terveydenhuollon laitosturvallisuus ja riskienhallinta - Aaltodoc
terveydenhuollon laitosturvallisuus ja riskienhallinta - Aaltodoc
terveydenhuollon laitosturvallisuus ja riskienhallinta - Aaltodoc
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
TERVEYDENHUOLLON LAITOSTURVALLISUUS JA<br />
RISKIENHALLINTA<br />
10. Turvallisuusjohdon koulutusohjelma<br />
Teknillinen korkeakoulu<br />
Koulutuskeskus Dipoli<br />
Tutkielma<br />
Anna Tamminen
Sisällysluettelo<br />
1 Johdanto.............................................................................................................................3<br />
2 Tutkielman tavoite...............................................................................................................4<br />
3 Aineisto <strong>ja</strong> menetelmät........................................................................................................5<br />
3.1 Laitosturvallisuuden kokonaisuuden selvittäminen...................................................5<br />
3.2 Riskienhallintaohjelmien toimivuuden kartoittaminen ...............................................5<br />
3.3 4KS-järjestelmän testaaminen.................................................................................6<br />
4 Turvallisuus <strong>ja</strong> <strong>riskienhallinta</strong> terveydenhuollossa ...............................................................7<br />
4.1 Laitosturvallisuuden käsite.......................................................................................7<br />
4.2 Riskienhallinta .........................................................................................................9<br />
4.2.1 Vaatimukset <strong>ja</strong> perusteet riskienhallinnalle........................................................9<br />
4.2.2 Riskienarviointiprosessi ..................................................................................11<br />
4.3 Lin<strong>ja</strong>organisaation <strong>riskienhallinta</strong>vastuu.................................................................13<br />
4.4 Turvallisuuden mallintaminen <strong>ja</strong> mittaaminen.........................................................14<br />
4.4.1 Turvallisuusriskien määrittely..........................................................................14<br />
4.4.2 EK:n yritysturvallisuuden malli ........................................................................15<br />
4.4.3 Turvallisuustason mittaaminen........................................................................16<br />
4.4.4 4KS-<strong>riskienhallinta</strong>työkalu...............................................................................16<br />
4.5 Terveydenhuollon <strong>riskienhallinta</strong>an kehitettyjä malle<strong>ja</strong>...........................................16<br />
4.5.1 Turvallinen hoitoyksikkö..................................................................................16<br />
4.5.2 Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointi <strong>ja</strong> tilastointi...........................17<br />
5 Riskienhallinta sairaanhoitopiireissä..................................................................................18<br />
5.1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri .............................................................................18<br />
5.2 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri..................................................................................19<br />
6 Laitosturvallisuuden mittaaminen ......................................................................................20<br />
6.1 4KS-järjestelmän mittaustulokset...........................................................................20<br />
6.2 4KS-järjestelmän soveltuvuus hoitoyksikön <strong>riskienhallinta</strong>an.................................23<br />
7 Johtopäätökset..................................................................................................................25<br />
7.1 Terveydenhuollon laitosturvallisuuden osa-alueet..................................................25<br />
7.2 Laitosturvallisuuden <strong>riskienhallinta</strong>.........................................................................29<br />
7.3 Laitosturvallisuusriskien mittaaminen.....................................................................31<br />
7.4 Laitosturvallisuuden riskienhallinnan kehittäminen PSHP:ssä................................32<br />
7.5 Jatkotutkimustarpeet..............................................................................................33<br />
8 Yhteenveto........................................................................................................................33<br />
Lähteet......................................................................................................................................34<br />
Liitteet.......................................................................................................................................35<br />
2(35)
1 Johdanto<br />
Terveydenhuollon perustehtävä on potilaan tutkimus, hoito <strong>ja</strong> kuntoutus. Potilaan hoi-<br />
don turvallisuutta on tutkittu <strong>ja</strong> kehitetty laa<strong>ja</strong>sti sekä osana hoitoprosessin kehittämistä<br />
että erillisinä projekteina. Potilasturvallisuuden edistäminen on osa sosiaali- <strong>ja</strong> tervey-<br />
denhuollon laadun <strong>ja</strong> riskien hallintaa. Tammikuussa 2009 julkistetun kansallisen poti-<br />
lasturvallisuusstrategian tarkoituksena on oh<strong>ja</strong>ta suomalaista sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuol-<br />
toa yhtenäiseen potilasturvallisuuskulttuuriin <strong>ja</strong> edistää sen toteutumista.<br />
Terveydenhuollon perustehtävää tukee turvallinen toimintaympäristö. Turvallisuuskult-<br />
tuurin näkökulmasta terveydenhuolto on alana suuren muutoksen keskellä. Yhteiskun-<br />
nan tarpeet, väestön ikääntyminen <strong>ja</strong> hoidon vaatimuksien lisääntyminen sekä työikäis-<br />
ten määrän väheneminen vaikuttavat merkittävästi terveydenhuoltoalaan. Samalla kun<br />
alan kustannukset pyritään pitämään hallinnassa, omaksuu perinteisenä <strong>ja</strong> hierarkkise-<br />
na toimialana pidetty terveydenhuolto sille uusia yrityselämän pelisääntöjä. Yhteiskun-<br />
nan paineista johtuen alan kulttuuri muuttuu yhä nopeammalla tahdilla.<br />
Turvallisuuden uhkatekijät eivät ole enää pelkästään konkreettisia paloriskejä, onnetto-<br />
muusvaaro<strong>ja</strong> tai työtapaturmauhkia. Suurimpia hoitotyön ongelmia ovat liiallinen työssä<br />
kuormittuminen <strong>ja</strong> väkivallan uhka. Ulkoisista uhkatekijöistä esiin nousevat päihteiden<br />
käyttö, lääkevarkauksien <strong>ja</strong> muiden rikosten lisääntyminen, ilkivalta, tuhopoltot sekä<br />
asiakkaiden epäasiallinen käyttäytyminen. Koska sairaalat <strong>ja</strong> terveyskeskukset ovat jul-<br />
kisia tilo<strong>ja</strong>, myös niiden si<strong>ja</strong>inti, rakenteet <strong>ja</strong> avoimuus asettavat uusia haasteita turvalli-<br />
suudelle.<br />
Turvallisuusriskien lisääntyessä on niihin pyritty varautumaan. Yksittäiset tapahtumat<br />
ovat lisänneet turvallisuusjärjestelyjen tarvetta <strong>ja</strong> tapahtumista on opittu myös toisilta.<br />
Useita turvallisuuden kehittämiseen <strong>ja</strong> ylläpitoon tarkoitettu menetelmiä on kehitetty ter-<br />
veydenhuollon tarpeisiin. Vaikka turvallisuuden ylläpitoon <strong>ja</strong> <strong>riskienhallinta</strong>an tarkoitetut<br />
mallit <strong>ja</strong> työkalut olisivat käytössä <strong>terveydenhuollon</strong> organisaatioiden johdossa, ei niiden<br />
vaikutus yksittäisen toimintayksikön turvallisuustasoon ole välttämättä tiedossa tai edes<br />
helposti selvitettävissä. Terveydenhuollon kokonaisturvallisuuden osa-alueet <strong>ja</strong> laitos-<br />
turvallisuus ymmärretään eri organisaatioissa <strong>ja</strong> malleissa eri tavalla. Vaikka turvalli-<br />
suuden eteen tehtäisiin paljon työtä, ilman kokonaisuuden hahmottamista voi joku tur-<br />
3(35)
vallisuuteen vaikuttavista osa-alueista jäädä huomiotta. Turvallisuuden tasoa ei voida<br />
mitata ilman kokonaisuutta <strong>ja</strong> siihen tarkoitettua mittaria.<br />
Turvallisuuskulttuuri tarkoittaa organisaation kykyä <strong>ja</strong> tahtoa ymmärtää toimintaan liitty-<br />
viä riskejä. Turvallisuuskulttuuri muodostuu organisaatiokulttuurin, johdon <strong>ja</strong> henkilöstön<br />
arvojen, asenteiden, kokemusten <strong>ja</strong> näkemysten perustalle. Vaikka suuren organisaati-<br />
on turvallisuustyöhön tarvitaan asiantunti<strong>ja</strong>resursse<strong>ja</strong>, on kaikkein tärkeintä ylimmän<br />
johdon sitoutuminen. Turvallisuuden kehittäminen on mahdollista liittää osaksi johtamis-<br />
ta <strong>ja</strong> päätöksentekoa. Hyvin toimivalla riskienhallinnalla tuetaan organisaation toimintaa.<br />
Terveydenhuollon <strong>laitosturvallisuus</strong> <strong>ja</strong> <strong>riskienhallinta</strong> -tutkielmassa selvitetään tervey-<br />
denhuollon laitosturvallisuuden <strong>riskienhallinta</strong>a <strong>ja</strong> kehittämistä. Tutkielmatyö toteutettiin<br />
vuoden 2009 aikana. Oh<strong>ja</strong>ajina toimivat pelastusjohta<strong>ja</strong> Simo Tarvainen Keski-Suomen<br />
pelastuslaitoksesta sekä sairaanhoitopiriin johta<strong>ja</strong> Rauno Ihalainen Pirkanmaan sai-<br />
raanhoitopiiristä.<br />
2 Tutkielman tavoite<br />
Tutkielman tavoitteena on esittää ehdotus <strong>terveydenhuollon</strong> laitosturvallisuuden riskien-<br />
hallintaohjelman sisällöstä <strong>ja</strong> käytöstä sekä selvittää, minkälainen malli soveltuu hoito-<br />
yksikön <strong>laitosturvallisuus</strong>tason määrittämiseen. Samalla tarkennetaan laitos- <strong>ja</strong> hoitoyk-<br />
sikön turvallisuuden käsitteitä. Tutkielmassa selvitetään, miten sähköisen <strong>riskienhallinta</strong>-<br />
järjestelmän käyttö tukee <strong>terveydenhuollon</strong> yksikön turvallisuuden kehittämistä <strong>ja</strong> miten<br />
sen käyttö soveltuu yksikön työhön. Lisäksi tutkielmassa selvitetään kahden eri sai-<br />
raanhoitopiirin <strong>riskienhallinta</strong>ohjelmien sisältöä. Tutkielmaan ei sisälly potilaan hoitopro-<br />
sessin tarkastelua, vaan siinä keskitytään hoitoprosessia turvaaviin riskienhallinnan<br />
osa-alueisiin.<br />
Tutkimuskysymykset voidaan asettaa seuraavasti:<br />
• Miten <strong>terveydenhuollon</strong> <strong>laitosturvallisuus</strong> <strong>ja</strong> <strong>riskienhallinta</strong> voidaan määritellä?<br />
• Mitä hoitoyksikön kokonaisturvallisuuteen sisältyy?<br />
• Mikä on laitosturvallisuuden taso erikoissairaanhoidon yksiköissä?<br />
• Minkälainen <strong>riskienhallinta</strong>järjestelmä tukee hoitoyksikön turvallisuuden kehittä-<br />
mistä?<br />
4(35)
Tavoitteena on kehittää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin <strong>riskienhallinta</strong>mallia <strong>ja</strong> selkeyttää<br />
PSHP:n turvallisuuspäällikön (tutkielman tekijän) työnkuvaa.<br />
Tutkielma liittyy myös sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriön valmiusyksikön <strong>terveydenhuollon</strong><br />
laitosturvallisuuden kehittämistyöryhmän tehtävään.<br />
3 Aineisto <strong>ja</strong> menetelmät<br />
3.1 Laitosturvallisuuden kokonaisuuden selvittäminen<br />
Sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriö (stm) asetti <strong>terveydenhuollon</strong> laitosturvallisuuden kehittä-<br />
miseksi työryhmän vuosiksi 2008 - 09. Kehittämistyöryhmän tehtävänä oli arvioida <strong>ja</strong><br />
määritellä alue- <strong>ja</strong> keskushallinnon tehtävät laitosturvallisuuden kehittämisessä <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>-<br />
uksessa, laatia ohjeisto riskien hallinta- <strong>ja</strong> seurantajärjestelmäksi, tehdä esitykset toi-<br />
