höyrylaivojenmyötä - Suomen Merimies-Unioni
30.07.2013 • Views
Share Embed Flag

höyrylaivojenmyötä - Suomen Merimies-Unioni

höyrylaivojenmyötä - Suomen Merimies-Unioni

höyrylaivojenmyötä - Suomen Merimies-Unioni

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
smu.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Nº7/2008<br />

MARRASKUU<br />

UNIONI MUKANA<br />

Suurliittoselvityksessä<br />

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n toiminta käynnistyi<br />

höyrylaivojen myötä<br />

TYÖNANTAJAT:<br />

Jäänmurronpalvelut turvattava<br />

UTREDNINGSMAN:<br />

Ett nytt fackförbund för logistikbranschen<br />

FÖRTROENDEMANNA-<br />

1<br />

KURSEN 2008

SISÄLTÖ:<br />

6 <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n toiminta<br />

käynnistyi höyrylaivakauden<br />

myötä<br />

10 Merisalin historiallinen kokous<br />

12 Ministeriö teki jäänmurrosta<br />

innovaatiotoimintaa<br />

13 GTS Finnjet muistoissamme<br />

15 Pekka Teräväiselle SAK:n<br />

kultainen ansiomerkki<br />

18 Helsingin satamavalvojat<br />

ulkoistuksen uhan alla<br />

2<br />

6<br />

22<br />

RVL SMU<br />

IAU PAU<br />

SMU SMU PAU<br />

SLSY<br />

AKT AKTVML<br />

SLSYRVLVML<br />

RVL<br />

<strong>Merimies</strong>-unioni on mukana<br />

kuljetusliittojen yhteistyön<br />

kehittämisprojektissa5<br />

Höyrylaiva Karjalankoski on laitettu hienoon kuntoon.<br />

Alus oli päässyt repsahtamaan, mutta nyt se on jälleen<br />

arvoisessaan ulkoasussa, tuumii Höyrypursiseuran jäsen<br />

Eero Hietalahti.<br />

Noin 25 vuotta sitten<br />

ruotsalaiset olivat<br />

ostamassa jäljellä olevia<br />

suomalaisia höyrylaivoja,<br />

mutta valtiovalta pisti<br />

hanttiin, kertoo <strong>Suomen</strong><br />

Höyrypursiseuran jäsen<br />

Esko Malmi. Ja hyvä<br />

niin, nyt Suomessa on<br />

jäljellä vielä noin 100<br />

höyrylaivaa.<br />

”Voiko tämän parempaa enää olla…”<br />

Människorna jagar efter exotiska upplevelser<br />

men det här är något äkta och unikt. De små<br />

glädjeämnena är samtidigt de största: kaffepaus på<br />

ett gammalt ångfartyg.<br />

Logistikbranschens fackförbund

Nº 7/2008<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> SMU ry<br />

Finlands Sjöman-Union FSU rf<br />

PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR<br />

Simo Zitting<br />

TOIMITTAJA, TIEDOTTAJA • REDAKTÖR, INFORMATÖR<br />

Saana Lamminsivu<br />

ULKOASU, TAITTO • LAYOUT<br />

Rohkea Ruusu Oy<br />

TOIMITUS<br />

John Stenbergin ranta 6,<br />

2. kerros, 00530 Helsinki<br />

puh. (09) 615 2020<br />

REDAKTION<br />

John Stenbergs strand 6,<br />

2:a våningen, 00530 Helsingfors<br />

tel. (09) 615 2020<br />

PAINO<br />

Art Print Oy 2008<br />

OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET<br />

puh. / tel. (09) 615 2020<br />

Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.<br />

Tidningen utkommer åtta gånger om året.<br />

77. vuosikerta, 77:e årgången<br />

TILAUSHINNAT VUODELLE 2008<br />

1/1 vuosi 20 e<br />

1/2 vuosi 10 e<br />

Yksiväri-ilmoitukset 1 e/ppm<br />

(värilisä 200 e, 1 lisäväri)<br />

Moniväri-ilmoituksista sovittava erikseen.<br />

MERIMIES – SJÖMANNEN<br />

ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2008<br />

no aineisto toimituksessa ilmestyminen<br />

material i redaktion utges<br />

8 1.12.2008 joulun tienoolla / på veckan 52<br />

POSTI- JA KÄYNTIOSOITE<br />

John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki<br />

POST- OCH BESÖKADRESS<br />

John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors<br />

VAIHDE / VÄXEL<br />

+358 (0)9 615 2020<br />

TELEFAX<br />

+358 (0)9 615 20 227<br />

KOTISIVUT / HEMSIDOR<br />

www.smu.fi<br />

SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS<br />

etunimi.sukunimi@smu.fi<br />

förnamn.efternamn@smu.fi<br />

AUKIOLOAJAT JOULUN TIENOILLA<br />

Toimisto on suljettu 29.12.2008–4.1.2009.<br />

Toimisto on avoinna jälleen maanantaina 5.1.2009 alkaen.<br />

ÖPPETTIDER KRING JUL<br />

Kontor är stängt den 29.12.2008–4.1.2009.<br />

Kontoret öppnar igen måndagen den 5.1.2009.<br />

Logistiikka-alan ammattiliitto olisi<br />

kuljetusalojen suurliitto<br />

Professori Harri Melin pyydettiin viime keväänä<br />

selvittämään kuljetusliittojen yhteistyötä ja<br />

tulevaisuuden tarpeita. Selvitys valmistui tänä<br />

syksynä ja Melin esitteli sen 9. lokakuuta kuljetusliittojen<br />

hallituksille Helsingissä. Selvitysmiehen<br />

viesti hallituksille oli hyvin selkeä: Hän esittää<br />

kuljetusaloille perustettavaksi kuljetusalojen<br />

suurliittoa, joka turvaisi ja tehostaisi jäsenten<br />

edunvalvontaa tämän päivän nopeasti muuttuvassa<br />

maailmassa.<br />

Kuljetusliitot painivat tänä päivänä useasti aivan<br />

samojen ongelmien kanssa. Kuljetusketjussa<br />

on monia toisiinsa liittyviä toimintoja ja yhteistyö<br />

eri liittojen välillä on jo<br />

Logistiikka-alan<br />

ammattiliitto<br />

vahvistaisi vielä<br />

nykyisestään<br />

liittojen välillä<br />

olevaa sopimustoimintaa<br />

ja<br />

solidaarisuutta.<br />

Pääkirjoitus:<br />

nykyisin arkea. Melinin<br />

selvitystyössä kuljetusliitoista<br />

mukana olivat<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n lisäksi<br />

Auto- ja Kuljetusalan<br />

Työntekijäliitto<br />

AKT, Posti- ja logistiikka-alan<br />

unioni PAU, Veturimiesten<br />

liitto VML,<br />

Rautatievirkamiesliitto<br />

RVL, Ilmailualan <strong>Unioni</strong> IAU sekä <strong>Suomen</strong> Lentoemäntä-<br />

ja Stuerttiyhdistys SLSY.<br />

Selvitysmies Melinin esittämä logistiikka-alan<br />

ammattiliitto kokoaisi yli 100.000 kuljetusalan<br />

ammattilaista yhteiseen liittoon! On selvää, että<br />

tällaisen suurliiton ääntä kuunneltaisiin tarkkaan<br />

eri tahoilla ja sen jäsenet muodostaisivat katkeamattoman<br />

ketjun kuljetussektorilla.<br />

Logistiikka-alan ammattiliiton toimintamalliksi<br />

Melin esittää sektorimallia, jossa kukin<br />

sektori vastaisi omasta sopimustoiminnastaan.<br />

Tämä olisikin aivan looginen toimintatapa, eli<br />

merenkulkijasektori vastaisi merimiesten edunvalvonnasta,<br />

ilmailualan sektori ilmailusta, autosektori<br />

kuljettajien asioista ja niin edelleen.<br />

Suurliitossa mahdollisuudet erityisosaajiin, esimerkiksi<br />

lakimiehiin, olisivat myös paremmat.<br />

Ammattiliitot tarvitsevat myös tehokkaampaa<br />

jäsenhankintaa ja markkinointia, jossa suurliiton<br />

resurssit olisivat vahvat.<br />

Logistiikka-alan ammattiliitto vahvistaisi vielä<br />

nykyisestään liittojen välillä olevaa sopimustoimintaa<br />

ja solidaarisuutta. Kuljetusliitoillahan<br />

on ollut jo useiden työehtosopimuskierrosten<br />

osalta olemassa herrasmiessopimus ”kaveria ei<br />

jätetä”. Suurliitossa yhteiskunnallisen vaikuttamisen<br />

mahdollisuudet olisivat nykyistä huomattavasti<br />

paremmat ja edellytyksiä kansainvälisen<br />

toiminnan kehittämiseen olisi enemmän. Kuljetusalan<br />

työntekijät, jos ketkä, kohtaavat kansainväliset<br />

haasteet eturintamassa niin hyvässä kuin<br />

pahassa.<br />

Selvitysmies Melin esittikin kuljetusliittojen<br />

hallituksille järjestetyssä tilaisuudessa ripeitä<br />

toimia uuteen liittoon tähtäävän työn aloittamiseksi.<br />

Melin esitti, että liitot asettaisivat jo alkuvuodesta<br />

2009 työryhmätyön käyntiin. Mitään<br />

aikarajaa hän ei kuljetusalan suurhankkeelle kuitenkaan<br />

asettanut.<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n valtuusto käsittelee Melinin<br />

selvitystä jo tänä syksynä syyskokouksessaan<br />

ja päättää jatkosta. Tämä syksy voi siis tuoda<br />

<strong>Unioni</strong>n historiaan suuria muutoksen alkuaskeleita.<br />

Kenneth Bondas<br />

liittosihteeri<br />

kenneth.bondas@smu.fi<br />

3

4<br />

SLSY<br />

KT VML<br />

RVL<br />

LSY<br />

RVL<br />

Kuljetusalojen ammattijärjestöt päättivät viime<br />

helmikuussa ryhtyä tekemään selvitystä<br />

kuljetusliittojen yhteistyön tiivistämisestä.<br />

Selvitysmieheksi kutsuttiin sosiologian<br />

professori Harri Melin Turun yliopistosta.<br />

Hankkeessa ovat mukana Auto- ja Kuljetusalan<br />

Työntekijäliitto AKT, Ilmailualan <strong>Unioni</strong><br />

IAU, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU,<br />

Rautatievirkamiesliitto RVL, <strong>Suomen</strong> Lentoemäntä-<br />

ja Stuerttiyhdistys SLSY, <strong>Suomen</strong><br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> SMU ja Veturimiesten<br />

liitto VML.<br />

Maailma muuttuu, niin myös ay-liike<br />

Maailman muuttuminen on asettanut paineita<br />

myös ammattiyhdistysliikkeen suuntaan.<br />

Mitä tehdä, kun kansainvälinen kilpailu<br />

työpaikoista kiristyy jatkuvasti ja monet ovat<br />

joutuneet kokemaan jopa henkilökohtaisesti<br />

ns. Kiina-ilmiön.<br />

”Miten turvata jäsenten edunvalvonta ja<br />

tehostaa sitä tilanteessa, jossa toimintaympäristö<br />

muuttuu nopeasti ja jossa vanhat<br />

rakenteet ja toimintatavat eivät enää riitä”,<br />

tiivisti selvitysmies Harri Melin ammattiliittojen<br />

tulevaisuuden haasteet.<br />

Kuljetusliitot ryhtyivät selvitystyöhön kysymykseen<br />

vastatakseen. Selvityksen poh-<br />

MU VML<br />

AKT<br />

U<br />

PAU<br />

Selvitysmies esittää kuljetusliittojen yhdistämistä<br />

LOGISTIIKKA-ALAN ammattiliitoksi<br />

Selvitysmies, professori Harri Melin esittää seitsemän kuljetusalan<br />

ammattiliiton yhdistämistä Logistiikka-alan ammattiliitoksi. Melin esitteli<br />

raporttinsa yhteistyön tiivistämisestä torstaina 9.10.2008 kuljetusalan<br />

liittojen hallituksille Helsingissä.<br />

Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu<br />

jana on käytetty tutkimustietoa ja tilastoita<br />

sekä haastateltu liittojen johtoa, hallituksia<br />

ja työntekijöitä. 20 vuotta vanhat ammattiyhdistysliikkeen<br />

toimintatavat kaipaavat uusia<br />

avauksia. Työelämän ja yhteiskunnan muutokset<br />

heijastuvat nopeasti liittojen jäsenten<br />

elämään.<br />

”Työ liikkuu maailmassa nopeammin<br />

kuin koskaan”, Melin totesi.<br />

Haasteita vastaan eturintamassa<br />

Kuljetusalan ammattiliitot ovat kohdanneet<br />

globalisaation tuomat muutokset usein aivan<br />

eturintamassa. Ajoneuvot, olipa kyseessä<br />

sitten laiva, rekka, veturi tahi lentokone,<br />

on helppoa ja nopeaa siirtää maasta toiseen.<br />

Useassa kuljetusalan ammattiliitossa taistellaan<br />

edunvalvontakentällä tällä hetkellä<br />

aivan samojen ongelmien kanssa.<br />

”Kuljetusalan ammattiliittojen rakenteet<br />

ja toiminnat ovat hyvin samankaltaisia”, Melin<br />

ynnäsi yhteen haastattelujen vastauksia.<br />

Kansainvälistymisen myötä myös kotimaan<br />

sopimuskentällä on tapahtunut suuria<br />

muutoksia parin viime vuoden aikana. SAK:n<br />

alle on syntynyt kaksi suurliittoa: Julkisten ja<br />

hyvinvointialojen liitto JHL ja Palvelualojen<br />

ammattiliitto PAM. Kolmannen, TEAMin,<br />

Yhteistyöselvityksessä mukana<br />

olevissa seitsemässä kuljetusalan<br />

ammattiliitossa on noin 106 000<br />

jäsentä ja 300 ammattiosastoa.<br />

Liitot solmivat noin 30 työehtosopimusta.<br />

Liitoissa työskentelee<br />

työttömyyskassat mukaan lukien<br />

yli 110 työntekijää.<br />

eli Teknologian ammattilaisten unionin on<br />

kaavailtu aloittavan toimintansa vuoden<br />

2010 alussa. Työnantajapuolella puolestaan<br />

syntyi muutama vuosi sitten Elinkeinoelämän<br />

keskusliitto EK, joka kokoaa alleen 35<br />

jäsenliittoa. Työnantajaleirin yhteistyön tiivistyminen<br />

on näkynyt myös merenkulussa<br />

tänä vuonna, kun <strong>Suomen</strong> Varustamot ry<br />

aloitti toimintansa kesäkuun alussa.<br />

Suurliittojen synty asettaa haasteita myös<br />

kuljetusliittojen suuntaan. Neuvottelupöytien<br />

takana istuvat jatkossa suuremmat ”yksiköt”.<br />

Muutoksia on tapahtunut myös jäsenten<br />

arjessa. Elämänrytmi on toisenlainen

kuin 20 vuotta sitten. Työn ja kodin yhteensovittamisen<br />

välillä perinteiseen kokoustoimintaan<br />

ei ole yhtä paljon aikaa käytettävissä<br />

kuin menneinä vuosina. Selvitysmies Melinin<br />

mukaan ay-liikkeen toimintatapojen olisi<br />

syytä seurata muutosta.<br />

”Vahva kollektiivisuus ei ole häviämässä,<br />

se vain muuttaa muotoaan”, hän totesi.<br />

Paikallis- ja luottamusmiesverkosto<br />

kasvuun!<br />

Selvityksen pohjalta Melin näki ammattiosastojen<br />

olevan merkittäviä toimijoita, joiden<br />

roolia pitäisi vahvistaa nykyistä enemmän.<br />

Kuljetusliitoista vain AKT:llä on tällä hetkellä<br />

olemassa maan kattava aluetoimistoverkosto.<br />

Myös luottamusmiehet ovat avainroolissa nykyisiä<br />

ja tulevaisuuden työelämän kysymyksiä<br />

ratkottaessa. Kun alueille saadaan kattava<br />

luottamusmies- ja aluetoimistoverkosto, on<br />

edunvalvonta entistä tehokkaampaa.<br />

”Kuljetusalojen liitoilla on tällä hetkellä<br />

noin 1200 luottamusmiestä”, Melin laski.<br />

Työelämän nopeat muutokset ovat jatkossa<br />

nykyistä enemmän arkipäivää. Siihen tarvitaan<br />

enemmän resursseja.<br />

”Ulkoistamiset ovat lisääntyneet viime<br />

vuosina, eikä ole nähtävissä että tilanne<br />

muuttuisi joksikin muuksi”, selvitysmies<br />

kertoi.<br />

Muutoksiin on kyettävä reagoimaan nopeasti.<br />

Melinin mukaan suuren kuljetusalan<br />

ammattiliiton ääni kantaisi kauas sekä SAK:n<br />

kentällä kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossakin.<br />

Suurliitossa sopimustoimintaa hoidettaisiin<br />

sektoreittain<br />

Vastauksena edellä mainittuihin haasteisiin<br />

Melin esittää selvityksessään seitsemän kuljetusalan<br />

ammattiliiton yhdistämistä yli 100<br />

000 jäsenen Logistiikka-alan ammattiliitoksi.<br />

Toimintamalliksi hän esittää sektorimallia,<br />

jossa kukin sektori vastaa sopimustoiminnasta.<br />

Esimerkkeinä sektoreista Melin<br />

ehdottaa autoliikenne-, ilmailuala-, merenkulku-,<br />

postiala- ja rautatiesektoreita.<br />

”Uusi Logistiikka-alan ammattiliitto kokoaa<br />

logistiikka-alan yli 100 000 jäsenen vaikuttajaksi.<br />

Se vahvistaa sopimustoimintaa,<br />

vahvistaa solidaarisuutta kokoamalla tuhansia<br />

aktiiveja, tehostaa kansainvälistä edunvalvontaa<br />

sekä lisää jäsenten yhteiskunnallisen<br />

vaikuttamisen mahdollisuuksia”, arvioi<br />

selvitysmies Harri Melin.<br />

Melinin raportti menee seuraavaksi<br />

hankkeessa mukana olevien liittojen<br />

hallintojen käsittelyyn, jonka jälkeen<br />

kukin liitto päättää mukanaolostaan<br />

jatkoselvittelyssä.<br />

Käy katsomassa kuvagalleria<br />

kuljetusalan ammattiliittojen<br />

kokouksesta <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />

kotisivuilta:<br />

www.smu.fi > viestintä ><br />

selvitys kuljetusliittojen<br />

yhteistyöstä ><br />

katso kuvagalleria tilaisuudesta<br />

tästä -linkki<br />

<strong>Merimies</strong>-unioni on mukana kuljetusliittojen yhteistyön kehittämisprojektissa<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n valtuusto kokoontui 30.–31. lokakuuta Helsingissä.<br />

Valtuusto teki päätöksen olla mukana kuljetusliittojen yhteistyön<br />

kehittämisprojektissa.<br />

Valtuuston kokouksessa oli perjantaina 31.10.2008 paikalla selvitysmies<br />

Harri Melin, joka esitteli valtuustolle selvityksen tuloksia.<br />

Selvitysmies Harri Melin<br />

Asiasta käytiin monipuolinen keskustelu, jonka jälkeen tehtiin päätös<br />

mukanaolosta.<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> on ensimmäinen kuljetusliitto, jonka hallinto<br />

on tehnyt päätöksen kehitysprojektiin osallistumisesta. Päämäärä on<br />

selvittää mahdollisuudet uuden logistiikka-alan ammattiliiton perustamiseen.<br />

5

Vaativat ja raskaat työolosuhteet alusten<br />

konehuoneissa olivat varmasti yksi merimiehiä<br />

järjestäytymään ajavista voimista. <strong>Merimies</strong>-<br />

<strong>Unioni</strong>n edeltäjä oli ’Helsingin merimiesten ja<br />

lämmittäjäin ammattiosasto’, joka perustettiin<br />

vuonna 1916. <strong>Unioni</strong>n nimi muuttui muutaman<br />

kerran ensimmäisten toimintavuosien aikana ja<br />

liitto toimi pitkään nimellä ’<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>ten<br />

ja Lämmittäjäin <strong>Unioni</strong>’. Nykyinen nimi ’<strong>Suomen</strong><br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>’ otettiin käyttöön vuonna 1935.<br />

