Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
POHJOLA-NORDEN<br />
-LEHTI / TIDNINGEN 2/<strong>2009</strong><br />
+<br />
Matkalla<br />
<strong>Pohjola</strong>ssa<br />
Christiania<br />
Utopia normaliseras<br />
Meri ja taide<br />
kohtaavat Bergenissä<br />
Kesän<br />
menovinkit<br />
Österlen ja maaginen valo
Blue1 Credits<br />
UUSI<br />
Ja menokin<br />
on yrityksellesi<br />
pelkkää tuloa.<br />
Blue1 Credits – uusi tapa lentää edullisemmin<br />
- Blue1 Credits on yrityksille räätälöity ohjelma, jossa<br />
jokainen lento tuo rahanarvoisia Credittejä<br />
- kertyneitä Credittejä voi käyttää lentomatkoihin<br />
- liittyminen on maksutonta ja se käy helposti netissä<br />
- ohjelmaan kuuluminen ei edellytä minimiostoja<br />
- lentojen varaus netin tai matkatoimiston kautta<br />
- Creditti-tilanteen seuranta kätevästi netissä<br />
Blue1 Credits -ohjelma on tarkoitettu pk-yrityksille, joiden matkustusbudjetti<br />
Blue1:n lennoille on alle 50 000 €. Mikäli yrityksesi matkustusmatkustusbudjetti on suurempi, ota yhteys Blue1 yritysmyyntiin.<br />
Liity helposti!<br />
www.blue1.fi /credits
Tämä autoilija voi isonakin<br />
tankata kärrynsä töpselistä.<br />
Olemme mukana kehittämässä verkkovirralla ladattavien sähköautojen<br />
käyttöönottoa ja lataamiseen tarvittavaa infrastruktuuria. Sähköautoilu<br />
on ekologisempi vaihtoehto. Sähköä voidaan tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä,<br />
ja tuotannossa voidaan hyödyntää uusiutuvia energialähteitä.<br />
Tämä on meidän tapamme hillitä ilmastonmuutosta ja ajaa tulevaisuuden<br />
autoilijoiden asiaa. Uuden sukupolven energiaa. fortum.
PÄÄKIRJOITUS LEDARE<br />
Historia kunniaan<br />
&<br />
Suomen sodan merkkivuoden vietto on jo tässä vaiheessa<br />
tuonut esille monia unohdettuja seikkoja Suomen historiasta<br />
ja lisännyt merkittävästi yleistä tietoa maamme<br />
taustoista ja kehityksestä. Julkaistujen kirjojen määrä on<br />
huomionarvoinen ja sopii toivoa, että kirjat ja julkaisut<br />
kuluvat suomalaisten käsissä. (Moni niistä on ollut<br />
ja on saatavissa <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in kirjakerhon ”Kirjakapan”<br />
kautta.) Nordisteja jotkut seikat jäävät kuitenkin<br />
vaivaamaan.<br />
Sopii esimerkiksi kysyä, miten moni suomalainen yhä<br />
elää siinä uskossa, että Suomi on ollut Ruotsin alusmaa<br />
ennen siirtymistään Venäjän alusmaaksi. Näinhän ei ollut,<br />
vaan se alue, josta sittemmin tuli Suomi, oli integroitunut<br />
osa entistä Ruotsin valtakuntaa samoin oikeuksin<br />
kuin valtakunnan muilla osilla.<br />
Kun Venäjän tsaari Porvoon maapäivillä (tai valtiopäivillä,<br />
kuten on ollut tapana virheellisesti sanoa) nosti<br />
Suomen kansakuntien joukkoon, se tapahtui vanhoja<br />
Historien till heders<br />
Firandet av märkesåret efter det Finska kriget har redan i<br />
detta skede fört fram många glömda saker i Finlands historia<br />
och på ett märkbart sätt ökat den allmänna kunskapen<br />
om vårt lands bakgrund och utveckling. Antalet publicerade<br />
böcker är värt uppmärksamhet och det är skäl<br />
att hoppas att böckerna och publikationerna slits i finländarnas<br />
händer. (Många av dem har stått och står att<br />
få via <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s bokklubb ”Bokkappen”.) Vissa<br />
saker är dock störande för nordister.<br />
Man kan till exempel fråga sig hur många finländare<br />
som fortsättningsvis lever i tron att Finland har varit ett<br />
svenskt lydland innan det blev ett ryskt lydland. Så var<br />
ju inte fallet utan det område som sedermera blev Finland<br />
var en integrerad del av det forna svenska riket med<br />
samma rättigheter som rikets övriga delar.<br />
När Rysslands tsar vid Borgå lantdag (ofta på finska<br />
felaktigt kallad riksdag) höjde upp Finland bland nationernas<br />
skara skedde det med högaktning av de gamla la-<br />
Larserik Häggman<br />
Päätoimittaja / Chefredaktör s<br />
Ruotsin aikaisia lakeja kunnioittaen. Ja juuri niiden, eli<br />
vanhojen yhteisten (Ruotsin) lakien puolesta suomalaiset<br />
taistelivat niin sanottujen sortokausien aikana.<br />
Miten moni suomalainen ei vieläkään ole tiedostanut,<br />
että koko yhteiskuntajärjestelmämme perusta ja lainsäädäntö<br />
hyvin vahvasti nojaa vanhaan yhteisen valtakunnan<br />
aikaan?<br />
Juuri tämä tosiasia ja kasvanut arvopohja tekee Suomesta<br />
Pohjoismaan eli osan <strong>Pohjola</strong>a ja suomalaisista<br />
pohjoismaalaisia, ei pelkästään maamme maantieteellinen<br />
sijainti tai se tosiasia, että osa suomalaisista puhuu<br />
ruotsia äidinkielenään.<br />
On syytä toivoa, että merkkivuosi auttaa näiden tosiasioiden<br />
tiedostamisessa ja johtaa siihen, että suomalaiset<br />
lukiolaiset tulevaisuudessa lukisivat maamme historiasta<br />
myös ennen vuosia 1808–1809 myös muuta kuin vapaaehtoisen<br />
lisäkurssin muodossa. Sen suuntainen päätös<br />
olisi hyvä tapa huomioida merkkivuotta.<br />
garna från svenska tiden. Och just för dessa gamla gemensamma<br />
(svenska) lagar kämpade finländarna under<br />
de så kallade förtrycksperioderna.<br />
Hur många finländare har fortfarande inte gjort det<br />
klart för sig att hela vårt samhällssystem och lagstiftning<br />
mycket kraftigt bygger på tiden för det gamla gemensamma<br />
riket.<br />
Just detta faktum och den framvuxna värdegrunden<br />
gör Finland till ett nordiskt land dvs en del av <strong>Norden</strong> och<br />
finländarna till nordbor, inte endast vårt lands geografiska<br />
placering eller det faktum att en del av finländarna<br />
talar svenska som sitt modersmål.<br />
Det är skäl att hoppas att märkesåret kunde hjälpa till<br />
att förbättra insikten om dessa fakta och leda till att finländska<br />
gymnasister i framtiden skulle läsa om vårt lands<br />
historia också före åren 1808-1809 även annat än i form<br />
av en frivillig tilläggskurs. Ett beslut i den riktningen skulle<br />
vara ett bra sätt att uppmärksamma märkesåret.<br />
N N E H å L L<br />
I s ä L L y s I
4<br />
6<br />
10<br />
13<br />
14<br />
19<br />
21<br />
23<br />
24<br />
AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT<br />
IssN 1456-7644<br />
Päätoimittaja /<br />
Chefredaktör<br />
Pääkirjoitus / Ledare<br />
Larserik Häggman<br />
s.28<br />
Ajankohtaista / Aktuellt<br />
Toimitussihteeri /<br />
Redaktionssekreterare<br />
Kaarina Airas<br />
Teemakolumni / Temakolumn:<br />
lehti@pohjola-norden.fi<br />
Vuoden 1808-1809 vaikutus matkailuun/<br />
1808-1809 års inverkan på turismen<br />
Osoite / Adress<br />
sibeliuksenkatu /<br />
sibeliusgatan 9 A<br />
Täällä / Här är Stockholm<br />
00250 Helsinki / Helsingfors<br />
<strong>Pohjola</strong> matkailun silmin<br />
puh. / tfn 09 - 4542 080<br />
faksi / fax 09 - 4542 0820<br />
Täällä / Här är Oslo<br />
pohjola-norden@unionimedia.fi<br />
www.pohjola-norden.fi<br />
Täällä / Här är Reykjavik<br />
H2POHJOLA-NORDEN<br />
Ilmoitusmyynti /<br />
Täällä / Här är Köpenhamn<br />
Annonsförsäljning<br />
Kjell skoglund<br />
s.14<br />
puh. / tfn 09 - 4542 0821<br />
Fristaden Christiania: Utopia normaliseras<br />
faksi / fax 09 - 4542 0820<br />
kjell.skoglund@pohjola-norden.fi<br />
Nordhumla<br />
28 Österlen – taiteilijoiden paratiisi<br />
Ulkoasu ja taitto /<br />
Layout och ombrytning<br />
Maarit Kattilakoski<br />
Unionimedia<br />
30 Österlen – Sveriges Provence<br />
maarit.kattilakoski@unionimedia.fi<br />
36 Bergen, meren ja taiteen kaupunki<br />
40 Tulossa / På kommande<br />
48 Poimintoja verkkopuodista / Axplock ur nätboden<br />
50 Pohjoismainen Kirjakappa / Nordisk Bokkappe<br />
s.24<br />
s.36<br />
Paino / Tryckeri<br />
Auranen Oy <strong>2009</strong><br />
Painos / Upplaga<br />
13 000 kpl/st<br />
Ilmestymisajat /<br />
Utgivningsdagar <strong>2009</strong><br />
1/09<br />
DL 26.1.,<br />
ilmestyy / utkommer 23.2<br />
2/09<br />
DL 20.4.,<br />
ilmestyy / utkommer 18.5<br />
3/09<br />
DL 17.8.,<br />
ilmestyy / utkommer 14.9<br />
4/09<br />
DL 2.11.,<br />
ilmestyy / utkommer 30.11<br />
Hinta 20 e / vuosikerta<br />
Priset 20 e / årgång<br />
Kansikuva / Omslagsbild<br />
L-G Nilsson/skylight
AJANKOHTAISTA &<br />
AKTUELLT<br />
Kuvataideleiri Ahvenanmaalla <strong>2009</strong><br />
Finland - Land of Romance<br />
Come to Finland – Julisteita & Matkoja / Afficher<br />
& Resor 1851-1965 (Edita Publishing<br />
2007) paljastaa kotimaamme hilpeän, houkuttelevan,<br />
valoisan, iloisen ja eksoottisen<br />
puolen. Suomea on markkinoitu vuosien<br />
varrella esimerkiksi sloganein ”Land of Romance”<br />
ja ”Off the Beaten Track”.<br />
Magnus Londenin, Joakim Enegrenin ja<br />
Ant Simonsin toteuttama viehättävä julkaisu<br />
sisältää yli 250 nostalgista matkailujulistetta<br />
ja esitettä 110 vuoden ajalta. Mukana on jopa<br />
Akseli Gallen-Kallelan ja Hugo Simbergin<br />
teoksia, mutta myös tuntemattomampien<br />
tekijöiden töitä. Julisteita metsästettiin<br />
kirjaa varten ympäri maailman ja niitä löytyi<br />
muun muassa Washingtonin National Library<br />
of Congressista.<br />
Kirjasta on julkaistu jo viisi kieliversiota<br />
13–15-vuotiaille suomalaisille ja ruotsalaisille<br />
nuorille 14.–18.6.<strong>2009</strong>.<br />
Piirtämistä, maalaamista, rakentamista eri materiaaleilla ja tekniikoilla<br />
ulkona sekä sisällä. Opetuskielenä on sekä<br />
ruotsi että suomi. Majoitus- ja työskentelypaikkana<br />
on Posti- ja tullitalo, osoite<br />
22270 Eckerö. www.visitaland.com/<br />
post&tullhus.<br />
Kustannukset: Osallistumismaksu<br />
300 euroa sisältää matkat, majoituksen,<br />
täysihoidon, materiaalit ja retket.<br />
Ilmoittautuminen 25.5.<strong>2009</strong> mennessä.<br />
Lisätiedot ja ilmoittautumiset:<br />
Martin Paulig, p. 09 454 20 816, martin.<br />
paulig@pohjola-norden.fi<br />
Bildkonstläger på åland <strong>2009</strong><br />
För 13–15-åriga ungdomar från Finland och Sverige 14–18.6.<strong>2009</strong><br />
Deltagarna ritar, målar, bygger med olika material och tekniker både utom- och inomhus. Undervisningsspråk<br />
är både finska och svenska.<br />
Lägret ordnas på Post- och tullhuset, adress 22270 Eckerö. www.visitaland.com/post&tullhus<br />
Kostnader: Deltagaravgiften 300 euro inkluderar resor, kost och logi, material och exkursioner.<br />
Anmälan senast 25.5.<strong>2009</strong>. Tilläggsinformation och anmälan: Martin Paulig, tfn 09 454 20 816,<br />
martin.paulig@pohjola-norden.fi<br />
(joista yksi on kaksikielinen, suomi/ruotsi).<br />
Projektin myötä on avattu myös netissä toimiva<br />
julistekauppa, josta voi tilata uusintapainoksia<br />
Come to Finland -kirjan julisteista.<br />
Nostalgisten sisustusjulisteiden lisäksi tarjolla<br />
on postikortteja.<br />
