ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto

Etelä-Suomi
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE │ ymparistoluvat.etela@avi.fi
puh. 020 636 1040
fax 09 6150 0533
kirjaamo.etela@avi.fi
www.avi.fi/etela
Hämeenlinnan päätoimipaikka
Birger Jaarlin katu 15
PL 150, 13101 Hämeenlinna
Päätös
Nro 138/2011/1
Dnro ESAVI/132/04.08/2010
Annettu julkipanon jälkeen
23.11.2011
ASIA Lavian kunnassa sijaitsevan Rantasen Nahkajalostamo Ky:n
turkismuokkaamon toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain mukainen
ympäristölupahakemus.
HAKIJA Rantasen Nahkajalostamo Ky
Pohjanmaantie 815
38600 LAVIA
Y-tunnus: 0397854-9
TOIMINNAN SIJAINTI
HAKEMUKSEN VIREILLETULO
VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ
Rantasen Nahkajalostamo Ky:n turkismuokkaamo sijaitsee Pikkuniityn
teollisuusalueella noin kilometrin pohjoiseen Lavian keskustasta.
Laitoksen käyntiosoite on Pohjanmaantie 815, 38600 LAVIA.
Toimialatunnus on 15110 (TOL 2008).
Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa
21.12.2005. Hakemusta on täydennetty 27.9.2011.
Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu
31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön
voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 §:n mukaan alueellisissa
ympäristökeskuksissa vireillä olleet asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun
lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010
vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle.
Helsingin toimipaikka
Ratapihantie 9
PL 110, 00521 Helsinki

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 28 § 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n kohta 9a
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohta 5a
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 18.10.2004 antama lain ympäristönsuojelulainsäädännön
voimaanpanosta 7 §:n mukainen päätös (VPL 193, dnro
0296Y0160-113), jossa on määrätty jättämään ympäristölupahakemus
viimeistään 31.12.2005.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Voimassa olevat luvat, päätökset ja sopimukset
- Kiikoisten, Lavian ja Suodenniemen terveystyön kuntayhtymän johtokunnan
19.12.1997 myöntämä ympäristölupamenettelylain mukainen
ympäristölupa
- Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 18.10.2004 antama lain ympäristönsuojelulainsäädännön
voimaanpanosta 7 §:n mukainen päätös (VPL 193,
dnro 0296Y0160-113), jossa on määrätty tekemään ympäristölupahakemus
viimeistään 31.12.2005.
- Sopimus Rantasen Nahkajalostamo Ky:n esikäsiteltyjen jätevesien
johtamisesta Lavian kunnan viemäriverkostoon, 17.1.2005.
- Sopimukseen esikäsiteltyjen jätevesien johtamisesta Lavian kunnan
viemäriverkkoon sisältyy määräykset jätevesikuormituksen tarkkailusta, ts.
jätevesien tarkkailuohjelma.
Vakuutukset Rantasen Nahkajalostamo Ky:llä on ympäristövahinkovakuutus, joka on otettu
If vahinkovakuutusyhtiö Oy:stä 26.9.2011.
Kaavoitus Kiinteistö sijaitsee rakennuskaava-alueella korttelissa 59 tontti 1, kiinteistöillä
Rantanen II 6:184 ja Rantanen III 6:195. Rakennuskaava on hyväksytty
6.7.1992 (Nro 755KK, Dnro 02323314192126).
TURKISMUOKKAAMON TOIMINTA
Turkismuokkaamo on aloittanut toimintansa vuonna 1892. Laitoksella
muokataan suolatuista lampaannahoista valmiita koriste- tai muita taljoja sekä
pienemmässä määrin riistaeläinten, kuten hirventaljoja.
Laitoksen toiminta on viime vuosina, erityisesti vuosina 2010 – 2011
vähentynyt olennaisesti. Laitos on aiemmin luokiteltu nahkatehtaaksi, mutta
nyt laitos on keskittynyt koristetaljojen valmistukseen.
2

Tuotanto ja prosessit
Laitteistot ja rakenteet
Laitos sijaitsee Karhijärveen laskevan Susikosken eteläreunalla noin
kilometrin pohjoiseen Lavian keskustasta. Lähimmät koulut sijaitsevat Lavian
keskustan pohjoisosassa noin kilometrin päässä laitokselta. Lähimmät
asuintalot sijaitsevat noin 20 metrin päässä laitoksen länsipuolella ja
100 metrin päässä laitoksen koillispuolella.
Päätyövaiheet ovat liotus, pesu, puhdistus, parkitus, hionta, kuivaus,
pehmitys, värjäys ja viimeistely. Toiminta on käsityövaltaista. Toiminnasta
syntyy jätevettä, joka johdetaan kunnan viemäriverkkoon käsiteltäväksi Lavian
kunnan jätevedenpuhdistamolla, sekä kaatopaikalle toimitettavia jätteitä ja
lietteitä.
Tuotantokapasiteetiksi hakemuksessa on esitetty 70 000 kpl nahkatuotteita.
Tuotanto on kuitenkin vähentynyt ja hakemus täydennetyssä muodossaan
käsittää noin 14 500 taljan käsittelyn vuodessa. Tuotanto on jakaantunut
seuraavasti:
Tuotanto Nahkatuotteiden määrä (kpl)
vuonna 2005 vuonna 2010
Lampaan vuorinahat 10 400 0
Turkismokkanahat 8 100 0
Koristetaljat 9 000 14 500
Hirven- ja peurannahat 250 250
Vuorinahojen ja mokkanahkojen tuotanto laitoksella on lopetettu vuonna 2009.
Laitos toimii kolmessa rakennuksessa: turkismuokkaamo 1 092 m 3 (rakennettu
vuonna 1965, osin vanhempaa), nahkavarasto 170 m 3 (rakennettu vuonna
1960) ja jätevedenpuhdistamo ja kemikaalivarasto 180 m 3 (rakennettu vuonna
1988).
Jäteveden esikäsittelylaitteisto on rakennettu vuonna 1997 kaksilinjaisena.
Koska kromiparkituksen olennaisen vähenemisen myötä kromipitoisia
jätevesiä ei käytännössä enää muodostu, laitos toimii nykyään yksilinjaisena.
Nykymuotoinen kalkkisaostukseen perustuva jätevedenkäsittely koostuu
välpästä ja tasausaltaasta, johon kalkki syötetään. Lietteen tiivistämiseksi
laitoksella on kartioselkeytin, josta ylite palautetaan tasausaltaaseen.
Esikäsitelty jätevesi johdetaan pumppukaivon kautta paineviemärilinjaa pitkin
kunnan viemäriverkkoon.
3