6

Teksti: Eero Hietalahti, Saana Lamminsivu, Esko Malmi • Kuvat: Esko Malmi<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n toiminnan alku on kiinteästi sidoksissa<br />

höyrylaivojen<br />

kauteen<br />

Hevoskyydistä höyryvoimiin –<br />

höyrylaivatoiminnan alku Suomessa<br />

Ensimmäinen rannoillamme nähty höyrylaiva<br />

oli Samuel Owenin S/s Stockholm, joka<br />

puksutti Ruotsista Aurajoen suistoon vuonna<br />

1821. Stockholm vieraili vielä samana<br />

vuonna myös Helsingissä. Höyrylaiva – uudenajan<br />

kulkupeli – teki varmasti lähtemättömän<br />

vaikutuksen 1800-luvun ihmisiin,<br />

jolloin paikasta toiseen kuljettiin konevoimien<br />

sijaan hevoskyydillä.<br />

Tiet ja maaseutujen kärrypolut olivat vaatimattomat<br />

ja teollisuuden kuljetukset niitä<br />

pitkin vaivalloisia. Sahanomistajat Nils Arppe<br />

ja Johan Hackman näkivät höyryvoimissa<br />

tulevaisuuden ja rakensivat <strong>Suomen</strong> ensimmäisen<br />

höyrylaiva Ilmarisen Kiteen Puhoksella<br />

1833. Kattila ja kone siipiratashinaajan<br />

hankittiin Pietarista. Ilmarinen oli puualus,<br />

jolla hinattiin lautalotjia Saimaan alueen sahoilta<br />

Joutsenoon ja Lauritsalaan.<br />

Samana vuonna Ilmarisen rakentamisen<br />

aikaan nähtiin myös Helsingissä poikkeuksellinen<br />

höyrylaiva ja ”keisarillinen näytelmä”.<br />

Venäjän keisarinnapari teki Helsinkiin<br />

visiitin 1833 höyrypursi Ishoralla. Kauppatorin<br />

keskellä on vielä tänäkin päivänä esillä<br />

suuri obeliski, ”Keisarinnan kivi”, muistona<br />

tästä vierailusta.<br />

Turussa ensimmäinen<br />

höyrylaivavarustamo<br />

Ilmarisen rakentamisen jälkeen höyrylaivatoiminta<br />

virisi vauhdilla muuallakin<br />

kotimaassa. <strong>Suomen</strong> ensimmäinen hyörylaivavarustamo<br />

Åbo Ångfartygs Bolag perustettiin<br />

Turussa vuonna 1835. Varustamon ensimmäisen<br />

laivan nimi oli Furst Menschikoff<br />

<strong>Suomen</strong> kenraalikuvernöörin mukaan. Alus<br />

aloitti reittiliikenteen Tukholmaan ja myöhemmin<br />

Storfursten-laivalla Pietariin.<br />

Höyrylaivakauden alussa keskityttiin pääasiassa<br />

matkustajaliikenteeseen. Höyrylaivat<br />

olivat kalliita hankkia purjelaivoihin nähden<br />

ja niihin ei mahtunut yhtä paljon lastia kuin<br />

vastaavan kokoisiin purjealuksiin. Höyrylaivojen<br />

koneisiinkaan ei luotettu alkuvuosina<br />

vielä täydellisesti, vaan laivoissa oli tuon aikaisten<br />

määräysten mukaan takila ja purjeet,<br />

jos koneet tekisivät tenän. Höyrylaivojen<br />

esiinmarssi ei ollut mitenkään vauhdikas.<br />

Teknologian kehitystä hidastutti Suomessa<br />

myös kilpailu eri kuljetusmuotojen välillä,<br />

kun esimerkiksi Pietarin rata valmistui<br />

1870-luvulla.<br />

Höyrylaivojen määrä oli purjelaivoihin<br />

nähden vain muutaman prosentin luokkaa<br />

1870-luvun lopulla. Höyrylaivoilla kuljettiin<br />

sisävesillä ja Itämerellä. Höyrylaivat toivat<br />

kotimaiseen merenkulkuun kuitenkin jotakin,<br />

mitä siinä ei aikaisemmin vielä ollut:<br />

linjaliikenneyhteydet. Toisin kuin purjelaivoissa,<br />

höyrylaivoissa matkanteko oli tuulista<br />

riippumatonta.<br />

<strong>Suomen</strong> merkittävimmät<br />

höyrylaivavarustajat<br />

1900-lukua lähestyttäessä höyryalusten määrä<br />

alkoi kasvaa ja niitä käytettiin yhä enemmän<br />

rahdinkuljetukseen. Legendaarinen<br />

FÅA (Finska Ångfartygs-Aktiebolag), eli <strong>Suomen</strong><br />

Höyrylaiva Osakeyhtiö (SHO) perustettiin<br />

Helsingissä 1883. Yhtiöstä kasvoi maan<br />

merkittävin höyrylaivavarustamo. FÅA:n<br />

laivat toimivat esimerkiksi yhteen aikaan<br />

emigranttilaivoina ja kuljettivat siirtolaisia<br />

Hulliin. Sieltä eteenpäin suomalaiset matkasivat<br />

rapakon taa ulkomaalaisilla laivoilla.<br />

Täältä lähteneiden määristä kertoo se, että<br />

vielä 1910-alussa FÅA kuljetti Hulliin lähes<br />

19 000 siirtolaista vuodessa. Varustamon<br />

laivat ajoivat kuitenkin myös kauempana<br />

maailman valtamerillä. Yksi kohdemaanosa<br />

oli Etelä-Amerikka, jonne yhtiön laivat ajoivat<br />

kahden muun varustamon sulauduttua<br />

<strong>Suomen</strong> Höyrylaiva Osakeyhtiöön.<br />

Talvimerenkulku aiheutti suomalaisille<br />

7

höyrylaivoille omat päänvaivansa alusta<br />

saakka. Valtio oli rakentanut ensimmäisen<br />

höyrykäyttöisen murtajan 1890-luvun<br />

vaihteessa. Murtaja-laivan rakenteessa oli<br />

kuitenkin vielä paljon kehittämistä, sillä se<br />

juuttui usein jäihin kiinni. Oppia suomalaiseen<br />

jäänmurtoon haettiin Amerikan Isoilta<br />

Järviltä, joiden aluksissa suomalaisia kiinnosti<br />

erityisesti keulapotkuri. Vuonna 1890<br />

tilattiin Englannista amerikkalaistyyppinen<br />

uusi Sampo-niminen murtaja, joka on siis<br />

nykyisin Kemissä toimivan matkailujäänmurtaja<br />

Sammon kaima.<br />

Erityisesti sahateollisuus<br />

8<br />

käytti höyrylaivoja<br />

sisämaassa kuljetuksiinsa.<br />

Talvimerenkulun kehittyessä turkulaiset<br />

liikemiehet laittoivat tuulemaan ja perustivat<br />

uuden varustamon Ångfartygs Aktiebolaget<br />

Boren. Varustamon perustamisvuosi oli<br />

1897. ’Bore’ tarkoittaa Pohjan- ja talvimyrskyn<br />

haltijaa ja nimen toivottiin enteilevän<br />

hyvää. Varustamon ensimmäisen laivan<br />

nimi olikin Bore ja se oli talvimerenkulkuun<br />

suunniteltu. Tämän jälkeen yhtiön höyrylaivat<br />

kulkivat pitkin maailman meriä ja yhtiös-<br />

Pääluottamusmies Rauno Mutka S/s Otson<br />

kannella matkalla Laukansaareen.<br />

Kuvassa Korpelainen Aaro, eläkkeellä oleva luotsi,<br />

80 vuotta.<br />

Paluu sunnuntaina Laukansaaresta kotisatamiin<br />

tapahtuu omaan tahtiin. S/s Otson<br />

matka taittui seitsemässä tunnissa Varkauden<br />

Kirvesniemeen.<br />

tä muodostui suurin turkulainen höyrylaivavarustamo.<br />

Legendaarinen höyrylaivavarustaja oli<br />

myös Kustavissa syntynyt Antti Wihuri, jolla<br />

oli kolme varustamoa. Ensimmäisen hän<br />

perusti Raaheen ja kaksi seuraavaan Helsinkiin.<br />

Toisen varustamokauden aikana hänellä<br />

oli suurin laivasto, joka käsitti noin 25 alusta.<br />

Kaikki nämä laivat alkoivat Wi-kirjaimilla ja<br />

vielä tänäkin päivänä puhumme esimerkiksi<br />

Wihurin Winha I ja II -aluksista, Wiklasta tai<br />

Wapusta. Vuonna 1946 Wihuri perusti <strong>Suomen</strong><br />

Tankkilaiva Oy:n, joka on jäänyt monien<br />

merimiesten mieleen.<br />

Toinen merimiesten muistissa säilynyt<br />

enemmän kuin legendaarinen varustamo oli<br />

Henry Nielsen, joka 1940-luvulta eteenpäin<br />

tunnetaan nimellä Ab Henry Nielsen Oy.<br />

Nielsenin ajoilta merimiehillä on kerrottavanaan<br />

useita tarinoita, joita kannattaa tiedustella<br />

suoraan heiltä itseltään.<br />

Ahvenanmaalla höyrylaivojen parissa ja<br />

tankkilaivojen ”huipulla” operoivat Gustaf<br />

Erikson ja Algot Johansson. Vaikka Erikson<br />

tunnetaan erityisesti purjelaivoistaan, oli<br />

hänellä myös useita höyryaluksia. Algot Johansson<br />

loi puolestaan legendaarisen Rederi<br />

Ab Sallyn, josta tuli <strong>Suomen</strong> suurin tankkilaivavarustamo<br />

aikoinaan.<br />

Höyrylaivat värittivät <strong>Suomen</strong> rannikkokaupunkien<br />

silhuetteja vuosikymmenten<br />

ajan. Niin Oululla, Kemillä, Torniolla, Raahella,<br />

Kokkolalla, Pietarsaarella, Porilla, Raumalla<br />

ja Vaasalla on kaikilla merkittävä höyrylaivahistoria<br />

takanaan. Aluksia käytettiin<br />

paitsi matkustajaliikenteeseen, ennen kaikkea<br />

teollisuuden kuljetuksiin. Sellaiset ”teollisuusnimet”<br />

kuin esimerkiksi Schauman<br />

Pietarsaaresta ja Rosenlew Porista rakensivat<br />

kuljetuksiinsa omia laivoja.<br />

Sisämaassa elettiin 1900-luvun ensimmäisinä<br />

vuosikymmeninä myös vahvaa höyrylaivojen<br />

kautta. Höyrypurret kuljettivat matkustajia<br />

nopeammin paikasta toiseen kuin teitä<br />

pitkin. Tämän lisäksi erityisesti sahateollisuus<br />

käytti höyrylaivoja sisämaassa kuljetuksiinsa.<br />

Suomalaiset höyrylaivat olivat pitkään melko<br />

vanhaa kalustoa. Monissa muissa maissa<br />

ajeltiin uusilla aluksilla, mutta suomalaisista<br />

höyrylaivoista useat olivat muualta vanhoina<br />

ostettuja. Ennen vuotta 1940 kaksi kolmasosaa<br />

höyrylaivoista oli ennen vuotta 1914 rakennettuja.<br />

Höyrylaivojen kautena koettiin<br />

kovia kohtaloita, sillä useita laivoja tuhoutui<br />

pommituksissa. Jäljelle jääneistä merkittävä<br />

osa ja parhaat laivat luovutettiin sotakorvauksena.<br />

Eräiden arvioiden mukaan maamme<br />

merillä ja sisävesillä on ehtinyt kulkemaan<br />

170 vuoden aikana noin 3 000 suomalaisomisteista<br />

höyryalusta, arvioi <strong>Suomen</strong> Höyry-<br />

pursiseura ry.

Konehuoneissa ja hiiliruumissa<br />

Jo 1800-luvun puolella oli nähtävissä, että laivojen<br />

koon kasvu ei vastannut laivoissa olevien<br />

miehistöjen määrää, päinvastoin miehistöt<br />

pienenivät. Työntekijöiden määrää haluttiin<br />

”rationalisoida” ja työtahtia koventaa. Työolosuhteet<br />

höyrylaivoilla olivat raskaat ja vaativat.<br />

Laivojen tulipesiin syötettiin useimmin koksia,<br />

eli hiiltä, mutta kotimaanliikenteessä ja sisävesillä<br />

vastaavasti enemmän halkoja.<br />

Purjelaivakauden jälkeen työmäärän ei voi<br />

nähdä vähentyneen, se vain siirtyi kannen<br />

päältä konehuoneisiin ja hiiliruumiin. Hiilien ja<br />

halkojen syöttö tulipesiin ja koneiden kunnossapito<br />

ja käyttö vaativat usean ihmisen työn.<br />

Höyrylaivasta löytyi sellaisia ammattinimikkeitä<br />

kuin trimmari, eli lämmittäjän apulainen ja<br />

eldari, eli lämmittäjä. Höyrylaivoilla oli purjelaivoihin<br />

nähden hyvää se, että saatiin lämmintä<br />

vettä, mutta ainakin konehuoneessa lämpöä<br />

oli varmasti muutoin turhankin kanssa.<br />

Höyrylaivakauden alkupuolella merimiehet<br />

olivat iältään yleensä nuorempia, sillä törnien,<br />

eli työvuorojen epäsäännöllisyys ja raskaat työolosuhteet<br />

kävivät fysiikan päälle. Hiiliruumissa<br />

pelkkä koksin tai halkojen syöttö ei riittänyt,<br />

vaan lämmittämisen ohessa tulipesästä oli<br />

poistettava myös tuhkat ja kuonat, jotka nostettiin<br />

taljoilla ämpäreissä kannelle ja heitettiin<br />

laidan yli. (Myöhemmin uudemmissa aluksissa<br />

oli kehittyneemmät järjestelmät.)<br />

Suomalaiset höyrylaivat olivat vanhaa kalustoa<br />

monen muun maan kalustoon verrattuna,<br />

eivätkä työolosuhteet olleet kotimaan lipun<br />

alla mitään loistokkaita. Suomalaisissa laivoissa<br />

sallittiin skanssit, eli miehistösuojat, joissa<br />

asuttiin yhtä ahtaasti kuin purjelaivakaudella,<br />

eikä lämmitystä vaadittu. Esimerkiksi Brittein<br />

tai Skandinaavisten lippujen alla vastaavilla<br />

aluksilla ei olisi voinut ajaa, mutta Suomessa<br />

niillä seilattiin aina talvisotaan saakka.<br />

Suomalaisten palkat olivat myös jälkeenjääneet<br />

muiden maiden palkkatasosta - ja<br />

voidaan puhua suoranaisesta halpalipusta.<br />

Samaa menoa jatkui muutama vuosikymmen,<br />

eikä tilanteeseen tullut nopeaa muutosta.<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n synnyn myötä<br />

merimiesten työoloihin alettiin kuitenkin<br />

vaatia parannuksia. Vuonna 1927<br />

saatiin aikaan <strong>Suomen</strong> merenkulun<br />

ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus<br />

lakolla uhkaamalla. Vuosien<br />

saatossa merimiesten keski-ikäkin alkoi<br />

kohota. Tätä edesauttoi säännöllisen<br />

linjaliikenteen kehittyminen, kun perheelliselläkin<br />

oli joku käsitys siitä milloin<br />

laiva saattoi olla takaisin kotimaassa.<br />

<strong>Suomen</strong> Höyrypursiseura<br />

40 vuotta!<br />

<strong>Suomen</strong> Höyrypursiseura ry perustettiin<br />

vuonna 1968. Yhdistyksen tarkoitus on vaalia<br />

höyryaluskulttuuria ja -harrastusta. Seuran<br />

alusrekisterissä on eri vesistöissä tällä hetkellä<br />

noin 80 alusta, joista viisi ei ole toistaiseksi<br />

toimintakunnossa. Yhdistys julkaisee omaa<br />

lehteä nimeltään Korsteeni. Regatat kuuluvat<br />

seuran jokakesäiseen ohjelmaan.<br />

Yhdistys järjesti Savonlinnassa 4.–5.10.2008<br />

perinteisen Karvalakkiregatan. Regatan idea<br />

on ajaa höyrypurret talviteloille kesäkauden<br />

jälkeen.<br />

Lue lisää <strong>Suomen</strong> Höyrypursiseuran<br />

toiminnasta yhdistyksen<br />

kotisivuilta:<br />

www.steamship.fi<br />

Sukella höyrylaivojen maailmaan<br />

ja katso upea kuvagalleria Savonlinnan<br />

Karvalakkiregasta!<br />

Samoilla sivuilla voi myös kuulla<br />

Esko Malmin kertoman erikoisen<br />

tarinan höyryjäänmurtaja<br />

Tarmosta.<br />

Mene siis <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />

kotisivuille:<br />

www.smu.fi > liitto > historia<br />

> Vanhat Skönärit muistelee<br />

-palsta<br />

9

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n valtuusto piti syyskokouksensa<br />

Merisalissa kuljetusliittojen talossa Hakaniemessä<br />

30.–31. lokakuuta 2008. Salissa koettiin perjantaina<br />

31.10.2008 historiallinen hetki, kun valtuusto teki<br />

päätöksen <strong>Unioni</strong>n mukanaolosta logistiikka-alan<br />

ammattiliiton selvitystyössä.<br />

<strong>Unioni</strong>n hallinto oli ensimmäinen seitsemästä kuljetusliitosta,<br />

joka päätti osallistua kehittämisprojektiin. Muiden kuljetusliittojen<br />

hallinnot käsittelevät Harri Melinin selvitystä omissa<br />

hallinnon kokouksissaan myöhemmin tänä syksynä.<br />

Knuutinen ja Kauranen luotsaavat<br />

<strong>Unioni</strong>n tuore, edustajakokouksessa nelivuotiskaudeksi valittu<br />

valtuusto käsitteli kaksipäiväisen kokouksensa aikana myös<br />

<strong>Unioni</strong>n toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2009, keskusteli<br />

muista hallinnollisista asioista ja kävi läpi uutisia eri<br />

varustamoista sekä merenkulun ajankohtaisista tilanteista.<br />

Valtuuston puheenjohtajana toimii Markku Knuutinen<br />

ja valtuusto valitsi varapuheenjohtajaksi Olli Kaurasen, jotka<br />

luotsaavat valtuustoa alkaneen nelivuotiskauden ajan.<br />

Valtuuston julkilausuma on luettavissa alla.<br />

10<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n valtuusto<br />

Julkilausuma 31.10.2008<br />

x<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n valtuuston<br />

HISTORIALLINEN MERISALIN KOKOUS<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n valtuusto toteaa, että hallituksen esitys tonnistoverotuksesta<br />

on pääosiltaan oikean suuntainen ja että<br />

esitys tukee suomalaisen merenkulun kilpailukykyä suhteessa<br />

tärkeimpiin kilpailijamaihimme.<br />

Samaan aikaan, kun tonnistoverotuksen uudistamisella<br />

parannetaan suomalaisen kauppalaivaston kilpailukykyä ja<br />

turvataan sen tulevaisuus, on erittäin tärkeää, että kaikki tahot<br />

– valtiovalta mukaan lukien – kiinnittävät erityistä huomiota<br />

merenkulkualan koulutukseen ja sen uudistamiseen, siksi että<br />

meillä on jatkossakin riittävästi osaavia ja ammattitaitoisia merenkulkijoita.<br />

Suomi on aina ollut ja tulee tulevaisuudessakin<br />

olemaan riippuvainen merenkulustaan eikä meillä ole varaa<br />

menettää sitä muiden hoidettavaksi.<br />

Merenkulku on ala, joka tarjoaa mahdollisuudet työskennellä<br />

ja luoda ura täysin riippumatta siitä, millä paikkakunnalla<br />

työntekijä asuu. Suomalaiset merenkulkijat ovatkin jakautuneet<br />

tasaisesti koko <strong>Suomen</strong> alueelle. Siten merenkulkuelinkeinon<br />

menestymisellä ei ole merkitystä pelkästään rannikko- ja satamakaupungeille,<br />

vaan se voi luoda mahdollisuuksia myös niille<br />

paikkakunnille ja aloille, jotka muutoin kamppailevat rakenteellisissa<br />

ongelmissa.<br />

Lukijan ääni:<br />

MEK merimiehiä vai<br />

merimiehet MEKiä varten?<br />

Johtaja Henrik Liliuksen ei pidä syyllistää <strong>Merimies</strong>eläkekassan<br />

(MEK) asuinnoissa asuvia merenkulkijoita eläkemaksujen<br />

suuruudesta, sillä asuntoja ei alunperinkään rakennettu<br />

tuottamaan korkeinta<br />

mahdollista voittoa. Varsin<br />

pienellä vaivalla löytyy<br />

mm. Niilo Wällärin aikaisia<br />

kirjoituksia, joissa<br />

kehotetaan merimiehiä<br />

hakemaan asuntoja jo alhaisen<br />

vuokrankin vuoksi<br />

ja alhaisesta vuokrasta huolimatta ne antavat kohtuullisen tulon<br />

eläkekassalle sekä peittävät kustannukset (pääomakustannukset,<br />

verot, hoitokulut jne.), joten kassa ei kustanna niiden asumista,<br />

jotka asuvat kassan asunnoissa. Mikäli Niilo Wällärin nimi ei ole<br />

tuttu, suosittelen tutustumista Mikael Brunilan julkaisuun Näin<br />

luotiin eläkekassa.<br />

Korkeat eläkemaksut sekä korkeat vuokrat näyttävätkin olevan<br />

tie ylivertaiseen varainhoitoon. Tulee kuitenkin muistaa, että me<br />

itse, siis merimiesammatissa olevat ja olleet, olemme osallistuneet<br />

rakennuskustannuksiin maksamalla eläkettä. Toinen asia<br />

on, kannattaako rakennuttaa asuntoja, joissa merimiehillä ei ole<br />

varaa asua.<br />

Mitä taas johtaja Liliuksen mainitsemaan vastuulliseen kiinteistöhuoltoon<br />

tulee, sitä ei ainakaan edustaneet 1990-luvulla<br />

Ida Aalbergin tiellä tapahtuneet julkisivu-, ikkuna- sekä vieläkin<br />

nähtävissä olevat huoneistoremontit (ala-arvoista). Konkreettisia<br />

maksumiehiä merimiehet ovatkin huonosti hoidetuissa ja päällekkäisissä<br />

remonteissa MEKin toimintojen ulkoistamisella, sekä<br />

mahdollisesta epäonnistuneesta varainhoidosta.<br />

On harhaa luulla, etteikö tällainen esim. Pihlajamäessä pikavauhtia<br />

tapahtuva + 100 prosentin vuokrankorotus aiheuttaisi<br />

vastustusta vuokranmaksajissa sekä herättäisi lehdistön kiinnostuksen.<br />

Happi loppuu, jos syvälle ”dyykataan”, kuten sielläpäin varmasti<br />

tiedetään?<br />

Terveiset murheisiin, jäsen 77526<br />

Korkeat eläkemaksut<br />

sekä korkeat vuokrat<br />

näyttävätkin olevan tie<br />

ylivertaiseen varainhoitoon.<br />

<strong>Merimies</strong>eläkekassalla on omistuksessaan<br />

kymmeniä asuinkiinteistöjä 10 paikkakunnalla.<br />

Näissä kiinteistöissä on yhteensä<br />

1 300 vuokra-asuntoa.