Kirjat, julisteet ja kortit sekä lisätietoa tekijöistä<br />
ja julkaisun syntyvaiheista löytyy osoitteesta<br />
www.cometofinland.fi. Siellä esitellään<br />
myös joka viikko yksi kirjan julisteista taiteilijoineen<br />
ja taustatietoineen.<br />
Hanasaaren kulttuurikeskus on tilannut<br />
syksyksi kirjaan liittyvän julistenäyttelyn, joka<br />
tulee kiertämään myös ympäri Suomea.<br />
Teemana näyttelyssä on Suomen ja Ruotsin<br />
tiivis suhde matkailussa.<br />
Teksti: Maria Markus
AJANKOHTAISTA<br />
Teatteri innosti<br />
kielten opiskeluun<br />
& AKTUELLT<br />
– ”Näytelmä oli erittäin hauska. Otetaan votkaa -kohta oli kaikkein paras.”<br />
– ”Kiva kuulla välillä tuollaistakin. Kielikylpy ja opetuskin ihan kätevät.”<br />
– ”Hauska, osui suoraan nappiin. Katsottiin kielten opiskelua monesta näkökulmasta.<br />
Hyvin näytelty.”<br />
– ”Saa minut ehkä lukemaan enemmän ruotsia. Persoonalliset hahmot ja nopeat<br />
vaihdot. Suomen vanhemmat -kohta oli hyvä!”<br />
– ” Äärimmäisen hauska, repesin monesti! Hauskaa miten ruotsin opettajan kuvaus<br />
sopi opettajaamme.”<br />
– ”Näytelmä oli hyvä, vaikka ei aina kaikkea ruotsia ymmärtänytkään! ”<br />
Näin kommentoivat Sodankylän lukion opiskelijat Teatteri Taiminen vuosien<br />
1808-1809 tapahtumia käsittelevää Piece of Cake -teatteriesitystä. Näytelmässä kuvattiin<br />
Suomen sodan tapahtumia ja henkilöitä sekä sodan seurauksia siitä näkökulmasta,<br />
miten historia on vaikuttanut nykypäivään ja 2000-luvun suomalaisiin.<br />
Ruotsin ohella näytelmässä puhuttiin suomea ja Bad English, kuten näyttelijät itse<br />
sanovat. Mukaan mahtui myös muutama ranskan- ja venäjänkielinen repliikki.<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> ja Svenska nu kierrättivät Teatteri Taiminen Piece of Cake -näytelmää<br />
helmi-maaliskuussa 11 paikkakunnalla. Maanantaina 23.2. teatteri aloitti Pohjois-Suomen<br />
kiertueen Kuusamossa. Viikon aikana esityksiin osallistui 1264 koululaista.<br />
Kittilän yläasteen ja lukion oppilaille näytelmän sanoma kiteytyi vuorosanoihin<br />
”yksi kieli, tyhmä mieli”.<br />
Seuraavalla viikolla teatterin matka jatkui kohti etelää Pohjanmaan, Keski-Suomen<br />
ja Etelä-Savon kautta. Jyväskyläläisessä Viitaniemen yläkoulussa yleisönä oli 150 yhdeksäsluokkalaista<br />
ja Cygnaeus-lukiossa koulun 220 innostunutta oppilasta.<br />
Lukiolaiset yhdistivät näytelmän alkutilanteen Suomen sotaan ja Suomen asemaan<br />
Ruotsin ja Venäjän yhteydessä. Hauskoja vuorosanoja oli jäänyt myös heidän<br />
mieliinsä. Yleisön reaktioista päätellen näytelmää pidettiin hauskana, vaikka välil-<br />
lä ymmärtäminen tuottikin tuskaa. Homma ei siis ollut aivan ”piece<br />
of cake”.<br />
Teksti: Tiina Hestad<br />
Kuva: Paula Takala<br />
Oppilaiden kommentteja keräsivät opettajat Outi Alajärvi<br />
Sodankylästä sekä Paula Takala Kittilästä.<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in<br />
jäsenetuja myös Islannista<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in jäsenkortti ei oikeuta jäsenetuihin ainoastaan<br />
Suomessa, vaan myös muissa Pohjoismaissa.<br />
Jäsenetuja myöntäviä kauppoja, hotelleja, ravintoloita ja<br />
kahviloita on erityisen paljon Islannissa, jossa kansallinen<br />
<strong>Norden</strong>-yhdistys, Norræna félagið, on lanseerannut<br />
kokonaan uuden konseptin sekä turistien että <strong>Norden</strong>yhdistysten<br />
jäsenten iloksi.<br />
Yhdistys myy muutaman kuukauden kerrallaan voimassa<br />
olevaa <strong>Norden</strong> Voyager Card -etukorttia kaikille<br />
maahan saapuville matkailijoille alimmillaan 12 euron<br />
hintaan, mutta kaikkien <strong>Norden</strong>-yhdistysten jäsenet<br />
myös muista Pohjoismaista saavat samat edut omalla<br />
jäsenkortillaan. Voit tutustua etuihin osoitteessa<br />
www.nordenvoyager.com.<br />
Teatteri<br />
Taimine<br />
Medlemsförmåner<br />
även på Island<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s medlemskort berättigar till medlemsförmåner<br />
inte bara i Finland utan även i andra<br />
nordiska länder. På Island finns det extra många affärer,<br />
hotell, restauranger och kaféer som beviljar medlemsrabatter.<br />
Föreningen <strong>Norden</strong> på Island, Norræna<br />
félagið, har till både <strong>Norden</strong> medlemmarnas och turisternas<br />
stora glädje lanserat ett helt nytt koncept.<br />
Föreningen saluför ett s.k. <strong>Norden</strong> Voyager Card -<br />
förmånskort till alla turister på Island. Kortets lägsta<br />
pris är 12 euro, men alla <strong>Norden</strong>medlemmar från det<br />
övriga <strong>Norden</strong> beviljas samma förmåner mot uppvisande<br />
av sitt medlemskort. Läs mer om förmånerna<br />
på www.nordenvoyager.com.
AJANKOHTAISTA & AKTUELLT<br />
Nuoret kilpailemaan ilmastoelokuvista<br />
<strong>Pohjola</strong> Elokuvissa -projekti järjestää nuorille suunnatun ilmastoelokuvakilpailun. Kilpailu<br />
on suunnattu 15–19-vuotiaille pohjoismaalaisille, joilla on mahdollisuus tehdä oma, ilmastonmuutosta<br />
käsittelevä lyhytelokuva.<br />
Hankkeen tarkoituksena on lisätä nuorten tietoutta ilmastoasioista <strong>Pohjola</strong>ssa sekä kasvattaa<br />
kielitaitoa ja yhteenkuuluvuutta.<br />
Lyhytelokuvan kesto voi olla enintään 10 minuuttia, ja se voi olla kokonaan kuvitteellinen,<br />
dokumentti tai niitä molempia.<br />
Jokaisesta maasta valitaan voittajaelokuva, joista tehdään <strong>Pohjola</strong> Elokuvissa 2010 -dvdtallenne.<br />
Nämä elokuvat julkistetaan palkintogaalassa Kööpenhaminassa pohjoismaisten ilmastopäivien<br />
aikana 11. marraskuuta. Filmit näytetään myös YK:n kansainvälisessä ilmastoseminaarissa<br />
Kööpenhaminassa joulukuussa. Nuorille annetaan myös mahdollisuus valita<br />
suosikkinsa elokuvien joukosta.<br />
Vuoden 2010 teemakilpailu lanseerataan tämän kevään aikana, ja elokuvan teolle on aikaa<br />
lokakuun alkupuolelle saakka. Lisää tietoa: www.nordenibio.org<br />
Ungdomen tävlar med klimatfilmer<br />
Projektet <strong>Norden</strong> i Bio arrangerar en klimatfilmstävling för ungdom. Målgruppen är 15–<br />
19-åriga nordiska ungdomar som har möjlighet att göra en egen kortfilm om klimatförändringen.<br />
Avsikten är att öka ungdomens kännedomen om klimatfrågor i <strong>Norden</strong> samt stärka deras<br />
språkkunskaper och samhörighetskänsla. Målet är att låta ungdomen själv föra fram sina<br />
åsikter om klimatfrågor, föra fram deras syn på temat och öka det nordiska samarbetet.<br />
Kortfilmerna får vara högst 10 minuter långa och de kan vara rena fantasialster, dokumentärer<br />
eller både och.<br />
I varje land utses en vinnande film och dessa sammanställs till en <strong>Norden</strong> i Bio 2010-dvd.<br />
Dessa filmer får sin premiär i samband med en prisgala i Köpenhamn under de nordiska<br />
klimatdagarna den 11 november. Filmerna visas också under FN: s internationella klimatseminarium<br />
i Köpenhamn i december. Ungdomen ges också en möjlighet att utse sin favorit<br />
bland dessa filmer.<br />
2010 års tematävling lanseras under våren och tävlingen pågår till början av oktober.<br />
Mer information på www.nordenibio.org<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in<br />
uudet verkkosivut avattu<br />
Kuinka korkea on Grönlannin korkein vuori? Mikä on Norjan luetuin päivälehti? Entä kuinka<br />
pitkä on Juutinrauman silta? Vastaus on: www.pohjola-norden.fi.<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> on uudistanut verkkosivunsa täydellisesti. Uusilla sivuilla on paitsi tuttua<br />
tietoa <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in eri toiminnoista, myös runsaasti uutta informaatiota Pohjoismaista,<br />
pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä pohjoismaisesta liikkuvuudesta.<br />
Sivuilta löytyy tietoa <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in organisaatiosta, piireistä ja paikallisyhdistyksistä<br />
sekä valtakunnallinen tapahtumakalenteri. Uutta ovat myös Pohjoismaa-aiheinen tietovisa<br />
sekä keskustelupalsta. <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in tiedottaja Kaarina Airas kertoo verkkosivuista<br />
seuraavaa:<br />
– Sivuston suunnittelussa lähdettiin liikkeelle kokonaan uudesta näkökulmasta. Vanhat<br />
sivut sisälsivät tietoa lähinnä <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in omasta organisaatiosta ja hankkeista, mutta<br />
uusia sivuja pyrittiin tarkastelemaan sivuilla vierailijoiden näkökulmasta, eli mitä kävijä voi<br />
kuvitella löytävänsä <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in verkkosivuilta.<br />
Uudet sivut ovat tietyssä mielessä “Portti <strong>Pohjola</strong>an”, portaali kaikille, jotka etsivät tietoa<br />
pohjoismaisesta yhteistyöstä, Pohjoismaista tai vaikkapa eri mahdollisuuksista lähteä toiseen<br />
Pohjoismaahan. Sivuilla on aineistoa kouluille ja opettajille sekä esimerkiksi kouluesitelmää<br />
jostain Pohjoismaasta tekeville.<br />
Sivuihin voi käydä tutustumassa osoitteessa www.pohjola-norden.fi. Ruotsinkielisille sivuille<br />
pääsee suoraan osoitteessa www.pohjola-norden.fi/se.<br />
www.pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi<br />
<strong>Pohjola</strong>-<br />
<strong>Norden</strong>s<br />
nya nätsidor<br />
har öppnats<br />
Hur högt är Grönlands högsta<br />
berg? Vilken är den mest<br />
lästa dagstidningen i Norge?<br />
Hur lång är Öresundsbron?<br />
Svaret är: www.pohjolanorden.fi.<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />
har fullständigt förnyat sina<br />
nätsidor. På de nya sidorna<br />
finns förutom bekanta fakta<br />
om <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s olika<br />
aktiviteter även mycket<br />
ny information om <strong>Norden</strong>,<br />
nordiskt samarbete och mobilitet<br />
inom <strong>Norden</strong>.<br />
På sidorna finns fakta om<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s organisation,<br />
distrikt och lokalföreningar<br />
samt en riksomfattande<br />
händelsekalender. Nytt är<br />
en nordisk frågesport och<br />
diskussionsspalt. <strong>Pohjola</strong>-<br />
<strong>Norden</strong>s informatör Kaarina<br />
Airas berättar följande<br />
om nätsidorna:<br />
– Nätsidorna har planerats<br />
utgående ur en helt ny<br />
synvinkel. De gamla sidorna<br />
innehöll närmast fakta<br />
om <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s organisation<br />
och olika aktiviteter,<br />
men de nya sidorna utgår<br />
från besökaren, och vad<br />
en besökare kan tänkas förvänta<br />
sig att hitta på nätsidorna.<br />
De nya sidorna bildar på<br />
sitt sätt “en port till <strong>Norden</strong>”,<br />
en portal för alla som söker<br />
uppgifter om nordiskt samarbete,<br />
de nordiska länderna<br />
