Lataa tulostettava versio, 3193 kt - Evira
Lataa tulostettava versio, 3193 kt - Evira
Lataa tulostettava versio, 3193 kt - Evira
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ja kalanviljelykäytäntöjen merkitys taudin<br />
levittäjinä. Tiedonkeruuta VHS-tautitapauksista<br />
ja taudin aiheuttamista taloudellisista<br />
vaikutuksista pyritään tehostamaan ja arvioimaan<br />
yhdessä RKTL:n kanssa sekä seuraamaan<br />
VHS-taudin vastustustyössä käytettävien<br />
menetelmien tehokkuutta. Muita<br />
yhteistyötahoja ovat Helsingin yliopiston<br />
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan ympäristövirologian<br />
tutkimusryhmä, Åbo Akademi,<br />
EU:n kalatautien referenssilaboratorio/<br />
Århus, Lounais-Suomen kalatalouskeskus ja<br />
kolme kalanviljely-yritystä Ahvenanmaalla.<br />
Vibrioosi<br />
Vuonna 2005 tehtiin vibrioosieristys vain<br />
yhdeltä merialueen laitokselta ja vuonna<br />
2006 kahdesti.<br />
3.8 Mehiläisten taudit<br />
Mehiläisten tauteja ei seurata lakisääteisin<br />
seurantatutkimuksin. Näytteiden tutkiminen<br />
riippuu pitkälti elinkeinon omasta a<strong>kt</strong>iivisuudesta.<br />
Taulukkoon 24 on koottu tilastot<br />
tutkituista näytteistä vuosilta 2005–2006.<br />
Pientä pesäkuoriaista (Aethena tumida)<br />
ja Tropilaelaps -punkkeja (Tropilaelaps<br />
Taulukko 24. Mehiläistautien varalta tehdyt tutkimukset vuosina 2005–2006.<br />
Eläintaudit Suomessa 2005-2006<br />
clareae, T koenigerum) ei ole tavattu EU:n<br />
alueella. Esikotelo- ja toukkamätä ovat ba<strong>kt</strong>eerien<br />
(Paenibacillus larvae ja Melissococcus<br />
plutonius) aiheuttamia toukkia infe<strong>kt</strong>oivia<br />
tauteja, joita molempia esiintyy<br />
Suomessa. Esikotelomätä on eniten tappioita<br />
aiheuttava ja se luokitellaan kansallisessa<br />
lainsäädännössämme valvottaviin eläintauteihin.<br />
Vuonna 2005 ja 2006 oli 41 rajoitusaluetta<br />
esikotelomädän vuoksi. Mehiläistoukille<br />
tautia aiheuttavia sienitauteja ovat<br />
Ascosphaera apis -sienen aiheuttama kalkkisikiö<br />
ja Aspergillus flavuksen aiheuttama<br />
kivisikiö. Virukset voivat aiheuttaa pussisikiötaudin.<br />
Aikuisille mehiläisille tautia aiheuttavista<br />
taudeista mehiläisen ilmaputkissa elävä sisuspunkki<br />
(Acarapis woodi) todettiin Suomessa<br />
1991. Nykyisin tauti näyttäisi olevan<br />
harvinainen Suomessa, tosin näytteitä<br />
on tullut niukalti tutkittavaksi taudin varalta.<br />
Varroa-punkin (Varroa destructor) levinneisyysalue<br />
on 1980 ensilöydöksen jälkeen<br />
laajennut kautta maan aina Lapin läänin<br />
eteläosiin saakka. Nosema apis -tartunnan,<br />
nosemoosin, esiintymistä seurataan lisäksi<br />
eläinlääkäreiden kuukausittain tekemillä<br />
ilmoituksilla kuten esikotelomädän ja varroosin.<br />
Tutkitut näytteet Positiiviset näytteet<br />
(kpl)<br />
(kpl)<br />
Tauti<br />
2005 2006 2005 2006<br />
Esikotelomätä (American foulbrood of honey bees) 2 903 1 806 893 384<br />
Kalkkisikiö (Ascosphaera apis -tartunta) 100 95 15 11<br />
Kivisikiö (Aspergillus flavus -tartunta) 100 95 0 0<br />
Nosemoosi 16 5 1 0<br />
Pieni pesäkuoriainen (Aethena tumida) 0 0 0 0<br />
Sisuspunkki (akarapisoosi) 1) 0 7 0 4<br />
Toukkamätä (European foulbrood of honey bees) 100 95 3 2<br />
Tropilaelaps -punkkitartunta 0 0 0 0<br />
Varroosi 116 96 11 19<br />
1) MTT:n tekemä tutkimus<br />
3
Change language