämääräksi

vahvistuu keskiviikko 26.1.2011.

Viestinnästä vastaava Heli lähettää tiedotteen

juuri ennen kesälomia alueen lukioille,

ammatillisille oppilaitoksille, koulutuskonsernille

ja medialle: DuuniExpo

tulee taas.

syys–LoKAKuu 2010

Syyskuussa uudet liiketalouden alan johtamisen

ja viestinnän opiskelijat aloittavat

opintonsa, ja DuuniExpon vetäjät alkavat

perehdyttää uusia ihmisiä messujen järjestämiseen.

Heli työstää oma viestintätiiminsä

kanssa viestintäsuunnitelmaa. Sosiaalisen

median ylläpitoa vahvennetaan,

DuuniExpo näkyy Facebookissa, Twitterissä

ja omassa blogissa.

mArrAsKuu 2010

DuuniExpo on mukana Liike-elämä ’10

-messuilla. Osallistuminen kannattaa, sillä

messuilta saadaan uusia yhteistyökumppaneita

ja DuuniExpoon viisi uutta näytteilleasettajaa.

Messujen myynti on nyt kuumimmillaan.

VuoDENVAIHDE

Kimmo viettää joulua tasan kolme päivää.

Heti tapaninpäivän jälkeisenä aamuna hän

on hollolaisessa siivousalan yrityksessä

neuvottelemassa messuhallin siivouksesta.

Heli matkustaa joulunviettoon Rovaniemelle,

mutta junassa kännykkä käy kuumana

ja sähköpostit lentelevät.

VIIKKoA ENNEN

Messuja aletaan rakentaa Lahti Halliin.

Kimmo toimittaa hallille kaikki osastojen

tiedot ja ohjeistaa myös turvallisuushenkilöstön.

Työministerin vierailu messuilla

aiheuttaa 5 sivua ohjeita siitä, miten turvallisuuden

pitää toimia.

Heli työstää messujen lehdistötilaisuutta,

tavoittelee toimittajia ja varmistaa sataan

kertaan, että kaikki menee niin kuin pitää.

Hän laatii myös alustavia tiedoterunkoja,

joita voi täydentää messupäivän aikana.

mEssuPäIVäNä

KLo 7.00–9.00

Kimmo ja Heli saapuvat messupaikalle,

Kimmon päivä on tosin alkanut auton

pakkaamisella jo klo 5.30. Kimmo perehdyttää

siivoojia ja järjestyksenvalvojia ja

menee parkkipaikalle laittamaan liikenteenohjausta

kuntoon.

Heli päivittää Facebookia ja valvoo,

että tiimiläisillä ovat hommat hoidossa.

Kahdeksan jälkeen messuisäntä Jethro

Rostedt saapuu paikalle, ja Heli lähtee

viemään häntä Radio Voiman studioon

haastatteluun.

Messuvieraita alkaa tulla paikalle jo

ennen yhdeksää. DuuniExpon järjestäjät

päästävät väen tuulikaappiin odottamaan,

sillä ulkona on jäätävän kylmä.

KLo 11.00

Messut ovat täydessä vauhdissa, ja työministeri

Sinnemäkeä odotetaan saapuvaksi

puoli kahteentoista mennessä. Kimmo on

ollut aamupäivällä yhteydessä ministeriön

yhteyshenkilöön ja tietää, mihin aikaan


Liiketalouden johtamisen ja viestinnän opiskelijat Heli Seppänen ja

Kimmo Härkönen järjestivät yhdessä opiskelukavereidensa kanssa

DuuniExpo 2011 –messut alusta loppuun asti.

He ottivat haasteen vastaan jo toistamiseen.

tarkalleen ministeri tulee ja millaisella

autolla.

Heli on DuuniExpon edustajana

mukana vastaanottamassa Sinnemäkeä

yhdessä Yrittäyyspäivien järjestäjien kanssa

ja lounastaa yhdessä ministerin ja muun

seurueen kanssa.

