2 - Suomen Merimies-Unioni

sisältö:16KokkistuerttiJun Peterdith Noval II.2Neste Shippingin miehistön tuntoja:”Jos sitä jää työttömäksi,niin ei kukaan ota enäätämän ikäistääijää hommiin.”44 Neste Oil – omistajille muhkeatosingot ja merimiehille uhkanairtisanomiset6 M/s Viking GraceMaailman ympäristöystävällisinmatkustaja-alus12 Ahvenanmaan maakuntalautoillaraju kilpailutusaalto14 Opintomatka Brysseliin16 M/s Finntide – Finnlinesintonnisto Suomen lipun allavahvistuu20 Palkkataulukot 201322 Työttömyyskassa tiedottaa:Jos jäät työttömäksiPÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu |TOIMITUS • REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki, p. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen,00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Lönnberg Painot, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Saana LamminsivuPOSTI- JA KÄYNTIOSOITE/ POST- OCH BESÖKADRESSJohn Stenbergin ranta 6,2. kerros, 00530 Helsinki /John Stenbergs strand 6,2:a våningen, 00530 HelsingforsVAIHDE / VÄXEL+358 (0)9 615 2020ILMOITUKSET • ANNONSERpuh. / tel. (09) 615 2020Lehti ilmestyy kuusi kertaavuodessa. / Tidningenutkommer sex gånger om året.TILAUSHINNAT (2013)1/1 vuosi 25 e1/2 vuosi 15 ePalkkataulukot2013206MERIMIES – SJÖMANNENILMESTYMISAIKATAULU 2013 • TIDTABELLEN 2013no aineisto toimituksessa ilmestyminenmaterial i redaktion utges3 20.5. 14.6.4 26.8. 20.9.5 7.10. 25.10.6 18.11. 16.12.Kuva: Jani SantalaSPA-vastaava Saara Lamont.pääkirjoitusValtionyhtiöt vastuuseenhenkilöstöpolitiikastaan ja toiminnastaan!Neste Shippingin helmikuun alussa aloittamatyt-neuvottelut ovat irvikuva valtionyhtiöiden moraalista.Sitä ei nimittäin ole omassa. Poliittisilla päättäjilläovat nyt viimeiset hetket herätä talviunestaantodellisuuteen ja ryhtyä pelastustoimiin, kun Suomenainut kotimainen öljyä kuljettava tankkilaivavarustamouhkaa irtisanoa henkilöstöstään 130 henkeä. NesteShipping -varustamolla on jäljellä Suomen lipun allaenää vain 11 tankkialusta ja kaksi hinaajaa – ja kolmentankkerin mahdollisen ulosliputuksen jälkeen kalustoajää jäljelle vain kourallinen.Neste Shippingin henkilöstöön kohdistuva isku olisitoteutuessaan sitäkin dramaattisempi: varustamonöljykuljetuksista vastaa enää vain 390 erikoisammattikoulutettuamerenkulkijaa, sillä varustamon väkeä onvähennetty merkittävästi vuosien varrella. Nyt uhkaava130 hengen irtisanominen vähentäisi miehistön lähespuoleen ja Suomen lipun alla tapahtuvia öljykuljetuksiahoitaisi entuudestaankin pienentynyt osaajajoukko.Neste Shippingin tankkerien mahdollinen ulosliputusvieraan lipun – ja mahdollisen halpalipun alle – on irvikuvavaltionyhtiön toiminnasta. Kuka kantaa vastuunsiitä, tuovatko vieraan lipun alla seilaavat alukset öljyäSuomeen mahdollisessa kriisitilanteessa vai kääntävätkövarustajat keulan kohti turvallisempia vesiä.Ottaako tilanteesta vastuun maan nykyinen hallitusja kehitysministeri Heidi Hautala, joka vastaa valtionomistajaohjauksesta. Valtio toimii Neste-konsernissaTuodaanko öljyä Suomeentulevaisuudessa aluksilla, joidenmiehistöt eivät ole tottuneetseilaamaan matalalla ja karikkoisellaItämerellä talviolosuhteissa. Kukakantaa vastuun tuolloin mahdollisestaöljytankkerionnettomuudesta?enemmistöomistajana 51 prosentin osuudella, joten valtiollaovat avaimet vahvasti kädessään päätettäessä yhtiöntulevaisuudesta.On valitettavaa, että tällä hetkellä valtion omistajaohjauksestavastaavan kehitysministerin oma toiminta vaikuttaahyvin kaksinaamaiselta. Hautala ilmoittaa omillakotisivuillaan olevansa maailmanparantaja, mutta onkomaailmanparannusta se, että Suomen öljykuljetukset hoidettaisiintulevaisuudessa vieraan lipun alla. Kysymyksiäherättää myös se, kantaako Hautala vihreänä poliitikkonavastuun siitä, jos vieraan lipun alla oleva öljytankkeri onjonain päivänä karikolla Suomen edustalla.Kehitysministeri Hautalan toimet säilyttää valtionyhtiöidenomistus kotimaassa vaikuttavat myös arveluttavilta.Hautala on yrittänyt ajaa vimmaisella tahdilla valtionyhtiöitäkohti yksityistämistä. Tuntuukin siltä, ettei ole sattumaa,että valtionyhtiöiden toiminta ja ennen kaikkea henkilöstöpolitiikkaon muuttunut kovaotteiseksi viime vuosina.Otsikoissa on vilahdellut eniten valtio-omisteinen Finnair,joka saneeraa väkeään ulos minkä kerkiää. Myös valtionomistamissa merenkulkuyhtiöissä on käyty jatkuvalla syötölläyt-neuvotteluita. Viimeisimmät niistä käytiin viimesyksynä Meritaidossa ja vuoden lopussa Arctia Shippingissä,jonka yt-neuvotteluiden päätteenä irtisanottiin 21 erikoistunuttatalvimerenkulun ammattilaista.Valtion leipä ei ole enää tänä päivänä pitkä ja kapea. Se onlyhyt, jos sitä ylipäätään on tarjolla, ja sekin usein lähinnävain tyhjyys, eli reikäleivän keskellä oleva reikä. Valtionyhtiötsaneeraavat väkensä ulos vailla tunnontuskia. Mikälitoimintaan ei tule muutosta, Suomesta ei löydy enää tulevaisuudessaammattilaisia tai kalustoa, jotka huolehtivatmaamme talvimerenkulun avustamisesta ja öljykuljetuksista.Menetämme erikoisammattilaisten joukon ja osaamisen.Neste Shipping -varustamo perustettiin aikoinaantakaamaan Suomen huoltovarmuutta, jonka toteutumisestaei ole enää tätä menoa tulevaisuudessa takuita.TELEFAXILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:+358 (0)9 615 20 227www.smu.fi > viestintä >KOTISIVUT / HEMSIDORmerimies > mediakortti /www.smu.fiwww.smu.fi > på svenska >kommunikation > Sjömannen >2 MS | 2-2013SÄHKÖPOSTI / E-ADRESSetunimi.sukunimi@smu.fi /mediakort2-2013 | MS 3förnamn.tillnamn@smu.fi

varustamo-kuulumisiaMaailman ympäristöystävällisin matkustaja-alusM/s Viking GraceTurusta Tukholmaan Suomen lipun alla seilaa maailmanympäristöystävällisin laiva, jota käytetään esikuvana muualla maailmassa.teksti ja kuvat: Saana LamminsivuAluksella on hyvä yhteishenki &myönteinen työilmapiiri!"TeknologiaM/s Viking Grace on maailman ensimmäinensuuri kaasulla käyvä matkustajaalus.Laivan koneistoa käydään ihmettelemässäja ihailemassa harva se päivä niinkotimaasta kuin ulkomailta. VastikäänGraceen kävi tutustumassa ranskalaisia,ja he olivat innostuneita näkemästään!”Maailmalta löytyy jo useita kaasukäyttöisiävoimaloita, joihin Wärtsilä ontoimittanut laitteet. Teknologia ei ole siisuutta, mutta toimintaympäristönä suurimatkustaja-alus on ainutlaatuista”, kertookonetarkastaja Mikael Sandqvist.Nesteytetty maakaasu, eli LNG, onerittäin turvallista käsitellä ja käyttää.Polttoaineena LNG on lisäksi jo itsessäänerittäin puhdasta, joten Viking Gracenpäästöt ovat erittäin alhaiset, eikä meripäästöjäsynny käytännössä lainkaan.”Nesteytetty maakaasu on todettu ehdottomastiympäristöystävällisimmäksipolttoaineeksi tällä hetkellä saatavilla olevistavaihtoehdoista.”Konehuoneessaei tuoksu enää öljyLNG on aluksen tankeissa nestemäisessämuodossa ja putkistoissa kaasumuodossa.Kaikki kaasuputkistot ovat kaksinkertaiset(putki putkessa) eli jopa turvallisemmatkuin nykyisissä öljyä polttoaineenaankäyttävissä laivoissa. Nestemäisenä säilyäkseenLNG tarvitsee pysyä jäähdytettynä,joten Gracen tankeissa lämpötilaon noin -140 astetta. Kaasusähköistä koneistoapyörittää neljä Wärtsilän 8L50DFmoottoria.”Eipä tämän ajo sen ihmeellisempääole kuin muunkaan laivan”, toinen konemiesKenneth Johansson ja korjausmiesNikolai Dahlén katsovat toisiinsa.”Oikeastaan työ on helpompaa ja erityisestipuhtaampaa kuin perinteisessäaluksessa. Esimerkiksi konehuoneen ilmastapuuttuu öljynkatku tyystin, koskaöljyä ei käytetä.ympäristöÄänetön laivaM/s Viking Gracen runko ja potkuriton optimoitu siten, että aluksen polttoaineenkulutusja aallonmuodostus onmahdollisimman vähäistä. Etenkin eroosioherkässäsaaristossa liikuttaessa onpieni aallonmuodostus tärkeää. Laivansuunnittelussa on huomioitu myös melutasoja uuden äänenvaimennustekniikanansiosta alus on lähes äänetön liikkuessaan.Gracen polttoaineen- ja energiankulutustaseurataan tarkkaan. Aluksessaon erikoisuutena ABB:n Suomessa ke-LNG-terminaaleja kotimaahanNesteytettyä maakaasua saadaan Norjasta. Suomessa ei toistaiseksi ole sijainniltaansopivaa LNG-terminaalia, joten M/s Viking Grace on tankattava Tukholmassa.Gasum tosin suunnittelee LNG-terminaalin rakentamista Etelä-Suomeen.Mikael Sandqvist on yksi M/sViking Gracen LNG-käyttöisenkoneiston suunnittelijoista jahän aloitti työt aluksen parissakaksi vuotta sitten. Mikael kertootehneensä töitä LNG parissa jovuosia ja viimeksi hän työskenteliBrasiliassa voimalaitoksissa,joissa käytetään maakaasua.hittämä energiankäytön seuranta- ja hallintajärjestelmä,joka vähentää aluksenpolttoaineenkulutusta sekä kasvihuonepäästöjä.Oikeastaan voikin todeta, ettämaailman ympäristöystävällisimmällälaivalla hyödynnetään ja jälleenkäytetäänkaikki mahdollinen tuotettu energia.”Keräämme talteen myös lämpöä jakylmyyttä. Moottorien tuottama lämpövarastoidaan vesitankkeihin ja käytetäänmyöhemmin tilojen lämmitykseensatamissa. LNG evaporoinnista saatavakylmyys käytetään ilmastointiin, MikaelSandqvist summaa.jatkuu sivulla 86 MS | 2-20132-2013 | MS 7

varustamokuulumisiaAluksella on hyväyhteissävel, vaikka töissäon porukkaa meriltä jamaista.”Pääluottamusmies Mika Ojala:Champagne Lounge SeamoreSamppanja- ja viinibaari Seamoressa onmukava juoda aperitiivi, cocktail, lasi viiniätai pullo samppanjaa ennen Oscarissanautittavaa päivällistä.”Valikoima on korkeatasoinen ja tilanyhteydessä on myös ”takeaway wineshop”,josta löytyy huippuviinejä kotiinvietäväksitax free-hintaan”, tarjoilijaSusanne Grundström mainostaa.Frank’s Casual DiningVaikka Viking Gracella halutaan hemmotellaasiakasta ja tarjota hänelle elämyksiäarjen ulkopuolella, on matkustajalla mahdollisuusruokailla aluksella myös hiemanarkisemmin.”Jotkut haluavat syödä rauhassa ilmansen suurempia krumeluureja, joten siihenFrank’s Casual Dining on hyvä vaihtoehto”,catering asiantuntija Jonas Reponenesittelee ravintolaa.Frank’s on aivan uudentyyppinen dropin –ravintola, jossa voi nauttia lounasta japäivällistä rennossa ympäristössä. Ravintolastalöytyy erikoisuutena viisi erilaista”keittiötä”, joista asiakkaat voivat valitaruoan oman mieltymyksensä mukaan.Jonas Reponen Evelina Huhta Rose-Marie NurmiFrank’sissä on tarjolla salaatteja, pohjoismainenkeittiö, pitsaa, pastaa ja burgereitasekä pihvejä. Jokaisessa keittiössä on omakokki, joten asiakkaat voivat seurata paikanpäällä oman ruokansa valmistumista.”Monien matkustajien mielestä onkiinnostavaa nähdä koko ruoanvalmistusprosessi”,Jonas kertoo useiden seuraavankokkien työskentelyä.Ruokailijat saavat Franksiin saapuessaanmaksukortin, johon tilaukset rekisteröidään.Kortti annetaan keittiössä kokille,joka lyö tilauksen koneelle. Ruokailunpäättyessä kortti tuodaan kassalle ja maksetaan.”Ihmiset ovat ottaneet hyvin vastaantämän paikan. Meillä käy asiakkaita jopakolme kertaa päivässä, koska valikoima onlaaja ja täältä saa myös pienempiä annoksia”,Jonas toteaa.Franksissä on huomioitu myös lapsiperheetja salista löytyy pari pienempää, lastenmitoille suunniteltua pöytää. Jonas muistuttaa,että hyvään palveluun ei riitä pelkkämiljöö, vaan hyvän tunnelman aikaansaaasiakaspalveluhenkinen miehistö.”Olemme myös osa aluksen meininkiä”,hyväntuulinen Jonas toteaa työstään.Buffet Aurora”Tämä on harvinainen tapahtuma: on hienoapäästä starttaamaan uutta matkustajalaivaaSuomen lipun alle.”, cateringapulaisetRose-Marie Nurmi ja Nina Holmströmiloitsevat.Tarjoilija Evelina Huhta tuli VikingGracelle töihin M/s Isabellasta. ”Alus ontodella upea. Odotin, että uudella aluksellaolisi pahempi sekamelska, mutta hommatovat sujuneet täällä hyvin.”Club VogueSuuri, kaksikerroksinen yökerho, Club Vogue,on valaistukseltaan ja tiloiltaan hulppea.Baaritiskilläkin on mittaa 18 metriä.”Drinkkejä menee paljon”, tarjoilija FiaHolmström nikkaa.Bar tender-meininki on jälleen muodissaja asiakkaat tilaavat rohkeasti erilaisiacocktaileja. Baarimestari Jarno Venho kertooalukselta löytyvän oman drinkkilistan.”Nimikkojuoma Grace käy etenkin kaupaksi,mutta muitakin erikoisuuksia maistellaan.”Yökerhoväkin on janoista, joten baaritiskintaakse muodostuu jonoa, vaikkaasiakkaita palvelee yhtä aikaa useita tarjoilijoita.Club Voguessa töitä tehdään kiivaaseentahtiin ja yhden tilauksen valmistuttualasiin saa alkaa tehdä heti uutta.”Turunlinja on yleisesti ottaen hektisempityöskennellä, koska ravintolat ovatauki täällä koko ajan”, aiemmin M/s Mariellallatyöskennellyt Fia vertailee Helsinginja Turun reittien eroja.”Kiireestä huolimatta tämä on kyllä hienolaiva työskennellä, ja meillä on täällätodella hyvä me-henki!”, Fia korostaa.Samaa mieltä on tarjoilija Fanny Söderholm,joka tuli Gracelle M/s Amorellalta.”Viihdyn täällä todella hyvin. Töissä onaina hauskaa, vaikka on kiirettä.””Ja mahtavinta on, että sain täältä vakipaikan!Amorellassa tein töitä kolme vuottaextrana”, Fanny on mielissään.”Uusi alus Suomen lipun alle on hieno jakauan odotettu asia. Henkilöstön jaksaminenkuitenkin huolestuttaa ja palvelutaso, jollealus on suunniteltu edellyttää selvästi enemmänkäsiä kuin mitä työnantaja on alun perinsuunnitellut. Myös palvelurahajärjestelmävaatii hieman hienosäätöä, koska cateringpuolelleon tullut uudenlaisia työnkuvia.”Laivaluottamusmiehenehdokasasettelu käynnistyyM/s Viking Gracelle on valittava laivaluottamusmiesja rakennettava luottamusmiesorganisaatio.”Toivottavasti ehdokkaaksi ilmaantuuihmisiä, jotka ovat pyyteettömästi kiinnostuneitayhteisten asioiden hoitamisesta.”Spa Wellness”On mukava työskennellä osastolla, jollamieli lepää”, kylpylävastaava SaaraLamont istuu hetkeksi Spa Wellnes-osastonsohvalle.Kylpyläkeidas sijaitsee Gracen ylimmällä,11. kannella. Kylpylässä on kaksi suurtaporeallasta, joista avautuu suora panoraamanäkymämerelle. Tavallisten saunojenlisäksi osastolla on höyry- ja yrttisaunat.”Kylpylässä hiljennytään ja virkistäydytään.Kylpylän erikoisuus on lumiluola,jossa sataa lunta ja on pakkasta!”, Saarakertoo lämpötilavaihteluiden olevan tehokashoitomuoto.”Spa Wellnesistä voi tilata kasvohoidon,vartalohieronnan tai huoltaa käsiätai jalkoja. Hoitomuotoja on useita erilaisiaja niissä käytetään korkealuokkaistaitalialaista tuotesarjaa”, Saara esitteleetarjontaa.Spa-osastolla työskentelee neljä henkeä:kaksi kosmetologia, tarjoilija ja kylpylävastaava.Saara asuu tällä hetkelläKaliforniassa ja kertoo tulleensa käynnistämäänGracen kylpyläosastoa. Työkeikkakestää aina huhtikuulle saakka.”Toimin Kaliforniassa kylpylänjohtajanaviiden tähden hotellissa. Sen lisäksiolen seilannut Karibian risteilijöillä, muttamyös kotivesillä Viking Linella.””Vaikka sitä asuisi muualla, sydän onaina kotimaassa”, Saara katsoo ulos ikkunastasaaristomaisemaan, jota ei muualtamaailmasta tapaa.10 MS | 2-2013 2-2013 | MS 11