Raaka-aineet ja kemikaalit
Pääraaka-aineet ovat eläinten nahat. Hakemuksen mukainen nahkaraakaaineen
käyttö on keskimäärin seuraava:
Raaka-aineet Raakanahkojen määrä (kpl)
vuonna 2005 vuonna 2010
Lampaannahat 27 500 14 500
Hirven- ja peurannahat 250 250
25.8.2011 toimitetussa vastineessa hakija ilmoittaa tuotannon vähentyneen
siten, että raaka-aineena käytettävien lampaantaljojen määrä on nykyisin noin
14 500.
Laitoksella käytetyt kemikaalit ovat lupahakemuksen ja 16.9.2011 käydyn
neuvottelun perusteella seuraavat:
Kemikaali Luokitus ja
R-lausekkeet
Subralan ON,
(aik. Atesan LPW)
(C13 alkoholietoksylaatti,
C10-18-alkaanisulfonaatin
natriumsuola)
Xi, Xn, 38-41,
22-41
4
Enimmäismäärä Käyttö-
prosessissa
(t)
varastossa
(t)
määrä
v.2010
(t/a)
0,003 0,5 0,39
Tergolix RO² 22, 41, 53, 50 0,006 1,0 1,5
Subralan 80,
Xi, 41
-¹ -¹ 0,87
(aik. Gelon EDS)
Xn, 22-38-41
(C16-18 alkoholietoksylaatti, T,N, 23/24725alkyyli-aryylisulfonaatit)
34-43-50/53
Subralan 67,
Xi,41
-¹ -¹ 0,27
(aik. Gelon LHC)
(etoksyloitu rasva-alkoholi,
2-metyyli-2,4-pentadioli
1%)
Xi, 36/38
Sandolix SEL
(alifaattiset hiilivedyt)
- 0,03 1,2 1,8
Prinol S95
(aik. Macrol SES²)
22 0,02 0,3 1,15
muurahaishappo C, R35 0,025 1,0 1,2
natriumbikarbonaatti 0,02 1,1 1,0
natriumformiaatti - 0,006 1,2 0,4
Perklone D
(tetrakloorieteeni)
BMP AL-EF,
aik. Novaltan AL
(alumiinitriformiaatti)
Xn, N, R40-
51/53
0,18 0,6 1,4
0,037 1,1 1,2
Basochrom 33 0,04 1,2 2,8

Kemikaali Luokitus ja
R-lausekkeet
(Kromihydroksidisulfaatti)
vuorisuola
(natriumkloridi)
teollisuushienokalkki
(kalsiumhydroksidi)
¹ käyttö- ja varastointimääriä ei ilmoitettu
² kemikaalin koostumusta ei ilmoitettu
Kemikaalit varastoidaan sisätiloissa.
5
Enimmäismäärä Käyttö-
prosessissa
(t)
varastossa
(t)
määrä
v.2010
(t/a)
Hakemuksessa esitetty kemikaalien arvioitu jakautuminen tuotteen,
jätevesien, ilman ja jätteiden välillä on esitetty seuraavassa taulukossa.
Muuttuneiden kemikaalien nimet on esitetty edellisessä taulukossa.
Energiantuotanto ja polttoaineiden kulutus
Kemikaali Käyttötarkoitus Kemikaalin jakautuminen (%)
tuote jätevesi jäte ilma
Atesan LPW liuotus 5 90 5
Tergolix RO pesurasvanpoisto
ja 5 90 5
Sandolix SEL rasvaus 90 5 5
Macrol SES kemiallisen
pesun rasva
95 5
muurahaishappo pH:n säätö 50 45 5
natriumbikarbonaatti pH:n säätö 30 65 5
natriumformiaatti pH:n säätö 30 65 5
Perklone D
kemiallinen
3 1
(tetrakloorieteeni) pesu
Novaltan AL
(alumiiniformiaatti)
parkitus 85 10 5
Basochrom 33
(Kromihydroksidisulfaatti)
parkitus 85 15
vuorisuola
(natriumkloridi)
säilöntä 10 90
teollisuushienokalkki jäteveden pH:n
50 50
(kalsiumhydroksidi) säätö
Lämpö ja prosessihöyty tuotetaan omalla Högfors 0,82 MW -kattilalla, jonka
poltin on säädetty teholle 0,2 – 0,4 MW. Kevyen polttoöljyn kulutus on noin
34 tonnia vuodessa.
18
0,6

Veden hankinta, käyttö ja viemäröinti
Liikenne ja liikennejärjestelyt
Laitos käyttää noin 3 200 m 3 /a pintavettä. Käyttö- ja prosessivesi laitokselle
otetaan Susikoskesta.
Laitokselle on rakennettu prosessijäteveden esikäsittelylaitos vuonna 1997.
Esikäsitellyt prosessijätevedet johdetaan Lavian kunnan viemäriin
käsiteltäväksi Lavian jätevedenpuhdistamolla.
Saniteetti- ja muut talousjätevedet johdetaan Lavian kunnan viemäriin
käsiteltäväksi Lavian jätevedenpuhdistamolla.
Sadevedet johdetaan ojien kautta pintavalumana Susikoskeen.
Autoliikenne laitokselta kulkee Pohjanmaantien kautta.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Päästöt vesistöön ja viemäriin
Pohjoismaiden ministerineuvosto nahkateollisuutta käsittelevässä raportissa
“Möjligheter att minska miljöbelastningen från garverier” (NSA 1993:517)
kuvataan alan tärkeimmät ympäristökysymykset seuraavasti:
- suuri määrä sulfidien, orgaanisen typen, ammoniumin, kromin ja
orgaanisen aineksen saastuttamaa jätevettä
- suuri veden, energian ja kemikaalien kulutus
- jätteet kuten parkitut ja parkitsemattomat vuodat.
Laitoksen tuotantoprosesseista aiheutuvista jätevesistä tehdään seuraavat
velvoitetarkkailuun kuuluvat määritykset: kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus
(CODCr), pH, sähkönjohtavuus, biologinen hapenkulutus (BOD7atu), kokonaistyppi,
kokonaisfosfori ja kokonaiskromi. Valvontaviranomaiselta on saatu jäteveden
keskimääräiset pitoisuudet, keskimääräinen päivittäinen jätevesimäärä
ja keskimääräinen päiväkohtainen kuormitus kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle
vuosina 2004 – 2010. Näistä laskemalla saadaan seuraavat
vuosikuormitusarvot:
Parametri Pitoisuus (mg/l) Vuosikuormitus (kg/a)
CODCr 2 750 – 5 132 8 400 – 23 400
Kiintoaine 830 – 1 740 2 500 – 6 900
BOD7atu 1 220 – 2 230 3 700 – 8 700
Fosfori 6,9 – 18,4 22 – 72
Typpi 80 – 150 280 – 640
Kromi 0,7 – 3,5 2,2 – 16
6