menpiteiksi <strong>terveydenhuollon</strong> laitosten henkilöstön turvallisuusosaamisen lisäämiseksi<br />
<strong>ja</strong> ylläpitämiseksi sekä tehdä esitykset tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi.<br />
Työryhmän toimeksiannon mukaan tehtävä ra<strong>ja</strong>ttiin koskemaan <strong>terveydenhuollon</strong> lai-<br />
tosten fyysistä turvallisuutta. Fyysisellä turvallisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä<br />
turvallisuuden ominaisuuksia <strong>ja</strong> turvallisuuden parantamiseksi tehtäviä toimenpiteitä<br />
rakennetussa ympäristössä, ts. turvallisuutta rakennuksissa, niiden toimitiloissa <strong>ja</strong> nii-<br />
hin liittyvillä ulkoalueilla sekä kiinteistöjen turvajärjestelmiä <strong>ja</strong> henkilöturvallisuutta. Poti-<br />
laan hoitoon kohdistuvat riskit <strong>ja</strong> hoitolaitostapaturmat eivät sisältyneet työryhmän teh-<br />
täväalueeseen. Tutkielman tekijä oli mukana stm:n työryhmässä, joten siinä aikaansaa-<br />
tu<strong>ja</strong> tuloksia on huomioitu tutkielmassa.<br />
3.2 Riskienhallintaohjelmien toimivuuden kartoittaminen<br />
Tutkielmatyössä selvitettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) <strong>ja</strong> Pirkanmaan<br />
sairaanhoitopiirin (PSHP) riskienhallinnan kokonaisuutta <strong>ja</strong> malle<strong>ja</strong>. Tutkielman tekijä<br />
työskenteli 23.8.2009 asti KSSHP:ssä <strong>ja</strong> siirtyi sen jälkeen PSHP:n palvelukseen. Tut-<br />
kielman tavoitteet muuttuivat tämän johdosta hieman. Yhdeksi tavoitteista tuli kehittää<br />
erityisesti PSHP:n <strong>riskienhallinta</strong>työtä <strong>ja</strong> siihen soveltuvaa mallia.<br />
5(35)
3.3 4KS-järjestelmän testaaminen<br />
4KS-<strong>riskienhallinta</strong>työkalua testattiin KSSHP:ssä keväällä <strong>ja</strong> kesällä 2009. Tarkoitukse-<br />
na oli selvittää, soveltuisiko kyseinen työkalu turvallisuuden tason mittaamiseen sekä<br />
yksikkö- että organisaatiokohtaisesti. Sairaanhoitopiirissä oli jo käytössä <strong>riskienhallinta</strong>-<br />
ohjelma sekä erillisiä riskikartoitusmenetelmiä turvallisuuden eri osa-alueille. Yksikköta-<br />
solla parhaiten käytössä olivat työkalut työturvallisuusriskien arviointiin <strong>ja</strong> sisäiseen pa-<br />
lotarkastukseen.<br />
4KS-järjestelmän testaamiseksi laadittiin osastotoimintaan suunnattu kysymyspatteristo<br />
(liite 1). Samat otsikoinnit <strong>ja</strong> kysymykset muokattiin myös 4KS-ohjelmaan. Pilotointiin<br />
valittiin kahdeksan eri yksikköä sairaanhoitopiiristä: kaksi sisätautien osastoa, kirurgian<br />
osasto, kaksi psykiatrian osastoa, päivystysosasto, laboratorion yksikkö <strong>ja</strong> tukipalvelui-<br />
den yksikkö. Pilotointi suoritettiin haastattelemalla yksikön vastuuhenkilöitä <strong>ja</strong> tekemällä<br />
yhdessä vastuuhenkilön kanssa turvallisuuskierros yksikön tiloissa. Jotta pystyttiin tes-<br />
taamaan kysymysten toimivuutta erilaisissa ympäristöissä <strong>ja</strong> toiminnoissa, otettiin pilo-<br />
tointiin mukaan myös muita kuin hoitoyksiköitä.<br />
Yksiköiden turvallisuustasoa tarkasteltiin viiden eri osa-alueen kautta, jotka ovat seu-<br />
raavat:<br />
1. Paloturvallisuus<br />
• Ennakointi<br />
• Hälyttäminen<br />
• Alkusammutus<br />
• Poistuminen<br />
2. Työturvallisuus<br />
• Perehdytys <strong>ja</strong> koulutus<br />
• Työhyvinvointi<br />
• Ergonomia<br />
3. Rikosturvallisuus<br />
• Väkivalta- <strong>ja</strong> uhkatilanteet<br />
• Rikosten torjunta<br />
4. Kiinteistö- <strong>ja</strong> toimitilaturvallisuus<br />
• Toimitila<br />
• Koneet <strong>ja</strong> laitteet<br />
• Ympäristö<br />
5. Tietoturvallisuus.<br />
Yksiköiden haastattelut suoritettiin kesällä 2009, jonka jälkeen tulokset syötettiin 4KS-<br />
ohjelmaan. Yksikköjen vastuuhenkilöt eivät siis itse testanneet järjestelmää. Jokainen<br />
6(35)
yksikkö sai omista tuloksistaan yhteenvedon, josta ilmeni puutteet <strong>ja</strong> niiden kor<strong>ja</strong>ami-<br />
seksi tarvittavat toimenpiteet. Samalla kun turvallisuustarkastusta pilotoitiin yksiköissä,<br />
testattiin myös uuden kysymyspatteriston soveltuvuutta <strong>ja</strong> toimivuutta. Jokainen haas-<br />
tatteluun osallistunut antoi palautetta kysymysten asettelusta <strong>ja</strong> toimivuudesta. Haastat-<br />
telut <strong>ja</strong> niiden raportoinnin toteutti turvallisuustradenomiharjoitteli<strong>ja</strong> Piritta Hämäläinen.<br />
4 Turvallisuus <strong>ja</strong> <strong>riskienhallinta</strong> terveydenhuollossa<br />
4.1 Laitosturvallisuuden käsite<br />
Laitosturvallisuuden käsitteen määrittely vaatii poh<strong>ja</strong>ksi tiettyjen terveydenhuoltoon <strong>ja</strong><br />
<strong>riskienhallinta</strong>an liittyvien käsitteiden määrittelyä.<br />
Turvallisuus: Negatiivinen määre, joka tarkoittaa vaaran (riskin) poissaoloa. Turvallisuus<br />
on usein absoluuttisesti mahdotonta, joten turvallisuus on suhteellinen määre. Turvalli-<br />
suus tarkoittaa myös suo<strong>ja</strong>utumisen astetta erilaisia uhkia vastaan.<br />
Riski: Haitallisen tapahtuman todennäköisyyden <strong>ja</strong> seurausten vakavuuden yhdistelmä.<br />
Sana riski tulee latinan sanasta risicare, joka merkitsee karin tai karikon kiertämistä.<br />
Vaikka riski on negatiivinen määre, voidaan se kokea myös positiivisena.<br />
Sairaanhoitopiiri<br />
Erikoissairaanhoito järjestetään Suomessa sairaanhoitopiireittäin. Sairaanhoitopiirejä on<br />
yhteensä 20, jotka on <strong>ja</strong>ettu viiteen yliopistosairaanhoitopiirijohtoiseen erityisvastuualu-<br />
eeseen. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissai-<br />
raanhoidon palvelu<strong>ja</strong>, jotka täydentävät terveyskeskusten perussairaanhoidon palvelu<strong>ja</strong>,<br />
vastata terveyskeskusten laboratorio- <strong>ja</strong> röntgenpalvelujen <strong>ja</strong> muiden vastaavien erityis-<br />
palvelujen kehittämisestä <strong>ja</strong> laadun valvonnasta sekä huolehtia tehtäväalueensa tutki-<br />
mus-, kehittämis- <strong>ja</strong> koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. (Eri-<br />
koissairaanhoitolaki 1062/1989).<br />
Sairaala: Laitos, jossa potilaat saavat lääketieteellistä hoitoa (Wikipedia).<br />
7(35)
Turvallisuuskulttuuri on turvallisuutta edistävä systemaattinen toimintatapa. Se sisältää<br />
riskien arvioinnin, ehkäisevät <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>avat toimenpiteet sekä toiminnan <strong>ja</strong>tkuvan kehittä-<br />
misen. (Sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriö, Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 -<br />
2013, Yliopistopaino, Helsinki, 2009).<br />
Terveydenhuollon laitos<br />
Suomen rakennusmääräyskokoelman E1-osan määrittelyn mukaan hoitolaitokset ovat<br />
tilo<strong>ja</strong> jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä <strong>ja</strong> joissa on hoidettavia tai eristyksessä<br />
olevia ihmisiä. Esimerkkinä tällaisesta kiinteistöstä mainitaan sairaalat, vanhainkodit <strong>ja</strong><br />
vankilat.<br />
Lääkelaitos on ohjeissaan 17/2002 tulkinnut <strong>terveydenhuollon</strong> laitosten olevan yksiköitä,<br />
joissa on sairaansijo<strong>ja</strong>. Tulkinnan perustana on potilaan asemasta <strong>ja</strong> oikeuksista anne-<br />
tun lain (785/1992) 2§:n mukainen luettelo <strong>terveydenhuollon</strong> toimintayksiköistä.<br />
Stm:n valmiusyksikön laitosturvallisuuden työryhmä päätyi edellisiin määrittelyihin pe-<br />
rustuen kuvaamaan <strong>terveydenhuollon</strong> laitoksen seuraavasti:<br />
Terveydenhuollon laitos on <strong>terveydenhuollon</strong> vakinaisessa käytössä oleva rakennus tai<br />
kiinteistö, joka on ympärivuorokautisessa käytössä <strong>ja</strong> joissa hoidetaan potilaita.<br />
Laitosturvallisuus<br />
Laitosturvallisuuden käsitteellä tarkoitetaan sellaisten turvallisuuden osa-alueiden muo-<br />
dostamaa kokonaisuutta, joilla pyritään luomaan edellytyksiä <strong>ja</strong> suo<strong>ja</strong>amaan terveyden-<br />
huollon laitoksen ydinprosessien (hoitoprosessin) korkealaatuista <strong>ja</strong> toimintavarmaa<br />
toteuttamista kaikissa olosuhteissa.<br />
Sairaalakiinteistöissä pyritään riskikartoituksella tunnistamaan <strong>ja</strong> poistamaan laitoksen<br />
toimintaan kohdistuvia uhkia <strong>ja</strong> vaaro<strong>ja</strong> laitoksen turvallisen toiminnan varmistamiseksi.<br />
Sairaalakiinteistössä toimii useita eri organisaatioita <strong>ja</strong> ns. ”ydinprosesse<strong>ja</strong>”. Laitosym-<br />
päristö on potilaille hoitoympäristö, työntekijöille työpaikka <strong>ja</strong> sairaalassa vieraileville<br />
henkilöille vierailupaikka. Laitosturvallisuuden käsitteellä kuvataan tämän eri henkilö-<br />
ryhmien käyttämän alueen turvallisuutta. Laitosturvallisuuden käsitteellä pyritään löytä-<br />
mään samassa kiinteistössä toimivien tahojen toimintojen turvallisuudelle yhteinen ni-<br />
mittäjä, jota kutsutaan laitosympäristöksi.<br />
8(35)
Stm:n valmiusyksikön laitosturvallisuuden työryhmä päätyi edellisiin määrittelyihin pe-<br />
rustuen kuvaamaan <strong>terveydenhuollon</strong> laitosturvallisuuden seuraavasti:<br />
Terveydenhuollon <strong>laitosturvallisuus</strong> on potilasturvallisuutta tukeva toiminta, joka muo-<br />
dostuu fyysisen turvallisuuden osatekijöistä <strong>ja</strong> johon ei sisälly potilaan hoitoprosessi.<br />
4.2 Riskienhallinta<br />
4.2.1 Vaatimukset <strong>ja</strong> perusteet riskienhallinnalle<br />
Työnanta<strong>ja</strong> on velvollinen erilaisten riskien arviointiin monen eri lain perusteella. Työtur-<br />
vallisuuslain (738/2002) mukaan työnanta<strong>ja</strong> on vastuussa työntekijöidensä turvallisuu-<br />
desta <strong>ja</strong> terveydestä työssä. Työnanta<strong>ja</strong>n on siis huolehdittava työn terveys- <strong>ja</strong> turvalli-<br />
suusvaarojen arvioinnista, ehkäisystä <strong>ja</strong> turvallisuuden kehittämisestä työpaikalla. Työ-<br />
suojelun suunnitelmallinen toteutus edellyttää työn, työympäristön <strong>ja</strong> työolojen haitta- <strong>ja</strong><br />
vaaratekijöiden tunnistamista <strong>ja</strong> selvittämistä sekä toimenpiteitä niiden poistamiseksi <strong>ja</strong><br />
hallitsemiseksi. Työnanta<strong>ja</strong>lla tulee olla hallussaan vaara- <strong>ja</strong> haittatekijöiden selvitys <strong>ja</strong><br />
arviointi, joka on pidettävä a<strong>ja</strong>n tasalla <strong>ja</strong> olosuhteiden olennaisesti muuttuessa se on<br />
tarkistettava.<br />
Työnanta<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> työntekijöiden edellytetään yhteistoiminnassa ylläpitävän <strong>ja</strong> parantavan<br />
työturvallisuutta toimintayksikössä. Työturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä <strong>ja</strong> tehtyjen<br />
toimenpiteiden vaikutuksia on <strong>ja</strong>tkuvasti seurattava. Tarkempia säännöksiä lakisäätei-<br />
sestä työsuojelun yhteistoiminnasta on annettu laissa työsuojelun valvonnasta <strong>ja</strong> työ-<br />
paikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006, 26 §).<br />
Pelastuslain (468/2003) mukaan rakennuksen omista<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> halti<strong>ja</strong>, teollisuus- <strong>ja</strong> liiketoi-<br />
minnan harjoitta<strong>ja</strong>, virasto, laitos tai muu yhteisö on velvollinen varautumaan asian-<br />
omaisessa kohteessa olevien henkilöiden <strong>ja</strong> omaisuuden sekä ympäristön suo<strong>ja</strong>a-<br />
miseen vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti<br />
kykenevät (8§). Laki <strong>ja</strong> asetus velvoittavat edellä mainittu<strong>ja</strong> taho<strong>ja</strong> laatimaan kir<strong>ja</strong>llisen<br />
pelastussuunnitelman vaaratilanteiden varalta <strong>ja</strong> pitämään sen a<strong>ja</strong>n tasalla (Pelastuslaki<br />
9 §; Pelastusasetus 10 §, 11 §). Pelastuslainsäädännön omatoimisen varautumisvelvoit-<br />
