Tero Palokoski - Suomen Merimies-Unioni

Nº2/2009MAALISKUUSUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RFHyisestä tuulestaauringonpaisteeseenFrån iskalla vindar till solskenPALKKATAULUKOT //LÖNETABELLERTALKOOHOMMISSAKaribiallaFARTYGSFÖRTROENDEMANPalokoskiSNUSFÖRSÄLJNINGEN1begränsas

SISÄLTÖ:4 Inkoo – MuugaAll Night Long10 Palkkataulukot13 Talkoohommissa Karibialla14 Unionin mökkienkesävaraukset16 LaivaluottamusmiesTero Palokoski20 Ensiaputaitojen ansiostaon monen henki pelastunut!18Työryhmä selvittää, voisikomeriteollisuuden julkisia hankintoja aikaistaa.M/s Birka Paradise lähtinuuskapakolaiseksiruotsin lipun alle,sivut 4–5.Konepäällikkö Ari Kalijärvi työnsä ääressä yölläMuugan satamassa.Liikenne- ja turvallisuuspäällikkö TomasDamén tarkistamassa M/s Carissanlastipapereita Inkoon samassa.2

Nº 2/2009Suomen Merimies-Unioni SMU ryFinlands Sjöman-Union FSU rfPÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖRSimo ZittingTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA • REDAKTÖR, INFORMATÖRSaana LamminsivuULKOASU, TAITTO • LAYOUTRohkea Ruusu OyTOIMITUSJohn Stenbergin ranta 6,2. kerros, 00530 Helsinkipuh. (09) 615 2020REDAKTIONJohn Stenbergs strand 6,2:a våningen, 00530 Helsingforstel. (09) 615 2020PAINOArt Print Oy 2009ILMOITUKSET / ANNONSERpuh. / tel. (09) 615 2020Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.Tidningen utkommer åtta gånger om året.TILAUSHINNAT VUODELLE 20091/1 vuosi 25 e1/2 vuosi 15 eILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakorttiwww.smu.fi> på svenska > kommunnikation >Sjömannen > mediakortMERIMIES – SJÖMANNENILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2009no aineisto toimituksessa ilmestyminenmaterial i redaktion utges3 20.4. 15.5.4 27.5. 26.6.5 17.8. 11.9.6 14.9. 9.10.7 19.10. 13.11.8 23.11. 18.12.POSTI- JA KÄYNTIOSOITEJohn Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 HelsinkiPOST- OCH BESÖKADRESSJohn Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 HelsingforsVAIHDE / VÄXEL+358 (0)9 615 2020TELEFAX+358 (0)9 615 20 227KOTISIVUT / HEMSIDORwww.smu.fiSÄHKÖPOSTI / E-ADRESSetunimi.sukunimi@smu.fiförnamn.tillnamn@smu.fiPääkirjoitus:Kun Suomiputosi lamaanSuomalaisenkauppamerenkulunkehittäminen jasen selviäminen ylilaman seuraavaannousukauteenedellyttää nyt malttiaja kaukonäköisyyttäkaikkien osapuoltentaholta.Näyttää siltä, että talouskriisin ja laman merkitvain syvenevät. Harva se päivä kuulemmeuutisia uusien yt-neuvottelujen alkamisestaja lisääntyvistä irtisanomisista. Ketään tuskinhelpottaa se, että lama on kansainvälinen jaettä se kohtelee myös muita samalla tavalla.Lomautus tai irtisanominen on aina henkilökohtainenkokemus eikä sitä lievitä yhtääntietoisuus siitä, että kohtalotovereita on muuallakin.Viimeiset tiedotvientiteollisuutemmenotkahtamisestatuntuvatsuorastaan käsittämättömiltä:pelkästäänteollisuudentuotanto onlaskenut 20 prosentillaedelliseenvuoteen verrattuna,vientimmetaas on pudonnutlyhyessä ajassa vieläkin enemmän. On selvää,että tuotannon ja viennin lasku heijastuukoko kuljetussektoriin merenkulku mukaanluettuna. Esimerkiksi pelkästään satamien vakituisistatyöntekijöistä on tätä kirjoitettaessalomautettuna reilusti yli puolet.Kaikesta huolimatta suomalaiset merenkulkijatovat toistaiseksi säästyneet enemmiltälamasta johtuvilta lomautuksilta ja irtisanomisilta.Osaksi tämä johtuu siitä, että suuriosa suomalaisista merimiehistä työskenteleematkustaja-aluksilla, joilla laman merkit ovatnäkyneet lähinnä autokansilla kuljetettavientavara- ja automäärien vähentymisenä, muttaei sen sijaan matkustajamäärien laskuna. Lastialuksienosalta lama on purrut pääsääntöisestikontti- ja irtotavarakuljetuksiin: ylösmakaamassaon rahtien puutteen vuoksi muutamia suomalaisiaaluksia. Toisaalta tiedossa on, että maailmalla ontällä hetkellä huomattava lastialusten ylikapasiteetti,esimerkiksi Singaporen edustalla on makaamassatuhatkunta alusta. Toivoa vain voi, että laman merkitjäävät suomalaisten alusten osalta tähän.Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksemme ovatvoimassa vuoden 2010 helmikuun loppuun. Tämätarkoittaa sitä, että mikäli etenemme normaalissajärjestyksessä, työehtosopimusten uudistamisestajoudutaan neuvottelemaan vuoden vaihteen jälkeentilanteessa, jossa lama ja sen vaikutukset ovat ehkäpahimmillaan. Tulevien työehtosopimusten ja palkankorotustenlinjaa vedetään kevään kuluessa käytävissäteknologiateollisuuden neuvotteluissa. Näistäei kuitenkaan liene odotettavissa järin suuria tuloksia,kun samaan aikaan suuri osa alasta kamppailee verisestiolemassaolostaan.Suomalaisen kauppamerenkulun kehittäminen jasen selviäminen yli laman seuraavaan nousukauteenedellyttää nyt malttia ja kaukonäköisyyttä kaikkienosapuolten taholta. Minkäänlaisten paniikkinappuloidenpainamiseen ei ole syytä. Sen sijaan nyt on entistäenemmän panostettava pitkäjänteiseen työhönmerenkulkuelinkeinon kansainvälisen kilpailukyvynparantamiseksi ja suomalaisten merityöpaikkojen jamerenkulkijoiden tulevaisuuden turvaamiseksi. Tietosiitä, että Suomen putoaminen lamaan ei vaikutamerenkulun työmarkkinaosapuolten haluun kehittäämerenkulkua elinkeinona ja suomalaisten merenkulkijoidentyöllistäjänä, saattaa olla sellainen myönteinenviesti, joka edesauttaa laman pyörteistä selviytymistä.Simo Zittingpuheenjohtajasimo.zitting@smu.fi3

INKOO – MUUGAAll Night LongTeksti ja kuvat: Saana LamminsivuVladimir Zmenja työskenteli aiemmin kalastusaluksillaMarokon ja Mauritanian vesillä.Islantilaisen varustamon omistama laiva olimukavuuslipun alla. Kalastuksessa palkka eiollut vakio, vaan vaihteli kalasaaliin mukaan.”Kun oli paljon kalaa, palkka oli huonompi.Kun sen sijaan kalaa oli vähän, nousi palkkakinkalan korkean hinnan vuoksi”, selittääVladimir tuolloista tienestinsä määrittelytapaa.Viktor Siman ja Rene Kopli yrittävätoikaista pakan alla jäätyneitä kiinnitysköysiä,jotka ovat kuin käärmeitä. Potku auttaa, niinjohan tulee alas!”Vaikeimmatovat koirantunnit,eli noin kahden javiiden välinen aika.”Lyhyet merimatkatkansiporukan koetinkiviÖinen meri näyttää rannattomalta. Matruusiyt Viktor Siman silmäilee mustaa ulappaa,jonka horisontissa tuikkii pieniä valopisteitä,lähestyviä laivoja. Radion sävelet leviävät komentosillanylle. Vetävät biisit pitävät hereillä.Valveilla on pysyttävä, vaikka yhden suntoisen silmää alkaa painaa tässä vaiheessailtaa.”Ei tämä ole vielä mitään”, päällikkö JoakimGrönqvist ja Viktor ovat yhtä mieltä.”Vaikeimmat ovat koirantunnit, eli noin kahdenja viiden välinen aika.”Merimatka Inkoosta Muugaan on Carissanmiehistölle ainoa hetki ”huilata” kokopäivän aikana. On perjantai-ilta ja matkallaollaan jo toista kertaa saman päivän aikana.Laiva saapui aamulla Muugasta Inkooseen,jossa alus lastattiin uudelleen. Välissä syötiinillallinen, irrotettiin köydet ja lähdettiin paluumatkalleMuugaa kohti.Musiikki ja pasianssisiivittävät merimatkaaMatruusi yt Vladimir Zmenja pelaa tietokoneellapasianssia päivähuoneessa. Ruutukasiysin alle, pataysi ennen kymppiä. Nukkumaanmenoei kannata enää tässä vaiheessa.”Muugassa olen satamavahdissa”, Vladimirkertoo.Merimatka kestää neljä – viisi tuntia. Ylhäälläkomentosillalla juodaan kahvia ja rupatellaan.”Kyllä puhuminen vahtikaverin kanssa ontässä työssä erittäin tärkeää”, Joakim ja Viktorkertovat nikseistä pysyä hereillä komentosillalla.Satamaan saavuttaessa kaikki ylhäälläVajaan viiden tunnin ajon jälkeen alkaa kajastaa.Muugan sataman valot näkyvät oranssinaväriraitana taivaanrannassa. Uinuvallaaluksella on herätty kuin salamaniskusta jakäytävillä on kuhinaa. Ulkovaatteet vedetään4

Carissan keulassa oli hyiset tunnelmat, kunViktor Siman ja Rene Kopli valmistautuvatInkoon satamaan tuloon lauantaiaamuna,paluureissulla Muugasta.Inkoon satamasta iltakuudelta matkaan lähtenyt rahtilaivaM/s Carissa halkoo öistä merta 10,4 solmun vauhdilla.Carissa on yksi Prima Shipping -varustamon kuudestarahtilaivasta. Aluksen määränpää on tällä kertaa Muugansatama. Kyydissä on yli 2350 tonnia ratasepeliä, jotarahdataan Viroon rautateiden kunnostustyöhön.5

Pieni muutos aikataulussaheijastuu pitkällekuljetusketjuunInkoon sataman vuotuinen liikenne on ylimiljoona tonnia.”Viroon on ajettu yli 400 000 tonnia kivimursketta”,kertoo Inkoon sataman liikenne-ja turvallisuuspäällikkö Tomas Damén.Satamaan ei ole säännöllistä linjaliikennettä,vaan se on erikoistunut kuivan bulktavarankäsittelyyn ja varastointiin. Suuripuupellettikasa pilkottaa ulkovarastosta. Inkoostase kuljetetaan seuraavaksi Ruotsiin.Logistiikkaketjun toimivuus on herkkä: kunyksi paikka prakaa, onnutaan myös muualla.Jos esimerkiksi laivan tuloaika muuttuuäkillisesti, vaikuttaa se kaikkien aikatauluihinsatamassa ja muualla maissa.”Kun laiva saapuu satamaan, pitää paikanpäällä olla riittävästi kalustoa: kuormaautojaja kuormaajia. Jos laiva ei tule ajallaan,seisoo muu kalusto satamassa turhaaodottamassa”, Damén kertoo.Aikataulujen uudestaan sovittaminen onsatamatyön arkea, sillä kuljetuksissa tapahtuujatkuvasti muutoksia. Niin myös satamassatyöskentelevä maapuolen henkilöstöelää laivojen liikkeiden rytmissä. Kuljetusketjussakaikki vaikuttaa kaikkeen.Inkoon satama, eli Inkoo Shipping Oy Abon Suomen ainoa yksityinen yleinen satama.Sataman omistavat Arbistock, SappiFinland 1 Oy ja Finnsementti Oy.Päällikkö Joakim Grönqvist komentosillalla. Carissa saapui tammikuussatelakalta, jossa aluksen oma konepäällikkö huolsi laivan koneet.”Kyllä kulkee! Nyt laiva ajaa Viroon jopa 15 minuuttia lyhyemmässä ajassakuin aikaisemmin, kehui Grönqvist konepäällikön hyvin tehtyä työtä.nopeasti päälle. Pukuhuoneessa on muutenvähän tungosta!”Kyllä tässä tulee tätä kuntoilua tarpeeksiihan työn puolesta”, joku huikkaa ja iskee silmääparia kuntoilulaitetta kohti, jotka vievätpuolet pukuhuoneen tilasta.Aluksen kokki ja puolimatruusi ReneKopli ja Viktor Siman asettuvat Carissan ahteriinsatamaan saavuttaessa. YliperämiesAnders Wiberg ja Vladimir Zmenja menevätpuolestaan keulaan. Sitten kaikki seisovathiirenhiljaa ja seuraavat lähestyvän laiturinreunoja. Carissa lipuu ohi mustien, yöllä vieläsuuremmilta näyttävien satamanostureiden.Vesi solisee satama-altaassa laivan alla.Mutta sitten alkaa tapahtua! Laiva ei näytäkiinnittyvän laituriin kuten on suunniteltu.”Vedä sitä köyttä, kiristä!”, Anders huutaaVladimirille. Köydet ovat jäätyneet merimatkalla,eivätkä tahdo taipua. Kiinnitysköysiäkiristetään muuringilla, eli kiinnitysvintturillakerran, sitten vielä toisen ja kolmannenkin.Laiva keinuu ja taipuu lopulta tahtoon,eli paikoilleen. Kello on yli yksitoista illalla.Koko miehistö on valveilla ja töissä.”Tämä on hieman tällainen erikoisempireissu”, jokaista naurattaa öinen meininki.Muugaan saavuttua konepäällikkö AriKalijärvi painuu alas konehuoneeseen, silläpääkoneen huolto on mahdollista lähinnävain satamassa. Työt jatkuvat myös muuallalaivassa.”Mitä nopeammin lastin purkaminen jauusi lastaus saadaan tehtyä, sitä nopeamminpäästään paluumatkalla”, toteaa yliperämiesWiberg miesten pitäessä pientä neuvotteluaaikataulusta.Lasteja käsitellään Muugan satamassavuorokauden ympäri. Alun perin arvioidustaneljän – viiden tunnin lastauksesta suoriudutaanalkuperäistä aikataulua nopeamminja paluumatka voi alkaa. Aamuyöstä hereilläollaan komentosilllalla, muut saavat nukkua.Mikä onni ja autuus onkaan nukkua!Merimies-Unioni pitää myös virolaisen merimiehen puolta!Carissan miehistö on tyytyväistä, kunaluksella on riittänyt ajoa vaikeastataloustilanteesta huolimatta. Samanvarustamon, eli Prima Shipping Oy Ab:n kaksimuuta laivaa ovat olleet seisomassa tammihelmikuussa.Tämä vetää Carissankin miehistönvakavaksi.”Mitä teen, jos joudun lomautetuksi”, miestuumii ääneen messissä.Kotona odottaa perhe – eikä rahaa ole koskaanliikaa.”Mistä saan rahaa, jos lomautetaan?”, mieskuiskaa hiljaa.Virolaiset työntekijät tarvitsevat tietoaVirolaisille työntekijöille Merimies-Unioni jatyöttömyysturva-asiat eivät ole ehkä yhtä itses-tään selviä asioita kuin suomalaisille. Moni voiolla niin sanotusti pimennossa useita vuosia:mistä hakea tietoa, jos ei tiedä mistä sitä hakea.”Meillä (virolaisilla) ei ole kovin paljon tietoa”,mies pohtii.Carissan kansi- ja talouspuolen työntekijöistäsuurin osa on virolaisia. Jos virolainen tai ulkomaalainentyöntekijä työskentelee Suomenlipun alla olevassa laivassa, on Merimies-Unionikansi- ja talous- ja konepuolen työntekijöillese ”oma ammattiliitto”, josta saa jäseneksi liityttyäänapua ja neuvoja. Kysymyksiä herättääennen kaikkea työttömyysturva.”Mikä on työttömyyskassa?”, mies kysyy.Kysymys ei ole tyhmä, vaan erittäin hyvä.Suomalainen työttömyysturvajärjestelmä eiole ulkomaalaisille yhtä selvä kuin kotimaankansalaisille:Suomen lipun alla olevalla laivalla työskentelevämerimies voi anoa ja saada työttömäksijäätyään Suomen Merimies-UnioninTyöttömyyskassasta ansiopäivärahaa, jos hänon kassan jäsen, työssäoloehto täyttyy ja hänasuu Suomessa.On jokaisen työntekijän etu tietää oikeuksistaanja velvollisuuksistaan: mitä enemmäntietoa, sitä vähemmän ongelmia. Pidetääntyökaverista huolta ja kerrotaan asioista, jottakukaan meistä ei jää oman onnensa nojaan!6

Suomen lipun alla olevalla laivalla työskentelevämerimies voi anoa ja saada työttömäksijäätyään Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassastaansiopäivärahaa, jos hän onkassan jäsen, työssäoloehto täyttyy ja hänasuu Suomessa.Ansiopäiväraha on huomattavasti suurempikuin Kansaneläkelaitoksen, eli Kelan maksamaperuspäiväraha. Työttömyyskassaan ja Unioniinkannattaa siis kuulua – tai liittyä viimeistäännyt – sillä olet jäsenenä taloudellisestihuomattavasti turvatummassa asemassa kuin”pelkkää peruspäivärahaa” saava!Viktor SimanMilloin voin hakeaansiopäivärahaa?TYÖTÖNTyöttömäksi jouduttuasi voit anoa SuomenMerimies-Unionin työttömyyskassaltaansiopäivärahaa, jos• olet ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintäänkymmenen kuukautta (10) ja jäsenenä ollessasiolet ollut työssä (alkuehto) vähintään 43 viikkoa(paluuehto päivärahalle 34 viikkoa) ja työaikaviikossa on ollut vähintään 18 tuntia• asut Suomessa• olet työttömänä työnhakijana työ- jaelinkeinotoimistossa (TE-toimisto) ja• jäsenmaksusi kassaan ovat kunnossa.LOMAUTETTULomautetuksi jouduttuasi lomautuspäivärahaavoivat hakea kaikki Suomen Merimies-UnioninTyöttömyyskassan jäsenet, joilla• työssäoloehto täyttyy (ks. yllä),• olet työttömänä työnhakijana työ- jaelinkeinotoimistossa (TE-toimisto) ja• jäsenmaksusi kassaan ovat kunnossa.Miten voin liittyä jäseneksi?Merimies-Unionin jäseneksi voit liittyä:1) Merimies-Unionin kotisivujen kautta:www.smu.fi > Jäsenyys > Liity jäseneksi2) Lähetä sähköpostia Merimies-Unioninjäsenrekisteriin: tiina.kytola@smu.fi.Kirjoita viestiin: nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi.Tiina lähettää sinulle jäseneksiliittymislomakkeenpostitse, jossa on myöspalautuskuori mukana.3) Soita suoraan Merimies-Unionin vaihteeseenja tilaa liittymislomake. Puhelinnumeroon: +358 9 615 2020.Mikä ontyöttömyyskassa?Mikä onansiopäiväraha?-Suomen Merimies-Unionineuvottelee työehtosopimuksesiJos olet töissä Suomen lipun alla olevallaaluksella ammattiliitto Merimies-Unioni auttaasinua, kun olet liittynyt Unionin jäseneksi.Jäsenenä olet oikeutettu kaikkiin Unioninjäsenetuihin!Saat esimerkiksi:- Jäsenkortilla alennuksia eri yrityksistäSuomessa,- voit vuokrata käyttöösi Unionin mökkejä- saat kotipostiisi Merimies-lehden(ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa)Merimies-Unionin tärkein tehtävä on pitääSinun puoliasi työelämässä!- Merimies-Unioni on neuvotellut työehtosopimuksesi,TES:n. Työehtosopimuksessaon sovittu muun muassa palkastasi jamuista työehdoistasi.- Merimies-Unioni valvoo, että työehtosopimustanoudatetaan laivallasi jatyöehtosi ovat kunnossa.Merimies-Unioni jäseneduista löytyy lisätietoaUnionin kotisivuilta: www.smu.fi.7

