kaamos #1 2005 - Viipaleita

Recommendations

Info

MATTI RIEKKI MATTI RIEKKI Jos Matti Riekki on jollekulle tuntematon nimi, ei Suomen metalliskenekään ole tällöin varmasti tullut tutuksi. Raahelaislähtöinen metallikarpaasi on noussut yhdeksi huomattavammista suomalaisen metallimedian toimijoista. MIES INFERNAALISEN metallimedian keskipisteessä Teksti: Tero Lassila Kuva: Matti Riekki Lupsakka ja sympaattinen Matti Riekki on jälleen yksi hyvä esimerkki siitä, etteivät metallimusiikkimiehet ole oikeasti niin synkkiä, kuten musiikin itsensä sanoma antaa ymmärtää. Työnsä puolesta metalli näyttelee entistäkin suurempaa roolia Riekin elämässä. Riekin työsarka kasvoi tänä vuonna hänen ottaessaan vastaan metallimusiikkilehti Infernon päätoimittajan pestin. Lisäksi hän toimittaa Ylex-radiokanavan Metalliliitto-makasiiniohjelmaa vuoroviikoin Klaus Flamingin kanssa. Ammatiksi laajentunut harrastus lähti Riekin tapauksessa aikoinaan liikkeelle tuttujen kasariheviklassikoiden iskiessä kovaa takaraivoon, ja sillä tiellä mies on edelleen. Metalli vei miehen jo ala-asteen kolmannella luokalla, kun vastaan tulivat Iron Maidenin ja Kissin kaltaiset bändit. Samoihin aikoihin myös mm. Black Sabbath, Deep Purple ja Led Zeppelin saivat tilaa soittimessa. – Kaverin isoveljeltä löytyi kovia levyjä, ja yksi Ruotsista muuttanut jamppa toi mukanaan sen Kissin. Tuohan oli vielä aikaa ennen sitä suurta Kiss-räjähdystä. Stone, Metallica, Anthrax ja muutamat muut speed/thrashbändit jylläsivät ihan saakelisti 80-luvulla. Kaikkein ärjyimmän metallin pariin olen eksynyt oikeastaan vasta myöhemmällä iällä. Summaten voin sanoa, että olen musiikin suhteen oikeasti kaikkiruokainen. – Vuonna 2005 julkaistuista levyistä ainakin Napalm Deathin, Opethin ja Gorefestin kiekot ansaitsevat runsaat maininnat. Tällä hetkellä tunteita tosin niittää uusi Depeche Mode. RUMBA JOHTI ALALLE Vuosien varrella Riekki on vaikuttanut monella taholla suomalaisessa musiikkimaailmassa. Toimittajan rooli rockin ajankohtaislehti Rumbassa ja sen tytärlehden Hamaran päätoimittajan pesti vaihtuivat tänä vuonna Infernon päätoimittajan rooliin. Toimittajan uralle Riekki päätyi oman kiinnostuksen kautta, ja hänen koulutustaustakin on varsin pätevä. – No, pölähdin lukion jälkeen Haapaveden Opiston viestintälinjalle, missä sitten opiskeltiin sekä radio- että lehtityötä. Erikoistuin radioon, vaikka kumpikin tuntui omalta. Sinänsä hauskaa, että nyt saa tehdä kumpaakin. Sen jälkeen täräytin ”akkain perässä” Vaasaan, ja sieltä parin toimettoman vuoden jälkeen Tampereelle. Siellä pääsin ”pystymetsästä” paikallisen nuorten mediapajan ohjaajaksi. Startti näille hommille oli siinä. – Kirjoittelin sitten pajan lehteen levyarvosteluita, ja ajattelin eräänä päivänä, että pistänpä piruuttani noita nipun Rumbaan. Vuosi taisi olla 1998. No, ei mennyt kuin päivä, niin silloinen päätoimittaja Virve Valli soittaa, että olisi avustajan hommia, menepäs tekemään livearviota siitä ja siitä. Minähän olin ihan äimänä. Eikä mennyt kauan, kun tein ekan rokkihaastiksen – ex-Life Of Agony Keith Caputon kanssa! Pian kirjoittelinkin lehteen aika urakalla, laidasta laitaan. – Metalliselle laidalle ajauduin oikeastaan hiljalleen ja tavallaan vahingossa. Johanna Kiiski oli lopettamassa hommiaan Rumbassa, ja kun meikäläinen oli vääntänyt raskastakin sarjaa, menin sinne sitten paikkaamaan. Vähitellen aloin tehdä juttuja muuallekin. Pajaduunin loppuessa, huomasin olevani täyspäiväinen freelancer. Sittemmin juttuja on tullut tehtyä vähän vaikka minne. Vaikka nyt olenkin Rumbapressillä kuukausipalkalla, olen edelleen