eller möjligheter att resa<br />
till ett annat nordiskt land.<br />
På nätsidorna finns fakta för<br />
skolor och lärare eller elever<br />
som t.ex. skall skriva en<br />
uppsats om något nordiskt<br />
land.<br />
De nya nätsidorna finns<br />
på www.pohjola-norden.fi.<br />
De svenskspråkiga sidorna<br />
finns direkt på<br />
www.pohjola-norden.fi/se.<br />
www.pohjola-norden.fi/se www.pohjola-norden.fi/se www.pohjola-norden.fi/se
seminaarisarja<br />
virkamiehille<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in ja Haloo <strong>Pohjola</strong>n järjestämä<br />
virkamiehille suunnattu seminaarisarja<br />
”Pohjoismaiset sopimukset käytännössä”<br />
käynnistyi maaliskuussa.<br />
Seminaarisarjan tavoitteena on tiedottaa<br />
pohjoismaisista sopimuksista ja niiden suhteesta<br />
EU-lainsäädäntöön sekä käsitellä sopimusten<br />
soveltamista käytännön työssä. Seminaarit<br />
kokoavat yhteen virkamiehiä kuulemaan<br />
pohjoismaisen kentän tapahtumista<br />
ja keskustelemaan työssä kohdatuista epäselvyyksistä,<br />
ongelmista ja hyvistä toimintatavoista.<br />
Ensimmäinen kolmesta sisällöllisesti samanlaisesta<br />
seminaarista järjestettiin 24.3.<br />
Tampereella. Seminaariin osallistui virkailijoita<br />
Kelan, verohallinnon, maistraattien sekä<br />
työ- ja elinkeinotoimistojen toimipisteistä.<br />
Pohjoismaiset sopimukset käytännössä -<br />
seminaarisarja jatkuu 26.5. Rovaniemellä ja<br />
syksyllä Kouvolassa.<br />
Nordjobb-paikkoja<br />
vielä tarjolla<br />
Nordjobbin hakuaika päättyy 30. toukokuuta, ja vielä on tarjolla runsaasti<br />
kesätyöpaikkoja muissa Pohjoismaissa. Loppukeväästä työmahdollisuuksia<br />
on erityisesi hakijoille, jotka ovat kiinnostuneita töistä hoitoalalla,<br />
hevostalleissa, callcentereissä, kokkeina tai C-autonkuljettajina.<br />
Muillakin aloilla on paikkoja.<br />
Hakemuksen voi täyttää osoitteessa www.nordjobb.net ja kohdassa<br />
”Just nu söker vi” löytyy lisätietoja yllämainituista paikoista. Nordjobb<br />
järjestää asunnon ja vapaa-ajan ohjelmaa työpaikan saaneille 18-28-vuotiaille<br />
nuorille.<br />
Ännu finns lediga<br />
Nordjobb-platser<br />
Nordjobbs ansökningstid avslutas den 30 maj och ännu finns möjligheter<br />
till sommarjobb ute i <strong>Norden</strong>. Under senvåren finns jobb speciellt för<br />
sökande som är intresserade av att sommarjobba inom vården, på häststall,<br />
callcenter, som kockar eller som C-kortschaufförer. Platser erbjuds<br />
även inom andra branscher.<br />
Ansökan fylls i på www.nordjobb.net och på ”Just nu söker vi” finns<br />
närmare information om ovannämnda platser. Nordjobb ordnar bostad<br />
och fritidsprogram för alla ungdomar i åldern 18-28 år som får ett sommarjobb<br />
via programmet.<br />
AJANKOHTAISTA & AKTUELLT<br />
Kevään ja kesän<br />
pohjoismaisia menoja<br />
l Hämeen linna tuottaa hopeanäyttelyn Ajaton aarre –<br />
Tidlös skatt 15.5.<strong>2009</strong> - 30.9.2010. Yhteistyössä ovat mukana<br />
Turun linna, ruotsalaiset Skoklosterin linna ja Hallwylin<br />
museo sekä tanskalainen Koldinghusin linna.<br />
l Modernin taiteen näyttelyssä Dreams of the Sublime<br />
Islannin kärkitaiteilijat pohtivat islantilaista luonnonkuvausta<br />
ja maisemaa eri näkökulmista. Näyttely on avoinna<br />
18.4.–10.6. Vaasassa Kuntsin modernin taiteen museossa.<br />
Näyttelyyn on yleisöopastuksia museoviikolla 21.5,<br />
22.5. ja 24.5. suomeksi ja ruotsiksi. Perjantaina 22.5. ilmainen<br />
sisäänpääsy Kuntsille.<br />
l Kemin taidemuseon näyttelyssä ”Öiden valoisuutta<br />
- päivien pimeyttä” 4.5.–31.5.voi kohdata asukkaita ja<br />
elämää Ruotsista, Norjasta ja Suomesta.<br />
l Lahden Radio- ja tv-museon tuottama näyttely ”Haloo<br />
– muotoilija puhelimessa” esittelee Porin Rosenlewmuseossa<br />
4.10. asti pohjoismaisia puhelinmuotoilijoita<br />
ja heidän töitään 1800-luvun puhelimista nykypäivän<br />
malleihin.<br />
l Turun taidemuseon Pimiössä esitetään vuoden <strong>2009</strong><br />
aikana pohjoismaisia video- ja mediataiteen teoksia: Lisa<br />
Strömbeck (Ruotsi) 5.6.–6.9., Gabriela Fridriksdottir<br />
(Islanti) 25.9.–15.11. ja Joachim Koester (Tanska)<br />
20.11.<strong>2009</strong>–10.1.2010.<br />
l Sonja Alden on Ruotsin suosituimpia<br />
naisartisteja. Alden konsertoi ensimmäistä<br />
kertaa Suomessa Helsingin<br />
Finlandia-talossa 4.6. klo 19.00.<br />
Tapahtuman järjestäjä: MMC.<br />
l Bengt Pohjasen ja Kaj Chydeniuksen<br />
yhteisteos Sotaooppera<br />
jatkuu Haaparannalla<br />
Ruotsissa. Sekä Oulun että<br />
Lapin piiri järjestää jäsenmatkan<br />
Sotaoopperaan kesän aikana.<br />
Lisätietoja toiminnanjohtajilta<br />
ja oopperasta www.krigsoperan.se.<br />
l Helsingin kaupunginorkesteri esittää<br />
John Storgårdsin johdolla Harald<br />
Saeverudin musiikkia Henrik Ibsenin klassikkonäytelmästä<br />
Peer Gynt. Solistina debytoi nouseva<br />
ruotsalaistähti, sopraano Susanna Andersson. Konsertit<br />
27.5. ja 28.5. Finlandia-talossa klo 19.<br />
l Ruotsalaisen elokuvaohjaajan Kay Pollakin koskettava<br />
Niin kuin taivaassa -elokuva (Så som i himmelen)<br />
sai ensi-iltansa vuonna 2004 ja oli yksi Pohjoismaiden<br />
vuoden katsotuimmista filmeistä. Jyväskylän kaupungin-<br />
teatterissa nähdään tarinasta samanniminen suomenkielinen<br />
teatteriversio. Lisäksi näytelmää esitetään ruotsiksi<br />
Svenska Teaternissa.<br />
l Kuvataideleiri 13–15-vuotiaille suomalaisille ja ruotsalaisille<br />
nuorille Ahvenanmaalla Eckerössä 14.–18.6. Taideleirillä<br />
huomioidaan merkkivuosi 1809. Järjestäjät: Föreningen<br />
<strong>Norden</strong>, <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>, Espoon kuvataidekoulu<br />
ja Hanasaari.<br />
Koonnut Jesse Piiroinen
0<br />
1808–1809 Teemakolumni /Temakolumn 2/<strong>2009</strong><br />
Auvo Kostiainen<br />
Professori/professor<br />
Turun yliopisto/Åbo universitet<br />
Vuoden 1808-1809 vaikutus matkailuun<br />
Venäjän valloitettua Suomen vuosien 1808-1809 sodassa matkailulliset<br />
vaikutukset olivat ennen muuta pitkällä tähtäimellä tärkeitä. Sodan<br />
aikana joitakin sodasta ja sen tuhoista kiinnostuneita matkailijoita<br />
saattoi ilmestyä katselemaan maata mukanaan ehkä joku uskalias<br />
kauppias tai teollisuuden rakentamisesta kiinnostunut. Yhteydenpito<br />
Ruotsiin ei kokonaan katkennut, kun laivaliikennettäkin alettiin<br />
kehittää säännöllisemmäksi 1830-luvulta alkaen.<br />
Sven Hirn sanoo, että idästä tulleiden matkalaisten tapa kehua<br />
Suomea saattoi myös osittain johtua siitä, että Venäjää ei juuri saanut<br />
avoimesti arvostella. Kehumalla toisenlaisia olosuhteita saattoi<br />
siis mutkan kautta kritisoida Venäjää.<br />
Uudenkaupungin rauhassa 1721 oli määritelty Ruotsin ja Venäjän<br />
raja osapuilleen nykyiselle rajalinjalle, kun Turun rauhassa 1743<br />
koko Etelä-Karjala ja Kymenlaakso joutuivat Venäjän haltuun. Nämä<br />
alueet tunnettiin Vanhan Suomen nimellä, ja ne liitettiin muuhun<br />
Suomeen 1812 Viipurin lääniksi. Näin Suomi sai takaisin Imatrankosken<br />
ja Punkaharjun kaltaiset merkittävät tulevaisuuden matkailukohteet.<br />
1808-1809 års inverkan på turismen<br />
Den ryska erövringen av Finland 1808-1809 kom i synnerhet på lång<br />
sikt att ha en stor inverkan på turismen. Under kriget besöktes vårt<br />
land av några turister med intresse för kriget och dess förödelse, kanske<br />
också någon våghalsig handelsman eller person med blick för en<br />
framtida industriell verksamhet. Kontakterna med Sverige upphörde<br />
aldrig helt, i synnerhet som fartygstrafiken fr.o.m. 1830-talet började<br />
bli regelbunden.<br />
Sven Hirn säger, turister från öster hade för vana att berömma<br />
Finland, vilket delvis kan bero på att det egentligen var förbjudet att<br />
öppet kritisera Ryssland. Genom att berömma andra förhållanden,<br />
kunde man alltså indirekt vara kritisk mot Ryssland.<br />
I freden i Nystad 1721 fick den svensk-ryska gränsen ungefär samma<br />
dragning som i dag, och i freden i Åbo 1743 avträdde Sverige hela<br />
södra Karelen och Kymmenedalen till Ryssland. Dessa områden kalllades<br />
allmänt Gamla Finland, och de återförenades med det övriga<br />
Finland 1812 som Viborgs län. Sålunda återfick Finland forsen Vuoksen<br />
och Punkaharju ås, dessa blivande viktiga turistmål.<br />
Eftersom sydöstra Finland och Viborg med omnejd låg vid ryska<br />
Koska kaakkoinen Suomi ja Viipurin ympäristö oli Venäjän yhteydessä,<br />
alueesta tuli eräänlainen Pietarin kasvavan metropolin esikaupunki<br />
samaan tapaan kuin Karjalan kannas on tänään pietarilaisten<br />
lomailualuetta.<br />
Suomi oli muutenkin 1800-luvun alussa vielä sivistyneen Euroopan<br />
rajaseutua, jossa kävi italialaisen Giuseppe Acerbin ja englantilaisen<br />
Edward Clarken kaltaisia matkailijoita. Lähes sata vuotta<br />
myöhemmin englantilainen Mrs Tweedie seikkaili Oulujoen koskenlaskussa<br />
ja muutenkin tunsi olevansa erikoisessa kulttuuri- ja luonnonympäristössä.<br />
Suomesta tuli vähitellen pietarilaisille ja ehkä laajemmin venäläisille<br />
eräänlainen lähiulkomaa. Varakkaita matkailijoita saapui suomalaisiin<br />
kylpyläkohteisiin kuten Helsinkiin. Kun olot vapautuivat uudelleen,<br />
venäläiset matkailijajoukot katosivat kylpylöistä. Luontokohteet<br />
sen sijaan jatkoivat suosiotaan, ja pietarilaiset vierailivat Kannaksen<br />
ja sen lähistön luonnonkauniissa kohteissa. 1800-luvun lopulla uudet<br />
trendit nousivat matkailussa, ja Terijoen loistavat hiekkarannat alkoivat<br />
vetää sankoin joukoin lomailijoita Pietarista Terijoelle.<br />
gränsen, kom området att bli en förstad till den växande metropolen<br />
S:t Petersburg, på samma sätt som Karelska näset idag utgör ett<br />
rekreationsområde för petersburgsbor<br />
Finland var även i övrigt i början av 1800-talet en utkant av det<br />
civiliserade Europa vilken besöktes av turister som Giuseppe Acerbi<br />
från Italien och Edward Clarke från England. Nästan hundra år senare<br />
upplevde Mrs Tweedie från England forsränningens spänning i<br />
Ule älv då hon befann sig i en på alla sätt mycket speciell kultur.<br />
Finland blev småningom för petersburgsbor och kanske ryssar i<br />
större utsträckning ett slags internt utland. Förmögna turister kom<br />
till badorter i Finland så som Helsingfors. När de ryska förhållandena<br />
igen blev lugnare, försvann de ryska badgästerna. De storslagna<br />
natursevärdheterna förblev däremot populära och petersburgsbor<br />
besökte fortsättningsvis Näset och dess natursköna omgivningar. I<br />
slutet av 1800-talet präglades turismen av nya trender och de storslagna<br />
sandstränderna i Terijoki började dra till sig turister i stora<br />
skaror från S:t Petersburg.
