26.08.2013 Views

Lataa tulostettava versio, 3193 kt - Evira

Lataa tulostettava versio, 3193 kt - Evira

Lataa tulostettava versio, 3193 kt - Evira

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

38<br />

Eläintaudit Suomessa 2005-2006<br />

Aeromonas salmonicida subsp.salmonicidan<br />

resistenssiä on seurattu vuodesta 1986, jolloin<br />

tauti todettiin ensimmäisen kerran Suomessa.<br />

Nykyisin eristetyt kannat ovat useammassa<br />

tapauksessa resistenttejä ainakin<br />

yhdelle kaloilla käytetyistä kolmesta mikrobilääkkeestä<br />

(oksitetrasykliini ja sulfa-trimetopriimi,<br />

erityisluvallinen florfenikoli).<br />

Virusperäinen verenvuotoseptikemia<br />

(VHS, viral haemorrhagic septicaemia)<br />

Lähinnä lohikaloilla tautia aiheuttavaa VHSvirusta<br />

ei ole todettu koskaan Suomen sisävesialueelta.<br />

Suomen merialueelta sen<br />

sijaan VHS-virustautia on diagnosoitu 2000luvulla,<br />

ensimmäisen kerran keväällä 2000<br />

Ahvenanmaan ja Pyhtään kirjolohilaitoksilla.<br />

Eniten tautitapauksia todettiin vuonna<br />

2002 (Taulukko 23). Pyhtään rajoitusalueella<br />

ei ole todettu VHS-virusta kevään 2001<br />

jälkeen, eikä Uudenkaupungin-Pyhärannan-<br />

Rauman rajoitusalueella vuoden 2003 jälkeen.<br />

Vuonna 2006 Pyhtään ja Uudenkaupungin-Pyhärannan-Rauman<br />

rajoitusalueilla<br />

aloitettiin kahden vuoden näytteenotto-ohjelma,<br />

jonka tavoitteena on osoittaa taudin<br />

häviäminen näiltä alueilta. Mikäli nämä<br />

kahdesti vuodessa otettavat näytteet ovat<br />

puhtaat, voidaan näiden alueiden rajoitusalueet<br />

poistaa vuonna 2008.<br />

Keväällä 2004 VHS-virusta eristettiin myös<br />

Saaristomereltä kalastetuista silakoista. Virus<br />

poikkeaa geneettisesti kirjolohilaitoksil-<br />

Taulukko 23. Kalojen IHN-, IPN- ja VHS- sekä SVC-seurantatutkimukset vuosina 1998–2006.<br />

Vuosi<br />

Sisäve-<br />

silaitos/<br />

pooleja 1)<br />

IHN, IPN, VHS SVC<br />

Merilai-<br />

tos/poo- leja 1)<br />

LRL 2) /<br />

pooleja 1)<br />

Sisäve-<br />

silaitos/<br />

Kalanviljelylaitosten määrä,<br />

joista virus eristetty<br />

pooleja 1) IHN IPN VHS SVC<br />

1998 91/655 60/190 19/269 4/34 0 2 0 0<br />

...<br />

2002 72/464 61/489 38/224 2/12 0 5 14 0<br />

2003 73/520 54/236 46/314 1/21 0 2 3 0<br />

2004 77/487 58/244 49/347 4/22 0 1 2 0<br />

2005 75/541 68/256 43/356 4/21 0 4 9 0<br />

2006 73/471 55/205 32/232 2/5 0 7 10 0<br />

Tutkimustulokset kielteisiä. Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina välivuosina.<br />

1) Yksi pooli sisältää 10 kalan näytteet<br />

2) LRL = luonnonravintolammikko-ohjelma, sekä hautomot että lammikot<br />

VHS-tautia ei ole todettu VHS-tautivapausaluella<br />

lamme esiintyvästä virustyypistä, ja se muistuttaa<br />

eteläisen Itämeren luonnonkaloista<br />

tavattua viruskantaa. Merialueiden luonnonkalojen<br />

VHS-kantajuuden vuoksi tuoreen,<br />

pakastetun ja happokäsitellyn luonnonkalan<br />

käyttö viljeltyjen kalojen rehuna kiellettiin<br />

1.9.2005 lähtien maa- ja metsätalousministeriön<br />

asetuksella (MMMa157/2005). Merialueen<br />

luonnonkalan käyttöä syöttikalana<br />

sisävesialueilla kalastettaessa kehotetaan<br />

välttämään.<br />

Ahvenanmaan maakunnasta VHS-tautia ei<br />

ole saatu kitkettyä. Vuosien 2005-2006 aikana<br />

vastustustoimista huolimatta tautitapausten<br />

lukumäärät lisääntyivät, ja tapauksia<br />

todettiin myös saneeratuilla laitoksilla<br />

uuden kalaerän tuonnin jälkeen. Vuonna<br />

2005 Ahvenanmaalta VHS-tautia todettiin<br />

yhdeksällä laitoksella ja vuonna 2006 10<br />

laitoksella.<br />

VHS-taudin vastustamiseksi <strong>Evira</strong>ssa käynnistettiinkin<br />

keväällä 2006 3-vuotinen<br />

MMM:n rahoittama hanke, jonka päätavoitteena<br />

on löytää VHS-taudin hävittämisen<br />

kannalta merkityksellisimmät epidemiologiset<br />

tekijät ja kuvata näitä tekijöitä VHSpositiivisilla<br />

laitoksilla. Hankkeeseen liittyy<br />

useita erillisiä tutkimusaiheita ja -kohteita,<br />

kuten VHS- taudin lähteet, VHS-viruksen<br />

esiintyminen luonnonkaloissa ja simpukoissa<br />

ja VHS-viruksen säilyminen merivedessä<br />

ja pohjalietteessä sekä hylkeiden, lintujen

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!