näkökulmaYhteenveto:Ahvenanmaan maakuntalautoillaraju kilpailutusaaltoTEKSTI: Henrik Lagerberg KUVAT: ShutterstockAhvenanmaalla on käyty1980-luvulta asti julkistakeskustelua saaristoliikenteenkustannuksista ja varsinkintyövoiman palkkamenoista.Kustannusten kartoittamiseksimaakuntahallitus on teettänyt useita analyysejaja selvityksiä, joiden pohjalta onesitetty toimenpide-ehdotuksia. Käytännössämaakuntahallitus ja maakuntapäivätovat kuitenkin toteuttaneet ehdotustenpohjalta varsin vähän toimenpiteitä. Vuosienmittaan maakuntapäivillä on pidettyuseita kiihkeitä puheita, joissa on arvosteltumiehistöjen palkkamenoja ja työehtoja.Maakuntapäivillä esitetyssä kritiikissä onmenty niinkin pitkälle, että miehistöjä onsyytetty tekemättömään työhön liittyvistätyöaikakirjauksista ja jopa nukkumisestatyöajalla samalla palkkaa nostaen.M/s Grisslan ensimmäinen alus,jonka operointi yksityistettiinVapaasti kulkevan aluksen operointi yksityistettiinensimmäisen kerran 1990-luvulla.Tällöin kilpailutuksen kohteena oliM/s Grisslan. Sitä ennen alusten kahviloitaoli ryhdytty hoitamaan yksityisin voiminulkoistamisten seurauksena. Tähän saakkaalusten operoinnin yksityistämisessäon ollut ideana se, että laivanvarustajaon saanut lainata maakuntahallitukseltaaluksen sopimusajaksi maksutta. Lisäksise on saanut sopimusvuosien ajan verovarojamaakuntahallituksen vahvistamanaikataulun mukaiseen liikennöintiin.Ensimmäisissä tarjousasiakirjoissa tarjoajiltaedellytettiin aluksi muun muassaalusten vakuuttamista, polttoainekustannustenkantamista sekä tiettyjä ylläpitotoimiaaluksella. Sittemmin vaatimuksiaon muutettu niin, ettei tarjous sisälläkäänenää polttoainekustannuksia eikä suurempienylläpito- ja korjaustöiden kuluja.Tällä kaikella pyritään tekemään operoinninja liikennöinnin aloittaminen tarjoajallehelpommaksi.Kun M/s Grisslanin tapausta eli ensimmäistävarsinaista operoinnin ulkoistamistaseurattiin, kävi ilmi, että ulkoistaminenkävi kaiken kaikkiaan ahvenanmaalaisilleveronmaksajille kalliimmaksi kuin se, ettämaakuntahallitus olisi huolehtinut operoinnistaitse. Tämän selvityksen ja analyysinjälkeen maakuntahallitus on lakannutanalysoimasta operoinnin ulkoistamisiajulkisesti, sillä tulos ei ollut ensimmäiselläkerralla järin loistava. Mihin tämäsiis johtaa? Tulevan palveluntarjoajan eitarvitse tarjousta jättäessään miettiä polttoainekulujaeikä suurempien ylläpito- taikunnostustöiden kustannuksia, sillä maakuntahallitusja veronmaksajat huolehtivatniistä suvereenisti itse.Jotta varustamoyhtiö voi tehdä voittoa,palveluntarjoajan on kierrettävä jollakintavalla työehtosopimukset, joita maakuntahallitussoveltaa omaan miehistöönsäomassa toiminnassaan ja jotka koskevatliikennettä, jota palveluntarjoaja onsitoutunut hoitamaan. Lisäksi sen onkierrettävä osittain myös sovellettavaatyölainsäädäntöä voidakseen alentaa operointikustannuksiamiehistönsä osalta.Tämähän on toki loogista: jos palveluntarjoajanoperointikustannukset olisivat samatkuin maakuntahallituksen, maakuntahallitusei kiinnostuisi ulkoistamisista.Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, ettätämä menettelytapa, jota poliitikot pitävätmenestyksekkäänä, on poliittisesti hyväksyttyja että pohjoismainen neuvottelu- jasopimusmalli halutaan hajottaa, jotta Ahvenanmaankotimaisen saaristoliikenteenkustannuksiin voidaan vaikuttaa.Operointikustannuksetalas mihin hintaan hyvänsäJotta tarjous voidaan hyväksyä, maakuntahallitusedellyttää myös, että ulkoistamisenon tultava 12 prosenttia halvemmaksi kuinoperoinnin hoitaminen itse. Tämä vainkorostaa sitä, että operointikustannuksiahalutaan alentaa mihin hintaan hyvänsä– ja palveluntarjoaja pystyy vaikuttamaanainoastaan aluksen palkka- ja työehtoihin.Nykyinen liikenneministeri ei tunnetustijuurikaan sympatisoi ammattiyhdistysliikettä,vaan syyttää Suomen Merimies-Unionia, sen jäseniä ja miehistöjä tarinansuuriksi roistoiksi.Putipuhdas omatunto?Muutama vuosi sitten liikenneministerikyseenalaisti paikallisissa tiedotusvälineissäsen käytännön, että kokki laittaa aluksellamiehistölle ruokaa. Hän ihmetteli,miten voi olla mahdollista, että yksi kokkiruokkii viisi henkeä. Aluksilla työskentelevätSMU:n jäsenet eivät vielä tänäkään päivänätiedä, yrittikö liikenneministeri näinkannustaa ja valmentaa työntekijöitä tiedotusvälineidenkautta sekä kehittää uudellatavalla maakunnan henkilöstöpolitiikkaaja parantaa liikenneosaston yleistä viihtyvyyttä,jota miehistöt ovat vuosien ajan arvostelleet.Maakuntahallituksen omatuntoon sen sijaan putipuhdas, se on viatonkuin enkeli. Huomionarvoista on se, ettäkun Suomen Merimies-Unioni on neuvotellutvuosien mittaan jäsentensä puolestamaakuntahallituksen kanssa palkka- jatyöehdoista aluksilla, maakuntahallituson aina itse allekirjoittanut neuvottelupöytäkirjantyöntekijäpuolen kanssa ja hyväksynytpalkantarkistuksia ja työehtojenparantamista koskevan neuvottelutuloksen.Näin on tapahtunut kaikissa sopimusratkaisuissaensimmäisen ratkaisunsyntymisen jälkeen. Maakuntahallitus onyrittänyt oikaista liikenneministerin julkisestiesiin tuomat epäkohdat palkkaamallalaivanvarustusalan konsultin, jonka pititarmokkaasti ja päättäväisesti korjata saaristoliikenteenja liikenneosaston ongelmat.Tietojen mukaan tämä konsultti onlaskuttanut 120 euroa tunnilta ja 20 000euroa kuussa, mutta tämä on nyt päättymässä,koska toimeksianto katsotaan suoritetuksi.Merimies ei ole matkustajaMaakuntahallitus on ottanut vuosien saatossauuden linjan, jonka mukaan myösmiehistön ruokahuoltoa ja alusten siivoustaon ryhdytty kilpailuttamaan. Ontavallista, että alusten kahvilat, joita eripalveluntarjoajat hoitavat, saavat huolehtiamyös aluksen miehistön ruokahuollosta.Tämä on yksi keino vahvistaakilpailutuksen ja palveluntarjoajan taloudellistaperustaa, kun itse kahvilatoimintaei aina ole kovin tuottoisaa. Näissä yksityistetyissäkahviloissa palveluntarjoajienalaisuudessa työskentelevien ja miehistönruokahuollosta vastaavien työntekijöidenpalkka- ja työehdot eivät puolestaan oleminkäänlaisen lakisääteisen valvonnan piirissä.Nämä työntekijät eivät pidä itseäänmerimiehinä vaan ainoastaan matkustajina.Heidän työsuhteeseensa sovellettavattyöehtosopimukset voivat olla mitä tahansa:työsuhteeseen saatetaan soveltaa majoitus-ja ravitsemisalan sopimusta, tai työehtosopimustaei välttämättä ole lainkaan.Noudatettavaan työlainsäädäntöön kuuluvatlaki työsopimuksesta ja työaikalaki.Kaikki tämä johtuu siitä, ettei maakuntahallitusviitsinyt aiemmin vaatia tarjoajiaselvittämään ennen sopimuksen allekirjoittamista,mitä työehtosopimusta työntekijöihinsovelletaan, tai ilmoittamaantarkalleen, mitä työlainsäädäntöä heidäntyösuhteeseensa sovelletaan. Nämä vaatimuksetmainitaan tilaajavastuulaissa,joka koskee myös Ahvenanmaan maakuntahallitusta,mutta sitä ei ole otettu kovinvakavasti aiemmissa kilpailutuksissaeikä sopimuksenteossa palveluntarjoajienkanssa. Tätä operoinnin yksityistämisenmallia – joka ei itse asiassa ole varsinaistayksityistämistä – on kiitelty Ahvenanmaallapoliittisten päättäjien keskuudessa jalehtien pääkirjoituksissa monen vuodenajan. Sitä pidetään poliittisena menestystarinanaja avaimena menestyksekkääseensaaristoliikennepolitiikkaan.Päällikkö pysäyttiM/s GrisslaninturvallisuussyistäOte laivapäiväkirjastaSnäckö 13.3.2013Olen päättänyt tänään minulle annetuinvaltuuksin sekä merilain, ISM-käsikirjanja hygienialain nojalla, ettei M/s Grisslanole merikelpoinen.Päätös perustuu siihen, että laivanvarustajavaatii alukselle kolmihenkistämiehistöä.Aluksen nykyinen rakenne ja kuntoedellyttävät vähintään nelihenkistä miehistöä,joka muodostuu päälliköstä,konepäälliköstä ja vähintään kahdestamatruusista, jotta miehistön, aluksen jalastin turvallisuutta ei vaaranneta.Jos matruuseja on kaksi, lastauksestatulee varsin riskialtista, mutta sitä voidaanvalvoa tehokkaammin, kun aluksenkummallakin puolella on yksi matruusi.Alus jää pois liikenteestä, kunnes miehistönmäärä mahdollistaa aluksen kuljettamisenturvallisesti.Rolf HampfPäällikköMaakuntahallitusjoutui perääntymäänMuutama tunti päällikön ilmoituksen jälkeenmaakuntahallitus ilmoitti tulevansaasiassa vastaan ja alukselle lähetettiinmatruusi.Järki voitti viimein, ja miehistö on iloinenpäätöksestä.12 MS | 2-2013 2-2013 | MS 13

varustamokuulumisiaFinnlinesin tonnisto Suomen lipun alla vahvistuuM/s Finntide &suuntana SuomiFinnlines-varustamon tonnisto Suomen lipun alla onvahvistunut 12 aluksella kahden vuoden aikana.Varustamo panostaa vahvasti harjoittelijoihin, jottaalalle saadaan uusia osaajia.Päällikkö Jyrki Repo, kansikorjausmies Antti Niskala jamatruusi Hector Paras.teksti ja kuvat: Saana LamminsivuFinnlinesin viimeisimmätSuomen lipun alle saapuneetalukset ovat uutukaisetM/s Finntide ja M/sFinnwave, jotka rakennettiinsisarlaivojensa tavoin KiinassaJinling Shipyardin telakalla.”On ainutlaatuista suomalaisessamerenkulun historiassa, että yksi varustamopystyy rekrytoimaan lyhyenajan sisällä näin paljon uutta työvoimaa”,M/s Finntiden päällikkö JyrkiRepo on tyytyväinen kehityssuunnasta.Finnlinesin uudisrakennukset ovattarjonneet työtä monille merenkulkijoille.”Uudet alukset ovat Suomen merenkulunpelastus”, kansikorjausmiesAntti Niskala toteaa jämptisti.Antti on nähnyt kotimaisen merenkulunnousut ja laskut, sillä hän työskenteliaiemmin muun muassa SeaContainersin SuperSeaCat-aluksilla,mutta yhtiö ajautui konkurssiin vuoden2008 lopussa. Isku oli kova työpaikkansamenettäneille miehistöille.Valitettavaa on, että suomalaisessamerenkulussa ei ole voitu välttyä tänäkäänkeväänä yt-neuvotteluilta, joistarankimmat ovat käynnissä NesteShipping-varustamossa. FinnlinesinSuomen lipun alle saapuneet aluksetovatkin kauan odotettu auringonsarastuskotimaisessa kauppamerenkulussa,josta muidenkin varustamoidentulisi ottaa mallia!Nuorten on saatava praktiikkaa ja töitä!Miehityspolitiikka on aihe, josta riittääaina ajatuksia ja puhetta. M/s Finntidellaollaan sitä mieltä, että mikäli suomalainenmerimies on työttömänä, tulee työtätarjota ensisijaisesti hänelle. Toisaaltanähtävissä on myös ollut, että ainakinvarustamon konepuolelle on ollut vaikealöytää tekijöitä kotimaasta.”Ammattimiehet alkavat olla usein jomiehen iässä, eivätkä he lähde vaihtamaanalusta ja varustamoa. Nuorilla onpuolestaan intoa, mutta ei vielä työn tuomaakokemusta”, M/s Finntiden päällikköJyrki Repo pohtii kimuranttia tilannetta.Jostakin on kuitenkin aloitettava. Finnlinesottaa aluksilleen säännöllisesti harjoittelijoita.”Nuorten on pakko saada praktiikkaa,muuten he eivät saa pätevyyskirjoja ja töitäalalta”, Jyrki toteaa.Kansikorjausmies Niskala on yhtä mieltäasiasta.”Näin se on: nuoret eivät jää odottelemaan,vaan lähtevät kyllä helposti maihinmuualle töihin, jos heille ei ole töitä tarjolla.”M/s Finntidella työskentelee 16 henkeä.Maaliskuussa laivalle saapuu kaksiharjoittelijaa, toinen talouspuolelle ja toinenkannelle. Kansiosasto on tyytyväinenasiasta kuultuaan, sillä nykyisellä remmillä(poosu, kaksi matruusia ja puolikas)töissä on tehnyt aika ajoin tiukkaa, jos päivämiehiäon ollut kannella vain yksi kerrallaantoisten ajaessa vahtia tai ollessalepovuorossa.Kuljetusalan TyöttömyyskassaMerimies-Unionin jäsenten kassa on Kuljetusalan Työttömyyskassa, johon sinun tuleeliittyä kirjallisesti, kun olet työssä. Jäseneksi liittymispäivämäärästä aloitat työssä ollessasiniin sanotun ansiopäivärahan vaadittavan jäsenyys- ja työssäoloehdon kerryttämisen.Työssäoloehdon alkuehto täyttyy, kun jäsen on ollut kassan jäsenenä ollessasivähintään 34 kalenteriviikkoa palkkatyössä. Jos joudut tämän ajan jälkeen työttömäksi,sinun on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa, joka voi olla huomattavastikinsuurempi kuin Kelan maksama peruspäiväraha.Työttömyyspäivärahan saamisen muut edellytykset tulee myös täyttää, kuten se,että on työtön työnhakija työ- ja elinkeinotoimistossa, eikä esimerkiksi ole päätoiminenopiskelija tai yrittäjä tai saa työttömyysetuuden maksamisen estävää muuta etuutta.Kuljetusalan Työttömyyskassan kotisivuilta löydät runsaasti tietoa ja ohjeita, käy tutustumassa:www.kuljetusalantk.fi16 MS | 2-20132-2013 | MS 17

