Tero Palokoski - Suomen Merimies-Unioni

Pieni muutos aikataulussaheijastuu pitkällekuljetusketjuunInkoon sataman vuotuinen liikenne on ylimiljoona tonnia.”Viroon on ajettu yli 400 000 tonnia kivimursketta”,kertoo Inkoon sataman liikenne-ja turvallisuuspäällikkö Tomas Damén.Satamaan ei ole säännöllistä linjaliikennettä,vaan se on erikoistunut kuivan bulktavarankäsittelyyn ja varastointiin. Suuripuupellettikasa pilkottaa ulkovarastosta. Inkoostase kuljetetaan seuraavaksi Ruotsiin.Logistiikkaketjun toimivuus on herkkä: kunyksi paikka prakaa, onnutaan myös muualla.Jos esimerkiksi laivan tuloaika muuttuuäkillisesti, vaikuttaa se kaikkien aikatauluihinsatamassa ja muualla maissa.”Kun laiva saapuu satamaan, pitää paikanpäällä olla riittävästi kalustoa: kuormaautojaja kuormaajia. Jos laiva ei tule ajallaan,seisoo muu kalusto satamassa turhaaodottamassa”, Damén kertoo.Aikataulujen uudestaan sovittaminen onsatamatyön arkea, sillä kuljetuksissa tapahtuujatkuvasti muutoksia. Niin myös satamassatyöskentelevä maapuolen henkilöstöelää laivojen liikkeiden rytmissä. Kuljetusketjussakaikki vaikuttaa kaikkeen.Inkoon satama, eli Inkoo Shipping Oy Abon Suomen ainoa yksityinen yleinen satama.Sataman omistavat Arbistock, SappiFinland 1 Oy ja Finnsementti Oy.Päällikkö Joakim Grönqvist komentosillalla. Carissa saapui tammikuussatelakalta, jossa aluksen oma konepäällikkö huolsi laivan koneet.”Kyllä kulkee! Nyt laiva ajaa Viroon jopa 15 minuuttia lyhyemmässä ajassakuin aikaisemmin, kehui Grönqvist konepäällikön hyvin tehtyä työtä.nopeasti päälle. Pukuhuoneessa on muutenvähän tungosta!”Kyllä tässä tulee tätä kuntoilua tarpeeksiihan työn puolesta”, joku huikkaa ja iskee silmääparia kuntoilulaitetta kohti, jotka vievätpuolet pukuhuoneen tilasta.Aluksen kokki ja puolimatruusi ReneKopli ja Viktor Siman asettuvat Carissan ahteriinsatamaan saavuttaessa. YliperämiesAnders Wiberg ja Vladimir Zmenja menevätpuolestaan keulaan. Sitten kaikki seisovathiirenhiljaa ja seuraavat lähestyvän laiturinreunoja. Carissa lipuu ohi mustien, yöllä vieläsuuremmilta näyttävien satamanostureiden.Vesi solisee satama-altaassa laivan alla.Mutta sitten alkaa tapahtua! Laiva ei näytäkiinnittyvän laituriin kuten on suunniteltu.”Vedä sitä köyttä, kiristä!”, Anders huutaaVladimirille. Köydet ovat jäätyneet merimatkalla,eivätkä tahdo taipua. Kiinnitysköysiäkiristetään muuringilla, eli kiinnitysvintturillakerran, sitten vielä toisen ja kolmannenkin.Laiva keinuu ja taipuu lopulta tahtoon,eli paikoilleen. Kello on yli yksitoista illalla.Koko miehistö on valveilla ja töissä.”Tämä on hieman tällainen erikoisempireissu”, jokaista naurattaa öinen meininki.Muugaan saavuttua konepäällikkö AriKalijärvi painuu alas konehuoneeseen, silläpääkoneen huolto on mahdollista lähinnävain satamassa. Työt jatkuvat myös muuallalaivassa.”Mitä nopeammin lastin purkaminen jauusi lastaus saadaan tehtyä, sitä nopeamminpäästään paluumatkalla”, toteaa yliperämiesWiberg miesten pitäessä pientä neuvotteluaaikataulusta.Lasteja käsitellään Muugan satamassavuorokauden ympäri. Alun perin arvioidustaneljän – viiden tunnin lastauksesta suoriudutaanalkuperäistä aikataulua nopeamminja paluumatka voi alkaa. Aamuyöstä hereilläollaan komentosilllalla, muut saavat nukkua.Mikä onni ja autuus onkaan nukkua!Merimies-Unioni pitää myös virolaisen merimiehen puolta!Carissan miehistö on tyytyväistä, kunaluksella on riittänyt ajoa vaikeastataloustilanteesta huolimatta. Samanvarustamon, eli Prima Shipping Oy Ab:n kaksimuuta laivaa ovat olleet seisomassa tammihelmikuussa.Tämä vetää Carissankin miehistönvakavaksi.”Mitä teen, jos joudun lomautetuksi”, miestuumii ääneen messissä.Kotona odottaa perhe – eikä rahaa ole koskaanliikaa.”Mistä saan rahaa, jos lomautetaan?”, mieskuiskaa hiljaa.Virolaiset työntekijät tarvitsevat tietoaVirolaisille työntekijöille Merimies-Unioni jatyöttömyysturva-asiat eivät ole ehkä yhtä itses-tään selviä asioita kuin suomalaisille. Moni voiolla niin sanotusti pimennossa useita vuosia:mistä hakea tietoa, jos ei tiedä mistä sitä hakea.”Meillä (virolaisilla) ei ole kovin paljon tietoa”,mies pohtii.Carissan kansi- ja talouspuolen työntekijöistäsuurin osa on virolaisia. Jos virolainen tai ulkomaalainentyöntekijä työskentelee Suomenlipun alla olevassa laivassa, on Merimies-Unionikansi- ja talous- ja konepuolen työntekijöillese ”oma ammattiliitto”, josta saa jäseneksi liityttyäänapua ja neuvoja. Kysymyksiä herättääennen kaikkea työttömyysturva.”Mikä on työttömyyskassa?”, mies kysyy.Kysymys ei ole tyhmä, vaan erittäin hyvä.Suomalainen työttömyysturvajärjestelmä eiole ulkomaalaisille yhtä selvä kuin kotimaankansalaisille:Suomen lipun alla olevalla laivalla työskentelevämerimies voi anoa ja saada työttömäksijäätyään Suomen Merimies-UnioninTyöttömyyskassasta ansiopäivärahaa, jos hänon kassan jäsen, työssäoloehto täyttyy ja hänasuu Suomessa.On jokaisen työntekijän etu tietää oikeuksistaanja velvollisuuksistaan: mitä enemmäntietoa, sitä vähemmän ongelmia. Pidetääntyökaverista huolta ja kerrotaan asioista, jottakukaan meistä ei jää oman onnensa nojaan!6