Effective<br />
Business Reach<br />
with<br />
Nordicum Magazine<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
& YLI<br />
70 000 JÄSENTÄ POHJOISMAISSA – TULE MUKAAN!<br />
o HALUAN LIITTyä POHJOLA-NORDENIN JäsENEKsI.<br />
Maksan 14 euron suuruisen jäsenmaksun vuosittain. Jäsenenä saan<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin<br />
ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden.<br />
o HALUAN LIITTyä POHJOLA-NORDENIN PERHEJäsENEKsI,<br />
sillä taloudessani on <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in jäsen. Maksan jäsenmaksua<br />
vuosittain 6 euroa. saan perhejäsenenä <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in<br />
jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin.<br />
o HALUAN LIITTyä POHJOLA-NORDENIN NUORIsOLIITON JäsENEKsI.<br />
Jäsenenä saan <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in ja <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in Nuorisoliiton<br />
jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin sekä neljä kertaa vuodessa<br />
ilmestyvän jäsenlehden. Lisätietoa www.pnn.fi.<br />
Nimi<br />
__________________________________________________________________<br />
Osoite<br />
____________________________________________________________________<br />
Postinumero ja -toimipaikka<br />
____________________________________________________________________<br />
sähköposti<br />
____________________________________________________________________<br />
syntymävuosi<br />
____________________________________________________________________<br />
Minua kiinnostaa <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in<br />
o kulttuuritoiminta<br />
o koulutoiminta<br />
o elinkeinoelämän toiminta<br />
o matkat<br />
o Nuorisoliitto ja/tai Nordjobb<br />
o muu, mikä? ____________________________________________________<br />
o Osoitteeni on muuttunut, entinen osoite:<br />
___________________________________________________________________<br />
____________________________________________________________________<br />
yhteystietoja käytetään ainoastaan <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in omaan<br />
tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.<br />
Päiväys ja allekirjoitus _______________________________________________<br />
ÖVER 70 000 MEDLEMMAR I NORDEN – KOM MED!<br />
o JAG VILL ANsLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN,<br />
genom att årligen betala en medlemsavgift på 14 euro.<br />
som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år.<br />
o JAG VILL ANsLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN sOM<br />
FAMILJEMEDLEM, eftersom det redan finns en medlem i min familj.<br />
Den årliga medlemsavgiften är 6 euro. som familjemedlem får jag<br />
ett medlemskort som berättigar till <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s medlemsförmåner.<br />
o JAG VILL ANsLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDENs<br />
UNGDOMsFÖRBUND. som medlem får jag ett medlemskort som<br />
berättigar till <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s och <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s Ungdomsförbunds<br />
medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. Mer information www.pnu.fi.<br />
Namn<br />
___________________________________________________________________<br />
Adress<br />
____________________________________________________________________<br />
Postnummer och -anstalt<br />
____________________________________________________________________<br />
E-post<br />
____________________________________________________________________<br />
Födelseår<br />
____________________________________________________________________<br />
Jag är intresserad av <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s<br />
o kulturaktiviteter<br />
o skolverksamhet<br />
o verksamhet inom näringslivet<br />
o resor<br />
o Ungdomsförbundet och/eller Nordjobb<br />
o annat, vad? ____________________________________________________<br />
o Mina adressuppgifter har ändrats, gamla adressen:<br />
____________________________________________________________________<br />
____________________________________________________________________<br />
Kontaktuppgifterna används endast för <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s<br />
interna information och ges inte ut till utomstående.<br />
Datum och underskrift _______________________________________________<br />
LEIKKAA IRTI JA POsTITA, OsOITETIEDOT VAsTAKKAIsELLA PUOLELLA
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />
maksaa<br />
postimaksun<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />
betalar portot<br />
Taita ja niittaa tästä<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />
Vastauslähetys<br />
sopimus 5005877<br />
00003 Helsinki<br />
&<br />
Föreningar NORDEN yhdistykset<br />
Foreningene <strong>Norden</strong>s Forbund<br />
Norra Vallgatan 16, 2 tr., sE-211 25 Malmö<br />
puh./tfn +46 (0)40 238 610<br />
faksi/fax +46 (0)40 238 410<br />
fnf@norden.se, www.fhf.se<br />
Föreningen <strong>Norden</strong>, Sverige<br />
Box 12707, sE-112 94 stockholm<br />
puh./tfn +46 8 5061 1300<br />
faksi/fax +46 8 5061 1320<br />
foreningen@norden.se, www.norden.se<br />
Foreningen <strong>Norden</strong>, Danmark<br />
Malmøgade 3, DK-2100 København Ø<br />
puh./tfn +45 3542 6325<br />
faksi/fax +45 3542 8088<br />
landskontoret@foreningen-norden.dk<br />
www.foreningen-norden.dk<br />
Foreningen <strong>Norden</strong>, Norge<br />
Abbediengen hovedgård<br />
Harbitzalléen 24, NO-0275 Oslo<br />
puh./tfn +47 22 516 760<br />
faksi/fax +47 22 516 761<br />
foreningen@norden.no, www.norden.no<br />
Föreningen <strong>Norden</strong> på Åland<br />
storagatan 9, AX-22100 Mariehamn<br />
puh./tfn & faksi/fax (018)172 79<br />
norden@aland.net, www.norden.ax<br />
Norrøna Felagid i Føroyum<br />
J. Paturssonargøta 24, FO-100 Tórshavn<br />
puh./tfn +298 315 319<br />
faksi/fax +298 315 727, hogni@kringvarp.fo<br />
Norræna Felagid, Island<br />
Odinsgata 7, Is-101 Reykjavik<br />
puh./tfn +354 551 0165<br />
faksi/fax +354 562 8296<br />
norden@norden.is, www.norden.is<br />
Föreningen <strong>Norden</strong> på Grønland<br />
N.A.P.A, skibshavnsvej 21,<br />
Postboks 770, GL-3900 Nuuk<br />
Eesti Põhjala Ühing<br />
Lai 29,EE-10133 Tallinn<br />
puh./tfn +372 627 3100<br />
faksi/fax +372 627 3110<br />
info@norden.ee, www.norden.ee/norden<br />
Biedriba <strong>Norden</strong> Latvija<br />
BOX 217, LV-1024 Riga<br />
puh./tfn.+371 7529409<br />
pj./ordf: elsberga@hotmail.com<br />
Föreningen <strong>Norden</strong> i Litauen<br />
Isganytojo 4, LT-2001 Vilnius<br />
puh./tfn: +370 222 021
Krock mellan rätt och frihet<br />
Plötsligt riktades världsmediernas uppmärksamhet<br />
mot Stockholm.<br />
Fyra män bakom sajten Pirate Bay hade av<br />
tingsrätten dömts till ett års fängelse och 30<br />
milj kr (knappt 3 milj euro) i böter. Skälet var<br />
medhjälp till brott mot upphovsrätten.<br />
Detta är, såvitt man vet, den första domen<br />
mot bred olaglig spridning av texter, musik,<br />
filmer, dvs fildelning. Pirate Bay var visserligen<br />
bara förmedlare – men sajten används av<br />
25 miljoner fildelare!<br />
Så mycket som 44 procent av all internettrafik<br />
utgörs av fildelning – och bara en liten<br />
del av nedladdningarna är lagliga. Därför<br />
uppstår en svårlöst konflikt mellan två<br />
viktiga värden. Å ena sidan den traditionella<br />
upphovsrätten, som ger skapare och producenter<br />
inkomster, å den andra sidan friheten<br />
att sprida information och kultur.<br />
Denna konflikt är global. Men någon bra<br />
lösning finns inte i sikte.<br />
Stockholms tingsrätt vill begränsa tillträdet.<br />
På så sätt hoppas rätten, liksom upphovsrättsinnehavarna,<br />
att man åter kan etablera<br />
principen att ett skapat verk ska ge ersättning.<br />
Det kan ju låta rimligt.<br />
Men den lösningen kommer inte att fungera.<br />
Pirate Bay fortsätter sin verksamhet, dess<br />
server har flyttat utomlands. Och miljoner<br />
ungdomar kommer knappast att ändra sina<br />
vanor.<br />
Det riktigt oroande är att denna dom samverkar<br />
med många andra försök från stater<br />
att kontrollera medborgarnas tillgång till<br />
nätet: EU kräver datalagring och förbereder<br />
ett telekompaket, skräddarsytt för de stora<br />
företagen. Med terroristhot som förevändning<br />
vill många stater granska all internet-<br />
och eposttrafik.<br />
Efter Pirate Bay -domen har en debatt<br />
kommit igång i Sverige. I stället för mer övervakning<br />
borde man kunna hitta nya kom-<br />
Oikeuksien ja vapauden yhteentörmäys<br />
Yhdessä hetkessä Tukholman tapahtumat<br />
herättivät maailman medioiden kiinnostuksen.<br />
Käräjäoikeus oli tuominnut neljä Pirate<br />
Bay -sivuston taustalla olevaa miestä vuodeksi<br />
vankeuteen ja 30 miljoonan kruunun (vajaan<br />
3 miljoonan euron) korvauksiin. Syynä<br />
oli avunanto tekijänoikeusrikkomukseen.<br />
Tämä on ensimmäinen tiedossa oleva<br />
tuomio tekstien, musiikin ja elokuvien laittomasta<br />
levittämisestä eli tiedostojen vaihtamisesta.<br />
Pirate Bay oli tosin vain välittäjä,<br />
mutta sivustoa käyttää 25 miljoonaa tiedostojen<br />
vaihtajaa!<br />
Jopa 44 prosenttia kaikesta internet-liikenteestä<br />
on tiedostojen vaihtamista – ja<br />
vain pieni osa latauksista on laillisia. Tästä<br />
syntyy vaikeasti ratkaistava ristiriita kahden<br />
tärkeän arvon välille. Toinen on perinteinen<br />
tekijänoikeus, jonka turvin tekijät ja tuottajat<br />
saavat tuloja, toinen vapaus levittää tietoa<br />
ja kulttuuria.<br />
Ristiriita on maailmanlaajuinen. Hyvää<br />
ratkaisua ei vain ole näköpiirissä.<br />
Tukholman käräjäoikeus haluaa rajoittaa<br />
jälkimmäistä oikeutta. Tällä tavoin oikeuslaitos<br />
– tekijänoikeuksien hallitsijoiden tavoin<br />
– toivoo, että periaate, jonka mukaan teoksen<br />
luomisesta saa korvauksen, tulee jälleen kunniaan.<br />
Sehän kuulostaa aivan kohtuulliselta.<br />
Mutta tämä ratkaisu ei tule toimimaan.<br />
Pirate Bay jatkaa toimintaansa. Sen palvelin<br />
on siirretty ulkomaille. Eikä miljoonilla<br />
nuorilla varmaan ole aikomustakaan muuttaa<br />
tapojaan.<br />
Erityisen huolestuttavaa on, että tällä tuomiolla<br />
vahvistetaan valtioiden monia muita<br />
pyrkimyksiä valvoa kansalaisten verkkoon<br />
pääsyä: EU vaatii tietojen varastointia ja valmistelee<br />
telealan pakettia, joka on räätälöity<br />
suurten yritysten tarpeisiin. Terrorismin<br />
uhkaa verukkeenaan käyttäen monet valtiot<br />
haluavat valvoa kaikkea internet- ja sähköpostiliikennettä.<br />
Pirate Bay -tuomion jälkeen aiheesta on<br />
keskusteltu Ruotsissa jonkin verran. Lisääntyvän<br />
valvonnan sijasta pitäisi keksiä uusia<br />
kaupallisia ratkaisuja. Tavoitteena tulee ol-<br />
mersiella lösningar. Målet bör vara att både<br />
säkra upphovsrätten, med enkla betalningssystem<br />
för fildelning, och rätten till fri kommunikation.<br />
HÄR ÄR<br />
TÄÄLLÄ<br />
Olof Kleberg<br />
Frilansjournalist<br />
Vapaa toimittaja<br />
la sekä oikeus vapaaseen kommunikointiin<br />
että tekijänoikeuksien varmistaminen kehittämällä<br />
tiedostojen jakeluun yksinkertaisia<br />
maksukäytäntöjä.<br />
sTOCKHOLM<br />
Johannes Jansson/norden.org
<strong>Pohjola</strong><br />
- matkailun
silmin<br />
<strong>Pohjola</strong> on hieno<br />
matkakohde,<br />
eksoottinen<br />
mutta samalla<br />
turvallinen.<br />
MMe pohjoismaalaiset ajattelemme usein itse,<br />
että <strong>Pohjola</strong> ei ehkä ole kaikkein viehättävin<br />
matkakohde maailmassa.<br />
Talvi on pitkä ja kylmä, eikä kesäkään aina<br />
ole kuumimmasta päästä. Aina kun on mahdollista,<br />
kansa suuntaa etelään lämmittelemään.<br />
Ilmasto on kolea, eikä täällä voi edes<br />
tehdä mitään hauskaa. Kaupat menevät aikaisin<br />
kiinni, ja ihmiset ovat masentuneita<br />
syksyn pimeimpään aikaan.<br />
Yhden Tukholmassa vietetyn kesän jälkeen<br />
mielipiteeni <strong>Pohjola</strong>sta muuttui täysin.<br />
Ihmiset ovat ystävällisiä, kesä oli taivaallinen,<br />
ja mikä parasta, Tukholmassa oli todella paljon<br />
nähtävää. Vaikka kesä meni töitä tehdessä,<br />
koen edelleen viettäneeni siellä ikimuistoisen<br />
kolmen kuukauden mittaisen loman.<br />
Kuuma lähde Islannissa.<br />
Norjan vuonomaisemaa.<br />
Pohjoismaat menestyneet<br />
kansainvälisesti<br />
Tilastojen mukaan matkailu Pohjoismaihin<br />
on edelleen suosittua. Matkustaminen Ruotsiin<br />
on lisääntynyt jopa 10 prosenttia ja Islantiin<br />
9 prosenttia. Helsinkiä on kutsuttu Skandinavian<br />
trendikkäimmäksi kaupungiksi.<br />
Pohjoismaat ovat myös menestyneet hyvin<br />
kansainvälisessä maabrändivertailussa vuonna<br />
2008. Esimerkiksi Norja palkittiin maailman<br />
turvallisimpana maana, ja se sai mainintoja<br />
myös kauniin luontonsa vuoksi. Norjan<br />
vuonot ovat todella henkeäsalpaavia, ja niistä<br />
kaksi mahtavinta, Geiranger ja Naeroy, ovat<br />
päässeet Unescon maailmanperintölistalle.<br />
Ruotsin katsotaan olevan maailman kolmanneksi<br />
turvallisin maa, jossa on myös korkein<br />
elintaso ja paras elämänlaatu. Ruotsissa<br />
on selvityksen mukaan ystävällisiä ihmisiä,<br />
jotka mielellään tekevät matkailijoiden<br />
olon viihtyisäksi.<br />
Moni turisti onkin varmasti huomannut
Tuliperäistä maisemaa Islannissa.<br />
ruotsalaisten vieraanvaraisuuden. Ruotsalaiset<br />
ihmiset tervehtivät toisiaan jopa lenkkipolulla,<br />
vaikka olisivat täysin tuntemattomia keskenään.<br />
Siinä on monella oppimisen aihetta.<br />
Ruotsi, Tanska ja Norja pääsivät kymmenen<br />
parhaan joukkoon tutkittaessa ihmisten<br />
poliittisia oikeuksia. Pohjoismaissa saa<br />
vapaasti sanoa sanottavansa, tasa-arvo on<br />
kohdallaan, ja myös naiset saavat menestyä.<br />
Pohjoismaissa naisen perherooli ei ole alentava,<br />
sen takaa esimerkiksi isälle myönnettävä<br />
isyysvapaa.<br />
Maaksi, jossa ihmiset haluaisivat asua kotimaansa<br />
jälkeen, valittiin kymmenen parhaan<br />
joukkoon Ruotsi. Se valittiin myös suosituksi<br />
työmatkan kohteeksi, jossa työreissuun on<br />
helppo yhdistää henkilökohtainen loma.<br />
Tanska ja Ruotsi ottavat hyvin vastaan<br />
kaikenikäiset ihmiset, minkä vuoksi ne ylsivät<br />
kymmenen parhaan joukkoon sellaisissa<br />
maissa, joissa perheille tarjotaan paljon erilaisia<br />
toimintamahdollisuuksia ja ohjelmaa.<br />
Kehittynyttä teknologiaa pääsivät edustamaan<br />
sekä Suomi että Ruotsi. Kaikki Pohjoismaat<br />
ylsivät kymmenen parhaan joukkoon<br />
ympäristönsuojelussa.<br />
Asiakaspalvelu valttikortti<br />
Pohjoismaat ovat tutkimusten ja selvitysten<br />
mukaan monessa suhteessa maailman parhaimpia<br />
maita elää. Ne ovat kilpailukykyisiä,<br />
vapaita, tasa-arvoisia ja jopa kestävän kehityksen<br />
edelläkävijöitä. Meillä asiat ovat niin<br />
kuin pitääkin.<br />
Eksotiikkaa ja talven riemuja<br />
Matkailijat kaipaavat jotakin sellaista, jota omasta maasta ei löydy.<br />
<strong>Pohjola</strong> tarjoaa myös eksoottisia elämyksiä, kuten Islannin<br />
kuumat lähteet eli geysirit. Ne ovat ehdottomasti näkemisen ja<br />
kokemisen arvoisia. Suuri osa Islannin nähtävyyksistä liittyykin<br />
luontoon, eikä ihme, sillä maa on äärimmäisen kaunis.<br />
Suomeen matkustaminen on noussut taantumasta huolimatta.<br />
Kesäkaudella 2008 tänne matkusti yhteensä 3,4 miljoonaa<br />
ulkomaalaista, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin vuonna<br />
2007. Suurin osa matkustajista ilmoitti olleensa vapaa-ajan matkalla.<br />
Myös talvimatkailu Suomeen kiinnostaa ulkomaalaisia. Vuoden<br />
2007–2008 talvikaudella maahamme saapui yhteensä 2,5<br />
miljoonaa ulkomaalaista, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin<br />
vuotta aikaisemmin.<br />
Suuri osa Pohjoismaihin matkaavista tulee Skandinaviasta,<br />
mutta myös muualta maailmalta saapuu turisteja. Esimerkiksi<br />
suurin osa Norjaan ja Tanskaan matkustavista turisteista on<br />
saksalaisia.<br />
Turvallisuus koki kolauksen<br />
Vaikka asiat periaatteessa ovat hyvin, on meilläkin paljon parannettavaa.<br />
Suomi pääsi julkisuuteen maailmaa kohahduttaneilla<br />
koulusurmilla. Syrjäytyminen ja terveydentilaongelmat ovat tuttuja<br />
Pohjoismaissakin.<br />
Vaikka Suomi loistaa Pisa-tutkimusten kärkipäässä, opiskelijoiden<br />
viihtyvyys ei ole aina parasta tasoa. Koulutulokset ovat<br />
korkeat, mutta niin ovat myös opiskelijoille luodut paineet menestyä.<br />
Tilastot kertovat myös naisiin kohdistuvan väkivallan olevan<br />
ongelma Suomessa. Pohjoismaissa näkee valitettavan paljon alkoholisteja.<br />
Myös naisten juominen on lisääntynyt huomattavasti.<br />
<strong>Pohjola</strong>an matkustaminen tarkoittaa myös rahanmenoa. Korkea<br />
hintataso vaikuttaa monen turistin matkapäätöksiin. Esimerkiksi<br />
Islanti tai Norja ei ole turistin kukkarolle se kaikkein edullisin<br />
matkakohde.<br />
Koulutustaso on korkea, mikä takaa osaavan<br />
ja ammattitaitoisen henkilökunnan. Turistin<br />
on helppo matkustaa tänne, sillä asioita<br />
ei jätetä puolitiehen. Jos on ongelmia, ne<br />
hoidetaan varmasti kuntoon ja ihmisistä pidetään<br />
huolta.<br />
Yksi pohjoismaalaisten valttikortti on asiakaspalvelu.<br />
Meillä panostetaan palveluun ja<br />
sen laatuun. Muualla maailmassa palvelu ei<br />
välttämättä ole niin tärkeä osa kulttuuria. Espanjassa<br />
lomaillessaan menee hämilleen, jos<br />
kassahenkilö katsoo silmiin ja hymyilee.<br />
Teksti: Marjo Oksanen<br />
Kirjoittaja on työharjoittelijana Pohjoismaisessa<br />
tiedotustoimistossa Jyväskylässä.<br />
Kuvat: Kirsi Parikka
WIND POWER THAT WORKS, EVEN WITHOUT WIND.<br />
We complement alternative energy sources so that you’ll<br />
never be without power. This is just one example of how<br />
Wärtsilä solutions are good for both business and nature on land<br />
and at sea. Read more about what we can do for you and the<br />
environment at wartsila.com.<br />
WÄRTSILÄ® is a registered trademark.