Vastine Lukijan ääneen:<br />

<strong>Merimies</strong>eläkekassa on työeläkelaitos, jonka<br />

ensisijaisena ja oikeastaan ainoanakin tehtävänä<br />

on merenkulkijoiden eläketurvasta<br />

huolehtiminen.<br />

Merenkulkuelinkeinon maksamat eläkevakuutusmaksut<br />

ovat olleet vuosittain<br />

noin 55 milj. euroa. Tästä merenkulkijoiden<br />

osuus on puolet, eli noin 27,5 milj. euroa.<br />

Vuotuinen eläkemeno on kuitenkin noin<br />

110 milj. euroa. Näiden erotus rahoitetaan<br />

valtionosuudella, koko työeläkejärjestelmän<br />

yhteisestä potista, ns. vastuunjaosta mahdollisesti<br />

saatavalla hyvityksellä ja myös sijoitustoiminnan<br />

tuotoilla.<br />

Koska vakuutusmaksut eivät riitä lähellekään<br />

edes valtionosuuden kanssa vuotuisen<br />

eläkemenon kattamiseen, ovat sijoitustoiminnasta<br />

saatavat tuotot aivan välttämätön<br />

osa eläkkeiden rahoituksessa. <strong>Merimies</strong>eläkelaki<br />

samoin kuin muutkin yksityisten<br />

alojen työeläkelait ja niiden nojalla annetut<br />

viranomaisten määräykset velvoittavat sijoittamaan<br />

sen osan tuloista, joita ei tarvita<br />

vuotuisiin menoihin tuottavasti ja turvaavasti,<br />

jotta tulevat eläkkeet pystytään aikanaan<br />

maksamaan.<br />

<strong>Merimies</strong>eläkekassan sijoitustoiminta<br />

koostuu erilaisista instrumenteista, joita ovat<br />

mm. osake- ja rahastosijoitukset, kiinteistösijoitukset<br />

ja muut sijoitukset. Kiinteistösijoituksia<br />

ovat vuokrattavat asuintalot sekä liike-<br />

ja toimitilat. Sijoitustoiminnan tuottotavoite<br />

määritellään vuosittain yhteisesti koko yksityisen<br />

sektorin työeläkejärjestelmää varten.<br />

Tavoitteen mukaiset tuotot siirretään ns. eläkerahastoon<br />

tulevia eläkkeitä varten. Mikäli<br />

tästä mainitusta sijoitustoiminnan tuottota-<br />

voitteesta jäätäisiin systemaattisesti jälkeen,<br />

jouduttaisiin merenkulkijoilta perimään selkeästi<br />

nykyistä korkeampaa MEL-maksua.<br />

Eläkekassan sijoitusvarat kuuluvat nykyisille<br />

ja tuleville eläkkeensaajille. Sen vuoksi<br />

voidaan sanoa, että markkinavuokria selvästi<br />

edullisempi vuokrataso eläkekassan omistamissa<br />

asuinvuokrataloissa olisi kaikkien<br />

MEL-maksua maksavien sponsoroimaa<br />

asumista. Taloissa asuu myös koko joukko<br />

henkilöitä, jotka eivät ole enää vuosiin olleet<br />

merellä töissä sekä niitä, jotka eivät ole<br />

koskaan siellä olleetkaan. Kuuluisiko alempi<br />

vuokrataso heillekin?<br />

<strong>Merimies</strong>eläkekassan hallituksen vastuullinen<br />

linjaus ottaen huomioon perustehtävämme<br />

merimiesten eläkkeiden turvaamisessa<br />

on, että pyrimme asettamaan<br />

asuntojen vuokratason kohtuullisen käyvän<br />

vuokran tuntumaan. Korkeimpaan mahdolliseen<br />

voittoon ei <strong>Merimies</strong>eläkekassa pyri.<br />

<strong>Merimies</strong>eläkekassa ei voi minkään sijoituslajin,<br />

esim. asuntojen osalta menetellä toisin<br />

kuin mitä säännökset edellyttävät.<br />

Vastaavat linjaukset ovat muillakin työeläkelaitoksilla<br />

ja –yhtiöillä sikäli, kuin niillä<br />

enää on omistuksessaan vuokra-asuntoja.<br />

Monet ovat niistä viime vuosina jopa kokonaan<br />

luopuneet.<br />

Olemme pyytäneet asukaspalautteita<br />

viimeaikaisista asuintaloremonteista ja<br />

–saneerauksista. Palaute on ollut pääosin<br />

myönteistä. On selvää, että kaikki eivät koe<br />

asioita samalla tavalla. Suuri saneeraus vaatii<br />

asukkaalta aina pitkää pinnaa. Jonkun kohdalle<br />

voi myös osua todellisia virheitä, joita<br />

pyrimme vuositarkastusten yhteydessä huo-<br />

mioimaan. On tarpeen, että kaikki asukkaat<br />

kertovat niistä meille, jotta voimme vaatia<br />

urakoitsijoita ne korjaamaan.<br />

Henkilökohtaisella tasolla tunnemme toki<br />

myötätuntoa korotusten vuoksi. Erityisesti<br />

eläkeläisten kukkaroon asumiskustannukset<br />

saattavat tehdä melkoisen loven. Korotuksissa<br />

noudatamme ns. hyvää vuokraustapaa,<br />

eikä vuosittainen korotus ylitä sallittua 15<br />

prosenttia. Pyrimme kertomaan niistä hyvissä<br />

ajoin ennen ensimmäistä korotusta. Mikäli<br />

alueen keskimääräinen vuokrataso sattuisi<br />

vastoin ennakko-odotuksia alenemaan,<br />

mukautetaan korotusohjelma vastaamaan<br />

alentunutta tasoa.<br />

Kun <strong>Merimies</strong>eläkekassa 52 vuotta sitten<br />

perustettiin, oli maailma aivan toisenlainen.<br />

Tuolloin <strong>Merimies</strong>eläkekassan sijoitustoiminnan<br />

tuotot muodostuivat alushankintalainojen<br />

koroista ja asuntojen vuokrista. Työeläkkeitä<br />

koskevat vaatimukset sekä lait ja<br />

määräykset ovat muuttuneet huomattavasti<br />

Niilo Wällärin ajoista ja koko sijoitustoiminta<br />

on monimutkaistunut samalla, kun riskit<br />

ovat kasvaneet. <strong>Merimies</strong>eläkekassan hallitus<br />

ja me toimihenkilöt pyrimme hoitamaan<br />

merenkulkijoille kuuluvaa eläkevarallisuutta<br />

siten, että kaikki tulevatkin merieläkeläiset<br />

saavat sen eläkkeen, minkä he ovat työllään<br />

ansainneet ja mikä heille on laissa luvattu.<br />

Helsingissä 27.10.2008<br />

Helena Jaatinen, Toimitusjohtaja<br />

Henrik Lilius, Johtaja<br />

merimieseläkekassa<br />

11

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan<br />

jäänmurto on tästä eteenpäin innovaatiotoimintaa.<br />

Näillä perustein se puskee itsepintaisesti<br />

päätään, jos ei seinään, niin jäähän.<br />

Ministeriövetoinen <strong>Suomen</strong> talvimerenkulun<br />

hankkimista tutkinut työryhmä, joka<br />

perustettiin 1.4.2008 esittää, että perinteisten<br />

ja monitoimimurtajien palvelut<br />

kilpailutettaisiin asteittain alueellisena<br />

kilpailuna. Lisäksi tehtäisiin yhteistyötä<br />

Ruotsin kanssa jäänmurtopalveluiden hankinnassa.<br />

Ei vapaata kapasiteettia,<br />

miksi pitää kilpailuttaa?<br />

Muskettisotureissa veljesrakkaus ”kaikki<br />

yhden ja yksi kaikkien puolesta” ei näytä talvimerenkulun<br />

kohdalla pitävän paikkaansa.<br />

Jopa <strong>Suomen</strong> kuljetus- ja teollisuustyönantajat<br />

ihmettelivät ääneen ministeriön ehdotusta,<br />

josta käytiin keskustelua liikenne- ja<br />

viestintäministeriön tiloissa 16. lokakuuta.<br />

Esimerkiksi eräs Perämeren alueen teollisuuden<br />

toimijoista kyseenalaisti ministeriön<br />

alueellisen kilpailutuksen.<br />

”Maailmasta ei löydy vapaata kapasiteettia.<br />

Miksi pitää kilpailuttaa?”, hän kysyi.<br />

Alueellisen kilpailutuksen vaarana on,<br />

että jäänmurtokalusto jää ”nalkkiin” yhdelle<br />

alueelle, jolloin sitä ei ole mahdollisuutta<br />

12<br />

Kulkeeko jäänmurtaja innovaatioilla?<br />

Talvimerenkulun hoito, eli tilaus ja tuottaminen, näyttää saavan yhä tragikoomisempia piirteitä.<br />

Merimiehet, nyt se on kuulkaas sitten niin, että jäänmurtajakin kulkee innovaatioilla!<br />

Ennen sitä tosin puhuttiin ihan vain hevosvoimista.<br />

liikutella tarpeen mukaan. Jäänmurrosta voikin<br />

muodostua suorastaan hulvatonta, jos<br />

Perämeren rännejä murtaa vain muutama<br />

murtaja pahana jäätalvena. Kolarin kaivosta<br />

ollaan parhaillaan avaamassa, niin siinä ei<br />

jää silloin paljon kolise, vaan teollisuuden<br />

kuljetus kalisee.<br />

”Maailmasta ei löydy<br />

vapaata kapasiteettia.<br />

Miksi pitää kilpailuttaa?”<br />

”Muutosta muutoksen takia”<br />

Yksi musketti näyttääkin pitävän itsepintaisesti<br />

kiinni esityksestään, vaikka muut sitä<br />

toppuuttelevat. Työnantajapuoli esitti tilaisuudessa<br />

vahvasti, että talvimerenkulku on<br />

huoltovarmuutemme kannalta tärkeä asia ja<br />

osaaminen on pidettävä kotimaisissa hyppysissä!<br />

”Kilpailuttamisen ei tule olla itseisarvo<br />

sinänsä, vaan palvelut on turvattava”, totesi<br />

johtaja Olof Widén <strong>Suomen</strong> Varustamot<br />

ry:stä.<br />

Widénin mukaan jäänmurron ohjauksen<br />

tulisi olla yhdessä paikassa. Joku paikalla olleista<br />

totesikin nykyisen hankinnan olevan<br />

pitkälti näennäiskilpailua.<br />

”Kilpailua kilpailuttamisen takia, muutosta<br />

muutoksen takia”, hän lausui.<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n sopimussihteeri<br />

Klaus Lust muistutti paikalla olijoille, että<br />

ministeriön nykyisissä esityksissä ei ole<br />

turvattu <strong>Suomen</strong> lippua. Myös teollisuuden<br />

edustaja oli laittamassa kapuloita rattaisiin<br />

liian kiireellisille toimille.<br />

”Miksi tässä on niin hirveä kiire”, ihmetteli<br />

hän ministeriön esitystä.<br />

Kukaan tilaisuuteen osallistujista<br />

ei siunannut pöytään tuotua esitystä,<br />

vaan talvimerenkulun järjestämiseen<br />

toivottiin malttia ja pitkäaikaista varmuutta.<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n pääluottamusmies Rauno<br />

Mutkan mukaan paras vaihtoehto talvimerenkulun<br />

hoitoon olisi palvelusopimus.<br />

Alueellinen kilpailu voi johtaa vesiperään,<br />

mutta pitkällä palvelusopimuksella taataan<br />

jatkuvuus ja merenkulun ammattitaito kotimaassa.<br />

Talvimerenkulun turvaamiseksi tarvitaan<br />

yhteistyötä, jossa kaikki ovat yhden ja yksi<br />

kaikkien puolesta. Hätätilanteessa ei dynamiitti<br />

paljon auta. On oltava aikaa. Perämeren<br />

teollisuuden edustaja toi esille nykyisen<br />

esityksen hätiköinnin tunteen.<br />

”Miksi pitää polttaa vähäisiä henkisiä voimavaroja<br />

tämän asian tiimoilta?”<br />

Niin, miksi?

ITF-osastolla kolmen viikon painimatsi<br />

Kiinalaisille merimiehille työehtosopimus ja 99 289<br />

US dollarin palkkasaatavat<br />

Apulaiskoordinaattori Jan Örn tarkasti hongkongilaisen Idefix Bulker -aluksen<br />

8. lokakuuta illalla Kokkolan satamassa.<br />

Alus oli saapunut Kokkolaan 4. lokakuuta purkaakseen Jamaikalta tuodun alumiinisavilastin,<br />

ja lastatakseen sen jälkeen sahatavaraa Egyptiin vietäväksi. Aluksella<br />

oli 24 henkinen kiinalaismiehistö. Aluksen managerina toimii hongkongilainen<br />

Cosco Wallem -yhtiö ja aluksen omistaja on tanskalainen K/S Danskib 57<br />

-niminen yhtiö. Laivan rahtaaja on tanskalainen Lauritzen Bulkers .<br />

Tarkastuksessa ilmeni, että aluksella ei ollut minkäänlaista työehtosopimusta.<br />

Lisäksi miehistön alhaisista palkoista saatiin vain päällikön suullinen selvitys. Laivan<br />

omistajalle esitettiin välittömästi vaatimus hyväksyttävän työehtosopimuksen<br />

solmimisesta ja palkkojen maksamisesta solmittavan sopimuksen mukaisesti.<br />

Neuvotteluosapuoleksi ilmaantui Cosco Wallem Honkongista edustaen omistajia,<br />

jotka itse eivät tulleet esiin prosessin missään vaiheessa. Cosco Wallem ei<br />

suostunut solmimaan sopimusta, vaan ilmoitti tekevänsä sopimuksen hongkongilaisten<br />

liittojen kanssa, johon <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> (SMU) ei suostunut, koska alus<br />

oli Suomessa. Vastapuoli esitti myös väitteen, etteivät tarvitsisi sopimusta, koska<br />

heidän mielestään kyseessä ei olisi mukavuuslippulaiva. Lisäksi Cosco Wallem<br />

kertoi maksavansa miehistölle korkeampia palkkoja kuin mitä ”ITF-sopimuksissa”<br />

on säädetty. Yön aikana aluksen päällikölle olikin tullut ohjeet tehdä palkkataulukot,<br />

joissa piti ohjeen mukaan olla miehistön kuittaus. Kyseinen tekaistu<br />

palkkatosite esitettiinkin seuraavana päivänä Örnille.<br />

Laivan hitaan purkamis- ja lastaamistyön vuoksi SMU:n neuvottelijoille ITFkoordinaattori<br />

Simo Nurmelle ja ITF-apulaiskoordinaattori Jan Örnille jäi poik-<br />

keuksellisen paljon neuvotteluaikaa. Neuvottelujen kuluessa Cosco Wallem välillä<br />

suostui sopimuksen tekoon peruakseen taas aikeensa seuraavana päivänä.<br />

Kahden viikon neuvottelujen jälkeen aluksen omistaja kieltäytyi kategorisesti<br />

solmimasta sopimusta, jolloin SMU:lle ei jäänyt muuta mahdollisuutta, kuin<br />

asettaa alus saartoon iltapäivällä 22. lokakuuta. Paikalliset AKT:n ahtaajat antoivat<br />

tukensa saarrolle ja keskeyttivät laivan sahatavaralastauksen.<br />

Cosco Wallem suostuikin jo saman illan aikana solmimaan työehtosopimuksen<br />

ja maksamaan miehistön palkkasaatavat. Sopimukset solmittiin 23. lokakuuta<br />

aamupäivällä ja SMU purki saarron puolen päivän aikaan samana päivänä,<br />

koska aikaa oli vielä rahojen tulon odotteluun.<br />

Paikallinen laivameklari toimitti Tanskasta saapuneet rahat laivalle palkan<br />

maksua varten 28. lokakuuta aamupäivällä, jonka jälkeen USD 99 289 jaettiin<br />

miehistölle Örnin valvonnassa.<br />

Paikalla Kokkolassa koko ajan ollut laivan lastausta valvova supercargo oli joutunut<br />

tekemään havaintoja miehistön kieli- ja keittotaidosta; pyytäessään saada<br />

kahvia kyseinen herrasmies oli ohjattu laivan konehuoneeseen ja jokaisella aterialla<br />

oli ollut tarjolla riisiä sekä keitettyä kanaa kastikkeenaan saman kanan keitinliemi<br />

höyhenillä höystettynä.<br />

Simo Nurmi // ITF-koordinaattori // SMU<br />

Finnjet muistoissamme<br />

Tämä Merimiehen numero on sukeltanut merenkulun<br />

historiaan. Laivat, joilla tänä päivänä<br />

teemme työtä tai matkustamme, ovat huomisen<br />

historiaa. Vanhoja laivoja tulisikin vaalia, sillä siten<br />

niistä voivat nauttia myös tulevat sukupolvet.<br />

Toisin kävi kuitenkin GTS Finnjetille, jota ei<br />

enää ole. Vastaus kansan syvien rivien ääneen<br />

oli tyly. Merkittävä osa suomalaisen merenkulun<br />

historiaa huuhtoutui Intian valtameren aaltoihin.<br />

Finnjet säilyy niin merimiesten kuin suomalaisten<br />

mielissä. Ohessa Arskan toimitukseen<br />

lähettämä runo.<br />

Synnyit Suomessa – kuolit Intiassa<br />

Niin kaunis olit<br />

niin linjakas<br />

kun saavuit<br />

eteen silmiemme<br />

sinusta puhuttiin<br />

kuiskittiin<br />

nyt maailma avoin on<br />

olet voittamaton<br />

kuin tuuli<br />

kuljit yli Itämeren<br />

myrskyisän<br />

olit nuori<br />

olit paras<br />

valloitit sydämen<br />

Saksalaisen<br />

kuin kotiin<br />

saavuit laituriin<br />

Travemünden<br />

olit kuin osa perhettä<br />

sinuun tutustuin<br />

kun jo varttunut olit<br />

miljoonat merimailit<br />

taakse jättäneenä<br />

sinuun ihastuin<br />

kuljin mukanasi<br />

vuosia<br />

huolsin sydäntäsi<br />

uusin kuosejasi<br />

tunsin<br />

kuinka elit<br />

puhuit minulle<br />

hyvästelimme yhdessä<br />

Estonian ystävän<br />

niin myös sinä<br />

jatkoit matkaasi<br />

kohti omaa satamaa<br />

viimeistä<br />

vielä kerran auttaa sait<br />

ihmistä<br />

New Orleanissa<br />

sinua tarvittiin<br />

on kuohunta keulan nyt<br />

tauonnut iäksi..<br />

on päättynyt tarina laivan<br />

aidon Suomalaisen<br />

pyyhin kyyneleet<br />

silmistäin<br />

rannalla meren<br />

pohjoisen<br />

mutta kerran vielä<br />

näen sinut merellä<br />

laivojen..kulkijoiden<br />

jää hyvästi kultainen<br />

rautainen, FINNJET<br />

Arska<br />

13

Vuoden 2009<br />

LUOTTAMUSMIESKOULUTUS<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> SMU ry järjestää luottamusmiehiksi<br />

valituille omaa luottamusmieskoulutusta. Kurssit on<br />

tarkoitettu kaikille luottamusmiestehtävissä oleville.<br />

KURSSEILLE HAKEMINEN<br />

Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuslomakkeella.<br />

Lomakkeita saat luottamusmiehiltä,<br />

<strong>Merimies</strong>- <strong>Unioni</strong>n toimistoista ja <strong>Unioni</strong>n kotisivuilta:<br />

www.smu.fi > koulutus > luottamusmieskoulutus.<br />

LISÄTIETOJA<br />

kursseista ja muusta koulutuksesta:<br />

liittosihteeri Kenneth Bondas, puh. 040 456 0245<br />

KURSSIT:<br />

Grundkurs för förtroendemän 9.–13.2.2009<br />

Luottamusmiesten peruskurssi 9.–13.3.2009<br />

Luottamusmiesten täydennyskurssi 31.3.–1.4.2009<br />

Luottamusmiesten jatkokurssi 1.4.–8.5.2009<br />

Luottamusmiesten jatkokurssi 2.7.–11.9.2009<br />

Työsuojelun peruskurssi (pienet työpaikat) 15.–17.9.2009<br />

Fortsättningskurs för förtroendemän 1. 21.–25.9.2009<br />

Fortsättningskurs för förtroendemän 1. 29.9.–1.10.2009<br />

Luottamusmiesten täydennyskurssi 6.–7.10.2009<br />

Kompletteringskurs för förtroendemän 6.–7.10.2009<br />

Fortsättningskurs för förtroendemän 2. 19.–23.10.2009<br />

Fortsättningskurs för förtroendemän 2. 10.–12.11.2009<br />

14<br />

Vuoden 2008 luottamusmieskurssilaiset<br />

ryhmäkuvassa neuvottelupäivillä<br />

TuTusTu vuoden 2008 luottamusmieskurssilaisten<br />

upeaan esitteeseen osoitteessa:<br />

www.smu.fi > koulutus > luottamusmieskoulutus<br />

> Mitä luottamusmies tekee?<br />

SAK:n kulttuurirahaston<br />

apurahat vuodelle 2009<br />

SAK kulttuurirahasto julistaa vuoden 2009 apurahat haettaviksi.<br />

Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen<br />

yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät.<br />

Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät 24.11.2008 alkaen<br />

Kansan Sivistysrahaston KSR:n nettipalvelusta osoitteesta<br />

www.sivistysrahasto.com.<br />

Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus<br />

toimitetaan liitteineen 10.1.2009 mennessä hakijan<br />

omaan ammattiliittoon, eli <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>in osoitteella:<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>, John Stenbergin ranta 6, 00530<br />

Helsinki.<br />

SAK:n kulttuurirahasto on toiminut Kansan Sivistysrahaston<br />

yhteydessä erikoisrahastona vuoden 2007<br />

alusta lähtien. Jos hakijan ammattiliitolla on oma rahasto<br />

KSR:ssä, käsitellään hakemus myös sen apurahoja jaettaessa<br />

ilman eri hakemusta.<br />

Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n nettipalvelussa<br />

osoitteessa www.sak.fi viimeistään 25.2.2009<br />

sekä 11.3.2009 ilmestyvässä Palkkatyöläisessä ja 5.3.2009<br />

ilmestyvässä Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan<br />

saajalle myös henkilökohtaisesti.<br />

Lisätietoja antavat :<br />

Pirjo Vainio, puh. 020 774 0186, pirjo.vainio@sak.fi ja<br />

Hannu Rosengrén, puh. 020 774 0187<br />

Mutka ja Ervast jatkavat<br />

Varustamo liikelaitoksen pää-<br />

ja varapää luottamusmiehinä<br />

Varustamoliikelaitos Finstashipin pääluottamusmieheksi<br />

on valittu Rauno Mutka ja varapääluottamusmieheksi<br />

Mikko Ervast. Ehdolle ei asettunut muita ehdokkaita, joten<br />

Mutka ja Ervast valittiin suoraan ilman vaalia tehtäviin.<br />

Rauno ja Mikko kiittävät saamastaan luottamuksesta.<br />

Vuoden 2009 lehtietu<br />

palkansaajalehdistä<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenet saavat työväenlehtien tilauksista<br />

lehtiedun, jonka arvo määräytyy lehden ilmestymiskertojen<br />

mukaan.<br />

Lehtietu vuodelle 2009 on SAK:n suosituksen mukainen,<br />

eli 24 euroa vähintään 4 kertaa viikossa ilmestyville<br />

palkansaajalehdille, 18 lehtietu 3 kertaa viikossa ilmestyville<br />

palkansaajalehdille sekä 12 euron lehtietu vähintään<br />

kerran viikossa ilmestyville palkansaajalehdille.<br />

Myös verkossa julkaistavista palkansaajalehtien näköislehdistä<br />

lehtietu on puolet päälehden saamasta lehtiedusta.<br />

Muista mainita jäsenyydestäsi lehtitilausta tehdessäsi.

Pekka Teräväisen kokemus ja<br />

rautaiset neuvot olivat vaikeina<br />

aikoina tarpeen<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n entinen liittosihteeri Pekka Teräväinen<br />

palkittiin SAK:n kultaisella ansiomerkillä <strong>Merimies</strong>-<br />

<strong>Unioni</strong>n valtuuston kokouksessa 30. lokakuuta 2008.<br />

Lämminhenkisessä tilaisuudessa Pekkaa muistivat<br />

myös ammattiosastot, jotka antoivat hänelle kiitokseksi<br />

antaumuksellisesta ja hyvästä työstä New Yorkin matkan.<br />

Samassa tilaisuudessa <strong>Unioni</strong>n henkilökunta ojensi entiselle<br />

liittosihteerille oman muistamisensa.<br />

Pekkaa, jos ketä, voimme kiittää ansiokkaasta työstä<br />

<strong>Unioni</strong>n hyväksi. Oma vapaa-aika jäi usein toiseksi <strong>Unioni</strong>n<br />

tärkeiden tehtävien kutsuessa, sillä liittosihteerin kokemusta<br />

ja neuvoja tarvittiin monissa paikoissa. Pekan<br />

rauhallinen luonne, hyvät neuvottelutaidot ja rationaaliset<br />

ohjeet sekä päätökset olivat vaikeina aikoina tarpeen.<br />

Perinteiset jouluglögit<br />

Helsingin ja Turun toimistoilla<br />

Helsinki<br />

Perinteiseen tapaan tarjoamme jäsenillemme<br />

jouluglögit <strong>Unioni</strong>n Helsingin toimistolla<br />

(John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki).<br />

Pannu on kuumana perjantaina 12.12.2008<br />

klo 13.00 – 15.00. Tervetuloa!<br />

Turku<br />

Tervetuloa jouluglögille maanantaina 8.12.2008<br />

klo 11.00 –14.00 Turun toimistolle,<br />

Maariankatu 6 b. 5. krs.<br />

AUKIOLOAJAT JOULUN TIENOILLA<br />

Toimisto on suljettu 29.12.2008–4.1.2009.<br />

Toimisto on avoinna jälleen ma 5.1.2009 alkaen.<br />

maailman<br />

meriltä<br />

Koonnut: Juhani Artto<br />

ITF tarkasti Itämeren satamissa<br />

Lokakuun toisella viikolla Itämeren yhdeksän maan ja Norjan satamissa tarkastettiin<br />

251 aluksen työehdot. Tarkastusten tuloksena viiden laivan edustajat allekirjoittivat kansainväliset<br />

normit täyttävät työehtosopimukset ja kampanjaviikon lopulla neljän laivan<br />

edustajat vielä neuvottelivat työehdoista.<br />

Tarkastusten ansiosta merimiehille maksettiin 6 000 euron edestä rästipalkkoja. Neuvottelut<br />

120 000 euron rästipalkoista olivat kampanjaviikon lopulla kesken Suomessa.<br />

Kampanjan järjestivät Kuljetustyöläisten kansainvälinen liitto ITF ja sen Itämeren<br />

maissa ja Norjassa toimivat jäsenjärjestöt. Mukana olivat sekä merimiesten että satamatyöläisten<br />

ay-elimet.<br />

Mielenosoitus EU-maiden merimiesten työn puolesta<br />

Yli 1 200 merimiestä osallistui 14. lokakuuta Euroopan parlamentin rakennuksen edessä<br />

Brysselissä järjestettyyn mielenosoitukseen EU-maiden merimiesten työllisyyden ja<br />

työehtojen parantamiseksi. Protestiin on aihetta, koska moni eurooppalainen merimies<br />

on menettänyt työpaikkansa varustamoiden suosiessa matalapalkkamaiden työvoimaa.<br />

