Lehti 2/08 - Haapajärven-Reisjärven Reserviläiset
Lehti 2/08 - Haapajärven-Reisjärven Reserviläiset
Lehti 2/08 - Haapajärven-Reisjärven Reserviläiset
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />
11.7.18<strong>08</strong><br />
Savossa toimivan ryhmän välinen yhteys.<br />
Lintulahtea valtaamaan lähetettiin majuri<br />
Otto von Fieandt, joka sai määräyksensä<br />
Toholammilla. Parissa päivässä Fieandtin<br />
joukot etenivät Perhoon, jossa komennuskuntaan<br />
liittyi Kokkolasta tullut pataljoona<br />
Savon jääkäreitä ja toinen Savon jalkaväkeä<br />
ja kaksi kanuunaa. Tämän jälkeen Fieandtin<br />
joukkojen vahvuus oli 650 miestä.<br />
Fieandt poikkesi joukkoineen vielä Lintulahdessa,<br />
josta hänen täytyi kuitenkin<br />
kiireesti vetäytyä Perhon kirkolle saakka,<br />
koska venäläisen eversti B.I Vlastovin<br />
joukot olivat hajottaneet suomalaisen komennuskunnan<br />
3.7. käydyssä Lintulahden<br />
taistelussa. Möttöseen jäi etuvartioksi sata<br />
miestä.<br />
Von Fieandt ei pitänyt kirkon seutua sopivana<br />
puolustukseen vaan marssijoukkoineen<br />
5.7. Kokonsaarelle, joka on kolmisen<br />
kilometriä kirkolta pohjoiseen, yli vetelän,<br />
laajahkon Kokkonevan. Perhon kirkolle<br />
jätettiin niin ikään sata miestä vartioksi.<br />
Kokonsaarella odotellessaan von Fieandt<br />
sai lisäjoukkoja: pataljoonan Turun<br />
läänin jalkaväkeä ja toisen uusmaalaisia<br />
sekä kaksi kanuunaa. Myös vihollinen<br />
oli vahvistanut joukkojaan ja Viantti tiesi<br />
odottaa kovaa taistelua.<br />
Heinäkuun 9. päivänä 18<strong>08</strong> venäläiset<br />
saapuivat Möttöseen, karkottivat Viantin<br />
etuvartion ja korjasivat tämän polttaman<br />
sillan.<br />
Von Fieandtin mukana olleen talonpojan<br />
Juho Erkinpoika Koivukosken tiedusteluretki<br />
venäläisten leirin lähistölle toi<br />
ikäviä uutisia. Vihollisella oli lähes kolminkertainen<br />
ylivoima: venäläisiä komentavalla<br />
kenraalimajuri I. F. Jankovitsilla oli<br />
3100 miestä, kun von Fieandtin joukkojen<br />
vahvuus oli vain 1100 miestä.<br />
Varsinainen Kokkonevan taistelu käytiin<br />
11.7. Seitsemän aikaa aamulla venäläiset<br />
veivät jo kanuunansa asemiin Huhtakankaaseen<br />
Kokkonevan itälaitaan – Paikkaa<br />
on siitä lähtien kutsuttu Patterinsaareksi<br />
– ja alkoivat levittää ketjujaan sekä<br />
metsän että joen puolelle.<br />
Viantti tähyili vihollista piippu suussaan<br />
Kokonsaarella olevalta suurelta kiveltä,<br />
jota on noista ajoista lähtien kutsuttu Viantin<br />
kiveksi. Pian alkoivat Jankovitsin kanuunat<br />
jylistä, mutta vihollisen eteneminen<br />
oli aukealla vetelällä suolla vaikeaa<br />
suomalaisten kovassa tulituksessa. Von<br />
Fieandtin kanuunat vastasivat tulitukseen<br />
ja henkiin jääneiden vihollisjoukkojen oli<br />
peräännyttävä takaisin metsän suojaan.<br />
