Lataa tulostettava versio, 3193 kt - Evira
Lataa tulostettava versio, 3193 kt - Evira
Lataa tulostettava versio, 3193 kt - Evira
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
38<br />
Eläintaudit Suomessa 2005-2006<br />
Aeromonas salmonicida subsp.salmonicidan<br />
resistenssiä on seurattu vuodesta 1986, jolloin<br />
tauti todettiin ensimmäisen kerran Suomessa.<br />
Nykyisin eristetyt kannat ovat useammassa<br />
tapauksessa resistenttejä ainakin<br />
yhdelle kaloilla käytetyistä kolmesta mikrobilääkkeestä<br />
(oksitetrasykliini ja sulfa-trimetopriimi,<br />
erityisluvallinen florfenikoli).<br />
Virusperäinen verenvuotoseptikemia<br />
(VHS, viral haemorrhagic septicaemia)<br />
Lähinnä lohikaloilla tautia aiheuttavaa VHSvirusta<br />
ei ole todettu koskaan Suomen sisävesialueelta.<br />
Suomen merialueelta sen<br />
sijaan VHS-virustautia on diagnosoitu 2000luvulla,<br />
ensimmäisen kerran keväällä 2000<br />
Ahvenanmaan ja Pyhtään kirjolohilaitoksilla.<br />
Eniten tautitapauksia todettiin vuonna<br />
2002 (Taulukko 23). Pyhtään rajoitusalueella<br />
ei ole todettu VHS-virusta kevään 2001<br />
jälkeen, eikä Uudenkaupungin-Pyhärannan-<br />
Rauman rajoitusalueella vuoden 2003 jälkeen.<br />
Vuonna 2006 Pyhtään ja Uudenkaupungin-Pyhärannan-Rauman<br />
rajoitusalueilla<br />
aloitettiin kahden vuoden näytteenotto-ohjelma,<br />
jonka tavoitteena on osoittaa taudin<br />
häviäminen näiltä alueilta. Mikäli nämä<br />
kahdesti vuodessa otettavat näytteet ovat<br />
puhtaat, voidaan näiden alueiden rajoitusalueet<br />
poistaa vuonna 2008.<br />
Keväällä 2004 VHS-virusta eristettiin myös<br />
Saaristomereltä kalastetuista silakoista. Virus<br />
poikkeaa geneettisesti kirjolohilaitoksil-<br />
Taulukko 23. Kalojen IHN-, IPN- ja VHS- sekä SVC-seurantatutkimukset vuosina 1998–2006.<br />
Vuosi<br />
Sisäve-<br />
silaitos/<br />
pooleja 1)<br />
IHN, IPN, VHS SVC<br />
Merilai-<br />
tos/poo- leja 1)<br />
LRL 2) /<br />
pooleja 1)<br />
Sisäve-<br />
silaitos/<br />
Kalanviljelylaitosten määrä,<br />
joista virus eristetty<br />
pooleja 1) IHN IPN VHS SVC<br />
1998 91/655 60/190 19/269 4/34 0 2 0 0<br />
...<br />
2002 72/464 61/489 38/224 2/12 0 5 14 0<br />
2003 73/520 54/236 46/314 1/21 0 2 3 0<br />
2004 77/487 58/244 49/347 4/22 0 1 2 0<br />
2005 75/541 68/256 43/356 4/21 0 4 9 0<br />
2006 73/471 55/205 32/232 2/5 0 7 10 0<br />
Tutkimustulokset kielteisiä. Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina välivuosina.<br />
1) Yksi pooli sisältää 10 kalan näytteet<br />
2) LRL = luonnonravintolammikko-ohjelma, sekä hautomot että lammikot<br />
VHS-tautia ei ole todettu VHS-tautivapausaluella<br />
lamme esiintyvästä virustyypistä, ja se muistuttaa<br />
eteläisen Itämeren luonnonkaloista<br />
tavattua viruskantaa. Merialueiden luonnonkalojen<br />
VHS-kantajuuden vuoksi tuoreen,<br />
pakastetun ja happokäsitellyn luonnonkalan<br />
käyttö viljeltyjen kalojen rehuna kiellettiin<br />
1.9.2005 lähtien maa- ja metsätalousministeriön<br />
asetuksella (MMMa157/2005). Merialueen<br />
luonnonkalan käyttöä syöttikalana<br />
sisävesialueilla kalastettaessa kehotetaan<br />
välttämään.<br />
Ahvenanmaan maakunnasta VHS-tautia ei<br />
ole saatu kitkettyä. Vuosien 2005-2006 aikana<br />
vastustustoimista huolimatta tautitapausten<br />
lukumäärät lisääntyivät, ja tapauksia<br />
todettiin myös saneeratuilla laitoksilla<br />
uuden kalaerän tuonnin jälkeen. Vuonna<br />
2005 Ahvenanmaalta VHS-tautia todettiin<br />
yhdeksällä laitoksella ja vuonna 2006 10<br />
laitoksella.<br />
VHS-taudin vastustamiseksi <strong>Evira</strong>ssa käynnistettiinkin<br />
keväällä 2006 3-vuotinen<br />
MMM:n rahoittama hanke, jonka päätavoitteena<br />
on löytää VHS-taudin hävittämisen<br />
kannalta merkityksellisimmät epidemiologiset<br />
tekijät ja kuvata näitä tekijöitä VHSpositiivisilla<br />
laitoksilla. Hankkeeseen liittyy<br />
useita erillisiä tutkimusaiheita ja -kohteita,<br />
kuten VHS- taudin lähteet, VHS-viruksen<br />
esiintyminen luonnonkaloissa ja simpukoissa<br />
ja VHS-viruksen säilyminen merivedessä<br />
ja pohjalietteessä sekä hylkeiden, lintujen