Kuluttajatutkimus herkän ihon ominaisuuksista ja tarpeista - Theseus
Kuluttajatutkimus herkän ihon ominaisuuksista ja tarpeista - Theseus
Kuluttajatutkimus herkän ihon ominaisuuksista ja tarpeista - Theseus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Epidermis<br />
Orvaskedessä eli epidermiksessä on ohuessa ihossa neljä kerrosta <strong>ja</strong> paksussa ihossa viisi<br />
kerrosta. Nämä ovat tyvikerros, okasolukerros, jyväiskerros, kirkassolukerros (esiintyy vain<br />
paksussa ihossa) <strong>ja</strong> päällimmäisenä marraskesi eli sarveiskerros (stratum corneum, skin<br />
barrier). Orvaskesi uusiutuu <strong>ja</strong>tkuvasti siten, että tyvisolut <strong>ja</strong>kautuvat kahtia <strong>ja</strong> toinen<br />
<strong>ja</strong>kautuneista soluista siirtyy okasolukerroksen kautta ylemmäs sarveissolukerrokseen.<br />
Tyvisoluvaiheessa solut ovat muodoltaan pyöreitä, mutta litistyvät erilaistuessaan. Tätä<br />
tapahtumasar<strong>ja</strong>a kutsutaan keratinisoitumiseksi. (Baumann 2002,3.)<br />
Sarveissolukerroksen litteät keratiinisolut muodostavat tiiliskivimäisen, ihoa ulkoisiltä<br />
ärsytystekijöiltä suo<strong>ja</strong>avan kerroksen yhdessä ihossa olevien lipidien eli rasva-aineiden kanssa.<br />
Tällaisia rasva-aineita ovat muun muassa triglyserolit, rasvahapot, skvaleeni, vaha-esterit,<br />
diasyyliglyserolit, kolesteroli-esterit sekä kolesteroli. (Martin, Rieger 2000,3; Baumann 2002<br />
3,6.) Orvaskesi uusiutuu <strong>ja</strong>tkuvasti, jolloin vanhat keratiinisolut hilseilevät vähitellen pois<br />
tuoreempien solujen tieltä. Tavallisesti orvaskesi uusiutuu kokonaan 6-10 viikossa. (Förster<br />
2002, 124-127, Iholiitto 2010.)<br />
NMF (Natural Moisturizing Factor) on <strong>ihon</strong> luonnollinen kosteustasapainon ylläpitäjä, joka<br />
koostuu aminohapoista <strong>ja</strong> niiden aineenvaihdunnan tuotteista, jotka puolestaan muodostuvat<br />
Filaggrin-nimisen proteiinin hajoamisen sivutuotteena. Filaggrin-proteiini muun muassa sitoo<br />
keratiinisäikeet sarveissolukerroksen pinnalla. NMF:n tehtävä on toimia <strong>ihon</strong> pinnan<br />
humektanttina, toisin sanoen absorboida eli imeä vettä itseensä, jolloin iho pysyy pehmeänä<br />
<strong>ja</strong> kosteutettuna. Ihonhoidon kannalta epidermis on <strong>ihon</strong> tärkein kerros, koska kosmeettiset<br />
aineet vaikuttavat siellä, eivätkä saa imeytyä syvempiin kerroksiin. (Baumann 2002, 6.)<br />
Dermis<br />
Verinahka eli dermis koostuu pääosin kollageenista, elastaanista <strong>ja</strong> erilaisista<br />
glykosaminoglykaaneista. Dermis antaa iholle sen muodon, paksuuden <strong>ja</strong> notkeuden. Terveen<br />
<strong>ihon</strong> kuivapainosta on noin 70 %:ia kollageenia. Kollageenin <strong>ja</strong> elastiinin lisäksi 0,4 %:ia <strong>ihon</strong><br />
kuivapainosta on retikuliini-nimistä kuitusäiettä. (Martin & Rieger 2000, 18.) Ihon kollageeni<br />
uusiutuu 1-2 vuodessa <strong>ja</strong> se on hyvin kestävää; vain tietyt entsyymit pystyvät hajoittamaan<br />
sitä. Kortisoniyhdisteiden käyttö ohentaa ihoa juuri kollageenin muodostumisen estämisen<br />
takia. Elastiinin tehtävä on pitää iho kimmoisana <strong>ja</strong> palauttaa iho normaaliksi esimerkiksi<br />
venytyksen jälkeen. (Martin & Rieger 2000, 5-6; Iholiitto 2010; Baumann 2002, 9-12.)<br />
Glykosaminoglykaane<strong>ja</strong> on ihossa n. 0,1-0,3 %:ia. Niiden tehtävänä on sitoa ihoon vettä <strong>ja</strong> sitä<br />
kautta toimia osana <strong>ihon</strong> aineenvaihduntaa. Glykosaminoglykaanien määrä vähenee <strong>ihon</strong><br />
vanhetessa <strong>ja</strong> samalla <strong>ihon</strong> kosteuspitoisuus vähenee. Sama ilmiö tapahtuu myös esimerkiksi<br />
7
Change language