Myös joenpuoleisella linjalla taisteltiin<br />
kovasti. Koivukosken Juhon kertoman<br />
mukaan jopa pistinetäisyydeltä, mutta<br />
tästä ei ole mainintaa Fieandtin taistelukertomuksessa.<br />
Suomalaiset saivat tälläkin<br />
puolella vihollisen karkotettua takaisin<br />
paljaaksi hakatuille suosaarekkeille.<br />
Pienellä nimettömällä suosaarella kaatui<br />
viitasaarelaissyntyinen Rautalammin<br />
komppanian varusmestari, vänrikki (luutnantti<br />
joissakin lähteissä) Bror Schöneman,<br />
urhea soturi, joka oli Lintulahdesta<br />
metsiä pitkin palatessaan tuonut miehineen<br />
kolmetoista vankia. Perimätiedon<br />
mukaan hän sai luodin rintaansa tähystäessään<br />
koivuun nojaten. Hänet haudattiin<br />
kaatumispaikalleen ja sen merkiksi pystytettiin<br />
paikalle puuristi, josta nimetön<br />
saari sai Ristisaaren nimen. Myöhemmin,<br />
Schönemanin syntymän satavuotispäivänä<br />
vuonna 1881 paikalle pystytettiin rautaristi.<br />
Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/20<strong>08</strong> — 13<br />
Pakko perääntyä<br />
Tykkien jyminä oli valtava ja ruudinsavu<br />
leijaili koko Kokkonevan yllä taistelun<br />
melskeessä. Aikalaisten kertoman mukaan<br />
ikkunat tärisivät aina 10 kilometrin päässä<br />
Pirttikoskella asti. Iltapäivällä taistelu<br />
hieman laantui. Von Fieandt havaitsi, että<br />
vihollinen aikoi pyrkiä metsiä pitkin suomalaisten<br />
selkäpuolelle, ja totesi, etteivät<br />
hänen joukkonsa pystyisi torjumaan tuota<br />
saartoyritystä, koska ampumavaratkin olivat<br />
vähissä. Viantin sanotaan ärähtäneen<br />
Koivukosken Juholle: ”Nyt, Jussi, korjaa<br />
luusi hiiteen – me peräännymme – ampumavarat<br />
lopussa!” Niinpä hän kokosi<br />
joukkonsa tielle ja lähti yhtä menoa marssien<br />
Ukskoskelle asti. Tunnin tauon aikana<br />
annettiin haavoittuneita kuljettaville hevosille<br />
etumatkaa. Vihollisen jo puuskuttaessa<br />
niskaan Viantin joukot lähtivät taas<br />
liikkeelle ja marssivat aina Sillanpäähän<br />
saakka.<br />
Suomalaiset joutuivat siis jättämään<br />
asemansa Kokkonevan taistelussa ja kärsivät<br />
tappion. Viantin kannalta se oli kuitenkin<br />
hänen tappioistaan lievin, sillä hänen<br />
ryhmänsä pysyi täällä koossa. Von Fieandt<br />
menetti taistelussa 153 miestä – näistä 25<br />
kaatuneina, mutta venäläisten tappiot olivat<br />
heidän oman ilmoituksensa mukaan<br />
kaksi kertaa suuremmat: runsaat 300 miestä<br />
kaatuneina ja haavoittuneina. Perholaiset<br />
talonpojat katselivat järkyttyneinä taistelun<br />
jälkiä. Hiljaisina he ryhtyivät hautaamaan<br />
vainajia.<br />
Meidän aikoihimme säilynyt merkitty<br />
hautapaikka on tuon taistelun muistomerkki:<br />
Schömanin hauta läheisessä Ristisaaressa.<br />
Itse majuri von Fieandt saattoi olla<br />
taistelun lopputulokseen melko tyytyväinen,<br />