Kuormitus on laskenut jatkuvasti. Esitetyn taulukon pienimmät luvut edustavat
vuotta 2010 ja suurimmat pääsääntöisesti vuotta 2004. Toiminnan
vähennyttyä vuoden 2011 alusta kuormituksen voi olettaa edelleen
olennaisesti vähentyvän.
Kemikaaliluettelon ja siinä esitetyn arvion kemikaalien jakautumisesta tuotteen
ja eri päästöjen kesken perusteella voi karkeasti arvioida jäteveteen päätyvän
myös seuraavassa taulukossa esitettyjä kemikaaleja. Kemikaalien poistumista
jätevedestä laitoksen omassa kemiallisessa jätevedenpuhdistuksessa ei ole
tutkittu.
Kemikaali Enimmäismäärä
käsittelemättömässä
jätevedessä (kg/a)
alkaanisulfonaatti < 50
C13-alkoholietoksylaatti < 50
nonyylifenolipolyglykolieetteri < 500
rasva-alkoholipolyglykolieetteri < 500
alkoholietoksylaatti < 130
natriumditionaatti < 250
metyleenidiamiini-N,N,N',N'-tetraetikkahappo
(MDTA)
< 100
alifaattiset hiilivetyjen rasvahappojohdannaiset < 100
monoetyleeniglykoli

Päästöt ilmaan ja melu
Päästöt maaperään ja pohjaveteen
Laitokselta ilmaan johdettavia päästöjä ei ole mitattu. Kemikaaliluettelon
perusteella voi taselaskennan kautta arvioida ainakin tetrakloorieteeniä
päätyvän päästönä ilmaan.
Toiminnasta aiheutuvaa melua ei ole mitattu.
Kemikaalit varastoidaan sisätiloissa.
Laitoksen normaalitoiminta ei aiheuta päästöjä maaperään tai pohjaveteen.
Laitoksen pitkän käyttöhistorian vuoksi on kuitenkin mahdollista, että
maaperään on päätynyt kemikaaleja tai raskasmetalleja. Päästöt liittyvät
poikkeustilanteisiin.
Jätteet Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto valvontaviranomaiselle
raportoiduista syntyneiden jätteiden määristä ympäristölupahakemuksen
vireilläoloaikana.
Jätelaji numerotunnus
(EWC)
kaavaus- ja
syrjäysjäte
8
Jätemäärä (t/a)
2005 2006 2007 2008 2010
040199 26,3 22,7 22,6 13,7 13,9
kromiliete¹ 040104 36,2 12,9 25,5 9,7 10,0
jätevesiliete 040106 36,5 39,5 42,6 40,0 40,0
kuiva villajäte² 040101 0 - - 10,0 1,4
¹ ongelmajäte, ² villa on toimitettu useina vuosina tuotteena mm. lämmöneristeeksi
Kaavaus- ja syrjäysjätteen määrä vähenee jatkossa ja kromiliete poistuu.
Laitoksella ei hyödynnetä tai käsitellä muualla syntyneitä jätteitä.
Onnettomuudet ja poikkeukselliset tilanteet lupakaudella
Ei ole tiedossa, että laitoksella olisi tapahtunut onnettomuuksia tai ympäristön
kannalta merkittäviä poikkeuksellisia tilanteita
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, auditoinnit
Yrityksellä ei ole ympäristöasioiden hallintajärjestelmää.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta
Hakemuksessa todetaan, että Rantasen Nahkajalostamo Ky on panostanut
viimeisten 10 vuoden ajan määrätietoisesti ympäristökuorman vähentämiseen.
Jätevesilaitos on uusittu, tehty erillisviemäröinti, jolla kromipitoiset jätevedet on
saatu erilleen muista jätevesistä. Kromiliete toimitetaan
ongelmajätteenkäsittelyyn. Sittemmin kromikemikaalien käyttö laitoksella on
lopetettu. Tuotantoon on otettu kemikaaleja, jotka sitoutuvat tuotteeseen
entistä paremmin. Nahkajalostamo käyttää vettä noin 45 m 3 raakaturkistonnia
kohti.
Hakemuksen käsittelyyn liittyvän tarkastuksen yhteydessä lisäksi todettiin
parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssiasiakirjassa (BFEF) mainituiksi
laitoksella hyödynnetyiksi BAT-tekniikoiksi seuraavat:
- alkyylifenolietoksylaattien (APE) ja nonyylifenolietoksylaatin (NPE)
korvaaminen alkoholietoksylaateilla
- etyleenidiamiinitetraetikkahapon (EDTA) ja nitrilotrietikkahapon (NTA)
korvaaminen etyleenidiamiinidisukkinaatilla (EDDS) ja metyyliglysiinidietikkahapolla
(MGDA)
Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta
Tarkkailusuunnitelma
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Laitoksella ei ole energiansäästösopimusta. Energiakatselmusta tai -analyysiä
ei ole tehty. Energian käytön tehokkuutta ei ole arvioitu.
Jätevesien tarkkailuohjelma on hakemuksen liitteenä osana teollisuusjätevesisopimusta.
Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti tiedotettu
kuuluttamalla siitä 6.10.2008 – 5.11.2008 Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa
ja 7.10.2008 – 5.11.2008 Lavian kunnan virallisella
ilmoitustaululla. Kuuluttamisesta on lisäksi ilmoitettu Paikallissanomat -
nimisessä lehdessä 8.10.2008. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu
tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.
Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaisesti pyydetty lausunnot
Lavian kunnalta ja Sastamalan perusturvakuntayhtymän ympäristöjaokselta
(kunnan ympäristönsuojeluviranomainen).
Lavian kunta toteaa lausuntonaan Lounais-Suomen ympäristökeskukselle,
että sillä ei ole huomautettavaa Rantasen Nahkajalostamo ky:n ympäristölupahakemuksesta.
9

