Lamboree-asiakaslehti 1/2011 - Lahden ammattikorkeakoulu

More documents

Recommendations

Info

KOULU ON KIINNI” N” 16 TEKSTI: JOANNA VIHTONEN FellManniasta tulee oppimisen ja tutkimuksen monitoimitalo Entiseen Fellmannin kiinteistöön Lahden Kirkkokadulle on nousemassa oppimisen ja tutkimuksen monitoimitalo, Fellmannia. ELoKuussA AVATTAVAN FELLmANNIAN katon alla järjestetään koulutusta, kehitetään sekä tuetaan verkkopedagogiikkaa, annetaan koulutukseen liittyvää opastusta ja neuvontaa sekä tarjotaan tieto- ja kirjastopalveluja. Talossa voidaan järjestää myös kokouksia ja seminaareja. Kantavana ajatuksena on, että Fellmanniassa yhdistyvät yhteisöllisyys ja yksilöllisyys. Tilat ovat muunneltavia, ja palveluja ideoidaan asiakkaiden toiveiden mukaan. Toimintaa ovat tukemassa ajanmukaiset tietotekniset välineet. Myös viihtyisyyteen ja lähestyttävyyteen on kiinnitetty niin toiminnoissa kuin visuaalisessa ulkonäössäkin huomiota. Fellmannian alimpiin kerroksiin rakennetaan Korkeakoulujen yhteiskirjasto, toisessa kerroksessa ovat kahvila- ja ravintolapalvelut sekä vuokrattavat kokoustilat. Kolmannessa kerroksessa sijaitsee verkkopedagogiikan keskus ja ylimmät kerrokset rakennetaan monipuolisiksi työskentely- ja oppimistiloiksi. Talon pohjakerrokseen tulee myös wellness-alue. Fellmannian aukioloajat ovat pitkät, ja se on avoinna viikon jokaisena päivänä ja osittain myös ympäri vuorokauden. Fellmanniaa ovat olleet yhdessä toteuttamassa Päijät- Hämeen koulutuskonserni, Lahden yliopistokeskus ja Lahden kaupunki. HArrI KuusELA, koulutuspäällikkö, Lahden ammattikorkeakoulu, verkko-opetuksen kehittäminen: – Fellmanniaan on saatu monipuolinen palvelukokonaisuus ja oppimisympäristö. Mielestäni hienoa on myös se, että monta toimijaa tuottaa yhdessä palveluja samoille asiakkaille. – Oppimista tulee lähivuosina tapahtumaan luokkahuoneen ulkopuolella, ja sitä kokonaisuutta tuetaan Fellmanniassa erilaisilla laitteilla, tiloilla ja tuella. Talo on ajateltu tukikohdaksi, josta voi lähettää ja vastaanottaa opetusta - kaikkien ei tarvitse olla paikan päällä. Erilaiset teknologiset ratkaisut mahdollistavat etäyhteydet ja virtuaalitilat. – FUAS-liittoumaan kuuluvien ammattikorkeakoulujen opiskelijat voivat jatkossa käyttää hyödykseen eri koulujen tarjontaa entistä paremmin. Esimerkiksi LAMK:n opiskelijat voisivat osallistua Hämeen ammattikorkeakoulun opetukseen Fellmannian virtuaalisessa luokkatilassa. sIrKKu BLINNIKKA, tietopalvelujohtaja, tieto- ja kirjastopalvelut, Päijät-Hämeen koulutuskonserni – Fellmanniaan tulee Korkeakoulujen yhteiskirjasto, joka parantaa tiedon saatavuutta. Tietoaineistot ja käyttömahdollisuudet lisääntyvät: asiakas voi käyttää esimerkiksi Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston e-aineistoja. Myös kurssiaineiston saatavuus parantuu, sillä nyt aineistoa on mahdollisuus käyttää ja lainata viikon jokaisena päivänä, myös viikonloppuina. – Fellmanniasta voi tulla opiskelijan toinen koti, ainakin opintoja voidaan palvelujen avulla vauhdittaa. Esimerkiksi opinnäytetöiden ohjausta voidaan Fellmanniassa järjestää entistä tehokkaammin. – Fellmanniasta muodostuu yksi rakennus, jossa on eri puolilla taloa erilaista oppimista edistävää ja tukevaa toimintaa. Fellmannian kynnys on matalalla, ei ole niin pientä asiaa, etteikö sitä kannattaisi tulla ratkomaan Fellmanniaan. Ongelmia voidaan ratkoa yhdessä! sIrPA TuomAALA, suunnittelija, ravintolapalvelut, Päijät-Hämeen koulutuskonserni – Fellmannian ravintolan palveluita käyttävät niin opiskelijat, henkilökunta kuin vierailijatkin. Lounaan jälkeen ravintolassa on tarjolla myös salaatti- ja keittobuffet, ja myös take away –annoksia voidaan ottaa mukaan. Ravintolasalin kupeessa palvelee aamusta iltaan kahvio, josta on saatavissa myös erikoiskahveja. NINA IHALAINEN, projektipäällikkö, Päijät-Hämeen koulutuskonserni – Fellmanniassa voidaan järjestää kokouksia niin uudistetussa auditoriossa kuin ryhmäkoon mukaisesti muunneltavissa kokoustiloissa, joissa on asianmukainen tietotekninen varustus. Tämä mahdollistaa sen, että kokoukseen voi osallistua myös etäyhteyksin. Myös erillistä videoneuvotteluhuonetta voidaan käyttää verkkokokouksien järjestämiseen. Tietysti myös ravintola- ja kahvilapalvelut ovat kokousvieraiden käytettävissä ja tilattavissa.