teen no<strong>ja</strong>lla on vastuullinen taho velvollinen rakennuskohteessa sekä kaikessa toimin-<br />
nassaan ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuu-<br />
9(35)
den <strong>ja</strong> ympäristön suo<strong>ja</strong>amiseen vaaratilanteissa sekä varautumaan sellaisiin pelastus-<br />
toimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Omatoimisen varautumisen velvoitet-<br />
ta toteutetaan kohteissa, joissa henkilö- <strong>ja</strong> paloturvallisuudelle tai ympäristölle aiheutu-<br />
van vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioi-<br />
da olevan vakavia, lakisääteisen pelastussuunnittelun avulla. Hoitolaitosten pelastus-<br />
suunnitelmassa on erikseen selvitettävä, miten rakennuksessa tai tilassa olevien hei-<br />
kentynyt toimintakyky otetaan huomioon vaaratilanteisiin varautumisessa. Heikentyneen<br />
toimintakyvyn merkityksen selvittämiseksi laaditaan turvallisuusselvitys, jonka avulla<br />
arvioidaan kohteessa asuvien henkilöiden poistumisturvallisuustaso.<br />
Terveydenhuoltolakityöryhmän muistiossa (sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriön selvityksiä<br />
2008:28) käsitellään laa<strong>ja</strong>sti potilasturvallisuutta. Ehdotuksen 19 §:ssä ”Laatu <strong>ja</strong> potilas-<br />
turvallisuus” edellytetään <strong>terveydenhuollon</strong> toiminnan laadukkuutta <strong>ja</strong> turvallisuutta. Tä-<br />
män vaatimuksen täyttämiseksi tulee kunnan, yhteistoiminta-alueen tai kuntayhtymän<br />
laatia suunnitelma laadunhallinnasta <strong>ja</strong> potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Sisäl-<br />
löstä, toimeenpanosta <strong>ja</strong> seurannasta tultaisiin säätämään tarkemmin sosiaali- <strong>ja</strong> terve-<br />
ysministeriön asetuksella.<br />
Erityisiä sosiaali- <strong>ja</strong> <strong>terveydenhuollon</strong> työturvallisuuteen liittyviä ohjeita sisältyy muun<br />
muassa STM:n sosiaali- <strong>ja</strong> <strong>terveydenhuollon</strong> toimintayksiköiden turvallisuussuunnitte-<br />
luoppaaseen (2005:13) sekä eräisiin työsuojelupiirien <strong>ja</strong> ammattiliittojen antamiin ohjei-<br />
siin.<br />
Valmiuslaissa (1080/1991) on säädetty <strong>terveydenhuollon</strong> varautumisesta poikkeusoloi-<br />
hin. Sosiaali- <strong>ja</strong> <strong>terveydenhuollon</strong> varautumisen tavoitteena on turvata väestölle kaikissa<br />
olosuhteissa terveyden <strong>ja</strong> toimintakyvyn kannalta keskeiset sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuol-<br />
lon palvelut, terveellinen elinympäristö sekä toimeentulo. Valmiuslain 40§ velvoittaa ter-<br />
veydenhuollon organisaatioita laatimaan suunnitelman, kuinka toimintaa voidaan <strong>ja</strong>tkaa<br />
mahdollisimman häiriöttömästi myös poikkeusoloissa.<br />
Myös vakuutusyhtiöt edellyttävät asiakkailtaan <strong>riskienhallinta</strong>ohjelmaa. Laitoksen toimin-<br />
taan kohdistuvat riskit on yleensä kuvattu lakisääteisessä pelastussuunnitelmassa. Ris-<br />
kilajeista tietoturvallisuuden merkitys on <strong>ja</strong>tkuvassa kasvussa kiinteistöturvallisuuden<br />
10(35)
parantuessa. Organisaatioissa on olemassa erilaisia <strong>riskienhallinta</strong>ohjelmia, -politiikko<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> -käytäntöjä.<br />
4.2.2 Riskienarviointiprosessi<br />
Riskien arvioinnilla tarkoitetaan toiminnassa esiintyvien vaara-, haitta- <strong>ja</strong> kuormitus-<br />
tekijöiden tunnistamista, analysointia <strong>ja</strong> tarvittavien toimenpiteiden valintaa. Riskien ar-<br />
viointi on järjestelmällistä työtä mm. toiminnan turvallisuuden nykytilan kokonaiskäsityk-<br />
sen löytämiseksi.<br />
Riskien arviointi aloitetaan kuvaamalla <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>amalla kohde, josta riskejä arvioidaan. On<br />
eri asia arvioida esim. taloudellisia riskejä kuin onnettomuuksien todennäköisyyttä <strong>ja</strong><br />
seurauksia. Hyvin kuvattujen työprosessien avulla arviointikohteet on helppoa määrit-<br />
tää. Ra<strong>ja</strong>aminen <strong>ja</strong> kuvaaminen voidaan tehdä esim. mallintamalla (vrt. Turvallinen hoi-<br />
toyksikkö -malli).<br />
Vaarojen tunnistaminen voidaan tehdä usealla eri tavalla. Kaikki vaarat eivät löydy yh-<br />
dellä riskianalyysimenetelmällä. Riskien arvioinnin työkaluiksi onkin kehitetty useita eri-<br />
laisia menetelmiä, joita tehokkaassa arvioinnissa käytetään toisiaan täydentävästi. Jo-<br />
kaisen menetelmän päämäärä on sama: löytää toiminnasta, työympäristöstä tai organi-<br />
saation menettelyistä aiheutuvat keskeiset vaara- <strong>ja</strong> kuormitustekijät. Vaarojen tunnis-<br />
tamisen ohella voidaan käydä läpi tapahtuneita tapaturmia tai onnettomuuksia.<br />
Riskin suuruus voidaan arvioida kvalitatiivisesti tai määrittää kvantitatiivisesti. Suuruu-<br />
den määrittäminen ei ole välttämätöntä, mutta arvojen antamisella helpotetaan toimen-<br />
piteiden priorisointia <strong>ja</strong> tuetaan riskien hallintaa. Kaikkia riskejä ei ole mahdollista arvioi-<br />
da numeroina (esim. henkinen kuormittuminen), mutta riskejä voidaan silti asettaa tär-<br />
keysjärjestykseen niiden toteutumisen todennäköisyyden <strong>ja</strong> seurausten vakavuuden<br />
perusteella. Riskien arvioinnissa <strong>ja</strong> toimenpiteiden suunnittelussa tulee huomioida myös<br />
ne toimenpiteet <strong>ja</strong> menettelyt joita tähän asti on toteutettu riskien hallitsemiseksi.<br />
11(35)
Riskianalyysi<br />
Riskianalyysi<br />
Ra<strong>ja</strong>uksen<br />
Ra<strong>ja</strong>uksen<br />
määrittäminen<br />
määrittäminen<br />
Vaarojen<br />
Vaarojen<br />
tunnistaminen<br />
tunnistaminen<br />
Riskin<br />
Riskin<br />
suuruuden<br />
suuruuden<br />
arviointi<br />
arviointi<br />
Riskin Riskin merkityksen merkityksen arviointi arviointi<br />
Päätökset<br />
Päätökset<br />
riskin<br />
riskin<br />
siedettävyydestä<br />
siedettävyydestä<br />
Vaihtoehtojen<br />
Vaihtoehtojen<br />
analyysi<br />
analyysi<br />
Riskin Riskin pienentäminen/valvonta<br />
pienentäminen/valvonta<br />
Päätöksenteko<br />
Päätöksenteko<br />
Toteutus<br />
Toteutus<br />
Seuranta<br />
Seuranta<br />
Kuva 1. Riskien arviointi <strong>ja</strong> <strong>riskienhallinta</strong>.<br />
Riskin<br />
arviointi<br />
Riskienhallinta<br />
Riskien hallitsemisen periaatteena on riskin poistaminen tai pienentäminen. Jotta riskien<br />
arviointi johtaisi turvallisuuden paranemiseen, tulee arvioinnin perusteella määrittää<br />
keskeisimmät kehittämistarpeet. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä on päätettävä riskin<br />
merkittävyydestä. Merkittäviin riskeihin tulee puuttua heti <strong>ja</strong> niiden poistamiseksi tai pie-<br />
nentämiseksi on suunniteltava konkreettiset <strong>ja</strong> selkeät toimenpiteet. Jokaiselle toimenpi-<br />
teelle on syytä nimittää vastuuhenkilö, joka ryhtyy selvittämään toimenpiteen toteutta-<br />
mismahdollisuutta tai muita vaihtoehto<strong>ja</strong> riskin pienentämiselle. Riski voidaan myös<br />
päätyä hyväksymään sellaisenaan. Merkittävät riskit, joiden taloudellisia seurauksia ei<br />
pystytä kantamaan, voidaan vakuuttaa.<br />
Riskien pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelussa on tärkeää keskittyä<br />
työpaikan kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisiin tekijöihin <strong>ja</strong> niiden torjuntaan<br />
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Korkeariskisiin vaara- tai kuormitustekijöihin on<br />
puututtava ensi tilassa. Toimenpiteitä valittaessa on huomioitava toimenpiteen laajuus<br />
<strong>ja</strong> vaikutukset organisaatioon. Lisäksi on pohdittava toimenpiteen vaatimien panostus-<br />
ten suhdetta toimenpiteellä saavutettaviin hyötyihin.<br />
Toiminnan kehittämisen <strong>ja</strong> turvallisuuden edistämisen kannalta on erittäin tärkeää, että<br />
johto ymmärtää toimenpiteiden merkityksen <strong>ja</strong> on valmis priorisoimaan kehittämis-<br />
ehdotukset <strong>ja</strong> resursoimaan tarvittavat toimenpiteet. Pienempiin toimenpiteisiin ryhtymi-<br />
sen on oltava mahdollista työyksikössä heti arvioinnin jälkeen, mutta suuremmat toi-<br />
menpiteet lin<strong>ja</strong>taan organisaation johdossa. Johdolla tulee olla käytössä turvallisuus-<br />
asiantuntijoita toimenpiteiden tärkeyden arvioimiseen. Merkittävien riskien hallinta-<br />
12(35)
toimenpiteet vaativat hallinnollisia päätöksiä, joita vain johdossa voidaan tehdä. Riskien<br />
ennaltaehkäisyn merkitystä ei aina ole helppo huomata ennen mahdollisen tapahtuman<br />
toteutumista.<br />
Jatkuvuutta riskien arviointiin tuo toimenpiteiden vaikutusten arviointi, tilanteen <strong>ja</strong>tkuva<br />
seuranta <strong>ja</strong> palaute arvioinnin tuloksista. Kun tälle tasolle on päästy, voidaan puhua ris-<br />
kienhallinnasta, joka on osa toiminnan kehittämistä. Arvioinnin apuna ovat erilaiset ra-<br />
portointi- <strong>ja</strong> tilastointijärjestelmät. Kun riskien arviointi, toimenpiteiden toteuttaminen <strong>ja</strong><br />
seuranta on systemaattista <strong>ja</strong> kiinnittyy jokapäiväiseen työhön, voidaan puhua riskien-<br />
hallinnasta.<br />
4.3 Lin<strong>ja</strong>organisaation <strong>riskienhallinta</strong>vastuu<br />
Riskienhallinta alkaa strategisesta suunnittelusta, joka oh<strong>ja</strong>a yksikköjen toiminnan kehit-<br />
tämistä pitkäjänteisten lin<strong>ja</strong>usten avulla. Johdon tehtävänä on huolehtia riskien arvioin-<br />
nissa valittujen toimenpiteiden toteuttamisesta. Vastuu riskien arvioinnista on aina orga-<br />
nisaation johdolla. Riskien arviointia <strong>ja</strong> -hallintaa ei pidä erottaa normaalista toiminnasta<br />
<strong>ja</strong> sen johtamisesta eikä ylimmän johdon sitoutumisen merkitystä voi korostaa liikaa<br />
(taulukko 1).<br />
Taulukko 1. Eri toimijoiden roolit.<br />
Ylin johto<br />
päättää toimintamalleista<br />
sitoutuu, velvoittaa, valvoo <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>a<br />
mahdollistaa tarvittavat toimenpiteet<br />
Toimi- , vastuualue- <strong>ja</strong> yksikköjohto<br />
ra<strong>ja</strong>a arvioitavat kohteet<br />
järjestää resurssit<br />
valitsee vastuuhenkilöt <strong>ja</strong> mahdollistaa koulutuksen<br />
seuraa toteutumista <strong>ja</strong> päättää toimenpiteistä<br />
Turvallisuus- / <strong>riskienhallinta</strong>- / työsuojeluorganisaatio <strong>ja</strong> muut asiantunti<strong>ja</strong>t<br />
toimii johdon asiantunti<strong>ja</strong>na <strong>ja</strong> tukihenkilönä<br />
laatii ohjeistuksen yhdessä johdon kanssa<br />
järjestää tarvittavan koulutuksen<br />
Työntekijä<br />
osallistuu riskien arviointiin yksikössä sovitulla tavalla<br />
vastaa kyselyihin <strong>ja</strong> ilmoittaa kehittämiskohteista<br />
13(35)
4.4 Turvallisuuden mallintaminen <strong>ja</strong> mittaaminen<br />
4.4.1 Turvallisuusriskien määrittely<br />
Perinteisesti riskit <strong>ja</strong>etaan vahinko- <strong>ja</strong> liikeriskeihin. Terveydenhuollossa tämä <strong>ja</strong>ottelu ei<br />
yleensä ole toimiva, vaan on selkeämpää lähteä toiminnasta. Esimerkiksi Terveyden <strong>ja</strong><br />
hyvinvoinnin laitos (THL) on <strong>ja</strong>kanut riskit seuraavasti:<br />
• henkilö<br />
• toiminta<br />
• omaisuus<br />
• tieto<br />
• muut.<br />
Kuntien <strong>riskienhallinta</strong>mallissa (Kunnari, VTT 2002) riskit luokitellaan seuraaviin alaotsi-<br />
koihin:<br />
• Toiminnan organisointi<br />
• Rakennettu ympäristö<br />
• Henkilöstö<br />
• Sidosryhmät<br />
• Kuntalainen<br />
• Talous<br />
• Elinkeinoelämä.<br />
COSO-ERM -riskienhallinnan viitekehys on COSO:n (Committee of Sponsoring Organi-<br />
zations of Treadway Commission) tuottama riskienhallinnan (Enterprise Risk Manage-<br />
ment) viitekehys. Sen mukaan organisaatiolla on strategisia, operatiivisia sekä rapor-<br />