Sastamalan perusturvakuntayhtymän ympäristöjaoston lausunnossa todetaan
mm. seuraavaa:
- Toiminnalle on 19.12.1997 myönnetty ympäristölupamenettelylain (735/91)
mukainen ympäristölupa (Kiikoisten, Lavian ja Suodenniemen tt:n ky:n
johtokunta), jota hakemuksessa ei mainita. Maanalaisen polttoainesäiliön
tilavuus ja sijoituspaikka ei hakemuksesta ilmene. Jäteluettelosta puuttuu
rasvajäte, sen määrä, varastointitilavuus ja toimituspaikka.
- Käytetyissä kemikaaleissa on ympäristölle myrkyllisiä aineita, joita
kemikaalitaulukon mukaan käsittelyprosessissa päätyy jäteveteen (muitakin
kuin kromia), käytettyjen kemikaalien mahdollinen vaikutus kunnan jätevedenpuhdistamon
purkuvesistön pieneliöstöön ja kaloihin tulee
tarvittaessa ottaa huomioon. Laitoksen jätevesijärjestelmä on rakennettu
vuonna 1997, järjestelmän kunnosta tulee varmistua ja huolehtia, niin ettei
päästöjä tätä kautta pääse maaperään ja vesistöön. Lupahakemuksesta
tehdyssä muistutuksessa mainittu kaivo ja sen veden laadun selvittäminen
on lupakäsittelyssä tarvittaessa syytä ottaa huomioon.
- Yritys on sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaisesti hyväksyttyjen
laitosten luettelossa tekninen laitos. Sivutuoteasetuksessa eläimistä
saatavalla sivutuotteella tarkoitetaan eläinten kokoruhoja tai ruhonosia tai
eläinperäisiä tuotteita, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi. Tekninen
laitos valmistaa sivutuotteista teknisiä tuotteita, joita ovat esim. parkitut ja
käsitellyt vuodat ja nahat, metsästystrofeet, käsitelty villa, karva, harjakset,
sulat ja höyhenet ja niiden osat.
- Nahkajalostamon rajanaapurina oleva asuinkiinteistö, kiinteistötunnus
413-412-4-120 (tila Toemoisio) on kunnasta saadun tiedon mukaan
vaihtanut omistajaa syksyllä 2008.
- Valituksia melusta tai muusta tehtaan toiminnasta ei ympäristöterveydenhuoltoon
ole tullut. Valtioneuvoston päätös (993/92) melutason ohjearvosta
on asian käsittelyssä syytä kuitenkin ottaa huomioon. Takamaan ja Pikkuniitun
alueella on kuitenkin hajuhaitoista valitettu kuntaan ja ympäristöterveydenhuoltoon.
Hajun syytä ei ole saatu selvitettyä, painevesiviemärin
purkupaikka on muutettu ja viemäriin on asennettu tuuletusputki, näillä
toimenpiteillä on voinut olla hajuhaittoja vähentävä vaikutus, sillä kuluvan
vuoden aikana hajuhaitoista ei ole tullut valituksia. Hajuhaittoja on kuitenkin
vielä joskus esiintynyt, sillä esim. henkilöautolla ohi ajettaessa hajuja on
joskus voinut aistia.
- Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet sekä jätteet on
varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä,
roskaantumista, kohtuutonta haju-, pöly-, tai meluhaittaa tai maaperän,
pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa
ympäristölle.
- Hyödyntämiskelpoiset jätteet on erotettava ja toimitettava hyötykäyttöön.
Jätteen saa luovuttaa vain jätelain mukaan hyväksytylle toimijalle.
10

Muistutukset ja mielipiteet
Hakijan kuuleminen ja vastine
Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen tai
käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa ongelmajätteen käsittelyyn.
Hakemuksen johdosta on tehty yksi muistutus, jossa todetaan mm.
seuraavaa:
- Laitoksen naapurissa on asuinkiinteistö, josta on vuonna 1947 rakennettu
omakotitalo purettu vuonna 2008 ja tarjouspyynnöt uudesta omakotitalosta
on aloitettu.
- Nahkajalostamon toiminnasta aiheutuu hajuhaittaa, joka ajoittain voimistuu
kuvottavan sietämättömäksi. Suurimpana hajulähteenä on jätevesien ja
lietteen käsittely, sekä avoin jätelava.
- Kemikaaliastioiden varastointi ja käsittely laitoksella on arveluttavaa. Tyhjiä
kemikaaliastioita on säilytetty pusikossa vertaan takana, mistä
kemikaalijäämät menevät suoraan maaperään.
- Tontilla sijaitsevan kaivon vedessä on ajoittain havaittavissa hajua, etenkin
saunan löylyvetenä käytettäessä.
- Leväperäinen kiinteiden jätteiden käsittely ruokkii raatokärpäsiä alueella.
- Suuren suojaamattomat puhaltimen aiheuttama melutaso ylittää
hyväksyttävän melutason, kuten myös ulos sijoitettujen prosessikoneiden.
- Yhteenvetona haitat ovat paitsi viihtyvyyteen myös terveyteen vaikuttavia.
Muistutuksessa esitetään seuraavat toimenpiteet:
- hajuhaitat kuriin,
- avoin jätelava poistettava,
- kemikaaliastioiden käsittely sisätiloihin,
- ympäristön siistiminen,
- maaperän tarkistus,
- raaka-ainekonttien käsittelylle oma asema, josta vedet
jätevedenkäsittelyyn,
- toiminta sellaiseksi, ettei kärpästen armeijaa, eikä rottia pääse
muodostumaan,
- meluntorjuntatoimet.
Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta 1.8.2011. 25.8.2011
toimitetussa vastineessa todetaan seuraava:
11