Näin on käynyt muun muassa Saksassa, vaikka maan päättäjät ovat muuttaneet saksalaisten<br />

varustamoiden verotuksen hyvin lieväksi.<br />

Mielenosoittajat luovuttivat Euroopan komission kuljetusasioiden komissaarille Antonio<br />

Tajanille Euroopan kuljetustyöläisten liiton ETF:n julistuksen. Siinä vaaditaan lisää<br />

työpaikkoja EU-maiden merimiehille, sosiaalisen polkumyynnin lopettamista sekä oikeutta<br />

sosiaaliturvaan ja turvallisiin työoloihin. Julistuksessa korostetaan myös tarvetta<br />

tiukentaa merenkulun sääntelyä.<br />

”EU:n merenkulkupolitiikasta puuttuu sosiaalinen ja koulutusta koskeva ulottuvuus”,<br />

Norjan merimiesliiton NSF:n Line Heimstad arvosteli Brysselissä.<br />

Tanskan lainsäädäntö syrjii ulkomaisia merimiehiä<br />

Tanskan kansainvälistä alusrekisteriä koskeva lainsäädäntö syrjii muiden EU-maiden<br />

merimiehiä, tanskalainen ammattiliitto 3F arvostelee. Noin 360 000 jäsenen liiton kuljetussektori<br />

organisoi muun muassa merimiehiä.<br />

Esimerkiksi EU:n jäsenmaan Puolan kansalaiset, jotka työskentelevät Tanskassa rekisteröidyillä<br />

kauppalaivoilla, eivät Tanskan lain mukaan ole oikeutettuja samoihin palkkoihin<br />

ja työehtoihin kuin tanskalaiset. Sama rajoitus koskee muidenkin EU-maiden<br />

merimiehiä. Sen sijaan heillä on oikeus tanskalaisen työttömyyskassan etuuksiin ja sairauspäivärahoihin.<br />

Myös ammatillinen keskusjärjestö LO on vaatinut Tanskan hallitukselta esitystä lainmuutokseksi,<br />

joka saattaisi määräykset sopusointuun EU-lainsäädännön kanssa. Saadakseen<br />

viranomaisiin vauhtia LO on lisäksi pannut vireille oikeusjutun Tanskan valtiota<br />

vastaan. Syrjivät määräykset ovat olleet voimassa jo kaksi vuosikymmentä.<br />

Painostus onkin luultavasti tuottamassa tulosta. Viranomaiset ovat valmistelemassa<br />

lainmuutosta, joskin he ovat kieltäytyneet antamasta tietoja suunnittelemiensa muutosten<br />

sisällöstä.<br />

Sotaisaa muistelua<br />

Yhdysvalloissa merimiesten ammattiliitto Seafearers Intrnational Union SIU täyttää tänä<br />

vuonna 70 vuotta. Kiteyttäessään järjestön historian muutamaan pääkohtaan liiton lehti<br />

Seafarers Log painottaa kauppa-alusten miehistön roolia sodissa.<br />

”Toinen maailmansota ei todellakaan ollut ainoa jakso, jolloin SIU astui kuvaan osana<br />

kansakunnan neljättä puolustushaaraa. Siitä lähtien merimiehet ovat luotettavasti<br />

vastanneet kutsuun ja toimittaneet tavarat perille – Koreasta Vietnamiin ja Persianlahden<br />

ensimmäiseen sotaan ja aina operaatio pysyvään vapauteen (Afganistanin sota) ja<br />

operaatio Irakin vapauteen asti.”<br />

Sotaisan muistelun jatkona lehti toteaa, että yhtä luotettavasti ja ammattitaitoisesti<br />

merimiehet ovat osallistuneet lukuisiin humanitaarisiin tehtäviin ympäri maailmaa ja<br />

että liitto puolustaa jäsentensä työllisyyttä osana Yhdysvaltojen työväenliikettä. Presidentinvaaleissa<br />

SIU tuki demokraattien ehdokasta Barack Obamaa.<br />

15

Luottamusmieskurssi 2008<br />

Kiljavan opisto ja Belek<br />

Luottamusmieskoulutus jakautuu kolmeen viisipäiväiseen osioon, joista kaksi ensimmäistä kävimme<br />

Kiljavan opistolla tutustuen merimieslakiin, työehtosopimukseen, palkanlaskentaan yms. tarvitsemiimme<br />

työkaluihin. Kalvosulkeiset olivat tiukat ja antoisat, kaikilla oli halu oppia ja kysymyksiä riitti loputtomiin.<br />

Teksti: Salli Hämäläinen<br />

Kolmannen osion toteuttamispaikan saimme<br />

valita itse, tosin budjetti oli tiukka ja<br />

oma osuus kustannuksista lankesi jokaiselle.<br />

Kurssipaikaksi valittiin Belekin kylä Turkissa,<br />

jonne suuntasimme syyskuun alussa<br />

sateisen kesän jälkeen.<br />

Aurinko paistoi, meri kimmelsi ja palvelu<br />

pelasi keskittyessämme luottamusmiehen<br />

eettisiin periaatteisiin. Herätimme varmaankin<br />

hilpeyttä liikkuessamme kansioinemme<br />

hotellin uima-altaalla keskustellen työpaik-<br />

16<br />

kakiusaamisesta ja häirinnästä. Opiskella<br />

voi muuallakin kuin luokkahuoneessa, varsinkin<br />

jos se sijaitsee kellarissa ja haisee<br />

homeelle niin kuin meille hotellista varattu<br />

tila. Niinpä jatkoimme keskusteluja aurinkotuoleissa<br />

välille veteen pulahtaen. Varsin<br />

miellyttävää!<br />

Vietimme kahdeksan päivää tiiviisti yhdessä<br />

opiskellen, uiden, syöden ja nauraen.<br />

Tutustuimme toisiimme, ystävystyimme,<br />

kävimme loputtomia keskusteluja niin luok-<br />

kahuoneessa kuin uima-altaan äärelläkin.<br />

Opiskelu saa olla hauskaa, haastavaa ja antoisaa!<br />

Marraskuun sateessa ja tuulessa on mukava<br />

muistella aurinkoista ja lämmintä viikkoa<br />

Turkissa, Belekin kylässä. Rusketus on<br />

haalistunut, arkinen työ jatkuu, mutta tunnelma<br />

ja muistikuvat säilyvät vahvoina pimeässä<br />

syksyssä!

Viimeinen sammuttaa turbiinit<br />

Taitaa olla oikeastaan sanonta: ”Viimeinen sammutta valot”, mutta tämä<br />

nyt sopii tähän, tuumii Aimo Myräkkä.Onpa myös sellainen sananlasku,<br />

kuin että: ”Niin katoaa maallinen kunnia”, tietää Aimo. Se on totta.<br />

Oikein on Aimoa riipaissut tämän legendan katoaminen. Myräkkä<br />

muistaa nuorena miehenä, kun jo rakennusvaiheessa asiasta kohistiin.<br />

Suomeen tulisi maailman nopein autolautta! Nyt mentäisiin kovaa ja<br />

komeasti! 70-luku oli rautaa.<br />

Alku oli kuitenkin mennä ihan plörinäksi, jos Aimo ihan oikein muistaa.<br />

Konemestareiden lakko taisi siirtää aiottua lähtöpäivää, vaan mitäpä<br />

tuosta. Liikkeelle päästiin aikanaan.<br />

Kun sitten lähdettiin, niin se tehtiin komeasti. Taisi olla koko Apulehden<br />

porukka, joka Finnjetillä ajeli Saksaan ja takaisin. Olivat vuokranneet<br />

koko laivan. Sitten saivat muuta matkustajat tulla, ja tulihan niitä.<br />

Hii-o-Hoi! Se oli aikaa se!<br />

Vähän taisi kirvellä, että menovesi oli ehtinyt kallistua rutkasti sitten<br />

1973 öljykriisin, sillä kun täysillä huokaistiin menemään, taisi löpöä palaa<br />

per sivu useammankin omakotitalon vuosikulutuksen verran. Komiasti<br />

mentiin parhaimmillaan yli kolmenkymmenen solmun vauhtia. Se<br />

oli aika haipakkaa!<br />

Vaikka olisi paatti ollut viimeistä sijaa myöten täynnä, ei markkoja<br />

varustamon taskuun jäänyt. Ja niitäkin piisasi aikojen saatossa. Enso-<br />

Gutzeit oli tilaaja, eikä tullut hyviä aikoja (Gut Zeit kun on hyvät ajat<br />

saksaksi) Sitten Finnjet ihan omanaan Effoan alla, ennen kuin Silja sen<br />

vei ja sitten Sillink (Silja/Tallink) ja kerkisipä vanha kunnon Sallykin olla<br />

tovin omistajana.<br />

Vaan kun ruvettiin oikein asiaan ryhtymään, kasvoi nopean lautan<br />

ympärille semmoinen porukka että! Kyllä Aimo sen muistaa - matkoja<br />

myytiin niin kuin omalle laivalle ja koluttiin jopa perhepiirit ja kaverit.<br />

Oli väki leimaantunut laivaan niin, ettei ennen eikä jälkeen ole moista<br />

nähty. Muutamilla paateilla ollaan oltu lähellä, mutta Finnjet oli omaa.<br />

Ja niin oli miehistökin.<br />

Vaikka joskus olikin aikamoista menoa – olihan Jetillä ihan oma henkilökunnan<br />

disco – niin aamulla oltiin tikkana toimissa. Hurjaa kyytiä<br />

mentiin ja tärinä oli mahtava. Grogilasitkin vaelsivat pitkin pöytää, ja<br />

matkustajat saivat juoman käden ulottuville joka toinen minuutti. Jos<br />

matkamies tai nainen erehtyi ottamaan neljän hengen hytin alimmalta<br />

kannelta, niin ensin jalat ristiin, kun vuoteet olivat kulmittain ja sitten<br />

koko yö hampaat kalisten kohti Saksaa tai Suomea. Ei kylmästä, mutta<br />

tärinästä.<br />

Hii-o-Hoi! Kovaa mentiin siis merillä.<br />

Vaan eipä maissakaan kuhnittu. Vilkkaasti ajettiin autot pois Katajanokalla.<br />

Sitten päästettiin jäteautot sisään ja täydet säiliöt ulos, pyykki<br />

pihalle ja tyhjää lavaa, muonaa ja konttia takaisin. Laivaa siivottiin ja<br />

Aimo<br />

Myräkkä<br />

lastattiin huippunopeasti ja ennen kun kerkisit kissaa sanoa, oli Finnjet<br />

jälleen täynnä ja matka toiseen suuntaan alkoi. No – totuushan on, että<br />

kyllä aikataulusta taidettiin lipsua muutamankin kerran. Mutta ennen<br />

kaikkea – yritys oli kova. Aimo muistaa sen hengen, joka laivassa oli<br />

päällä. Niin kova se on ollut, että yhä vanhat ”jettiläiset” tekevät matkoja<br />

yhdessä menneitä muistellen. Jotainhan siinä on täytynyt olla.<br />

Eihän kenenkään pussi kestä jatkuvaa tappiolla ajoa. Ei auttanut<br />

dieselit eikä uusi aikataulukaan. Ei tullut rahaa kirstun pohjalle. Ajeltiin<br />

hitaammin, ajeltiin Eestiin ja Pietariin sekä Rostockiin. Sitten ei ajeltu<br />

enää ollenkaan. Laiva vuokrattiin kerran Latviaan ja sitten mentiinkin<br />

2005 jo Amerikkaan asti, sinnekin vaan makaamaan asuntolaksi. Alkoi<br />

olla tien pää edessä, arveli Aimo noihin aikoihin suru puserossa.<br />

Taas vaihdettiin omistajaa sekä nimeä tiheään. Ehkä vielä kerran nousisi<br />

tuo legenda kun Fenix-lintu tuhkasta. Pantiinpa jopa italialaisen yleisneron<br />

nimi ahteriin. Tuli Finnjetistä Da Vinci, taisi olla huono koodi, sillä<br />

ei tullut tuostakaan mitään.<br />

Vielä yritettiin kerran ja joku jopa arveli saatavan laivan Suomeenkin,<br />

mutta eihän moisesta mitään tullut. Ei tainnut hintakaan olla paha, olisi<br />

laitettu vaikka Aurajokeen hotelliksi. Ei tullut kauppoja. Siinä monen silmä<br />

kostui, kun saatiin kuulla, että nyt on suunta Intiaan, eikä suinkaan paikallisten<br />

kansalaisten kuljettamiseen, josko väkeä siellä kyllä olisi piisannut<br />

tungokseen asti. Toista miljardia on kansaa Intiassa.<br />

Ei, sinne meni kohti kaukaisia rantoja, jossa paatit ajetaan vauhdilla<br />

nousuveden aikaan niin pitkälle kuin voidaan. Sitten alkaa lekalla takominen<br />

ja polttopillillä leikkuu. Työvoima on halpaa sielläpäin. Ei tainnut<br />

olla Jetin turbiinit enää kunnossa, kun kuvien mukaan eivät saaneet sitä<br />

kovinkaan pitkälle rantaan.<br />

Siellä se nyt on, surulliset mainingit liplattavat sen ruostuneeseen<br />

kylkeen ja kohta siitä on vain muisto jäljellä. Intialaiset siitä viis veisaavat,<br />

uskoo Aimo, mutta moni suomalainen – niin miehistö kuin vuosien<br />

aikana sillä matkanneet jäävät kaipaamaan tuota hienoa laivaa, joka oli<br />

legenda jo ennen vesillelaskuaan.<br />

Niinpä niin, tuumii Aimo. Ei ehtinyt edes kunnon ikään, paljon vanhempia<br />

seilailee maailman vesiä. Nostalgiset venäläiset paatit ovat taas<br />

täällä ja taitaa Rotterdam-vanhuskin tehdä matkoja. Että ei se ikä ole<br />

välttämättä mitään. Aimo itsekin on joskus menneisyydessä noilla purjehtinut.<br />

Olisi maailman merille sopinut hieman yli kolmikymmenvuotias<br />

Finnjetkin. Eihän se mikään ikäloppu ollut. On se niin sääli, että näin<br />

kävi, vaan myöhäistä on rypistää, kun…<br />

Lopuksi on Aimonkin todettava: Vahinko, mutta tehty mikä tehty.<br />

Aika kuitenkin kultaa muistot ja varmaa on, että Finnjet elää vielä kauan,<br />

ainakin Suomessa, uskoo Myräkkä.<br />

Merellä<br />

Aimo Myräkkä<br />

17

HELSINGIN SATAMAVALVOJAT<br />

pelkäävät työpaikkojensa puolesta<br />

Helsingin sataman alusliikennepalvelun<br />

työntekijät kokivat<br />

8. lokakuuta odottamattoman<br />

uutisen: Vuosaaren satamaan on<br />

perustettu uusi yritys, FL Port<br />

Services Oy, jonka on tarkoitus<br />

hoitaa uuden sataman alusliikennepalveluita.<br />

Nyt Helsingin satamavalvojien<br />

työsuhteiden jatko on<br />

vaakalaudalla ja he pelkäävät<br />

työpaikkojensa puolesta.<br />

Teksti ja Kuvat: Saana Lamminsivu<br />

Miksi<br />

hyvää liiketaloudellista tulosta tekevän<br />

sataman töitä pitäisi siirtää<br />

toisen yrityksen hoidettavaksi?<br />

18<br />

Helsingin satamalla menee hyvin,<br />

mutta työntekijät aiotaan ulkoistaa?<br />

Helsingin sataman järjestämässä tiedotustilaisuudessa<br />

alusliikennepalvelun työntekijät<br />

kuulivat sataman päälliköiltä syyskuussa toiminimen<br />

saaneesta FL Port Services Oy:stä.<br />

Monet Helsingin satamavalvojista pelkäävät<br />

nyt, että heille ei ole enää töitä vuodenvaihteen<br />

jälkeen tarjolla. Mitään varmuutta siitä,<br />

että uusi yritys työllistäisi, ei ole.<br />

Joillakin satamavalvojilla on vuosien työkokemus<br />

tehtävästään, <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />

jäsenellä Hannu Aaltosella esimerkiksi kymmenen<br />

vuotta. Heitetäänkö osaavat ammattilaiset<br />

nyt romukoppaan tai ulkoistetaan?<br />

Näyttääkin siltä, että perusteet salamyhkäisesti<br />

ja viime tingassa esille tuotuun siirtoon<br />

– uuteen yritykseen – jollakin tapaa ontuvat.<br />

Onko kyseessä ”ulkoistamisen pakko”?<br />

Aaltonen ihmettelee, miksi hyvää<br />

liiketaloudellista tulosta tekevän<br />

sataman töitä pitäisi siirtää toisen<br />

yrityksen hoidettavaksi. Yksi liipaisimella<br />

olevista ammattiryhmistä ovat alusliikennepalveluissa<br />

työskentelevät satamavalvojat.<br />

”Helsingin satamalla menee taloudellisesti<br />

hyvin. Esimerkiksi Länsisataman ja<br />

Sörnäisten sataman alusliikennepalvelut<br />

ovat olleet tuottoisia”, Aaltonen toteaa.<br />

Helsingin sataman alusliikennepalveluissa,<br />

eli matkustaja- ja tavaraliikenteessä,<br />

työskentelee 34 määräaikaista työntekijää.<br />

Heidän työsopimuksensa on voimassa vain<br />

31.12.2008 saakka. Vakituisen työsuhteen<br />

omaavia satamavalvojia Helsingin satamalla<br />

on vain 11. Suuri määräaikaisten työsuhteiden<br />

määrä sotii kaupunkien ja kuntien<br />

henkilöstöpolitiikkaa vastaan. Nyt vaarana<br />

on kaupan päälle ulkoistaminen. Helsingin<br />

satamalle jäisi alustavien suunnitelmien<br />

mukaan vain noin 10–15 työntekijää. On selvää,<br />

että Vuosaaren aloituksen myötä pelot<br />

työpaikkojen menetyksistä leijuvat ilmassa.<br />

Yllätysuutinen työntekijöille<br />

Satamavalvoja Aaltonen kertoo, että uutiset<br />

uudesta yrityksestä ja ulkoistukselta vaikuttavista<br />

toimista tulivat hänelle ja monelle<br />

muulle Helsingin satamavalvojalle yllätyksenä<br />

– vain muutamaa kuukautta ennen Vuosaaren<br />

sataman starttia. Aaltosen mukaan<br />

useille määräaikaisille satamavalvojille on<br />

lupailtu vuosien varrella suullisesti työsuhteiden<br />

jatkoa ja vakituisia työpaikkojakin,<br />

mutta nyt mikään ei näytä varmalta.<br />

”Helsingin kaupungin useat liikelaitokset<br />

tuottavat hyvää tulosta – niin myös satama,<br />

joten miksi pitää leikkiä työntekijöiden selkänahalla”,<br />

kysyy satamavalvoja Aaltonen.

ITÄKUSTIN AMMATTIOSASTO (007)<br />

Kotka, merenkulkijoiden perinteinen tyyssija, on Itäkustin osaston<br />

koti paikka. Osastoon kuuluu jäseniä Kaakonkulmalta, suurimmista<br />

kaupungeista mainittakoon esimerkiksi Mikkeli, Kuopio, Hamina ja Kotka.<br />

Tuhannet laivat ja merimiehet ovat lähteneet<br />

Kotkan satamasta kohti maailman meriä<br />

vuosikymmenten saatossa ja niin myös<br />

vielä tänäkin päivänä. Itäkustin osastolaisia<br />

työskentelee kaikilla laivatyypeillä, kuten esimerkiksi<br />

matkustaja- ja rahtilaivoilla, pientonnistossa<br />

ja kotimaan matkustaja-alusliikenteessä.<br />

Itäkustin osasto on perustettu vuonna<br />

1986. Osastoon kuuluu noin 700 jäsentä ja<br />

jäsenmäärä on pysynyt tasaisena vuodesta<br />

toiseen. Moni varmasti pohtii, mistä erikoinen<br />

nimi ’Itäkusti’ juontaa. Nimen keksijä<br />

ja ”äiti” on osaston pitkäaikainen rahastonhoitaja<br />

Jatta Moilanen, joka toimi myös<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n toimitsijana ja ITF-tarkastajana.<br />

Itäkustin osaston kokoukset pidetään<br />

pääsääntöisesti Kotkassa <strong>Merimies</strong>palvelutoimiston<br />

tiloissa. Kotkan satamaliikenne<br />

on kasvanut viime vuosina erittäin voimakkaasti.<br />

Merimiehille on tärkeää järjestää<br />

neuvontaa, mutta myös harrasteita laivoille<br />

ja satamiin. Tuen ja neuvonnan merkitys ei<br />

ole vähentynyt. Itäkusti tekeekin tiivistä yhteistyötä<br />

Mepan kanssa ja vuosien varrella<br />

Kotkassa on toteutettu useita merimiesten<br />

Yhteystiedot:<br />

Puheenjohtaja, Anu Ryökkynen<br />

puh. +358 50 517 0064,<br />

s-posti: anu.ryokkynen@gmail.com<br />

Kevät- ja syyskokoukset on järjestetty pääsääntöisesti osoitteessa:<br />

Kirkkokatu 18, Kotka<br />

Itäkustin osaston kotisivut:<br />

www.smu.fi > ammattiosastot > 007 Itäkustin osasto<br />

ammattiosastot<br />

työoloja ja työssä viihtyvyyttä parantavia<br />

hankkeita.<br />

Kotkassa sijaitsee myös merimieskoulu<br />

sen korkeimmalla ja komeimmalla kohdalla,<br />

Pookinmäellä. Kotkan kantasatamaan<br />

vast’ikään avattu Merikeskus Vellamo ja siinä<br />

sijaitseva tietokeskus ovat saaneet suuren<br />

suosion ja levittävät merenkulun tietoutta<br />

myös maan rajojemme ulkopuolelle.<br />

Itäkustin osastolla on pitkät perinteet<br />

Kotkassa. Osasto harjoittaa normaalia kokoustoimintaa,<br />

järjestää talkoita ja osallistuu<br />

merimiesten edunvalvontaan sekä virkistystoimintaan.<br />

Itäkusti on myös mukana SAK:n<br />

paikallistoiminnassa. Riennoista pikkujoulut<br />

ja Kotkan Meripäivät ovat vuosittainen<br />

traditio.<br />

Osasto tiedottaa kokouksistaan omilla<br />

kotisivuillaan, jossa on esillä myös muita<br />

ajankohtaisuutisia. Sääntömääräisistä kevät-<br />

ja syyskokouksista ilmoitetaan lisäksi <strong>Merimies</strong>-lehdessä.<br />

Paikallislehdissä on myös tarpeen<br />

mukaan tietoa osaston toiminnasta tai<br />

muista ajankohtaisista aiheista. Jäseneduista<br />

merkittävin on osaston oma mökki Haminan<br />

Pyötsaaressa, jota jäsenet voivat vuokrata<br />

käyttöönsä.<br />

Sihteeri, Kari Tossavainen<br />

puh. 045-121 6699 tai 040-055 7959<br />

s-posti: kari.tossavainen@pp.inet.fi<br />

Ota yhteyttä osaston yhteyshenkilöihin tai tule<br />

mukaan kokouksiin tai muuhun toimintaan!<br />

Osallistumismahdollisuudet ovat moninaiset ja<br />

toimintaan kaivataan lisää uusia, aktiivisia ihmisiä!<br />

19

20<br />

Liitto MasterCard<br />

– yksi kortti, monta etua<br />

Hanki nyt oman liittosi näköinen Liitto MasterCard -kortti,<br />

johon sisältyy kansainvälisen maksuaika- ja luottokortin tarjoamat edut:<br />

• 1 000 – 5 000 euron luottoraja päivittäisostoksia ja suurempiakin hankintoja varten<br />