Vasemmalla 2. konemestariKenneth King Tagle jafitter Joey Osmillo.jobissaJoey:Opiskelu työn ja perheen ohellaon haastavaa, mutta kannattaa!” Vakituinen työpaikka on kyllä aivan mahtava juttu!”,M/s Finntidelta talousapulaisen vakanssin saanut Leilaon ilahtunut.Ensimmäinen matka rahtilaivalla Biskajalla on takana, jotenmiltä Atlantin aallot tuntuivat?”Huono olohan siellä tuli näin ensimmäisellä kerralla, muttajos merille lähtee töihin, niin merenkäyntiin on vain totuttava.”Kotkan merikouluun Leila kertoo päätyneensä sattumalta.”En kadu yhtään: tämä on hyvä ammatti, enkä vaihtaisi tätätoiseen. Merenkulkijana on mahdollista nähdä maailmaa ja talouspuolenihmisenä pidän luonnollisesti ruoanlaitosta.”Kokkistuertti Jun Peterdith Noval II on antanut Leilalle byssassamonipuolisesti työtehtäviä, mutta myös vastuuta.”Olemme saaneet jaettua töitä hyvin kahteen pekkaan.”Ennen Finnlinesia Leila työskenteli vajaan vuoden verranTallink Siljalla M/s Silja Serenadella.”Halusin päästä rahtilaivalle töihin, jotta voin nähdä maailmaa.Törnin pituus on kolme viikkoa, mikä mahdollistaa sen,että myös vapailla on mahdollista matkustella.”Rahtilaivoissa on myös oma, erityinen hohtonsa.”Vaikka täällä tehdään ympäripyöreää päivää, töitä saa tehdärauhassa eikä ole niin hirveä hälinä ja kiire kuin muilla aluksilla.”M/s Finntiden koneessa työskentelee konepäällikkö,1.- ja 2. konemestari, fitter, wiper ja sähkömies.Reipas-otteiselle fitterille Joey Osmillolle M/s Finntideon kolmas alus Suomen lipun alla, jolla hän seilaa.”Olen saanut aina kunnian käydä hakemassa uusia aluksiaKiinan telakalta”, mies veistelee.Joey lähti merille vuonna 2000 ja seilasi ensin Japanin lipunalla kuusi vuotta. Aluksissa oli enemmän miehistöä, mutta myösenemmän ”likaista työtä”, koska laivat olivat vanhempia.”Kädet olivat öljyssä jatkuvasti”, Joey virnistää meininkiä.Japanilaisten jälkeen vuorossa oli Singaporen lippu. FinnlinesilleJoye saapui vuonna 2008 ja seilasi ennen Suomeen tuloaanRuotsin lipun alla.”Näissä Finnlinesin uudisrakennuksissa on mukava työskennellä,kun konehuoneet ovat pitkälle automatisoituja vanhoihinlaivoihin verrattuna.”Työn ohella Joye opiskelee parhaillaan konepäälliköksi. Kouluaei ole enää paljon jäljellä, jonka jälkeen on tiedossa lopputentti.”Ei auta kuin urakoida! Työn, opiskelun ja perheen yhdistäminenkäy kyllä ihan työstä, sillä minulla on kolme lasta”, Joey kertooja huokaisee opintojen olevan onnneksi jo voiton puolella.Ensimmäinen törni Suomen lipun allaJoey ja 2. konemestari Kenneth King Tagle ovat kotoisin FilippiineiltäSanta Rosan kaupungista Lagunasta. Santa Rosasta onManilaan noin 40 kilometrin matka ja se tunnetaan nimelläEtelän leijonakaupunki (“The Lion City of the South”). Seudullatoimivat muun muassa Coca Colan ja Toyotan tehtaat.Kenneth kertoo seilaavansa ensimmäistä kertaa Suomen lipunalla ja skandinaavisilla vesillä.”Olen seilannut nyt viisi vuotta ja työskennellyt aiemminmuun muassa Bahaman ja Hong Kongin lippujen alla.”Kenneth on mielissään päästessään starttaamaan uutta alustaliikenteeseen.”Tekniikkaa ja uusia järjestelmiä on aina mielenkiintoista oppia!”Talousapulainen Leila Al-Jarrah, 21”Vakituinentyöpaikka on kylläaivan mahtava juttu!”18 MS | 2-2013 2-2013 | MS19

palkkataulukot2013palkkataulukot2013Matkustaja-alustentakuupalkat 1.3.2013Palkkaus- ja työehtoihin sisältyvätlisät ja korvaukset 1.3.2013Rahtialustentaulukkopalkat 1.3.2013Palkkaus- ja työehtoihin sisältyvätlisät ja korvaukset 1.3.2013Palkkaryhmä 1 1 870,00Keittiö- ja kylmäkönapulainenMyymälä- ja varastoapulainenNisse ja annostelijaTalousapulainen ja siivoojaLastenhoitajaTarjoilijaharj. ja baarioppilasPalkkaryhmä 2 2 012,96Tarjoilijat ja myyjät sekä kassatHyttisiivoojat / -emännätSaunaemäntä, ylisiivooja, SPA-työntekijäKonferenssisiht. ja ATK-harj.2. Matkustaja-aluksetPäiväpalkka työsuhteen aikanaYlityökorvausVarallaolokorvaus / tuntiVarallaolokorvaus / vuorokausi 3,91 €(kun työntekijä on velvollinen kantamaanhakulaitetta tai teknistä apuvälinettä)Lastinkäsittelykorvaus / tunti1/30 takuupalkasta1/100 takuupalkasta1/260 takuupalkasta1/164 takuupalkasta20.3 Palkat rahtialuksissa20.3.1 Kansi- ja konemiehistö YT-lisälläPursimies, korjausmies, sorvari 1 733,64 1 907,00Pumppumies, kirvesmies,donkeymies, koneenhoitaja 1 706,73 1 877,40Matruusi, moottori-/konemieslämmittäjä, rasvaaja 1 645,68 1 810,25Puolimatruusi/konevahtimies 1) 1 578,40 1 736,241. RahtialuksetYlityökorvaus- arkipäivänä 1/102 kk-palkasta / ylityötunti- pyhäpäivänä 1/63 kk-palkasta / ylityötuntiVastikekorvaus- työsuhteen aikana 1/164 kk-palkasta / vastiketuntiValtamerilisä- talousosaston esimies 65,10 € / kk- matruusi tai sitä korkeammassapalkkaluokassa oleva 46,34 € / kk- muut 32,09 € / kkPalkkaryhmä 3 2 071,83Kokit ja kylmäkötPalkkaryhmä 4 2 105,46MuonavarastonhoitajaPääsiivoja/emäntä, sairaanhoitajaOhjelmaemäntä / -isäntäVastaava tarjoilijaViinikassa, croupier, muusikkoPurserinapulainen / ATK-hoitajaPalkkaryhmä 5 2 206,60Hovi- ja baarimestariCafeterianesimiesPääkokki ja pääkylmäkkö, myymälän-/varastonhoitajaKonferenssiemäntä / -isäntäRisteilyemäntä / -isäntäPalkkaryhmä 6 2 379,66Siivous- ja hotellipäällikköMyymäläpäällikköRavintolapäällikkö ja purseriKeittiöpäällikköPääbaari- ja päähovimestariPalkkaryhmä 7 2 555,11IntendenttiTarjoilukorvausPalvelurahan vähimmäismäärä 1)0,53 € / henkilö / päivä208,63 € / kuukausiLuontoisetukorvaus 2)- vuosiloman aikana 21,70 € / päivä(- ravintokorvausosuus) 14,51 € / päivä(- asuntokorvaus) 7,18 € / päivä- työ- ja vapaajakson aikana 10,85 € / päivä- sairauden aikana 21,70 € / päivä(- kun työntekijää ei hoideta sairaalassa)Korvaus työntekijälle,jolle ei ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa 2)- ravintokorvaus- Suomessa 29,60 € / päivä- ulkomailla 55,72 € / päivä- asuntokorvaus laskun mukaanLikaisen työn korvausKorvaus harjoittelijan ohjaamisestaTaksikulutMuusikon pukuraha14,05 € / kerta3,91 € / päivä42,03 € enintään19,21 € / kuukausiPuolimatruusi/konevahtimies 1 552,67 1 707,94Trimmari 1 548,30Laivapoika, oppilas 1 526,43SähkömiesYT-lisälläaluksen generaattoriteho alle 999 1 761,73 1 937,901000–1499 1 790,32 1 969,351500–4199 1 810,33 1 991,36yli 4200 1 831,36 2 014,501)Puolimatruusi/konevahtimies,jolla on matruusin/konemiehen pätevyys20.3.2 TaloushenkilökuntaTalousosastonesimiesDWT/IHV alle 4499 1 777,71 1 730,28 1 675,454500-12999 1 808,65 1 749,45 1 686,5613000-29999 1 827,99 1 761,73 1 692,6030000-79999 1 862,47 1 787,29 1 706,9080000-159999 1 926,07 1 829,84 1 716,49yli 160000 2 002,94 1 877,81 1 726,07II Kokki 1 603,97II Kokki 2) 1 615,74Kokkistuertti1)KokkiKokkistuertin pätevyyslisäPukuraha59,89 € / kk Peruspalkkaa korottava19,21 € / kk StuerttiVarallaolokorvauskansi- ja konemiesten valmiuskorvaus- arkipäivinä 1/320 kk-palkasta / tunti- pyhäpäivinä 1/160 kk-palkasta / tuntiLastinkäsittelykorvausLikaisen työn korvaus1/164 kk-palkasta / tunti14,05 € / kertaKorvaus harjoittelijan ohjaamisesta 3,91 € / vrkTarjoilukorvausTilapäiset matkustajat- perusmaksu 1,95 € / matkustaja- lisäkorvaus 0,66 € / matkustaja / päiväTilapäiset ruokavieraat 0,51 € / henkilö / päiväYötyökorvaus6,80 € / vahtivuororahtialuksen vuorotyöntekijälleKorvaus työntekijälle, *)ellei työntekijälle ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa- ravintokorvaus- Suomessa 29,60 € / päivä- ulkomailla 55,72 € / päivä- asuntokorvaus laskun mukaanRahtialuksessakonehuoneen ollessamiehittämätön, vuorotyöntekijällemaksetaanyötyökorvaus 00–04Kansi- ja koneosastoPuolimatruusi ja konevahtimies 1 945,68Matruusi ja moottorimies 2 021,37Järjestysmies 2 088,64Korjausmies ja pursimies 2 140,78Sähkömies 2 247,651)2)1/30 osa siitä / pv, mikäli työntekijä ei ole työsuhteessa koko kuukauttaLuontoisetukorvaukset tulivat voimaan 1.1.2013.Talousapulainen x) 1 603,971)2)x)Huom! Kohta 21.6Palkka maksetaan ainoastaan yli 6000 dwt-tonnin aluksissa,jotka säännöllisesti kuljettavat matkustajia ja joissa on tilaavähintään 6 matkustajalle.Talousapulainen on velvollinen osallistumaan keittiötyöhönLuontoisetukorvaus *)- vuosiloman aikana 21,70 € / päivä(- ravintokorvausosuus) 14,51 € / päivä(- asuntokorvaus) 7,18 € / päivä- vastikeaikana 21,70 € / päivä- sairauden aikana 21,70 € / päivä(- kun työntekijää ei hoideta sairaalassa)TaksikulutMatkakorvausLomamatkat42,03 € / henkilö / matka (esim. korkeintaan)42,03 € / matka (enintään)*) Luontoisetukorvaukset tulivat voimaan 1.1.2013.20 MS | 2-20132-2013 | MS21