myös osapäiväinen freelancer, vaikken nyt muuta kuin Liittoa ehdikään tehdä. Hamaran ja Infernon yhdistäminen vuoden 2005 keväällä oli monille melkoinen yllätys, ja se tapahtui varsin nopeasti. Samalla Rumbapress alkoi kustantaa Infernoa. Yhteistyö on toiminut Riekin mukaan tähän mennessä moitteettomasti. – Tosi hyvin tämä järjestely on toiminut. Minulla ei ole mitään valittamista. Ajatus sai alkunsa – yllätys, yllätys – tuopin ääressä. Alettiin miettiä, että mitäs järkeä on julkaista kahta asiallista alan lehteä, kun voisimme vääntää yhtä helvetin hyvää. Helvetin hyvähän siitä tuli, ja paranee koko ajan. Luulisin, että järjestely palvelee kaikkia. VALINNAT OMAN MIELEN MUKAAN Matti Riekin ääni on tullut radion kuuntelijoille tutuksi hänen vetäessään marraskuusta eteenpäin torstai-iltaisin kuultavaa Metalliliittoa vuoroviikoin Klaus Flamingin kanssa. Metalliliiton haastattelu- ja musiikkivalinnat ovat täysin Riekin itsensä päätettävissä. – Täysin mielivaltaisesti ja omien intressien mukaan. Saan tehdä Liiton kanssa oikeasti ihan mitä lystää. Perusajatuksena on tietysti ajankohtaisuus ja se, että soitettavassa musiikissa ja haastateltavissa on jotain mielenkiintoista. Meillähän on Klasun kanssa vähän sellainen jako, että minä soitan ärjympää kamaa Klasun keskittyessä leipälajiinsa eli melodisempaan heviin. Totta kai näiden karsinoiden välillä sitten sukkuloidaan tarpeen mukaan. Infernon sisällön lopullinen päätös on myös Riekin takana. Prioriteettina ovat ajankohtaisuus ja yleinen kiinnostavuus. Kaupallisuuden kurimuksen ei anneta vaikuttaa Infernon sisältöön. – Päätökset ovat pitkälti fi ilispohjaisia. Sen nyt voi ihan suoraan sanoa, että minä päätän kaikesta sisältöön liittyvästä despoottimeiningillä. Ajankohtaisuus ja kiinnostavuus ovat tietysti täälläkin ne tärkeimmät kriteerit. Inferno ei tee juttuja ”tehkää haastattelu, niin ostamme mainoksen” -pohjalta, eikä mielistele ketään. – Mainoksista on pakko sanoa sen verran, että niiden määrästä valitetaan aina, oli niitä sitten minkä verran tahansa. Totuus vain on, että ilman niitä ei ole lehteäkään, ja jos niiden määrää nyt vertaa vaikkapa ulkomaisiin lehtiin, niin vähänhän niitä oikeasti on. Infernon kehittämiseen ja sen linjanvetoihin Riekillä ei ole sen erityisempiä keinoja. Kokemus puhuu puolestaan. – Eiköhän tuo linjanveto ole aika pitkälti näytetty jo ruorittamillani lehdillä. Pieniä uudistuksia väännetään tarpeen mukaan, mutta suuri linja on kasassa. Mahdollisimman kattavasti käsitellään kaikkea sekaisin raskaan rockin piiristä, sekä valtavirtaa että sivuojia. Kuitenkin niin, että linjakkuus säilyy. Siinäpä se resepti taitaa olla. Tusautellaan suoraan silmien väliin. NYKYMEININKI HYVÄLLÄ MALLILLA Suomen nykyinen metalliskene pitää sisällään niin hiottuja kuin myös raaempia timantteja. Nimiä luettelematta Matti Riekki on tyytyväinen suomalaisten metallipäiden tuottamaan musiikkiin. – Suomen nykyskenessä soittotaitoa ja intoa piisaa, mutta omaperäisyyden kanssa tuppaa olemaan vähän niin ja näin. Tuntuu, että monesti mennään sieltä, missä aita on kaatunut. Toisaalta omanaamaisuuden puute koskee koko maailmaa, joten se siitä. Mutta kyllähän Suomi-bändien laatutaso on muuhun maailmaan suhteutettuna joka tapauksessa kovaa luokkaa. Esimerkiksi demotasolla on helvetisti hyviä bändejä, joista saisi leivottua oikeissa käsissä vaikka mitä. Myös muiden metallialan toimijoiden työpanos saa Riekiltä lämmintä kannatusta. – Kyllähän tuo alkaa kaikin puolin aika asiallista ja ammattitaitoista toimintaa olla. Harva ”Haluan tehdä asiat täysin oman pään mukaan.” levy-yhtiö