tointia <strong>ja</strong> normikuuliaisuutta koskevia tavoitteita, joita koskevat riskinottora<strong>ja</strong>t johto mää-<br />
rittelee. Riskit pidetään riskinottorajoissa riskinhallintajärjestelmän avulla kahdeksan<br />
seuraavaa keskenään vuorovaikutuksessa olevaa aluetta hallitsemalla:<br />
1. Sisäinen ympäristö<br />
2. Tavoitteiden asettaminen<br />
3. Tapahtumien tunnistaminen<br />
4. Riskien arviointi<br />
5. Riskiin vastaaminen<br />
6. Kontrollit<br />
7. Tiedot <strong>ja</strong> kommunikointi<br />
8. Tarkkailu.<br />
COSO-ERM:ssä <strong>riskienhallinta</strong>a pidetään riittävänä, kun organisaation ylimmällä johdol-<br />
la on kohtuullinen varmuus siitä, että se ymmärtää missä määrin organisaatiossa ollaan<br />
14(35)
saavuttamassa strategiset <strong>ja</strong> operatiiviset tavoitteet, missä määrin organisaation rapor-<br />
tointi on luotettavaa <strong>ja</strong> missä määrin norme<strong>ja</strong> noudatetaan.<br />
4.4.2 EK:n yritysturvallisuuden malli<br />
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) julkaisemaa yritysturvallisuuden mallia on vuosien<br />
a<strong>ja</strong>n sovellettu erilaisissa yrityksissä <strong>ja</strong> organisaatioissa. Malli on tarkoitettu käsikir<strong>ja</strong>ksi<br />
yrityksen turvallisuuden kehittämiseen <strong>ja</strong> ylläpitoon.<br />
Yritysturvallisuuden osa-aluekaaviossa turvallisuusjohtaminen oh<strong>ja</strong>a kaikkea yrityksen<br />
turvallisuustoimintaa. Kaavion sisällä ovat ne yrityksen kilpailutekijät/arvot (esim. henki-<br />
löt, tiedot, omaisuus, ympäristö <strong>ja</strong> maine), joita yritysturvallisuustoiminnalla suo<strong>ja</strong>taan.<br />
Turvallisuuden osa-alueet menevät osittain päällekkäin. Termit antavat poh<strong>ja</strong>a laa<strong>ja</strong>n<br />
turvallisuuskentän hahmotukseen <strong>ja</strong> tarkasteluun. Yrityksen toimiala oh<strong>ja</strong>a osa-alueiden<br />
merkitystä liiketoiminnan kannalta.<br />
Kuva 2. Yritysturvallisuuden malli (Elinkeinoelämän keskusliitto EK).<br />
15(35)
4.4.3 Turvallisuustason mittaaminen<br />
Riskien arvioinnissa ei riskien ilmaiseminen numeerisena ole välttämätöntä. Kuitenkin<br />
riskien luokittelun poh<strong>ja</strong>ksi tarvitaan jonkinlainen säännöllisyys. Riskien merkittävyyttä<br />
on voitava arvioida. Riskin suuruus yksin ei kuitenkaan kuvaa turvallisuustasoa. Turval-<br />
lisuustason vaatimukset on myös määriteltävä <strong>ja</strong> riskin taso suhteutettava niihin.<br />
Riskin numeerinen arvo voidaan laskea perinteisellä 3*3 tai 5*5 -matriisilla. On muistet-<br />
tava, että numeron suuruus riippuu valitusta tasosta. Tilanteesta riippuen riskin arvo 3<br />
voi tarkoittaa mitä tahansa vähäisestä merkityksestä sietämättömään.<br />
Turvallisuustason mittaaminen tarkoittaa olemassa olevan turvallisuustason vertaamista<br />
muihin vastaaviin organisaatioihin tai oman organisaation aiempiin tai toivottaviin arvoi-<br />
hin. Pelkkä luku ilman viitekehystä on merkityksetön.<br />
4.4.4 4KS-<strong>riskienhallinta</strong>työkalu<br />
4KS-Riskipiste on internet-poh<strong>ja</strong>inen työkalu, jonka avulla organisaatio voi luoda <strong>ja</strong> yllä-<br />
pitää kokonaisvaltaista <strong>riskienhallinta</strong>prosessia. Työkalu on tarkoitettu turvallisuuden<br />
kehittämiseen <strong>ja</strong> koko organisaation käyttöön. Palvelu sisältää riskianalyysityökalun,<br />
jolla organisaatioon voidaan rakentaa tunnuslukujärjestelmä sekä tunnistaa kehityskoh-<br />
teet. Järjestelmä toimii johdon <strong>ja</strong> turvallisuushenkilöstön dokumenttiarkistona <strong>ja</strong> siinä voi<br />
mm. rakentaa lakisääteisen pelastussuunnitelman. Järjestelmä laskee riskipisteitä eli<br />
suuntaa antavia numeerisia riskejä eri turvallisuuden osa-alueilla.<br />
4.5 Terveydenhuollon <strong>riskienhallinta</strong>an kehitettyjä malle<strong>ja</strong><br />
4.5.1 Turvallinen hoitoyksikkö<br />
Turvallinen hoitoyksikkö -malli (VTT <strong>ja</strong> Lääkelaitos 2004) tähtää siihen, että riskit halli-<br />
taan kokonaisuutena huomioiden potilaan hoito, työtavat <strong>ja</strong> ympäristö, laitteiden käyttö<br />
<strong>ja</strong> ylläpito sekä organisaation menettelyt. Riskien arviointi perustuu toiminnan mallinta-<br />
miseen, jolloin riskien hallinta on osa laatujärjestelmän prosessikuvausta. Turvallisuutta<br />
ei eroteta muusta toiminnasta, vaan riskejä hallitaan systemaattisesti muun toiminnan<br />
ohessa. Turvallisessa hoitoyksikössä otetaan huomioon sekä potilaan että hoitohenki-<br />
löstön turvallisuus. Turvallisuuden kehittäminen <strong>ja</strong> <strong>riskienhallinta</strong> edellyttää hyvin toimi-<br />
16(35)
vaa organisaatiota <strong>ja</strong> laitteiden hallintaa. Kaikki tekijät – potilas, henkilöstö, laitteet <strong>ja</strong><br />
organisaatio – vaikuttavat toisiinsa <strong>ja</strong> kokonaisturvallisuuteen.<br />
Kuva 3. Turvallinen hoitoyksikkö -mallin <strong>riskienhallinta</strong>prosessi (Lääkelaitos 2004).<br />
Turvallinen hoitoyksikkö -menettelytapa on <strong>ja</strong>ettu toiminnallisesti viiteen kokonaisuu-<br />
teen. Liikkeelle lähdetään tavoitteiden asettamisesta. Tämän jälkeen kootaan taustatie-<br />
toa hoitoyksiköstä <strong>ja</strong> mallinnetaan sen nykyinen toiminta. Toiminnan kuvauksen perus-<br />
teella valitaan osa-alueet riskianalyysia varten. Analyysin tulosten perusteella suunnitel-<br />
laan kehittämistoimenpiteet, joiden toteuttamista seurataan.<br />
4.5.2 Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointi <strong>ja</strong> tilastointi<br />
Työturvallisuuslaki ei velvoita tapaturmien <strong>ja</strong> läheltä piti -tilanteiden systemaattiseen<br />
raportointiin. Laki perustuu työnanta<strong>ja</strong>n yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen <strong>ja</strong> siihen si-<br />
sältyy myös työntekijän velvoite ilmoittaa havaitsemistaan puutteista <strong>ja</strong> vioista. Syste-<br />
maattinen raportointi auttaa riskien hallinnassa <strong>ja</strong> tapahtumien ennaltaehkäisyssä. Ter-<br />
veydenhuollon organisaatioissa kerätään tietoa tapahtumista erilaisilla menetelmillä.<br />
Esim. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kehitetty TURPO-järjestelmä on tarkoitettu erityi-<br />
sesti <strong>terveydenhuollon</strong> käyttöön. Myös vakuutusyhtiöön ilmoitetaan seurauksia aiheut-<br />
17(35)
taneesta työtapaturmasta. Vakuutusyhtiöt laativat tilasto<strong>ja</strong> organisaatioiden tapaturmista<br />
<strong>ja</strong> vahingoista.<br />
Potilaalle hoidon aikana sattuneiden vahinkojen <strong>ja</strong> läheltä piti -tilanteiden ilmoittamiseen<br />
on kehitetty HaiPro-menetelmä. HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumi-<br />
en raportointimenettely <strong>ja</strong> tietotekninen työkalu, joka on käytössä yli 30 sosiaali- <strong>ja</strong> ter-<br />
veydenhuollon yksikössä. Käyttäjäyksiköiden koko vaihtelee terveyskeskuksesta sai-<br />
raanhoitopiiriin. HaiPro-raportointijärjestelmä on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen yk-<br />
siköiden sisäisessä käytössä. Uuteen terveydenhuoltolakiin on tulossa säädökset poti-<br />
lasturvallisuudesta <strong>ja</strong> laadunhallinnasta. Haittatapahtumien ilmoittaminen <strong>ja</strong> käsittely on<br />
osa laadunhallintaa.<br />
HaiPro-järjestelmää ollaan laajentamassa työtapaturmien ilmoittamiseen. Väkivaltatilan-<br />
teiden ilmoittaminen on jo osa järjestelmää. Jos yhteys vakuutusyhtiön ilmoitusjärjes-<br />
telmään saadaan rakennettua, on mahdollista yhden järjestelmän avulla kerätä tiedot<br />
kaikista työ- <strong>ja</strong> potilasturvallisuuden turvallisuuspoikkeamista. Samaan järjestelmään<br />
voisi tulevaisuudessa liittää myös muiden poikkeustilanteiden ilmoittamisen.<br />
5 Riskienhallinta sairaanhoitopiireissä<br />
5.1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri<br />
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä (KSSHP) vastuu riskienhallinnan johtamisesta on<br />
sairaanhoitopiirin johdolla. Hallitus hyväksyy <strong>riskienhallinta</strong>ohjelman <strong>ja</strong> sen tavoitteet.<br />
Riskienhallintaohjelman poh<strong>ja</strong>lta määritellään <strong>ja</strong> arvioidaan riskienhallinnan tavoitteet eri<br />
organisaatiotasoilla. Sairaanhoitopiirin riskienhallinnan lin<strong>ja</strong>ukset suunnitellaan säännöl-<br />
lisesti kokoontuvassa <strong>riskienhallinta</strong>työryhmässä, joka koostuu sairaalan johdosta <strong>ja</strong> eri<br />
alueiden asiantuntijoista. Työryhmä laatii vuosittain koko sairaanhoitopiiriä koskevan<br />
riskienhallinnan toimenpidesuunnitelman <strong>ja</strong> seuraa toimenpiteiden toteutumista. Ris-<br />
kienhallintatyöryhmä toimii myös valmiustyöryhmänä, joka käsittelee sairaanhoitopiirin<br />
valmiussuunnitelman. Eri organisaatiotasoilla <strong>riskienhallinta</strong> huomioidaan vuosittaisessa<br />
toiminta- <strong>ja</strong> taloussuunnittelussa. Riskienhallintatoimenpiteiden toteutusta seurataan<br />
vastuu- <strong>ja</strong> toimialueilla osana vuosittaista suunnittelua <strong>ja</strong> seurantaa. Sairaanhoitopiirin<br />
tason toimenpiteitä seurataan johdossa <strong>ja</strong> sekä <strong>riskienhallinta</strong>työryhmässä. Riskien ar-<br />
viointi päivitetään tarvittaessa.<br />
18(35)
KSSHP:n <strong>riskienhallinta</strong>ohjelmassa perustehtävään eli potilaan hoitoon vaikuttavat riskit<br />
on <strong>ja</strong>ettu viiteen riskilajiin (kuva 4).<br />
Henkilöstö<br />
Osaaminen<br />
Henkilöstön riittävyys<br />
Työkyky, terveys<br />
Työturvallisuus<br />
Ulkoiset tekijät<br />
Poikkeusolot<br />
Tulipalo tai muu hätätilanne<br />
Rikollisuus<br />
Saastuminen <strong>ja</strong> mikrobit<br />
Kuva 4. Riskien luokittelu KSSHP:ssä.<br />
Toiminnan organisointi<br />
<strong>ja</strong> johtaminen<br />
Johtaminen <strong>ja</strong> organisaatio<br />
Yhteistyösuhteet<br />
Talous<br />
PERUSTEHTÄVÄ:<br />
POTILAAN HOITO<br />
Toiminnan organisoinnin <strong>ja</strong> johtamisen riskit vaikuttavat kaikkiin toimintoihin. Yhteistyö-<br />
suhteiden <strong>ja</strong> talouden on oltava kunnossa, että organisaatio toimisi. Toiminta-<br />
edellytyksillä tarkoitetaan toimitilo<strong>ja</strong>, laitteita, tuotteita <strong>ja</strong> palvelu<strong>ja</strong> sekä toimintaympäris-<br />
töä, jotka vaikuttavat koko toimintaan.<br />
Jos riskilajien muut asiat eivät ole kunnossa, henkilöstön osaaminen, riittävyys <strong>ja</strong> työky-<br />
ky heikkenevät, josta seuraa perustehtävän vaarantuminen. Omaksi riskilajikseen on<br />
erotettu myös tietoturvallisuus, jolla on sairaanhoitopiirissä erityinen merkitys. Ulkoiset<br />
tekijät ovat ulkopuolelta toimintaa uhkaavia vaaro<strong>ja</strong>, joihin on varauduttava.<br />
5.2 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri<br />
Toimintaedellytykset<br />
Toimitilat <strong>ja</strong> kiinteistöt<br />
Koneet <strong>ja</strong> laitteet<br />
Tuotteet, palvelut <strong>ja</strong><br />
kuljetukset<br />
Ympäristö<br />
Tietoturvallisuus<br />
Tietoaineisto<br />
Tietoliikenne <strong>ja</strong> tietoverkko<br />
Ohjelmistot<br />
Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä (PSHP) turvallisuuden <strong>riskienhallinta</strong>a koordinoi turval-<br />
lisuustyöryhmä. Aiemmin <strong>riskienhallinta</strong>työryhmän nimellä toiminut ryhmä suunnittelee,<br />
lin<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> seuraa kokonaisturvallisuutta, sen osa-alueita <strong>ja</strong> turvallisuusjohtamista. Työ-<br />
ryhmä raportoi sairaanhoitopiirin johtoryhmälle vuosittain tai tarvittaessa. PSHP:n ris-<br />
kienhallintapolitiikkaa <strong>ja</strong> -ohjelmaa ollaan rakentamassa<br />
19(35)
Toiminnallisia riskejä hallitaan PSHP:ssä strategian sekä yleisten johtamis- <strong>ja</strong> seuranta-<br />
järjestelmien kautta. Työtä toiminnan päivittäisten riskien hallitsemiseksi tehdään koko-<br />