Merenkulkulaitoksen tiedote 3.2.2009Vuoden 2008ulkomaan merikuljetukset edellisvuoden tasollaUlkomaan merikuljetuksetylsivät 102,4 miljoonaantonniin vuonna 2008.Vähennystä oli vain 0,2miljoonaa tonnia vuodesta2007, jolloin kuljetuksetylittivät ensimmäistä kertaa100 miljoonan tonnin rajan.Tuontia oli 58,1 miljoonaatonnia ja vientiä 44,3miljoonaa tonnia. Tuontikasvoi 0,4 prosenttia, muttavienti väheni 0,8 prosentilla.Viennin kasvu pysähtyi jokesällä ja heinäkuusta lähtienviennin kehitys on ollutnegatiivinen.Vuonna 2008 Suomen omat ulkomaankaupankuljetukset vähenivät 1,6 miljoonalla tonnilla,mutta transitoliikenteen kasvun ansiosta ulkomaanmerikuljetuksissa päädyttiin edellisvuodentasolle.Suomalaisen tonniston osuus ulkomaanmeriliikenteen kuljetuksista kasvoi edellisvuoden29,0 prosentista 31,0 prosenttiin.Tuontikuljetuksista suomalaisten alustenosuus nousi 39,1 prosenttiin ja vientikuljetuksissa20,3 prosenttiin. Suomalaistenalusten kuljetusosuuksien positiivisenkehityksen takana on Suomen ulkomaanliikenteenkauppalaivaston pari vuotta jatkunutkasvu.Transitokuljetusten kasvujatkui vahvanaTransitoliikenteen kuljetukset kasvoivat20,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.Vuonna 2008 ne olivat 8,4 miljoonaatonnia, josta tuontitransitoa oli 4,0 miljoonaatonnia ja vientitransitoa 4,4 miljoonaa tonnia.Tuontitransitossa kasvoivat eniten konttikuljetukset(11,0 %) ja uusien moottoriajoneuvojenkuljetukset (13,3 %). Vientitransitossakeskeisiä tavaralajeja olivat malmirikasteet,joiden kuljetukset lisääntyivät 15,6 prosenttiasekä kemikaalit, joiden kuljetusten kasvu oli21,0 prosenttia. Transitokuljetukset keskittyivätpääosin Kotkan, Kokkolan, Haminan ja Hangonsatamiin.Kilpilahti suurin vienti- ja tuontisatamaSuomen ulkomaan merikuljetuksia hoidettiinviime vuonna 54 eri satamasta, joista suurinoli Kilpilahti sekä viennin että tuonnin määrällämitattuna. Sataman kautta kuljetettiin yhteensä17,7 miljoonaa tonnia tavaraa.Seuraavaksi suurimmissa satamissa, Helsingissäja Kotkassa, kuljetukset olivat molemmissayli 11 miljoonan tonnia ja Raumalla sekäVäylä- ja turvallisuusvirastotjäävät pääkaupunkiseudulleVäylä- ja turvallisuusvirastojen sijoittamispaikkakunnistakäyty kuuma keskustelu vihellettiinpoikki liikenneministeri Anu Vehviläisen toimesta6. maaliskuuta, kun hän ilmoitti väyläjaturvallisuusvirastojen pysyvän pääkaupunkiseudulla.Monet maakuntakaupungit olisivat ottaneetväylä- ja turvallisuusvirastot mielihyvinvastaan. Merenkulkijoille tärkeää väylävirastoaväyläyteltiin siirrettäväksi jopa Rovaniemelle,mutta myös Lappeenranta oli yhtenä vaihtoehtona.– Vuoden 2010 alussa aloittavien väylävirastonja liikenteen turvallisuusviraston tuleesaada hyvä alku. On olennaista, että virastouudistukselleasetetut kunnianhimoiset tavoitteetvoivat lähivuosina toteutua. Tämän vuoksikatson, että perustettavien uusien virastojentulee sijaita pääkaupunkiseudulla, Vehviläinenlinjasi.Väylävirasto ja Liikenteen turvavirastoaloittavat vuoden 2010 alussaKummatkin uudet virastot aloittavat toimintansaensi vuoden alussa. Väylävirasto muodostuuTiehallinnon, Ratahallintokeskuksenja Merenkulkulaitoksen toimintojen yhdistämisestä.Liikenteen turvavirasto muodostuupuolestaan Ilmailuhallinnon, Ajoneuvohallintokeskuksen,Rautatieviraston ja Merenkulku-laitoksen meriturvallisuustoimintojen yhdistämisestä.Vaikka väylä- ja turvallisuusvirastot jäävätpääkaupunkiseudulle, liikenne- ja viestintäministeriöaikoo pitää kiinni hallinnonalalleenasettamasta 200–400 työpaikan alueellistamistavoitteestavuoteen 2015 mennessä. Työpaikkojasijoitetaan Rovaniemelle ja Lappeenrantaan.Alueellistamista varten perustetaantyöryhmä, jonka on määrä saada työnsä päätökseen15.5.2009.8

maailmanmeriltäKoonnut: Juhani ArttoMaailman Meriltä Pelastajat liiton jäseniäNaantalissa yli 7 miljoonaa tonnia. Suomenkymmenen suurimman sataman osuus kokoulkomaan tavaraliikenteestä oli 76 prosenttia.Suurimmat tuontisatamat Kilpilahden jälkeenolivat Helsinki, Naantali, Kotka ja Raahe. Vastaavastisuurimmat vientisatamat Kilpilahdenjälkeen olivat Kotka, Helsinki, Rauma ja Kokkola.Matkustajaliikenne kasvoiUlkomaan meriliikenteessä kuljetettiin yhteensä16,6 miljoonaa matkustajaa vuonna2008. Kasvua edellisvuodesta oli 3,9 prosenttia.Suomen ja Viron välisessä liikenteessämatkustajamäärä lisääntyi lähes 8 prosentilla6,3 miljoonaan – suuremmaksi kuin koskaanaiemmin. Ruotsin liikenne puolestaan pysyilikimain ennallaan eli 9,3 miljoonassa matkustajassa.Ulkomaisilla risteilyaluksilla käviSuomessa 344 000 matkustajaa – lähes 32prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.Kuvat Manhattanin ohi virtaavaan Hudsonjokeenpakkolaskun tehneestä isosta matkustajakoneestalevisivät 15. tammikuuta ympärimaailmaa. Jokea ylittävien lauttojen miehistöjenripeä ja osaava toiminta pelasti koneenkaikki matkustajat ja henkilöstön.”Katsomalla televisiota tai lukemalla uutisiatapahtumasta et saisi tietää, että lähes kaikkipelastustöihin osallistuneet olivat ammattiliittojenjäseniä”, Yhdysvaltojen merimiesten ammattiliitonSIUn puheenjohtaja Michael Saccokirjoittaa liittonsa lehdessä ylpeänä järjestönsäjäsenistä.Hän muistuttaa, että Manhattanin ja NewEU haluaa sopia laivojen CO2-päästöistäEuroopan komissio pyrkii siihen, että neuvoteltavanaolevaan uuteen kansainväliseen ilmastosopimukseensisällytetään merenkulunja lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt. Tämänhetken tärkein ilmaston muutosta hillitseväkansainvälinen sopimus (Kioton sopimus)ei koske meri- ja lentoliikenteen päästöjä.Kioton sopimus on voimassa vuoteen 2012asti. Neuvottelut sitä seuraavasta sopimuksestahuipentuvat joulukuussa 2009 Kööpenhaminassapidettävään kansainväliseen ilmastonmuutoskokoukseen.Komissio toteaa tammikuun lopulla julkistamassaanehdotuksessa, että merenkulku jalentoliikenne muodostavat mittavan ja kasvavankasvihuonekaasujen päästölähteen. Niidenosuudeksi hiilidioksidipäästöistä on laskettukuusi prosenttia. Ilmakehän lämpötilan nousujohtuu eniten fossiilisten polttoaineiden (hiili,Yorkin muiden osien välistä lauttaliikennettähoitavan New York Waterwayn työntekijät ovatvuosien mittaan kunnostautuneet yli sadan vakavanhätätilanteen pelastustöissä. Suuri osaNYW:n työntekijöistä on SIUn jäseniä.Sacco korostaa, että heidän kyvykäs toimintansahätätilanteissa ei ole ollut sattumaa.Ammattiliitto on varmistanut, että työntekijätovat saaneet säännöllisesti perusteellista turvallisuuskoulutusta,puheenjohtaja kirjoittaa.Hän toivoo, että suuri yleisö ymmärtää järjestäytymisenmerkitsevän tämänkaltaisia asioitaeikä uhkia, joista ay-liikettä vastaan toimivattahot varoittavat.öljy, maakaasu, puu, turve) polttamisessa syntyvistähiilidioksipäästöistä.Komissio ehdottaa, että meri- ja lentoliikenteenkasvihuonekaasupäästöt eivät saisi ylittäävuonna 2020 vuoden 2005 tasoa ja että vuonna2050 päästöt jäisivät merkittävästi alle vuoden1990 tason. Lisäksi komissio ehdottaa,että EU rajoittaa yksipuolisesti jäsenmaidensaalusten kasvihuonekaasupäästöjä, jos asiastaei synny kansainvälistä sopimusta.Komission tammikuiset ehdotukset ovatparaikaa lausuntokierroksella EU:n elimissä.Siitä on tarkoitus päättää ministerineuvostossa19.–20. maaliskuuta. EU:n tavoitteilla onmaailmanlaajuisille neuvotteluille suuri merkitys,koska EU on toiminut keskeisenä tekijänäkansainvälisten ilmastosopimusten aikaansaamisessa.Mitä Baltic Dry Index kertoo?”Tässäkö lama sitten oli?”, Tekniikka & Talousotsikoi 18. helmikuuta. Jutussa kerrottiinmaailmankaupan keskeisten raaka-aineidenmerikuljetusten hintojen muutoksista, joitamitataan Baltic Dry Indexillä. Indeksi lasketaanmuun muassa teräksen, tärkeimpien malmien,sementin ja viljan merikuljetusten hinnoistasuurimmilla merireiteillä.Tekniikka & Talous sai aiheen yllättäväänotsikkoonsa merikuljetusten hintojen nousustatammikuussa ja nousun kiihtymisestähelmikuun alkuviikkoina. Sitä ennen indeksioli romahtanut kesä–marraskuussa lähes12 000:sta alle 700:aan.Baltic Dry Indexin muutoksista voi tehdäpäätelmiä myös merimiesten maailmanlaajuisenkysynnän kehityksestä. Merikuljetustenhintojen nousu kertoo palvelujen kysynnänkasvusta ja siten myös alan työvoiman tarpeenlisäyksestä. Uutistoimisto Bloomberg piirtääkäyrää Baltic Dry Indexin päivittäisistä arvoistamaksuttomalla verkkosivulla:www.bloomberg.com/apps/quote?ticker=BDIY%3AIND9

PalkkataulukotMatkustaja-alusten takuupalkat 1.3.2009Palkkaryhmä 1 1 720,00Keittiö- ja kylmäkönapulainenMyymälä- ja varastoapulainenNisse ja annostelijaTalousapulainen ja siivoojaLastenhoitajaTarjoilijaharj. ja baarioppilasPalkkaryhmä 2 1 862,96Tarjoilijat ja myyjät sekä kassatHyttisiivoojat / -emännätSaunaemäntä ja ylisiivoojaKonferenssisiht. ja ATK-harj.Palkkaryhmä 3 1 921,83Kokit ja kylmäkötPalkkaus- ja työehtoihin sisältyvätlisät ja korvaukset 1.3.20092. Matkustaja-aluksetYlityökorvausVarallaolokorvaus / tuntiVarallaolokorvaus / vuorokausi 3,66 €(kun työntekijä on velvollinen kantamaanhakulaitetta tai teknistä apuvälinettä)Lastinkäsittelykorvaus / tuntiTarjoilukorvausPalvelurajan vähimmäismäärä 1)1/100 takuupalkasta1/260 takuupalkasta1/164 takuupalkasta0,50 € / henkilö / päivä195,23 € / kuukausiPalkkaryhmä 4 1 955,46Myymälän- ja muonavarastonhoitajaPääsiivoja/emäntä, sairaanhoitajaOhjelmaemäntä / -isäntäVastaava tarjoilijaViinikassa, croupier, muusikkoPurserinapulainen / ATK-hoitajaLuontoisetukorvaus- vuosiloman aikana 20,01 € / päivä(- ravintokorvausosuus) 13,38 € / päivä(- asuntokorvaus) 6,63 € / päivä- työ- ja vapaajakson aikana 10,00 € / päivä- sairauden aikana 20,01 € / päivä(- kun työntekijää ei hoideta sairaalassa)Palkkaryhmä 5 2 056,38Hovi- ja baarimestariCafeterianesimiesPääkokki ja pääkylmäkkö, varastonhoitajaKonferenssiemäntä / -isäntäRisteilyemäntä / -isäntäKorvaus työntekijälle,jolle ei ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa- ravintokorvaus- Suomessa 27,31 € / päivä- ulkomailla 51,39 € / päivä- asuntokorvaus laskun mukaanPalkkaryhmä 6 2 226,25Siivous- ja hotellipäällikköMyymäläpäällikköRavintolapäällikkö ja purseriKeittiöpäällikköPääbaari- ja päähovimestariPalkkaryhmä 7 2 391,03IntendenttiLikaisen työn korvausKorvaus harjoittelijan ohjaamisestaTaksikulutMuusikon pukuraha13,15 € / kerta3,66 € / päivä39,33 € enintään17,97 € / kuukausiKansi- ja koneosastoPuolimatruusi ja konevahtimies 1 795,68Matruusi ja moottorimies 1 871,37Järjestysmies 1 938,64Korjausmies ja pursimies 1 990,78Sähkömies 2 096,741)1/30 osa siitä / pv, mikäli työntekijä ei ole työsuhteessakoko kuukautta10

PalkkataulukotRahtialusten taulukkopalkat 1.3.200920.3 Palkat rahtialuksissa20.3.1 Kansi- ja konemiehistö YT-lisälläPursimies, korjausmies, sorvari 1 611,64 1 772,80Pumppumies, kirvesmies,donkeymies, koneenhoitaja 1 584,73 1 743,20Matruusi, moottori-/konemieslämmittäjä, rasvaaja 1 523,68 1 676,05Puolimatruusi/konevahtimies 1) 1 456,40 1 602,04Puolimatruusi/konevahtimies 1 430,67 1 573,74Palkkaus- ja työehtoihin sisältyvätlisät ja korvaukset 1.3.20091. RahtialuksetYlityökorvaus- arkipäivänä 1/102 kk-palkasta / ylityötunti- pyhäpäivänä 1/63 kk-palkasta / ylityötuntiVastikekorvaus- työsuhteen aikana 1/164 kk-palkasta / vastiketuntiValtamerilisä- talousosaton esimies 60,92 € / kk- matruusi tai sitä korkeammassapalkkaluokassa oleva 43,37 € / kk- muut 30,03 € / kkTrimmari 1 426,30Laivapoika, oppilas 1 404,43Kokkistuertin pätevyyslisäPukuraha56,04 € / kk Peruspalkkaa korottava17,97 € / kk StuerttiSähkömiesYT-lisälläaluksen generaattoriteho alle 999 1 639,73 1 803,701000-1499 1 668,32 1 835,151500-4199 1 688,33 1 857,16yli 4200 1 709,36 1 880,301)Puolimatruusi/konevahtimies,jolla on matruusin/konemiehen pätevyysVarallaolokorvauskansi- ja konemiesten valmiuskorvaus- arkipäivinä 1/320 kk-palkasta / tunti- pyhäpäivinä 1/160 kk-palkasta / tuntiLastinkäsittelykorvausLikaisen työn korvaus1/164 kk-palkasta / tunti13,15 € / kerta20.3.2 TaloushenkilökuntaTalousosastonesimiesKokkistuertti1)KokkiKorvaus harjoittelijan ohjaamisesta3,66 € / vrkDWT/IHV alle 4999 1 655,71 1 608,28 1 553,454500-12999 1 686,65 1 627,45 1 564,5613000-29999 1 705,99 1 639,73 1 570,6030000-79999 1 740,47 1 665,29 1 584,9080000-159999 1 801,86 1 707,84 1 594,49yli 160000 1 874,31 1 755,61 1 604,07II Kokki 1 481,97II Kokki 2) 1 493,74Talousapulainen x) 1 481,971) Huom! Kohta 21.62) Palkka maksetaan ainoastaan yli 6000 dwt-tonnin aluksissa,jotka säännöllisesti kuljettavat matkustajia ja joissa on tilaavähintään 6 matkustajalle.x) Talousapulainen on velvollinen osallistumaan keittiötyöhön.TarjoilukorvausTilapäiset matkustajat- perusmaksu 1,83 € / matkustaja- lisäkorvaus 0,62 € / matkustaja / päiväTilapäiset ruokavieraat 0,48 € / henkilö / päiväYötyökorvaus6,36 € / vahtivuororahtialuksen vuorotyöntekijälleKorvaus työntekijälle,ellei työntekijälle ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa- ravintokorvaus- Suomessa 27,31 € / päivä- ulkomailla 51,39 € / päivä- asuntokorvaus laskun mukaanLuontoisetukorvaus- vuosiloman aikana 20,01 € / päivä(- ravintokorvausosuus) 13,38 € / päivä(- asuntokorvaus) 6,63 € / päivä- vastikeaikana 20,01 € / päivä- sairauden aikana 20,01 € / päivä(- kun työntekijää ei hoideta sairaalassa)Rahtialuksessakonehuoneen ollessamiehittämätön, vuorotyöntekijällemaksetaanyötyökorvaus 00–04TaksikulutMatkakorvausLomamatkat39,33 € / henkilö / matka (esim. korkeintaan)39,33 € / matka (enintään)11