"Jätevesien esikäsittelykaivot ja kiinteän jätteen jätelava ovat nahkajalostamon
takapihalla joen lammen erottaessa ne Kiviniemen tilasta. Vaikka kaivoissa on
kannet ja tasausaltaan välppä ja kalkinsyöttölaite sijaitsevat sisällä
rakennuksessa, saattaa hajuhaittaa siitä huolimatta joskus ilmetä. Jätelava on
nykyään umpinainen, pressulla katettu ja takaovi pidetään kiinni, jotta linnut
eivät pääse lavalle. Lihajäte peitetään aina kalkilla ja lavan katosta roikkuvilla
tarrapapereilla pyydystetään kärpäsiä. Nykyisin tyhjät kemikaaliastiat
varastoidaan sisätiloissa.
Muistuttaja mainitsee muistutuksessaan raaka-ainekonttien pesusta ja
desinfioinnista. Raaka-aineet on aina purettu konteista jo tuontisatamassa,
jossa kontit on pesty ja desinfioitu. Nahat ja kemikaalit on tuotu meille
trukkilavoilla rekoissa, joiden lavat on pesty täällä meillä kunnaneläinlääkärin
valvonnassa. Viimeisin ulkoa, Australiasta, ostettu nahkaerä tuli keväällä
2009. Muistuttaja kirjoittaa suuresta, suojaamattomasta ilmapuhaltimesta.
Tällä hän ilmeisesti tarkoittaa ulkoseinään kiinnitettyä keskusimuria, joka imee
villa- ja hiontapölyt eri koneilta syklonin kautta siirtolavalle. Imurin moottoria ei
voi koteloida kuumenemisvaaran vuoksi. Imurin desipelitason voimme toki
mittauttaa. Mitään ulos sijoitettuja, suojaamattomia prosessikoneita meillä ei
ole.
Lavian kunnan lausunnossa todetaan, että kunnalla ei ole huomautettavaa
ympäristölupahakemuksestamme. Takamaan asuinalueella oli takavuosina
viemärin tarkastuskaivoista nousevia hajuhaittoja. Niistä on päästy eroon, kun
kunnan paineviemäri siirrettiin eri reitille ja jätevesipumppaamoomme
asennettiin tehonmuunnin, jolla pumpun työntövoimaa pienennettiin.
Jätevesien esikäsittelyjärjestelmämme on toteutettu viranomaisten
vaatimusten mukaisesti; se on vanhahko, mutta kaivot, tasausaltaat ja laitteet
ovat täysin käyttökuntoisia, joten päästöt maaperään ja vesistöön eivät ole
mahdollisia. Sastamalan perusturvakuntayhtymän lausunnossa on mainittu
terveystarkastajan tarkastuskäynti 7.11.2008. Tarkastuksessa esille tulleet
epäkohdat on sen jälkeen korjattu. Hakemuksesta oli jäänyt pois tietoja, jotka
tässä nyt täydennetään:
- Maanalainen 10 000 litran öljysäiliö sijaitsee etupihalla, pannuhuoneen
vieressä.
- Nahoista poistettua rasvajätettä, lanoliinia, on varastoituna kannellisiin
muovitynnyreihin n. 5000 kg. Tynnyrit on sijoitettu sisätiloihin.
- Turkisnahkojen muokkauksessa käytetään vesiliukoisia pesuaineita ja
rasvoja.
- Happoja ja emäksiä tarvitaan pieniä määriä vesien pH:n säätelyssä.
- Parkitusaineena luonnonväristen koristetaljojen teossa on käytössä
aluna, kromipitoisia kemikaaleja käytetään enää n. 150 kg vuodessa
muutaman värjättävän valmistuserän parkituksessa.
Käsittääksemme Lavian kunnan jätevesipuhdistamo on toiminut erittäin hyvin.
Toimintamme on supistunut edelleen sitten ympäristölupahakemuksen
jättöajan 19.12.2005. Palkkalistoilla on enää 3 vierasta työntekijää ja tuotanto
14 500 kotimaista lampaantaljaa vuodessa".
12

Neuvottelu Hakemusta koskeva neuvottelu ja laitoskäynti pidettiin 16.9.2011. Muistio on
liitetty asiakirjoihin.
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU
Aluehallintovirasto myöntää Rantasen Nahkajalostamo Ky:lle ympäristönsuojelulain
28 §:n mukaisen ympäristöluvan Lavian kunnan Pikkuniitun
teollisuusalueella osoitteessa Pohjanmaantie 815, 38600 Lavia sijaitsevan
nahkajalostamon toiminnalle.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Päästöt viemäriin ja vesistöön
Päästöt ilmaan
Melu
1. Laitoksella muodostuvat prosessijätevedet on esikäsiteltävä siten, että niistä
muodostuva kuormitus ei vaaranna jätevesiverkoston kuntoa eikä Lavian
kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessia. Vuosikeskiarvona
laskettuna Lavian kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettavassa prosessijätevedessä
saa olla enintään seuraavat pitoisuudet sekä enintään seuraava
kuormitus:
Parametri Enimmäispitoisuus (mg/l) Enimmäiskuormitus (kg/a)
Kromi 1,5 10
BOD7atu 1 900 10 000
Muilta osin jätevesien johtamisessa tulee noudattaa luvansaajan ja Lavian
kunnan välistä teollisuusjätevesisopimusta.
2. Pintaveteen ja vesihuoltolaitoksen viemäriin ei saa päästää vesiympäristölle
vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen
(1022/2006) liitteessä 1 A tarkoitettua vaarallista ainetta.
3. Tetrakloorieteenin käytöstä aiheutuva päästö saa olla enintään 20 mg/Nm 3 .
Laitoksen toiminnasta aiheutuvat muut päästöt ilmaan tulee pitää
mahdollisimman pienenä.
4. Laitoksen toiminnoista aiheutuva melu ei saa lähimmissä pysyvään
asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla, ylittää päivällä klo
7.00 – 22.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB eikä yöllä klo 22.00 – 7.00
ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 50 dB. Melutilanteen arvioinnissa on otettava
huomioon myös alueen muiden lähteiden aiheuttama melutaso.
13