palkkataulukot2013työttömyyskassatiedottaaPientonniston palkat ja palkanlisät 1.3.2013Takuupalkka 1:1Euromääräiset lisätPursimies YT 2 040,27Matruusi YT 1 946,42Vahtimies 1 825,16Kokkistuertin tarjoilukorvausTilapäiset ruokavieraatKorvaus harjoittelijan ohjaamisesta2,91 € / matkustaja0,55 € / vieras3,91 € / päiväKuljetusalan TyöttömyyskassaKäyntiosoite:Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, HelsinkiPostiosoite:PL 65, 00531 HelsinkiPuhelinpäivystysp. (09) 613 111ma–pe klo 9.00–12.00Faksi: (09) 6131 1333Työttömyyskassanasiakaspalvelu avoinna:Arkipäivisin klo 8.30–16.00 (syys–huhtikuu)Kokkistuertti 2 041,95Vuokra-autokulut (enintään)42,03 € / kertaTakuupalkka 2:1Vuorottelussa 2:1 maksettava takuupalkka saadaan kertomallataulukon ”Takuupalkka 1:1” vastaava takuupalkka luvulla 1,23.Ylityökorvaus-arkiylityö-pyhäylityö1/106 takuupalkasta ilman ikälisiä1/67 takuupalkasta ilman ikälisiäAikamatka60-luvulle!Luontoisetukorvaus vuosiloman aikana *) 21,70 € / päiväLuontoisetukorvaus sairauden aika *)(kun työntekijää ei hoideta sairaalassa)*) Luontoisetukorvaukset tulivat voimaan 1.1.2013.Uusi merimieselämästä kertova romaani on ilmestynyt21,70 € / päiväHalki jään, M/s Vaasa Providerin matkassa!Kirjan päähenkilö menee laivaan viisitoistavuotiaana,työhön tottumattomana ja seikkailijan ammatistahaaveilevana nuorukaisena. Laiva ja sen virikkeellinenympäristö, herättää kuitenkin nuorukaisessavastuuntunnon ja halun olla arvostettu ammattimieslaivassa. Tästä alkaa muutos, aikuistuminen.Kirja kertoo värikkäästi merimiesten elämästä jatyöstä laivalla sekä myös vapaa-ajan vietosta satamissa.Tapahtumat ovat ajalta, jolloin laivoissa ei ollut vielätelkkareita. Hyviä tarinankertojia oli ja heitä tarvittiinmesseissä iltaisin.Laivan arkipäivä oli yleensä turvallista, jonka saattoi rikkoavain meri. Tästä on osoituksena ikävä nuoren merimiehenhengen vaatinut onnettomuus myrskyävällä Pohjanmerelläsekä laivan lopullinen kohtalo.Onko laivalla sielu ja henki? Sitä pohtii vanhenevamies muistellessaan laivaansa melkein viisikymmentävuotta myöhemmin.Timo Haipuksen kirjoittama kirja onmerimiesten kielellä merimiehille,se soveltuu hyvin luettavaksimyös maakravuille. Merenkulunja merimiesten ammattisanastoakäsittelevä luettelo löytyy kirjanviimeisiltä sivuilta. Kirjassa on myöskuvaliite M/s Vaasa Providerista ja senmiehistöstä.Kirja on toistaiseksi ostettavissa vainwww.merimieskuvia.net -sivustoltatai tilattavissa e-kirjana www.elisa.fi-sivuston Elisa Kirjasta.Kirja on pehmytkantinen,sivumäärä 160 sivua.ASIOINTI KULJETUSALAN TYÖTTÖMYYSKASSASSAJos jäät työttömäksi– ohjeita työttömyyspäivärahan hakemiseen– Ilmoittaudu paikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon(te-toimisto) viimeistäänensimmäisenä työttömyyspäivänä.– Ansiopäivärahan hakemuslomakkeet saatte-toimistosta tai Kuljetusalan Työttömyyskassankotisivuilta: www.kuljetusalantk.fi.– Hakemuksen voi lähettää kassaan sähköisestikirjautumalla kassan sähköiseen palveluunosoitteessa: www.kuljetusalantk.fitai postitse: Kuljetusalan Työttömyyskassa,PL 65, 00531 HELSINKI.– Hakemuksen voit tulostaa myösTyöttömyyskassojen Yhteisjärjestön,TYJ:n sivuilta www.tyj.fi. Näiltä sivuiltalöydät paljon ajankohtaista tietoa työttömyysturvasta,kuten esimerkiksi ansiosidonnaisentyöttömyyspäivärahansuuruudesta, sovitellusta päivärahasta,vuorottelukorvauksesta, sosiaalietuuksienvaikutuksista päivärahaan ja päivärahalaskurin.– Myös työttömyyskassa lähettää sinullepäivärahahakemuksen infopaketin mukana,kun se on saanut työttömyydestäsilausunnon te-toimistolta. Lausunto saapuukassaan yleensä parin päivän sisälläsiitä, kun olet jäänyt työttömäksi ja ilmoittautunutte-toimistoon.– Päivärahaa haetaan jälkikäteen neljänkalenteriviikon jaksoissa. Viimeinenhaettava päivä on sunnuntai. Ensimmäisenhakemuksen voit lähettää, kun työttömyyson jatkunut vähintään kaksi (2)kokonaista kalenteriviikkoa.– Jos teet osa-aikatyötä tai sivutyötä, haepäivärahaa tilikausiesi mukaan, neljänkalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa.– Hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähettäätyöttömyyskassaan etukäteen ennenjakson päättymistä.– Täytä päivärahahakemus huolellisestilomakkeessa olevien ohjeiden mukaisestija hanki tarvittavat liitteet. Puutteellisestitäytetyt hakemukset palautetaan, jolloinpäiväraha-asiasi käsittely viivästyy.– Työttömyyspäivärahaa on haettava viimeistäänkolmen (3) kuukauden kuluessatyöttömyyden alusta lukien. Kolmen kuukaudenmääräaika koskee myös jatkohakemustaja lapsikorotuksen hakemista.Hakemuksen liitteeksitarvitaan seuraavat liitteet:- Alkuperäinen palkkatodistus vähintääntyöttömyyttä välittömästi edeltäneeltä34 työssäoloviikolta. Todistuksessa tuleeolla eriteltynä lomaraha, lomakorvaus japalkattomat ajat sekä merialalla maksettujenvastikekorvausten määrä.– Irtisanomisilmoitus– Palkkatodistus, jos olet tehnyt hakemusjaksonaikana osa-aikatyötä.– Jos sinulla on yritystuloa tai olet maa- ja/tai metsätilan omistaja, hakemukseenliitetään verottajan todistus viimeksi vahvistetustaverotuksesta.– Päätös ja viimeinen maksukuitti päivärahanmäärään vaikuttavasta sosiaalietuuksista(esim. lasten kotihoidontuesta(myös puolison saamasta).– Tarkista, että jäsenmaksusi ovatkunnossa. Jos olet itsemaksava jäsen(ei työnantajaperintä), liitä hakemukseenviimeinen jäsenmaksukuittisi.Kuljetusalan Työttömyyskassa > www.kuljetusalantk.fi22 MS | 2-2013 2-2013 | MS23

Aluksen miehitystä ja laivaväen pätevyyksiäkoskeva lainsäädäntö on uudistettuMiehitys- ja pätevyysasioita koskeva lainsäädäntö muuttui 1.3.2013 STCWyleissopimuksenmuutoksien voimaansaattamisen johdosta.Miehitys- japätevyysasioitakoskevalainsäädäntömuuttui1.3.2013Voimaan tulivat:– laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain muuttamisesta (95/2013) ja– uusi valtioneuvoston asetus aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä (166/2013).Lisäksi Trafi on antanut laivaväen pätevyyksiä koskevan määräyksen (TRAFI/23173/03.04.01.00/2012)ja kolme asiaan liittyvää ohjetta.Lisätietoa ja linkit lainsääntöön:www.smu.fi > viestintä > uutiset> Aluksen miehitystä ja laivaväen pätevyyksiä koskeva lainsäädäntö on uudistettuTrafin kotisivut:www.trafi.fi > merenkulku > miehitys ja pätevyydet > pätevyyskirjatMeriteollisuudenkilpailukykytyöryhmäjätti väliraporttinsaVuorineuvos Ole Johanssonin johtama Meriteollisuus2020 -työryhmä jätti 13.3.2013 väliraporttinsa. Ehdotuksillahaetaan parannusta meriteollisuuden lyhyen aikavälinkilpailukykyyn ja uudistumiseen.Työryhmä esittää 20 miljoonan euron varaamista meriteollisuudenkansallisiin kehittämisohjelmiin, jotka keskittyvätmm. offshore- ja laivanrakennusaloihin sekä arktiseenosaamiseen”Suomella on edellytykset olla arktisen osaamisensuurvalta. Luonnonvaroja hyödynnetään yhä haastavammissaolosuhteissa, mikä asettaa korkeat vaatimuksetlaivojen ja offshore-laitteiden suunnittelulle, valmistukselleja operoinnille. Suomessa on merkittävää tämänalan osaamista, jonka jatkuvasta kehittämisestä työryhmäkantaa huolta. Siksi ehdotammekin myös tutkimusjakoulutusresurssien lisäämistä.”Työryhmä antaa esityksensä toimialan pitkän aikavälinuudistamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi 15.6. mennessä.Ryhmän jäseninä ovat edustajat alan keskeisiltätoimijoilta ja valtionhallinnosta.Merimies-Unioninuudeksi toimitsijaksiJessica TrobergMerimies-Unionin hallitus päätti12.2.2013 pitämässään kokouksessavalita uudeksi toimitsijaksi yliperämiesJessica Trobergin, jolla onuseiden vuosien kokemus työskentelystämerellä sekä merihenkilöstöhallintoonliittyvistä tehtävistä.Troberg aloitti työnsä 2.4.2013 jahänen sijoituspaikkansa on Merimies-UnioninTurun toimisto.Jessica TrobergLainsäädännön uudistaminenliittyy pääasiassa merenkulkijoidenkoulutusta,pätevyyskirjoja ja vahdinpitoakoskevan vuoden 1978yleissopimuksen (STCWyleissopimus)liitteen jamerenkulkijoiden koulutusta,pätevyyskirjoja ja vahdinpitoakoskevan säännöstön(STCW-säännöstö)Manilassa 25.6.2010 hyväksyttyihinmuutoksiin (Manilanmuutokset).IMO:n pääsihteerivieraili SuomessaKansainvälisen merenkulkujärjestöIMO:n pääsihteeri Koji Sekimizu vierailiSuomessa 6.-9.3.2013.Sekimizua evästettiin vierailun aikanatalvimerenkulusta ja IMO:n työstäarktisen merenkulun turvallisuudenedistämiseksi. Esillä olivat myös merenkulunympäristökysymykset ja tulevaisuudenpolttoaineet, kuten nesteytettymaakaasu (LNG).Eduskunnan meriryhmänpuheenjohtaja Sauli Ahvenjärvi(oik.) ja IMO:n pääsihteeriKoji Sekimizu.Ruotsalaiset murtavat jäitä Perämerellä Suomen satamissa:kolme isoa suomalaista jäänmurtajaa seisoityötä vailla laiturissa pitkälle kevääseenRuotsalaiset jäänmurtajat avustavat laivojaPerämerellä Suomen satamissa javievät töitä kotimaisilta murtajilta. Kaikkiruotsalaiset jäänmurtajat ovat olleet tänätalvena ajossa, mutta toinen on tilannekotimaassa:Monitoimimurtaja Nordica seisoi pitkääntyötä vailla Katajanokan laiturissaja perinteinen jäänmurtaja Sisu aina jopaPalkansaajakeskusjärjestöt:Työmarkkinasopu kaatuiEK:n linjaanPalkansaajakeskusjärjestöiltälöytyi loppuun astivalmius hakea keskitettyätyömarkkinaratkaisua.SAK:n, STTK:n ja Akavan mukaan työllisyyttäja kasvua vahvistava ratkaisu olisivoinut syntyä kehysriiheen mennessä, joskaikilla osapuolilla olisi ollut todellinenhalu neuvotella ja sopia.maaliskuun puoliväliin saakka. MonitoimimurtajaFennica odotti työkeikkaa Kokkolassa,kun ruotsalaismurtajat avustivat samaanaikaan laivoja Suomen satamiin.20-vuotinenyhteistyösopimus!Suomi ja Ruotsi solmivat viime vuonna20-vuotisen yhteistyösopimuksen talvi-Elinkeinoelämän keskusliiton pyrkimysmaksattaa palkankorotusten kustannuksetvaltiolla kuvaa järjestöjen mielestähyvin työnantajien tahtotilaa. EK:n tavoittelemantyöeläkemaksun alennuksenolisivat lopulta maksaneet palkansaajatja nuoret.SAK:n hallitus totesi neuvottelujen keskitetystätyömarkkinaratkaisusta päättyneen21.3.2013.merenkulun palvelujen järjestämisestävaltioiden välillä. Sopimuksen myötäSuomen valtion verovaroja käytetään ruotsalaistenjäänmurtajien työllistämiseen,kun lähtökohtana tulisi olla ensijaisestiSuomen omien jäänmurtajien ja miehistöjentyöllistäminen.AlusteninvestointituestahelpotustarikkipäästörajoihinsopeutumiseenSuomalaisen varustamon on mahdollistasaada tukea alusten investointihankkeille,joilla on merkittävästi ympäristöäparantavia vaikutuksia.Valtioneuvosto antoi asetusmuutoksenalusten ympäristönsuojeluaparantavien investointitukien ehdoista14. maaliskuuta. Asetusmuutos tulivoimaan 1. huhtikuuta 2013.Muutoksen myötä tuki laajenee jokäytössä oleviin aluksiin.24 MS | 2-2013 2-2013 | MS 25

Text och bilder: Saana LamminsivufsU meddelande19.3.2013Fartygsförtroendeman Turo Ihalainenpå tankfartyget Palva ryser av baratanken på billig flagg:”Upprörande och morallöst avett statligt bolag!”“Vi har kampanda och är beredda på motåtgärder!”Stämningen på rederiet NesteShippings fartyg är bestört:hur kan ett vinstbringande,statsägt företag hota sina anställdamed uppsägningaroch samtidigt dela ut tiotals miljoner idividender.“Det finns inga som helst grunder församarbetsförhandlingarna! Neste Oil fördubbladeifjol sin rörelsevinst och delarut dividender för 97 miljoner euro. Tackettill arbetarna är uppsägning”, säger besättningenpå tankfartyget Suula upprört.“Staten äger över 51 procent av bolagetoch har alltså beslutanderätt om bolagetsaktier. Staten skulle kunna besluta att intedela ut dividender eller att dela ut mindreoch i stället bevara arbetsplatser.Svaveldirektiveten utmärkt käpphästRederiet strävade med samarbetsförhandlingarnaefter kostnadsinbesparingar på15 miljoner euro. Besättningen på tankfartygetSuula undrar hur rederiet plötsligtskulle kunna gå med förlust.“Svaveldirektivet fungerade som en utmärktkäpphäst för att inleda samarbetsförhandlingar.Det kan dock finnas andraorsaker bakom förhandlingarna”, går fun-deringarna på fartyget.“Man får alltid höra att en finländsksjöman är dyr, men det är onödigt att påståatt sjömännens löner på något dramatisktsätt äter upp bolagets resultat.”Statliga bolag till svars för sinpersonalpolitik!Besättningen på Suula är förundrade överatt ingen har fäst någon uppmärksamhetvid Neste Oils personalpolitik i riksdageneller på ministerienivå.“Det är rent ut sagt fult spel av ettstatsägt bolag att det får behandla sina arbetstagarehur det vill. Finland borde varasjälvförsörjande med bränsletransporterna,men om det fortsätter så här ser det utsom att Finland säljs till utlandet en bit itaget: först åkte fabrikerna och sedan telefonväxlarna,säkert transporteras oljan hitsnart också under utländsk flagg”, befararbesättningen.“Förr tänkte man att de statsägda bolagenger jobb och köpkraft. Nu hör destatliga bolagen till de största sanerarna,se t.ex. på Finnair.”Neste Shippings besättning börjar fånog av bolagets verksamhet.“Men vi har kampanda och beredskapför hårda motåtgärder!”SAMARBETSFÖRHANDLINGARNAI NESTE SHIPPING HAR AVSLUTATS:koncernen betalar utsaftiga utdelningar till sinaägare och hotar sjömännenmed uppsägningSamarbetsförhandlingarna som fördes i Neste Shipping avslutadesmåndagen den 18 mars. Bakom förhandlingarna lågett försök att få igenom besparingar på omkring 15 miljonereuro. Det verkar som om den statligt ägda Neste-koncernen,som förra året gjorde en vinst på mer än 350 miljoner euro ochsom betalar ut en jätteutdelning på totalt 97 miljoner från år2012, samtidigt hotar att flagga ut finländska tankfartyg ochgöra sig av med omkring 130 finländska sjömän. Neste Shippinghar för närvarande omkring 390 specialutbildade sjömän isin anställning.Personalens representanter fick intrycket av att samarbetsförhandlingarnabara var en chimär. Förhandlingarna återspegladesamma arroganta personalpolitiska attityd som man stöttpå flera gånger tidigare i andra statligt ägda företag, t.ex. Finnair.Sådant som framkommit redan före samarbetsförhandlingarna,som t.ex. den omfattande lagstridiga användningen avvisstidsanställda, är också alarmerande tecken på de statligtägda företagens personalpolitiska linje: å ena sida kräver statenatt privatägda företag ska följa lagar och avtal, å andra sidanstruntar den helt i sina egna anvisningar i sina egna företag.Finlands Sjömans-Union kommer inte att godkänna eneventuell utflaggning av Neste Shippings tankfartyg och kommeratt kräva att staten och rederiet gör sitt bästa för att behållafartygen under finsk flagg och bevara de finländska sjömännensarbetsplatser. Dessutom är det värt att komma ihåg attNeste Shipping från början bildades för att trygga den finländskaförsörjningstryggheten och störningsfria energitransporteri såväl kristid som i fredstid.Vaknastatens herrar!“Som finländsk sjöman ryser jag av bara tanken på atten billig flagga skulle vaja i aktern och lågavlönad utländskarbetskraft skulle sköta Finlands oljetransporter!”Nu om någonsin borde statsledningen ingripa i hurderas bolag sköter sin verksamhet och säga till NesteOils ledning att lägga sopkvastarna åt sidan och tryggaden finländska flottan och det finländska sjöfartskunnandetinom oljetransporter.Jag frågar mig var respekten för arbetarna är? Också iår betalar herrarna rejält med bonusar åt varandra, medanpersonal sparkas och får en arbetarbonus på hundraeuro med sig. Men jag är helt säker på att de gråter omtvå år, när det blir svårt att få folk till fartygen. Finlandsregering ropar ut på löpsedlarna att det borde skapas200 000 arbetsplatser, samtidigt som statsägda bolagsparkar tusentals arbetare.Det är rent ut sagt skamlöst att ett bolag som görhundratals miljoner i vinst över huvud taget täcks hållasamarbetsförhandlingar. Förhandlingarna lämnade enbitter eftersmak: det vore på tiden att arbetsgivaren lärsig förhandlingskultur och att det lönar sig att satsa påarbetskraften om man vill att rederiet ska vara lönsamt iframtiden också.På fartygen har nog förtroendet för det statsägda rederietfarit och jag tror inte att det går att få tillbaka. Ochden här “kungstanken” om blandade besättningar hjälperinte den finländska sjömannen mycket. Sen då svavelkortetslås i bordet också är det nog sjöss!"Huvudförtroendeman Olli Kauranen.Tankar hos besättningen på Neste Shipping:“Om man blir arbetslös är det ingensom vill anställa en sån här gammalgubbe längre.”“Det pågår många kriser runtom i världen. Finskastaten borde bry sig om att bränsletransporternafungerar också på lång sikt.”Sjömän som har blivit pensioneradefrån Neste ShippingNi kan kontrollera er eventuella A-tilläggspensionsförmångenom att kontakta Irma Väyrynen-Valtimo på OP-LivförsäkringsAb, tfn 010 252 8595.Fartygsförtroendeman Turo Ihalainen.28 MS | 2-2013 2-2013 | MS 29