PalkkataulukotPientonniston palkat ja palkanlisät 1.3.2009Takuupalkka 1:1Pursimies YT 1 905,97Matruusi YT 1 812,12Vahtimies 1 690,86Kokkistuertti 1 907,65Takuupalkka 2:1Vuorottelussa 2:1 maksettava takuupalkka saadaan kertomallataulukon ”Takuupalkka 1:1” vastaava takuupalkka luvulla 1,23.Ylityökorvaus-arkiylityö 1/106 takuupalkasta ilman ikälisiä-pyhäylityö 1/67 takuupalkasta ilman ikälisiäEuromääräiset lisätKokkistuertin tarjoilukorvaus2,72 € / matkustajaTilapäiset ruokavieraat0,52 € / vierasKorvaus harjoittelijan ohjaamisesta 3,66 € / päiväTalkoomatka – ovi vieraista kulttuureista oppimiseen15 suomalaisen muodostama työporukka koostuu tavallisista duunareista,jotka ovat tulleet kuukaudeksi Dominikaaniseen TasavaltaanSuomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry:njärjestämälle talkoomatkalle. Matkan työkohde on isäntänä toimivanpaikallisen rakennusliiton FENTICOMCCin toimitilojen kunnostusmaan pääkaupungissa Santo Domingossa. Toisena isäntänätoimii keskusammattijärjestö CNUS, jolla on talkoomatkoistajo useiden vuosien kokemus. Puolet ryhmästä on naisia, puoletmiehiä. Ammattien kirjo on laaja ja ikähaitari 26–62 vuotta.Talkoomatkan idea on vapaaehtoistyön ja vierailujen kautta tutustuapaikalliseen elämään ja ihmisiin sekä vaihtaa kokemuksiaay-toiminnasta. Rakennusliiton toimitilojen kunnostus on niinsanottu päätyömme talkoomatkan aikana. Iltapäivällä painetaanaina neljään saakka, jonka jälkeen on vapaata.Matkan aikana ehtii seurata hyvin pääkaupungin elämää: Moottoripyörätpujottelevat muun liikenteen välissä ja loppuun ajetut,teipillä paikatut toyotat rämistelevät reittitakseina. Ruuhkat ovatarkea. Mietimme, miten ihmisten keuhkot, korvat ja hermot kestävätpäivästä ja vuodesta toiseen vilkkaan kadun reunalla oleskelua.Kadun varsien hedelmäkojuilta saa raikkaita ja tuoreita hedelmiä:papaijaa, ananasta, omenoita ja meloneja. Pimeä laskeutuu pian,eikä varsinaiseen kaupunkiin tutustumiseen jää arki-iltoina aikaamontaa tuntia. Loppuillasta kokoonnutaan usein lähicolmadoon,kulman puotiin, jonka edustalla on mukava istua muovituolissa jahörppiä Presidente-olutta.Vuokra-autokulut (enintään)39,33 € / kertaLuontoisetukorvaus vuosiloman aikana 20,01 € / päiväMielenosoituksessa minimipalkan puolestaHommia painetaan maanantaista torstaihin, mutta torstai-iltapäivisinja perjantaisin tutustumme isäntiemme opastuksellapaikalliseen yhteiskuntaan. Viikonloput ovat vapaita, ne kuluvatlähiseutujen hiekkarannoilla, museoissa, kaupungin kahviloissasekä hotellin uima-altaalla.Talkoomatkan aikana vierailemme mm. lastensairaalassa,köyhien koulussa, parlamentin edustajainhuoneessa, rakennustyöläisteneläkekassassa, ammattiyhdistysten keskusjärjestössä,Nestlen tehtaalla ja sen ammattiliitossa. Kerran vietämme viikonlopunsairaanhoitajaliiton vieraina rantaresortissa, osallistummemielenosoitukseen minimipalkan korotuksen puolesta ja teemmeparin päivän reissun Monte Christin alueelle, jossa käymmeReilun Kaupan banaaniviljelmillä sekä luomukahvin alkusijoilla.Poikkeamme myös pienessä Manzanillon satamassa, mistä banaanitlähtevät maailmalle. Ikävä kyllä, yhtään laivaa ei ole satamassa,joten emme pääse seuraamaan lastaamista.Ammattiliitot puun ja kuoren välissäUseilla vierailuilla kuulemme tarinoita Dominikaanisen Tasavallanammattiyhdistysten vaikeuksista ja voitoista. Toiminta tuntuuusein samalta kuin meillä Suomessa muutamia vuosikymmeniäsitten, eli haasteita ja erilaisia ratkaisuja pulmiin riittää. Tehtaita”mukavuusliputetaan” helposti toiselle puolelle maailmaa, kutenesimerkiksi Bangladeshiin ja Vietnamiin. Monet suuret tehtaattoimivat ns. vapaatuotantoalueilla, joissa veroja ei tarvitse maksaaeikä työntekijöiden eduista välittää.12

21.11.–18.12.2008Teksti ja kuvat: Jukka LindellOhi ajavista autoista raikaa täysillä merenque jahotellin pihalla pyörii porukkaa työhaalareissa jaTikkurila-lippiksissä. Sitten Miguel-Angel kurvaapaikalle minibussillaan ja kuljettaa meidät työmaalle.Leena ja kahvialueen pikkutytöt tulevat hyvin juttuun.Ammattiliitot taistelevat puun ja kuoren välissä, jotta vapaatuotantoalueillesaataisiin kohtuulliset työolot ja toimeentulontakaava palkka, mutta samalla myös firmat pysymään maassa.Dominikaanisen työvoiman käydessä liian kalliiksi otetaantyöntekijät saaren toisen valtion, Haitin, puolelta. Haitilaisiatyöskentelee paljon etenkin rakennustyömailla ja maanviljelyksenpiirissä. Haitilaisten järjestäytyminen on lähes olematonta.He ovat usein laittomasti maassa, eivätkä uskalla pahemminesittää vaateita tai muutenkaan pitää ääntä itsestään.Talkoomatkalla kerromme parhaamme mukaan Suomentyöoloista, ay-toiminnasta ja esim. työehtosopimuksien syntymisestä.Onneksi ryhmässä on monia, joilla riittää näkemystäja tietoa aiheesta. Isäntämme tuntuvat aidon kiinnostuneiltaryhmämme jutuista. Usein tulee esiin, että globalisaatio onpeliä, jossa olemme kaikki mukana. Se mitä teemme täällä,vaikuttaa siihen mitä tapahtuu toisaalla. Siksi sekä yhteiskuntamme,että yksilöiden tulisi toimia vastuullisesti. Ja siksi myösammattiyhdistysliikkeen pitää toimia rajojen yli.Kolmen viikon työ- ja tutustumiskäyntiputkea seuraa hyvinansaittu vapaa viikko. Pienissä ryhmissä suuntaammehiekkarannoille, vuorille ja urbaaniin sykkeeseen, kukin kiinnostuksensamukaan. Viimeisenä iltana ennen paluulentoakokoonnutaan vielä Santo Domingoon, käydään päivälliselläisäntiemme kanssa, pidetään espanjan- ja suomenkielisiä puheita,jotka päättyvät toveruutta ja solidaarisuutta ilmaiseviinsanoihin ”Somos compañeros”.SUOMEN AMMATTILIITTOJENSOLIDAARISUUSKESKUS SASKtukee kehitysmaiden ammattiyhdistysliikkeitä,jotta nämä voisivat parantaaSASKtoimintansa edellytyksiä. Tyypillisesti SASKin tukemathankkeet liittyvät koulutukseen, tiedotukseen, tutkimukseenja kampanjointiin. Hankkeilla pyritään vahvistamaanriippumatonta ammattiyhdistysliikettä, edistämääntasa-arvoa, parantamaan työoloja ja työturvallisuuttasekä vahvistamaan ammattiyhdistysliikkeen kansallista jakansainvälistä verkostoitumista. SASKin jäsenjärjestöjäovat monet ammattiliitot, myös Suomen Merimies-Unioni.Kannatusjäseneksi voi ryhtyä kuka tahansa yksityishenkilötai ammattiosasto.SASKin talkoomatkat antavat suomalaisille ammattiyhdistysihmisillemahdollisuuden osallistua kansainväliseensolidaarisuustyöhön sekä tutustua paikalliseen elämäänja yhteiskuntaan huomattavasti syvemmin kuin tavallisellaturistimatkalla. Tänä vuonna SASK järjestää kaksi talkoomatkaa,Dominikaaniseen Tasavaltaan ja Namibiaan. Molempienmatkojen hakuaika on 2.3.–3.4.2009. Lisää tietoatalkoomatkoista SASKin nettisivuilla:www.sask.fi.13

KESÄ lähestyy!Nyt on aika tehdä Unionin mökkien kesävaraukset!Merimies-Unionilla on omia lomamökkejä viidellä paikkakunnalla ympäri Suomea.Kesäsesonkina varaukset tehdään viikkoperiaatteella kirjallisten hakemustenperusteella. Hakulomake viereisellä sivulla. Viikot, joille hakemuksia on useita,arvotaan. Mökkejä vuokrataan vain Unionin jäsenille.sähköhella, mikro, astianpesukone, kahvinkeitin.Piha on kallioinen, loivasti viettävä jaranta äkkijyrkkä, laiturilta uimaan.Mökki 2 on allergiamökki eikä sinne saa viedälemmikkieläimiä.KERIMÄEN MÖKITSijaitsevat lähellä Savonlinnaa,Suurijärven rannalla.- Iso mökki: pinta-ala 120 m 2 , 3 makuuhuonetta,8 vuodepaikkaa. Tupa, keittiö, sauna,pesuhuone, kuisti. TV, radio, jääkaappi, mikro,sähköhella, takka, vene. Piha on tasainen ja rantaloiva, hiekkapohjainen, lapsille sopiva.- Pikkumökki: pinta-ala n. 20 m 2 , tuvassa levitettäväsänky kahdelle. Sauna, sähköhella,jääkaappi, mikro, TV ja radio, vene. Huom!Kantovesi kaivosta ja ulkovessa. Piha on tasainenja ranta loiva, hiekkapohjainen.- Mökit 1,2 ja 3: pinta-ala n. 80 m 2 , 6 vuodepaikkaa.Alakerrassa makuuhuone, tupakeittiö,sauna, pesuhuone (mökki 2:ssa erillinensauna). Yläkerrassa on avoin parvitila, jossa4 vuodepaikkaa. TV, radio, jääkaappi, mikro,takka, vene, grillikatos.Piha ja ranta:- mökki 1:n piha on kallioinen, ranta äkkijyrkkä,uimaan laiturilta.- mökki 2:n piha on tasainen, ranta hiekkapohjainen,loiva, lapsille sopiva, osittainkaislikkoinen.- mökki 3:n matalaan rantaan on tehty hiekkapohjasuodatinkankaan päälle.MERILUOTOSijaitsee 45 km Vaasasta, Raippaluodossameren rannalla.Pinta-ala 114 m 2 , 4 vuodepaikkaa, lisävuodemahdollisuus8:lle. 2 makuuhuonetta,olohuone, keittiö. TV, video, DVD, jääkaappipakastin,mikro, sähköhella, takka. 2 venettä.Rantasauna, jossa keitto- ja yöpymismahdollisuus.Piha on osittain hiekkainen /nurmikkoinen, loivasti laskeva ja ranta onmutapohjainen, äkkisyvä, laiturilta uimaan.KUSTAVISijaitsee Turun saaristossa, Kustavinpohjoiskärjessä Kiparluodossa,meren rannalla.Parimökki (mökit 1,2), joissa kussakin n. 60m 2 , 4 vuodepaikkaa/ 2 makuuhuonetta, olohuone(lisävuodemahdollisuus), keittiö. Yhteinenrantasauna, 2 venettä. TV, jääkaappi,VELSKOLASijaitsee Espoossa, Velskolan Pitkäjärvenrannalla, n. 30 km Helsinginkeskustasta.Maastossa jyrkkiä rinteitä, järven rantaa n.40 m, ranta nopeasti syvenevä.Hirsitalo, jonka pinta-ala on n. 120 m 2 . Isotupa, avokeittiö, makuuhuone, sauna. Yöpymispaikatkuudelle: makuuhuoneessa kerrossänky,tuvan sohvasta vuoteet kolmelle jasaunan pukuhuoneessa yhdelle. Ei lemmikkieläimiä.Varustus: vene, takka, TV, astianpesukone,sähköhella, mikro, jääkaappi ja pieni pakastin.HONKALAHTIHuom!Honkalahden mökkiä voi tiedustella ainoastaanmökkirekisteristä puh. (09) 615 20260.Mökki ei ole Unionin kesäsesonkihaussalainkaan.14

SMU:n mökin vuokrahakemus [ Kesä 2009 ]Vuokra-aika on yksi viikko.Hinta kesäkaudella:viikot 23–36 (1.6 – 2.9.2009)Kerimäen pikku mökki:110 € /vkomuut mökit:280 € /vkoVaihtopäivä maanantai, haettavat mökit:KUSTAVI: mökki 1KERIMÄKI: mökit 1 – 2, pikku mökki, iso mökkiPYHTÄÄ: Villa VarpunenMERILUOTO: (Vaasa)VELSKOLA: (Espoo) – ei lemmikkieläimiä1. Vaihtoehto: mökin nimi:Ajanjakso / – / 2009MÖKKIEN KUVAUKSET:Kaikki mökit ovatperustarvikkein varustettuja.Vuokraajan tulee viedämukanaan lakanat,tyynyliinat ja pyyhkeet sekämuut henkilökohtaisettarvikkeet.2. Vaihtoehto: mökin nimi:Ajanjakso / – / 2009Vaihtopäivä keskiviikko, haettavat mökitKUSTAVI: mökki 2 (ei lemmikkieläimiä)KERIMÄKI: mökki nro 31. Vaihtoehto: mökin nimi:Ajanjakso / – / 20092. Vaihtoehto: mökin nimi:Ajanjakso / – / 2009VILLA VARPUNENUnionin uusi hirsimökki sijaitseemeren rannalla Siltakylässä Pyhtäällä,n. 125 km Helsingistä.Pinta-ala on 88 m 2 , 8 vuodepaikkaa, alakerrassakaksi makuuhuonetta, olohuone sekätakka. Keittiöstä löytyy jenkkijääkaappi sekäsähköhella. Yläkerrassa makuuhuone (parivuode)ja oleskelutila, jossa on sohva ja TV.Lisäksi on erillinen 25 m 2 saunamökki, jossaon vuodesohva, pöytä ja keittiö, sauna, suihku/wc.Piha on tasainen ja ranta sorainen.(Huom! rannasta saattaa löytyä rakennusmateriaaliaja nauloja). Lisäksi rannassa grilli/huvimaja sekä vene.Nimi:Katuosoite:Postinumero:Puhelin:Henkilötunnus:allekirjoitusHuom!Tällä kaavakkeella haetaan vain kesäajan (viikot 23–36) vuokrauksia.Vain huhtikuun viimeiseen päivään (30.4.2009) mennessä palautetuthakemukset huomioidaan. Vastaukset ja laskut toimitetaan hakijoille15.5.2009 mennessä. Varauksen voit varmistaa maksamalla vuokran31.5.2009 mennessä.SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ryMökkivaraamoJohn Stenbergin ranta 600530 Helsinki15

mielenkiintoinenLaivaluottamusmiesTero Palokoski:haasteellinenTeksti: Arto Jokelaja tärkeä tehtäväLaivaluottamusmies Tero Palokoski kannustaa lähtemään mukaanluottamustehtäviin. Ne vaativat, mutta myös antavat paljon. Pluspuolellekuuluvat mm. mahdollisuus perehtyä ja vaikuttaa asioihin.tehdään ylitöitä ja maksetaan asiaankuuluvatkorvaukset. Ei niin, että ylitöiden välttämiseksityö- ja lepovuoroja pilkotaan jopa tunninpätkiin. Se on laitonta.”Luottamusmiestehtävien hyviksi puoliksiPalokoski laskee myös sen, että sitä kauttapääsee asioihin sisälle ja saa puhevallantyön tekemisen ehtoihin liittyvissä asioissa.Jokaisella on tietenkin oikeus sanoa mielipiteensä,mutta sillä on eri painoarvo kun luottamusmiessen sanoo. Vikingillä luottamusmiehiinsuhtaudutaan myös kaikin puolinasiallisesti.Tero Palokosken mielestä luottamusmiehet tuovat järjestystätyöelämään. Jos etuja ei valvottaisi, edessä olisi kaaos jatyöntekijät ajettaisiin loppuun parissa vuodessa.Viking Linen M/s Isabellan laivaluottamusmiesTero Palokoski lähti merilleparikymppisenä vuonna 1989.Ammattiyhdistystoiminnasta hän kiinnostuikymmenkunta vuotta myöhemmin, jollointyötoverit kyselivät häntä keittiöosaston luottamusmieheksi.Sen jälkeen laivaluottamusmiesPertti Haapasaari alkoi värvätä häntämukaan, ja lopputuloksena oli Palokoskenvalinta tehtävään.Kolmisen vuotta sitten Palokoski valittiinIsabellan laivaluottamusmieheksi. Nyt hänenvastuullaan on laivalla työskentelevännoin 250 Unionin jäsenen asioiden hoito.Laivaluottamusmiehen ja hänen varamiehensälisäksi matkustajalaivoilla on kymmenkuntaosastoluottamusmiestä. Osastojenluottamusmiehet ovat edunvalvonnanavainhenkilöitä.”Aloittaessani osaston luottamusmiehenälaivaluottamusmies sanoi, että jo se, ettäluottamusmies on valittu, ehkäisee väärinkäytöksiä.”Se kertoo, että asioihin suhtaudutaanvakavasti.Mielenkiintoinen tehtäväLuottamusmiestehtävien myötä ystävä- jatuttavapiiri on kasvanut oman laivan ja varustamonulkopuolelle. Tuttavuuksia solmitaanetenkin Unionin luottamusmieskursseilla.Niiltä saa myös hyvät perustiedottyöehtosopimuksista, työlainsäädännöstä jamerimieslaista. Suurin osa hoidettavista asioistakoskee työ- ja lepoaikoja.”Monta kertaa tuntuu siltä, että meidänväki on paremmin perillä näistä asioista kuinesimiehet. Jos töitä on niin paljon, ettei niitäehdi työvuoron aikana tehdä, niin silloinJokainen hoitaisi omat asiansa?Parasta Palokosken mielestä on ollut silloin,kun on saanut jonkun vaikean asian hoidettuahyvään lopputulokseen. Tällainen on voinutolla esimerkiksi työntekijää uhanneenirtisanomisen estäminen. Pahinta on, jostyöntekijältä saa väärää tietoa sellaisessa asiassa,jossa häntä pitäisi puolustaa.”Pitäisi olla ehdottoman rehellinen. Luottamusmieson joka tapauksessa työntekijöidenpuolella.”Vaikka Palokoski on luottamusmiehenäviihtynyt, on vastaan tullut myös päiviä, jotkahän olisi valmis vaihtamaan.”Joskus tuntuu, ettei jaksa. Silloin otanyhteyttä pääluottamusmieheen. Yleensä keskusteluhänen kanssaan auttaa.”Palokoski kokee, että moni suhtautuuasioihin niin, että hoidetaan vain omat jutut.Jos kaikki ajattelisivat siten eikä kukaanlähtisi luottamusmiestehtäviin, seuraisi siitäkaaos.”Ainakin työtahti kiristyisi ja työntekijätajettaisiin loppuun parissa vuodessa.”Palokosken mielestä luottamusmiehettuovat järjestystä jatkuvasti muuttuvaan työelämään.”Tämä on aika tärkeä, mielenkiintoinenja haasteellinen tehtävä. Ei näihin hommiinlähtemistä pidä pelätä. Ketään ei takuullajätetä yksin. Jos laivalta ei löydä tarvittavaatietoa, niin sitten kysytään pääluottamusmieheltätai Unionista.”16