• korotonta maksuaikaa keskimäärin 30 päivää<br />

• käteisnostot sekä kotimaassa että ulkomailla<br />

• Internet Ostoturva -vakuutus ja Kodinturva-vakuutus<br />

• Avainasiakkaanamme saat kortin ilman vuosimaksua<br />

Hae korttia verkkopankissa osoitteessa www. nordea.fi tai liittosi jäsenetusivujen kautta.<br />

Lisätietoja saat Asiakaspalvelusta 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20.<br />

MasterCard-korttiluoton todellinen kulut huomioiva vuosikorko on 15,29 % (10/2008). Laskennassa<br />

on käytetty 3 kk euriborkorkoa, 7,5 %:n marginaalia sekä 2 000 euron käytössä olevaa<br />

luottoa. MasterCard-luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Vakuutukset myöntää vakuutusyhtiö<br />

AIG Europe S.A. (sivuliike).<br />

Teemme sen mahdolliseksi

Ledare:<br />

Logistikbranschens fackförbund<br />

skulle bli ett storförbund för transportbranscherna<br />

I våras bads professor Harri Melin utreda<br />

samarbetet mellan transportförbunden och<br />

de framtida behoven. Utredningen blev klar i<br />

höstas och den 9 oktober presenterade Melin<br />

resultatet för transportförbundens styrelser<br />

i Helsingfors. Hans budskap till styrelserna<br />

var tydligt: han föreslår att ett storförbund för<br />

transportbranschen grundas för att trygga och<br />

förbättra bevakningen av medlemmarnas intressen<br />

i dagens snabbt föränderliga värld.<br />

Transportförbunden<br />

brottas ofta<br />

Logistikbranschens<br />

fackförbund skulle<br />

också stärka avtalsverksamheten<br />

och solidariteten<br />

mellan förbunden<br />

ytterligare.<br />

med samma problem.Transportkedjan<br />

har många<br />

liknande funktioner<br />

och samarbetet<br />

mellan de olika<br />

förbunden är idag<br />

vardag. Förutom<br />

Finlands Sjömans-<br />

Union deltog Bil- och Transportbranschens<br />

Arbetarförbund AKT, Post- och logistikbranschens<br />

union PAU, Lokmannaförbundet<br />

VML, Järnvägstjänstemannaförbundet RVL,<br />

Luftfartsunionen IAU samt Finlands Flygvärdinne-<br />

och Stewardförening SLSY i Melins utredningsarbete.<br />

Logistikbranschens fackförbund som utredningsman<br />

Melin föreslår ska grundas skulle<br />

samla över 100 000 transportarbetare i ett<br />

gemensamt förbund! Myndigheterna skulle<br />

helt klart lyssna noga på ett sådant storförbund<br />

och medlemmarna skulle bilda en obruten<br />

kedja i transportsektorn.<br />

Som verksamhetsmodell för logistikbranschens<br />

fackförbund föreslår Melin en sektormodell,<br />

där respektive sektor ansvarar för sin<br />

egen avtalsverksamhet. Det vore ett logiskt sätt<br />

att arbeta, d.v.s. att sjöfartssektorn ansvarar för<br />

sjömännens intressebevakning, luftfartssektor<br />

för luftfarten, bilsektorn för förarnas intressen<br />

och så vidare. Möjligheterna att få experthjälp<br />

av t.ex. jurister skulle också blir lättare i ett storförbund.<br />

Fackförbunden behöver dessutom<br />

en effektivare medlemsanskaffning och marknadsföring.<br />

Där skulle storförbundet ha starka<br />

resurser att erbjuda.<br />

Logistikbranschens fackförbund skulle också<br />

stärka avtalsverksamheten och solidariteten<br />

mellan förbunden ytterligare. Transportförbunden<br />

har ju i flera kollektivavtalsrundor följt<br />

gentlemannaavtalet ”man lämnar inte en kompis”.<br />

I ett storförbund skulle möjligheterna att<br />

påverka i sociala frågor vara betydligt bättre än<br />

idag och förutsättningarna för att utveckla den<br />

internationella verksamheten skulle också vara<br />

bättre. Personalen i transportbranschen, om<br />

någon, stöter ju på internationella svårigheter<br />

både på gott och ont.<br />

På mötet med transportförbundens styrelser<br />

presenterade utredningsman Melin snabba<br />

åtgärder för att inleda arbetet med att bilda<br />

ett nytt förbund. Melin föreslog att förbunden<br />

skulle tillsätta arbetsgrupper redan i början av<br />

2009. Däremot har han inte satt någon tidsgräns<br />

för storprojektet.<br />

Sjömans-Unionens fullmäktige behandlar<br />

Melins utredning redan på höstens möte och<br />

beslutar om fortsättningen. Under hösten kan<br />

vi alltså få se de första stegen till en stor förändring<br />

i Unionens historia.<br />

Kenneth Bondas<br />

förbundssekreterare<br />

kenneth.bondas@smu.fi<br />

18<br />

INNEHÅLL:<br />

27 I maskinrummet och<br />

kollastrummen<br />

30 Isbrytning:<br />

Det finns ingen tillgånglig<br />

kapacitet, varför skall man få<br />

konkurrensutsätta?<br />

32 Förtroendemannautbilgning<br />

år 2009<br />

32 Kollektivavtalet och 99 289<br />

USD i innestående lön<br />

åt kinesiska sjömän!<br />

35 Sista ut stänger turbinerna<br />

37 Östkustavdelningen<br />

presenterar sig<br />

21

IAU<br />

PAU<br />

SMU PAU<br />

MUSLSY<br />

KTAKTVML<br />

LSYRVL<br />

22<br />

RVL<br />

Text och bilder: Saana Lamminsivu<br />

Transportförbunden fattade i februari beslut<br />

om att inleda en utredning av hur samarbetet<br />

mellan förbunden kunde intensifieras. Sociologiprofessor<br />

Harri Melin från Åbo Universitet<br />

gavs i uppdrag att göra utredningen.<br />

Följande förbund deltog i projektet: Bil- och<br />

Transportbranschens Arbetarförbund AKT,<br />

Luftfartsunionen IAU, Post- och logistikunionen<br />

PAU, Järnvägstjänstemannaförbundet<br />

RVL, Finlands Flygvärdinne- och Stewardförening<br />

SLSY, Finlands Sjömans-Union och<br />

Lokmannaförbundet VML<br />

Världens förändras och<br />

fackföreningsrörelsen med den<br />

Det att världen förändras har satt press på att<br />

också fackföreningsrörelsen borde förändras.<br />

Vad skall man göra då den internationella<br />

konkurrensen om arbetskraften hårdnar<br />

De sju transportförbund som deltog i samarbetsutredningen<br />

har ca 106 000 medlemmar och 300 fackavdelningar. Förbunden<br />

tecknar ca 30 kollektivavtal. Med arbetslöshetskassorna<br />

medräknat har förbunden över 110 anställda.<br />

hela tiden? Många har personligen tvingats<br />

uppleva effekterna av det såkallade Kinafenomenet.<br />

“Hur kan man trygga och effektivera medlemmarnas<br />

intressebevakning i ett läge där<br />

verksamhetsförutsättningarna ändras snabbt<br />

och där tidigare strukturer och handlingssätt<br />

inte längre räcker till”, sammanfattade utredningsman<br />

Harri Melin fackförbundens<br />

framtida utmaningar.<br />

Transportförbunden initierade utred-<br />

VML Utredningsmannen föreslår att<br />

transportförbunden slås samman till<br />

ningsarbetet för att kunna svara på den<br />

frågan. Utredningen baserar sig på forskningsmaterial<br />

och statistisk information<br />

samt intervjuer med förbundens ledning,<br />

styrelser och medlemmar. Fackförbundsrörelsens<br />

20 år gamla verksamhetsformer<br />

behöver moderniseras. Förändringar i samhället<br />

och arbetslivet återspeglar sig snabbt i<br />

medlemmarnas vardag.<br />

”Arbetets världsomspännande rörlighet<br />

är nu större än någonsin”, konstaterade Melin.<br />

Att möta utmaningarna i främsta ledet<br />

Transportförbunden har ofta fått gå de förändringar<br />

som globaliseringen medför till<br />

mötes i främsta ledet. Transportmedel, allt<br />

från fartyg, långtradare och lok till flygplan,<br />

kan snabbt och lätt flyttas från ett land till<br />

ett annat. I många av transportförbunden<br />

kämpar man<br />

inom intressebevakningen<br />

idag med samma problem.<br />

”Transportförbundens<br />

strukturer och funktioner är<br />

väldigt likartade”, sammanfattade<br />

Melin intervjusvaren.<br />

I och med internationaliseringen har<br />

stora och omvälvande förändringar ägt rum<br />

också på hemmaplan under de senaste åren.<br />

Två stora förbund har uppstått inom FFC:<br />

Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena<br />

JHL och Servicefacket PAM.<br />

Och det tredje, Teknologifacket TEAM, beräknas<br />

inleda sin verksamhet i början av<br />

2010. På arbetsgivarsidan bildades för ett<br />

antal år sedan Finlands Näringsliv EK som<br />

en takorganisation för 35 medlemsförbund.<br />

Också inom sjöfarten har det intensifierade<br />

samarbetet kunnat skönjas under året. Rederierna<br />

i Finland r.f. inledde sin verksamhet i<br />

början av juni.<br />

Också för transportförbunden innebär<br />

de nya stora förbunden nya utmaningar. På<br />

andra sidan av förhandlingsbordet sitter allt<br />

större ”enheter”. Ändringarna syns också<br />

i medlemmarnas vardag. Livsrytmen har<br />

ändrats under de senaste 20 åren. Balansgången<br />

med att få arbete och familj att gå<br />

ihop i vardagen gör att det inte längre finns<br />

lika mycket tid tillgänglig för att sitta i möten<br />

som tidigare. Utredningsman Melin anser<br />

att fackföreningsrörelsens verksamhetssätt<br />

bör följa med i utvecklingen.<br />

”Den starka gemenskapen håller inte på<br />

att försvinna, den bara ändrar form”, konstaterade<br />

han.<br />

Fram för större lokala nätverk och<br />

förtroendemannanätverk!<br />

Utgående från undersökningen anser Melin<br />

att fackavdelningarna är viktiga aktörer<br />

och att deras roll bör förstärkas ytterligare.<br />

Av transportförbunden är det bara AKT som<br />

i nuläget har ett riksomfattande nätverk av<br />

lokalkontor. Också förtroendemännen spelar<br />

en central roll när det gäller att hitta lösningar<br />

på arbetslivets nuvarande och framtida<br />

utmaningar. Ett heltäckande nätverk av förtroendemän<br />

och lokalkontor gör att intressebevakningen<br />

blir ännu effektivare.<br />

”Transportförbunden har i nuläget ca<br />

1200 förtroendemän”, har Melin räknat ut.<br />

Snabba ryck kommer i framtiden att i<br />

ännu högre grad vara en del av vardagen i<br />

arbetslivet. Detta kräver mera resurser.<br />

”Underleverantörer har under de senaste<br />

åren använts i allt större utsträckning och

Utredningsman, professor Harri Melin, föreslår att sju transportförbund<br />

slås samman till Logistikbranschens fackförbund. Torsdagen den 9.10.2008<br />

presenterade Melin sin rapport om hur samarbetet kan intensifieras för<br />

transportförbundens styrelser i Helsingfors.<br />

LOGISTIKBRANSCHENS FACKFÖRBUND<br />

inget tyder på att denna tendens skulle avta”,<br />

berättade utredningsmannen.<br />

Det är viktigt att snabbt kunna reagera på<br />

förändringar. Melin anser att ett stort transportförbunds<br />

röst skulle ha lättare att göra<br />

sig hörd, såväl inom FFC som inom det samhälleliga<br />

beslutsfattandet.<br />

Inom det stora förbundet skulle<br />

avtalsverksamheten skötas sektorsvis<br />

Som svar på de ovannämnda utmaningarna<br />

föreslår Melin i sin utredning att de sju<br />

transportförbunden slås samman till Logistikbranschens<br />

fackförbund som skulle representera<br />

över 100 000 medlemmar. Han<br />

föreslår att detta genomförs med hjälp av en<br />

sektormodell där varje sektor ansvarar för<br />

sin egen avtalsverksamhet. Som exempel<br />

föreslår Melin sektorer för biltrafik, luftfart,<br />

sjöfart, postverksamhet och järnvägstrafik.<br />

“Logistikbranschens nya fackförbund<br />

skapar en aktör inom logistikbranschen med<br />

över 100 000 medlemmar. Genom att omfatta<br />

tusentals aktiva stärker det avtalsverksamheten<br />

och solidariteten, intensifierar<br />

den internationella intressebevakningen och<br />

ökar medlemmarnas samhälleliga påverkningsmöjligheter”,<br />

menade utredningsman<br />

Harri Melin.<br />

I projektets följande skede kommer styrelserna<br />

för de förbund som deltar i projektet att<br />

ta ställning till Melins rapport, varefter varje<br />

förbund fattar beslut om sin medverkan .<br />

Transportförbundens styrelser i Helsingfors. Utredningsman Harri Melin<br />

Sjömans-Unionen deltar i<br />

utvecklandet av samarbetet<br />

mellan transportförbunden<br />

Vid sitt möte den 30–31.10 i Helsingfors fattade<br />

Sjömans-Unionens fullmäktige beslut om<br />

att delta i utvecklandet av samarbetet mellan<br />

transportförbunden.<br />

Utredningsman Harri Melin deltog i<br />

fullmäktigemötet fredagen den 31.10.2008<br />

där han presenterade utredningens resultat<br />

för fullmäktige. Efter att frågan diskuterats<br />

mångsidigt fattade fullmäktige beslut om att<br />

delta i projektet.<br />

Sjömans-Unionen blev därmed det första<br />

transportförbundet vars styrelse fattade beslut<br />

om att delta i utvecklandet av samarbetet.<br />

Målsättningen med projektet är att utreda<br />

förutsättningarna för att bilda ett nytt fackförbund<br />

för logistikbranschen.<br />

TITTA PÅ BILDER FRÅN<br />

TRANSPORTSFÖRBUNDENS<br />

STYRELSERS MÖTE 9.10.2008:<br />

www.smu.fi > på svenska ><br />

kommunikation > utredning om<br />

transportförbundens samarbete<br />

23

Text: Eero Hietalahti, Saana Lamminsivu, Esko Malmi • Bilder: Esko Malmi<br />

Finlands Sjömans-Unions verksamhet var i början<br />

starkt förknippad<br />

med ångfartygen<br />

De krävande och tunga arbetsförhållandena i fartygens maskinrum var<br />

säkert en av de krafter som fick sjömännen att organisera sig. Sjömans-<br />

Unionens föregångare ’Helsingfors Sjömans och Eldare förening’ bildades<br />

1916. Under de första verksamhetsåren ändrades Unionens namn ett<br />

antal gånger och förbundet gick länge under namnet ’Finlands Sjömans<br />

och Eldare Union’. Det nuvarande namnet ’Finlands Sjömans-Union’<br />

infördes 1935.<br />

Från hästskjutsar till ångkraft<br />

– hur ångfartygstrafiken tog sin början<br />

i Finland<br />

Det första ångfartyget som siktades vid den<br />

finska kusten var Samuel Owens S/S Stockholm<br />

som tuffade över från Sverige till Aura<br />

ås mynning år 1821. Samma år besökte<br />

Stockholm också Helsingfors. Ångfartyget,<br />

som var den nya tidens färdmedel, gjorde<br />

alldeles säkert ett oförglömligt intryck på<br />

1800-talets människor som var vana att, istället<br />

för med motorkraft, färdas med hästkraft<br />

från ett ställe till ett annat.<br />

Vägarna och landsbygdens kärrvägar var<br />

anspråkslösa. Att transportera industrigods<br />

längs dem var arbetsamt och besvärligt. Sågägarna<br />

Nils Arppe och Johan Hackman såg<br />

tidigt ångkraftens möjligheter och byggde<br />

1833 Finlands första ångfartyg Ilmarinen i<br />

byn Puhos i Kides. (Skovelhjulbogserarens<br />

ångpanna och maskin anskaffades från S:t<br />

Petersburg.) Ilmarinen var ett träfartyg som<br />

bogserade brädpråmar från sågarna i Saimenområdet<br />

till Joutseno och Lauritsala.<br />

Samma år som Ilmarinen byggdes kunde<br />

man i Helsingfors bevittna ett ovanligt ångfartyg<br />

och ett ”kejserligt skådespel”. Det ryska<br />

kejsarparet avlade 1833 en visit i Helsingfors<br />

med ångjakten Ishora. Än idag står mitt<br />

24<br />

på Salutorget en stor obelisk, “Kejsarinnans<br />

sten”, som minnesmärke över detta besök.<br />

Det första ångfartygsrederiet i Åbo<br />

Efter att Ilmarinen byggts tog ångfartygsverksamheten<br />

fart även på andra håll i Finland.<br />

Finlands första ångfartygsrederi Åbo<br />

Ångfartygs Bolag grundades i Åbo 1835. Rederiets<br />

första fartyg döptes till Furst Menschikoff<br />

efter Finlands generalguvernör. Fartyget<br />

började gå i linjetrafik på Stockholm och senare<br />

började fartyget Storfursten trafikera på<br />

S:t Petersburg.<br />

I början gick ångfartygen huvudsakligen i<br />

passagerartrafik. Jämfört med segelfartygen<br />

var ångfartygen dyra att anskaffa och de kunde<br />

inte ta lika mycket last som ett segelfartyg<br />

av motsvarande storlek. I början litade man<br />

inte helt på ångfartygens motorer, utan i enlighet<br />

med den tidens gällande bestämmelser<br />

var fartygen utrustade med rigg och segel<br />

ifall motorerna skulle krångla. Ångfartygens<br />

frammarsch var inte speciellt fartfylld. I och<br />

med att järnvägen till S:t Petersburg stod<br />

klar på 1870-talet gjorde konkurrensen mellan<br />

olika transportmedel att teknologins utveckling<br />

gick långsamt i Finland.<br />

Vid slutet av 1870-talet var antalet ångfartyg<br />

endast några procent jämfört med<br />

segelfartygen. Ångfartygen trafikerade på<br />

insjöarna och på Östersjön. Ångfartygen bidrog<br />

dock med något nytt till den inhemska<br />

sjöfarten, något som inte funnits tidigare,<br />

nämligen linjetrafik. I motsats till segelfartygen<br />

var ångfartygens framfart inte beroende<br />

av vinden.<br />

Finlands viktigaste ångfartygsredare<br />

Då 1900-talet närmade sig började ångfartygens<br />

antal stiga, samtidigt som ångfartygen<br />

i allt större utsträckning började användas<br />

också för fraktfart. Det legendariska rederiet

Så här ska en regatta se ut! Ångfartygen Otso på väg.<br />

FÅA, Finska Ångfartygs-Aktiebolag, grundades<br />

i Helsingfors 1883. Rederiet växte till sig<br />

och blev landets viktigaste ångfartygsrederi.<br />

En gång i tiden fungerade FÅA:s fartyg till<br />

exempel som emigrantfartyg som transporterade<br />

emigranter till Hull. Därifrån tog<br />

sig de finska emigranterna sedan vidare till<br />

andra sidan Atlanten med utländska fartyg.<br />

En fingervisning om hur många som gav<br />

sig av ger det faktum att FÅA ännu i början<br />

av 1910-talet årligen transporterade nästan<br />

19 000 emigranter till Hull. Rederiets fartyg<br />

trafikerade dock också längre bort, på de sto-<br />

ra världshaven. En av destinationskontinenterna<br />

var Sydamerika dit fartygen trafikerade<br />

efter att två andra rederier gått samman med<br />

FÅA.<br />

Vintersjöfarten orsakade de finska ångfartygen<br />

huvudbry ända från början. Staten lät<br />

bygga den första ångdrivna isbrytaren kring<br />

1890. Isbrytaren Murtajas konstruktion lämnade<br />

dock mycket övrigt att önska eftersom<br />

den ofta själv fastnade i isen. Inom den finska<br />

isbrytningen drog man nytta av de erfarenheter<br />

som gjorts på de Stora Sjöarna i Amerika.<br />

Framför allt intresserade sig finländarna för<br />

bogpropellerlösningar. År 1890 beställdes<br />

en ny isbrytare av amerikansk typ från England.<br />

Isbrytaren fick namnet Sampo och var<br />

alltså en namne till den Sampo-isbrytare som<br />

numera är öppen för turister i Kemi.<br />

I takt med att vintersjöfarten utvecklades<br />

tog sig några affärsmän från Åbo vind i seglen<br />

och grundade ett nytt rederi; Ångfartygs<br />

Aktiebolaget Bore. Året var 1897. ”Bore” betyder<br />

Nordanvindens och vinterstormarnas<br />

herre och man hoppades att namnet skulle<br />

vara ett gott omen. Rederiets första fartyg<br />

25

hette också Bore och det var byggt för vintersjöfart.<br />

Efter detta trafikerade rederiets<br />

ångfartyg på världshaven och bolaget växte<br />

till Åbos största ångfartygsrederi.<br />

En annan legendarisk ångfartygsredare<br />

var Antti Wihuri från Gustavs som ägde tre<br />

rederier. Det första grundade han i Brahestad<br />

och de två följande i Helsingfors. Sin största<br />

flotta, som omfattade ca 25 fartyg, hade han<br />

under den andra rederiperioden. Alla dessa<br />

fartyg hade namn som började med Wi och<br />

än idag pratas det om till exempel Wihuris<br />

Winha I och II-fartyg, om Wikla eller Wapu.<br />

År 1946 grundade Wihuri rederiet Finska<br />

Tankfartygs Ab som många sjömän kommer<br />

ihåg.<br />

Ett annat mer än legendariskt rederi som<br />

många sjömän kommer ihåg var Henry Nielsen<br />

som från och med 1940-talet går under<br />

namnet Ab Henry Nielsen Oy. Många sjömän<br />

kan berätta historier från Nielsentiden och<br />

det lönar sig att be dem berätta dem själva.<br />

26<br />

På Åland verkade Gustaf Erikson och<br />

Algot Johansson inom ångfarten och på<br />

”toppen” av tankfartygen. Även om Erikson<br />

främst är känd för sina segelfartyg så hade<br />

han också ett flertal ångfartyg. Algot Johansson<br />

å sin sida grundade det legendariska<br />

Rederi Ab Sally som blev Finlands största<br />

tankfartygsrederi på sin tid.<br />

Ångfartygen satte färg på de finska kuststädernas<br />

siluetter under många årtionden.<br />

Uleåborg, Kemi, Torneå, Brahestad, Karleby,<br />

Jakobstad, Björneborg, Raumo och Vasa är<br />

alla städer som har en lång och betydelsefull<br />

ångfartygshistoria bakom sig. Förutom för<br />

passagerartrafik användes fartygen framför<br />

allt för godstransporter för industrin. Till<br />

exempel sådana ”industrinamn” som Schauman<br />

från Jakobstad och Rosenlew från Björneborg<br />

byggde egna fartyg för att sköta transporterna.<br />

Också i inlandet var ångfartygens ställning<br />

stark under 1900-talets första årtion-<br />

den. Ångjakterna transporterade passagerarna<br />

snabbare från en punkt till en annan, än<br />

det var möjligt att färdas längs landsvägarna.<br />

Dessutom utnyttjade framför allt sågindustrin<br />

ångfartyg för sina transporter i inlandet.<br />

De finska ångfartygen var länge relativt<br />

gamla. I många andra länder trafikerade nya<br />

fartyg, men de flesta finska ångfartygen var<br />

gamla fartyg som köpts någon annan stans<br />

ifrån. Före år 1940 bestod två tredjedelar av<br />

ångfartygsflottan av fartyg som byggts före<br />

1914. Man fick också stå ut med många hårda<br />

slag eftersom många fartyg förstördes vid<br />

bombingarna. Av dem som bevarats överläts<br />

en betydande del och de bästa fartygen som<br />

krigsskadestånd.<br />

Enligt olika bedömningar har ca 3000<br />

finskägda ångfartyg trafikerat i de finska<br />

havsområdena och på insjöarna under<br />

170 års tid, bedömer <strong>Suomen</strong> Höyrypursiseura<br />

ry.