NYHETER FRÅNREDERIERNAVärldens miljövänligaste fartygM/s Viking GraceMellan Åbo och Stockholm seglar under finsk flagg världens miljövänligastepassagerarfartyg, som används som förebild på andrahåll i världen.text och bilder: Saana LamminsivuteknologiM/s Viking Grace är världens första storagasdrivna passagerarfartyg. Nästanvarje dag kommer besökare både frånFinland och utlandet och beundrar ochförundras över fartygets maskineri. Nyligenbesöktes Grace av en grupp fransmänsom blev begeistrade av vad de fickse!“Runtom i världen finns redan fleragasdrivna kraftverk som Wärtsilä harlevererat anläggningar till. Tekniken isig är alltså inte ny, men ett stort passagerarfartygsom verksamhetsmiljö ärunikt”, säger Mikael Sandqvist, SuperintendentEngine LNG på Viking Line.Flytande naturgas, LNG, är mycketsäkert att hantera och använda. Sombränsle är LNG dessutom redan i sigsjälv mycket rent, vilket gör att VikingGrace producerar väldigt lite utsläpp.Några utsläpp i havet blir det i praktikeninte alls.“Flytande naturgas har konstateratsvara det absolut miljövänligaste bränsletav de alternativ som just nu finns atttillgå.”Ingen oljelukti maskinrummet längreLNG är i flytande form i fartygets tankaroch i gasform i rörsystemet. Alla gasrörär dubbelväggiga (rör i rör), så rörsystemetär t.o.m. säkrare än på fartyg somkörs på olja. För att hållas i flytandeform kräver LNG låg temperatur. I tankarnapå Grace är temperaturen därför-140 grader. Maskineriet drivs runt avfyra 8L50DF-motorer från Wärtsilä.“Inte är det desto märkligare att köraden här än en normal båt”, säger andremaskinman Kenneth Johansson och reparatörNikolai Dahlén och ser på varandra.“Egentligen är arbetet lättare, ochspeciellt renare, än på en vanlig båt. Detär t.ex. ingen oljelukt i maskinrummet,eftersom det inte används någon olja.”miljöEtt ljudlöst fartygM/s Viking Graces skrov och propellrar äroptimerade för att fartyget ska förbruka sålite energi och bilda så lite svallvågor sommöjligt. I synnerhet i den erosionskänsligaskärgården är det viktigt att det bildasminimalt med svallvågor. I planeringen avfartyget har man också tänkt på bullernivån,och tack vare ny ljuddämpningsteknikrör sig fartyget nästan ljudlöst.Graces bränsle- och energiförbrukningövervakas noggrant. En specialitetpå fartyget är ett system för övervakningoch kontroll av energiförbrukningen somhar utvecklats av ABB i Finland. Systemetminskar fartygets bränsleförbrukning ochutsläpp av växthusgaser. Egentligen kanman säga att på världens miljövänligastefartyg utnyttjas och återanvänds all möjligproducerad energi.“Vi tar också tillvara värme och kyla.Den värme som motorerna alstrar lagras ivattentankar och används senare för uppvärmningav båten när den ligger i hamn.Den kyla som avges när LNG evaporeraranvänds till ventilationen”, summerar MikaelSandqvist.KöketTrafiksättningen av M/s Viking Grace harvarit stressig för besättningen, men allthar ändå skett under gott humör.“Det har gått otroligt bra. Personalen äroerhört positiv och duktig, det har vi klaratoss långt med”, säger huvudkocken pådäck 10, Sakari Lehtinen, om sina arbetskamrater.Viking Grace har åtta restauranger medsammanlagt 1 200 kundplatser. Restaurangernafinns på däck 10 och 11. Sakariär förman för restaurangerna på däck 10.“Båtens kallskänk och varmkök liggerpå däck 2. Maten görs så färdig sommöjligt där nere och sedan gör vi restenhär uppe. Här på Grace satsar vi på närmatoch de flesta rätterna gör vi själva frångrunden. T.ex. allt bröd i caféet bakas här.”Kallskänkan Lee Jeung Soo.Café Sweet & SaltyCafé Sweet & Salty på däck 10 är öppethela dagen och där serveras frukost, lunch,middag och ett kvällsmål före läggdags.Till caféet kommer kunderna i en jämnström, eftersom det är lätt att komma dit.“I caféet arbetar en kock och tre kallskänkor”,berättar kocken Patrik Höstman.Grace avgår från Åbo mot Stockholmklockan nio på kvällen. Båten tar så mycketsom 2 800 passagerare och är nästan alltidfullsatt. Det innebär en enorm mängddisk varje dag.“Utöver den ordinarie personalen harvi extrapersonal i disken. Det är en visspersonalomsättning”, säger cateringbiträdetPäivi Rantala och kör med fart in kaffekoppari diskmaskinen.Arbetet i disken är tungt och kräversnabbhet och karaktärsstyrka. Päivi tyckeratt extrapersonalen borde få längre arbetsavtal,eftersom det tar tid och krafter attlära upp nya.“Jag skulle gärna jobba här igen omjag får. Nu gäller mitt arbetsavtal baraen vecka”, säger Oona Kielo, som hör tillextrapersonalen.En upplevelseÀ la carte OscarHela Grace utstrålar glamour. Men närman kommer till fören och à la carte Oscar,måste man alldeles dra efter andan för densvindlande havsutsikten: Restaurangenomges av väldiga panoramafönster.“Sjöutsikten och ljuset är Graces absolutatrumfkort! I à la carte-restaurangenkan man i lugn och ro beundra utsikten”,säger cateringvärdinna Minna Salonennär hon presenterar restaurangsalen.En fröjd för ögat i à la carte-restaurangenär också fartygets inredningsdetaljer,som det lönar sig att titta närmare på.Taket består av ett vackert stjärnmönstersom bryter ljuset. Samma symmetriskatema går igen i à la carte-restaurangensgolvmatta. Till och med blomkrukornamatchar inredningen och ger miljön enfestlig touch.“Man upptäcker bara fler speciella detaljer,ju mer man ser sig omkring här”,säger servitören Pekka Mustonen och beundrarinredningen.Den stilfulla miljön fulländas av levandemusik. Samspelet mellan piano ochviolin är känslofullt.30 MS | 2-20132-2013 | MS 31

PerspektivetNYHETER FRÅNREDERIERNA“Nog är man slut!”Grace måste få tillräckligtmed personalBesättningen på Grace har gjort sitt ytterstaför att det nya fartyget ska få en lyckadstart. På flera avdelningar – men specielltpå restaurangavdelningen – har personalenjobbat 13–14 timmars dagar, ibland t.o.m.längre. Trots att det finns intresse och viljaatt jobba på en ny och fin båt har mångasökt sig någon annanstans, därför att dehelt enkelt inte har orkat. På fartyget arbetarför tillfället också extrapersonal, mentrots det vill händerna inte räcka till meden arbetsbörda som är enorm.Ett problem på Grace är också hytterna:antalet personalhytter är för litet i förhållandetill personalbehovet. Nu har extrapersonalplacerats i passagerarhytter, där debor två i samma hytt.På fartyget råder en god sammanhållningoch ett positivt arbetsklimat!Den gemensammamässen för manskapoch befäl hör till nutidenoch för samman olikapersonalgrupper.Pekka MustonenOona Kielo (till vänster)och Päivi Rantala.“Musiken är lugnande och en viktigstämningsskapare”, säger Minna och berättaratt två olika artister uppträder i restaurangenOscar under dagen, så det blirlite variation i melodierna.Frank’s Casual DiningÄven om man på Viking Grace vill skämmabort sina passagerare och erbjuda upplevelserutöver det vardagliga, har mansom passagerare också möjlighet att ätalite enklare på båten.“En del vill äta i lugn och ro utan destomera krumelurer, och då är Frank´s CasualDining ett bra alternativ”, säger cateringexpertenJonas Reponen.Frank´s är en helt ny slags drop inrestaurang,där man kan äta lunch ellermiddag i en avslappnad miljö. Specielltmed restaurangen är att den har fem olika“kök” som kunderna kan välja mat från eftereget behag. På Frank´s finns sallader,det nordiska köket, pizza, pasta och hamburgaresamt biffar. Varje kök har en egenkock, och kunderna kan se på när denegna maten tillreds.“Många av passagerarna tycker det ärintressant att se hela matlagningsprocessen”,berättar Jonas om hur passagerarnatagit emot konceptet.När matgästerna kommer till Frank´sfår de ett betalkort som beställningarnaregistreras på. Kortet ger man i köket tillkocken, som slår in beställningen i enmaskin. När man har ätit färdigt ger mankortet till kassan och betalar.“Passagerarna har tagit bra emot dethär stället. En del kunder kommer hitt.o.m. tre gånger på en dag, eftersom vihar ett stort urval och erbjuder även mindreportioner”, konstaterar Jonas.Buffet Aurora“Sånt här händer inte varje dag, det kännsfint att vara med och starta upp en ny passagerarfärjaunder finsk flagg”, säger cateringbiträdenaRose-Marie Nurmi ochNina Holmström glatt.Servitören Evelina Huhta kom till VikingGrace från M/s Isabella. “Båten ärverkligen imponerande. Jag hade trott attdet skulle vara mera rörigt på en ny båt,men allt har fungerat bra här.”Club VogueDen stora nattklubben i två våningar, ClubVogue, har flott belysning och tjusiga utrymmen.Bardisken är hela 18 meter lång.“Det går åt mycket drinkar”, nickar servitörenFia Holmström.Blandade drinkar är trendigt igen ochkunderna beställer modigt olika cocktails.Barmästaren Jarno Venho berättar att fartygethar en egen drinklista.“Drinken Grace säljer vi speciellt mycketav, men folk provar även andra specialiteter.”Nattklubbsgästerna är törstiga, så detblir kö framför bardisken trots att servitörernaär flera. På Club Vogue jobbar man ihögt tempo. När en beställning är klar fårman genast börja hälla i ett nytt glas.“På Åbolinjen är det överlag mera hektisktatt jobba, eftersom restaurangerna äröppna hela tiden”, säger Fia, som tidigarehar jobbat på M/s Mariella och därför kanjämföra med Helsingforsrutten.“Trots stressen är nog det här en fin båtatt jobba på och vi har en jättebra vi-andahär!”, understryker Fia.Det tycker också servitören Fanny Söderholm,som kommit till Grace från M/sAmorella.“Jag trivs jättebra här. Det är alltid roligtatt jobba, även om det är stressigt.”“Och det bästa är att jag fått fast anställninghär! På Amorella jobbade jag tre årsom extrapersonal”, säger Fanny nöjt.Spa Wellness“Det är trevligt att jobba på en avdelningdär sinnet får ro”, säger Spa-ansvariga SaaraLamont och sätter sig ner i en soffa påSpa Wellness-avdelningen.Spa-avdelningen finns på översta däcket,däck 11. Där finns två stora bubbelpoolermed direkt panoramautsikt över havet.Förutom vanliga bastur finns det ång- ochörtbastur.“På spa-avdelningen får man lugnaner sig och bli uppfräschad. En specialitetsom vi har är en snögrotta, där det snöaroch är minusgrader!”, säger Saara och berättaratt temperaturväxlingar är en effektivbehandlingsform.“Vid Spa Wellness kan man få ansiktsbehandling,kroppsmassage och hand- ellerfotvård. Vi har många olika behandlingardär vi använder en högklassigitaliensk produktserie”, berättar Saara omutbudet.På spa-avdelningen arbetar fyra personer:två kosmetologer, en servitör och enspa-ansvarig. Saara bor för tillfället i Kalifornienoch berättar att hon har kommit tillGrace för att starta upp fartygets spa-avdelning.Det jobbet har hon fram till april.“I Kalifornien arbetar jag som chef överspa-avdelningen på ett femstjärnigt hotell.Förutom det har jag jobbat på kryssningsfartygi Karibien, men också på VikingLine på hemmavattnen.”“Även om man bor någon annanstansär hjärtat alltid i hemlandet”, säger Saaraoch ser ut genom fönstret på ett skärgårdslandskapsom inte finns någon annanstansi världen.HuvudförtroendemanMika Ojala:Susanne Grundström”Ett nytt fartyg under finsk flagg är en finsak som vi väntat länge på. Oroande ärdock hur personalen ska orka. Den servicenivåsom planerats för fartyget kräverbetydligt fler händer än vad arbetsgivarenfrån början tänkt. Också systemet medbetjäningsarvode kräver lite finjustering,eftersom det kommit nya arbetsbilder påcateringsidan.”Uppställningen av kandidater tillfartygsförtroendeman börjarFör M/s Viking Grace måste det väljas enfartygsförtroendeman och byggas upp enförtroendemannaorganisation.”Förhoppningsvis ställer det upp kandidatersom är osjälviskt intresserade avatt sköta gemensamma ärenden.”32 MS | 2-2013 2-2013 | MS33