TEKSTI JA KUVA: JOANNA VIHTONEN TERMOLEVY taipuu Moneen Muotoon Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan ala on kehittänyt uuden valmistusmenetelmän, joka mahdollistaa monipuolisempia muotoja esimerkiksi huonekaluissa ja sisustustuotteissa. mENETELmäN AVuLLA VoIDAAN tehdä uudenlaisia puukomposiittilevyjä, Termolevyjä, joita voidaan työstää erilaisiin muotoihin. Valmistusmenetelmä on suojattu patentilla. Uudesta valmistusmenetelmästä on tehty TERMO-tutkimushankkeessa useita opinnäytetöitä, joissa tutkitaan termolevyn ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia. Puutekniikan opiskelijat Jyri Pekkanen ja Antti Lankinen sekä sisustusarkkitehtuurin opiskelija Vappumaaria Tuhkanen olivat mukana tuotekehittämässä termolevyä ja sen soveltuvuutta erilaisiin lopputuotteisiin. Vaikka jokainen teki aiheesta oman opinnäytetyönsä, kolmikko teki prosessissa tiivistä yhteistyötä. – Olen projektin myötä oppinut entistä enemmän kunnioittamaan moniammatillista yhteistyötä, kertoo Vappumaaria Tuhkanen. – Yhteistyössä saa paljon enemmän aikaan kuin sellaisessa tilanteessa, että yksin miettisi asioita ja tekisi samoja virheitä. Tuhkasen opinnäytetyön aiheena oli suunnitella seinään kiinnitettävä, kolmiulotteinen sisustuslevyelementti Termolevystä. Lankisen ja Pekkasen tutkimukset Termolevyn ominaisuuksista tukivat Tuhkasen suunnittelutyötä. – Kolmiulotteisia, puupintaisia sisustuslevyjä on erittäin vähän markkinoilla, perustelee Tuhkanen kohdevalintaansa. – Esimerkiksi puurakentamisessa uusi sisustuslevytuote voisi olla potentiaalinen materiaali. TErmoLEVyN yDINmATErIAALI on kestomuovia ja pintamateriaali puuviilua. Koska molemmat materiaalit ovat lämpömuovattavia, levyä voidaan työstää eri muotoihin. Levy esilämmitetään 120–150 asteeseen, puristetaan haluttuun muotoon ja lopuksi se jäähdytetään. Uuden valmistusmenetelmän ansiosta tuotteeseen saadaan yhdistettyä muovin helppo muovattavuus ja puun esteettinen ilme sekä miellyttävä tuntu. Antti Lankinen alkoi kolmikosta ensimmäisenä tutkia Termolevyn lujuusominaisuuksia. Pekkanen lähti sen jälkeen käytännön kokeiluilla hakemaan rajoja, mitä levystä voitaisiin valmistaa. Tuhkaselle oli tärkeää saada tietää Pekkasen tuloksista, joita tämä oli kokeiluissaan saanut selville. Pekkanen teki sisustuspanelista ensin protoversion, josta hän tarkasteli materiaalin taipumisominaisuuksia. Tutkimustyön onnistumisen perustana oli opiskelijoiden aikaisempi tietämys ja osaaminen. – Peruspuusepän osaaminen täytyy olla hallussa, jotta pystyisi tekemään ja kokeilemaan asioita, Antti Lankinen sanoo. – Jos joku menee kokeiluissa pieleen, niin voi hahmottaa, miksi näin kävi. Myös materiaalien osaaminen on kaikkien kolmen mielestä ensiarvoisen tärkeää. – Kaikista materiaaleista pitää olla perusteet, Muuten ei voi yhdistellä eikä kokeilla uusia ideoita, jos ei tiedä, miten puun lisäksi myös muovi tai metalli toimivat, Jyri Pekkanen toteaa. FAKTA Uusi materiaalitekniikan koulutusohjelma mahdollistaa tekniikan alan opiskelijoille entistä laajemman materiaalitietämyksen • Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alalle syntyy ensi syksynä uusi materiaalitekniikan koulutusohjelma, jonka alle siirtyy puutekniikan, tekstiili- ja vaatetustekniikan ja muovitekniikan opetus. Opiskelijat voivat kuitenkin edelleen yhteisten opintojen jälkeen valita esimerkiksi puutekniikan suuntautumisvaihtoehdokseen. • Valmistuttuaan opiskelijoilla on edelleen sama osaaminen puutekniikan, muovitekniikan ja tekstiili- ja vaatetustekniikan ammattiaineissa kuin aiemmin, mutta heillä on mahdollisuus hallita myös aikaisempaa laajemmin materiaalitietämystä. • Opiskelijat voivat myös syventää osaamistaan joillakin valitsemillaan osa-alueilla, kuten tuotannon johtamisessa, tuotesuunnittelussa tai kansainvälisessä toiminnassa. Valmistuttuaan he ovat nimikkeeltään materiaalitekniikan insinöörejä. Projektin kaikki osaraportit on julkaistu maaliskuussa 2011, ja ne ovat nähtävillä osoitteessa → www.lamk.fi/tekniikka. 17
Page 1 and 2: LAMBOREE Lahden ammattikorkeakoulun
Page 3 and 4: KILPAILUKYKYÄ JA HYVINVOINTIA laaj
Page 5 and 6: taa Kiinassa. Hanke välittää suo
Page 7 and 8: tietoa työelÄMÄn KehittÄjille y
Page 9 and 10: Muotoilu on lahtelaista kulttuuria
Page 11 and 12: Havainnekuva opiskelijoiden suunnit
Page 13 and 14: vÄReistÄ voiMaa Kastele paperi, o
Page 15: Tonttipörssi markkinoi tontteja ve
Page 19 and 20: Liiketalouden johtamisen ja viestin

Lamboree-asiakaslehti 1/2011 - Lahden ammattikorkeakoulu

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?