esimerkiksi pelaa niin hyvin kuin Suomessa. Muun maailman lafk ojen kanssa ei välillä tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Useimmiten menee itkuksi. Esimerkiksi juuri tämä ”tehkää juttu, ostamme mainoksen” -toimintatapa tuntuu ainakin pienemmillä ulkomaisilla puulaakeilla olevan pinnassa. Muita suomalaisia metallimedioita Riekki ei ainakaan tunnusta aktiivisesti seuraavansa maan suurimman metallifoorumin lisäksi. – Minulla on sellainen ”sairaus”, etten juuri seuraa muiden raskaiden medioiden tekemisiä, Imperiumin messulauta pois lukien. Tämä liittyy läheisesti siihen, että haluan tehdä asiat täysin oman pään mukaan. Olisihan se kauheaa, jos saisi jostain vaikka vaikutetta, hah! Mutta sen voin sanoa, että ”metallijournalismi on vain kirjoitustaidottomien fanien puuhastelua” -asenteen voi kyllä unohtaa. VALTAVIRTAKYSYMYS Mikä nykyisissä bändeissä herättää mielenkiinnon yleisesti ja omasta mielestäsi? Mikä saa ne erottumaan massasta? – Kyllähän se joukosta erottuminen alkaa olla jo aika hankalaa, kun kaikki pyörän osat on keksitty sen satatuhatta kertaa uudelleen. Taitaa se genrejen sekoittaminen olla koko tavalla ainoa tie erikoisuuteen nykyoloissa. Joku Opeth on erinomainen esimerkki siitä, miten ei periaatteessa edusteta mitään uutta, mutta reseptinsä naittaa vanhaa progerokkia ja kuolometallia kuulostaa silti tuoreelta. Underground-metallipiireissä kaupallistumiseen suhtaudutaan tunnetusti erittäin nihkeästi. Matti Riekki vähät välittää näistä kapeakatseisista mielipiteistä. – Totta kai metalli on valtavirtaa, mutta helvetinkö väliä tuolla. Jos bändi on hyvä, minulle henkilökohtaisesti on aivan sama, kuinka suosittu ja korkealla listoilla se on. Jostain ”true-metallista” on naurettavaa vääntää. Bändi kuin bändi on kaupallinen siitä hetkestä, kun se laittaa musiikkiaan myyntiin. Piste. Metallin suosio Suomessa on nyt ehkä voimakkainta koskaan. Varsinaiseksi muotiilmiöksi Riekki ei metallia laske, vaan uskoo tämän väitteen olevan vain mediain päissä. – Tokihan hevi meillä suosittua on, mutta niinhän se on aina ollut. Välistä se on näkyvissä enemmän, välistä vähemmän, mutta ei se mihinkään tästä maasta häviä. Tuppaa sopimaan tuo melankolinen musiikki vähän turhan saumattomasti yhteen kansan rakenteen kanssa. METALLI UNOHTUU KAISLIKOSSA Riekin musiikkiharrastukseen liittyi kouluaikoina myös oma soittaminen, mutta nyttemmin tämä harrastus on jäänyt. Vanha Tokai-sähkökitara on edelleen tallessa, mutta nykyään sen käyttö on jäänyt vähäiseksi. – Musiikkiluokan kasvatti olen, ja kitaran lisäksi olen aikoinani sotkeutunut harmonikkaan. Harmittaa kun se jäi. Olisi komeaa vetää sillä Raining Bloodia (Slayer) pikkupienissään. Musiikin teorian luulisi olevan edelleen jollain lailla hallussa, vaikka eipä sillä taidolla näissä hommissa juuri mitään virkaa ole. Uravalinta on tarjonnut Riekille paljon sisältöä elämään: kasan unohtumattomia artistitapaamisia, merkillisiä tilanteita, pahoja krapuloita ja mitä vain kuvitella saattaa. – Kyllähän näissä hommissa sattuu ja tapahtuu, jos antaa tapahtua. Lisäksi on kasautunut joukko ystäviä, joista osa on oikeinkin hyviä. Huono asia on, että musiikkiin on erittäin vaikea suhtautua enää ”puhtain aikein”, kuten ennen. On myös ristiriitaista, että kun saan kaikki haluamani levyt ilmaiseksi, ne eivät enää tunnu fyysisinä kappaleina miltään. Ja kuten aina töissä – tätäkin hommaa on joskus kurkkuaan myöten täynnä – vaan se ahdistus ei kestä kauan! Kiireisen metallitoimittajan arkeen ei kovin paljon muuta mahdu musiikkihommien lisäksi. Yksi harrastus kuitenkin tyhjentää pään musiikkikuvioista. – No kyllähän tässä koko lailla täynnä rautaa on aamusta iltaan. Kun tämä homma on sekä kokopäivätyö että harrastus, niin eihän tuota pääse pakoon sitten millään. Raskasta on elämä, kun sitä on vielä niin hemmetin tunnollinen työnsä suhteen. Ainoa paikka, jossa ei hevi mielessä pyöri, on kotimainen kaislikko. Siellä tykkään syksyisin rämpiä ja yrittää sorsia alas kopsautella. 34 KAAMOS #1 KAAMOS #1 35