naisturvallisuuden käsitteen alla. Kokonaisturvallisuus sisältää potilasturvallisuuden,<br />
henkilöturvallisuuden, fyysisen toimintaympäristön turvallisuuden <strong>ja</strong> tietoturvallisuuden.<br />
Riskienhallinta sisältyy <strong>ja</strong>tkuvaan suunnitteluun. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on<br />
arvioida systemaattisilla menetelmillä sisäisen valvonnan toimivuutta <strong>ja</strong> tehokkuutta<br />
sekä tukea kunnan johtavia viranhaltijoita <strong>ja</strong> toimielimiä riskienhallinnan toteuttamises-<br />
sa. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kuntayhtymän hallitus. Lisäksi kaikki tili-<br />
velvolliset toimielimet <strong>ja</strong> viranhalti<strong>ja</strong>t, joille on annettu toimivaltaa varojen käytössä <strong>ja</strong><br />
jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Säännöllisin<br />
väliajoin toteutettavilla valvontatoimenpiteillä arvioidaan uudelleen riskit <strong>ja</strong> niiden hallin-<br />
nan tehokkuus <strong>ja</strong> raportoidaan niistä hallitukselle <strong>ja</strong> valtuustolle. Yksiköiden riskienhal-<br />
lintaan käytetään mm. Turvallinen hoitoyksikkö -mallia.<br />
6 Laitosturvallisuuden mittaaminen<br />
6.1 4KS-järjestelmän mittaustulokset<br />
4KS-järjestelmän testaamiseksi tehtiin haastattelut kahdeksassa KSSHP:n yksikössä.<br />
Yksiköiden haastattelujen tulokset syötettiin 4KS-järjestelmään, joka antoi tulokset pis-<br />
temäärinä. Ohjelma vertasi saatu<strong>ja</strong> pisteitä maksimipistemäärän <strong>ja</strong> laski sen perusteella<br />
yksikön riskiprosentin. Kokonaisarvosana määräytyi viisiportaisesti (taulukko 2).<br />
Taulukko 2. Kokonaisarvosanan määräytyminen 4KS-ohjelmassa.<br />
Riskiprosentti Arvosana Arvio<br />
Numeraalisten tulosten lisäksi jokaiselle yksikölle koottiin tarkastelussa ilmenneistä<br />
puutteista tarkastuslista, johon kir<strong>ja</strong>ttiin havaittu puute <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>amiseen tarvittavat toi-<br />
menpiteet.<br />
Kirurgian osasto<br />
Osaston tarkastuksessa ei noussut esiin mitään hälyttävää. Kokonaisarvosana neljä oli<br />
hyvä tulos. Tulosten mukaan osastolla olisi panostettava väkivalta- <strong>ja</strong> uhkatilanteiden<br />
toimintamallien koulutukseen sekä palo- <strong>ja</strong> pelastustilanteiden ennakointiin <strong>ja</strong> niissä<br />
toimimiseen. Näissä kohdissa riskiprosentti nousi noin 30 prosenttiin. Haastattelujen<br />
tuloksena sovittiin, että osasto järjestää syksyllä henkilökunnalle turvallisuuskoulusta.<br />
Lisäksi tietoturvallisuuden toimivuuden ennakointiin <strong>ja</strong> henkilöstön <strong>ja</strong>tkuvaan kouluttami-<br />
seen kiinnitetään <strong>ja</strong>tkossa enemmän huomiota.<br />
Sisätautien osastot<br />
Osastojen yhteisenä heikompana kohtana oli ergonomia, jossa riskiprosentti nousi toi-<br />
sella osastolla 29 prosenttiin. Toinen esiin noussut kehittämistarve oli osaston <strong>ja</strong>tkuva<br />
ylikuormitustila <strong>ja</strong> siitä aiheutuva henkilökunnan stressi <strong>ja</strong> uupumus. Osastolla oli kui-<br />
tenkin jo tehty suunnitelmia <strong>ja</strong> erilaisia parannustoimenpiteitä stressin <strong>ja</strong> uupumisen hal-<br />
litsemiseksi <strong>ja</strong> tilanne oli kehittynyt parempaan suuntaan.<br />
Psykiatrian avo-osasto<br />
Psykiatrian avo-osastolla turvallisuusriskejä oli erittäin vähän. Kokonaisriskiprosentti oli<br />
vain 2,2 %. Henkilökunnan perehdytykseen <strong>ja</strong> koulutukseen oli panostettu. Alkusammu-<br />
tuskoulutuksen oli henkilökunnasta käynyt reilusti yli puolet <strong>ja</strong> loput olivat menossa seu-<br />
raavalle kurssille. Lisäksi väkivallan hallinnan koulutus oli suunnitteilla jo lähiaikoina.<br />
Päivystysosasto<br />
Osastolta ei löytynyt mitään erityistä turvallisuusongelmaa. Korkeimmalle riskiprosentti<br />
nousi ergonomiassa, joka oli hyvin lähellä tyydyttävää tulosta (29%). Apuvälineitä oli<br />
käytössä, mutta käytössä harvemmin (lähinnä potilasnosturit). Fysioterapeutti oli pitänyt<br />
osastolla ergonomiakoulutusta <strong>ja</strong> kehittänyt yhdessä henkilökunnan kanssa toimintata-<br />
po<strong>ja</strong>. Väkivalta- <strong>ja</strong> uhkatilanteiden riskiprosentti kipusi yli 20 %:n. Kehitettävää oli mm.<br />
henkilöhälyttimien testauksessa <strong>ja</strong> henkilöstön koulutuksessa.<br />
21(35)
Psykiatrian vuodeosasto<br />
Osaston tulos oli kokonaisuutena erittäin hyvä. Turvallisuusasioihin oli kiinnitetty hyvin<br />
huomiota <strong>ja</strong> se oli omaksuttu osaksi jokapäiväistä työtä. Ainoa kohta, jossa riskiprosentti<br />
kasvoi, oli kiinteistö- <strong>ja</strong> toimitilaturvallisuus, mikä johtunee pääosin vanhasta rakennuk-<br />
sesta <strong>ja</strong> sen mukanaan tuomista ongelmista. Muutos parempaan tapahtuu ensi vuoden<br />
aikana, jolloin osasto pääsee muuttamaan uusiin tiloihin. Tietoturvallisuudessa oli myös<br />
kehitettävää, mm. ainoastaan omien tunnusten käyttö. Palo-, työ- <strong>ja</strong> rikosturvallisuuden<br />
osa-alueissa riskiprosentti jäi alle 10 %, mikä on erinomainen tulos.<br />
Tukipalvelun yksikkö<br />
Yksikön tulos oli hyvä. Tarkastelun aikana ei esiin noussut mitään yhtä selkeää puutos-<br />
kohtaa. Suurimmat puutteet liittyivät henkilökunnan paloturvallisuuskoulutukseen osal-<br />
listumiseen <strong>ja</strong> jätehuoltoon. Esim. pahvinkeräystä ei tiloissa ole, jolloin palokuorma voi<br />
kasvaa suureksi. Samoin yksiköstä puuttuu energiajätteen keräyspiste. Henkilöstön<br />
kohdalla oli havaittavissa luottamuspulaa <strong>ja</strong> työilmapiirin heikkenemistä.<br />
Laboratorion yksikkö<br />
Yksikön kokonaisarvosana oli erittäin hyvä. Esimerkiksi kiinteistö- <strong>ja</strong> toimitila- sekä tieto-<br />
turvallisuudessa ei ollut lainkaan huomauttamista. Lisäpanostusta vaati ainoastaan pe-<br />
rehtyminen rikos-, väkivalta- <strong>ja</strong> uhkatilanteisiin, joiden todennäköisyys oli yksikössä kui-<br />
tenkin hyvin pieni.<br />
Yhteenveto tuloksista<br />
Yksiköiden arvosanat olivat hyviä (4/5) tai erittäin hyviä (5/5). Tulos oli siis kokonaisuu-<br />
tena hyvä. Muutama yksikkö pääsi jopa erittäin hyvään tulokseen. Yleisesti oli tyypillistä,<br />
että viidestä tutkitusta osa-alueesta löytyi yksi kohta, josta suurimmat puutteet tulivat,<br />
kun taas muihin alueisiin oli panostettu hyvin. Joillakin osastoilla se oli ergonomia, toisil-<br />
la varautuminen väkivalta- <strong>ja</strong> uhkatilanteisiin tai palotilanteeseen. Eroavaisuudet johtui-<br />
vat suurelta osin osastojen luonteiden eroavaisuuksista. Lisäksi muutamassa yksikössä<br />
riskiprosenttia nostivat seikat, joihin yksikkö ei voinut omalla toiminnallaan vaikuttaa tai<br />
kaikki yksikkötason toimenpiteet asian kuntoon saattamiseksi oli jo tehty. Näitä olivat<br />
esimerkiksi sisäilmaongelmat <strong>ja</strong> ylikuormitustilanteesta aiheutuvat henkilöstön stressi- <strong>ja</strong><br />
uupumusoireet.<br />
22(35)
Kaikkien osastojen yhteenlasketuista tuloksista hieman heikompi tulos tuli palo- <strong>ja</strong> pe-<br />
lastusturvallisuudesta sekä rikosturvallisuudesta. Muut osiot ylsivät erittäin hyvään tu-<br />
lokseen (kuva 5). Palo- <strong>ja</strong> pelastusturvallisuuden sekä rikosturvallisuuden hieman huo-<br />
nommalle tulokselle yhteinen selitys oli henkilökunnan tietämyksen <strong>ja</strong> osaamisen päivit-<br />
tämisen puute.<br />
0. Kaikki osa-alueet<br />
1. Palo- <strong>ja</strong> pelastusturvallisuus<br />
2. Kiinteistö- <strong>ja</strong> toimitilaturvallisuus<br />
3. Tietoturvallisuus<br />
4. Työturvallisuus<br />
5. Rikosturvallisuus<br />
Kuva 5. 4KS-ohjelman antama yhteistulos (ohjelma tekee ylimääräisen palkin kohdaksi 6).<br />
6.2 4KS-järjestelmän soveltuvuus hoitoyksikön <strong>riskienhallinta</strong>an<br />
4KS-ohjelman valmis kysymyspatteristo ei soveltunut juuri lainkaan sairaanhoitopiirin<br />
tarpeeseen, joten muutoksia tehtiin paljon ennen haastattelujen aloittamista. Ohjelman<br />
valmiit kysymykset keskittyivät organisaatiotason turvallisuuteen, kun tavoitteena oli<br />
selvittää turvallisuuden tasoa enemmänkin yksikkö- <strong>ja</strong> kiinteistökohtaisesti.<br />
Ohjelman käytössä puhutti kysymysten aiheiden <strong>ja</strong> asettelun lisäksi myös niiden määrä.<br />
Liian suuri määrä kysymyksiä teki tarkastuksesta kohtuuttoman pitkän <strong>ja</strong> laa<strong>ja</strong>n. Toi-<br />
saalta liian yleiset kysymykset eivät kertoneet riskeistä tarpeeksi tarkasti.<br />
Kysymyksiä oli tärkeää voida myös ohittaa, sillä kaikki kysymykset eivät koskeneet kaik-<br />
kia yksiköitä, jolloin myöskään nämä kysymykset eivät saaneet vaikuttaa lopputulok-<br />
seen. Kysymysten eri määrän takia yksiköiden maksimipistemäärä vaihteli jonkin verran<br />
4KS-ohjelman tuloksissa.<br />
23(35)
Ohjelmaan laadittu kysymyspatteristo toimi jokseenkin hyvin hoitoyksiköissä, mutta tu-<br />
kipalveluille se ei kaikilta osin sopinut. Pilotoinnissa muutamia kysymyksiä jouduttiin<br />
ohittamaan <strong>ja</strong> joitakin lisäkysymyksiä laatimaan.<br />
Ohjelman idea sinänsä oli hyvä, mutta tulokset jäävät laihoiksi. Haastattelumuodossa<br />
tehty tarkastelu herätti monet vastuuhenkilöt miettimään oman yksikön toiminnassa asi-<br />
oita, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle tai ei ole ymmärretty jonkin toiminnan<br />
vaikutusta kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Tarkastus toimi myös uusien vastuu-<br />
henkilöiden perehdytyksenä.<br />
Ohjelma laskee siihen syötettyjen vastausten perusteella riskipisteet <strong>ja</strong> prosentit <strong>ja</strong> li-<br />
säksi sama asia esitetään riskikentän muodossa (kuva 6).<br />
Kuva 6. 4KS-ohjelman laatima riskikenttä.<br />
Kuvassa tarkastelun aihealueet ovat riskikentän kehällä <strong>ja</strong> kuvaa<strong>ja</strong>sta näkee kohdat<br />
joihin tulisi kiinnittää huomiota. Kuitenkin tarkemman selvityksen saamiseksi on tutustut-<br />
tava yksittäisiin vastauksiin, joten pelkästä kuvasta saatu hyöty on melko pieni.<br />
24(35)
Riskipisteytys perustuu kyllä/ei/osittain -vastauksiin. Ohjelma antaa kyllä-vastauksesta<br />
nolla riskipistettä, osittain vastauksesta yhden pisteen <strong>ja</strong> ei vastauksesta kaksi pistettä.<br />
Osassa kysymyksistä vastausvaihtoehto<strong>ja</strong> on vain kaksi, jolloin pisteytys on erilainen.<br />
Eri otsikoiden alla on eri määrä kysymyksiä, joten maksimipistemäärä vaihtelee. Ohjel-<br />
man antamat riskipiste- <strong>ja</strong> prosenttitulokset lasketaan suhteuttamalla saadut pisteet<br />
maksimipistemäärään, jolloin tulokset voivat vaihdella suuresti riippuen maksimipiste-<br />
määrästä eli kysymysten määrästä. Näin ollen pistemääriin perustuvat tulokset eivät ole<br />
luotettavia. Lisähaasteita asettavat osastojen toiminnalliset eroavaisuudet, jotka täytyisi<br />
pystyä huomioimaan tulosten analysoinnissa. Riskiprosentti saattaa nousta esimerkiksi<br />
sellaisten tekijöiden seurauksena, joihin osasto ei mitenkään voi tse vaikuttaa. Näin ol-<br />
len myös tässä suhteessa tuloksien luotettavuus ei ole paras mahdollinen.<br />
Ohjelmassa on mahdollisuus tarkastella tuloksia myös toimialueittain. Heikkoutena on<br />
tulosten esittäminen samassa muodossa kuin yksikkökohtaisesti, jolloin niiden luotetta-<br />
vuus heikkenee. Lisäksi toimialuetarkastelussa ohjelma antaa tulokset vain taulukkota-<br />
solla, jolloin siitä saavutettava hyöty on heikko. Kuvissa on erilaisia viko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> puutteita,<br />
esim. ylimääräinen palkki (kuva 5).<br />
Ohjelma kokonaisuutena soveltuu huonosti <strong>terveydenhuollon</strong> laitosturvallisuuden tai<br />
riskienhallinnan tason mittaamisen työkaluksi. Positiivista on verkkokäyttöisyys <strong>ja</strong> luet-<br />
tavuus, joka toteutuisi myös muunlaisella sähköisellä ohjelmalla.<br />
7 Johtopäätökset<br />
7.1 Terveydenhuollon laitosturvallisuuden osa-alueet<br />