Rani Plast<br />
är en<br />
totalleverantör av<br />
förpackningsmaterial<br />
och -lösningar<br />
i polyeten.<br />
www.raniplast.com<br />
A tradition of personal service
En sann venn av Finland<br />
Politikeren Guttorm Hansen er død, 88 år<br />
gammel. Det er kanskje ikke så mange av <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s<br />
lesere som husker ham, men<br />
han er vel verdt å minnes i Finland - en nasjon<br />
som sto hans hjerte spesielt nær.<br />
Han var en sann venn av Finland, og demonstrerte<br />
i flere sammenhenger en dyp forståelse<br />
av Finlands spesielle politiske situasjon<br />
i etterkrigstiden. Dessuten beundret han<br />
Kekkonens og enkelte andre finske politikerkollegers<br />
robuste måte å leve på, skjønt han<br />
personlig holdt seg unna alkohol og andre utsvevelser.<br />
Han var på sett og vis en asket, dog<br />
alltid med underfundig humor.<br />
Årsaken til at Hansen kanskje blir ufortjent<br />
hurtig glemt, er at han sa nei til noen<br />
av de mest synlige politiske poster. Tre ganger<br />
ble han bedt om å bli statsråd i ulike sosialdemokratiske<br />
regjeringer, men han valgte hver<br />
gang å forbli i parlamentet. Det var Stortinget<br />
og parlamentarismen han brant for. Han var<br />
parlamentarisk fører for det sosialdemokratiske<br />
Arbeiderpartiet 1971–72, og var deretter<br />
i åtte år Stortingets president – en stilling som<br />
Todellinen Suomen ystävä<br />
Poliitikko Guttorm Hansen on kuollut 88<br />
vuoden iässä. <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in lukijoista<br />
monikaan ei varmaan muista häntä, mutta<br />
häntä kannattaa kuitenkin muistella Suomessa<br />
– maa oli lähellä hänen sydäntään.<br />
Hän oli todellinen Suomen ystävä ja osoitti<br />
useissa yhteyksissä ymmärtävänsä Suomen<br />
erityisaseman sodan jälkeisessä maailmassa.<br />
Lisäksi hän ihaili Kekkosen ja joidenkin muiden<br />
suomalaisten kollegoidensa reipasta elämäntapaa,<br />
vaikka hän itse pitäytyikin alkoholin<br />
käytöstä ja muista riehakkuuksista.<br />
Hän oli oikeastaan askeetti, mutta kuitenkin<br />
ilkikurisella huumorilla varustettu.<br />
Hansenin aiheeton unohdukseen vaipuminen<br />
johtuu ehkä siitä, että hän kieltäytyi<br />
näkyvimmistä poliittisista tehtävistä. Häntä<br />
pyydettiin kolmesti eri sosiaalidemokraattisten<br />
hallitusten pääministeriksi, mutta<br />
hän päätti joka kerta jäädä tavalliseksi kansanedustajaksi.<br />
Stortinget ja parlamentarismi<br />
olivat hänen intohimonsa kohteet. Hän<br />
oli työväenpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja<br />
vuosina 1971–72 ja sen jälkeen<br />
kahdeksan vuotta stortingetin puheenjohtaja,<br />
jolla on Norjan valtiojärjestelmän mukaan<br />
korkeampi asema kuin pääministerillä.<br />
i vårt norske statssystem formelt sett rangerer<br />
høyere enn statsministerstillingen. Fattiggutten<br />
fra Trøndelag ble nasjonens nummer to<br />
- bare med Kongen foran seg.<br />
Internasjonalt var det Nordisk Råd som<br />
var hans arena. Han var en iherdig forkjemper<br />
for og forsvarer av det nordiske samarbeid,<br />
og han elsket samværet med nordiske<br />
kolleger. I en av de mange bøker han skrev,<br />
kom han med spesielt rosende ord til partifellene<br />
Mauno Koivisto og Pirkko Työläjärvi.<br />
Han elsket Finland, og han elsket Nordisk<br />
Råd. At han ikke lenger skulle reise til nordiske<br />
møter, var noe av det han savnet mest<br />
da han i 1985 gikk ut av politikken, fortalte<br />
han meg. Jeg var da redaktør i Adresseavisen<br />
i Trondheim, og kvitterte med å engasjere<br />
ham som avisens medarbeider under Nordisk<br />
Råds 35.sesjon i Helsingfors 1987. Han<br />
skrev hver dag et muntert lite kåseri om saker<br />
det ble snakket om i korridorene, og om<br />
gamle politikerkolleger og andre nordister<br />
han møtte igjen i Riksdagshusets restaurant.<br />
Og litt om Finland.<br />
Köyhä poika Trøndelagista nousi valtakunnan<br />
kakkospaikalle, vain kuningas oli hänen<br />
edellään.<br />
Kansainvälisesti hänen areenansa oli<br />
Pohjoismaiden neuvosto. Hän oli väsymätön<br />
pohjoismaisen yhteistyön esitaistelija ja<br />
puolustaja. Pohjoismaisten kollegoiden seura<br />
oli hänelle tärkeää. Useissa hänen kirjoittamissaan<br />
kirjoissa hän ylistää erityisesti puoluetovereitaan<br />
Mauno Koivistoa ja Pirkko<br />
Työläjärveä.<br />
Hän rakasti Suomea ja hän rakasti Pohjoismaiden<br />
neuvostoa. Jäädessään pois politiikasta<br />
vuonna 1985 hän kertoi minulle, että<br />
eniten hän jää kaipaamaan matkoja pohjoismaisiin<br />
kokouksiin. Olin tuolloin toimittajana<br />
Adresseavisenissa Trondheimissa ja houkuttelin<br />
häntä ryhtymään lehden avustajaksi<br />
Pohjoismaiden neuvoston 35. istunnon ajaksi<br />
Helsingissä 1987. Hän kirjoitti joka päivä<br />
hauskan pakinan käytäväkeskusteluista, vanhoista<br />
kollegoistaan ja muista nordisteista,<br />
joita hän tapasi Eduskuntatalon ravintolassa.<br />
Ja vähän Suomesta.<br />
”Pohjoismaisen politiikan kiehtovimpia,<br />
jännittävimpiä ja ennakoimattomimpia<br />
ovat suomalaiset. Suomalaiset ovat kiehto-<br />
”Noe av det mest fascinerende, spennende<br />
og minst forutsigbare i nordisk politikk er<br />
den finske. Finnene har alltid fascineret meg,<br />
deres politiske sans, deres handtering av et<br />
langt vanskeligere selvstendighetsspørsmål<br />
enn noe annet nordisk land, deres evne til<br />
selvdisiplin og selvsensur imponerer”, skrev<br />
Guttorm Hansen.<br />
HÄR ÄR<br />
TÄÄLLÄ<br />
Einar Aaraas<br />
Politisk redaktör<br />
Poliittinen toimittaja<br />
neet minua aina, heidän poliittinen tajunsa,<br />
heidän mitään muuta pohjoismaata vaikeampi<br />
ja pitempi itsenäisyyskysymysten käsittelynsä,<br />
heidän kykynsä itsekuriin ja itsesensuuriin<br />
ovat vakuuttavia”, kirjoitti Guttorm<br />
Hansen.<br />
OsLO<br />
Mikael Risedal/norden.org
0<br />
Vuokraamalla säästät<br />
Starttaa lomamatkasi<br />
Hertz Autovuokraamosta.<br />
Luotettavalla vuokra-autolla nautit liikkumisen<br />
vapaudesta ja mahdollisuudesta pysähtyä - aina kun haluat.<br />
Hertziltä, Suomen johtavalta autovuokraamolta saat laatua ja<br />
turvallisuutta.<br />
Hertz Varauspalvelu 0200 11 22 33<br />
www.hertz.fi
Højre hjernehalvdel mod krise<br />
Er det muligt at dem der er førende i den islandske<br />
finansverden ikke har fået træning<br />
nok i at bruge den højre hjernehalvdel. Dette<br />
spørgsmål bliver stillet i en islandsk avisartikel<br />
og dens forfatter henviser til en svensk<br />
handelsavis der påstår at man ikke skal lægge<br />
al den vægt på analyser og brug af matematiske<br />
modeller i handelsuddannelsen,<br />
derimod bør man ligeledes vække de studerendes<br />
interesse for forskellige humanistiske<br />
faktorer.<br />
Det er ikke nok alene at bruge den venstre<br />
halvdels færdigheder til at analysere. I den<br />
højre halvdel er kilden til kreativ tænkning<br />
og der udformes hele vores overblik over vigtige<br />
værdier og ved træning deraf lærer de<br />
studerende at tænke som mennesker<br />
Artiklens forfatter er en islandsk læge bosat<br />
i Sverige og inspirationen til disse overvejelser<br />
fik han da de islandske banker gik konkurs<br />
nu sidste efterår hvad der havde omfattende<br />
følger. Regeringen blev nødt til at gå af<br />
og den ny regering gik i gang med at skifte ud<br />
Nationalbankens og Finanstilsynets bestyrelser<br />
men efter folks meninger så var disse institutioner<br />
først og fremmest ansvarlige for<br />
hvordan det gik.<br />
For tiden viser meningsmålinger dog at de<br />
fleste beskylder de overordnede og andre ansatte<br />
i bankerne for det store bankerot hvad<br />
der i nær fremtid vil have enorme følger for<br />
vores nation og allerede har gjort at firmaer<br />
er gået konkurs og det har forårsaget arbejdsløshed<br />
og givet store problemer for hjemmene<br />
i landet<br />
For ikke så længe siden viste det sig 41 %<br />
af de ansatte i de tidligere islandske banker<br />
havde mindre end 5 års joberfaring, mens de<br />
ansås for at være veluddannede, især indenfor<br />
handel. Artiklens forfatter tvivler på at<br />
disse uerfarne funktionærer virkelig har en<br />
god uddannelse. Han overvejer om hensigten<br />
med deres uddannelse var at kvalificere dem<br />
til at kunne udvikle forstand, følelser, fantasi<br />
og facination. Og selv om han ikke direkte giver<br />
et svar på spørgsmålet antyder han stærkt<br />
at deres gerninger tyder på det modsatte.<br />
Han nævner udveje muligheder for at forebygge<br />
en stor katastrofe i finansverdenen<br />
og henviser igen til den svenske handelsavis<br />
ved navn Dagens Industri. Mulighederne ligger<br />
bl. a. i at aktivisere hjernens højre halvdel<br />
i uddannelse av handels og businessfolk<br />
ved at placere kunst, kultur og humanisktiske<br />
fag blandt studiekurser i masteruddannelsi<br />
i ökonomi.<br />
Man har allerede eksempler derpå. I Madrid<br />
har man etik og moderne kunst som begynderkurser<br />
i cand. merc. uddannelsen i<br />
økonomi. I Grenoble har man skønlittera-<br />
Oikealla aivolohkolla kriisien kimppuun<br />
Onko mahdollista, että Islannin rahoitusmaailman<br />
johtajat eivät ole saaneet riittävästi<br />
harjoitusta oikean aivopuoliskon käytössä,<br />
kysellään islantilaisessa lehtiartikkelissa.<br />
Sen kirjoittaja viittaa ruotsalaiseen Dagens<br />
Industri -lehteen, jossa väitetään, että kaupallisessa<br />
koulutuksessa ei saisi keskittyä pelkästään<br />
analyyseihin ja matemaattisiin malleihin,<br />
vaan opiskelijat olisi saatava kiinnostumaan<br />
myös humanistisista aineista.<br />
Pelkän vasemman aivopuoliskon käyttö<br />
analyyseihin ei riitä. Oikeaa aivopuoliskoa<br />
käytetään luovaan ajatteluun, ja siellä muodostuu<br />
käsityksemme arvoista. Sen harjoittamisella<br />
opiskelijat oppivat ajattelemaan kuin<br />
ihmiset.<br />
Artikkelin kirjoittaja on Ruotsissa asuva<br />
islantilainen lääkäri. Aiheen näihin pohdintoihin<br />
hän sai islantilaispankkien konkurssien<br />
seurauksista. Hallitus joutui eroamaan, ja<br />