synvinkelnNYHETER FRÅNREDERIERNAsammanfattning avlandskapsregeringens driftsentreprenaderinom den frigående färjeflottanTEXT: Henrik Lagerberg BILDER: ShutterstockNär det gäller debatten påÅland om skärgårdstrafikenskostnader och i synnerhetdå arbetskraftenslönekostnader har denhållit på sedan 1980-talet. Flera analyseroch beställda utredningar har gjorts frånlandskapsregeringens sida för att kartläggakostnaderna, och förslag över vadsom skall göras har lagts fram. Ytterst fååtgärder har dock genomförts i praktikenav landskapsregeringen och lagtinget utifrånde förslag som avgetts. Under årenhar en hel del heta tal hållits i lagtingetsom gått ut på att kritisera besättningarnaslönekostnader och arbetsvillkor. Manhar till och med gått så långt i sin kritik ilagtinget att man anklagat besättningarnaför att skriva upp arbetstid som inte harutförts och till och med för att sov underarbetstid och få betalt för det.M/s Grisslan det förstadriftsprivatiserade fartygetDen första driftsprivatiseringen av ettfrigående fartyg genomfördes med M/sGrisslan på 1990-talet. Innan dess hademan också börjat lägga ut sina egna cafeteriorombord på fartygen på entreprenad.Finessen med driftprivatiseringen av fartygenhar hitintills varit att den tilltänktaredaren har fått låna ett fartyg gratis avlandskapsregeringen under kontraktstidenoch sedan fått ett antal skattepengarunder avtalsåren för att driva trafiken enligten tidtabell som landskapsregeringenfastslagit. I de första anbudshandlingarnavar försäkringar av fartyg och kostnaderför bunker och visst underhåll av fartygettill en början med i de första anbudskravenriktade till eventuella entreprenörer.De anbudskraven har nu sedermera förändratsså att kostnader för bunker intelängre ingår och att kostnader för störreunderhåll och reparationer också står utanförkraven. Allt för att göra det lättareför den tilltänkta driftsentreprenören att taöver trafiken.När det gäller uppföljningen av denförsta riktiga driftsentreprenaden av fartygetM/s Grisslan visade det sig att entreprenadentotalt sett blev dyrare för deåländska skattebetalarna i slutändan änom landskapsregeringen hade haft ochdrivit det i egen regi. Efter denna utredningoch analys har landskapsregeringenslutat att analysera sina driftsentreprenaderoffentligt eftersom resultatet inte varså lysande första gången. Så vad är detsom händer med detta upplägg som bas?Jo, den tilltänkta entreprenören behöverinte tänka på bunkerkostnader eller störreunderhåll eller på att större reparationskostnaderkan uppstå då han lägger inett anbud, då landskapsregeringen ochskattebetalarna suveränt tar på sig sådanakostnader.För att kunna gå med vinst i sitt rederiaktiebolagmåste entreprenören på någotsätt kringgå de kollektivavtal som landskapsregeringensjälv tillämpar på sinaegna besättningar i sin egen verksamhetoch som rör den trafik som entreprenörennu förbundit sig att sköta samt delvis tilllämpligarbetsrättslig lagstiftning för attkunna sänka driftskostnaderna för sinbesättning. Detta är ju ganska logiskt: omentreprenören skulle ha samma driftskostnadersom landskapsregeringen hadehaft i egen regi så vore ju entreprenadförfarandetointressant för landskapsregeringenatt ta till. Härmed kan man ju draslutsatsen att detta politiskt upplevda succérikatillvägagångssätt är politiskt sanktioneratoch att man gärna vill slå sönderden nordiska förhandlings- och avtalsmodellenför att kunna påverka kostnadernainom den inhemska skärgårdstrafiken påÅland.Driftskostnaderna måste fås nertill vilket pris som helstDet finns också ett krav från landskapsregeringenssida att entreprenaden måstevara 12 % billigare än om landskapsregeringenskulle ha den i egen regi för att kunnata ett anbud. Detta accentuerar ju dåockså att driftskostnaderna måste fås nertill vilket pris som helst, och det enda mankan påverka som entreprenör är löne- ocharbetsvillkoren ombord. Den nuvarandetrafikministern är inte känd för att ha storasympatier för den fackliga rörelsen ochanklagar Finlands Sjömans-Union, dessmedlemmar och besättningarna för attvara de stora bovarna i dramat.Samvete rent som snö?För några år sedan gick trafikministern uti lokala massmedier och ifrågasatte systemetdär besättningarna har kockar ombordsom lagar mat åt besättningen ochundrade hur det kunde vara möjligt att enkock lagar mat åt fem personer. FinlandsSjömans-Unions medlemmar ombord vetän idag inte om det var ett sätt att via massmediaförsöka uppmuntra och coacha deanställda och på ett nytt sätt försöka höjanivån på landskapets personalpolitik ochden allmänna trivselkänslan inom trafikavdelningen,som under många år kritiskthar ifrågasatts av besättningarna. Landskapregeringenssamvete är däremot rentsom snö och oskyldigt som självaste snövit.Det anmärkningsvärda är att då FinlandsSjömans-Union har förhandlat medlandskapsregeringen om löne- och arbetsvillkorenombord på fartygen för sinamedlemmar under årens lopp så har landskapsregeringenalltid själv undertecknatförhandlingsprotokollen med arbetstagarpartenoch accepterat resultatet då detgäller lönejusteringar och förbättringarav arbetsvillkor. Så har skett vid samtligaavtalsuppgörelser under de år som passeratsedan den första avtalsuppgörelsenuppkom. I sin ansträngning att rätta tillde missförhållanden som trafikministernpåtalat offentligt anställde landskapsregeringenen särskild rederikonsult som på ettkraftigt och beslutsamt sätt skulle åtgärdaproblemen inom skärgårdstrafiken ochtrafikavdelningen. Kostnaden för dennakonsult har enligt uppgift varit 120 euro/timme och 20 000 euro i månaden, mendetta håller nu på att avvecklas då uppdragetanses slutfört.En sjöman är inte en passagerareEn ny riktning som landskapsregeringentagit under flera års tid är att besättningensmathushållning samt städningen påfärjorna också börjat läggas ut på entreprenad.Vanligt är att cafeteriorna ombordpå fartygen som drivs av olika entreprenörerockså får ta hand om besättningensmathushållning ombord som ett led i attstärka det ekonomiska underlaget för entreprenadenoch entreprenören då självacafeteriaverksamheten inte alltid är såinkomstbringande. När det gäller löneocharbetsvillkoren för entreprenörernasanställda som arbetar på dessa privatiseradecafeterior och som också sköter mathushållningenför besättningen ligger denutom all laglig kontroll. Denna personalser inte sig själva som sjömän, utan enbartsom passagerare ombord. De kollektivavtalsom tillämpas på deras anställningsförhållandeär allt från hotell- och restauranganställdaskollektivavtal till inget alls, ochden arbetsrättsliga lagstiftning som följs ärlagen om arbetsavtal och arbetstidslagen.Allt detta beror på att landskapregeringentidigare inte brytt sig om att ställa krav påentreprenören att han/hon skall redovisavilket kollektivavtal som skall tillämpas påde anställda innan kontraktet skrivs ellerexakt vilken arbetsrättslig lagstiftning somskall tillämpas på deras arbetsförhållande.Dessa krav näms i beställaransvarslagen,som även gäller Ålands landskapsregering,men som man inte tagit så hårt på i de tidigareanbudshandlingarna och då manslutit kontrakt med entreprenören. Dennadriftsprivatiseringsmodell, som egentligeninte är en renodlad privatisering, harapplåderats av de politiska beslutfattarnaoch i massmedias ledarspalter på Åland imånga år. Den betraktas som en politiskframgångssaga och som en nyckel till enframgångsrik trafikpolitik i skärgårdstrafiken.Befälhavaren stoppadeM/s Grisslan avsäkerhetsskälUtdrag ur skeppsdagbokenSnäckö 13.3.2013Har i dag, i kraftt av mitt ämbete ochmed stöd av sjölagen, ISM-manualenoch hygienlagen, beslutat att fartygetM/s Grisslan inte är sjövärdigt.Beslutet baserar sig på att redarenkräver att fartyget skall framföras med3 mans besättning.Fartyget i dess nuvarande konstruktionoch befintliga skick kräver minst4 mans besättning bestående av befälhavare,maskinchef och minst 2 matroserför att besättningens, fartygets ochlastens säkerhet inte äventyras.Lastningsproceduren förblir mycketriskfylld med 2 matroser men kan övervakaseffektivare med 1 matros på varsida om fordonet.Fartyget förblir ur trafik tills besättningsantaletär sådant att fartyget kanframföras säkert.Rolf HampfBefälhavareLandskapsregeringfick ge sigNågra timmar efter befälhavarensbesked meddelade landskapet att mangår honom till mötes och en matrosskickades till färjan.Förnuftet segrade till sist. Besättningenär glad över beslutet.34 MS | 2-20132-2013 | MS35

NYHETER FRÅNREDERIERNAUnga måste fåpraktik och jobb!Finnlines utökar sin handelsflotta under finsk flaggM/s Finntide ochriktning FinlandRederiet Finnlines handelsflotta under finsk flagg har utökatsmed 12 fartyg under två år.Rederiet satsar också mycket på praktikanter så att branschenska få nya yrkeskunniga.De nya fartygen M/s Finntide och M/s Finnwave ärde senaste av Finnlines fartyg som fått finsk flagg.De byggdes på varvet Jinling Shipyard i Kina, precissom sina systerfartyg.“Det är unikt i den finländska sjöfartens historia att ett rederilyckas rekrytera så här mycket ny arbetskraft inom enkort tid”, säger M/s Finntides befälhavare Jyrki Repo, som ärnöjd över den riktning utvecklingen gått i.Förutom inflaggningarna har Finnlines nybyggen gettjobb åt många sjömän.“De nya fartygen är den finländska sjöfartens räddning”,konstaterar däcksreparatör Antti Niskala.Antti har sett både uppgångar och nedgångar inom deninhemska sjöfarten. Han har tidigare arbetat på bl.a. SeaContainers SuperSeaCat-fartyg, men det bolaget gick i konkursi slutet av 2008. Det var ett hårt slag för besättningarnasom förlorade sina jobb.Det är beklagligt att den finländska sjöfarten inte hellerdenna vår har sluppit samarbetsförhandlingar, varav de tuffastepågår vid rederiet Neste Shipping. Finnlines-fartygensom fått finsk flagg är en efterlängtad ljusning inom den inhemskahandelssjöfarten. Andra rederier borde ta efter!I Nordsjö hamn lastas papperi M/s Finntides lastrum. FrånHelsingfors fortsätter fartygetvidare till Kotka och därifrån tillS:t Petersburg, där det bunkras.Finnlines nya fartyg har inte ännuriktigt bestämda rutter, men justnu trafikerar Finntide bl.a. tillRostock, Hamburg, Zeebrügge,Antwerpen och Bilbao.Kapten Jyrki Repo på M/s Finntides kommandobrygga.Antti Niskala har arbetat på Finnlines även tidigare,på 1980–90-talet. Matros Anne Roivas arbetar förrederiet för första gången.M/s Finntides kocksteward Jun Peterdith Noval IIoch Leila Al-JarrahBemanningspolitik är ett ämne som detalltid finns åsikter om. På M/s Finntide ärman av den åsikten att om en finländsksjöman är arbetslös, ska jobb i förstahand erbjudas honom eller henne. Manhar dock också upplevt att det har varitsvårt att hitta inhemsk arbetskraft, åtminstonetill maskin.“De yrkeskunniga är oftast inga ungdomarlängre och vill inte byta fartyg ellerrederi. Unga å andra sidan är ivriga mensaknar arbetserfarenhet”, beskriver M/sFinntides befäl Jyrki Repo den knepigasituationen.Någonstans måste det ändå börjas.Finnlines tar regelbundet emot praktikantertill sina fartyg.“Ungdomarna måste få praktik, annarsfår de inga behörighetsbrev eller jobb ibranschen”, konstaterar Jyrki.Däcksreparatören Niskala håller med.“Så är det: de unga blir inte kvar ochväntar utan går nog lätt i land och sökerjobb där, om det inte finns jobb åt dem påsjön.”På M/s Finntide arbetar 16 personer.I mars ska två praktikanter kommaombord, den ena till ekonomiavdelningenoch den andra till däcksavdelningen.Däckspersonalen är glada över det, eftersomdet med den nuvarande bemanningen(båtsman, två matroser och en lättmatros)har varit tufft ibland, om det baravarit en dagman på däck medan de andragått vakt eller varit lediga.36 MS | 2-2013 2-2013 | MS 37

in jobpå jobbetThere is a chief engineer, a firstand second engineer, a fitter, awiper and an electrician workingin the engine room of the M/sFinntide. The M/s Finntide is the third vesselunder a Finnish flag that energetic fitterJoey Osmillo has sailed under.”I have also had the honour of fetchingnew vessels from the shipyard in China”,the man says jokingly.Joey went to sea in the year 2000 andsailed first under a Japanese flag for sixyears. There were bigger crews on the vessels,but there was also more “dirty work”because the ships were older.”Our hands were always full of oil”,Joey grins as he describes the atmosphere.After the Japanese flag it was the turnof the Singapore flag. Joey began workingfor Finnlines in 2008 and before comingto Finland he sailed under a Swedish flag.”It is pleasant to work in Finnlines’ newvessels, as the engine rooms, in comparisionto the old ships, are far more automated.”In addition to his work, Joey is at themoment studying to be a chief engineer.There is not much studying left before thefinal examination.Arbetslöshetskassan för Sjömans-Unionensmedlemmar är TransportbranschensArbetslöshetskassa, som du skriftligt böransluta dig till, när du får arbete. Från ochmed den dagen som du ansluter dig till arbetslöshetskassanoch du är i arbete börjarden tid räknas som ligger till grund fördet medlemsvillkor och det arbetsvillkorsom den inkomstrelaterade dagpenningenförutsätter. Arbetsvillkorets grundvillkoruppfylls när du har varit minst 34 kalenderveckori förvärvsarbete samtidigt som duJoey:Transportbranschens ArbetslöshetskassaStudying alongside workand family is a challenge,but well worth it!”There is nothing else to do but workhard! Balancing work, studying andfamily life is definitely very difficult work,as I have three children,” Joey tells andthen sighs but at least I am almostfinished studying.The first tour under a Finnish flagJoey and second engineer Kenneth KingTagle are from the City of Santa Rosa inLaguna in the Philippines. Santa Rosa islocated about 40 kilometres from Manilaand is known as ”The Lion City of theSouth”. For example, Coca Cola and Toyo-varit medlem i arbetslöshetskassan. Omdu efter denna tid blir arbetslös, har dumöjlighet att få inkomstrelaterad dagpenning,som kan vara märkbart större ängrunddagpenningen från FPA.Även de andra förutsättningarna för erhållandeav arbetslöshetsdagpenningmåste uppfyllas, bl.a. att du är arbetslösarbetssökande vid arbets- och näringsbyrånoch inte t.ex. studerande eller företagarepå heltid och att du inte får någonOn the leftsecond engineeer Kenneth King Tagleand on the right fitter Joey Osmillo.ta both have factories in the area.Kenneth explains that this is his firsttime sailing under a Finnish flag and alsohis first time sailing in Scandinavian waters.”I have now been sailing for five yearsand I have previously worked, for example,under the flags of the Bahamas and HongKong.”Kenneth is pleased to be part of a newvessel as it starts to ply its trade.”It is always interesting to learn newtechnology and new systems!”annan förmån som hindrar utbetalningenav arbetslöshetsförmån.På TransportförbundetsArbetslöshetskassashemsidor hittar du mycketinformation och anvisningar,bekanta dig på adressen:www.kuljetusalantk.fi/seEkonomibiträde Leila Al-Jarrah, 21”En fastanställning är heltfantastiskt!”“En fast anställning är helt fantastiskt!”,säger Leila som fått jobb som ekonomibiträdepå M/s Finntide.Den första resan med fraktfartyget påBiscaya är avklarad, så hur kändes vågorna på Atlanten?“Nog blev jag ju lite illamående nu när det varförsta gången, men ska man arbeta till sjöss, måsteman bara vänja sig vid sjögången.”Leila, som är hemma från Vanda, berättar attdet var lite av en slump som hon hamnade i sjöfartsskolani Kotka. Efter att studierna kört igångmärkte hon ändå att hon var intresserad av branschen.“Det här är ett bra yrke, jag skulle inte viljabyta. Som sjöfarare får man se världen och eftersomjag jobbar i ekonomiavdelningen tycker jagnaturligtvis om att laga mat.”Leila är glad över att kockstewarden Jun PeterdithNoval II har gett henne varierande arbetsuppgifteri kabyssen, men också ansvar.“Vi har lyckats få en bra arbetsfördelning mellanoss, vilket ju är jättebra.”Innan Leila kom till Finnlines arbetade honnästan ett år på Tallink Siljas M/s Silja Serenade.“Jag ville få jobb på ett fraktfartyg så att jagskulle få se världen. Det är annorlunda att segla iEuropa än bara på Östersjön”, säger hon.“En törn är tre veckor lång, så det är möjligt attresa också när man har ledigt.”Leila tycker också att fraktfartygen har sin egenspeciella charm.“Det blir långa arbetspass här, men man fårgöra jobbet i lugn och ro. Det är inte lika mycketstress, oväsen och människor som på en del andrafartyg.”Arbetslöshetskassan heltobekant för många unga“Sjömans-Unionen är bekant redan från skoltiden,vi hade en föreläsare därifrån”, berättar Leila.Arbetslöshetskassan skulle det däremot behövasmera information om. Den är obekant förmånga unga.“Ingen har någonsin kommit och berättat ommedlemskap i arbetslöshetskassan eller t.ex. inkomstrelateraddagpenning. Jag stötte själv på dehär sakerna efter hand”, säger Leila.38 MS | 2-2013 2-2013 | MS 39