i maskinrummen och kollastrummen<br />

Redan på 1800-talet kunde man se att fartygens besättning inte växte i<br />

samma takt som fartygens storlek, tvärtom så blev besättningarna mindre.<br />

Man ville ”rationalisera” antalet arbetstagare och göra arbetstakten<br />

snabbare. Arbetsförhållandena på ångfartygen var tunga och krävande.<br />

Fartygens eldningspanna matades oftast med koks, d.v.s. kol, men i inrikestrafiken<br />

och på insjöarna användes istället mer vedträn.<br />

Efter segelfartygens glansperiod kan arbetsmängden inte anses ha<br />

minskat, utan den bara flyttades från däcket ner till maskinrummen och<br />

kollastrummen. Flera personer behövdes för att mata pannorna med kol<br />

och ved, samt för att underhålla och använda maskinerna. På ångfartygen arbetade besättningen<br />

bland annat under arbetsbeteckningarna eldare och trimmare, som var eldarens hantlangare. En positiv<br />

sak med ångfartygen jämfört med segelfartygen var att man fick varmt vatten, men å andra sidan<br />

så var det säkert annars också varmt nog, åtminstone i maskinrummet.<br />

I början av ångfartygens glansdagar var sjömännen i huvudsak unga eftersom de oregelbundna<br />

arbetspassen och det tunga arbetet var fysiskt påfrestande. I kollastrummen räckte det inte bara med<br />

att mata in mer koks eller ved, utan förutom att elda måste man också ta bort aska och slagg från<br />

pannan. Askan lyftes sedan med i ämbar och med hjälp av taljor upp på däck där den kastades över<br />

bord. (Senare hade de nyaste fartygen mer avancerade system för detta.)<br />

Jämfört med ångfartygen i många andra länder var de finska ångfartygen förhållandevis gamla och<br />

arbetsförhållandena under den finska flaggen långt ifrån strålande. På de finska fartygen tilläts skanser,<br />

d.v.s. ruffar där man bodde lika trångt som under segelfartygens dagar och ingen uppvärmning<br />

krävdes. Till exempel under brittisk eller skandinavisk flagg hade man inte kunnat köra med motsvarande<br />

fartyg men i Finland användes de ända fram till vinterkriget.<br />

Jämfört med andra länders lönenivå släpade de finska lönerna efter och man kunde tala om en<br />

riktig billigflagg. Situationen förblev den samma i årtionden och inga snabba lösningar fanns i sikte. I<br />

och med att Sjömans-Unionen bildades började man dock kräva förbättringar i arbetsförhållandena.<br />

Med hjälp av strejkhot fick man 1927 igenom det första riksomfattande kollektivavtalet inom den<br />

finländska sjöfarten. Med åren började också sjömännens medelålder stiga. Detta tack vare att den<br />

regelbundna linjetrafiken utvecklades så att också familjefäderna kunde bilda sig en uppfattning om<br />

när fartyget kunde tänkas vara tillbaka i hemlandet.<br />

Fördjupa dig i ångfartygens förtjusande värld och titta på bilder<br />

från Karvalakkiregattan i Nyslott! Samtidigt kan du passa på<br />

att lyssna på Esko Malms speciella berättelse (på finska) om den<br />

ångdrivna isbrytaren Tarmo.<br />

Allt detta hittar du på Sjömans-Unionens webbplats:<br />

www.smu.fi > liitto > historia > Vanhat Skönärit muistelee<br />

<strong>Suomen</strong> Höyrypursiseura<br />

40 år!<br />

Föreningen <strong>Suomen</strong> Höyrypursiseura<br />

ry bildades år 1968.<br />

Föreningens målsättning är att<br />

värna om ångfartygskulturen<br />

och -hobbyn. Just nu finns ca<br />

80 fartyg från olika vattendrag i<br />

föreningens register. Av dessa är<br />

fem stycken tills vidare inte funktionsdugliga.<br />

Föreningen ger ut<br />

en egen tidning, Korsteeni. Varje<br />

sommar arrangerar föreningen<br />

regattor.<br />

Den 4.–5.10.2008 arrangerade<br />

förening en den traditionella Karvalakkiregattan<br />

i Nyslott.<br />

Tanken bakom regattan är att<br />

köra ångjakterna till vinterförvaringen<br />

efter sommarsäsongen.<br />

Bekanta dig med föreningen<br />

<strong>Suomen</strong> Höyrypursiseuras<br />

verksamhet på föreningens<br />

webbplats (på finska och<br />

engelska):<br />

www.steamship.fi<br />

27

Läsarnas röster:<br />

28<br />

Är SPK till för sjömännens skull<br />

eller sjömännen för SPKs?<br />

Direktör Henrik Lilius bör inte skyllas för storleken på pensionsavgifterna<br />

för sjömännen som bor i Sjömanspensionskassans (SPK) bostäder,<br />

eftersom bostäderna inte ens byggdes för att producera största möjliga<br />

avkastning. Det är lätt att hitta bl.a. Niilo Wälläris skrivelser, där man<br />

uppmanar sjömän att söka en bostad om så enbart för den billiga hyrans<br />

skull. Trots den låga hyran ger de pensionskassan en rimlig intäkt<br />

och täcker kostnaderna (kapitalkostnader, skatter, förvaltningskostnader<br />

m.m.), så kassan bekostar inte boendet för dem som bor i kassans<br />

bostäder. Om man inte känner till Niilo Wälläri rekommenderar jag att<br />

man läser Mikael Brunilas publikation Näin luotiin eläkekassa (Så skapades<br />

pensionskassan).<br />

Höga pensionsavgifter och höga hyror<br />

tycks vara vägen till en enastående<br />

kapitalförvaltning. Man bör emellertid<br />

komma ihåg att det är vi som arbetar<br />

och har arbetat inom<br />

sjöfarten som har bidragit<br />

till byggnadskostnaderna<br />

genom att betala in pension. En annan fråga är om det lönar<br />

sig att låta bygga bostäder där sjömän inte har råd att bo.<br />

Vad gäller den ansvarsfulla fastighetsförvaltning som direktör Lilius<br />

nämner representeras den då inte av fasad- och fönsterrenoveringarna<br />

på 1990-talet och de ännu pågående lägenhetsrenoveringarna (undermåliga)<br />

på Ida Aalbergs väg. Sjömännen står också för den konkreta<br />

betalningen av de dåligt skötta och parallella renoveringarna genom<br />

utkontraktering av SPKs funktioner samt för en eventuell misslyckad<br />

ekonomisk förvaltning.<br />

Det är fel att tro att t.ex. en hyreshöjning på över 100 procent i<br />

Rönnbacka inte skulle väcka motstånd hos hyresbetalarna och pressens<br />

intresse.<br />

Syret tar slut om man dyker för djupt, som ni säkert redan vet?<br />

Höga pensionsavgifter<br />

och höga hyror<br />

tycks vara vägen<br />

till en enastående kapitalförvaltning.<br />

Hälsningar i bekymren,<br />

medlem 77526<br />

Sjömanspensionskassan äger ett tiotal bostadsfastigheter på 10 orter.<br />

Dessa fastigheter har sammanlagt 1 300 hyresbostäder.<br />

Svar på Läsarens röst:<br />

Sjömanspensionskassan är en arbetspensionsanstalt<br />

vars primära och egentligen<br />

enda uppgift är att trygga sjömännens pensionsskydd.<br />

Varje år betalar sjöfartsnäringen in pensionsförsäkringsavgifter<br />

på omkring 55<br />

miljoner euro. Sjömännen står för ungefär<br />

hälften av detta, d.v.s. omkring 27,5 miljoner<br />

euro. De årliga pensionsutgifterna hamnar<br />

emellertid på omkring 110 miljoner euro.<br />

Skillnaden finansieras med en statsandel<br />

från en gemensam arbetspensionspott, eventuell<br />

ersättning från s.k. ansvarsfördelning<br />

och även från avkastningen från placeringsverksamheten.<br />

Eftersom försäkringsavgifterna inte<br />

räcker till för att täcka de årliga pensionsutgifterna<br />

ens tillsammans med statsandelen,<br />

utgör avkastningen från placeringsverksamheten<br />

en nödvändig del av finansieringen av<br />

pensioner. Sjömanspensionslagen, liksom<br />

arbetspensionslagarna för andra privata<br />

branscher och myndighetsbestämmelserna<br />

som lämnats med stöd av dem, ålägger oss<br />

att placera den del av intäkterna som inte behövs<br />

till de årliga utgifterna på ett lönsamt<br />

och säkert sätt för att vi ska kunna betala ut<br />

framtida pensioner.<br />

Sjömanspensionskassans placeringsverksamhet<br />

utgörs av olika instrument, som bl.a.<br />

aktie- och fondplaceringar, fastighetsplaceringar<br />

och andra placeringar. Fastighetsplaceringarna<br />

utgörs av hyreshus samt affärs- och<br />

kontorslokaler. Placeringsverksamhetens avkastningsmål<br />

fastställs årligen gemensamt<br />

för hela den privata sektorns arbetspensions-

system. Avkastningar som uppfyller målen<br />

överförs till en s.k. pensionsfond för framtida<br />

pensioner. Om vi systematiskt skulle<br />

missa avkastningsmålen för nämnda placeringsverksamhet<br />

skulle sjömännen få betala<br />

en klart högre SjPL-avgift än de gör idag.<br />

Pensionskassans placeringstillgångar tillhör<br />

dagens och framtidens pensionstagare.<br />

Därför skulle man kunna säga att hyresnivån<br />

i hyreshusen som ägs av pensionskassan<br />

och som är klart billigare än marknadshyran<br />

sponsras av alla som betalar SjPL-avgift. I<br />

husen bor det också en hel grupp personer<br />

som inte har arbetat till havs på flera år och<br />

sådana som aldrig ens har varit på havet. Ska<br />

de också ha lägre hyra?<br />

Med beaktande av de ansvarsfulla riktlinjer<br />

som sjömanspensionskassans styrelse<br />

arbetar efter är vår grundläggande uppgift i<br />

arbetet med att trygga sjömännens pensioner<br />

att försöka lägga hyresnivån på ungefär<br />

samma nivå som en rimlig gängse hyra.<br />

Sjömanspensionskassan strävar inte efter<br />

högsta möjliga avkastning. Sjömanspensionskassan<br />

kan inte agera utanför bestämmelserna<br />

vad gäller något av placeringsslagen,<br />

t.ex. bostäder.<br />

Andra arbetspensionsanstalter och -bolag<br />

arbetar efter liknande riktlinjer i de fall de<br />

fortfarande äger hyresbostäder. Många har<br />

varit tvungna att göra sig av med dem helt<br />

de senaste åren.<br />

Vi har bett de boende om deras åsikter<br />

om den senaste tidens renoveringar och<br />

saneringar. Feedbacken har varit mestadels<br />

positiv. Däremot är det tydligt att inte alla<br />

upplever det på samma sätt. En stor sanering<br />

kräver alltid tålamod av de boende. Någon<br />

kan till och med råka ut för verkliga fel,<br />

vilket vi försöker uppmärksamma i samband<br />

med den årliga kontrollen. Det är viktigt att<br />

alla boende berättar om felen för oss så att vi<br />

kan få entreprenörerna att rätta till dem.<br />

På en personlig nivå hyser vi verkligen<br />

medkänsla med de boende på grund av höjningarna.<br />

Boendekostnaderna kan göra ett<br />

djupt hål i plånboken hos framför allt pensionärer.<br />

Vad gäller höjningarna följer vi s.k.<br />

god uthyrningssed och den årliga höjningen<br />

överskrider inte de tillåtna 15 procenten. Vi<br />

försöker informera om höjningen i god tid<br />

före den första höjningen. Om den genomsnittliga<br />

hyresnivån i området mot alla förväntningar<br />

skulle sänkas, anpassar vi höjningsprogrammet<br />

så att det motsvarar den<br />

sänkta nivån.<br />

Då Sjömanspensionskassan grundades<br />

för 52 år sedan såg världen helt annorlunda<br />

ut. Då utgjordes avkastningen från Sjömanspensionskassans<br />

placeringsverksamhet av<br />

räntor från fartygsanskaffningslån och bostadshyror.<br />

Kraven rörande arbetspensioner<br />

och lagarna och bestämmelserna har<br />

förändrats betydligt sedan Niilo Wälläris tid<br />

och hela placeringsverksamheten har blivit<br />

mer komplicerad, samtidigt som riskerna<br />

har ökat. Sjömanspensionskassans styrelse<br />

och vi funktionärer försöker förvalta sjömännens<br />

pensionstillgångar så att alla framtida<br />

pensionerade sjömän också får den pension<br />

de har tjänat ihop till och som de har utlovats<br />

på fartygen.<br />

Helsingfors 27.10.2008<br />

Helena Jaatinen, Verkställande direktör<br />

Henrik Lilius, Direktör<br />

Finlands Sjömans-Unions fullmäktige<br />

UTTALANDE 31.10.2008<br />

Sjömans-Unionens fullmäktige konstaterar<br />

att regeringens förslag på tonnagebeskattning<br />

till största delen är ett steg i rätt<br />

riktning och att förslaget stödjer den finska<br />

sjöfartens konkurrenskraft gentemot våra<br />

viktigaste konkurrenter.<br />

Samtidigt som en reform av tonnageskatten<br />

förbättrar den finska handelsflottans konkurrenskraft<br />

och tryggar dess framtid, är det<br />

oerhört viktigt att samtliga parter – inklusive<br />

statsmakten – fäster extra uppmärksamhet<br />

på utbildningen inom sjöfartsbranschen<br />

och på utvecklingen av den, så att vi även i<br />

fortsättningen har tillräckligt med kunniga<br />

och yrkesskickliga sjöfarare. Finland har<br />

alltid varit och kommer även i framtiden att<br />

vara beroende av sin sjöfart och vi har inte<br />

råd att förlora den till andra.<br />

Sjöfarten är en bransch som erbjuder en<br />

möjlighet att arbeta och skapa en karriär<br />

oberoende av var man bor. De finska<br />

sjömännen är jämnt fördelade över hela Finland.<br />

Därför är sjöfartsnäringens framgång<br />

inte bara viktig för kust- och hamnstäderna,<br />

utan kan också skapa möjligheter för de<br />

orter och områden som i övrigt har strukturella<br />

problem.<br />

29

Text och bilder: Saana Lamminsivu<br />

Kan en isbrytare drivas med innovation?<br />

Turerna kring vintersjöfarten, dess anskaffning och utbud, ser ut att få allt mer<br />

tragikomiska drag. Hör upp sjömän, nu är det faktiskt så att också en isbrytare drivs<br />

med innovation! Förr i tiden pratade man visserligen bara om hästkrafter.<br />

Enligt Kommunikationsministeriet är isbrytning<br />

från om med nu innovationsverksamhet.<br />

Med detta som utgångspunkt kör ministeriet<br />

enträget huvudet, om inte i väggen,<br />

så åtminstone i isen. Arbetsgruppen som<br />

bilades den 1.4.2008 och som under ministeriets<br />

ledning undersökt anskaffandet av<br />

Finlands vintersjöfartstjänster föreslår att de<br />

traditionella isbrytarnas och kombiisbrytarnas<br />

tjänster konkurrensutsätts stegvis som<br />

regional konkurrens. Dessutom skulle man<br />

samarbeta med Sverige vid anskaffningen av<br />

isbrytartjänster.<br />

Det finns ingen tillgänglig kapacitet,<br />

varför skall man då konkurrensutsätta?<br />

Musketörernas brödrakärlek ”en för alla, alla<br />

för en” ser inte ut att gälla för vintersjöfarten.<br />

Till och med Finlands transport- och industriarbetsgivare<br />

förundrade sig högt över ministeriets<br />

förslag som diskuterades i Kommunikationsministeriets<br />

utrymmen den 16<br />

30<br />

oktober. Till exempel ifrågasatte en aktör<br />

inom industrin i Bottenviken ministeriets<br />

förslag om regional konkurrens.<br />

”Det finns ingen tillgänglig kapacitet i<br />

världen. Varför skall man då konkurrensutsätta?”,<br />

frågade han.<br />

Risken med regional konkurrensutsättning<br />

är att isbrytarna ”fastnar” i ett område<br />

och inte kan förflyttas enligt behov. Isbrytningen<br />

kan bli rent ut sagt hysterisk om<br />

endast ett fåtal isbrytare håller Bottenvikens<br />

rännor öppna en sträng isvinter. Man håller<br />

som bäst på att öppna gruvan i Kolari. Där är<br />

det då inte isen som mullrar utan industrins<br />

hjul som bullrar.<br />

”Ändring för ändringens skull”<br />

En musketör ser ut att envist hålla fast vid<br />

sitt förslag trots att de andra försöker hålla<br />

igen. Vid diskussionstillfället framförde arbetsgivarsidan<br />

med besked sin åsikt om att<br />

vintersjöfarten är viktig för att upprätthålla<br />

servicenivån och att specialkunnandet därför<br />

bör hållas i finska händer.<br />

”Det ligger inget egenvärde i att konkurrensutsätta,<br />

utan det viktigaste är att trygga<br />

servicenivån”, konstaterade Olof Widén, vd<br />

för Rederierna i Finland r.f.<br />

Enligt Widén bör isbrytningen styras centralt.<br />

Någon av de närvarande konstaterade<br />

att anskaffningsförfarandet i nuläget långtgående<br />

baseras på skenkonkurrens.<br />

”Konkurrens för konkurrensutsättningens<br />

skull, ändring för ändringens skull”,<br />

konstaterade han.<br />

Sjömans-Unionens avtalssekreterare<br />

Klaus Lust påminde de närvarande om att<br />

ministeriets nuvarande förslag inte garanterar<br />

finsk flagg. Också industrins representant<br />

ville sätta käppar i hjulet för alltför<br />

snabba ryck.<br />

”Varför måste det vara så himla bråttom”<br />

undrade han över ministeriets förslag.<br />

Ingen av de närvarande var villiga att ge för

”Konkurrens för<br />

konkurrensutsättningens skull,<br />

ändring för ändringens skull”<br />

slaget sin välsignelse utan efterlyste framför<br />

allt tålamod och långsiktigt tryggande av vintersjöfartstjänsterna.<br />

Enligt Sjömans-Unionens<br />

huvudförtroendeman Rauno Mutka<br />

skulle det bästa alternativet för vintersjöfartstjänsterna<br />

vara ett serviceavtal. Regional<br />

konkurrens kan innebära vatten över huvudet<br />

men genom ett långsiktigt serviceavtal<br />

tryggas kontinuitet och inhemsk yrkeskunskap<br />

inom sjöfarten.<br />

För att trygga vintersjöfarten krävs samarbete<br />

enligt mottot en för alla, alla för en.<br />

I en nödsituation klarar man sig inte med<br />

dynamit, utan det krävs tid. En representant<br />

för Bottenvikens industri sammanfattade<br />

den känsla av förhastande som förslaget utstrålar.<br />

”Varför måste man bränna de knappa<br />

mentala resursernas proppar på det här?”<br />

Ja just det, varför?<br />

från världens<br />

hav<br />

Sammanställt av: Juhani Artto<br />

ITF inspekterade Östersjöns hamnar<br />

Andra veckan i oktober inspekterades arbetsvillkoren på 251 fartyg i hamnarna i nio länder<br />

kring Östersjön och i Norge. Som ett resultat av inspektionen undertecknade representanter<br />

för fem fartyg kollektivavtal som uppfyller de internationella normerna och i slutet<br />

av kampanjveckan fördes förhandlingar om arbetsvillkoren med representanter från fyra<br />

fartyg.<br />

Inspektionerna ledde också till att sjömännen fick restlöner för 6 000 euro. I slutet av<br />

kampanjveckan pågick ännu förhandlingar om restlöner på 120 000 euro i Finland.<br />

Kampanjen anordnades av Internationella transportarbetarefederationen ITF och dess<br />

medlemsorganisationer i Östersjöländerna och Norge. Sjömännens och hamnarbetarnas<br />

fackföreningsorgan deltog i arbetet.<br />

Demonstration för EU-ländernas sjömän<br />

Över 1 200 sjömän deltog den 14 oktober i en demonstration framför EU-parlamentet<br />

i Bryssel för att förbättra sysselsättningen och arbetsvillkoren för EU-ländernas sjömän.<br />

Protesten behövdes, eftersom många europeiska sjömän har förlorat sina jobb då rederierna<br />

istället prioriterar arbetskraft från låglöneländer. Så är fallet i till exempel Tyskland,<br />

trots att landets beslutsfattare har lättat beskattningen för tyska rederier.<br />

Demonstranterna överlämnade en deklaration från Europeiska transportfederationen<br />

ETF till Europeiska kommissionens transportkommissionär Antonio Tajani. I deklaration<br />

kräver man fler arbetsplatser åt EU-ländernas sjömän, stopp på den sociala dumpningen<br />

och rätt till social trygghet och säkra arbetsvillkor. Dessutom framhävdes behovet av en<br />

strängare sjöfartsreglering.<br />

– EU:s sjöfartspolitik saknar en social och utbildningsmässig dimension, sade Line<br />

Heimstad från Norges sjömansförbund NSF i Bryssel.<br />

Den danska lagstiftningen diskriminerar utländska sjömän<br />

Den danska lagen om internationellt fartygsregister diskriminerar sjömän från andra EUländer,<br />

säger det danska fackförbundet 3F. Transportsektorn i förbundet, som har omkring<br />

360 000 medlemmar, organiserar bland annat sjömän.<br />

Invånare i t.ex. EU:s medlemsland Polen som arbetar på handelsfartyg registrerade i<br />

Danmark har enligt dansk lag inte rätt till samma löner och arbetsvillkor som danskarna.<br />

Samma begränsning rör även sjömän från andra EU-länder. Däremot har de rätt till den<br />

danska arbetslöshetskassans förmåner och sjukpenning.<br />

Centralorganisationen LO har också krävt ett förslag på lagändring från den danska regeringen,<br />

för att bestämmelserna ska överensstämma med EU:s lagstiftning. För att sätta<br />

press på myndigheterna har LO dessutom anhängiggjort ett mål mot den danska staten.<br />

De diskriminerande bestämmelserna har gällt i tjugo år.<br />

Påtryckningarna kommer troligen att ge resultat. Myndigheterna håller på att förbereda<br />

en lagändring, även om de vägrar ge någon information om innehållet i ändringarna.<br />

Krigsminnen<br />

I USA fyller sjömansförbundet Seafearers International Union SIU 70 år i år. I sin sammanfattning<br />

av organisationens historia i några huvudpunkter framhäver förbundstidningen<br />

