View/Open - Aaltodoc

kudontaan Taideteollisen korkeakoulun Pattern Lab
-projektiin liittyvällä jacquard-kurssilla. Taideteollisessa
korkeakoulussa käytettävä loimi on vain yhden
mallikerran levyinen (35cm) ja tiheydeltään paljon
Backhausenin käyttämiä laatuja löyhempi. Toisaalta
silkille kutominen tälläkin tiheydellä oli paljon hienovaraisempaa
kuin tavallisilla kangaspuilla kutominen.
Näistä Taideteollisessa korkeakoulussa tehdyistä kokeiluista
sain ajatuksen, mitä mahdollisuuksia jacquard-tekniikka
voisi tarjota.
Aloitin luonnostelun piirtämällä sekä maalaamalla
peite- ja vesiväreillä. Jatkotyöstin mallejani leikkaamalla
ja liimaamalla. Siirsin mallit digitaaliseen
muotoon skannaamalla, jonka jälkeen 'puhdistin'
luonnoksia ja muokkasin värejä Photoshopilla. Raportin
rakentamiseen käytin suurimmaksi osaksi Illustrator-ohjelmaa.
Siinä raportin rakentaminen ja
sen elementtien siirtely on vaivatonta ja helppoa. Lopullisen
värien vähennyksen tein kuitenkin Design
Scope Victorilla, joka on ateljeen käyttämä cad -ohjelma
kudottujen kankaiden suunnitteluun, raportin
rakentamiseen ja sidostukseen. Itse en käyttänyt ohjelmaa
raportin rakentamiseen, koska koin sen toimivan
jähmeästi siinä. Ateljeen suunnittelijat käyttivät
sitä suunnitteluprosessin alusta loppuun mallin piirtämisestä
raportin rakentamiseen ja sidostamiseen.
Värien vähennyksessä ja lopputyöstössä ohjelma toimi
hyvin ja oli looginen. Taideteollisessa korkeakoulussa
rakensimme sidokset malleihin Photoshopilla ja
aluksi oli haastavaa ymmärtää, kuinka sidostaminen
toimi siihen suunnitellulla cad-ohjelmalla.
Kehittelin omanlaisen tavan mallien luonnosteluun
harjoitteluni aikana. Maalattuani ensin vesi- ja
peiteväreillä luonnoksia leikkasin luonnokset 0.2cm-
1cm leveisiin suikaleisiin pysty- ja vaakasuunnassa ja
liimasin nämä suikaleet uudelleen yhteen niin, ettei
kuviot olleet enää ehjiä vaan niihin muodostui por-
50
rastuksia. Hain tällä veden heijastuksen olemusta ja
tunnelmaa. Luonnosteluvaiheessa en miettinyt mahdollista
raporttia lainkaan. Raportin työstämisen ja
luonnosten 'pilkkomisen' pienempiin osiin tein vasta
tietokoneohjelmilla. En myöskään miettinyt jacquard-kudonnan
perus raporttileveyttä (35 cm).
Raportin rakentamisessa pyrin vapaaseen raporttiin
geometrisen sijaan. Toisaalta joissain malleistani on
myös hyvin geometrisia elementtejä, mutta pintamaisena.
Käytin paljon block-raporttimallia kuoseissani.
Luonnostelun loppuvaiheessa on päätettävä kudetiheys
ja monikudejärjestelmän kudelankojen määrä.
Mitä enemmän kuteita monikudejärjestelmässä
on, sen monimutkaisempi ja kalliimpi kankaasta tulee.
Myös sidostamisesta tulee työläämpää ja hitaampaa.
Monikudejärjestelmien suhteen on myös hyvä
ajatella materiaalin kulutusta. Mitä enemmän materiaalia
kuluu, sitä painavampi tekstiilistä tulee ja sitä
enemmän tarvitaan raaka-aineita kaikissa prosessin
vaiheissa. Kuormitus ympäristöön nähden siis kasvaa.
(Fletcher 2008, 152-154.)
Itse halusin saada malleihini useita eri kudevärejä
ja niiden sekoituksia, joten käytin paljon kolmikudejärjestelmää.
Tällöin käytössäni on kolme eri kudetta
ja loimi, eli yhteensä neljä eri väriä ja näiden värien
sekoitukset. Halutessaan kolmikudejärjestelmään saa
lisää värejä esimerkiksi määrittelemällä alueen, jossa
yksi kude korvataan toisella kuteella, tai käyttämällä
kuteita vuorolankaisesti. Tällöin voi esimerkiksi
käyttää kahta erilaista punaisen sävyä ja nämä vuorotellen
tekevät lopputuloksesta sävykkäämmän. Itse
käytin paljon vuorolankaisena tavallista 50/2 Trevira
CS lankaa sekä Chenillen että kiiltävän langan kanssa.
Tämä oli myös järkevää kankaan materiaalikustannusten
hillitsemiseksi efektilankojen kalleuden
vuoksi. Jos haluaa paikoin korvata yhden kuteen
täysin toisella, täytyy se tehdä jo piirtovaiheessa mal-
lähikuva Kaipaus-kankaasta, satiinisidokset