Tero Palokoski - Suomen Merimies-Unioni

Merenkulkulaitoksen tiedote 3.2.2009Vuoden 2008ulkomaan merikuljetukset edellisvuoden tasollaUlkomaan merikuljetuksetylsivät 102,4 miljoonaantonniin vuonna 2008.Vähennystä oli vain 0,2miljoonaa tonnia vuodesta2007, jolloin kuljetuksetylittivät ensimmäistä kertaa100 miljoonan tonnin rajan.Tuontia oli 58,1 miljoonaatonnia ja vientiä 44,3miljoonaa tonnia. Tuontikasvoi 0,4 prosenttia, muttavienti väheni 0,8 prosentilla.Viennin kasvu pysähtyi jokesällä ja heinäkuusta lähtienviennin kehitys on ollutnegatiivinen.Vuonna 2008 Suomen omat ulkomaankaupankuljetukset vähenivät 1,6 miljoonalla tonnilla,mutta transitoliikenteen kasvun ansiosta ulkomaanmerikuljetuksissa päädyttiin edellisvuodentasolle.Suomalaisen tonniston osuus ulkomaanmeriliikenteen kuljetuksista kasvoi edellisvuoden29,0 prosentista 31,0 prosenttiin.Tuontikuljetuksista suomalaisten alustenosuus nousi 39,1 prosenttiin ja vientikuljetuksissa20,3 prosenttiin. Suomalaistenalusten kuljetusosuuksien positiivisenkehityksen takana on Suomen ulkomaanliikenteenkauppalaivaston pari vuotta jatkunutkasvu.Transitokuljetusten kasvujatkui vahvanaTransitoliikenteen kuljetukset kasvoivat20,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.Vuonna 2008 ne olivat 8,4 miljoonaatonnia, josta tuontitransitoa oli 4,0 miljoonaatonnia ja vientitransitoa 4,4 miljoonaa tonnia.Tuontitransitossa kasvoivat eniten konttikuljetukset(11,0 %) ja uusien moottoriajoneuvojenkuljetukset (13,3 %). Vientitransitossakeskeisiä tavaralajeja olivat malmirikasteet,joiden kuljetukset lisääntyivät 15,6 prosenttiasekä kemikaalit, joiden kuljetusten kasvu oli21,0 prosenttia. Transitokuljetukset keskittyivätpääosin Kotkan, Kokkolan, Haminan ja Hangonsatamiin.Kilpilahti suurin vienti- ja tuontisatamaSuomen ulkomaan merikuljetuksia hoidettiinviime vuonna 54 eri satamasta, joista suurinoli Kilpilahti sekä viennin että tuonnin määrällämitattuna. Sataman kautta kuljetettiin yhteensä17,7 miljoonaa tonnia tavaraa.Seuraavaksi suurimmissa satamissa, Helsingissäja Kotkassa, kuljetukset olivat molemmissayli 11 miljoonan tonnia ja Raumalla sekäVäylä- ja turvallisuusvirastotjäävät pääkaupunkiseudulleVäylä- ja turvallisuusvirastojen sijoittamispaikkakunnistakäyty kuuma keskustelu vihellettiinpoikki liikenneministeri Anu Vehviläisen toimesta6. maaliskuuta, kun hän ilmoitti väyläjaturvallisuusvirastojen pysyvän pääkaupunkiseudulla.Monet maakuntakaupungit olisivat ottaneetväylä- ja turvallisuusvirastot mielihyvinvastaan. Merenkulkijoille tärkeää väylävirastoaväyläyteltiin siirrettäväksi jopa Rovaniemelle,mutta myös Lappeenranta oli yhtenä vaihtoehtona.– Vuoden 2010 alussa aloittavien väylävirastonja liikenteen turvallisuusviraston tuleesaada hyvä alku. On olennaista, että virastouudistukselleasetetut kunnianhimoiset tavoitteetvoivat lähivuosina toteutua. Tämän vuoksikatson, että perustettavien uusien virastojentulee sijaita pääkaupunkiseudulla, Vehviläinenlinjasi.Väylävirasto ja Liikenteen turvavirastoaloittavat vuoden 2010 alussaKummatkin uudet virastot aloittavat toimintansaensi vuoden alussa. Väylävirasto muodostuuTiehallinnon, Ratahallintokeskuksenja Merenkulkulaitoksen toimintojen yhdistämisestä.Liikenteen turvavirasto muodostuupuolestaan Ilmailuhallinnon, Ajoneuvohallintokeskuksen,Rautatieviraston ja Merenkulku-laitoksen meriturvallisuustoimintojen yhdistämisestä.Vaikka väylä- ja turvallisuusvirastot jäävätpääkaupunkiseudulle, liikenne- ja viestintäministeriöaikoo pitää kiinni hallinnonalalleenasettamasta 200–400 työpaikan alueellistamistavoitteestavuoteen 2015 mennessä. Työpaikkojasijoitetaan Rovaniemelle ja Lappeenrantaan.Alueellistamista varten perustetaantyöryhmä, jonka on määrä saada työnsä päätökseen15.5.2009.8