Lounais-Suomen osaston (006)Narvijärven Meripesä-mökin kesäajan vuokraus on pian ajankohtainen!Mökki sijaitsee rauman lapissa, n. 100 km Turusta92 neliön hirsimökissä on 3 makuuhuonetta,8 makuutilaa + lastenhuoneessa kerrossänky ja pinnasänky,olohuone ja keittiö ruokailutiloineen. Saunatakkatuvalla 38 neliötä, jossa on kaksi makuupaikkaaja keittiö.MÖKKIVARUSTELUUN kuuluu mm: tv, video, puhelin,jääkaappi, pakastin, mikrouuni ja astianpesukone.Käyttöastiat ja pesuaineet ovat mökissä valmiina.Tarvitset vain omat liinavaatteet, henkilökohtaisetpeseytymisvälineet ja wc-paperia. Kaasugrilli, tiili- japallogrilli myös käytössä (hiilet hankittava itse). Hiekkalaatikkoja keinut, veneily- ja heittokalastusmahdollisuus,lapsiturvallinen ranta.VUOKRAHINNAT: 250 € viikko,110 € viikonloppu ja35 € vuorokausi.LISÄTIETOJA: saat Turun toimistolta,puh. (02) 233 7416 janettisivulta www.smu.fi > ammattiosastot > Lounais-Suomen ammattiosasto (006), jossa myös kuviamökistä ja pihapiiristä.Kesäkauden 2009 viikkoja 23–35(3.6.–26.8.) haetaan kirjallisesti huhtikuunloppuun mennessä.Hakemus kesäkaudelle 2009Vastaukset toimitetaan vuokraajille toukokuunpuolessa välissä. Vaihtopäivä mökillä on keskiviikkoisinklo 14.00. Vuokrahinta on 250,-/vko.Hakemuksissa huomioidaan ensisijaisestiuudet vuokraajat.Hakemuskaavake löytyy vierestä. Kaavakkeenvoi myös tulostaa nettisivultamme osoitteesta:www.smu.fi >ammattiosastot > Lounais-Suomen ammattiosasto (006).Osaston sivuilla myös kuvia mökistä!Lisätietoja ja kaavakkeita saa myös Turuntoimistolta: Maariankatu 6 b, 20100 TURKU,puh (02) 233 7416 (arkisin klo 9–15).Vaihtoehto 1: keskiviikko pvä ........./kk ......... – keskiviikko päivä ........../kk..............Vaihtoehto 2: keskiviikko pvä ........./kk ......... – keskiviikko päivä ........./kk..............Nimi: ...................................................................................Katuosoite: ..........................................................................Postiosoite: .........................................................................Puh.: ....................................................................................Työpaikka: ...........................................................................Oletko aikaisemmin ollut Meripesä-mökillä kesäaikana?Laita raksi ruutuun:___En ___Kyllä, milloin?........................................................................................AllekirjoitusHakemusten palautusosoite:SMU Lounais-Suomen osastoMaariankatu 6 b20100 TURKUMuuna aikana kuin kesäkautena vuokraustapahtuu entiseen tapaan, eli vuokrata voikuluvaa ja seuraavaa kuukautta!Huom!- Tällä kaavakkeella haetaan vain kesäajaksi (kesä-, heinä- ja elokuu, viikot 23–35).- Vain huhtikuun viimeiseen päivään mennessä palautetut hakemukset huomioidaan.- Vastaukset toimitetaan hakijoille 15.5. mennessä.- Hakemuskaavakkeita saat myös Turun toimistolta puh. (02) 233 7416 ja nettisivultammewww.smu.fi >ammattiosastot > Lounais-Suomen osasto 006, jossa on myös kuvia mökistä.17

Väyläalus LettoSaimaalla jäitä murtamassaFinstashipin väyläalus Letto mursi jäitä Saimaallajoulu-tammikuussa. Jäänmurto oneksoottista puuhaa ja varsinkin sisävesilläjäänmurtajan perässä kulkeva, jopa kuudenaluksen troikka on aikamoinen näky!Lue Unionin kotisivuilta Nettijutuistatarkemmin Leton työstä Saimaalla.Seppo Heiskarista FinnlinesinvarapääluottamusmiesFinnlinesin uudeksi varapääluottamusmieheksion valittu Seppo Heiskari äänin 57–39. Heiskarinvastaehdokas käydyissä varapääluottamusmiesvaaleissaoli Jori Mikkola.Varapääluottamusmiesvaali järjestettiin helmimaaliskuunvaihteessa postivaalina. Heiskarinkausi varapääluottamusmiehenä alkoi 1.3.2009ja päättyy 28.2.2011.www.smu.fi > viestintä > nettijutut >Jäänmurtoa SaimaallaSuomalaisen aluksen rekisteröiminen Ruotsin lipun alleMitkä ovat vaikutuksetmerimiesten työeläketurvaan?Suomalaisen varustamon päätös rekisteröidäalus Ruotsin lipun alle herättää eräitä merimiestentyöeläketurvaan liittyviä kysymyksiäSovellettava lainsäädäntöEU:n asetuksessa säädetään minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöäon kulloinkin sovellettavamerimiehen työskennellessä EU/ETA-maanlippua käyttävässä aluksessa. Pääsäännön mukaanmerimiehet vakuutetaan työeläketurvanosalta sen EU/ETA-maan lainsäädännön mu-kaan, jonka lippua alus käyttää. Ruotsin lippuakäyttävässä aluksessa työskentelevät merimiehetvakuutetaan näin ollen pääsääntöisestiRuotsin eläkelainsäädännön mukaisesti.Lue Merimieseläkekassan (MEK) kotisivuiltatarkemmin, mitkä ovat ulosliputuksen vaikutuksetmerimiesten eläketurvaan:www.merimieselakekassa.fi > Ulosliputuksenvaikutukset merimiesteneläketurvaanTyöryhmä selvittää,voisiko meriteollisuudenjulkisia hankintoja aikaistaaTyö- ja elinkeinoministeriö (TEM) on asettanuttyöryhmän selvittämään meriteollisuudensuhdanne- ja työllisyystilannetta sekä arvioimaanmahdollisten meriteollisuuden julkistenhankintojen toteutusta ja kiireellisyyttä alan tilanteenja työllisyyden parantamiseksi.Työryhmän asettamisen taustalla on vallitsevatalouskriisi ja meriteollisuusalan vaikeudetsaada uusia tilauksia yksityisen kysynnänhiipuessa. Työryhmän on tarkoitus saada esityksensävalmiiksi 15.5. mennessä.Työryhmän puheenjohtajan Risto Paaermaan(TEM) mukaan tiedossa on jäänmurtajaVoiman tarve saada korvaaja, mutta lopullisetpäätökset hankinnoista tekee valtioneuvosto,hän muistuttaa. Työryhmän esitykset pyritäänsaamaan vuoden 2010 budjettivalmisteluun jamahdollisesti jo seuraavaan lisätalousarvioon.Lue koko juttu Unionin kotisivuilta: www.smu.fi > viestintä > uutiset > vireillä18

Niclas Nyberg kassanhoitajaksiUnionin TyöttömyyskassaanNiclas Nyberg, 41, aloitti Merimies-Unionin työttömyyskassanhoitajana23. helmikuuta. Niclason koulutukseltaan julkishallinnon sosionomija työskennellyt aiemmin Kelassa, KTV:n työttömyyskassassaja viimeksi Metallityöväen Työttömyyskassassa.”Unionin ja Metallin välillä on melkoinenkokoero”, Niclas toteaa. Metallissa on noin 70työttömyyskassakäsittelijää ja Unionin kassassamuutamia.”Pienemmässä työyhteisössä saa tehdäenemmän erilaisia töitä.” Niclaksen käsityksenmukaan Unionin Työttömyyskassan jäsentenasioita hoidetaan asiantuntevasti eivätkä esimerkiksikäsittelyajat ole pitkiä.”Hankalampia tulkintakysymyksiä saattaa tullaeteen asiakkaiden ulkomailla työskentelystä”,Niclas myös kertoo. Maiden tukikäytännöissäon eroavaisuuksia, joita asiakkaiden ei aina olehelppo ymmärtää. Silloin työttömyyskassa ratkootapauksia yhdessä kyseisten maiden viranomaistenkanssa.Sari Heleniushallinnon sihteeriksi UnioniinMerimies-Unionimenossa mukana”nuorisomessuilla”Next StepMerimies-Unioni osallistui Jyväskylässä 4.–5.helmikuuta järjestetyille Next Step koulutusjatyöpaikkamessuille. Unionin liittosihteeriKenneth Bondas ja toimitsija Carita Ojala kertoivatnuorille merimiesammatista. Unioninoheistavara meni tilaisuudessa kuumille kiville.Kaksipäiväisillä messuilla oli yhteensä 20 200kävijää.Rovaniemen koulutusmessutJyväskylän messujen kanssa samaan aikaanjärjestettiin Rovaniemen koulutusmessut,jossa Merimies-Unioni, Konepäällystöliitto,Laivanpäällystöliitto ja Suomen Varustamot ryesittelivät yhteisvoimin merenkulkualaa nuorillesekä uravaihtoa suunnitteleville. Merimies-Unionin sopimussihteeri Klaus Lust ja Pohjoisenosaston puheenjohtaja Pentti Holappakertoivat nuorille ja varttuneemmillekin merimiehentyöstä.Seuraavat messutSjöfartens dag järjestetään Ahvenanmaalla2.4.2009 Maarianhaminan Alandicakultur- och kongress -talolla. Paikallamessuilla on Merimies-Unionin toimitsijaHenrik Lagerberg.Seuraavat Next Step -messutpidetään Helsingin messukeskuksessa14.–15.1.2010.Sari Helenius, 40, aloitti Unionissa hallinnonsihteerinä 16. helmikuuta Tetta Härkösen hoitovapaasijaisena.Sari on työskennellyt yli kymmenen vuotta Palvelualojenammattiliitto PAMissa, palveluneuvojanaHelsingin toimistossa ja keskustoimistossakurssisihteerinä. Vastuualueina hänellä on ollutluottamusmies-, työsuojelu-, esimies- sekä täydennyskoulutukset.”Minusta on mielenkiintoista työskennellävaihteeksi pienemmässä työpaikassa”, Sari kertoo.Melkoinen osa vapaa-ajasta vierähtää talleilla.Lopuksi kaksikielinen Sari huikkaa: ”Det gårbra också på svenska”.Nuuskan myyntiä Ruotsin-laivoilla rajoitetaanRuotsiin liikennöivät matkustajavarustamotrajoittavat nuuskan myyntiä aluksillaan. Varustamotja Ruotsin tulli tekevät yhteistyötä tarkoituksenaanestää nuuskan ”hamstrausmatkat”Ahvenanmaalle, kirjoittaa Nya Åland -lehti12.3.2009.Asiakas saa ostaa nuuskaa nyt viisi pötköä,eli yhteensä 50 purkkia per matka. Eckerö Linjenintoimitusjohtaja Tomas Karlssonin Merimies-lehdellekertoman mukaan syyt nuuskaanmyynnin rajoittamiseen ovat moninaiset. Toimenpiteellähaluttaneen kitkeä pääsääntöisestinuuskarallia laivoilla.Myös Suomen tulli ja varustajat laativatjoulukuussa 2008 yhteistyömuistion (MOU),jossa nuuskan laivamyynnin ehtoja ja valvontaakiristettiin. Tulli ja varustamot katsovatnuuskan rajoitetun ja valvotun myynnin olevantehokkaampi keino vähentää nuuskan yksityistuontialaivoilta Suomeen, kuin nuuskan yksityistuonnintäyskiellon.Ruotsi sai erityisluvan myydä nuuskaaaluevesillään EU:hun liittyessään. Nuuskanmyynninrajoitteet ovat johtaneet Suomessajo siihen, että Eckerö-varustamon M/s Eckerö-laiva ulosliputettiin vuoden 2009 alussa Ruotsinlipun alle. Samainen varustamo teki tammikuussauuden päätöksen ulosliputtaa myösM/s Birka Paradise -risteilyaluksen Ruotsiin.Kahden suuren aluksen ulosliputuksenmyötä Suomesta häviää satojen työntekijöidenverran merenkulun osaamista ja ammattitaitoistatyövoimaa sekä verovaroja naapurivaltionkäyttöön.Sari ja Niclas aloittivat työt Unionissa helmikuussa.Molemmista on mielenkiintoista työskennellävaihteeksi pienemmässä työpaikassa ja kummaltakinkäy sujuvasti myös toinen kotimainen.www.smu.fi19

Ensiaputaitojen ansiostaon monen henki pelastunut!Mitenhän se elvytys nyt oikein menikään? Pari puhallusta... Muttamontako niitä painalluksia oikein oli… Aääh..?Sairaskohtaus tai haaveri saapuu aina yllätyksenä. Akuutissa tilanteessa eiole kuitenkaan aikaa miettiä, vaan on toimittava! Laivojen ensiapuryhmilleja turvamiehille järjestetyllä ensiavun ja sairaanhoidon jatkokurssilla(ensiapu II -kurssi) sai seikkaperäisen opin ja taidot hätätilanteita varten.Teksti ja kuvat: Saana LamminsivuKertaus, opintojen äitiTyöterveyslaitoksen Turun toimipisteessä16.–17.2. järjestetyllä kurssilla palautettiinensimmäisenä päivänä mieleen ensiavunperusteita. Lävitse käytiin esimerkiksi elvytysja allergiakohtauksen hoito.”Kertaus on opintojen äiti. Vanhat asiatmuistuvat mieleen”, kertoo kolmatta kertaaensiavun jatkokurssille osallistunut PaulaMäkinen M/s Gabriellalta.Kurssilaisia oli yhteensä 14, kaikki VikingLinelta. Koulutussuunnittelija Leena Niemiteki ensiavusta pistokoekysymyksiä. Ilmeni,että asioita ei yksinkertaisesti muista, elleitaitoja säännöllisesti ylläpidetä. Kertaus tulisiis tarpeeseen!Ensiapurata testasi taitojaKäytännön harjoitukset olivat olennainenosa kurssia. Vuotavaan haavaan laitettiinpaineside ja mitattiin verenpaineita ammattilaisenottein pulssia kuuntelemalla. Lisäksiopeteltiin avustamaan laivalla olevaa sairaanhoitajaalaittamalla hänelle tiputusvälineetkuntoon.Erikoissairaanhoitaja Harri Kankare pitihyvän luennon aiheesta ”rinnasta ottaa”. Ensiaputyössähaastavin tehtävä on usein potilaanoikea diagnosointi. Kankareen selkeinneuvoin ja pienen aivojumpan avulla kurssilaisilleaukeni niin sydänvaivojen tunnistaminenkuin pään alueen traumojen diagnosointija ensihoito. Lisäksi keskusteltiinlääkityksistä, tajunnan häiriöistä ja sekavienmatkustajien hoidosta.”Harrin ja Leenan luennot olivat oikeinhyviä, kaikki asiat tärkeitä”, kertoo GaikoVassin XPRS-alukselta.Päivän päätteeksi kurssilla opittuja taitojatestattiin ensiapuradalla, jossa pääsi tositoimiinja sai palautetta kuinka vastaavassa hätätilanteessapitäisi toimia.Jatkokurssilla oli myös henkilöitä, jotkaeivät olleet osallistuneet koskaan aikaisemminensiapukoulutukseen. Kurssin sisältöoli heidän mielestään helppo omaksua jakaikki kurssille osallistuneet olivat sitä mieltä,että ensiaputaidot pitäisi olla jokaisellahallussa.Elvytysrytmi: 30 painallusta jakaksi puhallusta!Esimerkkejä Turun Työterveyslaitoksenkoulutuksista merenkulkijoille:+ ensiavun peruskurssi laivojen ensiapuryhmille ja turvamiehille+ ensiavun ja sairaanhoidon jatkokurssi laivojen ensiapuryhmille ja turvamiehille+ merenkulkijoille suunniteltuja tilauskoulutuksia lähes kaikista terveydenhoitoonja työyhteisöön liittyvistä asioistaTyöterveyslaitos Turku, yhteyshenkilö: koulutussuunnittelija Leena Niemi,puh. 030 474 7523, s-posti: leena.niemi@ttl.fi, kotisivut: www.ttl.fi/turku20