Laitoksen puhaltimet, piha-alueelle sijoitettavat toiminnot ja laitteistot, sekä
laitoksen muut melua aiheuttavat laitteet on sijoitettava ja suunnattava siten,
että voimakkain melupäästö ei suuntaudu lähimpiin häiriintyviin kohteisiin.
Laitoksella on käytettävä koneita ja laitteita, joiden äänitehotasot ovat
mahdollisimman alhaiset.
Roskaantuminen ja maaperän pilaantuminen
Jätteet ja jätehuolto
5. Laitoksen toiminnassa on huolehdittava laitoksen piha-alueen siisteydestä.
toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu piha-alueen ja sen
ympäristön roskaantumista. Piha-alue on puhdistettava säännöllisesti.
6. Luvan saajan tulee toimittaa 31.12.2012 mennessä selvitys maaperän
mahdollisesta pilaantumisesta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle. Selvityksessä on otettava huomioon laitoksen toimintaajalta
tiedossa olevat kemikaalien ja jätteiden varastointialueet, mahdolliset
kemikaalivuodot ja muut maaperän tai pohjaveden mahdolliseen
pilaantumiseen vaikuttavat tekijät. Selvityksen perusteella Varsinais-Suomen
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi ryhtyä toimenpiteisiin tai edellyttää
toimenpiteitä mahdollisten pilaantuneiden maa-alueiden rekisteröimiseksi tai jo
laitoksen toiminta-aikana välttämättömien kunnostamistoimien
käynnistämiseksi.
7. Laitoksella syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn;
hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ja
hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet käsiteltäväksi jätelaitokselle, jonka
ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden käsittely.
8. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavasta tavanomaisen jätteen
kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä 31.5.2012 mennessä
kaatopaikkakelpoisuustesti, mistä on toimitettava kopio kyseisen jätteen
vastaanottajalle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle ja Lavian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on
varmistettava laadunvalvontatesteillä kaatopaikan pitäjän edellyttämin
väliajoin.
9. Ongelmajätteet tulee toimittaa laitokseen, jonka ympäristöluvassa on
hyväksytty kyseisen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely. Ongelmajätteet
on pakattava ja varastoitava asianmukaisiin sisällön laatua ja vaarallisuutta
osoittavin merkinnöin varustettuihin, tiiviisiin astioihin tai säiliöihin, eikä niitä
saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Ne tulee varastoida
katoksellisissa tiloissa niin, etteivät ne pakkausten ja säiliöiden mahdollisesti
rikkoutuessakaan pääse leviämään ympäristöön.
Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tilassa, joka on varustettu
kynnyksellä, suoja-altaalla tai muulla rakenteella joka estää astioista
mahdollisesti vuotavan nesteen pääsemisen maaperään.
14

10. Ongelmajätteitä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta kauemmin.
Laitoksella yli 12 kuukautta varastoidut ongelmajätteet, kuten kemiallisen
pesun rasvat ja kromipitoiset sakat tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn
1.6.2012 mennessä. Luvan saajan tulee toimittaa tieto em.
ongelmajätejakeiden varastoinnin päättymisestä Varsinais-Suomen elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lavian kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
11. Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava valtioneuvoston päätöksen
659/1996 mukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on säilytettävä vähintään
kolmen vuoden ajan
12. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle
jätteenkuljettajalle.
Kemikaalien käsittely ja varastointi
13. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä terveydelle tai
ympäristölle vaarallisten aineiden fysikaalisista ja kemiallisista
ominaisuuksista. Silloin kun se on kohtuudella mahdollista,
toiminnanharjoittajan on valittava olemassa olevista vaihtoehdoista kemikaali
tai menetelmä, josta aiheutuu vähiten vaaraa.
14. Kemikaalit tulee varastoida ja niitä tulee käsitellä niin, ettei niistä aiheudu
vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kemikaalien varastointi- ja käsittelypaikat
sekä käsittelytoiminnat tulee suunnitella, ohjeistaa ja toteuttaa niin, että
kemikaaleja ei pääse kulkeutumaan maaperään, pohjavesiin, vesistöön tai
viemäriverkostoon tai leviämään ilman kautta aiheuttaen ympäristö- tai
terveyshaittaa.
15. Toiminnanharjoittajan on varastoitava riittävä määrä imeytysaineita ja muita
tarvittavia välineitä, jotta mahdolliset kemikaaliastioiden vuodot saadaan
otetuksi talteen ja vuodosta aiheutuva haitta estettyä.
16. Kaikki merkittävät käytettävät terveydelle ja ympäristölle haitalliset kemikaalit
tulee listata. Kemikaalilistaan on merkittävä ainakin aineen CAS-numero,
kauppanimi, vaaramerkinnät, sekä arvioitu vuotuinen käyttömäärä, varastointimäärä
ja enimmäismäärä prosessissa. Listaan tulee erikseen merkitä
käytössä olevat kemikaalit, jotka kuuluvat vesiympäristölle haitallisiin ja
vaarallisiin valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 tarkoittamiin ns. prioriteettiaineisiin.
Päivitetty kemikaalilista on toimitettava aina viimeistään vuosiraportoinnin
yhteydessä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle
sekä Lavian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
15

Tarkkailu ja raportointi
17. Laitoksen prosessijätevesien kuormitustarkkailu on toteutettava
nahkajalostamon ja Lavian kunnan välisessä jätevesien
johtamissopimuksessa määritettyjen tarkkailumääräysten mukaisesti 5 kertaa
vuodessa otettavin jätevesinäyttein. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus voi päätöksellään muuttaa ja täydentää tarkkailuohjelmaa,
mikäli tarkkailun laatu tai kattavuus sitä edellyttää.
Laitoksen jätevesistä tulee kunakin tarkkailukertana määrittää ainakin lupamääräyksessä
1 mainitut parametrit, joille on annettu enimmäispitoisuus, sekä
pH, sähkönjohtavuus, kiintoaine, AOX, CODCr, kokonaistyppi, kokonaisfosfori,
alumiini, sulfaatti ja kloridi. Mikäli analyysitulosten perusteella jäteveden
kromipitoisuus on vähintään yhden kalenterivuoden ajan ollut vähäinen,
voidaan kromin analysoimisesta luopua asiasta Varsinais-Suomen elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa erikseen sopimalla.
Analyysitulokset ja vuosikuormituslaskelmat on toimitettava Varsinais-Suomen
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lavian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle
viipymättä niiden valmistuttua.
18. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava poikkeuksellisen suurista päästöistä ja
muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häiriötilanteista Varsinais-
Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lavian kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
19. Laitoksen ympäristönsuojelusta tulee laatia vuosittain yhteenvetoraportti, joka
toimitetaan viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Salon
kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle. Yhteenvetoraportin tulee sisältää
vähintään seuraavat tiedot:
- tiedot tuotannosta, raaka-aineista ja kemikaaleista sekä niiden määristä
- vedenkulutus ja jäteveden määrä
- tiedot jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja kuormituksesta vesistöön
- tiedot päästöistä ilmaan
- tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista ja
kuljetustavoista, sekä toimista jätteen hyötykäytön lisäämiseksi ja jätteen
määrän vähentämiseksi
- tiedot varastoiduista jätteistä vuoden lopussa
- tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä
päästöistä ja jätteistä
- vuoden aikana toteutunet ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa
Tiedot tulee toimittaa soveltuvin osin sähköisesti Varsinais-Suomen elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen ilmoittamalla tavalla.
16