sillä hänen valitsemansa asema oli ollut<br />
edullinen ja suomalaiset soturit olivat<br />
osoittaneet suurta sitkeyttä, vaikka Lintulahden<br />
masentavasta tappiosta oli kulunut<br />
vasta viikko.<br />
Koko sodankäynnin kannalta Viantin<br />
tappioilla ei ollut suurta merkitystä, sillä<br />
juuri samana päivänä, kun Kokkonevalla<br />
taisteltiin, Suomen armeijan pääjoukot<br />
etenivät Uudestakaarlepyystä Etelä-Pohjanmaalle<br />
ja löivät heinäkuun 14. päivänä<br />
venäläisten pääarmeijan Lapuan taistelussa.<br />
Viantin joukkoja nähtiin Perhossa ja<br />
Kokkonevalla asemissa ja ohi kulkemassa<br />
uudestaankin, sillä mm. elokuisen Karstulan<br />
taistelun jälkeen joukot perääntyivät<br />
taas Tunkkarille asti ja Kaustisen Lövbackallakin<br />
Viantin joukkoja oleskeli.<br />
Outi Leväniemi<br />
Kirjoittaja on rehtori–<br />
opetustoimenjohtaja,<br />
Perhon kotiseutuyhdistyksen<br />
entinen pj., nyk. varapj.<br />
Lähteet:<br />
Paulaharju, Samuli:<br />
Suomenselän vieriltä<br />
Runeberg, J.L.:<br />
Vänrikki Stoolin tarinat.<br />
Kuvitetun laitoksen tietoliitteet<br />
Virrankoski, Pentti: Kokkolan pitäjän yläosan<br />
historia<br />
Puhe Kokkonevan taistelun 190- vuotismuistojuhlassa<br />
9.7.1998 Kokkonevan<br />
koululla. Tilaisuudessa esiintyi myös Pohjanmaan<br />
rykmentin henkivartio-osasto<br />
Oravaisista entisaikaisine pukuineen ja<br />
taistelunäytöksineen. Teksti julkaistu Perhon<br />
kotiseutuyhdistyksen lukemistossa<br />
Tokko Perhua tunnet? (1999).<br />
• Museossa kerrotaan jääkäriliikkeen syntyvaiheista, toiminnasta<br />
ja sen merkityksestä maamme itsenäisyydelle.<br />
• Jääkärien tarina kertoo lähes 2000 nuorukaisesta, jotka lähtivät<br />
Saksaan oppimaan sotataitoja tavoitteenaan itsenäinen isänmaa.<br />
• Perusnäyttelyn lisäksi museossa on viimeisen jääkärin, kenraali<br />
Väinö Valveen huone sekä vaihtuvia erikoisnäyttelyitä,<br />
• Museossa on huomattava kokoelma jääkärien sukulaisten<br />
lahjoittamaa materiaalia.<br />
• Museokaupassa kiinnostavaa ostettavaa.<br />
Avoinna 16.8. - 14.6. ma-pe klo 10.00 - 15.00<br />
15.6. - 15.8. joka päivä klo 11.00 - 18.00<br />
muina aikoina sopimuksen mukaan.<br />
Pääsymaksu 2 euroa<br />
Osoite<br />
Puhelin<br />
Email<br />
www-sivusto<br />
Kirjauutuus: Niittokoneasiamiehistä jääkäreiksi.<br />
Esitelmiä jääkäriseminaareista 1998-2007.<br />
Kirjan hinta 15 euroa.<br />
Lähetettäessä kirjan hintaan lisätään postikulut.<br />
Jääkärintie 80 (kunnanvirasto)<br />
62420 KORTESJÄRVI<br />
Puh. (06) 2412 4228, (06) 2412 400<br />
hanna.rieck@kortesjarvi.fi<br />
www.jarviseudunmuseoverkko.fi<br />
Teemana näyttely: Tie Vapauteen<br />
Utställning: Vägen till Frihet<br />
Kyrkoesplanaden 22<br />
Källarvåningen –<br />
Kirkkopuistikko 22<br />
Kellarikerros<br />
Öppet/avoinna<br />
Ma–to/Må–to<br />
kl./klo 12:00 – 16:00
Change language