Ledare:När lågkonjunkturen kom till FinlandUtvecklingenav den finskahandelssjöfartenoch dessöverlevnad genomlågkonjunkturentill nästauppgångsperiodkräver tålamod ochlångsiktighet hosalla parter.Det verkar som om den ekonomiska krisen ochtecknen på lågkonjunktur bara blir djupare. Varoch varannan dag möts vi av nyheter om nyasamarbetsförhandlingar och allt fler uppsägningar.Vad hjälper väl det att lågkonjunkturenär internationell och att den drabbar andra påsamma sätt? Permittering eller uppsägning äralltid en personlig upplevelse och lindras inteett dugg av vetskapen att andra har mött sammaöde.De senaste uppgifternaom attvår exportindustribågnar är rent utsagt helt ofattbara:enbart den industriellaproduktionenhar sjunkit med 20procent från föregåendeår, importenhar i sin tur sjunkitännu mer på korttid. Det är tydligt attproduktions- ochexportnedgången reflekteras på hela transportsektorn,inklusive sjöfarten. När detta skrivshar till exempel långt över hälften av de fastanställdai enbart hamnarna permitterats.De finska sjömännen har trots allt hittillsförskonats från alltför många permitteringaroch uppsägningar till följd av lågkonjunkturen.Det beror delvis på att många av de finskasjömännen arbetar på passagerarfartyg, därtecknen på en lågkonjunktur syns främst i enminskad mängd varor och bilar på bildäckistället för i antalet passagerare. Vad gällerlastfartyg har lågkonjunkturen främst drabbatcontainer- och godstransporterna: några fins-ka fartyg ligger overksamma på grund av bristenpå frakt. Å andra sidan vet man att det förnärvarande finns en avsevärd överkapacitet avlastfartyg i världen – det ligger tusentals fartygbara utanför Singapore. Man kan bara hoppasatt tecknen på en lågkonjunktur inte växer ytterligarevad gäller finska fartyg.Våra kollektivavtal för utrikesfart gäller tillslutet av februari 2010. Om vi fortsätter i vanligordning innebär det att vi blir tvungna attförhandla om nya kollektivavtal vid årsskiftet iett läge då lågkonjunkturen och dess effekterkanske är som värst. Riktlinjerna för kommandekollektivavtal och löneförhöjningar dras uppunder våren i förhandlingarna med teknikindustrin.Däremot kommer de nog inte att genågra större resultat, då en stor del av branschensamtidigt kämpar för att hålla sig vid liv.Utvecklingen av den finska handelssjöfartenoch dess överlevnad genom lågkonjunkturentill nästa uppgångsperiod kräver tålamod ochlångsiktighet hos alla parter. Det finns ingenanledning att trycka på panikknappen. Iställetmåste vi satsa ännu mer på det långsiktigaarbetet med att förbättra sjöfartsnäringensinternationella konkurrenskraft och trygga definska arbetsplatserna till sjöss och sjömännensframtid. Vetskapen om att det faktum attlågkonjunkturen har nått Finland inte påverkarsjöfartens arbetsmarknadsparters vilja att utvecklasjöfarten som näring och arbetsgivareför finska sjömän kan vara ett positivt budskapsom gör att vi kan ta oss igenom lågkonjunkturen.Simo Zittingordförandesimo.zitting@smu.fiINNEHÅLL:22 Ingå – MuugaAll Night Long25 Vad är en arbetslöshetskassa?26 Lönetabeller30 Reservera unionens stugorför sommaren!33 Sjöfartens dag– rekryteringsmässa37 Volymen av utrikessjötransporter21

Fraktfartyget M/s Carissa, som 18-tidenlämnade Ingå hamn, plöjer fram över detmörka havet med en fart på 10,4 knop.Carissa är ett av rederiet Prima Shippingsfraktfartyg. Denna gång är fartyget på vägtill hamnen i Muuga med över 2350 tonmakadam ombord, som ska användas vidrestaurering av järnvägar i Estland.Ingå – Muuga– All Nigth Long22

En liten förändring itidtabellen märks långtner i transportskedjanDet är hundtimmarna som är svårast,dvs. tiden mellan två och fem ungefär.”Text och bilder: Saana LamminsivuKorta sjöresor en prövningför däckspersonalenNattetid ser havet ut att sakna stränder. ViktorSiman, matros at, riktar blicken mot densvarta fjärden. I horisonten blinkar små ljuspunkter,fartyg som närmar sig. Det gäller atthålla sig vaken, trots att både en och annanbörjar få problem med att hålla upp ögonenså här dags på kvällen.”Det här är ännu inget problem”, anserbåde befälhavare Joakim Grönqvist och Viktor.Det är hundtimmarna som är svårast,dvs. tiden mellan två och fem ungefär.”Sjöresan från Ingå till Muuga är denenda tiden under hela dagen som Carissasbesättning kan ”ta det lugnt” en stund. Detär fredag kväll och besättningen befinner sigtill sjöss andra gången under samma dag. Påmorgonen anlände fartyget från Muuga tillIngå, där fartyget lastades om. Besättningenhann äta middag, sedan lossades repen ochreturresan till Muuga påbörjades.Rene KopliMusik och patiens får sjöresanatt förflyta snabbareVladimir Zmenja , matros at, spelar patientpå datorn i dagrummet. Ruter åtta undernian, spader nio före tian. Det är ingen idéatt gå och lägga sig mera i detta skede.”Jag är hamnvakt i Muuga”, berättar Vladimir.Sjöresan tar fyra – fem timmar. Uppe påkommandobryggan dricker man kaffe ochdiskuterar.”Det är nog väldigt viktigt att prata medsin vaktkamrat i det här arbetet”, berättarJoakim och Viktor och syftar på hur de lyckashålla sig vakna på kommandobryggan.Vid ankomsten till hamnen är alla uppeEfter knappt fem timmar till sjöss börjademorgonen gry. Lamporna i hamnen i Muugaskymtar som ett oranget färgband i horisonten.Det sovande skeppet väcks som av ettblixtnedslag och det blir rusning i korrido-Den årliga trafiken i Ingå hamn uppgår tillöver en miljon ton.”Över 400 000 stenkross har transporteratstill Estland härifrån”, berättar TomasDamén, trafik- och säkerhetschef vid Ingåhamn.Hamnen har ingen regelbunden linjetrafik,utan har specialiserat sig på hanteringoch lagring av torra bulkvaror. En stor högmed träpellets skymtar bakom utomhuslagret.Pelletsen ska härnäst transporterasfrån Ingå till Sverige. Logistikkedjan ärväldigt känslig: om det trasslar till sig påett ställe, haltar det även under resten avkedjan. Om exempelvis ett fartyg plötsligtanländer senare till hamnen än väntat, inverkardetta på tidtabellen för alla arbetarei hamnen och på land.”När ett fartyg anländer till hamnenmåste det finnas tillräckligt med utrustningpå plats: lastbilar och lastare. Om fartygetär försenat står denna uppsättning i hamnenoch väntar helt i onödan”, berättar Damén.Det händer ofta att man måste kommaöverens om nya tidtabeller i hamnarbetet,eftersom det ständigt sker ändringari transporterna. Därför måste även personalensom arbetar på land i hamnen levaenligt fartygens rytm. I transportkedjan inverkarallt på allting.Ingo hamn, dvs. Inkoo Shipping Oy Ab, ärFinlands enda allmänna privatägda hamn.Hamnen ägs av Arbistock, Sappi Finland 1Oy och Finnsementti Oy.23

”rerna. Besättningen drar snabbt på sig ytterkläderna.Det är rätt trångt i omklädningsrummet!”Man får nog tillräckligt motion baragenom att arbeta”, hojtar någon och riktarblicken mot ett par motionsredskap som tarupp hälften av utrymmet i omklädningsrummet.Fartygets kock och lättmatros Rene Koplioch Viktor Siman tar plats i Carissas akternär fartyget anländer till hamnen, medanöverstyrman Anders Wiberg och VladimirZmenja beger sig till fören. Sedan står allatysta och följer konturerna på kajen som närmarsig. Carissa glider förbi de mörka lyftkranarnai hamnen, som ser ännu större utpå natten. Vattnet porlar i hamnbassängenunder fartyget. Men sedan börjar det händasaker och ting! Fartyget ser inte ut att läggatill vid kajen som det var tänkt.”Dra i repet, spänn det!, ropar Anders tillVladimir. Repen har frusit under sjöresansgång och vill inte böja sig. Förtöjningsrepenspänns med förtöjningsvinschar en gång,sedan ytterligare två gånger. Fartyget gungaroch vill inte ta plats vid kajen. Klockan äröver elva på kvällen. Hela besättningen ärvaken och arbetar.”Det här var en lite annorlunda resa”,skrattar samtliga ombord, som är roade överden nattliga incidenten.Efter ankomsten går maskinchefen AriKalijärvi ner i maskinrummet, eftersom underhållav huvudmaskineriet i praktiken endastkan utföras när fartyget ligger i hamn.”Ju snabbare vi lossar lasten och lastarom, desto snabbare kan vi påbörja returresan”,konstaterar överstyrman Wiberg, närmännen har en kort överläggning om tidtabellen.I hamnen i Muuga hanteras laster dygnetrunt. Besättningen blir klar med lastningensnabbare än de fyra – fem timmar som denursprungliga tidtabellen tillät och resan motIngå kan börja. Mot morgonen är man vakenpå kommandobryggan, övrig besättningfår sova. Vilken sällhet och lycka det är att fåsova!Sjömans-Unionenstår även bakom estniska sjömän!Carissas besättning är nöjd över att fartyget haftarbete trots den svåra ekonomiska situationen.Två andra fartyg inom samma rederi, dvs. PrimaShipping Oy Ab, har legat i hamnen i januarifebruari.Detta får även Carissas besättning attbli allvarliga.”Vad ska jag göra om jag bli permitterad”,funderar en man högt i mässen.Hemma väntar familjen – och det finns aldrigför mycket pengar.”Varifrån ska jag få pengar om vi permitteras?”,viskar mannen tyst.Estniska sjömänbehöver informationFör estniska sjömän är Sjömans-Unionen ocharbetslöshetsskyddsfrågor kanske inte lika självklarasom för finländare. Många kan vara heltomedvetna om saker och ting i flera år: var fårman information om man inte vet var man skasöka.”Vi (estländare) besitter inte så mycket information”,funderar mannen.Största delen av arbetstagarna på Carissasdäck- och intendentursida är estländare. Omen estländsk eller utländsk arbetstagare arbetarpå ett fartyg under finsk flagg, är Sjömans-Unionen arbetstagarens ”eget fackförbund”,som ger hjälp och råd åt sina medlemmar. Detär främst inkomstskyddet för arbetslösa somväcker frågor.”Vad är en arbetslöshetskassa?”, frågarmannen.Det är ingen dum fråga, utan en väldigt brafråga. Det finländska systemet med utkomstskyddför arbetslösa är inte lika klart för utländskaarbetstagare som för finländare:Sjömän som arbetar på fartyg under finskflagg kan i fall av arbetslöshet ansöka om ochfå inkomstrelaterad dagpenning från FinlandsSjömans-Unions arbetslöshetskassa om han/hon är medlem i arbetslöshetskassan, uppfyllerarbetsvillkoret och är bosatt i Finland.Det är i varje arbetstagare intresse att kännatill sina rättigheter och skyldigheter: ju merinformation, desto färre problem. Vi måste tahand om våra arbetskamrater och utväxla information,så att ingen av oss lämnas i sticket!I Carissas för är det bitande kallt när Viktor Simanoch Rene Kopli förbereder sig för ankomsten tillIngå hamn på lördagsmorgonen. Det är någragrader på minus, men vinden är desto friskare, sådet bildas lätt is i fören.24

Vaikeimmat ovat koirantunnit,Vad är en arbetslöshetskassa?Vad är inkomstrelaterad dagpenning?Sjömän som arbetar på fartyg under finsk flagg kan i fall av arbetslöshet ansöka om och få inkomstrelaterad dagpenningfrån Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa om han/hon är medlem i kassan, uppfyller arbetsvillkoretoch är bosatt i Finland.Den inkomstrelaterade dagpenningen är betydligt större än det utkomststöd som Folkpensionsanstalten betalarut, dvs. grunddagpenning. Det lönar sig alltså att tillhöra arbetslöshetskassan och Unionen – eller anslut dig senastidag – eftersom du som medlem har en större ekonomisk trygghet än de som ”bara” får grunddagpenning”.När kan jag ansöka ominkomstrelaterad dagpenning?ARBETSLÖSOm du blir arbetslös kan du ansöka om inkomstrelateraddagpenning från Finlands Sjömans-Unionsarbetslöshetskassa om du• varit medlem i arbetslöshetskassan i minst tiomånader (10) och haft avlönat arbete minst 43 veckori minst 18 timmar per vecka under tiden som medlem(returvillkoret för dagpenning är 34 veckor),• är bosatt i Finland,• är arbetslös arbetssökande vid en arbets- och näringsbyråoch• har betalat medlemsavgiften.PERMITTERADOm du blir permitterad kan du som medlem ansöka ompermitteringsdagpenning från Finlands Sjömans-Unionsarbetslöshetskassa om du• uppfyller arbetsvillkoret (se ovan),• är arbetslös arbetssökande vid en arbets- ochnäringsbyrå och• har betalat medlemsavgiften.Hur blir jagmedlem i Unionen?Du kan bli medlem i Sjömans-Unionen på följande sätt:1) Via Sjömans-Unionens webbsida:www.smu.fi/pa_svenska > Medlemsskap > Bli medlem2) Skicka ett e-postmeddelande till Sjömans-Unionensmedlemsregister: tiina.kytola@smu.fi.Meddelande ska innehålla följande uppgifter: ditt namn,din adress och ditt telefonnummer. Tiina skickar enmedlemsblankett och ett svarskuvert med posten.3) Ring direkt till Sjömans-Unionens växel och beställ enmedlemsblankett på telefonnummer +358 9 615 2020.FINLANDS SJÖMANS-UNION FÖRHANDLAR FRAMDITT KOLLEKTIVAVTALOm du arbetar på ett fartyg under finsk flagghjälper fackförbundet Sjömans-Unionen dig närdu är medlem i Unionen.SOM MEDLEM ÄR DU BERÄTTIGAD TILL ALLA MED-LEMSFÖRMÅNER!Du får t.ex. :– rabatt hos olika företag i Finland med medlemskortet– hyra Unionens stugor– tidningen Sjömannen i din postlåda (tidningenutkommer åtta gånger i året)SJÖMANS-UNIONENS VIKTIGASTE UPPGIFT ÄR ATT STÅ PÅDIN SIDA I ARBETSLIVET!– Sjömans-Unionen har förhandlat fram ditt kollektivavtal.I kollektivavtalet framgår exempelvis överenskommenlön och övriga arbetsvillkor.– Sjömans-Unionen övervakar att kollektivavtalet följspå ditt fartyg och att dina arbetsvillkor är i sin ordning.Du hittar mer information om Sjömans-Unionens medlemsförmånerpå Unionens webbsida: www.smu.fi.25

LönetabellerPassagerarfartygs garantilöner 1.3.2009I löne- och kollektivavtalen ingåendesärskilda tillägg och ersättningar 1.3.2009LÖNEGRUPP 1 1 720,00Köks- och kallskänksbitradeButiks- och lagerbiträdeNisse och utgivareEkonomibiträde och städareBarnskötareServitörspraktikant och barelev2. PassagerarfartygÖvertidsersättning1/100 garantilönenBeredskapsersättning / timme 1/260 garantilönenBeredskapsersättning / dygn 3,66 €LÖNEGRUPP 2 1 862,96Servitör och försäljare samt kassorHyttstädare/-värdinnorBastuvärdinna och överstädareKonferenssekreterare och ADB-praktikant(då arbetstagare beordrats att bärapersonsökare eller tekniskt hjälpmedel)Lasthanteringsersättning / timmeServeringsersättning1/164 garantilönen0,50 € / matgäst / dagLÖNEGRUPP 3 1 921,83Kockar och kallskänkorLÖNEGRUPP 4 1 955,46Snabbköps- och proviantlagerförvaltareChefsstädare/husfru, sjuksköterskaProgramvärdinna / -värdAnsvarig servitörVinkassa, croupier, musikerPurserbiträde /ADB-kontoristBetjäningsarvodets minimibelopp 1) 195,23 € / månadNaturaförmånsersättning- under semester 20,01 € / dag(- kostersättningsandel) 13,38 € / dag(- logiersättningsandel) 6,63 € / dag- under arbets- och delediga perioderna10,00 €/ dag- under sjukdom 20,01 € / dag(- när arbetstagaren inte vårdas på sjukhus)LÖNEGRUPP 5 2 056,38Hov- och barmästareCafeteriaföreståndareChefskock och chefskallskänka, lagerföreståndareKonferensvärdinna/ -värdKryssningsvärdinna/ -värdErsättning åt arbetstagare,som inte reserverats kost och/eller logi ombord- kostersättning- i Finland 27,31 € / dag- utomlands 51,39 € / dag- logiersättning enligt räkningLÖNEGRUPP 6 2 226,25Städs- och hotellchefButikschefRestaurangchef och purserKökschefChefsbar- och chefshovmästareLÖNEGRUPP 7 2 391,03IntendentErsättning för smutsigt arbeteErsättning för praktikanthandledningTaxikostnaderMusikers beklädnadsersättning13,15 € / gång3,66 € / dag39,33 € maximalt17,97 € / månadDÄCKS- OCH MASKINAVDELNINGLättmatros och maskinvaktman 1 795,68Matros och motorman 1 871,37Ordningsman 1 938,64Reparatör och båtsman 1 990,78Elektriker 2 096,741)1/30 del därav / dag, ifall arbetstagare inte är i arbetsförhållandehela månaden26

LönetabellerLastfartygs tabelllöner 1.3.2009I löne- och kollektivavtalen ingående särskildatillägg och ersättningar 1.3.200920.3 LÖNER PÅ LASTFARTYG20.3.1 Däcks- och maskinmanskap AT-tilläggBåtsman, reparatör, svarvare 1 611,64 1 772,80Pumpman, timmerman,donkeyman, maskinskötare 1 584,73 1 743,20Matros, motor-/maskinmaneldare, smörjare 1 523,68 1 676,05Lättmatros/maskinvaktman 1) 1 456,40 1 602,041. LastfartygÖvertidsersättning- vardag 1/102 månadslönen / övertidstimme- helgdag 1/63 månadslönen / övertidstimmeVederlagsersättning- under arbetsförhållandet 1/164 månadslönen / vederlagstimmeOceantillägg- föreståndare för ekon.avd. 60,92 € / månad- matros eller arbetstagare ihögre löneklass43,37 € / månad- övriga 30,03 € / månadLättmatros/maskinvaktman 1 430,67 1 573,74Kockstuerts behörighetstillägg56,04 € / månad Förhöjer grundlönenTrimmare 1 426,30Beklädnadsersättning17,97 € / månad StuertJungman, elev 1 404,43ElektrikerAT-tilläggfartygets generatoreffekt under 999 1 639,73 1 803,701000-1499 1 668,32 1 835,151500-4199 1 688,33 1 857,16över 4200 1 709,36 1 880,30Beredskapsersättningdäcks- och maskinmanskapets stand by-ersättning- vardagar 1/320 månadslönen / timme- heldagar 1/160 månadslönen / timmeLasthanteringsersättning1/164 månadslönen / timme1)Lättmatros/maskinvaktman somhar matros/ maskinmans behörighetErsättning för smutsigt arbete13,15 € / gång20.3.2 EkonomipersonalFöreståndareför ekonomiavdelningenKockstuert1)KockErsättning för handledning av praktikant 3,66 € / dygnDWT/IHK under 4999 1 655,71 1 608,28 1 553,454500-12999 1 686,65 1 627,45 1 564,5613000-29999 1 705,99 1 639,73 1 570,6030000-79999 1 740,47 1 665,29 1 584,9080000-159999 1 801,86 1 707,84 1 594,49över 160000 1 874,31 1 755,61 1 604,07ServeringsersättningTillfälliga passagerare- grundersättning 1,83 € / passagerare- tilläggsersättning 0,62 € / passagerare / dagTillfälliga matgäster0,48 € / person / dagII Kock 1 481,97II Kock 2) 1 493,74Ekonomibiträde x) 1 481,97Nattarbetsersättningåt skiftarbetare på lastfartyg6,36 € / vaktOm åt arbetstagare inte kan anordnas kost och logi- kostersättning- i Finland 27,31 € / dag- utomlands 51,39 € / dag- logiersättning enligt räkningDå maskinrummetär åtskiftarbetare pålastfartyg obemanneterläggs åtskiftarbetare nattarbetsersättning00-041)Obs! Punkt 21.62)Lön erläggs endast på fartyg över 6000 dwt,vilka regelbundet befordrar passagerare ochsom har plats för minst 6 passagerare.x)Ekonomibiträdet är skyldigt att delta i köksarbetet.Naturaförmånsersättning- under semester 20,01 € / dag(- kostersättningsandel) 13,38 € / dag(- logiersättningsandel) 6,63 € / dag- under vederlagstid 20,01 € / dag- under sjukdom 20,01 € / dag(- då arbetstagaren inte vårdes på sjukhus)TaxikostnaderReseersättningSemesterresor39,33 € / person / resa (t.ex. högst)39,33 € / (resa maximalt)27