Lönetabeller2013Lönetabeller2013Passagerarfartygsgarantilöner 1.3.2013I löne- och kollektivavtalen ingåendesärskilda tillägg och ersättningar 1.3.2013Lastfartygstabellöner 1.3.2013I löne- och kollektivavtalen ingåendesärskilda tillägg och ersättningar 1.3.2013LÖNEGRUPP 1 1 870,00Köks- och kallskänksbiträdeButiks- och lagerbiträdeNisse och utgivareEkonomibiträde och städareBarnskötareServitörspraktikant och barelevLÖNEGRUPP 2 2 012,96Servitör och försäljare samt kassorHyttstädare/-värdinnorBastuvärdinna, överstädare , SPA-arbetstagareKonferenssekreterare och ADB-praktikant2. PassagerarfartygDagslön under arbetsförhållandetÖvertid / timmeBeredskapsersättning / timmeBeredskapsersättning / dygn 3,91 €(då arbetstagare beordrats att bärapersonsökare eller tekniskt hjälpmedel)Lasthanteringsersättning / timme1/30 garantilön1/100 garantilönen1/260 garantilönen1/164 garantilönen20.3 LÖNER PÅ LASTFARTYG20.3.1 Däcks- och maskinmanskap AT-tilläggBåtsman, reparatör, svarvare 1 733,64 1 907,00Pumpman, timmerman,donkeyman, maskinskötare 1 706,73 1 877,40Matros, motor-/maskinmaneldare, smörjare 1 645,68 1 810,25Lättmatros/maskinvaktman 1) 1 578,40 1 736,241. LastfartygÖvertidsersättning- vardag 1/102 månadslönen / övertidstimme- helgdag 1/63 månadslönen / övertidstimmeVederlagsersättning- under arbetsförhållandet 1/164 månadslönen / vederlagstimmeOceantillägg- föreståndare för ekon.avd. 65,10 € / månad- matros eller arbetstagare ihögre löneklass46,34 € / månad- övriga 32,09 € / månadKockstuerts behörighetstillägg59,89 € / månad Förhöjer grundlönenLÖNEGRUPP 3 2 071,83Kockar och kallskänkorLÖNEGRUPP 4 2 105,46ProviantlagerförvaltareChefsstädare/-husfru, sjuksköterskaProgramvärdinna / -värdAnsvarig servitörVinkassa, croupier, musikerPurserbiträde /ADB-kontoristLÖNEGRUPP 5 2 206,60Hov- och barmästareCafeteriaföreståndareChefskock och chefskallskänka,snabbköpsföreståndare/lagerföreståndareKonferensvärdinna/ -värdKryssningsvärdinna/ -värdLÖNEGRUPP 6 2 379,66Städs- och hotellchefButikschefRestaurangchef och purserKökschefChefsbar- och chefshovmästareLÖNEGRUPP 7 2 555,11IntendentDÄCKS- OCH MASKINAVDELNINGLättmatros och maskinvaktman 1 945,68Matros och motorman 2 021,37Ordningsman 2 088,64Reparatör och båtsman 2 140,78Elektriker 2 247,65ServeringsersättningBetjäningsarvodets minimibelopp 1)0,53 € / matgäst / dag208,63 € / månadNaturaförmånsersättning 2)- under semester 21,70 € / dag(- kostersättningsandel) 14,51 € / dag(- logiersättningsandel) 7,18 € / dag- under arbets- och delediga perioderna10,85 € / dag- under sjukdom 21,70 € / dag(- när arbetstagaren inte vårdas på sjukhus)Ersättning åt arbetstagare,som inte reserverats kost och/eller logi ombord 2)- kostersättning- i Finland 29,60 € / dag- utomlands 55,72 € / dag- logiersättning enligt räkningErsättning för smutsigt arbeteErsättning för praktikanthandledningTaxikostnaderMusikers beklädnadsersättning1)2)14,05 € / gång3,91 € / dag42,03 € maximalt19,21 € / månad1/30 del därav / dag, ifall arbetstagare inte är i arbetsförhållandehela månaden.Naturaförmåner trädde i kraft 1.1.2013.Lättmatros/maskinvaktman 1 552,67 1 707,94Trimmare 1 548,30Jungman, elev 1 526,43ElektrikerAT-tilläggfartygets generatoreffekt under 999 1 761,73 1 937,901000–1499 1 790,32 1 969,351500–4199 1 810,33 1 991,36över 4200 1 831,36 2 014,501)Lättmatros/maskinvaktman somhar matros/ maskinmans behörighet20.3.2 EkonomipersonalDWT/IHK under 4499 1 777,71 1 730,28 1 675,454500-12999 1 808,65 1 749,45 1 686,5613000–29999 1 827,99 1 761,73 1 692,6030000–79999 1 862,47 1 787,29 1 706,9080000-–159999 1 926,07 1 829,84 1 716,49över 160000 2 002,94 1 877,81 1 726,07II Kock 1 603,97II Kock 2) 1 615,74Ekonomibiträde x) 1 603,971)2)x)Föreståndareför ekonomiavdelningenKockstuert1)Obs! Punkt 21.6Lön erläggs endast på fartyg över 6000 dwt,vilka regelbundet befordrar passagerare ochsom har plats för minst 6 passagerare.Ekonomibiträdet är skyldigt att delta i köksarbetet.KockBeklädnadsersättning19,21 € / månad StuertBeredskapsersättningdäcks- och maskinmanskapets stand by-ersättning- vardagar 1/320 månadslönen / timme- heldagar 1/160 månadslönen / timmeLasthanteringsersättningErsättning för smutsigt arbeteErsättning för handledning av praktikant1/164 månadslönen/timme14,05 € / gång3,91 € / dygnServeringsersättningTillfälliga passagerare- grundersättning 1,95 € / passagerare- tilläggsersättning 0,66 € / passagerare/dagTillfälliga matgäster0,51 € / person/dagNattarbetsersättningåt skiftarbetare på lastfartyg6,80 € / vaktOm åt arbetstagare inte kan anordnas kost och logi *)- kostersättning- i Finland 29,60 € / dag- utomlands 55,72 € / dag- logiersättning enligt räkningNaturaförmånsersättning *)- under semester 21,70 € / dag(- kostersättningsandel) 14,51 € / dag(- logiersättningsandel) 7,18 € / dag- under vederlagstid 21,70 € / dag- under sjukdom 21,70 € / dag(- då arbetstagaren inte vårdes på sjukhus)TaxikostnaderReseersättningSemesterresor42,03 € / person / resa (t.ex. högst)42,03 € / resa / (t.ex. högst)Då maskinrummet ärobemannet erläggsåt skiftarbetare nattarbetsersättning00–04*)Naturaförmåner trädde i kraft 1.1.2013.40 MS | 2-2012 2-2013 2-2013 2-2012 | MS41

Lönetabeller2013arbetslöshetskassaninformerarSmåtonnage löner och tilläggen 1.3.2013Garantilön 1:1Båtsman AT 2 040,27Matros AT 1 946,42Vaktman 1 825,16Eurobundna tilläggKockstuertens serveringstilläggTillfälliga matgästerManskapets praktikanthandledartillägg2,91 € / passagerare0,55 € / gäst3,91 € / dagTransportbranschensArbetslöshetskassaBesöksadress:Broholmsgatan 3–5, gatuplan, HelsingforsPostadress:PB 65, 00531 HelsingforsTelefonjourtel. (09) 613 111mån–fre kl 9.00–12.00fax:(09) 6131 1333Arbetslöshetskassanskundtjänst är öppen:Vardagar kl. 8.30–16.00 (september–april)Kockstuert 2 041,95Taxikostnader (högst)42,03 € / gångGarantilön 2:1Vid 2:1 avlösning erlägges en garantilön som erhållesgenom att multiplicera ”Garantilön 1:1” motsvarandebeloppet med 1,23.Ersättning för naturaförmåner underårssemestern *)Naturaförmånsersättning undersjukdom *)Övertidsersättning(när arbetstagaren inte vårdas på sjukhus)- vardagsövertid 1/106 garantilönen utan ålderstillägg- helgdagsövertid 1/67 garantilönen utan ålderstillägg *) Naturaförmåner trädde i kraft 1.1.2013.21,70 € / dag21,70 €/dagÄRENDEN HOS TRANSPORTBRANSCHENS ARBETSLÖSHETSKASSAOm du blir arbetslös– anvisningar för hur du ansöker om arbetslöshetsdagpenning(2nd International Maritime Incident and Near Miss Reporting Conference (IMISS2013), 11.-12.6.2013, Kotka)Seminaari onenglanninkielinen.Merenkulun turvallisuus ja kilpailukykyjärjestää kansainvälisen seminaarin Kotkassa 11.–12.6.2013 Merikeskus Vellamossa.Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksenjohtama meriturvallisuushanke:Keskeisimmät teemat seminaarissa ovat operatiivisen meriturvallisuuden jaennakoivan turvallisuustoiminnan kehittäminen kansainvälisen yhteistyön avulla sekäturvallisuusjohtamisen merkitys varustamoiden kilpailukyvyn kannalta. Erityisestipaneudutaan tutkimuslähtöisesti poikkeamaraportointiin, turvallisuusjohtamisenmallinnukseen, vastuulliseen liiketoimintaan ja työturvallisuuteen merenkulkualalla.Kaksipäiväinen seminaari kokoaa yhteen eri alojen osaajia tutkijoista, viranomaisista,yrityksistä ja laajalti alan toimijoista.Seminaarin avauspuheen pitäjä on Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) pääjohtajaMarkku Mylly. Lisäksi ensimmäisenä päivänä tarkastellaan lähemmin myös CostaConcordian tapahtuman syitä ja seurauksia. Toisena päivänä seminaari tarjoaa uutta lähesaiemmin tutkimatonta tietoa varustamoiden yhteiskuntavastuusta sekä kolme pienempääseminaaria mm. työturvallisuudesta.Ilmoittautumiset:www.merikotka.fi/cafe– Anmäl dig på din lokala arbets- ochnäringsbyrå (TE-byrå) senast första dagendu är arbetslös.– Blanketter för ansökan om inkomstrelateraddagpenning finns på TE-byrån ellerTransportbranschens Arbetslöshetskassashemsidor: www.kuljetusalantk.fi/se– Du kan skicka in ansökan till kassanelektroniskt genom att logga in på kassanselektroniska tjänst påwww.kuljetusalantk.fi/seeller skicka den via post till TransportbranschensArbetslöshetskassa, PB 65,00531 HELSINGFORS.– Du kan även skriva ut ansökan på ArbetslöshetskassornasSamorganisations (TYJ)hemsida på www.tyj.fi. Där hittar du ävenen hel del aktuell information om arbetslöshetsskyddet,som till exempel storlekenpå inkomstbunden arbetslöshetsdagpenning,tillämpad dagpenning, alterneringsersättning,sociala förmåners effekt pådagpenningen och en dagpenningräknare.– Arbetslöshetskassan skickar också ettinformationspaket för ansökan om dagpenningnär den har tagit emot ett utlåtandeom din arbetslöshet från TEbyrån.Utlåtandet ankommer oftast inomett par dagar efter att du har blivit arbetslösoch har anmält dig på TE-byrån.– Man ansöker om dagpenning i efterhandi perioder om fyra kalenderveckor. Den sistasökbara dagen är söndag. Du kan skickain din första ansökan när du har varitarbetslös i minst två (2) hela kalenderveckor.– Om du arbetar deltid eller extra ska duansöka om dagpenning enligt din löneperiodi perioder om fyra kalenderveckoreller en månad.– Ansökan får inte undertecknas eller skickasin till arbetslöshetskassan i förväginnan perioden är slut.– Fyll noggrant i ansökan om dagpenningenligt anvisningarna på blanketten ochskaffa de nödvändiga bilagorna. Bristfälligtifyllda ansökningar returneras, varmedhanteringen av ditt dagpenningsärendefördröjs.– Du måste ansöka om arbetslöshetsdagpenningsenast tre (3) månader efter attdu blivit arbetslös. Tidsfristen på tremånader gäller också vidareansökningaroch ansökan om barntillägg.Bifoga följande bilagormed din ansökan:– Löneintyg i original för minst 34 veckori arbete omedelbart före arbetslösheten.Intyget ska specificera semesterpenning,semesterersättning och perioder utan lönsamt vederlagsersättningar somutbetalats inom sjöfarten.– Meddelande om uppsägning– Löneintyg, om du har arbetat deltid underansökningsperioden.– Om du har en näringsinkomst eller ägerett jord- och/eller skogsbruk ska du bifogaett intyg från skattemyndigheten över densenaste fastställda beskattningen.– Beslutet och det sista utbetalningskvittotpå sociala förmåner som påverkar storlekenpå dagpenningen (t.ex. stöd för vårdav barn i hemmet, även makens/makansstöd).– Kontrollera att du har betalat dinmedlemsavgift. Om du betalar din medlemsavgift själv (arbetsgivaren debiterasinte), bifoga det senaste medlemsavgiftskvittot.Transportbranschens Arbetslöshetskassa> www.kuljetusalantk.fi/se42 MS | 2-2013 2-2013 | MS43

Lagstiftningen om fartygs bemanning ochfartygspersonalens behörigheterhar revideratsÄndringarnaträdde i kraft1.3.2013Genomförandet av den reviderade STCW-konventionen har medförtändringnar i den nationella lagstiftningen.Ändringarna trädde i kraft 1.3.2013 och omfattar– en ändring av lagen om fartygspersonal och säkerhetsorganisation för fartyg (95/2013) och– statsrådets förordning om fartygs bemanning och fartygspersonalens behörighet (166/2013).Trafiksäkerhetsverket har ochså utfärdat en föreskrift om fartygspersonalens behörigheter(TRAFI/23173/03.04.01.00/2012). Trafi har därtill gett tre anvisningar som gäller ovan nämndabestämmelser.Mer information:www.trafi.fi > på svenska > Bemanning och behörigheter > BehörighetsbrevGenomförandet avden revideradeSTCW-konventionenhar medförtändringnar iden nationellalagstiftningen.Jessica Trobergny ombudsman iSjömans-UnionenLöntagarorganisationerna:Arbetsmarknadsuppgörelsenföll på EK:s linjeSvenskarna bryter isi finska hamnar i BottenvikenTre stora finska isbrytarestod i hamn i väntan påarbete långt in på våren,medan svenska isbrytarehjälper fartyg i finskahamnar i Bottenviken ochtar arbete från de inhemskabrytarna.text och bild: Saana LamminsivuSamtliga svenska isbrytare har varit i driftunder vintern, medan situationen är enhelt annan i Finland:Kombinationsisbrytaren Nordica stodlänge utan arbete vid kajen på Skatudden,medan den traditionella isbrytaren Sisustod overksam ända in i mitten av mars.Kombinationsisbrytaren Fennica väntadepå uppdrag i Karleby, samtidigt somsvenska isbrytare hjälpte fartyg in i Finlandshamnar.20-årigt samarbetsavtal!Förra året tecknade Finland och Sverige ett20-årigt samarbetsavtal kring anordnandetav vintersjöfartstjänster mellan länderna.Avtalet innebär att den finska statens skattemedelanvänds till att sysselsätta svenskaisbrytare, medan utgångspunkten bordevara att i första hand sätta Finlands egnaisbrytare och besättningar i arbete.Sjömans-Unionens styrelse beslötpå sitt möte den 12 februari2013 att välja överstyrmanJessica Troberg till ny ombudsman.Troberg har flera års erfarenhetav arbete till sjöss ochav uppgifter i anknytning tillbesättningsadministration.Hon inledde arbetet somombudsman den 2 april 2013och är stationerad vid Sjömans-UnionensÅbokontor.Jessica TrobergLöntagarcentralorganisationernavar in i det sista bereddaatt söka en central arbetsmarknadsuppgörelse.Om alla parter verkligenhade velat förhandla och avtala,hade man enligt FFC,STTK och Akava kunnat åstadkommaen lösning som skulleArbetsgruppen Meriteollisuus2020 (marinindustri 2020),som leds av bergsråd OleJohansson, föreslår att det reserveras20 miljoner euro förnationella utvecklingsprogramför marinindustrin, som skafokusera på bl.a. offshore- ochfartygsbyggnadsbranschenha stärkt sysselsättningen ochtillväxten, i tid till regeringensramförhandlingar.Finlands näringsliv EK:smålsättning att låta staten bekostalöneförhöjningarna beskriverenligt organisationernabra arbetsgivarsidans beredskapoch vilja att förhandla.Arbetsgruppen för marinindustrinskonkurrenskraft lämnade mellanrapportDet skulle i slutändan ha varitlöntagarna och de unga somfått betala den sänkning av arbetspensionsavgiftensom EKsträvade efter.FFC:s styrelse konstateradeförhandlingarna om en centralarbetsmarknadsuppgörelseavslutade 21.3.2013.samt arktiskt kunnande.Förslagen syftar till att på kortsikt förnya marinindustrin ochförbättra dess konkurrenskraft.Arbetsgruppen lämnadesin mellanrapport 13.3.2013.Arbetsgruppen lämnar förslagpå hur marinindustrin ska förnyasoch utveckla sin konkurrenskraftpå lång sikt senastden 15 maj. Arbetsgruppenbestår av representanter förstatsförvaltningen och centralaaktörer inom branschen.44 MS | 2-2013 2-2013 | MS 45