Paras käyttökelpoinen tekniikka
20. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan
käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten
tekniikoiden käyttöönottoon.
Muutokset toiminnassa
21. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan
lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa riittävän
ajoissa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja
Lavian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
22. Toiminnan loppuessa on viimeistään kolme kuukautta ennen lopettamista
esitettävä suunnitelma lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä Varsinais-
Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Suunnitelmassa on
esitettävä laitosalueen ja tuotantotilojen puhdistaminen, mahdollisista
purkutoiminnoista kertyvien materiaalien käsittely, alueen maaperän
kuntoselvitys ja mahdollinen kunnostustarpeen arviointi sekä jälkitarkkailun
tarve.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perustelut
Luvan myöntämisen edellytykset
Aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain
ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet sekä näiden lakien ja niiden nojalla
annettujen asetusten vaatimukset. Harkintaan ovat vaikuttaneet myös lupakäsittelyn
aikana saadut lausunnot. Lähtökohtana luparatkaisussa on ollut
lupahakemus ja hakijan esittämät toimenpiteet haittojen vähentämiseksi.
Annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää edellä mainittujen
säädösten vaatimukset.
Aluehallintovirasto katsoo myös, että annetut määräykset huomioon ottaen
laitoksen toiminnat eivät vaaranna Kokemäenjoen–Saaristomeren-
Selkämeren -vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteita.
Luvan myöntämisen edellytykset on säädetty ympäristönsuojelulain 42 §:ssä.
Kun nahkajalostamon toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen ja sen
lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu yksinään tai yhdessä
muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön
pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai
erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä
kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan
vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua
kohtuutonta rasitusta naapureille.
17

Lupamääräysten perustelut
Tässä päätöksessä on määrätty toimittamaan valvovalle viranomaiselle
selvitys mahdollisesta maaperän pilaantumisesta sekä tavanomaisen jätteen
kaatopaikalle toimitettavista yhdyskuntajätteistä poikkeavista jätteistä.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa selvityksien perusteella
tarvittaessa tarkentavia määräyksiä. Selvitysvelvoitteet ovat pääasiallisesti
teknisiä eivätkä velvoitteet jätä laitoksen ympäristövaikutusten arviointia
jälkikäteen tehtäväksi. Maaperäselvitysten osalta mahdollinen pilaantuminen
perustuu erityisesti laitoksen pitkään käyttöhistoriaan. Edellä esitetyn
perusteella nahkajalostamon ympäristövaikutukset on selvitetty riittävästi
ennen luvan myöntämistä. Luvan myöntämisen edellytykset olivat siten
olemassa.
Määräyksiä annettaessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tutkinut
toiminnasta todennäköisesti aiheutuvan ympäristökuormituksen ja alueen
kaavoitustilanteen. Päätöksen määräyksissä on huomioitu ympäristöhaittojen
estäminen.
Lupamääräyksissä on ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaisesti otettu
huomioon toiminnan luonne, ominaisuudet alueella, jolla toiminnan vaikutus
ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen
ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden
kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.
Päästöraja-arvoja ja päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien
lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus ja
varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten
rajoittamiseen.
Nahkateollisuuden luvanvaraisuudesta EU-tasolla säädetään parlamentin ja
neuvoston antamassa teollisuuden päästödirektiivissä (IED, 2010/75/EU). Sen
liitteen I kohdan 6.3 perusteella sellainen nahanparkituslaitos, jonka käsittelykapasiteetti
on enemmän kuin 12 tonnia valmiita tuotteita päivässä on luvanvarainen.
Rantasen Nahkatehtaan osalta tämä IE-direktiivin luvanvaraisuuden
kynnysarvo on tuotantoon verrattuna laskutavasta riippuen noin satakertainen.
Tämän vuoksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssiasiakirjaa (bref) ei
voi käyttää ainoana lähteenä lupamääräyksiä annettaessa. Lupamääräyksiä
annettaessa on tämän vuoksi hyödynnetty myös muita tarkoitukseen
soveltuvia lähteitä, kuten
- Itämeren suojelukomission (Helcom) suositus 16/7.
- Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisema nahkateollisuutta käsittelevä
raportti "Möjligheter att minska miljöbelastningen från garverier” (NSA
1993:517)
Haitallisin laitoksella käytettävistä kemikaaleista on tetrakloorieteeni, jolle ei
parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssiasiakirjan (bref) perusteella ole
olemassa merinolampaan taljojen käsittelyssä korvaavaa menetelmää.
18