Terveydenhuollon laitosturvallisuudella turvataan laitoksen perustehtävää eli potilaan<br />
hoitoa. Verrattaessa eri malle<strong>ja</strong>, voidaan niistä koota terveydenhuoltoon soveltuva lai-<br />
tosturvallisuuden kokonaisuus. EK:n mallin lähes kaikki turvallisuuden osa-alueet toimi-<br />
vat myös terveydenhuollossa, mutta osaa kannattaa tarkastella vain osittain. Ulkomaan<br />
toimintojen turvallisuutta ei terveydenhuollossa tarvitse tarkastella.<br />
4KS-järjestelmän testauksessa käytetyt viisi turvallisuuden osa-aluetta (palo-, työ-, ri-<br />
kos-, kiinteistö- <strong>ja</strong> toimitila- sekä tietoturvallisuus) eivät pelkästään riitä kattamaan koko<br />
25(35)
laitosturvallisuuden kenttää. Työ- <strong>ja</strong> henkilöturvallisuus on mahdollista yhdistää, mutta<br />
tarkempi tarkastelu vaatii niiden erottamisen toisistaan perustehtävä (potilaan hoito)<br />
muistaen. Ympäristöturvallisuus liittyy osittain muihin kokonaisuuksiin, mutta vaatii ta-<br />
pauskohtaisesti oman tarkastelunsa. Varautumisella tarkoitetaan valmiussuunnittelua,<br />
joka <strong>terveydenhuollon</strong> toiminnan turvaamisessa on välttämätöntä. Vaikka turvattava<br />
tekijä on potilaan hoito, on myös itse toimintaa <strong>ja</strong> siihen liittyviä riskejä tutkittava myös<br />
laitosturvallisuuden kannalta.<br />
KSSHP:n <strong>riskienhallinta</strong>mallissa on lähdetty perustehtävään vaikuttavista osa-alueista<br />
<strong>ja</strong> kuvaan on koottu sekä perustehtävää tukevia että sitä uhkaavia tekijöitä (kuva 4).<br />
Riskienhallintamallin osa-alueissa on pohdittu riskejä kokonaisvaltaisesti, jolloin turvalli-<br />
suus on vain yksi vaarantuva seikka muiden joukossa. Riskienhallintamalli on siis laa-<br />
jempi kuin pelkkä laitosturvallisuuden malli.<br />
Stm:n työryhmä on ehdottanut <strong>terveydenhuollon</strong> laitosturvallisuuden kokonaisuuden<br />
muodostamista seuraavista osa-alueista tai EK:n mallin uusista "sektoreista":<br />
1. toiminnan turvallisuus<br />
2. varautuminen (valmiussuunnittelu)<br />
3. henkilöturvallisuus<br />
4. työturvallisuus<br />
5. kiinteistö <strong>ja</strong> toimitilaturvallisuus<br />
6. palo- <strong>ja</strong> pelastusturvallisuus<br />
7. rikosturvallisuus<br />
8. ympäristöturvallisuus<br />
9. tietoturvallisuus.<br />
Sektoreiden tarkoituksena on jäsentää turvallisuuden varsin laa<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> monipuolista ko-<br />
konaisuutta. On huomattava, ettei <strong>ja</strong>ottelu ole analyyttisesti yksiselitteinen, sillä useat<br />
turvallisuuteen liittyvät kysymykset voivat kuulua useaan sektoriin samanaikaisesti. Sek-<br />
torit tulee hahmottaa laajempina kokonaisuuksina joissa turvallisuuden eri sektorit ovat<br />
osittain päällekkäisiä. Sektorien merkitystä tai tärkeyttä laitoksen toiminnan <strong>ja</strong> turvalli-<br />
suuden kannalta ei ole tarkoitus arvioida. Turvallisuusuhkien vakavuuden arviointi suh-<br />
teessa tapahtuman todennäköisyyteen tehdään laitoksen <strong>riskienhallinta</strong>prosessissa.<br />
1. Toiminnan turvallisuus<br />
Kun käsitellään <strong>terveydenhuollon</strong> perustehtävän eli potilaan hoidon turvallisuutta, on<br />
keskeistä itse hoitotapahtuman turvallisuus. Kaikki toiminnan turvallisuuteen liittyvät<br />
26(35)
asiakokonaisuudet eivät kuitenkaan kuulu suoraan potilasturvallisuuden käsitteen piiriin,<br />
vaan ne ovat osa laitosturvallisuuden käsitteen sisältöä. Näitä ovat esimerkiksi laitoksen<br />
sisäisten <strong>ja</strong> ulkoisten kuljetusten turvallisuus sekä laitoksen sisällä tapahtuvan varas-<br />
toinnin <strong>ja</strong> yleensäkin laitoksen sisäisen logistiikan turvallisuuteen liittyvät kysymykset.<br />
Korkea laitosturvallisuuden taso antaa hyvät edellytykset potilasturvallisuuden ylläpidol-<br />
le <strong>ja</strong> kehittämiselle.<br />
2. Varautuminen <strong>ja</strong> valmiussuunnittelu<br />
Terveydenhuollon laitoksen tulee kyetä <strong>ja</strong>tkamaan toimintaa mahdollisimman häiriöttö-<br />
mästi kaikissa tilanteissa, olivatpa nämä luonteeltaan paikallisia, alueellisia, valtakunnal-<br />
lisia tai vieläkin laajempia poikkeustilanteita. Varautumisen tulee siis kattaa paitsi laitok-<br />
sen sisällä tapahtuvat erityistilanteet (esim. vakava kiinteistötekninen häiriö), paikallinen<br />
suuronnettomuus tai laajempi pandemia- tai muu kriisitilanne.<br />
Valmiuslain 40§ velvoittaa <strong>terveydenhuollon</strong> organisaatioita laatimaan suunnitelman,<br />
kuinka toimintaa voidaan <strong>ja</strong>tkaa mahdollisimman häiriöttömästi myös poikkeusoloissa.<br />
Terveydenhuollon laitoksen kannalta hyvä normaaliolojen turvallisuusasioiden suunnit-<br />
telu sekä turvallisuus- <strong>ja</strong> varautumisnäkökohdat huomioon ottavat kiinteistötekniset rat-<br />
kaisut luovat poh<strong>ja</strong>n poikkeusolojen toiminnalle.<br />
3. Henkilöturvallisuus<br />
Henkilöturvallisuudella tarkoitetaan laitoksessa asioivien tai siellä työskentelevien henki-<br />
löiden turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Korkean potilasturvallisuuden tason lisäksi<br />
<strong>terveydenhuollon</strong> laitoksen on kyettävä varmistamaan työntekijöille turvallinen <strong>ja</strong> viih-<br />
tyisä työympäristö sekä varmistamaan, että tiloihin saapuvat <strong>ja</strong> sieltä pois lähtevät voi-<br />
vat asioida laitoksessa ilman väkivallan kohteeksi tai tapaturman uhriksi joutumista. Eri-<br />
tyisen haastava tilanne on niissä <strong>terveydenhuollon</strong> toimipisteissä, joihin saavutaan il-<br />
man a<strong>ja</strong>nvarausta ilta- <strong>ja</strong> yöaikaan (esim. päivystyspoliklinikat).<br />
4. Työturvallisuus<br />
Työturvallisuuden varmistamisen osalta keskeisen tärkeää on työturvallisuuden vastui-<br />
den selkeä määrittely työpaikalla. Haasteellista tämä on laitoksissa joissa toimii useiden<br />
eri organisaatioiden <strong>ja</strong> eri toimialojen palveluprosesse<strong>ja</strong>. Terveydenhuollon laitoksessa<br />
vastuiden määrittely on tärkeää, sillä esimerkiksi laitoksen sisäiseen liikenteeseen, vaa-<br />
27(35)
allisten aineiden käsittelyyn tai työskentelyyn aggressiivisten potilaiden kanssa liittyy<br />
työturvallisuusriskejä. Lisäkuormitusta aiheuttavat erilaiset työpaikan sisäilmaan, työs-<br />
kentelylämpötilaan, meluun, hajuihin <strong>ja</strong> kemikaalialtistuksiin liittyvät kuormitustekijät.<br />
5. Kiinteistö- <strong>ja</strong> toimitilaturvallisuus<br />
Perustehtävän onnistuminen edellyttää toimivaa, laadukasta <strong>ja</strong> turvallista toimintaympä-<br />
ristöä. Tarkoituksenmukaisilla <strong>ja</strong> toiminnallisista lähtökohdista suunnitelluissa kiinteis-<br />
töissä kyetään hoitamaan potilaita laadukkaammin <strong>ja</strong> kiinteistön rakenne auttaa laitos-<br />
turvallisuuden ylläpitämisessä. Lukitusten, kulkureittien <strong>ja</strong> opasteiden sekä niiden val-<br />
vonnan on oltava kunnossa. Sairaalalaitoksessa on erittäin paljon erilaisia teknisiä jär-<br />
jestelmiä, joiden toimintavarmuus on hoidon kannalta kriittistä.<br />
Kor<strong>ja</strong>usrakentaminen aiheuttaa aina riskejä laitoksen toiminnalle. Rakentamiseen liittyy<br />
melua <strong>ja</strong> pölyä, tulitöitä, poikkeavia kulkujärjestelyitä <strong>ja</strong> työmaaliikennettä. Rakennus-<br />
työmaalla käsitellään <strong>ja</strong> säilytetään vaarallisia aineita <strong>ja</strong> rakennusjätettä. Jos laitoksen<br />
toiminta <strong>ja</strong>tkuu rakennustöiden aikana, on rakentamisen suunnittelussa <strong>ja</strong> toteuttami-<br />
sessa huomioitava <strong>terveydenhuollon</strong> laitoksen toiminnan turvallisuuden erityispiirteet.<br />
6. Palo- <strong>ja</strong> pelastusturvallisuus<br />
Laitoksen palo- <strong>ja</strong> pelastusturvallisuus riippuu sekä kiinteistöstä <strong>ja</strong> sen teknisistä järjes-<br />
telmistä että siinä työskentelevistä henkilöistä. Paloriskiä voidaan pienentää rakenteelli-<br />
sin ratkaisuin, materiaalivalinnalla, erilaisilla teknisillä järjestelmillä <strong>ja</strong> henkilökunnan<br />
osaamisen varmistamisella.<br />
7. Rikosturvallisuus<br />
Terveydenhuollon organisaatioon kohdistuvat rikokset liittyvät pääasiassa henkilöihin.<br />
Osa väkivaltatilanteista voidaan laskea rikoksiksi. Asiakkaat voivat syyllistyä laittomaan<br />
uhkaukseen sanallisella väkivallalla. Omaisuusrikoksista todennäköisin on lääke- tai<br />
laitevarkaus. Tietoturvaan liittyvät rikokset ovat tulleet yhä mahdollisemmiksi lainsää-<br />
dännön tiukennuttua. Rikoksiin terveydenhuollossa voi potilaiden <strong>ja</strong> asiakkaiden ohella<br />
syyllistyä myös henkilökunta. Yleisimpiä rikosmuoto<strong>ja</strong> terveydenhuollossa ovat väkival-<br />
tarikokset, lääkevarkaudet, tietoturvaloukkaukset <strong>ja</strong> omaisuusrikokset, esim. ikivalta.<br />
28(35)
8. Ympäristöturvallisuus<br />
Terveydenhuollon ympäristöturvallisuus sisältää jätehuollon, kemikaaliturvallisuuden,<br />
biologisten riskien hallinnan <strong>ja</strong> kiinteistöjen ylläpitoon liittyvät ympäristökysymykset. Sai-<br />
raaloissa käytetään useita kemikaale<strong>ja</strong> sekä nestemäisessä muodossa että kaasuina.<br />
Jätehuollossa on huomioitava <strong>terveydenhuollon</strong> erityispiirteet, esim. biologinen riskijäte.<br />
Tarttuvien tautien mahdollisuus lisää ympäristöturvallisuuden merkitystä. Myös melu on<br />
mahdollinen riskitekijä, samoin päästöt esim. lämmityksen kautta. Hyvään laitosturvalli-<br />
suuden ylläpitoon kuuluu ympäristönsuojeluriskien hallinta esim. ympäristöohjelman<br />
avulla.<br />
9. Tietoturvallisuus<br />
Yleisesti käytetyn määritelmän mukaan tietoturvallisuus koostuu tiedon eheyden, sen<br />
oikeellisuuden <strong>ja</strong> käytettävyyden kokonaisuudesta. Sähköisten tietojärjestelmien ohjel-<br />
mien oikean toiminnan varmistamisen ohella tietoturvallisuuden korkean tason varmis-<br />
tamiseen liittyy siis suuri määrä fyysisiä mm. laitteiden sijoitteluun <strong>ja</strong> niiden toiminnan<br />
varmistamiseen liittyviä seikko<strong>ja</strong>. Terveydenhuollon laitoksissa käsitellään päivittäin sa-<br />
lassa pidettäviä potilastieto<strong>ja</strong> vaativia asiakirjo<strong>ja</strong> sekä muita dokumentte<strong>ja</strong> joiden käsitte-<br />
lyssä tulee noudattaa erityistä tarkkuutta.<br />
7.2 Laitosturvallisuuden <strong>riskienhallinta</strong><br />
Kokonaisvastuu turvallisuudesta <strong>ja</strong> riskienhallinnasta on organisaation johdolla. Turvalli-<br />
suus on osa normaalia organisaation toiminnan johtamista <strong>ja</strong> johdon tekemillä päätöksil-<br />
lä on aina turvallisuusvaikutuksia. Turvallisuusjohtamisen toteutuminen terveydenhuol-<br />
lon organisaatiossa edellyttää turvallisuuden merkityksen ymmärtämistä osana hoito-<br />
prosessin jokaista vaihetta.<br />
Turvallisuusriskien hallinta on osa kokonaisvaltaista <strong>riskienhallinta</strong>a. Laitosturvallisuu-<br />
den hallinnalla haetaan turvaa potilaan hoidolle <strong>terveydenhuollon</strong> laitoksessa.<br />
Laitosturvallisuus muodostuu useista eri osa-alueista. Alueet menevät päällekkäin <strong>ja</strong><br />
sisältävät samo<strong>ja</strong> asioita. Esimerkiksi rikosturvallisuus on usein myös kiinteistö- <strong>ja</strong> hen-<br />
kilöstöturvallisuutta, samoin toiminnan turvallisuus on osa perustehtävää eli potilaan<br />
hoitoa (potilasturvallisuutta). Stm:n laitosturvallisuuden työryhmässä kehitetyn mallin<br />
mukaan <strong>laitosturvallisuus</strong> voidaan <strong>ja</strong>kaa yhdeksään eri osa-alueeseen (kuva 7).<br />
29(35)
Kuva 7. Laitosturvallisuuden <strong>riskienhallinta</strong>.<br />
Laitosturvallisuuden <strong>riskienhallinta</strong>mallissa tavoitteena on kaikessa toiminnassa huomi-<br />
oida yhdeksän turvallisuuden osa-alueen <strong>riskienhallinta</strong>. Turvallisuutta ei eroteta omaksi<br />