ETERNAL TEARS OF SORROW ETERNAL TEARS OF SORROW Eternal Tears of Sorrow oli vielä 90-luvulla yksi lupaavimmista suomalaisista metallibändeistä. Yhtyeen melodinen ja monitasoinen yhdistelmä metallin eri tyylejä tarjosi napakan paketin kuulijoille. Ura oli koko ajan nousujohteista. Yllättäen bändi päätettiin laittaa tauolle vuonna 2001. Tauko kesti aluksi vuoden, jonka jälkeen katsottiin olisiko vanhassa vielä potkua. Jatkaminen tuntui kuitenkin vielä silloin mahdottomalta, joten Eternal Tears of Sorrow päätettiin lopettaa kokonaan. Päätös oli päättää oman uransa huipulla, lopullisesti. Paluuta harkittiin ensin vuoden 2004 loppukeväästä. Nyt on kulunut neljä vuotta edellisestä A Virgin and a Whore -levystä. Aika on puhaltanut uutta henkeä, ja bändi palaa vahvempana kuin koskaan. VAINAJAN ELVYTYS Lopettamisen syy oli, että yhtye vei yksinkertaisesti liikaa aikaa jäseniltään. Bändin lisäksi jäsenillä oli työ ja koulu. Harrastuksesta kehkeytyi nopeasti toinen työ. – Bändi ajateltiin ykkösprioriteetiksi. Se menee kaiken muun edelle. Uran kannalta se on lyhyellä aikavälillä hyvä asia, mutta pidemmällä ajalla se alkaa syödä, kitaristi Jarmo Puolakanaho kertoo syitä lopettamiseen. Kiire ja paineet johtivat lopulta siihen, että musiikin säveltäminen ja soittaminen ei enää tuntunut miltään. Puolitoista vuotta sitten alkoi kuitenkin syntyä jälleen ideoita, jotka sopivat vain ja ainoastaan Eternal Tears of Sorrowille. Siinä vaiheessa mietittiin hyvin tarkkaan, että kannattaako enää aloittaa uudelleen. Samalla aikataulut yritettiin sovittaa niin, että työ ja opiskelut pystytään hoitamaan rinnalla. – Viime vuonna kaivettiin ruumis haudasta uusilla jäsenillä ja uudella innolla. Yllättäen huomattiin, että se on virkeämpi kuin koskaan, Jarmo kertoo. – Tultiin siihen tulokseen, että kyseessä ei ole ruumiinhäpäisy, laulaja ja basisti Altti Veteläinen nauraa. Paluu tehtiin harkitusti. Yhtye ei saanut enää viedä kaikkia voimia ja vapaa-aikaa. Materiaali viimeistellään valmiiksi joustavalla aikataululla ja omilla ehdoilla. KOHTI MIELENKIINTOISIA AIKOJA Eternal Tears of Sorrows ei ole levännyt laakereillaan sen jälkeen, kun yhtye päätti tehdä Eternal Tears of Sorrow telakoitiin neljä vuotta sitten muiden kiireiden vuoksi. Välivuosina jäsenet pitivät lomaa musiikista. Kunnes veri veti takaisin. PALUU HAUDAN TAKAA Teksti: Heikki Ylipaavalniemi Kuva: Vesa Ranta ”Viime vuonna kaivettiin ruumis haudasta uusilla jäsenillä ja uudella innolla. Yllättäen huomattiin,että se on virkeämpi kuin koskaan.” 36 KAAMOS #1 KAAMOS #1 37
Page 3 and 4: Sisällysluettelo KAAMOS #1 2005 4
Page 5 and 6: TOXICANGEL Teksti: Heikki Ylipaaval
Page 7 and 8: JUHA JUONI Sinulla on kasa kansaan
Page 9 and 10: SENTENCED ELÄVÄLTÄ HAUDATTU Nyt
Page 11 and 12: THYRANE THYRANE Kemiläinen Thyrane
Page 13 and 14: WRATHAGE WRATHAGE Wrathagella pitä
Page 15 and 16: BRÜSSEL KAUPALLINEN BRÜSSEL KAUPA
Page 17: - Minä olen aikoinaan kuunnellut T
Page 21 and 22: AKI KARPPINEN Täydellisessä maail
Page 23 and 24: SCENERY CHANNEL SCENERY CHANNEL Oul
Page 25 and 26: KOLUMNI omilla säännöillämme. O

kaamos #1 2005 - Viipaleita

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?