uusi hallitus aloitti työnsä vaihtamalla kansallispankin<br />
ja rahoitusvalvonnan hallitukset.<br />
Kansan mielestä nämä laitokset olivat ensi sijassa<br />
vastuussa siitä, mitä tapahtui.<br />
Tällä hetkellä mielipidemittaukset osoittavat,<br />
että useimmat syyttävät pankkien johtoa<br />
ja muita toimihenkilöitä pankkien romahtamisen<br />
kansakunnalle aiheuttamista ongelmista.<br />
Yritykset kaatuvat, työttömyys lisääntyy<br />
ja kotitaloudet ovat vaikeuksissa.<br />
Jokin aika sitten 41 %:lla entisten islantilaispankkien<br />
henkilökunnasta oli alle viiden<br />
vuoden työkokemus, mutta heitä pidettiin<br />
hyvin koulutettuina, erityisesti kaupallisissa<br />
aineissa. Artikkelin kirjoittaja epäilee<br />
näiden kokemattomien työntekijöiden koulutuksen<br />
tasoa. Hän pohtii, onko heidän koulutuksensa<br />
tavoitteena ollut pätevöittää heidät<br />
kehittämään ajattelua, tunneälyä, ja mielikuvitusta.<br />
Vaikka hän ei suoraan anna vastausta<br />
esittämiinsä kysymyksiin, hän antaa<br />
selvästi ymmärtää, että näiden teot osoittavat<br />
päinvastaista.<br />
Hän mainitsee keinoja, joilla rahoitusmaailman<br />
suurkatastrofi olisi ehkäistävissä ja viittaa<br />
jälleen Dagens Industri -lehden artikkeliin.<br />
Eräs näistä olisi aivojen oikean puoliskon aktivointi<br />
kauppa- ja rahoitusalan koulutuksessa.<br />
Tämä onnistuisi lisäämällä koulutukseen taidetta,<br />
kulttuuria ja humanistisia aineita.<br />
Muutamissa opinahjoissa toimitaan jo tällä<br />
tavoin. Madridissa kauppatieteiden kandi-<br />
tur mens Hardvard University vil have kunsthistorie<br />
som en del af økonomistudiet.<br />
Selv underviser jeg i islandsk litteratur ved<br />
Islands Handelsgymnasium, bl. a. de klassiske<br />
Sagaer. Eleverne antyder en gang imellem<br />
at det ingen nytte har for dem der har store<br />
ambitioner indenfor handel. Nu er det lykkedes<br />
mig at gå af med sejren og jeg kan hævde<br />
at ifølge svenske økonomifilosoffer så træner<br />
den klassiske litteratur eleverne i at bruge deres<br />
højre hjenehalvdel og det er sikkert sådan<br />
vi bedst kan genopvække tiltro til liberale økonomisystemer<br />
i demokratiske lande midt i den<br />
krise der nu har ramt den vestlige verden.<br />
HÄR ÄR<br />
TÄÄLLÄ<br />
Gudrún Egilsson<br />
Journalist<br />
Toimittaja<br />
daattitutkintoon kuuluu etiikan ja nykytaiteen<br />
alkeiskurssit. Grenoblessa vaatimuksiin<br />
kuuluu kaunokirjallisuus ja Harvardissa taidehistoria<br />
on osa talousopintoja.<br />
Itse opetan kauppaopistossa Islannin kirjallisuutta,<br />
mm. klassisia saagoja. Oppilaat<br />
väittävät aina silloin tällöin, ettei heille ole<br />
mitään hyötyä niistä, kun heidän kunnianhimonsa<br />
on kaupallisella alalla. Nyt voin osoittaa<br />
olleeni oikeassa ja kertoa, että ruotsalaisten<br />
talousfilosofien mielestä klassisen kirjallisuuden<br />
opiskelu harjoittaa oikean aivopuoliskon<br />
käyttöä. Tällä tavoin voidaan lisätä<br />
luottamusta demokraattisten maiden liberaaleihin<br />
talousjärjestelmiin niitä kohdanneen<br />
kriisin keskellä.<br />
REyKJAVIK<br />
Johannes Jansson/norden.org
Mukavampia matkoja<br />
Elämää suurempia elämyksiä<br />
S-Etukortilla saat Bonusta näistäkin:<br />
Eckerö Linen matkaliput ja matkapaketit,<br />
ostot laivan ravintoloissa, baareissa ja Eckerö-<br />
Marketissa Muista ottaa sekä mukaan Tallinnan S-Etukorttisi, Prismoissa ja risteilystä ja kaikista<br />
Sokos Hotel Virun ravintoloissa.<br />
m/s Nordlandialla tehdyistä ostoksista kertyy Bonusta.<br />
Jos Tallinna tuntuu jo tutulta,<br />
kokeile Eckerö Linen kiertomatkoja.<br />
Mielenkiintoisilla kierto-<br />
matkoilla näet ja koet enemmän.<br />
Hurmaava Saarenmaa tai Etelä-Viron<br />
kartanot...<br />
Saarenmaa-Hiidenmaa<br />
Lähtöpäivät 11.6., 6.8. ja 20.8.<br />
3 vrk<br />
439 € hlö<br />
Kartanokierros<br />
Lähtöpäivät pe 5.6., 21.8. ja 11.9.<br />
2 vrk<br />
365 € hlö<br />
Hinta sis. laivamatkat kansipaikoin,<br />
majoituksen 2 hh/hlö, puolihoidon,ohjelman mukaiset<br />
kuljetukset sekä oppaan palvelut koko matkan ajan.<br />
Lisätietoja matkoista www.eckeroline.fi<br />
MATKAMYYNTI<br />
puh. 06000 4300<br />
(1,64 ¤/vastattu puhelu + pvm/mpm)<br />
MATKAMYYMÄLÄ<br />
Mannerheimintie 10, Helsinki
Rasmussen, var så god!<br />
Ett namn kan betyda så mycket. Speciellt om<br />
det står ett von eller af eller de framför. Då<br />
skrapar en del extra med foten. Men även utan<br />
dessa prefix kan namn ha tillförlitlig klang.<br />
Tänk bara på namn som Paasikivi och Kallio,<br />
bägge med hällebergets trygghet!<br />
I Danmark börjar man få en speciell<br />
tradition med namn. Landets statsminister<br />
ska heta Rasmussen. Först kom Poul Nyrup<br />
Rasmussen som efterträddes av Anders Fogh<br />
Rasmussen som nu efterträtts av Lars Løkke<br />
Rasmussen. En del utländska iakttagare<br />
kan lätt tro att en enda klan sitter på makten<br />
i danska riket. Tur att de också har ett mellannamn<br />
enligt danskt namnskick så att det<br />
är lättare att skilja dem åt.<br />
Annat var det förr. För hundra år sedan<br />
skulle en dansk statsminister heta t ex Hannibal<br />
Sehested (adlig storgodsägare), Johan<br />
Henrik Deuntzer (professor) eller Carl<br />
Theodor Zahle (jurist). Sannerligen inga Olsen-namn<br />
där. Men namnet kan bedra. Zahle<br />
var i vissa avseenden nog mer radikal än vissa<br />
Rasmussen. Hans farfars farmor var in-<br />
Rasmussen, olkaa hyvät!<br />
Nimellä voi olla todella suuri merkitys. Erityisesti<br />
jos sen edessä on von tai af tai de. Silloin<br />
jotkut kumartavat erityisen syvään. Mutta<br />
myös ilman näitä etuliitteitä nimi voi huokua<br />
luotettavuutta. Ajatelkaapa vaikka sellaisia<br />
nimiä kuin Paasikivi ja Kallio, molemmat<br />
vakaita kuin peruskallio.<br />
Tanskassa nimillä alkaa olla erityisperinne.<br />
Maan pääministerin nimen on oltava Rasmussen.<br />
Ensin oli Poul Nyrup Rasmussen,<br />
jota seurasi Anders Fogh Rasmussen, jota<br />
nyt seuraa Lars Løkke Rasmussen. Ulkomaalaiset<br />
tarkkailijat saattavat helposti luulla, että<br />
Tanskan valtakunnan vallankahvassa on yksi<br />
ja sama klaani. Onneksi Tanskan nimikäytännön<br />
mukaan heillä on myös välinimi, joten<br />
heidät on helpompi erottaa toisistaan.<br />
Toista oli ennen. Sata vuotta sitten Tanskan<br />
pääministerin nimen oli oltava esimerkiksi<br />
Hannibal Sehested (aatelinen suurmaanomistaja),<br />
Johan Henrik Deuntzer (professori)<br />
tai Carl Theodor Zahle (juristi). Ei todellakaan<br />
mitään Olseneita. Mutta nimi voi<br />
pettää. Zahle oli joissain asioissa radikaalimpi<br />
kuin jotkin Rasmusseneista. Hänen isänisänsä<br />
isänäiti oli inuiitti, tai eskimo kuten grönlan-<br />
uit, eller eskimo som man då kallade grönländarna.<br />
Medan danskarna ska vänja sig vid ytterligare<br />
en Rasmussen har 28 s k experter, de är<br />
historiker och politiskt kunniga, röstat fram<br />
den bäste statsministern bland de nio som<br />
suttit längst på taburetten.<br />
Ingen Rasmussen kom på första plats.<br />
Det gjorde Thorvald Stauning, storskäggig<br />
och folkkär politisk ikon under bistra tider<br />
på 30-talet. Stor pondus hade han och hans<br />
svaghet för vackra kvinnor och alkohol såg<br />
man på med ett smil.<br />
En annan folkkär statsminister, Anker<br />
Jörgensen, kom näst sist i denna historikernas<br />
rangordning. Så det räcker inte med att<br />
ha folkets kärlek när historikerna gör sina<br />
värderingar.<br />
Den förste Rasmussen kom på fjärde<br />
plats, den andre på sjätte plats, och den tredje<br />
och nuvarande statsministern är så färsk att<br />
han inte fått någon placering alls.<br />
Nu ska han, Rasmussen med mellannamnet<br />
Løkke, visa det danska folket att han är<br />
tilaisia tuohon aikaan kutsuttiin.<br />
Tanskalaisten totuttautuessa vielä yhteen<br />
Rasmusseniin 28 niin sanottua asiantuntijaa,<br />
historioitsijaa ja politiikan tuntijaa on äänestänyt<br />
parhaan pääministerin niiden yhdeksän<br />
joukosta, jotka ovat istuneet vallassa kauimmin.<br />
Kukaan Rasmusseneista ei päässyt ykköspallille.<br />
Sinne valittiin Thorvald Stauning,<br />
isopartainen kansan suosikki 30-luvun katkerilta<br />
ajoilta. Ympärysmittaa löytyi ja heikkous<br />
naisiin ja alkoholiin sai osakseen ymmärtäväistä<br />
hymyilyä.<br />
Toinen kansan rakastama pääministeri,<br />
Anker Jörgensen, päätyi toiseksi viimeiselle<br />
sijalle tässä historioitsijoiden asettamassa<br />
paremmuusjärjestyksessä. Kansan rakkaus<br />
ei siis riitä, kun historioitsijat tekevät arvioitaan.<br />
Ensimmäinen Rasmussen tuli neljännelle<br />
sijalle, toinen kuudennelle, kolmas eli nykyinen<br />
on niin tuore pääministerinä, ettei häntä<br />
sijoitettu lainkaan.<br />
Nyt tämän Rasmussenin, jonka välinimi<br />
on Løkke, on näytettävä tanskalaisille, että<br />
hän on heille juuri se oikea Rasmussen, kun<br />
den rätte Rasmussen för dem när hans företrädare<br />
rest till Bryssel för att bli Natos generalsekreterare.<br />
Det brukar inte vara lätt, danska<br />
väljare kan vara njugga. Det har många av<br />
hans företrädare fått erfara, oavsett namnet.<br />
HÄR ÄR<br />
TÄÄLLÄ<br />
Sture Näslund<br />
Frilansjournalist<br />
Vapaa toimittaja<br />
edeltäjä on matkustanut Brysseliin tullakseen<br />
Naton pääsihteeriksi. Helppoa se ei tule olemaan,<br />
tanskalaiset äänestäjät osaavat olla kitsaita.<br />
Sen ovat monet hänen edeltäjistään saaneet<br />
kokea, nimestään huolimatta.<br />
KÖPENHAMN<br />
Johannes Jansson/norden.org
Fristaden Christiania:<br />
Nu ska Utopia norm<br />
Christiania har existerat i snart 38 år, mitt i Köpenhamns centrum.<br />
Men nu vill myndigheterna normalisera det alternativa samhället.<br />
Nya moderna byggnader ska uppföras på en del av området.<br />
H<br />
Högst uppe under taket i Fredens Ark, på<br />
femte våningen i en gammal militärkasern<br />
utan hiss, bor Christianias äldsta invånare,<br />
den norske målaren Laurie Grundt, 85 år.<br />
Här har han levt i 35 år, och han har inga planer<br />
på att flytta.<br />
– Det har varit otroligt intressant att få följa<br />