kokonaisuudekseen, vaan turvallisuus liitetään perustehtävään <strong>ja</strong> johtamiseen suunnit-<br />
telusta toteuttamiseen <strong>ja</strong> seurantaan.<br />
Toimivaan organisaation turvallisuuskulttuuriin kuuluu omavalvonta. Tapahtuneista tilan-<br />
teista on voitava oppia. Toimiva ilmoitusjärjestelmä velvoittaa johdon tapahtumien käsit-<br />
telyyn <strong>ja</strong> niistä oppimiseen.<br />
Tutkielmassa esitetyt tulokset kertovat, että laitosturvallisuuden taso on laa<strong>ja</strong>sti mitaten<br />
erikoissairaanhoidon yksiköissä varsin hyvä. Riskikartoitukseen osallistuneiden yksiköi-<br />
den turvallisuudessa ei karkealla mittaristolla löytynyt suuria puutteita. Riskiprosenttiin<br />
vaikutti useimmiten seikka, johon yksikkö ei itse voi suuresti vaikuttaa. Eniten kehittä-<br />
mistä oli kartoituksen mukaan palo- <strong>ja</strong> rikosturvallisuudessa.<br />
30(35)
7.3 Laitosturvallisuusriskien mittaaminen<br />
Testattu 4KS-järjestelmä soveltuu melko huonosti <strong>terveydenhuollon</strong> laitosturvallisuuden<br />
riskienhallinnan työkaluksi. Kuitenkin myös terveydenhuoltoon tarvittaisiin nykyaikaisia<br />
turvallisuusmenetelmiä <strong>ja</strong> -mittareita. Järjestelmän tulisi olla helposti muunneltavissa<br />
arvioitavan yksiön toiminnan mukaan, mutta silti sen pitäisi kattaa kaikki tärkeiksi katso-<br />
tut osa-alueet. 4KS-järjestelmä ei taivu muutoksiin <strong>ja</strong> se on raskas täyttää johtuen laa-<br />
<strong>ja</strong>sta kysymyspatteristosta. Normaalitilanteessa riskien arviointia ei ole mahdollisuus<br />
tehdä haastattelumenetelmällä, joten ohjelman tulee olla helppokäyttöinen organisaati-<br />
on kaikilla tasoilla<br />
Valtakunnallisesti kehitetty HaiPro-menetelmä on kehityskelpoinen tapa laajentaa oman<br />
organisaation turvallisuusnäkemystä. Stm:n työryhmä ehdottaa sen laajentamista myös<br />
muiden kuin potilaan hoitoon liittyvien poikkeamien ilmoittamiseen. Tilastot voisivat olla<br />
valtakunnallisia.<br />
Koska riskien arviointi on osa normaalia toimintaa, tulee <strong>riskienhallinta</strong>järjestelmän olla<br />
organisaation johdon käytössä. Riskien arviointi tulee liittää osaksi toiminnan suunnitte-<br />
lua. Käyttökelpoisin olisi siis malli, joka oh<strong>ja</strong>isi päätökset turvallisuushakuiseen suun-<br />
taan. Arviointi olisi osa organisaation suunnittelun vuosikelloa. Arviointi tulisi voida tehdä<br />
organisaation joka tasolla eri kysymysten avulla, jolloin alempien tasojen arvioinnit toi-<br />
misivat poh<strong>ja</strong>na johdon tekemälle arvioinnille. Toimenpiteiden vaikutus riippuisi asian<br />
laajuudesta. Riskien arviointia ei tarvitsisi erikseen raportoida, kun se olisi osana nor-<br />
maalia raportointijärjestelmää.<br />
Turvallisuuden varmistamiseksi tulisi laatia tarkistuslistat kriittisimmistä laitosturvallisuu-<br />
den osa-alueista, joita ovat seuraavat:<br />
• Paloturvallisuus / sisäinen palotarkastus<br />
• Työturvallisuus / työpaikan tarkistuslista<br />
• Tietoturvallisuus / tietoturvallisuuden verkkotentti<br />
• Kiinteistö- <strong>ja</strong> toimitilaturvallisuus / tarkistuslista valvontaan.<br />
Monessa organisaatiossa on käytössä sisäisen palotarkastuksen lomake. Työpaikan<br />
työturvallisuuden on kehitetty monenlaisia tarkistuslisto<strong>ja</strong>. Tietoturvallisuuteen tarvitaan<br />
erityisesti verkko-opetusta, jonka perusteella voidaan jopa estää tiettyjen ohjelmien<br />
31(35)
käyttö ennen tentin suorittamista. Kiinteistöjen valvontaan voidaan teknisen valvonnan<br />
lisäksi liittää tarkistuslisto<strong>ja</strong> esimerkiksi vartijoiden käyttöön.<br />
Tarkistuslistojen raporttien tulisi olla lin<strong>ja</strong>organisaation käytössä helpolla tavalla. Niiden<br />
käyttö tulisi liittää osaksi toimivaa poikkeamailmoitusjärjestelmää.<br />
7.4 Laitosturvallisuuden riskienhallinnan kehittäminen PSHP:ssä<br />
Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä laitosturvallisuuden mallia kannattaa toteuttaa stm:n<br />
mallin sisältöä hieman muuttaen. Ehdotuksena on, että yhdeksän osa-aluetta yhdiste-<br />
tään kuudeksi sairaanhoitopiirissä jo määritellyksi perustehtävää tukevaksi turvallisuus-<br />
alueeksi (kuva 8).<br />
Kuva 8. Ehdotus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuden <strong>riskienhallinta</strong>kokonaisuudeksi.<br />
PSHP:n turvallisuuden <strong>riskienhallinta</strong>malli käsittää laitosturvallisuuden lisäksi myös<br />
muut turvallisuuden osa-alueet: potilasturvallisuuden <strong>ja</strong> laajemman tietoturvallisuuden.<br />
PSHP:ssä käytetään valmiussuunnittelun si<strong>ja</strong>an käsitettä valmiusjärjestelmä. Henkilö-<br />
turvallisuuteen on yhdistetty työturvallisuus <strong>ja</strong> myös osa rikosturvallisuutta. Kiinteistö-,<br />
ympäristö <strong>ja</strong> osa rikosturvallisuutta on yhdistetty.<br />
32(35)
7.5 Jatkotutkimustarpeet<br />
Laitosturvallisuuden <strong>riskienhallinta</strong>malli on vasta teoreettisella tasolla. Seuraavaksi tarvi-<br />
taan konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Stm:n työryhmä ehdottaa,<br />
että <strong>terveydenhuollon</strong> laitosten johdon käyttöön laaditaan malliin poh<strong>ja</strong>utuva riskienhal-<br />
lintaohjeisto <strong>ja</strong> nykyinen stm:n Turvallisuussuunnitteluopas päivitetään saman mallin<br />
poh<strong>ja</strong>lta. Mallia tulisi voida soveltaa myös <strong>terveydenhuollon</strong> pienemmissä toimintayksi-<br />
köissä <strong>ja</strong> sosiaalitoimen puolella. Muunneltavuus on siis erityisen tärkeää.<br />
Työryhmä ehdottaa myös poikkeamien käsittelyä <strong>ja</strong> niistä oppimista varten valtakunnal-<br />
lisen ilmoitus- <strong>ja</strong> tilastointijärjestelmän kehittämistä esim. HaiPro-menetelmää laajenta-<br />
malla. Tavoitteena on, että menetelmä toimisi sekä hoitoon että laitosturvallisuuteen<br />
liittyvien poikkeamien ilmoittamisessa <strong>ja</strong> käsittelyssä.<br />
Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä laaditaan vuoden 2010 aikana turvallisuuspolitiikka <strong>ja</strong><br />
turvallisuusriskien hallintaohjelma. Tavoitteena on turvallisuuskäytäntöjä yhtenäistämäl-<br />
lä <strong>ja</strong> ohjeistusta selkeyttämällä entistä paremmin varmistaa toiminnan turvallisuus kai-<br />
kissa olosuhteissa. Vuoden 2010 aikana uudistetaan myös shp:n sisäiset intranet-sivut,<br />
joiden turvallisuussivusto rakennetaan tutkielmassa kehitetyn mallin mukaan. Sairaan-<br />
hoitopiirissä käytössä olevien poikkeamailmoitusjärjestelmien yhdistämisessä seurataan<br />
valtakunnallista toimintamallia.<br />
8 Yhteenveto<br />
Terveydenhuollon laitosturvallisuudella tarkoitetaan potilasturvallisuutta tukevaa toimin-<br />
taa, joka muodostuu fyysisen turvallisuuden osatekijöistä. Jotta potilaan hoitoprosessi<br />
on turvattu, on laitosturvallisuuden tason oltava kunnossa. Tämä vaatii laitosturvallisuu-<br />
den <strong>riskienhallinta</strong>a eli <strong>ja</strong>tkuvaa työtä vaarojen kartoittamiseksi, niiden riskien arvioimi-<br />
seksi <strong>ja</strong> toimenpiteiden toteuttamiseksi.<br />
Tutkielmassa selvitettiin <strong>terveydenhuollon</strong> laitosturvallisuuden <strong>ja</strong> riskienhallinnan käsit-<br />
teitä sekä kuvattiin olemassa olevia riskienhallinnan käytäntöjä mm. kahdessa sairaan-<br />
hoitopiirissä. Laitosturvallisuus <strong>ja</strong>ettiin osa-alueisiin, joiden tasoa mitattiin 4KS-<br />
<strong>riskienhallinta</strong>työkalulla. Tällä karkealla mittarilla mitattuna taso oli yksiköissä hyvä.<br />
33(35)
Tutkielmassa viitattiin stm:n valmiusyksikön laitosturvallisuuden kehittämistyöryhmän<br />
työhön <strong>ja</strong> valmistuneeseen raporttiin, jonka mukaan <strong>terveydenhuollon</strong> laitosturvallisuu-<br />
den <strong>riskienhallinta</strong>an tarvitaan selkeämpiä malle<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ohjeistusta. Tutkielmassa pidettiin<br />
hyvänä työryhmän ehdotusta valtakunnallisen <strong>riskienhallinta</strong>ohjeiston laatimisesta ter-<br />
veydenhuollon laitosten johdon käyttöön. Työryhmän ehdottaman mallin poh<strong>ja</strong>lta tut-<br />
kielmassa määriteltiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin <strong>laitosturvallisuus</strong>kokonaisuus <strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong>tkotoimet sen kehittämiselle.<br />
Riskienhallinta on määrätietoista <strong>ja</strong> systemaattista työtä erilaisten vaarojen <strong>ja</strong> uhkien<br />
hallitsemiseksi <strong>ja</strong> toiminnan kehittämiseksi. Hyvän turvallisuuskulttuurin kehittyminen<br />
vaatii osaamista <strong>ja</strong> resursse<strong>ja</strong>, joiden merkitys ei välttämättä ole heti havaittavissa. Lai-<br />
tosturvallisuuden ymmärtäminen tärkeänä <strong>terveydenhuollon</strong> perustehtävää tukevana<br />
asiana lähtee ylimmän johdon sitoutumisesta.<br />
Lähteet<br />
• Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrate-<br />
gia 2009 – 2013. Sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriön julkaisu<strong>ja</strong> 2009:3. 24 s.<br />
• Elinkeinoelämän keskusliitto EK. www.ek.fi. 11.9.2009.<br />
• Finanssivalvonnan standardi 4.4B. Rahoitustarkastuskeskus 2007.<br />
• Flink, A-L., Reiman, T., Hiltunen, M. 2007. Heikoin lenkki? Riskienhallinnan inhi-<br />
milliset tekijät. Edita Prima Oy, Helsinki.<br />
• HaiPro-menetelmä. www.haipro.fi 11.9.2009<br />
• Kauppi, A. 2007. Potilastiedot <strong>ja</strong> poliisin tiedonhankinta. WSOY, Vantaa. 384 s.<br />
• Kerko, Pertti. 2001. Turvallisuusjohtaminen. PS-kustannus, Porvoo. 368 s.<br />
• Knuuttila, J. & Tamminen A. 2004. Turvallinen hoitoyksikkö – Malli terveyden-<br />
huollon hoitoyksikön <strong>riskienhallinta</strong>an. Lääkelaitoksen julkaisusar<strong>ja</strong> 2/2004, Hel-<br />
sinki. 16 s.<br />
• Laki potilaan asemasta <strong>ja</strong> oikeuksista 785/1992.<br />
• Laki työsuojelun valvonnasta <strong>ja</strong> työpaikan yhteistoiminnasta 44/2006.<br />
• Leppänen, A. 2000. Työprosessin mallintaminen. Työterveyslaitos, Helsinki. 56 s.<br />
• Lääkelaitoksen ohje 17/2002.<br />
34(35)
• Pelastuslaki 468/2003.<br />
• Riskien arviointi työpaikalla työkir<strong>ja</strong>. 2003. Sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriö, työsuo-<br />
jeluosasto, Tampere.<br />
• Riskienhallinnan järjestäminen <strong>ja</strong> riskien arviointi kunnissa (Kunnari). Opas kunti-<br />
en riskien järjestämiseksi. 2002. Suomen kuntaliitto. 60 s.<br />
• Riskienhallintaopas. 2004. Suunnittelu- <strong>ja</strong> konsulttitoimistojen liitto SKOL Ry. Es-<br />
poo. 20 s.<br />
• Stm:n sosiaali- <strong>ja</strong> <strong>terveydenhuollon</strong> toimintayksiköiden turvallisuussuunnitte-<br />
luopas 2005:13.<br />
• Tamminen, A. & Knuuttila, J. 2004. Turvallinen hoitoyksikkö. VTT Tuotteet <strong>ja</strong> tuo-<br />
tanto, Tampere. Tutkimusraportti BTU056-041255. 58 s.<br />
• Terveyden <strong>ja</strong> hyvinvoinnin laitos www.stakes.fi 11.9.2009<br />
• Terveydenhuollon työsuojelun valvontahankkeen loppuraportti. STM-selvityksiä<br />
3/2008. Helsinki. 55 s.<br />
• Terveydenhuollon laitosturvallisuuden kehittäminen. 2009. Sosiaali- <strong>ja</strong> terveys-<br />
ministeriön selvityksiä. 34 s. LUONNOS<br />
• Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio. 2008. Sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriön<br />
selvityksiä 2008:28.<br />
• The Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission: En-<br />
terprise Risk Management – Integrated Framework (September 2004), s. 109-<br />
112.<br />
• Työturvallisuuslaki 738/2002.<br />
• Valmiuslaki1080/1991.<br />
• Wikipedia. www.wikipedia.fi 11.9.2009<br />
• Yleisohje kunnan <strong>ja</strong> kuntayhtymän tilinpäätöksen <strong>ja</strong> toimintakertomuksen laatimi-<br />
Liitteet<br />
sesta. 2009. kir<strong>ja</strong>npitolautakunnan kunta<strong>ja</strong>osto. Työ- <strong>ja</strong> elinkeinoministeriö. Hel-<br />