Seafarers Log handelsfartygsbesättningarnas roll i kriget.<br />

– Andra världskriget var sannerligen inte den enda gången då SIU kom in i bilden som<br />

en del av nationens fjärde försvarsgren. Sedan dess har sjömännen lojalt hörsammat kallelsen<br />

och levererat varorna hela vägen fram – från Korea till Vietnam och det första kriget<br />

i Persiska viken och till kriget i Afghanistan och i Irak.<br />

Som en förlängning av krigsminnena konstaterar tidningen att sjömännen lika lojalt<br />

och professionellt har deltagit i flera humanitära uppgifter runt om i världen och att förbundet<br />

försvarar sina medlemmars sysselsättning som en del av USA:s arbetarrörelse. SIU<br />

stödjer den demokratiska kandidaten Barack Obama i presidentvalet.<br />

31

FÖRTROENDEMANNAUTBILDNING<br />

Finlands Sjömans-Union FS-U ordnar särskild<br />

förtroendemannautbildning åt de som valts<br />

till för troendemän. Kurserna är till för alla som<br />

sysslar med förtroendemannauppgifter.<br />

KURSANSÖKNINGEN<br />

Kursansökningen görs på fackföreningsrörelsens kursansökningsblankett.<br />

Ansökningsblanketter får du från förtroendemän,<br />

från Sjömans-Unionens kontorer eller på unionens<br />

hemsidor: www.smu.fi > på svenska > utbildning ><br />

Förtroendemannautbildning.<br />

VIDARE UPPGIFTER<br />

om förbundets utbildningsverksamhet ges av<br />

Kenneth Bondas, tel. 040 456 0245 eller<br />

Henrik Lagerberg, tel. 0400 478 884 som<br />

ansvarar för den svenskspråkiga utbildningen.<br />

KURSER:<br />

Grundkurs för förtroendemän 9.–13.2.2009<br />

Luottamusmiesten peruskurssi 9.–13.3.2009<br />

Luottamusmiesten täydennyskurssi 31.3.–1.4.2009<br />

Luottamusmiesten jatkokurssi 1. 4.–8.5.2009<br />

Luottamusmiesten jatkokurssi 2. 7.–11.9.2009<br />

Työsuojelun peruskurssi<br />

(pienet työpaikat)<br />

15.–17.9.2009<br />

Fortsättningskurs för förtroendemän 1. 21.–25.9.2009<br />

Fortsättningskurs för förtroendemän 1. 29.9–1.10.2009<br />

Luottamusmiesten täydennyskurssi 6.–7.10.2009<br />

Kompletteringskurs för förtroendemän 6.–7.10.2009<br />

Fortsättningskurs för förtroendemän 2. 19.–23.10.2009<br />

Fortsättningskurs för förtroendemän 2. 10.–12.11.2009<br />

32<br />

år 2009<br />

En tre veckor lång brottningsmatch<br />

för ITF-avdelningen<br />

Kollektivavtal och 99 289 USD i innestående<br />

lön åt kinesiska sjömän<br />

Biträdande ITF-koordinator Jan Örn inspekterade den 8 oktober det<br />

Hongkongflaggade fartyget Idefix Bulker i Karleby hamn.<br />

Fartyget hade anlänt till Karleby den 4 oktober för att lossa sin last<br />

bestående av aluminiumlera från Jamaica och lastas om med sågat<br />

virke som skulle transporteras till Egypten. Fartyget hade en 24 man<br />

stark kinesisk besättning. Hongkongföretaget Cosco Wallem fungerar<br />

som fartygets manager och fartyget ägs av danska K/S Danskib 57.<br />

Fartyget befraktas av danska Lauritzen Bulkers.<br />

Vid inspektionen framkom att det inte fanns något som helst kollektivavtal<br />

på fartyget. Dessutom fick man endast en muntlig redogörelse<br />

av befälhavaren över besättningens små löner. Krav på att ett acceptabelt<br />

kollektivavtal ingås och att lönerna utbetalas i enlighet med<br />

det avtal som ingås framställdes omedelbart till fartygets ägare.<br />

Cosco Wallem från Hongkong anmälde sig som förhandlingsparter<br />

och ägarens representant. Ägaren deltog inte alls i processen i något<br />

skede. Cosco Wallem ville inte gå med på att ingå något avtal, utan<br />

meddelade att de skulle ingå avtal med förbunden i Hongkong. Detta<br />

kunde Sjömans-Unionen (FSU) inte gå med på eftersom fartyget befann<br />

sig i Finland. Motparten påstod också att de inte behövde något<br />

avtal eftersom det enligt dem inte var fråga om något fartyg under bekvämlighetsflagg.<br />

Dessutom påstod Cosco Wallem att de betalar högre<br />

löner till besättningen än vad som stadgas i “ITF-avtalen”. Under natten<br />

hade fartygets befälhavare fått order om att göra upp lönelistor<br />

som enligt instruktionerna skulle undertecknas av besättningen. Denna<br />

fingerade lönespecifikation presenterades för Örn följande dag.<br />

På grund av att arbetet med att lossa och lasta fartyget framskred<br />

långsamt hade FSU:s förhandlare, ITF-koordinator Simo Nurmi och<br />

biträdande ITF-koordinator Jan Örn ovanligt mycket tid att förhandla.<br />

Under förhandlingarnas gång gick Cosco Wallem emellanåt med på<br />

att ingå avtal, bara för att återkalla denna avsikt följande dag.<br />

Då förhandlingarna hade pågått i två veckor vägrade fartygets ägare<br />

kategoriskt att ingå avtal varvid FSU inte hade något annat alternativ<br />

än att på eftermiddagen den 22 oktober försätta fartyget i blockad.<br />

AKT:s lokala stuveriarbetare visade sitt stöd för blockaden och avbröt<br />

lastandet av sågat virke.<br />

Redan samma kväll gick Cosco Wallem med på att ingå kollektivavtal<br />

och betala ut besättningens innestående löner. Avtalen ingicks på<br />

förmiddagen den 23 oktober och vid middagstid samma dag upphävde<br />

FSU blockaden eftersom man ännu hade tid att vänta på att pengarna<br />

skulle komma.<br />

En lokal fartygsmäklare levererade på förmiddagen den 28 oktober<br />

pengarna som anlänt från Danmark till fartyget och under Örns övervakning<br />

betalades 99 289 USD ut till besättningen.<br />

Supercargo som övervakade lastandet av fartyget och hela tiden<br />

var på plats i Karleby tvingades observera besättningens språkkunskaper<br />

och kokkonst; då han bett om kaffe hade mannen ifråga visats<br />

till fartygets maskinrum och alla måltider hade bestått av ris och kokt<br />

höna med kokspadet, kryddat med fjädrar, från samma höna som sås.<br />

Simo Nurmi // ITF-koordinator // FSU

Traditionell<br />

julglögg<br />

i Helsingfors och Åbo<br />

Helsingfors<br />

Såsom under tidigare år bjuder vi våra<br />

medlemmar på julglögg på Unionens<br />

kontor i Helsingfors (John Stenbergs<br />

strand 6, 00530 Helsingfors). Pannan är<br />

varm fredagen den 12.12.2008<br />

kl. 13.00 – 15.00. Välkommen!<br />

Åbo<br />

Välkommen på julglögg måndagen<br />

den 8.12.2008 kl. 11.00 – 14.00 på<br />

Unionens kontor, Mariegatan 6b, 5 vån.<br />

ÖPPETTIDER KRING JUL<br />

Kontor är stängt den 29.12.2008–4.1.2009.<br />

Kontoret öppnar igen måndagen den 5.1.2009<br />

Tidningsförmån för<br />

löntagartidningar 2009<br />

Sjömans-Unionens medlemmar beviljas en<br />

tidningsförmån för prenumerationer på löntagartidningar.<br />

Förmånens storlek beror på<br />

hur ofta tidningen utkommer.<br />

Tidningsförmånen för år 2009 följer FFC:s<br />

rekommendationer och är 24 euro för löntagartidningar<br />

som utkommer minst fyra<br />

gånger i veckan, 18 euro för löntagartidningar<br />

som utkommer 3 gånger i veckan och 12 euro<br />

för löntagartidningar som utkommer minst<br />

en gång i veckan.<br />

För digitaltidningar som publiceras på<br />

webben är tidningsförmånen hälften av den<br />

summa som beviljas för huvudtidningen.<br />

Kom ihåg att nämna ditt medlemskap då<br />

du beställer tidningen.<br />

Mutka och Ervast fortsätter<br />

som Rederiverkets<br />

huvudförtroendeman<br />

och vice huvudförtroendeman<br />

Rauno Mutka har valts till Rederiverket Finstaships<br />

huvudförtroendeman och Mikko Ervast<br />

till vice huvudförtroendeman. Eftersom inga<br />

andra kandidater ställde upp valdes Mutka<br />

och Ervast till uppdragen utan valförrättning.<br />

Rauno och Mikko tackar för visat förtroende.<br />

FFC:S KULTURFONDS STIPENDIER FÖR 2009<br />

FFC:s kulturfond lediganslår stipendier för 2009. Stipendierna kan<br />

sökas av fackföreningsrörelsens alla FFC-anslutna enskilda medlemmar<br />

eller olika grupper.<br />

Från och med den 24.11.2008 finns ansökningsblanketten<br />

och närmare instruktioner på<br />

Kansan Sivistysrahastos webbplats på adressen<br />

www.sivistysrahasto.com.<br />

Blanketten bör fyllas i på nätet, skrivas ut<br />

och undertecknas och därefter, inklusive bilagor,<br />

skickas till det egna fackförbundet, d.v.s.<br />

Sjömans-Unionen senast den 10.1.2009 på<br />

adressen: Finlands Sjömans-Union, John Stenbergs<br />

strand 6, 00530 Helsingfors.<br />

FFC:s kulturfond har verkat som en specialfond<br />

under Kansan Sivistysrahasto sedan<br />

början av 2007. Om sökandens fackförbund<br />

har en egen fond i Kansan Sivistysrahasto behandlas<br />

ansökan också då medel utdelas ur<br />

denna fond utan att någon separat ansökan är<br />

nödvändig.<br />

Namnen på dem som beviljats stipendier<br />

publiceras på FFC:s webbplats på adressen<br />

www.sak.fi senast den 25.2.2009 samt i tidningarna<br />

Palkkatyöläinen och Löntagaren som<br />

utkommer 11.3.2009 respektive 5.3.2009. De<br />

som beviljas stipendier meddelas också personligen.<br />

Ytterligare information ges av Pirjo Vainio, tfn 020 774 0186, pirjo.vainio@sak.fi och<br />

Hannu Rosengrén, tfn. 020 774 0187.<br />

Pekka Teräväinens<br />

erfarenhet och järnhårda<br />

råd kom väl till<br />

pass i svåra tider<br />

Sjömans-Unionens förre förbundssekreterare<br />

Pekka Teräväinen förlänades vid Sjömans-<br />

Unionens fullmäktigemöte den 30 oktober<br />

2008 FFC:s guldmärke.<br />

Också fackavdelningarna kom ihåg Pekka<br />

vid det stämningsfulla tillfället och gav honom<br />

en resa till New York som tack för hans hängivna<br />

och förtjänstfulla insatser. Vid samma<br />

tillfälle överräckte också Unionens personal<br />

sin egen minnesbetygelse till den förre förbundssekreteraren.<br />

Om det är någon vi kan tacka för förtjänstfullt<br />

arbete för Unionens bästa så är det just<br />

Pekka. Den egna fritiden kom ofta i andra<br />

hand då viktiga uppgifter inom Unionen kallade<br />

och det var inte alls sällsynt att den erfarne<br />

förbundssekreterarens råd behövdes i många<br />

olika situationer. Pekkas lugna karaktär, goda<br />

förhandlingsteknik samt rationella råd och<br />

beslut hjälpte ofta i svåra tider.<br />

33

Vi fick själva välja var den tredje delen av<br />

kursen skulle gå av stapeln. Budgeten var<br />

dock liten och var och en fick själva stå för<br />

en del av kostnaderna. Vi valde att förlägga<br />

sista delen till byn Belek i Turkiet, dit vi reste<br />

i början av september efter en regnig sommar.<br />

34<br />

Förtroendemannakursen 2008<br />

Kiljavainstitutet och Belek<br />

Förtroendemannakursen fördelades över tre femdagarsperioder. De två<br />

första delarna av kursen ordnades vid Kiljavainstitutet, där vi fick bekanta<br />

oss med sjömanslagen, kollektivavtal, löneberäkning samt andra redskap<br />

som vi behöver. Informationen på diorna var tydlig och intressant, alla<br />

var villiga att lära sig och frågorna tänkte aldrig ta slut.<br />

Solen sken, havet glittrade och servicen<br />

fungerade som den skulle när vi satte oss in<br />

i etiska principer som gäller för förtroendemän.<br />

Vi såg säkert roliga ut när vi gick omkring<br />

med våra mappar vid hotellpoolen och<br />

diskuterade mobbning och diskriminering<br />

på arbetsplatser. Studera kan man<br />

också på andra ställen än i klassrum,<br />

speciellt då utrymmet som<br />

reserverats för oss på hotellet låg i<br />

en källare där det luktade mögel.<br />

Så vi fortsatte våra diskussioner<br />

i solstolar och tog oss ett dopp<br />

med jämna mellanrum. Väldigt<br />

trevligt!<br />

Vi umgicks så gott som hela tiden under<br />

åtta dagar och studerade, simmade, åt och<br />

skrattade. Vi lärde känna varandra, blev vänner<br />

och diskuterade allt mellan himmel och<br />

jord både i klassrummet och vid poolen. Det<br />

får vara roligt, utmanande och givande att<br />

studera!<br />

I regniga och blåsiga november är det<br />

trevligt att tänka tillbaka på den soliga och<br />

varma veckan i byn Belek i Turkiet. Solbrännan<br />

har bleknat, det vardagliga arbetet fortsätter<br />

men känslan och minnena förblir starka<br />

i höstmörkret!<br />

Salli Hämäläinen

Aimo<br />

Myräkkä<br />

Sisten ut stänger turbinerna<br />

Det heter nog egentligen: ”Sisten ut släcker<br />

ljuset”, men det här passar nu in här, funderar<br />

Aimo Myräkkä. Det finns ju också ett ordspråk<br />

som lyder: ”Så förlorar det världsliga sin heder”,<br />

vet Aimo. Det är sant.<br />

Denna legends försvinnande har riktigt<br />

gjort ont i Aimo. Myräkkä minns när han var<br />

en ung man, hur det tisslades redan i byggnadsskedet.<br />

Finland skulle få världens snabbaste<br />

bilfärja! Nu skulle man resa snabbt och<br />

elegant! 70-talet var gjort av järn.<br />

Till en början höll det på att bli pannkaka av<br />

det hela, om Aimo minns rätt. En maskiniststrejk<br />

sköt nog upp den ursprungliga avgångsdagen,<br />

vad sägs om det. Så småningom kom<br />

man iväg.<br />

När man sedan åkte, gjorde man det med<br />

stil. Det var nog hela gänget på tidningen Apu<br />

som åkte till Tyskland och tillbaka med Finnjet.<br />

De hade hyrt hela båten. Sedan fick övriga<br />

passagerare komma, och kom gjorde de.<br />

Hi-ohoj! Det var tider, det!<br />

Nog sved det lite, att utvattnet hunnit bli så<br />

dyrt sedan oljekrisen 1973. När man for iväg<br />

för full maskin gick det nog åt så mycket soppa<br />

per sida att det skulle ha räckt till en årsförbrukning<br />

för flera villor. Fartyget gled elegant<br />

fram i som bäst över trettio knop. Vilket tryck!<br />

Även om båten hade varit full till sista<br />

plats, blev det inga mark över till rederiet. Och<br />

pengar kom det gott om genom åren. Enso-<br />

Gutzeit hette en beställare, men inte blev det<br />

några goda tider (Gut Zeit betyder ju goda tider<br />

på tyska). Sedan blev Finnjet sin egen under<br />

Effoa, innan Silja tog över och sedan Sillink<br />

(Silja/Tallink) och gamla goda Sally hann visst<br />

också vara ägare en stund.<br />

När man satte igång på allvar växte det<br />

snabbt fram ett stort gäng kring den snabba<br />

färjan! Visst minns Aimo – resorna såldes som<br />

om man ägde fartyget och man gick igenom<br />

såväl familj som vänner. De var så fästa vid fartyget<br />

att något liknande inte har skådats varken<br />

förr eller senare. Några båtar har kommit<br />

nära, men Finnjet var unik. Och det var besättningen<br />

också.<br />

Även om det ibland gick ganska vilt till –<br />

Finnjet hade ju ett helt eget personaldisko – så<br />

var de alltid i god form igen till morgonen. Det<br />

gick oerhört fort och vibrationerna var mäktiga.<br />

Grogglasen vandrade längs borden och<br />

passagerarnas drycker hamnade utom räckhåll<br />

var och varannan minut. Om en resenär begick<br />

misstaget att välja en fyramannahytt på nedre<br />

däck fick de ha benen i kors, eftersom sängarna<br />

låg hörn mot hörn, och sedan ligga med<br />

hackande tänder på vägen till Tyskland eller<br />

Finland. Inte på grund av kyla, utan av vibrationerna.<br />

Hi-ohoj! Det var full fart ute till havs.<br />

Men det sölades inte heller på land. Snabbt<br />

körde bilarna av vid Skatudden. Sedan släpptes<br />

avfallsbilarna på och de fulla behållarna av,<br />

tvätten på gården och en tom pall, proviant<br />

och container tillbaka. Fartyget städades och<br />

lastades på rekordfart och innan man hann<br />

säga flaska var Finnjet återigen fullt och resan<br />

åt andra hållet började. Nåja – sanningen är att<br />

man nog avvek från tidtabellen några gånger.<br />

Men framför allt – man försökte. Aimo minns<br />

lagandan som rådde på fartyget. Så stark var<br />

den, att gamla ”jettare” fortfarande reser tillsammans<br />

och återupplever minnen. Något<br />

måste det ju ha funnits där.<br />

Och ingen klarar av att köra med ständiga<br />

förluster. Det hjälpte inte med diesel eller en ny<br />

tidtabell. Det kom inga pengar på kistbottnen.<br />

Man körde långsammare, man åkte till Estland<br />

och St. Petersburg och Rostock. Sedan åkte<br />

man inte längre någonstans. En gång hyrdes<br />

fartyget ut till Lettland och 2005 åkte man ända<br />

till Amerika, bara för att bli liggande som bostadsbåt.<br />

Vägens ände började närma sig, gissade<br />

Aimo vid den tiden med sorg.<br />

Återigen bytte man ägare och namn, gång<br />

på gång. Kanske skulle legenden resa sig ännu<br />

en gång likt fågel Fenix ur askan. Man satte till<br />

och med namnet på ett italienskt universalgeni<br />

på aktern. Finnjet blev Da Vinci, men det verkade<br />

ha varit en dålig kod, för det blev inget<br />

med det heller.<br />

Ett försök till gjordes och någon gissade till<br />

och med att man skulle få tillbaka fartyget till<br />

Finland, men det blev visst inget med det. Priset<br />

var nog inte heller så dåligt, det hade kunnat<br />

bli ett hotell vid Auraån. Det blev ingen affär.<br />

Mången öga fuktades då vi fick höra att nu<br />

gick färden till Indien och inte alls till transport<br />

av lokalbefolkningen, även om det fanns folk<br />

nog där att fylla båten. Det finns uppemot par<br />

miljarder människor i Indien.<br />

Nej, dit åkte den till fjärran stränder, där<br />

båtarna körs med full fart så länge det går<br />

under tidvattnet. Sedan börjar smidesarbetet<br />

och skärningen. Arbetskraften är billig där. Jets<br />

turbiner var visst inte längre så bra, då enligt<br />

bilderna inte lyckades få båten särskilt långt på<br />

stranden.<br />

Där står den nu, sorgsna dyningar rullar<br />

in över dess rostiga sida och snart återstår<br />

bara minnet av den. Indierna struntar i den,<br />

tror Aimo, men många finländare – såväl besättning<br />

som den gångna tidens resenärer –<br />

kommer att sakna det fina fartyget, som var en<br />

legend redan innan det sjösattes.<br />

Just precis, funderar Aimo. Den hann inte<br />

ens bli gammal, mycket äldre båtar seglar på<br />

världens hav. Nostalgiska ryska båtar är här igen<br />

och även gamla Rotterdam tycks göra sina resor.<br />

Så åldern behöver inte betyda något. Aimo<br />

själv har en gång i tiden seglat med dem.<br />

Dryga trettioåriga Finnjet hade också passat<br />

bra på världens hav. Den var ju inte urgammal.<br />

Det är så synd att det gick så här, men det är<br />

försent att rynka på pannan…<br />

Slutligen måste Aimo konstatera: Ett misstag,<br />

men gjort är gjort. Tiden förgyller minnena<br />

och säkert är att Finnjet lever länge till, åtminstone<br />

i Finland, tror Myräkkä.<br />

Till havs<br />

Aimo Myräkkä<br />

35

Helsingfors hamnövervakare är oroliga för sina jobb<br />

Personalen som arbetar med fartygstrafiktjänster på<br />

Helsingfors hamn fick oväntade nyheter den 8 oktober: ett<br />

nytt företag, FL Port Services Oy, har grundats i Nordsjö och<br />

ska sköta fartygstrafiktjänsterna i den nya hamnen. Huruvida<br />

hamnövervakarna i Helsingfors kommer att få behålla sina jobb är<br />

nu osäkert. Hamnövervakarna är oroliga för sina jobb.<br />

Det går bra för Helsingfors hamn,<br />

men de anställda ska utkontrakteras?<br />

På ett informationsmöte som anordnades<br />

av Helsingfors hamn fick personalen på fartygstrafiktjänsten<br />

höra om det nya företaget<br />

från hamncheferna. Inget vet om FL Port<br />

Services Oy, som grundades i september, har<br />

något arbete att erbjuda hamnövervakarna.<br />

Många av Helsingfors hamnövervakare<br />

är nu oroliga för sina jobb. En del av dem<br />

har mångårig erfarenhet av sitt arbete – Sjömans-Unionens<br />

medlem Hannu Aaltonen<br />

har till exempel tio års erfarenhet. Ska dessa<br />

kunniga yrkesmän nu bara kastas bort eller<br />

utlokaliseras?<br />

Varför ett annat företag<br />

ska ta över arbetet i hamnen,<br />

som ger<br />

goda affärsekonomiska resultat?<br />

Motiven till denna hemlighetsfulla och i<br />

sista sekund presenterade förflyttning – till<br />

ett nytt företag – tycks haltar något. Handlar<br />

det om ett ”utlokaliseringstvång”?<br />

Aaltonen undrar varför ett annat företag<br />

ska ta över arbetet i hamnen, som ger goda<br />

affärsekonomiska resultat. En av yrkesgrupperna<br />

som ligger illa till är hamnövervakarna,<br />

som arbetar med fartygstrafiktjänster.<br />

”Det går ekonomiskt bra för Helsingfors<br />

hamn. Fartygsövervakningstjänsterna i till<br />

36<br />

exempel Västra hamnen och Sörnäs hamn<br />

har varit lönsamma”, konstaterar Aaltonen.<br />

Helsingfors hamns fartygsövervakningstjänster,<br />

d.v.s. passagerar- och godstrafiken,<br />

sysselsätter 34 visstidsanställda.<br />

Deras anställning gäller bara till och med<br />

den 31.12.2008. Helsingfors hamn har bara<br />

11 fastanställda hamnövervakare. Det stora<br />

antalet visstidsanställningar strider mot stadens<br />

och kommunens allmänna personalpolitik.<br />

Nu finns det till råga på allt en risk<br />

för utlokalisering. Enligt de preliminära planerna<br />

skulle det bara finnas 10–15 anställda<br />

kvar i Helsingfors hamn.<br />

Oron för att förlora jobbet hänger i luften<br />

i samband med att Nordsjö hamn invigs.<br />

Oväntad nyhet för personalen<br />

Hamnövervakare Aaltonen berättar att nyheten<br />

om det nya företaget och åtgärderna<br />

som snarare liknar utlokalisering kom<br />

som en chock för honom och många<br />

andra av Helsingfors hamnövervakare –<br />

bara några månader förr invigningen av<br />

Nordsjö hamn.<br />

Enligt Aaltonen har många av de visstidsanställda<br />

hamnövervakarna genom åren fått<br />

muntliga löften om fortsatt anställning och<br />

även fast anställning, men nu verkar inget<br />

längre vara säkert.<br />

”Många av de statsägda företagen i Helsingfors<br />

stad ger goda resultat – så även<br />

hamnen, så varför ska man leka med personalens<br />

liv?” frågar hamnövervakare Aaltonen.