LönetabellerText och bilder: Jukka LindellSmåtonnage löner och tilläggen 1.3.2009Garantilön 1:1Båtsman AT 1 905,97Matros AT 1 812,12Vaktman 1 690,86Kockstuert 1 907,65Talko iEn merengue spelas för fullt i de förbipasserande bilarnaoch på hotellgården vimlar det av folk i arbetskläder ochTikkurila-kepsar. Sedan svänger Miguel-Angel in med sinvita minibuss och kör oss till byggplatsen.Garantilön 2:1Vid 2:1 avlösning erlägges en garantilön som erhållesgenom att multiplicera ”Garantilön 1:1” motsvarandebeloppet med 1,23.Övertidsersättning-vardagsövertid-helgdagsövertidEurobundna tilläggKockstuertens serveringstilläggTillfälliga matgästerManskapets praktikanthandledartilläggTaxikostnader (högst)Ersättning för naturaförmåner underårssemestern1/106 garantilönen utan ålderstillägg1/67 garantilönen utan ålderstillägg2,72 € / passagerare0,52 € / gäst3,66 € / dag39,33 € / gång20,01 € / dagArbetsresa – en möjlighet att lära sig av främmande kulturerDen 15 man starka finska arbetsgruppen består av vanliga arbetaresom har åkt på en månadslång talkoresa till Dominikanska Republikenanordnad av De finländska fackförbundens solidaritetscentrumSASK rf. Syftet med resan var att renovera det lokala byggnadsförbundettillika värden FENTICOMCCs lokaler i landets huvudstad SantoDomingo. Den andra värden är det centrala fackförbundet CNUS,som har flera års erfarenhet av sådana här talkoresor. Hälften av gruppenär kvinnor, hälften män. Flera olika yrken är representerade ochåldern varierar mellan 26 och 62 år.Syftet med talkoresan är att genom frivilligt arbete och besök lärakänna det lokala livet och människorna och utbyta erfarenheter omdet fackliga arbetet. Renoveringen av byggnadsförbundets lokaler ärvårt så kallade huvudarbete på talkoresan. På eftermiddagarna jobbarman till fyra, därefter är man ledig.Under resans gång får vi följa livet i huvudstaden: Motorcyklarnasvischar fram i trafiken och slutkörda Toyotor lagade med tejp skramlarfram i egenskap av taxibilar. Trängsel är vardagsmat. Vi undrar hurmänniskornas lungor, öron och nerver står ut med denna livliga gatadag efter dag, år efter år. Fruktstånden längs vägen erbjuder fräschaoch färska frukter: papaya, ananas, äpplen och meloner. Mörkret fallersnart och det blir inte många timmar över till att lära känna självaDe finländska fackförbundens solidaritetscentrum SASKSASK stödjer fackföreningsrörelseni i-länder för att de skakunna förbättra förutsättningarna för sin verksamhet.Projekten som SASK stödjer anknyterofta till utbildning, information, forskning ochkampanjer. Projekten syftar till att stärka denoberoende fackföreningsrörelsen, främja jämlikheten,förbättra arbetsförhållandena ocharbetarskyddet samt stärka fackföreningsrörelsensnationella och internationella nätverk.Många fackförbund är medlemsorganisationeri SASK, så även Sjömans-Unionen. Alla privatpersonereller fackavdelningar kan bli stödmedlemmar.SASKs talkoresor ger finska fackföreningsmänniskoren möjlighet att delta i detinternationella solidaritetsarbetet och lärakänna det lokala livet och samhället på ettmycket djupare sätt än om de besöker landetsom turist. I år anordnar SASK två talkoresor,till Dominikanska Republiken och tillNamibia. Ansökningstiden för båda resornaär 2.3.–3.4.2009.Mer information om talkoresorna finns påSASKs hemsida www.sask.fi.28

Karibien21.11.–18.12.2008staden på vardagskvällarna. Mot slutet avkvällen samlas man ofta i den närliggandecolmadon, hörnbutiken, där det är trevligt attsitta i plaststolar och avnjuta en Presidenteöl.Demonstration för minimilönerVi arbetar från måndag till torsdag, men påtorsdagskvällar och fredagar lär vi känna detlokala samhället med hjälp av våra värdar.Helgerna är vi lediga, de spenderar vi pånärliggande sandstränder, museer, stadenskaféer och hotellets pool.På talkoresan besöker vi bl.a. ett barnsjukhus,en skola för fattiga, parlamentetsrepresentantrum, byggnadsarbetarnas pensionskassa,fackföreningarnas centralorganisation,Nestlés fabrik och dess fackförbund.En gång tillbringade vi en helg som sjukvårdsförbundetsgäster på en strandresort,deltog i en demonstration för en höjning avminimilönerna och gjorde en tvådagarsresatill Monte Christi-regionen, där vi besökteen Rättvis Handel-bananplantage samt enekologisk kaffeodling. Vi besökte också denlilla hamnen i Manzanillo, varifrån bananernaskickas ut i världen. Tyvärr fanns detinga fartyg i hamnen, så vi fick inte se närde lastades.Dilemma för fackförbundenPå flera av våra besök fick vi höra berättelserom Dominikanska Republikens fackförbundssvårigheter och vinster. Verksamhetentycks likna den i Finland för mångaårtionden sedan, d.v.s. med mängder av utmaningaroch olika lösningar på problemen.Fabriker ”bekvämlighetsflaggas” lätt till enannan plats i världen, som till exempel Bangladeshoch Vietnam.Många stora fabriker finns på s.k. områdenför fri produktion, där man inte behöverbetala skatt eller värna de anställdas intressen.Fackförbunden står inför ett riktigt dilemmadå de ska trygga rimliga arbetsförhållandenoch en lön som kan garantera enutkomst på områdena för fri produktion,samtidigt som de ska få företagen att stannakvar i landet. Då den dominikanska arbetskraftenblir alltför dyr hämtar man arbetarefrån öns andra stat, Haiti. Många haitierarbetar på byggplatser och med jordbruk.Knappt några haitier är organiserade i ettfackförbund. De befinner sig ofta olagligen ilandet och vågar inte ställa några krav eller iövrigt göra sin röst hörd.På talkoresan berättar vi så gott vi kanom arbetsförhållandena i Finland, den fackligarörelsen och t.ex. om hur man tecknarkollektivavtal. Som tur är så är vi mångai gruppen, vilket innebär att vi har mycketkunskaper och åsikter i ämnet. Våra värdarverkar vara riktigt intresserade av vad gruppenhar att berätta. Ofta kommer det framatt globalisering är ett spel som vi alla deltari. Det vi gör här påverkar vad som sker någonannanstans. Därför måste vårt samhälle ochäven individen agera ansvarsfullt. Och därförmåste även den fackliga rörelsen verka övergränserna.Den tre veckor långa arbets- och studiebesöksrundanföljs av en välförtjänt ledigvecka. I små grupper beger vi oss till sandstränderna,bergen och staden, beroende påintresse. Den sista kvällen innan hemresansamlas vi återigen i Santo Domingo och ätermiddag med våra värdar och håller tal påspanska och finska, som avslutas med orden”Somos compañeros” som uttrycker kamratskapoch solidaritet.Bicycle is happiness.29

Sommaren NÄRMAR SIG!Reservera unionens stugor för sommaren!Sjömans-Unionen har egna semesterstugor på fem olika orter runtom i Finland.Bokningar för sommarsäsongen görs enligt veckoprincipen på basen av skriftligaansökningar. Ansökningsblanketten finns i det här numret. Om det finns fler ansökningarför samma vecka blir det lottning. Endast Unionens medlemmar får hyra stugorna.Parstuga (stuga 1 och stuga 2), båda stugornacirka 60 m 2 , 4 bäddplatser/ 2 sovrum, vardagsrum(möjlighet till extra bädd), kök. Gemensamstrandbastu, 2 båtar. TV, kylskåp,elspis, mikrovågsugn, diskmaskin, kaffekokare.Gården är bergig, svagt sluttande ochstranden är tvärdjup, simning från bryggan.Stuga 2 är allergistuga, inga sällskapsdjur tillåtna.STUGORNA I KERIMÄKIBelägna nära Nyslott, vid Suurijärvistrand.- Stora stugan: yta 120 m 2 , 3 sovrum, 8 bäddplatser.Allrum, kök, bastu, tvättrum, veranda.TV, radio, kylskåp, mikrovågsugn, elspis, öppenspis, båt. Jämn gård och långsluttandestrand med sandbotten, lämplig för barn.- Lilla stugan: yta cirka 20 m 2 , i allrummetutdragbar säng för två. Bastu. Elspis, kylskåp,mikrovågsugn, TV och radio, båt. Obs!Brunnsvatten och utedass. Jämn gård ochlångsluttande strand med sandbotten.- Stuga 1, 2 och 3: yta cirka 80 m 2 , 6 bäddplatser.I nedre våningen sovrum, lantkök, bastu,tvättrum (stuga 2 separat bastu). I övrevåningen öppet loft med 4 bäddplatser. TV,radio, kylskåp, mikrovågsugn, öppen spis,båt, grill under tak.Gård och strand:- stuga 1: gården är bergig, stranden tvärdjup,simning från bryggan.- stuga 2: gården är jämn, stranden långsluttandemed sandbotten, lämplig för barn,ställvis vassbevuxen- stuga 3: vid den grunda stranden vid stuga 3har sandbotten lagts på ett filtertyg.MERILUOTOBelägen 25 km från Vasa, i Replotvid havet.Yta 114 m 2 , 4 bäddplatser, möjlighet till 8 extrabäddplatser. 2 sovrum, vardagsrum, kök.TV, DVD, video, kylskåp-frys, mikrovågsugn,elspis, öppen spis. 2 båtar. Strandbastu medkok- och övernattningsmöjligheter. Gårdenär delvis täckt av gräs/sand, svagt sluttande,stranden är tvärdjup med dybotten, simningfrån bryggan. KUSTAVIGUSTAVSBelägen i Åbolands skärgård, påGustavs nordspets Kiparluotovid havet.VÄLLSKOGBelägen i Esbo vid Långträskstrand i Vällskog (Velskola), cirka30 km från Helsingfors centrum.Branta sluttningar i terrängen, cirka 40 mtill sjöstranden, snabbt djupnande.Stockhus, yta cirka 120 m 2 . Stort allrum, öppetkök, sovrum, bastu. Övernattningsmöjligheterför sex personer: tvåvåningssäng isovrummet, bäddsoffa för tre i allrummetoch en bädd i bastuns omklädningsrum.Inga sällskapsdjur tillåtna.Utrustning: båt, öppen spis, TV, diskmaskin,elspis, mikrovågsugn, kylskåp och en litenfrysbox.VILLA VARPUNEN30

PRISER UNDERSOMMARSÄSONGEN:Veckorna 23–36 dvs, 1.6 – 2.9.2009Kerimäki lilla stugan:110 € /vkoalla andra stugor:280 € /vkoFSU:s STUGOR, HYRESANSÖKAN[ Sommarsäsongen 2009 ] Hyrestiden är en vecka.Bytesdag måndag, stugor att hyra:GUSTAVS: stuga 1KERIMÄKI: stugor 1–2, liten stuga, stor stogaPYTTIS: Villa VarpunenMERILUOTO: (Vasa)VÄLLSKOG: (Esbo) – inga sällskapsdjurBESKRIVNING AV STUGORNAAlla stugor har standardutrustning. Hyresgästenhar med sig egna lakan, dynvar ochhanddukar samt övriga personliga tillbehör.Alternativ 1: stugans namn:Period / – / 2009Alternativ 2: stugans namn:Period / – / 2009Bytesdag onsdag, stugor att hyraGUSTAVS: stuga 2 (inga sällskapsdjur)KERIMÄKI: stuga nr 3Alternativ 1: stugans namn:Period / – / 2009VILLA VARPUNENUnionens nya timmerstuga liggervid kusten i Broby i Pyttis, ca125 km från Helsingfors.Stugan är på 88 m 2 , 8 bäddplatser, har tvåsovrum, vardagsrum och öppen spis på nedervåningen.Köket har kylskåp och elspis.På övervåningen finns ett sovrum (dubbelsäng)och myshörna med soffa och TV.Dessutom finns en separat bastustuga på 25m 2 med bäddsoffa, bord och kök, bastu ochdusch/wc. Trädgården är jämn och strandenbestår av grus.(OBS! Det kan finnas byggnadsmaterial ochspikar på stranden.) På stranden finns dess-HONKALAHTIOBS! Information om stugan i Honkalahtifinns endast hos stugregistret på tel. (09)615 20260. Stugan finns inte med alls i Unionenssommarsäsongssökning.Alternativ 2: stugans namn:Period / – / 2009Namn:Gatuadress:Postnummer:Telefon:Personbeteckning:UnderskriftObs!Blanketten gäller endast hyra av stuga under sommaren(veckor 23–36.Bara ansökningar som anlänt senast den sista april (30.4.2009) beaktas.Svaren och fakturorna skickas till de sökande senast 15.5.2009. Genomatt betala hyran senast 31.5.2009 säkerställer du din reservering!FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU rfStugreserveringJohn Stenbergs strand 600530 HELSINGFORS31

Trafikleds- och säkerhetsverkenblir kvar i huvudstadsregionenDen heta diskussionen om trafikleds- och säkerhetsverkenslokaliseringsorter avblåstes avtrafikminister Anu Vehviläinen den 6 mars, dåhon meddelade att trafikleds- och säkerhetsverkenblir kvar i huvudstadsregionen.Många landsortsstäder hade gärna tagitemot verken. Det för sjömännen viktiga trafikledsverketföreslogs flyttas till Rovaniemi,men Villmanstrand var också ett alternativ.Trafikledsverket och Trafiksäkerhetsverketinleder sin verksamhet i början av 2010Båda verken inleder sin verksamhet i början avnästa år. Trafikledsverket är en sammanslagningav Vägförvaltningen, Banförvaltningscentralenoch Sjöfartsverket. Trafiksäkerhetsverketär i sin tur en sammanslagning av Luftfartsförvaltningen,Fordonsförvaltningscentralen,Järnvägsverket och Sjöfartsverkets sjösäkerhetsfunktion.Även om trafikleds- och trafiksäkerhetsverkenblir kvar i huvudstadsregionen har trafikochkommunikationsministeriet inte frångåttmålet för sitt förvaltningsområde, som är attutlokalisera 200–400 arbetsplatser före 2015.Arbetsplatserna ska lokaliseras i Rovaniemi ochVillmanstrand. En arbetsgrupp tillsätts för attsköta utlokaliseringen och ska avsluta sitt arbeteden 15 maj 2009.REGISTRERING AVFINLÄNDSKA FARTYGUNDER SVENSK FLAGGArbetsgrupp utreder huruvida offentliga upphandlingar inomsjöfartsindustrin kan tidigareläggasArbets- och näringsministeriet (ANM) hartillsatt en arbetsgrupp för att utreda konjunktur-och sysselsättningsläget inom sjöfartsindustrinoch utvärdera genomförandetav sjöfartsindustrins eventuella offentligaupphandlingar och hur brådskande det ärför att förbättra läget och sysselsättningen ibranschen.Anledningen till att arbetsgruppen tillsattesär den rådande ekonomiska krisen ochsjöfartsindustrins svårighet att få nya beställningardå den privata efterfrågan svalnat. Arbetsgruppensförslag ska vara färdigt den 15.5.Enligt arbetsgruppens ordförande RistoPaaermaa (ANM) känner man till behovetav att byta ut isbrytaren Voima, men det ärstatsrådet som fattar det slutliga beslutet omupphandlingar, påminner han.Tanken är att arbetsgruppens förslag skatas med i 2010 års budgetberedning ocheventuellt redan i nästa tilläggsbudget.Läs hela artikeln på Unionens hemsida:www.smu.fi > viestintä > uutiset > vireilläSNUSFÖRSÄLJNINGEN begränsas på passagerarfartygsom trafikerar mellan Finland och SverigePassagerarrederierna som trafikerar till Sverigebegränsar snusförsäljningen på sinafartyg. Rederierna och Tullverket i Sverigesamarbetar för att stoppa ”hamstringen” avsnus, skrev tidningen Nya Åland den 12 mars2009.Numera får en kund köpa fem stockarsnus, dvs. sammanlagt 50 burkar per resa. EnligtEckerö Linjens VD Tomas Karlsson liggermånga orsakar bakom beslutet att begränsasnusförsäljningen. Med begränsningen harman dock främst velat sätta stopp för det såkallade snusrallyt på passagerarfartygen.Även tullen i Finland och rederierna utarbetadei december 2008 ett samförståndsavtal(MOU), där det framgår att villkoren föroch övervakningen av snusförsäljningen påfartygen kommer att skärpas. Tullen och rederiernaanser att en begränsad och kontrolleradförsäljning av snus är ett effektivera sätt attminska privatinförseln av snus till Finland änett totalförbud.För tillfället är snusförsäljningen tillåten påsvenskt territoralvatten tack vare specialtillståndetsom EU beviljat Sverige. Begränsningari snusförsäljningen har för Finlands delredan lett till att fartyget M/s Eckerö flaggadesut till svensk flagg i början av 2009. SammaEckerö-rederi beslöt i januari även att flaggaut kryssningsfartyget M/s Birka Paradise tillsvensk flagg.I och med utflaggningen av två stora fartyggår Finland miste om hundratals arbetstagareoch även sjöfartskunskap, yrkeskunnig arbetskraftsamt skattepengar, som övertas av vårtgrannland.Hur påverkas sjömännensarbetspensionsskydd?Finländska rederiers beslut om att registrera fartygunder svensk flagg väcker vissa frågor beträffandesjömännens arbetspensionsskydd.Tillämplig lagstiftningEU:s regelverk innehåller bestämmelser om vilketlands lagstiftning beträffande social trygghetsom ska tillämpas för sjömän som arbetar ombordpå fartyg, som för något EU/EES-landsflagg. Enligt huvudregeln försäkras sjömänneni fråga om arbetspension enligt lagstiftningeni det EU/EES-land, vars flagga fartyget för. Desjömän som arbetar på fartyg under svensk flaggförsäkras således huvudsakligen enligt den svenskaarbetspensionslagstiftningen.Läs mera om hur utflaggningen påverkar sjömännenspensionsskydd på Sjömanspensionskassans(SPK) webbsida:www.merimieselakekassa.fi/se >Framsida > Utflaggningens inverkanpå sjömannens pensionsskydd32

