View/Open - Aaltodoc
View/Open - Aaltodoc
View/Open - Aaltodoc
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
paljon lujempi kuitu. Myös hamppu on nähty puuvillalle<br />
hyvänä korvaavana kuituna. Se on ominaisuuksiltaan<br />
puuvillan kaltainen ja jutin lailla puuvillaa<br />
lujempi kuitu. Myös sen käsittelyprosessit ovat paljon<br />
puuvillan tuottamista ympäristöystävällisempiä.<br />
Hampun kasvatukseen liitetään yhä edelleen mielikuvat<br />
huumausaineista, minkä vuoksi siihen suhtaudutaan<br />
ristiriitaisesti (Fletcher 2008, 147). Jutin<br />
ja hampun kuidun langaksi prosessointimenetelmät<br />
tarvitsevat vielä kehittämistä. Näitä molempia kuituja<br />
sekä pellavaa voi kasvattaa maaperässä, joka ei sovellu<br />
ruokakasvien viljelyyn. Puuvillan kasvatus sitä<br />
vastoin vie viljelypinta-alaa ruokakasveilta. (Fletcher<br />
2008, 11, 25, 147-149.) Suomessa erityisesti pellava<br />
voisi olla puuvillan korvaava kuitu, sillä se kasvaa karussa<br />
maaperässämme hyvin. Suomessa tarvittaisiin<br />
kuitenkin uutta tekniikkaa kuidun käsittelyyn, sekä<br />
ylipäätään yrityksiä kuiduntuotantoon. Pellava on<br />
myös kuituna herkempi kasvitaudeille ja tuholaisille<br />
kuin muut runkokuidut. (Talvenmaa 1998, 16-18.)<br />
Puuvilla ja muut kasvikuidut ovat biohajoavia<br />
kuituja. Oikein kompostoituina ne hajoavat täysin<br />
luonnossa. Tekstiilituotteeseen valmistusprosesseissa<br />
lisätyt kemikaalit saattavat vaikeuttaa tuotteen biohajoamista<br />
ja luontoon joutuessaan saastuttaa ympäristöä.<br />
villa Ja muut eläinkuidut<br />
Villa on tärkein tekstiileissä käytetty eläinkuitu. Villan<br />
tuotanto verrattuna muihin luonnonkuituihin<br />
on pientä, vain noin 6-7% tuotetuista kuiduista.<br />
(Talvenmaa 1998, 18-19.) Villaa tuottavat pääasiassa<br />
lampaat. Vaikka lampaiden kasvatukseen ei tarvita<br />
valtavia määriä kemikaaleja, niiden liian tehostettu<br />
kasvatus kuluttaa ja köyhdyttää maaperää. Myös villakuidun<br />
jälkikäsittely värjäyksineen ja viimeistyksineen<br />
15<br />
vaatii kemikaaleja ja paljon vettä. Lampaat voidaan<br />
saada tuottamaan värillistä villaa, joka vähentää villan<br />
jälkikäsittelyn tarvetta ja älykkäällä kasvatussuunnitelmalla<br />
maaperän köyhtyminen voidaan estää. Villan<br />
hyvinä ominaisuuksina ovat hyvä kosteudenimukyky<br />
ja lämmöneristys, sekä paloturvallisuus. Huonoina<br />
ominaisuuksina on villan helposti vanuvuus ja huono<br />
kulutuksenkesto. (Fletcher 2008, 10-11 ja Talvenmaa<br />
1998, 18-19.) Villaa pidetään hyvänä korvaavana materiaalina<br />
tekokuiduista esimerkiksi polyesterille sen<br />
monipuolisuuden vuoksi (Fletcher 2008, 12-13).<br />
Myös eläinperäiset kuidut ovat biohajoavia, eli ne<br />
voidaan kompostoida. Niissäkin käytetyt kemikaalit<br />
vaikuttavat hajoavuuteen ja voivat ympäristöön joutuessaan<br />
olla hyvin haitallisia.<br />
tekokuidut<br />
Tekokuiduista muuntokuitujen raaka-aineet saadaan<br />
luonnosta, mutta ne prosessoidaan kuiduksi tekokuitujen<br />
valmistusmenetelmillä. Pääosa muuntokuiduista<br />
on selluloosapohjaisia, eli niiden raaka-aineena<br />
on puu. Ne muistuttavat usein ominaisuuksiltaan<br />
puuvillaa. Puiden kasvatus muuntokuitujen raakaaineeksi<br />
on puuvillankasvatusta tehokkaampaa ja vähemmän<br />
vettä kuluttavaa. Tästä hyvänä esimerkkinä<br />
on nopeasti kasvava bambu. Bambua on markkinoitu<br />
ympäristöystävällisenä kuituna. Kuitu itsessään<br />
onkin hyvin ympäristöystävällinen, mutta ei ominaisuuksiltaan<br />
sovellu vaatetustekstiilien valmistukseen.<br />
Markkinoilla olevat niin kutsutut bambu-vaatteet sitä<br />
vastoin ovat viskoosin valmistusmenetelmällä<br />
bambu-selluloosasta valmistettuja viskoosivaatteita.<br />
Näiden valmistusprosessissa, kuten muidenkin selluloosamuuntokuitujen<br />
valmistuksessa käytetyt kemikaalit<br />
ovat hyvin haitallisia ja jätevedet myrkyllisiä<br />
sekä tuotantoprosessi energiaa kuluttava. Prosessissa
Change language