Östkustavdelningen (007)<br />

fackavdelningar<br />

Östkustavdelningen<br />

ligger i den traditionella sjömansstaden<br />

Kotka. Avdelningen representerar<br />

medlemmar från Kaakonkulma, varav de<br />

största städerna är St. Michel, Kuopio,<br />

Fredrikshamn och Kotka.<br />

Tusentals fartyg och sjömän har i århundraden<br />

lämnat Kotka hamn för att segla ut i<br />

världen och så gör de även idag. Östkustavdelningens<br />

medlemmar arbetar på alla slags<br />

fartyg, som t.ex. passagerar- och fraktfartyg<br />

och småtonnage och i finsk passagerarfartygstrafik.<br />

Östkustavdelningen grundades 1986 och<br />

har omkring 700 medlemmar. Medlemsantalet<br />

har varit jämnt genom åren. Många<br />

undrar säkert vad namnet ”Östkust” härstammar<br />

från. Upphovskvinnan och ”modern”<br />

till namnet är Jatta Moilanen, som i<br />

många arbetat som kassör på avdelningens<br />

kassör och som också fungerar som funktionär<br />

och ITF-inspektör på Sjömans-Unionen.<br />

Östkustavdelningens möten hålls i regel<br />

i Kotka i Sjömansservicebyråns lokaler.<br />

Hamntrafiken i Kotka har de senaste åren<br />

ökat enormt. Det är viktigt att erbjuda sjömännen<br />

rådgivning, men också fritidsaktiviteter<br />

på fartygen och i hamnen. Stöd och<br />

rådgivning är minst lika viktigt idag. Öst-<br />

kustavdelningen samarbetar med SSB och<br />

har genomfört flera projekt för att förbättra<br />

sjömännens arbetsvillkor och trivsel i Kotka<br />

genom åren.<br />

Sjömansskolan ligger också i Kotka, på<br />

dess högsta och vackraste punkt, Pookinmäki.<br />

Maritimcentret Vellamo och informationscentret<br />

som nyligen öppnades i stamhamnen<br />

i Kotka har blivit oerhört populära<br />

och ökar kännedomen om sjöfarten även<br />

utanför landets gränser.<br />

Östkustavdelningen har djupa rötter i<br />

Kotka. Avdelningen bedriver normal mötesverksamhet,<br />

anordnar arbetsgillen, deltar i<br />

bevakningen av sjömännens intressen och<br />

anordnar fritidsaktiviteter. Östkustavdelningen<br />

deltar också i FFC:s lokala verksamhet.<br />

Julbordet och Kotka havsdagar är båda<br />

en årlig tradition.<br />

Avdelningen informerar om sina möten<br />

på sin hemsida, där de också presenterar övrig<br />

aktuell information. Information om de<br />

regelbundna vår- och höstmötena lämnas<br />

också i tidningen Sjömannen. Vid behov<br />

lämnas också information i lokaltidningarna<br />

om avdelningens verksamhet och andra aktuella<br />

ämnen.<br />

Den främsta medlemsförmånen är avdelningens<br />

egen stuga i Bötö i Fredrikshamn<br />

som medlemmarna kan hyra.<br />

Kontaktuppgifter<br />

Östkustavdelningens<br />

hemsida:<br />

www.smu.fi > på svenska ><br />

förbundet > fackavdelningar ><br />

007 Östkustavdelningen<br />

ORDFÖRANDE Anu Ryökkynen<br />

tel. +358 50 517 0064<br />

e-post: anu.ryokkynen@gmail.com<br />

SEKRETERARE Kari Tossavainen,<br />

tel. 045-121 6699 eller 040-055 7959<br />

e-post: kari.tossavainen@pp.inet.fi<br />

Vår- och höstmötena anordnas<br />

i regel på Kyrkogatan 18, Kotka<br />

Kontakta avdelningens kontaktpersoner eller delta<br />

på mötena eller i vår övriga verksamhet! Möjligheterna<br />

är många och verksamheten behöver fler<br />

nya, aktiva personer!<br />

37

In Memoriam Eläkkeelle /Pensionering Osastot tiedottavat / Avdelningarna informerar<br />

Sähkömies<br />

Juha Kaukinen<br />

Syntyi 31.8.1946<br />

Kuoli 13.9.2008<br />

Kiitokset kaikille Jussin<br />

seilauskavereille muistamisesta.<br />

Omaiset<br />

Rauni Emil Torkkila<br />

Syntyi 13.5.1938<br />

Kuoli 13.10.2008<br />

Rauni liittyi <strong>Merimies</strong>-<br />

<strong>Unioni</strong>in 16.6.1954, jolloin<br />

ensimmäinen jopi oli<br />

messikallena Wihurin<br />

Wiikinkissä. Seuraavat 10<br />

vuotta kuluivat valtameriliikenteessä<br />

eri-<br />

asteisissa kansi- ja konepuolen<br />

tehtävissä. Joukkoon<br />

mahtui myös 3 ruotsalaista<br />

alusta. Seuraavat 10<br />

vuotta kuluivat matkustajaautolautoissa,<br />

kesäaikoina<br />

myös saaristossa päällikkö/<br />

koneenhoitajana. Viimeiset<br />

20 vuotta hän toimi<br />

koneenhoitajana valtion<br />

yhteysaluksissa muun muassa<br />

Utössä. Eläkkeelle hän<br />

siirtyi 1.8.1999. Paremmille<br />

seilausvesille hän siirtyi<br />

13.10.2008.<br />

Esa Torkkila<br />

Kiitos/Tack<br />

Kiitos M/s Mariellan henkilökunnalle,<br />

kun muistitte<br />

minua täyttäessäni 60<br />

vuotta.<br />

Kale Korpi<br />

Kiitos kaikille, jotka muistivat<br />

minua täyttäessäni 50<br />

vuotta.<br />

”Patu” Kari Virtasalo<br />

M/s Finnlady<br />

Kiitos muistamisesta<br />

merkkipäivänäni. Tack<br />

för ihågkomsten på min<br />

bemärkelsedag.<br />

Jukka ’Vilho’ Nykopp<br />

/Ms Silja Serenade<br />

Kultamerkit /<br />

guldsmärken<br />

Antikainen Helge<br />

Heiskari Seppo<br />

Mertala Kirsi<br />

38<br />

Kemin sataman jyrä<br />

Jaakko Alamommo<br />

eläkkeelle<br />

Kemiläinen satamavalvoja<br />

Jaakko Alamommo jää<br />

eläkkeelle 1. joulukuuta.<br />

Jaskalla on takanaan<br />

35-vuotinen aktiiviura<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>ssa,<br />

sillä <strong>Unioni</strong>in hän liittyi<br />

heti satamavalvojan<br />

tehtävään tullessaan<br />

vuonna 1973. Työuransa<br />

Alamommo teki Kemin<br />

kaupungilla (nykyisin Kemin<br />

satama) Ajoksessa ja<br />

Veitsiluodossa. Vuosien<br />

varrella hän näki ja oppi<br />

tuntemaan satamien työn<br />

sekä puolusti <strong>Merimies</strong>-<br />

<strong>Unioni</strong>n jäseniä vaikeissa<br />

tilanteissa.<br />

Arkisen työn lisäksi<br />

Jaska piti huolta merimiesten<br />

edunvalvonnasta<br />

järjestötyön kautta.<br />

Alamommo oli vuosia<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n valtuuston<br />

jäsen ja toimi liittovaltuustonvarapuheenjohtajana.<br />

Aikanaan hän<br />

toimi myös hetken aikaa<br />

valtuuston puheenjohtajan<br />

roolissa varsinaisen<br />

puheenjohtajan siirryttyä<br />

toisaalle.<br />

Yksi Jaskan merkittävimmistä<br />

ansioista oli<br />

olla mukana perustamassa<br />

nykyistä Satama-alan<br />

osastoa (003), jossa<br />

Jaska toimi ensimmäisenä<br />

puheenjohtajana ja<br />

myöhemmin hallituksen<br />

jäsenenä.<br />

Jaska lähettää lämpimiä<br />

kiitoksia kaikille kanssaan<br />

toimineille ystäville ja<br />

toivottaa kaikkea hyvää!<br />

Jaakko Alamommo<br />

Jäin eläkkeelle 1.9.2008<br />

alkaen Kokkolan satamalaitokselta.<br />

Kiitos henkilökunnalle,<br />

laitokselle, yhteistyökumppaneille<br />

ja entisille<br />

seilauskavereille.<br />

Raimo ”Topi” Toivola<br />

Kiitos M/s Amorellan<br />

työkavereille muistamisesta<br />

siirtyessäni viettämään<br />

eläkepäiviä.<br />

Marja Holmberg<br />

Kiitän Seren henkilökuntaa<br />

saamastani lahjasta sekä<br />

menneistä vuosista.<br />

K-E Roiko –eläkkeelle<br />

30.9.2008<br />

Teille Mariellalaiset, kaunis<br />

kiitos mukavista muistoista<br />

vuosien varrelta ja muistamisista<br />

lähtiessäni ”pitkälle<br />

vapaalle”.<br />

Eläkeläinen Witold<br />

Osastot tiedottavat / Avdelningarna informerar<br />

TURNAUSKUTSU<br />

Turvallisesti 26:een Ay-jalkapallon mestaruustur-naukseen, joka järjestetään<br />

21.–22.3.2009 Lahden Suurhallissa. Osanottomaksu 300 euroa joukkueelta.<br />

Järjestäjä kutsuu ilmoittautumisjärjestyksessä 12-joukkuetta, jotka arvontatilaisuudessa<br />

6.3.2009 arvotaan neljään 3-joukkueen lohkoon.<br />

Ilmoittautuminen viimeistään<br />

27.2.2009 osoitteella:<br />

Ay-jalkapallo, PL 39, 15101 Lahti<br />

tai sähköpostilla:<br />

international.tournament@pp.phnet.fi<br />

Sisä-<strong>Suomen</strong> osasto (001)<br />

SYYSKOKOUS<br />

aika: lauantai 29.11.2008 alkaen kello 15.00<br />

paikka: Hotelli Casino, Savonlinna<br />

asiat: Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen määräämät<br />

asiat. Osaston puheenjohtajan sekä hallituksen jäsenten<br />

valinnat toimikaudeksi 2009–2010.<br />

Tervetuloa!<br />

PIKKUJOULU – VIRKISTYSILTA<br />

aika: lauantai 29.11.2008 alkaen kello 19.00<br />

paikka: Savonlinnan Hotelli Casino.<br />

Osasto järjestää jäsenille perheineen sekä eläkeläisille pikkujoulun.<br />

Sisältää sauna- ja allasosaston sekä kuntosalin käytön, aterian<br />

pikkujoulupöydästä ja totta kai humppaa. Mahdollisuus<br />

yöpymiseen ulkopaikkakuntalaisille. Sitovat ilmoittautumiset<br />

18.11 mennessä Paavo Auviselle 040 506 9468 tai Matti<br />

Jalkaselle 0500 705 357, e-mail matti.jalkanen@gmail.com<br />

Lippuja varattu 40 ensimmäiselle. Hinta jäsenelle 5 €, avec<br />

15 €, yöpyminen avec 30 €.<br />

Tervetuloa!<br />

VIRKISTYSVIIKONLOPPU<br />

Osasto järjestää jäsenille perheineen sekä eläkeläisille matkan<br />

6.–8.2.2009 Sokos Hotel Tahkovuoreen. Matkan hinta<br />

jäsenille ja eläkeläisille 50 €, avec 150 €. Hotellille on bussikuljetus.<br />

Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 31.12.2008<br />

mennessä Paavo Auviselle 040 506 9468 tai Matti Jalkaselle<br />

0500 705 357, e-mail matti.jalkanen@gmail.com Mukaan<br />

mahtuu 40.<br />

Tervetuloa mukaan!<br />

Pohjoisen osasto (002)<br />

SYYSKOKOUS<br />

aika: lauantai 22.11.2008 alkaen kello 16.00<br />

paikka: Kemin Cumulus<br />

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.<br />

Tervetuloa!<br />

PIKKUJOULU<br />

aika: lauantai 22.11.2008 alkaen kello 18.00<br />

paikka: Kemin Cumulus<br />

Vain ilmoittautuneille.<br />

Lisätiedot Timo Kuuselalta 0400 606 874<br />

Tervetuloa!<br />

Toimikunta<br />

Mestaruusturnausta koskevaa informaatiota saa sähköpostilla<br />

international.tournament@pp.phnet.fi tai<br />

puhelimitse 041–5849964.<br />

Tervetuloa mestaruusturnaukseen!<br />

Järjestelytoimikunta

Ålands avdelning (005)<br />

HÖSTMÖTE<br />

Tid: 17.11.2008 klockan 19.30<br />

Plats: Kontor, Ålandsvägen 55, Mariehamn<br />

(OBS: Styrelsemöte redan klockan 18.30.)<br />

Välkommen<br />

Lounais-<strong>Suomen</strong> osasto (006)<br />

PIKKUJOULUT<br />

aika: lauantaina 6.12 ja perjantaina 12.12.2008<br />

paikka: Hamburger Börs, Turku<br />

Nyt on aika unohtaa arjen murheet ja päästää äly vapaalle.<br />

Siinä meitä auttaa Teatteri Eurooppa Neljä viihdyttämällä<br />

ÄLYVAPAA–kabareella. Musiikilla ja sketseillä höystettyä<br />

huumoria kestää noin 50 min, jonka jälkeen vauhdikasta<br />

bailausmusiikkia. Mutta ennen tätä viihdettä, nautitaan<br />

joulupöydän herkuista. Illallinen ja ohjelma jäseneltä 35 € ja<br />

avecilta 50 €. Lippujen lunastus viimeistään viikkoa ennen<br />

tapahtumaa Turun toimistolta, Maariankatu 6 b, 5 kerros.<br />

Puh. (02) 233 7416. Lippuja rajoitetusti.<br />

Itäkustin osasto (007)<br />

SYYSKOKOUS<br />

aika: torstaina 20.11.2008 kello 12.00<br />

paikka: Osaston toimisto, Puutarhakatu 12, 48100 Kotka<br />

Tervetuloa!<br />

PIKKUJOULU<br />

aika: lauantai 13.12.2008 kello 18.00<br />

paikka: Ravintola Kairo, Satamakatu 7, Kotka<br />

Illallislipun hinta 15 €. Ilmoittautumiset 5.12<br />

mennessä Kari Tossavaiselle 045 121 6699 tai e-mail kari.<br />

tossavainen@pp.inet.fi<br />

Tervetuloa mukaan!<br />

Länsi-<strong>Suomen</strong> osasto (008)<br />

UUSI HALLITUS<br />

Puheenjohtajana jatkaa Kari Nurmirinta<br />

Sihteeri Arja Ahonen<br />

Taloudenhoitaja Sakari Mattila<br />

Merja Jylhä<br />

Sami Ketola<br />

Sari Koskela<br />

Kaisa Kuusisto<br />

Esa Penjala<br />

Peter Simu<br />

Marja-Leena Viinamäki<br />

Tero Yli-Mäenpää<br />

ilmoituksia<br />

annonser<br />

Etelä-<strong>Suomen</strong> osasto (009)<br />

SYYSKOKOUS<br />

aika: maanantai 17.11.2008 alkaen kello 13.00<br />

paikka: Osaston toimisto, Linnankatu 13,<br />

00160 Hki<br />

aika: Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen määräämät<br />

asiat –osaston hallituksen puheenjohtajan sekä<br />

hallituksen jäsenten valinnat toimikaudeksi 2009–2010<br />

Kaikki jäsenet, tervetuloa!<br />

Hallitus<br />

Pekan pähkinät<br />

1. Mikä on Turussa sijaitseva merimuseo nimeltään?<br />

a) Vellamo<br />

b) Forum Marinum<br />

c) Föri<br />

2. Minkä kaupungin ulkosatama on Ykspihlaja?<br />

a) Vaasan<br />

b) Porin<br />

c) Kokkolan<br />

3. Kuka onkaan Mepan, <strong>Merimies</strong>palvelutoimiston, toiminnanjohtaja?<br />

a) Sakari Lehmuskallio<br />

b) Martti Karlsson<br />

c) Helena Jaatinen<br />

4. Missä sijaitsee <strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n toimisto Helsingissä?<br />

a) Katajanokalla<br />

b) Punavuoressa<br />

c) Hakaniemessä<br />

5. Kuka on Finnlinesin SMU:hun kuuluvien merimiesten pääluottamusmies?<br />

a) Jyrki Lummejoki<br />

b) Tarja Rännäli<br />

c) Timo Keskitalo<br />

6. Mikä on <strong>Suomen</strong> Laivahistoriallisen Yhdistyksen julkaisema lehti nimeltään?<br />

a) Navigator<br />

b) Laiva<br />

c) Tornator<br />

7. Mikä on SMU:n jäsenmaksu bruttopalkasta?<br />

a) 1,05 %<br />

b) 1,55 %<br />

c) 1,75 %<br />

8. Milloin aloitti toimintansa Rauman <strong>Merimies</strong>ammattikoulu (nyk. RAO )?<br />

a) 1965<br />

b) 1970<br />

c) 1975<br />

9. Missä kaupungissa sijaitsee merimieskapakka Kompassi?<br />

a) Haminassa<br />

b) Oulussa<br />

c) Kotkassa<br />

10. Minä vuonna upposi matkustajalaiva Titanic?<br />

a) 1909<br />

b) 1912<br />

c) 1921<br />

Oikeat vaihtoehdot ovat:<br />

1b, 2c, 3b, 4c, 5b, 6b, 7b, 8b, 9a, 10b<br />

39

Kerro mielipiteesi <strong>Merimies</strong>-lehdestä!<br />

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF<br />

POSTI- JA KÄYNTIOSOITE<br />

HENKILÖKUNTA / PERSONAL<br />

John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,<br />

Puheenjohtaja / Ordförande<br />

00530 Helsinki<br />

Simo Zitting<br />

POST- OCH BESÖKADRESS<br />

(09) 615 20 250 / 0400 813 079<br />

John Stenbergs strand 6,<br />

2:a våningen, 00530 Helsingfors<br />

VAIHDE / VÄXEL<br />

+358 (0) 9 615 2020<br />

TELEFAX<br />

+358 (0) 9 615 20 227<br />

KOTISIVUT / HEMSIDOR:<br />

www.smu.fi<br />

SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMER<br />

etunimi.sukunimi@smu.fi FÖR STUGOR<br />

förnamn.efternamn@smu.fi puh. / tel. (09) 615 20 260<br />

AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER<br />

Lounais-<strong>Suomen</strong> osaston mökin varaukset<br />

Arkisin klo 8.30–16.00<br />

Turun toimistolta /<br />

Kanslitid kl. 8.30–16.00<br />

Sydvästra Finlands avdelnings stugans<br />

bokningar från kontoret i Åbo<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n työttömyyskassa /<br />

Finlands Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa<br />

POST- OCH BESÖKADRESS<br />

Broholmsgatan 3–5<br />

00530 40 Helsingfors<br />

<strong>Merimies</strong>/ Sjömannen -lehti uudistui<br />

anna äänesi kuulua!<br />

www.smu.fi<br />

VAD TYCKER DU OM TIDNINGEN SJÖMANNEN?<br />

Via Unionens webbplats kan du skicka feedback och berätta vad du tycker om tidningen Sjömannens nya look.<br />

Din åsikt är viktig eftersom vi med hjälp av den feedback vi får gör ett sammandrag av hur vi kan fortsätta utveckla tidningen.<br />

www. smu.fi > på svenska > feedback om sjömannen -ikonen eller<br />

www. smu.fi > på svenska > kommunikation > feedback om sjömannen<br />

POSTI- JA KÄYNTIOSOITE<br />

Siltasaarenkatu 3–5<br />

00530 Helsinki<br />

puh. / tel. (09) 615 20 230<br />

Puhelinpäivystysaika / Telefonjourtid:<br />

9.00 –11.00<br />

SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS:<br />

tkassa@smu.fi<br />

Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare<br />

Katja Gräsbeck<br />

(09) 615 20 252 / 045 7730 1021<br />

Liittosihteeri / Förbundssekreterare<br />

Kenneth Bondas<br />

(09) (09) 615 20 254 / 040 456 0245<br />

Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare<br />

Tetta Härkönen<br />

(09) 615 20 210<br />

(äitiyslomalla / modersledig)<br />

Sopimussihteeri / Avtalssekreterare<br />

Klaus Lust<br />

(09) 615 20 211 / 040 505 1957<br />

Toimitsija/Ombudsman<br />

Carita Ojala<br />

(09) 615 20 231 / 0400 829 039<br />

Toimitsija / Ombudsman<br />

Satu Silta<br />

(09) 615 20 213 / 040 526 3435<br />

Toimitsija/Ombudsman<br />

ITF-tarkastaja/ITF-Inspektör<br />

Ilpo Minkkinen<br />

(09) 615 20 253 / 040 728 6932<br />

Lähetä palautetta uudistuneesta <strong>Merimies</strong>-lehdestä <strong>Unioni</strong>n<br />

kotisivujen kautta.<br />

Palautteesi on tärkeä, sillä teemme vastausten perusteella<br />

yhteenvedon siitä, miten lehteä edelleen kehitetään.<br />

www.smu.fi > Mielipiteesi <strong>Merimies</strong>-lehdestä -kuvake tai<br />

www.smu.f> viestintä > mielipiteesi <strong>Merimies</strong>-lehdestä<br />

ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator<br />

Simo Nurmi<br />

(09) 615 20 255 / 040 580 3246<br />

Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare<br />

Anja Uusitalo<br />

(09) 615 20 251 / 040 519 0351<br />

Toimitsija, Ahvenanmaa<br />

Ombudsman, Åland<br />

Henrik Lagerberg<br />

(018) 199 20 /0400 478 884<br />

Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn<br />

Taloudenhoitaja / Ekonom<br />

Mikko Tuominen<br />

(09) 615 20 218 / 0400 422 379<br />

Kassanhoitaja / Kassaföreståndare<br />

Stiina Raitio<br />

(09) 615 20 219<br />

Kirjanpitäjä / Bokförare<br />

Tuula Ylhävuori<br />

(09) 615 20 220<br />

Toimittaja, tiedottaja / Journalist, informatör<br />

Saana Lamminsivu<br />

(09) 615 20 221 / 045 7730 1020<br />

Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister<br />

Tiina Kytölä<br />

(09) 615 20 257<br />

Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde<br />

Arja Merikallio<br />

(09) 615 20 259<br />

Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde<br />

Essi Voutilainen<br />

(09) 615 20 210 / 045 7731 0076<br />

Toimistotyöntekijä, Turku<br />

Kontorsbiträde, Åbo<br />

Salme Kumpula<br />

(02) 233 7416<br />

Maariankatu 6 B, 5. krs.<br />

20100 Turku<br />

Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo<br />

Vaasa / Vasa<br />

Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa<br />

Storalånggatan 43, 65100 Vasa<br />

Työttömyyskassanhoitaja /<br />

Arbetslöshetskassans föreståndare<br />

Annika Skogberg<br />

(09) 615 20 230<br />

Työttömyyskassavirkailijat /<br />

Arbetslöshetskassafunktionärer<br />

(09) 615 20 230<br />

Pirjo Aro-Nenonen<br />

Varpu Klemola<br />

Tuulianna Raimoranta<br />

(äitiyslomalla/modersledig)<br />

Sari Räsänen

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!