Niclas Nyberg blir föreståndare för UnionensarbetslöshetskassaNiclas Nyberg, 41, inledde sitt arbete som föreståndareför Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa den 23 februari.Niclas har utbildat sig till socionom inom offentligförvaltning och har tidigare arbetat vid FPA, vidKAT:s arbetslöshetskassa och senast vid Metallarbetarförbundetsarbetslöshetskassa.”Det är en avsevärd skillnad i storlek mellan Unionenoch Metall”, konstaterar Niclas. Metall har cirka 70arbetslöshetskassafunktionärer, medan Unionen barahar några. Vid samarbete i mindre skala har man ettmer varierande arbete.” Niclas har den uppfattningenatt Unionens arbetslöshetskassa sköter medlemmarnasärenden på ett sakkunnigt sätt och att exempelvisbehandlingstiderna är korta.”Fall som berör arbete utomlands blir säkert de svårastetolkningsfrågorna”, berättar Niclas även. Förfarandeti fråga om stöd varierar i olika länder och dethär är inte alltid lätt för kunderna att förstå. I dessa falllöser arbetslöshetskassan problemet tillsammans medmyndigheterna i ifrågavarande land.Sari Helenius blir sekreterare inom UnionensförvaltningSari Helenius, 40, inledde sitt arbete som sekreterareinom Unionens förvaltning den 16 februari. Heleniusvikarierar Tetta Härkönen som tagit ut vårdledighet.Sari har arbetat över tio år inom servicefacket PAM,som kundrådgivare vid kontoret i Helsingfors och somkurssekreterare vid centralkontoret. Hon har haft förtrondemanna-,arbetarskydds- och förmannautbildningsamt kompletterande utbildning som sitt ansvarsområde.”Det ska bli intressant att arbete på en mindre arbetsplatsför omväxlings skull”, berättar Sari, som tillbringaren stor del av sin fritid vid stallet.Slutligen konstaterar Sari, som är tvåspråkig: ”Det gårbra också på svenska”.Sjöfartens dag – rekryteringsmässa2.4.2009Sjöfartens dag – rekryteringsmässan ordnas torsdagen den 2 april 2009 i AlandicaKultur och Kongress i Mariehamn. Mässan arrangeras sedan år 2001 där sjöskolor,rederier och andra sjöfartsrelaterade organisationer presenterar sig för nuvarandeoch blivande studerande samt andra intresserade.Samtidigt med rekryteringsmässan ordnar Alandia-Bolagen och Det norske Veritasshippingseminarier med aktuella teman. Nytt för år 2009 är förutom lokalen attvi i samarbete med Ålands landskapsregering och Svensk Sjöfartstidning arrangerarett nordiskt sjöfartspolitiskt seminarium, med vilket vi hoppas locka även lokala,nationella och internationella politiker och tjänstemän.Syftet med dagen är att visa vilken mångfald av arbetsmöjligheter som branschenerbjuder och att väcka intresse för sjöfarten som bransch. Det är också ettgyllene tillfälle för branschaktiva att träffas och utbyta åsikter.Alandica Kultur & KongressStrandgatan 2922100 Mariehamnwww.alandica.axSjömans-UnionenVIDrekryteringsmässan!Sjömans-Unionen deltog på två ”ungdomsmässor”Next StepSjömans-Unionen deltog i utbildnings- ocharbetsplatsmässan Next Step som arrangeradesi Jyväskylä den 4–5 februari. Sammanlagtbesökte 20 200 personer den tvådagar långa mässan.Unionens förbundssekretare KennethBondas och ombudsmannen Carita Ojalapresenterade sjömansyrke för unga människorvid Unionens stånd. Unionens prylargick åtminstone åt som smör i solen ochungdomarna ställde intressanta frågor omsjöfart.Utbildningsmässan i RovaniemiSamtidigt med mässan i Jyväskylä höllsäven utbildningsmässan i Rovaniemi, därSjömans-Unionen, Maskinbefälsförbundet,Skeppsbefälsförbundet och Rederierna iFinland rf förenade sina krafter och presenteradesjöfartsbranschen för unga människoroch för de som planerar att bytakarriär.Sjöfartsbranschens gemensammastånd besöktes av många intresseradepersoner. Sjömans-Unionens avtalssekreterareKlaus Lust och Norra avdelningsordförande Pentti Holappa berättadeexempelvis om arbetet som sjömanoch presenterade olika yrken till sjöss.Kommande mässorSjöfartens dag arrangeras på Åland den2 april 2009 vid Alandica kultur- ochkongress. På plats finns Sjömans-Unionensombudsman Henrik Lagerberg.Nästa Next Step-mässa arrangeras i Helsingforsden 14–15 januari 2010.Seppo Heiskari blir vice huvudförtroendeman vid FinnlinesSeppo Heiskari har valts till ny vice huvudförtroendemanvid Finnlines med rösterna57–39. Heiskari ställde upp i valet mot JoriMikkola.Valet ägde rum i månadsskiftet februari/mars med poströstning. Heiskaris periodsom vice huvudförtroendeman inleddes1.3.2009 och avslutas 28.2.2011.33

Enligt Tero Palokoskiskapar förtroendemännenordningi arbetslivet. Utanintressebevakningenskulle kaos uppståoch arbetstagarnaskulle vara helt slutkördainom ett par år.Fartygsförtroendeman Tero Palokoski:En intressant, utmanande och viktig uppgiftTero Palokoski, fartygsförtroendeman, uppmanar andra att åtasig förtroendemannauppgifter. Det är ett krävande uppdrag mensamtidigt väldigt givande. Möjligheten att bekanta sig med aktuellafrågor och påverka är några positiva aspekter. Även vänkretsen växer ioch med denna uppgift.Text: Arto JokelaTero Palokoski, fartygsförtroendemanpå Viking Lines M/s Isabella, gick tillsjöss 1989 som 20-åring. Fackföreningsverksamhetenväckte hans intresse etttiotal år senare när hans arbetskamrater badhonom ställa upp som förtroendeman förköksavdelningen. Efter detta inledde dåvarandefartygsförtroendeman Pertti Haapasaarisina värvningsförsök, vilka resulteradei att Palokoski valdes till uppgiften.”Först tackade jag bestämt nej. Sedantänkte jag över saken en gång till”.För tre år sedan valdes Palokoski till Isabellasfartygsförtroendeman. Nu sköter han omärenden som berör ungefär 250 Union-medlemmarsom arbetar ombord på fartyget.Utöver fartygsförtroendemannen och hanssuppleant finns det ett tiotal avdelningsförtroendemänpå passagerarfärjorna. Avdelningarnasförtroendemän är nyckelpersoneri fråga om intressebevakningen. De är insattai arbetet inom den egna avdelningen ochär ofta bättre på att lösa problem än fartygsförtroendemannen.Avdelningarnas förtroendemänförser även fartygsförtroendemannenmed viktig information.”När jag börjat som avdelningsförtroen-deman, sade Pertti Haapasaari, dåvarandefartygsförtroendeman, att redan det faktumatt en förtroendeman väljs förebygger oegentligheter.Valet visar att man förhåller sigallvarligt till saker och ting. Det är även braför förmännen att det finns en förtroendemaninom avdelningen. Då har de någon attdiskutera oklarheter med.”En intressant uppgiftPalokoski beskriver uppdraget som förtroendemansom en intressant och givandeuppgift. Uppdraget har även gett honom nyavänner och bekanta utanför den egna båtenoch rederiet. Nya kontakter knyts i synnerhetunder Unionens förtroendemannakonferens.Under konferensen får förtroendemännenäven goda kunskaper om kollektivavtal,arbetslagstiftningen och sjömanslagen.”Många gånger känns det som om vi ärmer insatta i dessa frågor än förmännen”,funderar Palokoski, som oftast sköter ären-34

den som berör med arbets- och vilotider. Omförmännen skulle vara bättre införstådda medbestämmelserna, skulle dessa inte behövakorrigeras så ofta.”Om det finns så mycket arbete att besättningeninte hinner med detta under ett arbetsskift,blir det övertid och för detta ska relevantersättning utbetalas. Arbets- och vilotidernafår inte spjälkas upp i korta pass så att mankan undvika övertid. Detta är olagligt.”Andra positiva aspekter med uppdraget ärenligt Palokoski att man får insikt i hur sakeroch ting sköts och får sin åsikt hörd. Det ärförstås fritt fram för var och en att säga sinåsikt, men åsikterna väger tyngre om de kommerfrån en förtroendeman. Vid Viking Lineförhåller man sig sakligt till förtroendemän ialla avseenden.Var och en sköter sina egna ärenden?Palokoski tycker att det känns som bäst närman lyckas lösa en svår konflikt med gottslutresultat, exempelvis om man kan hindraen uppsägning. Det värsta med uppdraget ärom man får falsk information från en arbetstagarenär han/hon behöver försvaras.”Det är viktigt att vara fullständigt ärlig.Förtroendemannen står alltid på arbetstagarenssida.”Trots att Palokoski trivs som förtroendeman,har han även haft dagar som han helstskulle ha velat byta bort. ”Ibland känns detsom om jag inte orkar mera. Då kontaktar jaghuvudförtroendemannen och en diskussionbrukar hjälpa för det mesta.”Palokoski upplever att många förhåller sigtill saker och ting med attityden ”var och enkan sköta sitt”. Men det skulle bli kaos om allaskulle tänka så här och ingen skulle åta siguppdraget som förtroendeman.”Åtminstone skulle arbetstakten öka ocharbetstagarna skulle vara helt slutkörda inomett par år.”Enligt Palokoski skapar förtroendemännenordning i ett kaotiskt och ständigt förändrandearbetsliv.”Det här är nog en viktig, intressant ochutmanande uppgift. Det borde inte kännasskrämmande att åta sig detta uppdrag. Dulämnas aldrig ensam. Om den informationsom behövs inte finns på fartyget, är det baraatt vända sig till huvudförtroendemannen ellertill Unionen.”från världenshavRäddarna medlemmar i förbundetSammanställt av: Juhani ArttoBilderna på det stora passagerarplanets nödlandning i Hudson-floden som flyter förbiManhattan spred sig runt jorden den 15 januari. Det snabba och kunniga agerandet frånbesättningen på färjorna räddade samtliga passagerare och personal på planet.”Genom att titta på TV eller läsa nyheter om händelsen får man inte reda på att nästanalla som deltog i räddningsarbetet är medlemmar i facket”, skriver Michael Sacco,ordförande i Amerikanska sjömäns fackförbund SIU stolt i förbundets tidning om sinamedlemmar.Han påminner oss att personalen på New York Waterway, som sköter färjetrafiken mellanManhattan och övriga delar av New York, genom åren har utmärkt sig i räddningsarbeteni över etthundra allvarliga tillbud. De flesta av de anställda i NYW är medlemmar iSIU.Sacco betonar att deras kunniga agerande i nödsituationer inte är någon slump. Fackförbundethar sett till att de anställda regelbundet får grundlig säkerhetsutbildning, skriverordföranden. Han hoppas att den stora allmänheten förstår att organisering i ett fackförbundinnebär sådant här och inte hot, som de arbetar mot fackförbundsrörelsen varnarför.EU vill ha avtal om CO2-utsläpp från fartygEuropeiska kommissionen försöker inkludera utsläpp av växthusgaser från sjö- och luftfarteni det nya internationella klimatavtalet. Det för närvarande viktigaste internationella avtaletmot klimatförändringar (Kyotoavtalet) omfattar inte utsläpp från sjö- och luftfarten.Kyotoavtalet gäller till och med 2012. Förhandlingarna om nästa avtal kulminerar i december2009 i en internationell klimatförändringskonferens i Köpenhamn.Kommissionen konstaterade i en proposition som publicerades i slutet av januari attsjö- och luftfarten utgör en omfattande och växande utsläppskälla för växthusgaser. Denberäknas stå för sex procent av koldioxidutsläppen. Den stigande temperaturen i atmosfärenberor främst på koldioxidutsläpp vid förbränning av fossila bränslen (kol, olja, naturgas,trä, torv).Kommissionen föreslår att sjö- och luftfartens utsläpp av växthusgaser inte får överskrida2005 års gräns år 2020 och att utsläppen år 2050 ska hamna långt under 1990 årsnivå. Kommissionen föreslår därtill att EU ensidigt begränsar utsläppen av växthusgaserfrån medlemsländernas fartyg om inget internationellt avtal nås i frågan.Kommissionens proposition från januari är för närvarande på remiss i EU:s organ. Syftetär att nå ett beslut i ministerrådet den 19–20 mars. EU:s målsättning har stor betydelseför de globala förhandlingarna, eftersom EU har varit en central aktör i arbetet med detinternationella klimatavtalet.Vad visar Baltic Dry Index?”Var det lågkonjunkturen?”, löd rubriken i tidningen Tekniikka & Talous den 18 februari.Artikeln berättade om prisändringarna på de viktigaste råvarorna i den globala handeln,som mäts med Dry Baltic Index. Indexet räknas ut utifrån priserna på sjötransport av blandannat stål, de viktigaste malmerna, cement och spannmål på de största havsrutterna.Tekniikka & Talous fick sin överraskande rubrik från prishöjningen på sjötransport ijanuari och den accelererade höjningen i början av februari. Dessförinnan hade indexetrasat i juni-november från nästan 12 000 till under 700.Ändringarna i Baltic Dry Index gör att man kan dra slutsatser om utvecklingen av denglobala efterfrågan på sjömän. En ökning av priserna på sjötransporter visar att efterfråganpå tjänsterna ökar och därmed även att behovet av arbetskraft ökar i branschen. NyhetsbyrånBloomberg visar en kurva över Baltic Dry Index dagliga värden på sin kostnadsfriahemsida: www.bloomberg.com/apps/quote?ticker=BDIY%3AIND35

Tack varekunskaper i första hjälpenText och bilder: Saana Lamminsivuhar många liv räddats!Hur var det nu man ska utföra hjärtlungräddning?Man ska blåsa några gånger…Men hur många gånger var det man ska trycka…Hur var det nu riktigt?En sjukdomsattack eller en olycka kommer alltid som en överraskning.I akuta situationer finns det dock ingen tid att fundera,utan det gäller att agera snabbt. Under fortsättningskurseni första hjälpen och sjukvård (kursen första hjälp II), som höllsför första hjälpen-grupper och ordningsvakter på fartygen, fickdeltagarna detaljerade instruktioner för olika nödsituationer.Repetition, studiernas moderUnder den första dagen på kursen, som arrangerades den 16–17februari vid Arbetshälsoinstitutets verksamhetspunkt i Åbo,repeterade deltagarna grunderna i första hjälpen, exempelvishjärt- lungräddning samt ändamålsenlig vård vid ett allergianfall.”Repetition är studiernas moder. Det som man tidigare lärtsig kommer tillbaka”, berättar Paula Mäkinen från M/s Gabriella.Mäkinen deltar i fortsättningskursen för tredje gången.Sammanlagt deltog 14 personer i kursen, alla från Viking Line.Utbildningsplanerare Leena Niemi ställde stickprovsfrågor omförsta hjälpen. Det visade sig att man helt enkelt inte kommerihåg hur man ska gå till väga i en nödsituation utan regelbundenrepetition av färdigheterna. Repetitionen var alltså helt på sinplats!Första hjälpen-banan satte deltagarnasfärdigheter på provPraktiska övningar är en väsentlig del av kursen. Deltagarna ficklägga tryckförband på ett blödande sår och mäta blodtryck på ettyrkesmässigt sätt genom att lyssna på pulsen. Dessutom lärde sigdeltagarna att hjälpa sjuksköterskan ombord på fartyget genom attställa i ordning dropptillbehören.Specialsjukskötaren Harri Kankare höll en bra föreläsning iämnet ”det tar åt hjärtat”. Den mest utmanande uppgiften inomförsta hjälpen-arbetet är ofta att ställa rätt diagnos. Med hjälp avklara anvisningar från Kankare och lite hjärngympa kunde kursdeltagarnabåde identifiera hjärtproblemsamt diagnostisera en skallskada samtge akutvård. Dessutom diskuterademan medicinering, störningar i medvetenhetsgradenoch vård av förvirradepassagerare.36