KLo 13.30

DuuniExpon ja Yrittäjyyspäivien lehdistötilaisuus

alkaa. Kimmo ja Heli avaavat tilaisuuden

ja antavat puheenvuoron ministerille

ja Jethro Rostedtille. Toimittajat

haluavat tietää esimerkiksi, millaisena työministeri

näkee henkilöstöpalveluyritysten

roolin työmarkkinoilla. Tilaisuus onnistuu

hyvin, ja tunnelma on vapautunut.

KLo 17.00

Messut päättyvät. Näytteilleasettajat alkavat

purkaa osastoja, ja Kimmo alkaa antaa

ohjeita tiimiläisille, miten DuuniExpoa

aletaan siivota pois. Heli tekee jälkitiedotetta

lähetettäväksi medioille ja yhteistyökumppaneille.

KLo 20.00

Kimmo antaa suurimmalle osalle väkeä

luvan lähteä pois purkamistöistä. Yhtäkkiä

huomataan, että siivousjärjestelyissä on

ollut väärinkäsitys: alakerran wc- ja kokoustilat

onkin siivottava samana iltana eikä

vasta seuraavana päivänä. Siivousurakka on

tehtävä kahdessa tunnissa, jotta lisälaskua

ei tulisi. Nelikko käärii hihat ja hakee läheisestä

koulukiinteistöstä siivousvälineet.

KLo 22.00

DuuniExpon jälkibileet alkavat keskustan

ravintolassa. Heli käy Tomin kanssa pikaisesti

juhlissa, juo yhden siiderin ja lähtee

nukkumaan. Kimmo ei jaksa käydä juhlimassa

vaan lähtee hallilta suoraan kotiin.


Heli Seppänen ja

messuisäntä

Jethro Rostedt.


Markkinointisihteeri

Petra Behm esitteli

messuilla

Koulutuskeskus

Salpausta.


DuuniExpon

toimistossa.

Messuprojekti tuo arvokasta pääomaa osaamiseen

DuuniExpo-rekrytointi- ja verkostostoitumismessut

järjestettiin tammikuussa

2011 toista kertaa laajana tapahtumana

Lahti Hallissa. Messujen järjestelyistä

ovat alusta alkaen vastanneet Lahden

ammattikorkeakoulun liiketalouden

alan johtamisen ja viestinnän opiskelijat.

DuuniExpon yhteydessä järjestettiin

myös niinikään opiskelijoiden vetämät

Yrittäjyyspäivät, jotka avasi tänä vuonna

työministeri Anni Sinnemäki.

Messujen järjestämisen ideana on, että

opiskelijat oppivat käytännössä opiskelemiaan

asioita johtamisesta markkinointiin,

myynnistä viestintään.

Messujärjestäjien käytännössä opittu

osaaminen on arvokasta pääomaa.

– Suurin osa datasta on omassa päässä,

Seppänen kertoo.

Sekä Kimmo Härkönen että Heli Seppänen

painottavat, että DuuniExpo-pro-

jektissa vaaditaan ennen kaikkea hyvää

organisointikykyä.

– Myös aiempi kokemus on tietysti

hyväksi, pohtii Härkönen, joka on ollut

järjestämässä useita eri tapahtumia jo

aikaisemminkin.

– Myös tinkimiskyky on hyväksi, hän

naurahtaa.

– Sinnikkäällä tinkimisellä säästimme

monta euroa budjetista.

Kimmo Härkönen ja Heli Seppänen

ovat ehdottoman kiinnostuneita jatkamaan

DuuniExpo 2012 messujenkin järjestämisessä,

vaikka opintopisteet ovat jo

täynnä ja valmistuminenkin häämöttää.

– Olen ehdottomasti tällaisen projektioppimisen

kannalla, Heli Seppänen

sanoo.

– Ei luentoja kuuntelemalla oikeasti

opi asioita, vaan käytäntö opettaa parhaiten.

19


Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydämme palauttamaan os. Lahden ammattikorkeakoulu, PL 214, Teinintie 4, 15101 Lahti. | Osoitelähde: Lahden ammattikorkeakoulun osoitejärjestelmä.

Piristystä arkeen?

Uutta intoa työhön!

Opiskele avoimessa ammattikorkeakoulussa.

Katso lisätietoja osoitteesta

www.lamk.fi/koulutus/avoinamk

20

More magazines by this user
Similar magazines