med hur en övergiven plats mitt i samhället<br />
har byggts upp och utvecklats, hur idealen<br />
och de personliga och politiska värdena har<br />
vuxit fram. Jag har fått vara vittne till hur en<br />
egen liten värld uppstår och finner sin plats,<br />
säger Grundt.<br />
Hundratals slumstormare<br />
Den 26 september 1971 bröt sig en grupp<br />
Norska målaren Laurie Grundt, 85 år, Christianias äldsta invånare.<br />
människor från den tättbebyggda stadsdelen<br />
Christianshavn in genom planket till Bådsmandsstræde<br />
Kasern. Det 90 000 kvadratmeter<br />
stora området hade stått tomt sedan militären<br />
lämnat det.<br />
En del av det övergivna området kunde väl<br />
användas som lekplats för kvarterets barn,<br />
tyckte invånarna. Snart följde en flock hippier<br />
och socialister efter och övertog de tomma<br />
byggnaderna.<br />
Slumstormare kallade de sig, och menade<br />
att området var som gjort för att skapa ett<br />
alternativt samhälle. Redan julen 1971 hade<br />
närmare 500 människor flyttat in, allt från<br />
studerande och arbetslösa till vilsna grönländare,<br />
hemlösa finnar, blomsterbarn – och<br />
vanliga förvärvsarbetande som ville ha ett<br />
billigt ställe att bo på, i grön omgivning.<br />
Drömmen var ett liv i frihet, där alla deltog<br />
under ansvar och på lika villkor, långt från<br />
förmyndarsamhällets byråkrati.<br />
Invånarna startade butiker, smedjor, loppmarknad,<br />
gemensamt badhus, ungdomsklubb,<br />
caféer och cykelverkstad. En teatergrupp<br />
bildades, musikrestauranger växte<br />
fram och barnen fick eget dagis. Avfallssortering<br />
och återvinning var viktiga rättesnören.<br />
Kärlek och anarkism några av slagorden.<br />
Negativa element<br />
Med tiden drog Christiania också till sig negativa<br />
element. Pusher Street blev känt som
aliseras<br />
ett ställe där man fritt kunde köpa cannabis.<br />
Gräset var och är en del av christianiternas<br />
kultur, men hård narkotika har de tagit avstånd<br />
ifrån. Våren 2004 stängde polisen Pusher<br />
Street.<br />
I dag är omkring 900 personer fast bosatta<br />
i Christiania, som är uppdelat i fjorton lokalområden<br />
med viss självbestämmanderätt.<br />
Stormötet, som sammankallas regelbundet är<br />
högsta beslutande myndighet i Christiania.<br />
Folketinget godkände den 15 juni 2004<br />
den nya Christianialagen, som slog fast att<br />
fristaden ska saneras och utvecklas. Situationen<br />
är fortfarande låst, efter att Finansministeriet<br />
i september 2008 sade nej till Christia-<br />
nias senaste förslag. Christianiterna<br />
menar att de med<br />
stöd av hävd har rätt till området,<br />
eftersom de har använt det<br />
i så lång tid.<br />
Köpenhamns överborgmästare Ritt Bjerregaard<br />
tycker att Christiania kan bevaras:<br />
– I Köpenhamn ska det naturligvis finnas<br />
plats för att experimentera med andra sätt att<br />
leva på. Om Christiania och regeringen kan<br />
komma fram till ett avtal, vill vi gärna hjälpa<br />
till med en plan för området.<br />
Christiania är en av Köpenhamns största<br />
turistattraktioner, och om området saneras<br />
och normaliseras kommer staden kan-<br />
ske inte att vara ett<br />
lika stort dragplåster.<br />
Det betyder mindre<br />
inkomster i stadens<br />
kassa.<br />
Förhandlingarna fortsätter. Laurie<br />
Grundt bor tillsvidare kvar i Christiania.<br />
Till något ålderdomshem vill han inte.<br />
– Kanske skulle jag flytta till ett hus i Italien<br />
eller slå mig ner i ett hörn av min gamla<br />
hemstad Bergen, funderar han, och tänder<br />
sin pipa.<br />
Text och foto: Gunilla Heick<br />
Fakta om<br />
Christiania<br />
l De tre gula prickarna<br />
på röd botten i<br />
Christianias logo står<br />
för de tre i:na i<br />
namnet Christiania.<br />
l Det finns två slags<br />
hus i Christiania: Dels<br />
de gamla kasernbyggnaderna<br />
i sydvästra<br />
hörnet, som används<br />
till bostäder och kulturinstitutioner,<br />
dels<br />
självbyggarhus, som<br />
huvudsakligen ligger<br />
längs de gamla vallanläggningarna.<br />
l Christiania var<br />
nominerat till Nordiska<br />
Rådets Natur- och<br />
Miljöpris 2007. Man<br />
arbetar aktivt för att<br />
skydda områdets omkring<br />
100 fågelarter,<br />
plus bland annat igelkottar,<br />
rävar, paddor,<br />
vattensalamandrar<br />
och många vilda<br />
växtarter.<br />
www.christiania.org
Ikävalvonta<br />
on vastuullisuutta.<br />
Alkon myymälöissä käy<br />
vuosittain yli 64 miljoonaa<br />
asiakasta. Ikä tarkistetaan<br />
joka vuosi lähes 2 miljoonaa<br />
kertaa.
www.vr.fi<br />
Välitämme siitä, miltä Suomi<br />
näyttää tulevaisuudessakin.<br />
Yhteisellä matkalla
Österlen<br />
– taiteilijoiden paratiisi<br />
Provence, Toscana, Liguria – nimet herättävät mielikuvia vuorista,<br />
merestä ja aaltoilevista, ruohon peittämistä kukkuloista.<br />
Mutta maagista valoa on lähempänäkin, myös täällä <strong>Pohjola</strong>ssa.<br />
Yksi sellainen paikka on Österlen – Ruotsin Provence.<br />
Ö<br />
Österlen sijaitsee Ruotsin eteläisimmän maakunnan<br />
Skånen itäosassa. Tarkkaa sijaintipaikkaa<br />
on oikeastaan mahdotonta sanoa.<br />
Österlen ei ole paikannimi, eikä sitä useinkaan<br />
löydy kartoista.<br />
Parhaiten Österlenin sijainnin voi määritellä<br />
suunnilleen näin: ”alue valtatie 19:stä<br />
koilliseen Brösarpista Skånen luoteisosasta<br />
aina kauimpana etelässä sijaitsevaan Ystadiin<br />
asti”. Siellä on avoimia niittyjä ja ruohon<br />
peittämiä kukkuloita sekä ennen kaikkea<br />
– meri.<br />
Eräs ensimmäisistä Österleniin asettuneista<br />
taiteilijoista oli Karl Aspelin. Pian heitä tuli<br />
lisää, ja he perustivat 1880-luvulla Kivik-nimisen<br />
taiteilijayhdyskunnan.<br />
Suunnilleen samalle ajalle osui myös Skagen-maalareiden<br />
suurimman kukoistuksen<br />
kausi. 1930-luvulla Österleniin saapui maalariprinssi<br />
Eugen, joka oleskeli täällä kesäisin<br />
aina kuolemaansa v. 1947 asti. Hän matkusti<br />
yleensä aina suurella mustalla avoautolla, jota<br />
ajoi yksityiskuljettaja. Prinssi itse käytti usein<br />
matkustusaikansa maalaamiseen.<br />
Nykyään Österlenissä on suurempi määrä<br />
kulttuurin parissa työskentelevää väkeä kuin<br />
Tukholmassa. Österlen on siis elävää kulttuurimaisemaa<br />
useammassakin eri mielessä.<br />
Aina pääsiäisen aikaan täällä järjestetään<br />
kulttuuriviikko, joka kerää yli satatuhatta<br />
kävijää. Useat sadat taiteilijat avaavat ovensa<br />
vieraille. Myynti käy kovana seudun monissa<br />
taidegallerioissa.<br />
Meteorologiaa taiteessa<br />
Prinssi Eugen asui täällä ollessaan yleensä<br />
Hotelli Sveassa, pienessä Simrishamnin kaupungissa.<br />
Ensi kesänä, 13.6.–5.7. hänen maalauksiaan<br />
on esillä hotellin lähellä sijaitsevassa<br />
”Gösta Werner och havet” -taidemuseossa<br />
näyttelyssä ”Meteorologiaa taiteessa”.<br />
Vetonauloina ovat Gösta Wernerin, prinssi<br />
Eugenin ja ruotsalaisen maisemamaalarin<br />
Peter Frien työt. Sivuhuoneissa on taiteellisesti<br />
lahjakkaiden meteorologien maalauksia<br />
ja valokuvia.<br />
Museo on nimetty v. 1989 kuolleen taiteilijan<br />
Gösta Wernerin mukaan, joka opiskeli<br />
nuoruudessaan usean vuoden ajan päivisin<br />
meteorologiaa ja iltaisin maalaustaidetta.<br />
Hän erikoistui aluksi meriaiheisiin, mutta käsitteli<br />
teoksissaan myös muita luontoon ja ilmastoon<br />
liittyviä aiheita. Eräästä hänen purjeveneaiheestaan<br />
tuli suosittu postimerkki.<br />
Sää muokkaa valoa<br />
On luonnollista, että meteorologiaa taiteessa<br />
esitellään juuri täällä Österlenissä. Sääolosuhteistahan<br />
valo täällä riippuu. Taivaalta tuleva<br />
valo on voimakkaimmillaan juuri aukeilla<br />
alueilla lähellä merta.<br />
Mutta siihen, millaiseksi ja minkä väriseksi<br />
valo muotoutuu, vaikuttavat myös pilvet.<br />
Muotoa muuttavat höyhenpilvet maalaavat<br />
sinistä taivaankantta valkoisin siveltimenvedoin.<br />
Ohuet huntupilvet vaimentavat valoa<br />
ja luovat pehmeitä varjoja. Aaltopilvet taas<br />
antavat ryhtiä valolle. Sumupilvet ja raskaat<br />
sadepilvet synkentävät maiseman. Kumpu-
pilvet saavat koko maiseman elämään.<br />
Meren ja kumpuilevan maaston kohtaaminen<br />
synnyttää paikallisia tuulia ja erikoisia<br />
pilvimuodostelmia. Maasto ja pilvinen taivas<br />
kuvastuvat toisiinsa. Ne elävät eräänlaisessa<br />
symbioosissa ja luovat yhdessä jatkuvasti<br />
muuttuvia ja yllättäviä muotoja, värejä<br />
ja valoja.<br />
Itämeren vilvoittavat tuulet saavat näin alkukesällä<br />
keltaiset rapsipellot aaltoilemaan.<br />
Valkoiset kumpupilvet purjehtivat kirkkaansinisellä<br />
taivaalla. Aurinko valaisee ristikkotalon<br />
seinää ja salkoruusuja. Valo siivilöityy<br />
pyökkimetsän hennon vihreiden oksien läpi.<br />
Österlen tarjoaa luontotaidetta sekä sisällä<br />
että ulkona.<br />
Teksti ja kuvat: L-G Nilsson<br />
www.gostawerner.se<br />
www.simrishamn.se<br />
www.osterlen.com<br />
Kukkaloistoa ja ristikkotalo. Blomsterprakt<br />
och korsvirkeshus.<br />
Pääsiäisviikolla<br />
taiteilijat avaavat<br />
kotinsa ja ateljeensa<br />
yleisölle. Under<br />
påskveckan öppnar<br />
konstnärerna sina<br />
hem och ateljéer för<br />
allmänheten.<br />
Österlenillä on aina ollut läheiset<br />
suhteet lähinaapurissa sijaitsevaan<br />
Tanskan Bornholmiin. Folket i<br />
Österlen har i alla tider haft täta<br />
kontakter med danska Bornholm,<br />
som inte ligger långt härifrån.<br />
Vihreitä kumpuja, yllä<br />
elävä pilvimaisema.<br />
Grönskande kullar under<br />
ett levande molnlandskap.
Välkommen till Österlen. Tervetuloa Österleniin.<br />
Landskap och himmel i samspel. När vinden blåser över Österlens<br />
kullar, bildas luftvirvlar, som ger molnen en vågig struktur. Ett<br />
milt och diffust ljus silas genom dessa moln över landskapet. Ett<br />
landskap som varit med och format molnen. Maaston ja taivaan<br />
yhteispeliä. Österlenin kumpujen yli puhaltava tuuli synnyttää<br />
ilmapyörteitä, jotka saavat pilvet aaltoilemaan. Lempeä ja hämärä<br />
valo siivilöityy pilvien läpi maisemaan.<br />
0<br />
Gata i Simrishamn. Katu Simrishamnissa.