sinki. 80 s.<br />
Liite 1. 4KS-järjestelmän testaamisessa käytetty kysymyslista.<br />
35(35)
1. PALOTURVALLISUUS<br />
ENNAKOINTI<br />
Onko henkilöstö perehtynyt palo- <strong>ja</strong><br />
pelastusohjeistuksiin?<br />
Onko viimeksi tehdyssä sisäisessä palotarkastuksessa<br />
havaitut puutteet kor<strong>ja</strong>ttu?<br />
Säilytetäänkö käytävillä tavaraa korkeintaan toisella<br />
seinustalla?<br />
Ovatko poistumisteiden edustat vapaana ylimääräisestä<br />
tavarasta?<br />
Ovatko palavat nesteet <strong>ja</strong> kaasut varastoitu<br />
asianmukaisesti sallitut määrät <strong>ja</strong> varastointi on merkitty<br />
selvästi opastekyltein? (happi)<br />
Ovatko palo-ovet henkilöstön tiedossa <strong>ja</strong> onko niiden<br />
sulkeutuminen vaaratilanteessa esteetön?<br />
Tapahtuuko tupakointi sille määrätyissä paikoissa?<br />
KYLLÄ OSIT-<br />
TAIN<br />
HÄLYTTÄMINEN<br />
Ovatko tarvittavat palohälytyskoodit näkyvillä?<br />
KYLLÄ OSIT-<br />
TAIN<br />
Onko yksikössä käytössä ainakin yksi hakulaite, johon<br />
hälytyskoodit tulevat?<br />
Onko henkilökunta tietoinen minkä alueen hälytyksiin<br />
reagoidaan <strong>ja</strong> miten?<br />
Onko hätänumero (0-112/1550) selkeästi näkyvillä<br />
puhelimen vieressä?<br />
Onko paloilmoituspainikkeelle esteetön pääsy <strong>ja</strong> paikat<br />
ovat henkilökunnan tiedossa?<br />
ALKUSAMMUTUS<br />
Onko alkusammutuskalusto merkitty asiamukaisin<br />
opaskyltein <strong>ja</strong> merkinnät ovat selvästi havaittavissa?<br />
Löytyykö alkusammutuskalusto sille osoitetuista paikoista<br />
<strong>ja</strong> on toimintakuntoinen (tarkista pvm)?<br />
Onko alkusammutuskalusto esteettömästi käytettävissä?<br />
KYLLÄ OSIT-<br />
TAIN<br />
Onko henkilökunta saanut koulutusta/osaako käyttää<br />
alkusammutuskalustoa?<br />
Pidetäänkö alkusammutuskoulutuksen käyneistä<br />
rekisteriä?<br />
Onko työyksikössä riittävästi sammutuspeitto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ne ovat<br />
asianmukaisesti kiinnitettyjä?<br />
EI TARVITTAVAT<br />
TOIMENPITEET<br />
EI TARVITTAVAT<br />
TOIMENPITEET<br />
EI TARVITTAVAT<br />
TOIMENPITEET<br />
LIITE 1(6)<br />
VASTUU-<br />
HENKILÖ<br />
VASTUU-<br />
HENKILÖ<br />
VASTUU-<br />
HENKILÖ
POISTUMINEN<br />
Onko henkilökunta tietoinen miten toimitaan <strong>ja</strong> minne<br />
potilaat siirretään vaaratilanteen sattuessa?<br />
Tunteeko henkilökunta kaksi eri poistumisreittiä<br />
työyksiköstä?<br />
Onko uloskäytävät merkitty asianmukaisilla opasteilla?<br />
KYLLÄ OSIT-<br />
TAIN<br />
Ovatko uloskäytävien merkkivalot toiminnassa?<br />
Onko poistumisteiden ovet avattavissa ilman avainta, jos<br />
mahdollista?<br />
Onko vuodepotilaiden sängyissä evakuointilakana <strong>ja</strong><br />
osaako henkilökunta käyttää sitä?<br />
Ovatko sairaalakaasujen hätäsulkuventtiilien paikat<br />
selkeästi näkyvissä <strong>ja</strong> niille on esteetön pääsy?<br />
Ovatko sairaalakaasujen sulkemisen toimintamallit<br />
henkilökunnan tiedossa?<br />
2. TYÖTURVALLISUUS<br />
PEREHDYTYS JA KOULUTUS<br />
Onko yksikössä dokumentoitu työnopastus- <strong>ja</strong><br />
perehdytysohjelma?<br />
Kuuluuko perehdyttämiseen osana myös palo- <strong>ja</strong><br />
pelastusohjeistukset sekä henkilöturvallisuus?<br />
Onko henkilöstö tietoinen työsuojeluorganisaatiosta <strong>ja</strong><br />
sen toiminnasta?<br />
Ovatko sairaanhoitopiirin turvallisuudesta vastaavat<br />
henkilöt henkilöstön tiedossa?<br />
Suhtautuuko henkilöstö myönteisesti turvallisuutta<br />
käsitteleviin asioihin?<br />
Onko yksikössä suoritettu henkilöstökysely <strong>ja</strong> mahdollisia<br />
tuloksia on analysoitu?<br />
Onko henkilöstö ohjeistettu toimimaan hätä- <strong>ja</strong><br />
onnettomuustilanteissa <strong>ja</strong> toimintaohjeet ovat<br />
henkilöstön saatavilla?<br />
Kartoitetaanko koulutuksen tarvetta säännöllisesti?<br />
KYLLÄ OSIT-<br />
TAIN<br />
EI TARVITTAVAT<br />
TOIMENPITEET<br />
EI TARVITTAVAT<br />
TOIMENPITEET<br />
LIITE 2(6)<br />
VASTUU-<br />
HENKILÖ<br />
VASTUU-<br />
HENKILÖ
TYÖHYVINVOINTI<br />
Onko henkilöstön työterveystarkastukset hoidettu<br />
asianmukaisesti?<br />
Onko henkilöstön terveydentila sellainen, että he<br />
kykenevät selviytymään työstään?<br />
Yksikössä ei ole tapahtunut viimeisen vuoden aikana<br />
sairaslomiin johtaneita työtapaturmia?<br />
Onko työvuorolistan suunnittelussa huomioitu<br />
mahdollisuuksien mukaan toiveet <strong>ja</strong> lepoa<strong>ja</strong>t?<br />
Onko henkilöstöllä riittävästi vaikutusmahdollisuuksia<br />
omaan työhönsä?<br />
Pystyvätkö kaikki työntekijät (esimiehet <strong>ja</strong> työntekijät)<br />
keskustelemaan työasioista avoimesti?<br />
Ovatko kehityskeskustelut toteutuneet osastolla?<br />
KYLLÄ OSIT-<br />
TAIN<br />
Onko henkilöstöllä stressi <strong>ja</strong> uupumus hallinnassa, niin<br />
ettei se vaikuta heikentävästi työn laatuun?<br />
Onko henkilöstö tietoinen toimintaohjeesta henkisen<br />
väkivallan estämiseksi <strong>ja</strong> ohjeistuksia noudatetaan?<br />
Selvitetäänkö työyhteisössä ilmenevät ristiriidat heti?<br />
ERGONOMIA<br />
Onko työntekijät perehdytetty ergonomisiin<br />
työskentelytapoihin <strong>ja</strong> he ovat tutustuneet<br />
ergonomiaohjeeseen?<br />
Vastaavatko työntekijät omalta osaltaan työergonomian<br />
toteutumisesta?<br />
Tehdäänkö yhteistyötä työterveyshuollon tai muun<br />
vastaavan asiantunti<strong>ja</strong>tahon kanssa työergonomian<br />
kehittämiseksi?<br />
Ovatko työpisteet mitoitettu ergonomisesti oikealla<br />
tavalla?<br />
Käytetäänkö työssä apuvälineitä oikeaoppisesti raskaiden<br />
taakkojen sekä potilaiden nostoissa <strong>ja</strong> siirroissa?<br />
Onko työtä keventäviä apuvälineitä käytössä riittävästi?<br />
KYLLÄ OSIT-<br />
TAIN<br />
Käytetäänkö suo<strong>ja</strong>vaatetusta <strong>ja</strong> muita henkilösuo<strong>ja</strong>imia<br />
oikeaoppisesti?<br />
EI TARVITTAVAT<br />
TOIMENPITEET<br />
EI TARVITTAVAT<br />
TOIMENPITEET<br />
LIITE 3(6)<br />
VASTUU-<br />
HENKILÖ<br />
VASTUU-<br />
HENKILÖ
3. RIKOSTURVALLISUUS<br />
VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEET<br />
Onko henkilöstö saanut koulutusta tai oh<strong>ja</strong>usta<br />
väkivaltatilanteissa toimimisesta?<br />
Käyttääkö henkilökunta työaikana kuvakortte<strong>ja</strong>, joista he<br />
ovat tunnistettavissa?<br />
Kiinnittääkö henkilöstö huomiota heille ennestään<br />
tuntemattomiin henkilöihin, jotka liikkuvat osastolla?<br />
Onko työskentelytiloissa huomioitu tilajärjestelyillä<br />
mahdolliset uhka- vaaratilanteet (poistuminen)?<br />
Onko hälytyksen teko, avun kutsuminen uhka- <strong>ja</strong><br />
vaaratilanteissa ohjeistettu <strong>ja</strong> henkilökunnan tiedossa?<br />
Ovatko yksikön henkilöhälyttimet toimintakuntoisia <strong>ja</strong><br />
testaukset hoidettu ohjeistuksen mukaan?<br />
Raportoidaanko väkivalta- <strong>ja</strong> uhkatilanteet sekä muut<br />
turvallisuuspoikkeamat ohjeiden mukaisesti Turpoon <strong>ja</strong><br />
käsitellään työyksikössä?<br />
Onko henkinen jälkihoito <strong>ja</strong> tilanteen purku tai<br />
mahdollisuus siihen järjestetty väkivaltatilanteisiin<br />
joutuneille?<br />
Osaako henkilöstö ottaa mahdolliset tunnistetiedot<br />
ohjeiden mukaisesti rikostilanteissa?<br />
KYLLÄ OSIT-<br />
TAIN<br />
RIKOSTEN TORJUNTA<br />
Toimiiko lääkkeiden säilytys <strong>ja</strong> lääkehuolto säännösten<br />
mukaisesti?<br />
Säilytetäänkö huumaavat lääkeaineet lukitussa kaapissa,<br />
jonne pääsy on vain tietyillä henkilöillä?<br />
Säilytetäänkö sairaanhoitopiirin, henkilökunnan <strong>ja</strong><br />
asiakkaiden arvokasta omaisuutta ainoastaan lukituissa<br />
tiloissa, poissa ulkopuolisten näkyviltä?<br />
Ovatko kannettavat tietokoneet lukittuina liikkuviin<br />
työpisteisiin?<br />
Ovatko tietokonepäätteet, kirjoittimet, faksit,<br />
kopiokoneet yms. sijoitettu valvottuun tilaan?<br />
Onko henkilökunta perehtynyt toimintaohjeisiin<br />
erilaisissa rikostilanteissa (ryöstö, varkaus, uhkaus)?<br />
Onko henkilökunta tietoinen mistä lisäapua saa<br />
hälytettyä? (henkilöhälytin, varti<strong>ja</strong>)<br />
Ovatko osaston ovet lukittuina kun tiloissa<br />
työskennellään yksin sekä yöaikaan?<br />
Ovatko avainhallinnan turvallisuusohjeistukset<br />
henkilökunnan tiedossa <strong>ja</strong> niitä noudatetaan?<br />
KYLLÄ OSIT-<br />
TAIN<br />
EI TARVITTAVAT<br />
TOIMENPITEET<br />
EI TARVITTAVAT<br />
TOIMENPITEET<br />
LIITE 4(6)<br />
VASTUU-<br />
HENKILÖ<br />
VASTUU-<br />
HENKILÖ
4. KIINTEISTÖ- JA TOIMITILATURVALLISUUS<br />
TOIMITILA<br />
Onko kaatumista, liukastumista <strong>ja</strong> kompastumista<br />
ehkäisty työskentelytiloissa? (lattioiden pitävyys <strong>ja</strong><br />
puhtaus)<br />
Noudatetaanko työskentelytiloissa yleistä siisteyttä <strong>ja</strong><br />
järjestystä?<br />
Ovatko työpisteet riittävän hyvin valaistu<strong>ja</strong>?<br />
KYLLÄ OSIT-<br />
TAIN<br />
Ovatko työtilojen lämpöolosuhteet sopivat<br />
työskentelylle?<br />
Onko työpisteiden melutaso sopiva?<br />
Onko työskentelytilojen sisäilman laatu riittävän hyvä?<br />
Onko henkilökunta tietoinen miten toimitaan <strong>ja</strong> minne<br />
ilmoitetaan teknisissä häiriötilanteissa?<br />
KONEET JA LAITTEET<br />
Onko henkilöstö perehtynyt laitteiden käyttöön <strong>ja</strong><br />
turvallisuusohjeisiin?<br />
Onko sähkölaitteiden johdot silmämääräisesti katsottuna<br />
ehjät <strong>ja</strong> toimintakuntoiset eikä <strong>ja</strong>tkojohto<strong>ja</strong> ole lattialla?<br />
Ovatko sähkölaitteet toimintakuntoisia?<br />
KYLLÄ OSIT-<br />
TAIN<br />
Sähkölaitteiden päällä ei säilytetä ylimääräistä tavaraa?<br />
Katkaistaanko sähkölaitteista, joita ei tarvita työpäivän<br />
jälkeen, jännite?<br />
Ovatko sähkökaappien edustat tyhjät?<br />
YMPÄRISTÖ<br />
Onko kemikaalien kanssa työskentelevä henkilökunta<br />
tietoinen käytettävien kemikaalien ominaisuuksista <strong>ja</strong><br />
niihin liittyvistä vaaroista?<br />
Onko henkilökunnalla tiedossa jätteiden<br />
käsittelyohjeistukset <strong>ja</strong> keräyspisteet?<br />
Noudattaako henkilöstö tartuntavaarallisten materiaalin<br />
käsittelyn <strong>ja</strong> hävittämisen ohjeistuksia?<br />
Noudatetaanko säteilyvaara kohteissa tarkoin<br />
turvallisuusohjeistuksia?<br />
Onko henkilökunta tietoinen viiltävän <strong>ja</strong> pistävän jätteen<br />
ohjeistuksista?<br />
KYLLÄ OSIT-<br />
TAIN<br />
EI TARVITTAVAT<br />
TOIMENPITEET<br />
EI TARVITTAVAT<br />
TOIMENPITEET<br />
EI TARVITTAVAT<br />
TOIMENPITEET<br />
LIITE 5(6)<br />
VASTUU-<br />
HENKILÖ<br />
VASTUU-<br />
HENKILÖ<br />
VASTUU-<br />
HENKILÖ
5. TIETOTURVALLISUUS<br />
TIETOTURVALLISUUS<br />
Ovatko salassapitokäytänteet henkilöstön tiedossa <strong>ja</strong> niitä<br />
noudatetaan?<br />
Ovatko kaikki työntekijät allekirjoittaneet<br />
salassapitosopimuksen?<br />
Onko henkilökunta perehtynyt tietoturvaohjeistuksiin <strong>ja</strong><br />
niitä noudatetaan?<br />
Onko henkilökunta perehtynyt tietosuo<strong>ja</strong>materiaalin<br />
hävittämisen ohjeistuksiin <strong>ja</strong> niitä noudatetaan?<br />
Säilytetäänkö <strong>ja</strong> kuljetetaanko sairauskertomukset niin,<br />
ettei ulkopuolisilla ole pääsyä asiakirjoihin?<br />
Toteutuuko potilastietojen salassapitovelvollisuus (vain<br />
hoitoon osallistuvat tutustuvat potilaskertomuksiin)?<br />
Ulkopuolisen henkilön ei ole mahdollista saada haltuunsa<br />
salassa pidettäviä tieto<strong>ja</strong>, jotka ovat pöydällä, tulostimella<br />
tai roskakorissa?<br />
Työskenteleekö henkilökunta tietokoneella vain omilla<br />
tunnuksilla?<br />
Kir<strong>ja</strong>udutaanko tietokoneelta aina ulos tai lukitaanko<br />
kone, kun sillä ei työskennellä?<br />
Vaihdetaanko henkilökohtaiset salasanat säännöllisesti?<br />
KYLLÄ OSIT-<br />
TAIN<br />
EI TARVITTAVAT<br />
TOIMENPITEET<br />
LIITE 6(6)<br />
VASTUU-<br />
HENKILÖ