In memoriamELÄKKEELLERakkaamme, kokkistuerttiHarri "Pälä" Leppäläs. 12.7.1966 Nurmossak. 30.12.2012 Meilahden sairaalassaHelsingissäHarri aloitti laivauransa Vaasanlaivoilla.Sen jälkeen tutuiksi tulivat niinSilja Linen kuin Viking Linenkin matkustajalaivat.Viimeisimpänä työpaikkanaoli rahtilaiva Pasila, josta hän jäisairaseläkkeelle 2008.Harria jäivät suunnattomasti kaipaamaanpuoliso Anne, Sina, Aleksi,Kira, Antti, Ritva ja Julius, sekä isä jasisarukset perheineen. Muut sukulaiset,ystävät ja työkaverit.Lämmin kiitos kaikesta tuesta jamyötäelämisestä suuressa surussamme.DonkeymiesArvi Rosenbergs. 16.1.1941, PoriKuoli rauhallisesti kotonaanIsossa-Kyrössä 14.2.2013.Arvi työskenteli mm. Vaasa Shippingin,Merenkulkulaitoksen ja Nesteenaluksilla. Viimeiseksi laivaksi jäiUikku v. 2000 hänen jäädessääneläkkeelle.Kaipaamaan jäivät Helena, Ani,Joss, Benjamin, Kristoffer, Josefin,Kimmo, Maj-Britt, Jessica, Annika jaRaimo-veli sekä ystävät ja työtoverit.Timo Juhani Hentunens. 7.5.1963k. 6.2.2013Muistoa kunnioittaen,entiset työtoverit ja Markus.Alla Amorella & Viking LineTack, Kiitos.Livets lätthet, Elämisen keveys.AnneSuuri ja lämmin kiitos koko M/sIsabellan ihanalle henkilökunnallemenneistä vuosista ja muistamisestajäädessäni eläkkeelle.Hannele TiljanderKiitokset Viking Linelle ja M/sMariellalla työkavereilleni kuluneistavuosista ja muistamisestasiirryttäni eläkkeelle.Jyrki Kaakkomäki,alias ”kätkäläinen”Nyt minun on tullut aika kiittääyhteisistä vuosista, niin maissakuin merellä olevia.Jag vill tacka alla på land ochtill sjöss, för de gemensammastunder, vi haft genom åren.Marjo Leino, M/s Silja EuropaKULTAMERKITHämäläinen MikaJalo MikaLitokorpi HannaPaljakka KariRantalainen MikaAMMATTIOSASTOT ILMOITTAVATPohjoisen osasto (002)KevätkokousAika: sunnuntai 2.6.2013Paikka: Hotelli Cumulus Oulu,(Kajaaninkatu 17, 90100 Oulu)Toimikunta kokoontuu klo 16.Osaston kokous klo 17.Jäsenet, tervetuloa!Satama-ala (003)Kevätkokous 16.4.2013 klo 17Satama-ala pitää kevätkokouksen tiistaina 16.4.2013luottamusmiesten täydennyskurssin yhteydessäHelsingissä klo 17 alkaen. Kokoustila onkuljetusliittojen toisen kerroksen kabinetti.(os. John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki).Tervetuloa!Lounais-Suomen osasto (006)KevätkokousAika: tiistai 23.4.2013 klo 18.00 alkaenPaikka: Maariankatu 6 b, 5. krs, TurkuKokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat.Paikalla liiton edustaja. Osallistujien kesken arvotaanpalkinto.Jäsenemme – tervetuloa!hallitusILMOITUKSIA voi toimittaaMerimies-lehden toimitukseen:sähköpostitse: saana.lamminsivu@smu.fipuhelimitse: 045 7730 1020kirjeitse: Merimies-lehti / SMU /John Stenbergin ranta 6 / 00530 HELSINKITurun toimiston aukioloajat muuttuivat:Turun toimiston, Maariankatu 6 b, 5. krs.aukioloajat muuttuivat 2.4.2013 lähtien:Toimisto on auki maanantaista–torstaihinklo 10–14. Tervetuloa asioimaan!Suulas saluunatappelu& revolverisankareita – lähde teatteriin!Perinteinen ja pettämätön tapa aloittaa kesähuumorilla jatkuu, sillä Lounais-Suomenosasto on lunastanut lippuja Vetämättömät-näytökseenNaantalin Emma-teatteriin.Vetämättömät on vauhdikas verbaalinen saluunatappelu,joka vilisee myyttisiä lännenhahmoja:rohkeita revolverisankareita, suulaitakapakkaruusuja, kieroja korttihuijareita jakuumeisia kullankaivajia. Ohjauksesta vastaaKari-Pekka Toivonen ja nähdään pääosassaJussi Lampi.Esitykset to 6.6.2013 ja to 13.6.2013klo 19.00. Hinta osaston (006) jäseneltä20 € ja avecilta 25 €, johon sisältyy teatterilippuja ennen esitystä tarjottava kahvi ja leivos.Lippujen lunastus 4.5.2013 mennessäTurun toimistolta Maariankatu 6 b,p. (02) 233 7416. Huomioi toimistonaukioloaika.Itäkustin osasto (007)Villa Varpusen kevättalkoot 3.–5.5.2013Aurinko ja toukokuu saapuu! Virkistäydyhyvässä seurassa luksusluokan puitteissaMerimies-Unionin upeassa Villa Varpusessa!Itäkustin osasto järjestää huvilalla kevytotteisetkevättalkoot 3.–5.5.2013 alkaen klo 13.00.Myös perheenjäsenet ovat tervetulleita!Ruokaa ja juomaa hankitaan osallistujienlukumäärän perusteella.Länsi-Suomen osasto (008)Ulkoilutapahtuma (talkoot) Meriluodossa!Aika: 13.–14.4.2013Paikka: SMU:n mökki Meriluodossa(Raippaluoto)Ilmoittautuminen välttämätöntä 10.4. mennessäKarille, p. 0400 418 511 taikari.nurmirinta@smu.fi. Osasto järjestääruokailut ja muut asiaan kuuluvat tarpeet.Mahdollisuus majoittua, varaa siis paikkasi!Tervetuloa!Etelä-Suomen osasto (009)KevätkokousAika: tiistai 23.4.2013 klo 12.00 alkaenPaikka: Kuljetusliittojen takkahuone,John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki(Saman talon yläkerta, missä Merimies-Unionin toimisto sijaitsee.)Kokouksessa käsitellään sääntöjenmukaiset asiat.Jäsenemme – tervetuloa!hallitusLähde remuilemaan! Etelä-Suomen osastoja Mepa ovat ostaneet lippuja Remuand the Hurriganes -musikaaliin LinnanmäenPeacock-teatteriin. Esityspäivä on to16.5.2013 klo 19.00. Vauhdikas rock-musikaaliei jätä ketään kylmäksi, saavuttihanHurriganes mainetta hurjalla ja energisellälavaesiintymisellä, jollaista ei oltu aikaisemminSuomessa koettu! Lippuja on rajoitetusti,joten toimi nopeasti ja varaa omalippusi välittömästi Mari Ikoselta, s-posti:mariikonen@hotmail.com, p. 050 528 3564.Lipussa on viiden euron omavastuu.Katso lisätietoja:www.peacockteatteri.fi ja www.smu.fi >ammattiosastot > Etelä-Suomen osastoMatkailu- ja Huolinta-ala (010)KevätkokousAika: lauantai 13.4. klo 14.00 alkaenPaikka: Ravintola Torre, Linnankatu 18,TurkuIlmoittautuminen työpaikoilla.Kaikki jäsenet tervetuloa!Laivan Viihdeammattilaiset (011)KevätkokousAika: torstai 25.4.2013 klo 14Paikka: ravintola Brahen KellariHyvät viihdeammattilaiset, kevätkokousjärjestetään lounaan merkeissä Turussa,ravintola Brahen Kellarissa (Puolalankatu 1,20100 TURKU, www.brahenkellari.fi)Kokouksessa käsitellään viralliset kevätkokousasiatsekä tulevat tapahtumat.Ilmoittautumiset viimeistään 11.4.2013Ninalle: nina@kpvproduction.fi.Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan!46 MS | 2-2013 2-2013 | MS 4723184OnneaNäin kuiski kumma tuulivain Matias sen kuuliOn sulla merkkipäiväja pois on huolen häiväsaat toivoa kolme kertaailolla ei oo vertaa.Sulle antaisin ma valtikanjos sillä taikois omenanKakun suuren soisin sulleantaisitko palan mulleja karamelli laatikonrahaa sulla kyllä onSampo on se päivä tääkun mahtimieheks synnytään.Marjatta 3.4.2013sudoku | 2-20137538215852978 5273 12 8 14 6 98928 317 4134 72 97 9 Vaikeusaste:Vaikeusaste:76829 6 4 3 1 8 7 5 27 5 3 6 9 2 4 8 12 8 1 7 5 4 6 3 99 4 2 7 83 9 7 8 4 1 5 2 6174 539626187536 2 8 5 3 7 9 1 4853 921 465 824974 72 8 3 1 9 5531 264 79 43628Oikeat vastaukset: 1-20138628915519826534371AI15860 (C) Arto Inkala www.aisudoku.com143691578492871 593268547718394265712365471239AI15861 (C) Arto Inkala www.aisudoku.com

kohtaistaMeriryhmä keskittyy Suomenmeriklusteriin liittyvienasioiden seurantaan ja tukeeyhteydenpitoa kansanedustajienja merialojen toimijoiden välillä.Tammikuun kihlaus 23.1.1940 tunnusti SAK:n jaammattiliitot neuvotteluosapuoliksi. Kilpailuunsaapui 40 vastausta. Voittaja oli tällä kertaa KariSaharinen Turusta.Man kallar deklarationen 23.1.1940 som Januarimånads förlovning. Vinnaren den här gången blevKari Saharinen från Åbo.Eduskuntaan perustettiin viimevuonna meriryhmä. Kuka toimiiryhmän puheenjohtajana?Valitse yksi vaihtoehto:a) Merja Kyllönenb) Sauli Niinistöc) Sauli AhvenjärviKaikkien oikein vastanneiden keskenarvomme Iittalan Kastehelmi-kynttilälyhdyn.Voittajan nimi julkaistaanMerimieslehdessä nro 3/2013.Osallistu kilpailuun27.5.2013 mennessä:1) Merimies-Unionin kotisivuilla:www.smu.fi> viestintä > Merimies-lehden kilpailu2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitämukaan vastaus ja omat yhteystietosi(nimi, osoite, puhelinnumero).Vastauksen voit lähettää osoitteella:Merimies-lehtiSuomen Merimies-UnioniJohn Stenbergin ranta 600530 HelsinkiI riksdagen bildades i slutetav förra året en havsgrupp.Vem är gruppens ordförande?Välj ett alternativ:a) Merja Kyllönenb) Sauli Niinistöc) Sauli AhvenjärviBland alla som svarar rätt på fråganlottar vi ut en Kastehelmi-ljuslykta frånIittala. Namnet på vinnaren publiceras inumret 3/2013 av tidningen Sjömannen.Du kan delta i tävlingen senastden 27.5.2013 på följande sätt:1) På Sjömans-Unionens webbplats:www.smu.fi > på svenska > kommunikation>Tävlingen för Sjömannen2) Eller per post. Bifoga svaret och dinakontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).Skicka svaret till adressen:SjömannenFinlands Sjömans-UnionJohn Stenbergs strand 600530 HelsingforsSUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RFPOSTI- JA KÄYNTIOSOITEJohn Stenbergin ranta 6, 2. kerros,00530 HelsinkiPOST- OCH BESÖKADRESSJohn Stenbergs strand 6,2:a våningen, 00530 HelsingforsVAIHDE / VÄXEL+358 (0) 9 615 2020TELEFAX+358 (0) 9 615 20 227KuljetusalanTyöttömyyskassaPostiosoitePL 65, 00531 HelsinkiAsiakaspalveluSiltasaarenkatu 3–5,katutaso Helsinkiarkipäivisin klo 8.30–16.00Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)Kesäperjantaisin 8.00–14.30(1.5.–31.8.)Puhelinpäivystysklo 9.00–12.00puh. (09) 613 111Faksi: (09) 6131 1333Työttömyyskassansähköinen 48 palvelu MS | 2-2013www.kuljetusalantk.fiKOTISIVUT / HEMSIDORwww.smu.fiSÄHKÖPOSTI / E-ADRESSetunimi.sukunimi@smu.fiförnamn.efternamn@smu.fiAUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDERArkisin klo 8.30–16.00Vardagar kl. 8.30–16.00Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.)klo 8.00–15.30TransportbranschensArbetslöshetskassaPostadressPB 65, 00531 HelsingforsKundtjänstBroholmsgatan 3–5,gatuplan Helsingforsvardagar kl. 8.30–16.00sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)sommarfredagar kl. 8.00–14.30(1.5.–31.8.)Telefonjourtel. (09) 613 111kl 9.00–12.00Fax: (09) 6131 1333Arbetslöshetskassanselektroniska tjänsterwww.kuljetusalantk.fi/seHENKILÖKUNTA / PERSONALPuheenjohtaja / OrdförandeSimo Zitting(09) 615 20 250 / 0400 813 079Liittosihteeri / FörbundssekreterareKenneth Bondas(09) 615 20 254 / 040 456 0245Sihteeri / SekreterareTetta Härkönen(09) 615 20 225 / 040 455 9834Sopimussihteeri / AvtalssekreterareKlaus Lust(09) 615 20 211 / 040 505 1957Lakimies / JuristSannaleena Kallio(09) 615 20 252 / 040 158 5057Toimitsija / OmbudsmanCarita Ojala(09) 615 20 231 / 0400 829 039Toimitsija / OmbudsmanSatu Silta(09) 615 20 213 / 040 526 3435Toimitsija / OmbudsmanITF-tarkastaja / ITF-InspektörIlpo Minkkinen(09) 615 20 253 / 040 728 6932ITF-koordinaattori / ITF-KoordinatorSimo Nurmi(09) 615 20 255 / 040 580 3246ITF-tarkastaja / ITF-inspektörKenneth Bengts(09) 615 20 258 / 040 455 1229Sihteeri / SekreterareAnja Uusitalo(09) 615 20 251 / 040 519 0351Toimitsija, AhvenanmaaOmbudsman, ÅlandHenrik Lagerberg(018) 199 20 /0400 478 884Ålandsvägen 55, 22100 MariehamnTaloudenhoitaja / EkonomMikko Tuominen(09) 615 20 218 / 0400 422 379Kassanhoitaja / KassaföreståndareStiina Raitio(09) 615 20 219Kirjanpitäjä / BokförareTuula Ylhävuori(09) 615 20 220Toimittaja / JournalistSaana Lamminsivu(09) 615 20 221 / 045 7730 1020Jäsenrekisterin hoitaja / MedlemsregisterTiina Kytölä(09) 615 20 257Toimistotyöntekijä / KontorsbiträdeArja Merikallio(09) 615 20 259Toimistotyöntekijä, Turku /Kontorsbiträde, ÅboSalme Kumpula(02) 233 7416Maariankatu 6 B, 5. krs.20100 TurkuMariegatan 6 b, 5:e våningen,20100 ÅboVaasa / VasaPitkäkatu 43, 65100 VaasaStoralånggatan 43, 65100 VasaMÖKKIVARAUKSET /BOKNINGSNUMMERFÖR STUGORpuh. / tel. (09) 615 20 260Lounais-Suomen osaston mökinvaraukset Turun toimistolta /Sydvästra Finlands avdelningsstugans bokningar frånkontoret i Åbo