Lataa tulostettava versio, 3193 kt - Evira
Lataa tulostettava versio, 3193 kt - Evira
Lataa tulostettava versio, 3193 kt - Evira
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kinokuume<br />
Lampaan herpesvirus-2 (ovine herpesvirus<br />
2) aiheuttamaa kinokuumetta (malignant<br />
catarrhal fever) on esiintynyt Suomessa yksittäistapauksina.<br />
Lampaat ovat tartunnan<br />
oireettomia kantajia. Herkkiä eläinlajeja virukselle<br />
ovat Suomessa pidettävistä eläinlajeista<br />
muun muassa nauta, sika, poro sekä<br />
biisoni, joista biisoni sairastuu tautiin herkimmin.<br />
Naudoilla tauti esiintyy tyypillisesti<br />
yksittäistapauksina.<br />
Vuosina 2005 ja 2006 kinokuumetta todettiin<br />
kaikkiaan kolmella saman tilan biisonilla.<br />
Lisäksi vuonna 2006 todettiin poikkeuksellinen<br />
kinokuumetaudinpurkaus yhdellä<br />
lypsykarjatilalla. Usean kuukauden ajan jatkuneessa<br />
taudinpurkauksessa kuoli tai jouduttiin<br />
lopettamaan kymmeniä eri-ikäisiä<br />
nautaeläimiä. Tartunta oli mitä todennäköisimmin<br />
peräisin kahdesta karitsasta, jotka<br />
olivat talven ajan sisällä navetassa.<br />
Kystikerkoosi<br />
Vuosina 2005-2006 ei todettu yhtään kystikerkoositapausta.<br />
Edellinen tapaus, johon<br />
ei saatu täydellistä varmistusta, on vuodelta<br />
2002. Tuolloin yhdellä naudalla todettiin<br />
Taenia saginata -heisimadon aiheuttamiksi<br />
sopivia kroonisia, osin mineralisoituneita<br />
muutoksia (cysticercus bovis). Tätä edeltävä<br />
tapaus on vuodelta 1996.<br />
Nautaeläinten tarttuva leukoosi (EBL)<br />
Nautaeläinten tarttuvaa leukoosia on vastustettu<br />
Suomessa 1960-luvulta lähtien.<br />
Vuoden 1996 lopussa Suomi ilmoitti Euroopan<br />
komissiolle maan olevan leukoosivapaa<br />
neuvoston dire<strong>kt</strong>iivin 64/432/ETY mukaisesti<br />
Ahvenanmaata lukuun ottamatta.<br />
Ahvenanmaa aloitti vuonna 1997 leukoositilanteen<br />
selvittämisen tavoitteenaan leukoosivapaus.<br />
Koko Suomi hyväksyttiinkin virallisesti<br />
vapaaksi nautaeläinten tarttuvasta<br />
leukoosista vuonna 1999 (Komission päätös<br />
1999/465/EY, vahvistettu viimeksi päätöksellä<br />
2003/467/EY).<br />
Vuonna 1990 käynnistynyttä valtakunnallista<br />
leukoosiseurantaa jatkettiin vuosina 2005<br />
ja 2006. Vuodesta 1991 lähtien on vuosittain<br />
tutkittu kaikki suomalaiset lypsykar-<br />
Eläintaudit Suomessa 2005-2006<br />
jatilat yhteismaitonäytteistä (Taulukko 9).<br />
Liha-/emolehmäkarjoista on vuodesta 1993<br />
alkaen tutkittu otantana yksilöverinäytteitä<br />
(Taulukko 10). Tautiepäilyihin, keinosiemennystoimintaan<br />
ja muun muassa tuonteihin<br />
liittyen tutkittiin seurannan lisäksi vuonna<br />
2005 2 097 ja vuonna 2006 1 813 näytettä.<br />
Leukoosipositiivisia näytteitä ei todettu.<br />
Nautatuberkuloosi<br />
Tuberkuloosin vastustaminen Suomessa<br />
aloitettiin 1900-luvun alussa. Mycobacterium<br />
bovis -ba<strong>kt</strong>eerin aiheuttama nautatuberkuloosi<br />
saatiin Suomessa lähes häviämään<br />
jo 1960-luvulla. Viimeksi nautatuberkuloosia<br />
todettiin Suomessa yhdessä karjassa<br />
vuonna 1982. Suomella on EU:ssa tautivapaan<br />
maan asema komission päätöksellä<br />
(94/959/EY, vahvistettu viimeksi vuonna<br />
2000 (2000/69/EY)). Lihantarkastuksen yhteydessä<br />
tehtävä ruhon ja elimien tarkastus<br />
on nykyisin tärkein valvontamenetelmä tuberkuloosin<br />
vastustamisessa. Lisäksi kaikki<br />
keinosiemennyssonnit testataan nahansisäisellä<br />
tuberkuliinitestillä aikaisintaan 30<br />
vuorokautta ennen keinosiemennysasemalle<br />
siirtoa ja sitten vuosittain.<br />
Vuosina 2005 ja 2006 ei todettu yhtään positiivista<br />
nautatuberkuloositapausta. Vuonna<br />
2005 tarkastettiin 294 804 ja vuonna<br />
2006 293 014 teurasnautaa rutiininomaisen<br />
lihantarkastuksen yhteydessä. Keinosiemennyssonneille<br />
tehtiin vuonna 2005 968<br />
ja vuonna 2006 954 tuberkuliinitestiä. Kliinisen<br />
tautiepäilyn vuoksi tutkittiin lisäksi<br />
vuonna 2005 14 ja vuonna 2006 11 näytettä.<br />
M. bovis voi naudan lisäksi tarttua muun<br />
muassa peuraeläimiin ja lemmikkieläimiin<br />
sekä ihmiseen. Vuonna 1997 käynnistettiin<br />
pakollinen terveysvalvontaohjelma peurojen<br />
tuberkuloosin vastustamiseksi (MMM<br />
päätös 16/1997, muutos 11/EEO/2006).<br />
Kaikki tarhapeurat tutkitaan määrätyin väliajoin<br />
intradermaalisesti tuberkuloosin varalta<br />
ja tautiepäilyt patologisanatomisesti.<br />
Vuonna 2005 tutkitut 31 ja vuonna 2006<br />
22 post mortem -näytettä olivat kielteiset<br />
M. bovis -ba<strong>kt</strong>eerin suhteen.<br />
2
Change language