Toiminnan voidaan arvioida edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun
laitoksella toimitaan tämän ympäristöluvan määräysten mukaisesti.
Lupamääräys 1: Parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssiasiakirjassa
(bref) mainittu BAT-taso kokonaiskromipäästölle mittakaavaltaan
huomattavasti suuremmissa nahanparkituslaitoksissa on 1 mg/l.
Kokoluokkaero ja käytettävä tekniikka huomioon ottaen annetun Helcomsuosituksen
mukaisen enimmäispitoisuuden ja ominaiskuormituksen
tavoitearvojen katsotaan edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. On
huomattava, että Rantasen nahkajalostamon tapauksessa jäteveden
johdetaan varsinaiseen käsittelyyn Lavian kunnan jätevedenpuhdistamolle
laitoksella tapahtuvan esikäsittelyn jälkeen, joten prosessijätevesistä ei
suoraan aiheudu kuormitusta Susikoskeen tai suoraan muualle vesistöön.
Laitoksella on käytännössä lopetettu kromiparkittujen nahkojen tuotanto, joten
kromikuormitus on aiemmasta olennaisesti vähentynyt. Tämän vuoksi
teollisuusjätevesisopimuksessa määrätty enimmäispitoisuus, jota Lounais-
Suomen ympäristökeskus on aikoinaan suosittanut, on nykyoloissa turhan
korkea.
Lupamääräys 2 on yleisluonteinen määräys, jolla pyritään varmistamaan se,
että mainitun asetuksen liitteessä listatut aineet, mikäli niitä laitoksella
käytetään, toimitetaan ongelmajätelaitokselle tai korvataan tuotannossa
vähemmän haitallisilla. On kuitenkin huomattava, että laitoksella on käytössä
valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 kemikaaleista tetrakloorieteeni, jonka
toimittamista asianmukaisesti käsiteltäväksi lupamääräys erityisesti alleviivaa.
Lupamääräys 3 on tarpeen ainakin tetrakloorieteenin yleisen haitallisuuden
korostamiseksi. Määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen orgaanisten
liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien
orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (435/2001).
Lupamääräys 4 laitoksen toiminnasta aiheutuvasta melupäästöstä noudattaa
valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) mukaisia
arvoja. Toisen kappaleen yksilöidymmät määräykset edustavat yleisiä,
yksinkertaisia menetelmiä, joilla lupamääräyksen meluarvoihin päästään.
Lupamääräyksessä 5 on määrätty huolehtimaan piha-alueiden siisteydestä.
Siisteydellä on vaikutus paitsi viihtyisyyteen myös vaarallisia kemikaaleja
käyttävällä laitoksella maaperän pilaantumisriskiin ja yleisemmin
onnettomuusriskiin.
Lupamääräyksessä 6 on annettu määräys maaperän pilaantumisen
selvittämisestä. Laitos on toiminut kyseisellä paikalla jo toistasataa vuotta,
joten maaperän pilaantumisen mahdollisuus on olemassa. Selvitys on
määrätty toimitettavaksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle, joka toimii laitoksen valvojana ja jolla on selvityksen
käsittelyyn riittävä asiantuntemus. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi
laittaa mahdollisen maaperän pilaantumisasian vireille lupa-asiana, ellei asia
muuten etene.
19

Lupamääräykset 7 – 12 koskien jätteitä ja jätehuoltoa perustuvat ympäristönsuojelulakiin
ja jätelakiin sekä näiden nojalla annettuihin asetuksiin.
Lupamääräykset 13 – 16 koskien kemikaalien käsittelyä ja varastointia
perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja ovat tarpeen kemikaaleista aiheutuvan
riskin minimoimiseksi.
Lupamääräykset 17 – 19 ovat tarpeen laitoksen toiminnasta aiheutuvan
Lavian kunnan jätevedenpuhdistamolle aiheutuvan kuormituksen ja parhaan
käyttökelpoisen tekniikan käytön toteutumisen arvioimiseksi.
Lupamääräys 20 on yleinen määräys parhaan käyttökelpoisen tekniikan
periaatteen noudattamisen varmistamiseksi.
Lupamääräykset 21 – 22 ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa toiminnassa
tapahtuvien muutosten ja toiminnan lopettamisen yhteydessä.
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSESSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN
VAATIMUKSIIN
KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET
Lausunnot ja muistutukset on otettu luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ja
niiden perusteluista ilmenevällä tavalla huomioon.
Tämä päätös korvaa seuraavan lupapäätöksen:
- Kiikoisten, Lavian ja Suodenniemen tt:n ky:n johtokunnan 19.12.1997
myöntämä ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS
Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta
muutosta. (YSL 100 §)
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Luvan voimassaolo
Lupamääräysten tarkistaminen
Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja
muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 §)
Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten
tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2021. (YSL 55 §)
20

Hakemukseen on liitettävä selvitys mm. päästöjen vähentämistoimien
tehokkuudesta, parhaan tekniikan seurannasta ja hyödyntämisestä laitoksen
toiminnassa sekä yhteenveto tehdyistä tarkkailuista sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen
8 – 11 §:ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän
päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan
voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
(YSL 56 §)
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 §, 5 §, 35 §, 42 §, 43 §, 45 §, 46 §, 55 §, 56
§, 90 §, 100 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §, 5 §, 19 §,
Jätelaki (1072/1993) 4 §, 6 §, 12 §, 15 §, 19 §, 51 §, 52 §
Jäteasetus (1390/1993) 5 §, 6 §, 22 §
Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa
ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen
rajoittamisesta (435/2001)
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 4 §, 17 §
Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista
(1022/2006)
VNp melutason ohjearvoista (993/92)
Laki aluehallintovirastoista (896/2009)
Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön
voimaanpanosta (903/2009)
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista
suoritteista (1237/2003)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 5 610 €, jonka Valtion
talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus laskuttaa myöhemmin.
Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla
annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen
(1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 §:n 2 momentin mukaan suoritteesta,
jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen
voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän asian vireille
tullessa voimassa olleen ympäristöministeriön asetuksen alueellisen
ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaisesti
turkismuokkaamon lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka
suuruus on 5 610 euroa.
21

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös Rantasen Nahkajalostamo Ky
Pohjanmaantie 815
38600 LAVIA
Jäljennös päätöksestä
Ilmoitus päätöksestä
Lavian kunnanhallitus
Sastamalan perusturvakuntayhtymän ympäristöjaosto
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Asianosaisille.
Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä
Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston
ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Lavian
kunnan virallisella ilmoitustaululla.
Kuulutuksesta ilmoitetaan Alueviesti -nimisessä sanomalehdessä.
22

MUUTOKSENHAKU
Liitteet Valitusosoitus
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Mikko Anttalainen
Kari Pirkanniemi
Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Mikko Anttalainen ja esitellyt
ympäristöylitarkastaja Kari Pirkanniemi
23

VALITUSOSOITUS
Liite
Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta
Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan
samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen
antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy
23.12.2011.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön
viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt,
asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien
ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa
koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat,
on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,
sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta
- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen
allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin
toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys
asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle
Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen
virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää
postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun
valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa
tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan
päättymistä.
käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki
postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki
puhelin: (vaihde) 020 636 1040
fax: 09 6150 0533
sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi
aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu
90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten
suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä
tapauksista, joissa maksua ei peritä.