Sjäfartverkets pressmeddelande 3.2.2009Volymen av utrikes sjötransporterpå samma nivåår 2008 som i fjol”Harri och Lena höll riktigt bra föreläsningar,allt de tog upp var viktigt”, berättarGaiko Vassin från fartyget XPRS.Mot slutet av dagen testades kursdeltagarnasfärdigheter med en första hjälpen-bana,där deltagarna fick tillämpasina färdigheter i praktiken och ta emotrespons om hur man borde agera i enmotsvarande nödsituation.I fortsättningskursen deltog ävenpersoner, som aldrig tidigare fått någonförsta hjälpen-utbildning. Dessadeltagare tyckte inte att det var någraproblem att ta till sig kursinnehålletoch alla deltagare är överens om attalla borde behärska första hjälpen.Rytm vid hjärt-lungräddning:tryck 30 gånger och blås två gånger!Exempel på utbildningarsom Arbetshälsoinstitutetsverksamhetspunkt i Åboarrangerar för sjömän:+ grundkurs i första hjälpen för förstahjälpengrupper och ordningsvakterpå fartyg+ fortsättningskurs i första hjälpenoch sjukvård för första hjälpen--grupper och ordningsvakter+ beställd utbildning som berör detmesta i fråga om hälsovård ocharbetsgemenskapArbetshälsoinstitutets verksamhetspunkti Åbo kontaktperson:utbildningsplanerare Leena Niemi,tfn 030 474 7523,e-post: leena.niemi@ttl.fi,webbsida: www.ttl.fi/turkuVolymen av utrikes sjötransporter uppnådde 102,4 miljoner tonår 2008. Minskningen var endast 0,2 miljoner ton jämfört med år2007, då transporterna för första gången överskred 100 miljonertons gränsen. Importen utgjorde 58,1 miljoner ton och exporten44,3 miljoner ton. Importen ökade med 0,4 procent, men exportenminskade med 0,8 procent. Exporttillväxten avstannade redan påsommaren och sedan juli har exportutvecklingen varit negativ.Finlands utrikeshandelstransporter minskadeår 2008 med 1,6 miljoner ton, men p.g.a. transitotrafikensökning uppnådde utrikes sjötransportersamma nivå som i fjol.Det finska tonnagets andel av utrikes sjötransporterökade från 29,0 procent i fjol till31,0 procent. De finska fartygens andel av transporternasteg till 39,1 procent för importensdel och till 20,3 procent för exportens del. Bakomden positiva utvecklingen av de finska fartygensandel av transporterna ligger Finlandsutrikeshandelsflottas tillväxt som pågått i ettpar års tid.Den starka tillväxten av transitotransporternafortsätterTransitotransporterna ökade med 20,6 procentjämfört med i fjol. De uppgick år 2008 till 8,4miljoner ton, varav 4,0 miljoner ton var importoch 4,4 miljoner ton export.På transitotrafikens importsida noteradesden största tillväxten för container transport(11,0 %) och för transport av nya motorfordon(13,3 %). På exportsidan utgjorde transportenav anrikad malm ett viktigt varuslag för vilkettransporttillväxten var 15,6 procent; likaså varvaruslaget kemikalier viktigt med en transporttillväxtpå 21,0 procent. Transitotransporternasköttes främst av hamnarna i Kotka, Karleby,Fredrikshamn och Hangö.Sköldvik var den största export- ochimporthamnenI fjol sköttes utrikes sjötransporter i Finland av54 enskilda hamnar, av vilka den största bådepå export- och importsidan var Sköldvik, där17,7 miljoner ton gods hanterades.I de två näststörsta hamnarna, Helsingforsoch Kotka översteg transporterna 11 miljonerton ton och i Raumo och Nådendal överstegde 7 miljoner ton. Finlands tio största hamnarsandel av hela utrikes godstrafiken var 76 procent.De näststörsta importhamnarna efterSköldvik var Helsingfors, Nådendal, Kotka ochBrahestad. De näststörsta exporthamnarnaefter Sköldvik var Kotka, Helsingfors, Raumooch Karleby.Passagerartrafiken ökadeAntalet passagerare i utrikes sjötrafik uppgicksammanlagt till 16,6 miljoner år 2008, vilketuppvisar en ökning på 3,9 procent från i fjol. Itrafiken mellan Finland och Estland ökade passagerarantaletmed nästan 8 procent, till 6,3miljoner – vilket är mer än det varit någonsintidigare. I trafiken till Sverige var passagerarantaletnästan detsamma som tidigare d.v.s.9,3 miljoner. Antalet passagerare på utländskakryssningsfartyg som anlöpte finska hamnarvar 344 000 – en ökning på nästan 32 procentfrån i fjol.37

ilmoituksiaannonserIN MEMORIAMSähkömiesMatti RaninenSyntyi 26.5.1958, LahtiKuoli 8.2.2009, AsikkalaKiitokset M/t Jurmon henkilökunnallemuistamisesta.Kaipaamaan jäivät äiti ja siskoperheineenPursimiesRaimo SirkiäSyntyi 20.5.1931, KoivistoKuoli 25.1.2009, HelsinkiMuistoa kunnioittaen.Jouko KutilainenMatruusiEsko LaasanenSyntyi 10.11.1950Kuoli 17.1.2009Aloitti S/s Veli -aluksella messipoikana.Viimeinen laiva olivuonna 1984 M/s Stern.”Kepeät mullat haudallesi.”Kaipaamaan jäivät veljetja sisaretKylmäkköEila PöntinenSyntyi 3.5.1937Kuoli 30.1.2009Ensimmäinen laiva oli vuonna1965 M/s Ilmatar. Sen jälkeenhän työskenteli M/s SilviaReginassa, M/s Finlandiassasekä GTS Finnjetillä.Siskoa kaipaamaan jäi vanhaskönö ja veli Eero PöntinenYt-matruusiHannu Juhani Seppäläsyntyi 8.3.1967kuoli 1.3.2009Kaipaamaan jäivät vaimo,äiti sekä poika.ONNITTELUTSydämelliset onnittelumme70 vuotta 30.3.2009 täyttävälleKalle Kontiolle Ylivieskaan.Hanna ja Paavo PenjalaSakari Kurki täytti 65 vuotta27.2.2009.Onnittelut vaimolta!KIITOSKiitokseni Viking Linen ja SiljaLinen henkilökunnalle menneistävuosista. Palvelin Siljalla n.5300 päivää ja Viikkarilla n. 5800päivää.Ole LindellKiitokset saamastani luottamuksestaFinnlinesin varapääluottamusmiesvaalissa.Seppo HeiskariLämpimät kiitokset M/s Pasilanja M/s Talin väelle sekä konttorihenkilökunnallemuistaessanne”kylienkaupan” asiakasta.Kari JukarainenKiitos MSV Nordican henkilökunnalleja Finstashipille, kun muistitteminua täyttäessäni 60 vuotta.Tapio LahtinenLämmin kiitos saamastani luottamuksestaFinnlinesin varapääluottamusmiesvaaleissa.Jori MikkolaSuuri kiitos Finnstarin henkilökunnallesaamastani huomionosoituksestatäyttäessäni puolivuosisataa.Jori MikkolaELÄKKEELLEKaunis kiitos kaikille jäädessänieläkkeelle.Ritva RäsänenKiitokset Silja Europan henkilökunnallemenneistä vuosista sekähuomionosoituksesta lähtiessänioloneuvokseksi.Kimmo SolanderKULTAMERKITKai MattilaTeija Hallbäck-VainikkaStefan Karl WikströmOSASTOT TIEDOTTAVAT /AVDELNINGARNA INFORMERARPohjoisen osasto (002)KevätkokousAika: su 3.5 2009 klo 16.00Paikka: Oulun Cumulus, Kajaaninkatu 17Jäsenet ovat tervetulleita!Toimikunta kokoontuu samassa paikassa kello 15.00.ToimikuntaSatama-alan osasto (003)KevätkokousAika: ti 31.3.2009 klo 17.00Paikka: Holiday Club Tampereen kylpyläKokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.Jäsenet tervetuloa!UUSI HALLITUSPuheenjohtaja: Markku Lauriala, Oulun satamaVarapuheenjohtaja: Timo Rouvali, Naantalin satamaSihteeri: Raimo Marjamäki, Rauman satamaJäsenet:Stig-Göran Berglund,Pietarsaaren satamaTimo Leppioja, Kemin satamaPeter Nylund, Kokkolan satamaTapio Ristimäki, Porin satamaVarajäsenet:Hannu Aaltonen, Helsingin satamaKari Laaksonen, Naantalin satamaJukka Nurminen, Porin satamaJukka Lehtonen, Rauman satamaLounais-Suomen osasto (006)KevätkokousAika: torstai 23.4.2009 klo 18:00 alkaenPaikka: Maariankatu 6 b, 5. kerros, AKT:n kokoustila, TurkuKokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat.Keskustelua alustavat kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vas.) jaKiljavan Opiston eläkkeellä oleva lehtori Leo Lindstedt.Osallistujien kesken arvotaan palkinto.Jäsenemme – Tervetuloa!-Hallitus-Länsi-Suomen osasto (008)KevätkokousAika: torstai 30.4.2009 klo 17.00Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 VAASA (liiton toimisto)Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkousasiat.Kokouksen jälkeen arvonta, kiva yllätys sekä ruokailu.Osaston jäsenet, tervetuloa!Lähde Härmän Power Parkiin ajamaan karting-autoillaAjot alkavat 24.4.2009 klo 14.00(ruokailu klo 15.30)Sitovat ilmoittautumiset Karille 10.4.2009 mennessä,puh. 0400-418 511 tai kari.nurmirinta@smu.fi. Vahvistusmaksu15 euroa tilille: NORDEA 152830-123690, viite:Härmä.Tervetuloa kilpailun merkeissä!38

Ulkoilu- ja mökkitalkootAika: lauantai 25.4.2009 klo 13.30 ja sunnuntai 26.4.2009 klo 12.00 saakka.Osasto keittää soppaa ja tarjoaa muuta purtavaa. Ilmoitus Karille 0400-418 511tai kari.nurmirinta@smu.fi viimeistään 23.4.2009.Kakarat autohon ja matkaan.Tervetuloa!Etelä-Suomen osasto (009)KevätkokousAika: tiistai 14.4.2009 klo 12:00 alkaenPaikka: Osaston toimisto, Linnankatu 13, HelsinkiKokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat.Jäsenet – Tervetuloa!-Hallitus-Kevätretki Kotkan Merikeskus Vellamoon pe 17.4.2009Heittäydy koskettavien tarinoiden syleilyyn ja kohtaa ihmisiä. Tarinoissa viedäänkauas se mikä on lähellä ja tuodaan lähelle se mikä on kaukana.Etelä-Suomen osasto järjestää yhdessä Merimiespalvelutoimiston kanssa kevätretkenaktiivimerenkulkijoille Kotkan Merikeskus Vellamoon 17. huhtikuuta.Bussi lähteen Kiasman edestä kello 10.00, paluukuljetus noin kello 16.00.Matkaan sisältyy: ilmainen kuljetus, pääsyliput, opastettu kierros Merikeskuksessasekä lounastarjoilu.Sitovat ilmoittautumiset viimeistään ti 14.4. mennessä:Mari Ikonen gsm 050 528 3564 tai s-posti mariikonen@hotmail.comSirpa Kittilä puh. (09) 6689 0016 tai s-posti kulttuuri@mepa.fiMatkailu- ja Huolinta-ala (010)KevätkokousAika: lauantai 18.4.2009, klo 15:00Paikka: Marina Palacessa, kirjastohuone, Linnankatu 32, TURKUKaikki jäsenet ovat tervetulleita!Laivan Viihdeammattilaiset (011)Lähde mukaan Pohjalaisia -oopperaan 7.5.2009Paikka: Suomen Kansallisooppera, Helsinki, Helsinginkatu 58Laivan Viihdeammattilaiset ry:n jäsenille ilmainen lippu sekä kuljetus Turusta.Avecin hinta 30€ (20€ ilman kuljetusta). Mukaan voi ottaa alustavasti yhdenavecin jäsentä kohden.Liput ja kyselyt kuljetuksesta: u.vapola@hotmail.com.Lippuja on rajoitetusti tarjolla, toimi siis nopeasti!Väylänhoitoammattiosasto (012)Kevätkokousristeily Helsingistä TallinnaanAika: 18.–19.4.2009Ilmoittautumiset 27.3.2009 mennessä:Jarmo Pursiainen puh. 040 847 7254s-posti: merimatkat.jpursiainen@co.inet.fiPekanpähkinätKoonnut: Pekka Mantere1. Kuka toimii nykyisen hallituksen liikenneministerinä?a) Mari Kiviniemib) Anne Holmlundc) Anu Vehviläinen2. Mikä on merivahdeista ns. koiravahti?a) 00-04b) 04-08c) 08-123. Kuka on SMU:n liittosihteeri?a) Pekka Teräväinenb) Kenneth Bondasc) Leif Drockila4. Milloin legendaarinen Niilo Wälläri oli SuomenMerimies-Unionin puheenjohtajana?a)1951 -1962b)1938 -1967c)1948 -19695. Mikä oli AL:n, eli Suomen Etelä-AmerikanLinjan viimeinen Suomen lipun alla purjehtinutalus vuonna 1985?a) Atlantab) Aurorac) Antares6. Kuka lauloikaan s/s Tornatorin matkoistamm. Havaijille?a) Kari Tapiob) Juha Vainioc) Eino Grön7. Minkä yhtiön hoidossa olevia laivoja olivataikoinaan mm. m/s White Rose, m/t Paola,m/s Altano ja m/t Tebostar?a) Henry Nielseninb) Finnlinesinc) Vasa Shippingin8. Kuinka monta osastoa kuuluu SMU:hun?a) 8b) 11c)15KOTKAN TOIMISTON PÄIVYSTYS STARTTAAMerimies-Unionin toimitsijan päivystykset alkavat Kotkan toimistollamaaliskuussa 2009. Ensimmäisen kerran toimitsija on Kotkassamaanantaina 16.3.2009. Huhtikuusta alkaen toimitsija päivystää ainajoka kuukauden kolmas maanantai. Toimisto on avoinna päivystyspäivinäklo 9.00 –16.00. Osoite Puutarhakatu 12.Oikeat vaihtoehdot ovat: 1c, 2a, 3b, 4b, 5b, 6b, 7a, 8b39

Viimekertaiseen kilpailuun saapui yhteensä 40 vastausta.ITF-koordinaattori Simo Nurmi arpoi kaikkienkilpailuun osallistuneiden joukosta voittajan nimen,joka on Leena Nikka Heinolasta!Kilpailussa kysyttiin osallistumista ammattiosastonkokoukseen. Vastauksetjakaantuivat tilastollisesti tasankahtia: puolet osallistujistaoli osallistunut joskus ammattiosastonkokoukseenja toinen puolisko eipuolestaan ollut.Det inkom sammanlagtfyrtio svar till den förratävlingen. ITF-koordinatorSimo Nurmi drog en vinnarebland alla som deltagit i tävlingen –och vinnaren är Leena Nikka från Heinola!I tävlingen frågade man om deltagandet på fackavdelningensmöte. Svaren delades in i två statistisktjämna delar: hälften av deltagarna hade någon gångdeltagit i fackavdelningens möte och hälften hade isin tur aldrig gjort det.Uusi kilpailu!Minkä järjestön historiikki on nimeltään’Riistorauhaa rikkomassa’?Valitse yksi vaihtoehto:1) Suomen Konepäällystöliiton2) Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n3) Suomen Merimies-Unionin4) Suomen LaivanpäällystöliitonArvomme kaikkien vastanneiden keskenpalkinnon. Voittajan nimi julkaistaan Merimieslehdessänro 3/2009.Voit osallistua kilpailuun:1) Merimies-Unionin kotisivuilla:www.smu.fi > viestintä > Merimiehen kilpailu2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaanvastaus ja omat yhteystietosi(nimi, osoite, puhelinnumero).Vastauksen voit lähettää osoitteella:Merimies-lehti, Suomen Merimies-Unioni,John Stenbergin ranta 6, 00530 HelsinkiNy tävling!Vilken organisation har en bok omsin historia vid namn ’Kampen motsjömännens slavmarknad’?Välj ett av följande alternativ:1) Finlands Maskinbefälsförbund2) Bil- och TransportbranschensArbetarförbund AKT3) Finlands Sjömans-Union4) Finlands SkeppsbefälsförbundBland alla som svarat lottar vi ut ett pris.Vinnaren publiceras i tidningen Sjömannen,nr 3/2009.Du kan delta i tävlingen på följande sätt:1) Via Sjömans-Unionens webbplats:www.smu.fi > på svenska > kommunikation> Tävlingen för Sjömannen2) Eller Per post: Skicka svar och dina kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).Skicka svaret till adressen:Sjömannen, Finlands Sjömans-Union,John Stenbergs strand 6, 00530 HelsingforsSUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RFPOSTI- JA KÄYNTIOSOITEJohn Stenbergin ranta 6, 2. kerros,00530 HelsinkiPOST- OCH BESÖKADRESSJohn Stenbergs strand 6,2:a våningen, 00530 HelsingforsVAIHDE / VÄXEL+358 (0) 9 615 2020TELEFAX+358 (0) 9 615 20 227KOTISIVUT / HEMSIDOR:www.smu.fiSÄHKÖPOSTI / E-ADRESSetunimi.sukunimi@smu.fiförnamn.efternamn@smu.fiAUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDERArkisin klo 8.30–16.00Kanslitid kl. 8.30–16.00Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassa /Finlands Sjömans-Unionens arbetslöshetskassaPOSTI- JA KÄYNTIOSOITESiltasaarenkatu 3–500530 HelsinkiPOST- OCH BESÖKADRESSBroholmsgatan 3–50053040HelsingforsMÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMERFÖR STUGORpuh. / tel. (09) 615 20 260Lounais-Suomen osaston mökin varauksetTurun toimistolta /Sydvästra Finlands avdelnings stugansbokningar från kontoret i Åbopuh. / tel. (09) 615 20 230Puhelinpäivystysaika / Telefonjourtid:9.00 –11.00SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS:tkassa@smu.fiHENKILÖKUNTA / PERSONALPuheenjohtaja / OrdförandeSimo Zitting(09) 615 20 250 / 0400 813 079Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterareSari Helenius(09) 615 20 252 / 045 7731 2440Liittosihteeri / FörbundssekreterareKenneth Bondas(09) (09) 615 20 254 / 040 456 0245Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterareTetta Härkönen(09) 615 20 210(hoitovapaalla / vårledig)Sopimussihteeri / AvtalssekreterareKlaus Lust(09) 615 20 211 / 040 505 1957Toimitsija/OmbudsmanCarita Ojala(09) 615 20 231 / 0400 829 039Toimitsija / OmbudsmanSatu Silta(09) 615 20 213 / 040 526 3435Toimitsija/OmbudsmanITF-tarkastaja/ITF-InspektörIlpo Minkkinen(09) 615 20 253 / 040 728 6932ITF-koordinaattori / ITF-KoordinatorSimo Nurmi(09) 615 20 255 / 040 580 3246ITF-tarkastaja / ITF-inspektörKenneth Bengts(09) 615 20 258 / 040 455 1229Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterareAnja Uusitalo(09) 615 20 251 / 040 519 0351Toimitsija, AhvenanmaaOmbudsman, ÅlandHenrik Lagerberg(018) 199 20 /0400 478 884Ålandsvägen 55, 22100 MariehamnTaloudenhoitaja / EkonomMikko Tuominen(09) 615 20 218 / 0400 422 379Kassanhoitaja / KassaföreståndareStiina Raitio(09) 615 20 219Kirjanpitäjä / BokförareTuula Ylhävuori(09) 615 20 220Toimittaja, tiedottaja / Journalist,informatörSaana Lamminsivu(09) 615 20 221 / 045 7730 1020Jäsenrekisterin hoitaja / MedlemsregisterTiina Kytölä(09) 615 20 257Toimistotyöntekijä / KontorsbiträdeArja Merikallio(09) 615 20 259Toimistotyöntekijä / KontorsbiträdeKatja Gräsbeck(09) 615 20210 / 045 7730 1021Toimistotyöntekijä / KontorsbiträdeEssi Voutilainen(09) 615 20 210 / 045 7731 0076(äitiyslomalla / modersledig)Toimistotyöntekijä, TurkuKontorsbiträde, ÅboSalme Kumpula(02) 233 7416Maariankatu 6 B, 5. krs.20100 TurkuMariegatan 6 b, 5:e våningen, ÅboVaasa / VasaPitkäkatu 43, 65100 VaasaStoralånggatan 43, 65100 VasaTyöttömyyskassanhoitaja /Arbetslöshetskassans föreståndareNiclas Nyberg(09) 615 20 230 / 045 7731 2441Työttömyyskassavirkailijat /Arbetslöshetskassafunktionärer(09) 615 2 0 230Pirjo Aro-NenonenVarpu KlemolaTuulianna Raimoranta(äitiyslomalla/modersledig)