Österlen<br />
– sveriges Provence<br />
Provence, Toscana, Ligurien. Det är namn som sätter fantasin<br />
i rörelse och skapar inre bilder av berg och hav och<br />
öppna landskap med gräsklädda kullar.<br />
Men mytomspunna platser med vackert ljus finns också här i <strong>Norden</strong>.<br />
En av dessa är Österlen – Sveriges Provence.<br />
Ö<br />
Österlen ligger i den östra delen av Skåne, Sveriges sydligaste<br />
landskap. Exakt var Österlen ligger är lite oklart. Det<br />
är inget ortnamn och namnet syns sällan på kartor.<br />
Den bästa definitionen av Österlen är nog: ”området<br />
sydost om riksväg 19 mellan Brösarp i nordöstra Skåne<br />
till Ystad längst i söder”. Det är ett landskap med öppna<br />
fält och gräsklädda kullar, bokskogar, fiskelägen och sist<br />
men inte minst – havet.<br />
En av de första konstnärerna som slog sig ned i Österlen<br />
hette Karl Aspelin. Han fick flera efterföljare och<br />
tillsammans bildade de konstnärskollektivet ”Kiviksskolan”<br />
på 1880-talet, alltså samtidigt som skagenmålarna<br />
hade sin storhetstid.<br />
Under 1930-talet kom målarprinsen Eugen till Österlen.<br />
Han vistades här på somrarna ända fram till sin död<br />
1947. Han brukade färdas genom landskapet i en stor<br />
svart cabriolet med privatchaufför och satt ofta i bilen<br />
och målade.<br />
I dag bor det fler kulturarbetare i Österlen än i Stockholm.<br />
Österlen är alltså ett levande<br />
kulturlandskap i flera bemärkelser.<br />
Varje påsk anordnas här<br />
en konstvecka, då över hundratusen<br />
människor besöker hundratals<br />
konstnärer, som öppnar sina<br />
hem och ateljéer för allmän-<br />
Kuling Östersjön, målning av<br />
Gösta Werner. Gösta Wernerin<br />
maalaus Tuulenpuuska.<br />
heten. Samtidigt är det också<br />
högsäsong för traktens många<br />
konstgallerier.<br />
Meteorologin i konsten<br />
När Prins Eugen var här brukade<br />
han bo på Hotell Svea i den lilla<br />
staden Simrishamn. I sommar kommer några av hans<br />
målningar att visas på konstmuseet ”Gösta Werner och<br />
havet” som ligger alldeles intill hotellet.<br />
Här kommer utställningen ”Meteorologin i konsten”<br />
att visas under perioden 13 juni – 5 juli. Det blir en väderkonstutställning<br />
med Gösta Werner, Prins Eugen och<br />
den svenske himmelsmålaren Peter Frie som huvudattraktioner.<br />
I några angränsande rum kommer målningar<br />
och fotografier av konstnärligt begåvade meteorolo-<br />
ger att visas.<br />
Museet har fått sitt namn efter den år 1989 avlidne<br />
konstnären Gösta Werner, som i flera års tid studerade<br />
meteorologi på dagarna och måleri på kvällarna. Först<br />
specialiserade han sog på havsmotiv, men hade också andra<br />
natur- och meteorologiska motiv i sin konst. En av<br />
hans målningar med ett segelfartyg blev ett populärt frimärke.<br />
Ljuset formas av vädret<br />
Att meteorologin i konsten visas just här på Österlen är<br />
ganska naturligt. Ljuset över detta landskap formas ju till<br />
stor del av vädret. Himmelsljuset kan vara intensivt i ett<br />
öppet landskap vid ett hav.<br />
Men ljuset formas, färgas och dämpas också av moln<br />
på himlen. Trådiga fjädermoln kan måla vackra vita penseldrag<br />
på en blå himmelsduk. Tunna slöjmoln beslöjar<br />
ljuset och skapar mjuka skuggor. Vågformade böljemoln<br />
ger struktur åt ljuset. Dimmoln och tunga regnmoln<br />
lägger sordin över landskapet. Stackmoln och bymoln<br />
ger liv åt himlen och skapar dynamik och dramatik<br />
över land och hav.<br />
I mötet mellan havet och det kuperade landskapet<br />
bildas lokala vindsystem och speciella molnformationer.<br />
Landskapet och molnhimlen speglar varandras karaktärer.<br />
De lever i ett slags symbios och skapar tillsammans<br />
former, färger och ljus som ständigt förändras och<br />
överraskar.<br />
Nu under försommaren bugar de gula rapsfälten för<br />
svalkande vindar från Östersjön. Där ovanför seglar vita<br />
stackmoln fram på en klarblå himmel. Solen skiner över<br />
korsvirkeshus och stockrosor och genom den skira grönskan<br />
i bokskogens pelarsal. Österlen bjuder nu på väderkonst<br />
både inne och ute.<br />
Text och foto: L-G Nilsson<br />
www.gostawerner.se<br />
www.simrishamn.se<br />
www.osterlen.com
DNV - a global provider<br />
of services for managing risk<br />
DNV is a global provider of services for managing risk, helping customers to safely and<br />
responsibly improve their business performance. DNV is an independent foundation with<br />
the purpose of safeguarding life, property and the environment. Through its network of<br />
300 offices in 100 countries, DNV serves a range of industries, with a special focus on the<br />
maritime and energy sectors, combining its technology expertise and industry knowledge.<br />
Det Norske Veritas Oy/Ab<br />
Keilasatama 5, 02150 Espoo<br />
Aurakatu 18, 20100 Turku<br />
Alholmintie 72, 68600 Pietarsaari<br />
Valtatie 34 A, 33100 Tampere<br />
Norragatan 5, 22100 Mariehamn<br />
Tel: +358 9 681 691<br />
www.dnv.fi
Minun Sonera. Juuri sellainen nen kuin sinä haluat.<br />
Vaali vapauttasi.<br />
Hanki liikkuva laajakaista.<br />
Hanki Soneran liikkuva laajakaista, niin pääset kan-<br />
nettavallasi nettiin kaikkialla, missä kännykkä kuuluu.<br />
Saat liikkuvan laajakaistasi esim. kiinteällä kuukausi-<br />
maksulla tai tuntihinnoittelulla. Tutustu eri<br />
vaihtoehtoihin Soneran nettisivuilla!<br />
www.sonera.fi/liikkuva<br />
Värna om din frihet.<br />
Skaffa dig mobilt bredband<br />
Skaffa Soneras mobila bredband så kopplar du upp<br />
dig med bärbar dator över allt där mobilen<br />
fungerar. Du får ditt mobila bredband<br />
för t.ex. en fast månadsavgift eller en<br />
timbaserad avgift. Ta del av de olika<br />
alternativen på Soneras webbsidor!<br />
www.sonera.fi/liikkuva
175 HK / 420 N M<br />
6,0 L 159 G CO2<br />
Nya Volvo V70 2.4D Nya Volvo V70 D5<br />
205 HK / 420 N M<br />
6,4 L 169 G CO2
Meren ja taiteen kaupunki<br />
BBergen on historiallinen kaupunki, joka elää vahvasti nykyajassa.<br />
Bergen on Norjan toiseksi suurin kaupunki,<br />
asukkaita 250 000. Se on maan vanha pääkaupunki<br />
ja oli yksi hansaliiton neljästä tärkeimmästä<br />
kaupungista.<br />
Vuorten muusta Norjasta eristämä Bergen<br />
on teollisuus-, kauppa- ja kulttuurikaupunki.<br />
Siellä sataa melkein aina, keskimäärin kahtena<br />
päivänä kolmesta. Vettä tulee välillä paljon.<br />
Mutta hyviä sateenpitopaikkoja löytyy<br />
Vågenin eli vanhan sataman varrelta Bryggeniltä,<br />
entiseltä Tyskebryggeniltä. On monenlaisia<br />
ravintoloita ja kauppoja. Torimyyjilläkin<br />
on tietysti aina katokset.<br />
Helpoimmin Bergeniin pääsee lentäen Oslon<br />
kautta. Silloin kesälläkin voi ikkunapaikalta<br />
todeta, miten paljon lunta ja jäätä Norjassa<br />
on. Mieleen nousee selitys sille, miksi<br />
maassa on hyviä hiihtäjiä.<br />
Monen mutkan maanteitä<br />
Atlantin yläpuolelle ehdittäessä Pohjanmeren<br />
ja Norjanmeren välillä voi nähdä rikko-<br />
naisen rannikon, vuonoja, laivoja ja veneitäkin<br />
lentokorkeuden alentuessa. Siellä, Byfjordenin<br />
rannalla, Sognefjordenin ja Hardangerfjordenin<br />
välissä, on Bergen, suunnilleen<br />
samoilla maapallon leveysasteilla kuin ystävyyskaupunkinsa<br />
Turku Suomessa.<br />
Lentokenttä ei ole kovin suuri, eikä luonto<br />
ensin näytä kovin suotuisalta. Se muuttuu<br />
puutarhamaiseksi vasta, kun bussi on kuljettanut<br />
matkustajat suojaisille vuorten välisille<br />
teille. Suoria pätkiä on vähän. Norjassa<br />
on pakko kiertää sieltä, minne on ollut suhteellisen<br />
helppoa ja halpaa tehdä nykyaikainen<br />
väylä.<br />
Pääsee Bergeniin maitsekin. Autolla Helsingistä<br />
Turun kautta laivalla Tukholmaan ja<br />
sieltä Oslon kautta maanteitse matkaa kertyy<br />
1 485 kilometriä.<br />
Nopeusrajoitukset Norjassa ovat 50, 80 tai<br />
moottoriteillä 90 kilometriä tunnissa. Jokainen,<br />
joka on ajanut Norjassa, tietää ettei siellä<br />
uskalla hurjastella. Olosuhteet selittävät,<br />
miksi Norjassa autot ovat pienempiä kuin öljyrikkaiden<br />
luulisi ostavan. Tunnelit tulevat<br />
Bergeniinkin ajavalle tutuiksi. Rautateitsekin<br />
sinne tosin pääsee.<br />
Kätevän kokoinen kaupunki<br />
Bergen on kompakti, ja siihen on helppo tutustua<br />
nopeasti. Kaikki on lähellä. Kävellen<br />
ehtii nähdä tärkeimmät kadut, kirkot, torit,<br />
vene- ja laivalaiturit, rakennukset, helposti<br />
ymmärrettävää kuvataidetta ja mahdolliset<br />
happeningit.<br />
Føyenin näköalapaikalle pitää nousta köysiratajunalla<br />
150 metrin korkeuteen Kalatorilta<br />
mitattuna. Sitten onkin nähtävää kylliksi,<br />
koko kaupunki suurin piirtein kaakosta<br />
lounaaseen ja länteen. Hyvä paikka ottaa valokuvia,<br />
jos sade tai vastavalo eivät haittaa.<br />
Bergen elää vahvasti nykypäivää joka tavalla,<br />
myös taloudellisesti. Vauraassa kaupungissa<br />
tuntuu myös historia. Bryggenin<br />
varrella on vielä jäljellä rivi keskieurooppa-
laistyylisiä taloja, harjakattoisia, pääty kadulle<br />
päin. Syynä on verotus: talonomistajille on<br />
tällä tavalla kertynyt vähemmän maksettavaa<br />
katuosuutta.<br />
Talojen välistä voi kulkea laudoitetuilla jalankulkuteillä<br />
kuin entisajan Venäjällä. Julkisivun<br />
takana lymyävät hyvin hoidetut takapihat<br />
tai puistikot.<br />
Mestarisäveltäjän kotikaupunki<br />
Musta surma, Vitaaliveljet, tulipalot ja sodat<br />
eivät ole hävittäneet kosketusta entisyyteen.<br />
Bryggenin rakennukset ovat nykyisin Unescon<br />
maailmanperintöluettelossa. Edvard<br />
Grieg (1843–1907) elää yhä musiikissaan, ja<br />
hänen vaikutuksensa tuntuu myös Bergenin<br />
kaupungissa ja sen lähellä sijaitsevassa Troldhaugenissa,<br />
jota ei voi välttyä vertaamasta<br />
Jean Sibeliuksen Ainolaan. Erilaista.<br />
Ennen Griegiä Bergeniä teki kuuluisaksi<br />
maailmalla viulutaiteilija Ole Bull (1810–<br />
1880). Tiedättehän iki-ihanan Paimentytön<br />
sunnuntain säveltäjän? Jos tuntee sävelmän,<br />
sen voi antaa soida korvissa ja tuoda aivan oikealla<br />
tavalla mieleen sen entisen todellisuuden,<br />
mitä on paljon vieläkin jäljellä. Kuunnelkaa!<br />
Ole Bull teki tunnetuksi paitsi Bergenin<br />
myös Norjan jo ennen Griegiä. Hän oli Norjan<br />
Paavo Nurmi, Paganinilta vaikutteita<br />
omaksunut viuluvirtuoosi, jonka tulkinnat<br />
ja neliäänisen soiton suosiminen eivät aina<br />
olleet kaikkien mieleen.<br />
Kävin Bergenissä jokavuotisilla pohjoismaisilla<br />
eläkeläisopettajien päivillä kesäkuussa<br />
2008. Viitenä päivänä ei satanut kuin yhtenä<br />
hiukan. Hyvä tuuri. Kesäkuussa onkin<br />
vähiten sadepäiviä (16), vähän niitä on myös<br />
helmi-, huhti- ja toukokuussa (17). Eniten<br />
sadepäiviä kertyy lokakuussa (24). Pisimpään<br />
on yhtäjaksoisesti satanut joka päivä<br />
3.1.–26.3.1990.<br />
Teksti ja kuvat: Jouni Tarjamo<br />
Vasen kuva:<br />
Fløyeniltä luoteeseen<br />
kohti vanhaa keskustaa<br />
kesäillan jo<br />
hämärtyessä.<br />
Oikea kuva:<br />
Kävelykadut<br />
on laudoitettu.<br />
Bryggen.<br />
Näköala Fløyeniltä etelään.<br />
Lähtö Vågenin satamasta.
vikingillÄ sinÄ olet<br />
keskipisteessÄ!<br />
Sama pätee myös Tukholman risteilyihin,<br />
sillä Mariella ja Gabriella vievät Sinut Helsingin<br />
keskustasta suoraan Tukholman keskustaan.<br />
Suunnittele päivän ohjelmasi rauhassa ja valitse<br />
parhaat palat Tukholman tarjonnasta.<br />
Astu laivaan!<br />
www.vikingline.fi • 0600-41577<br />
PÅ VIKING STÅR DU<br />
I CENTRUM<br />
Det samma gäller även för kryssningarna<br />
till Stockholm - Gabriella och Mariella tar dig<br />
från centrum av Helsingfors direkt till hjärtat av<br />
Stockholm. Planera ditt dagsprogram på förhand och<br />
välj det bästa av allt som Stockholm kan erbjuda.<br />
Stig ombord!
www.fram.fi<br />
www.fram.fi<br />
Anna<br />
painotyösi<br />
KUKOISTAA!<br />
Ihmisen käsitys luonnon väreistä pohjautuu aistihavaintoon. Kirjapainossa<br />
aistihavainto muuttuu digitaalisen aineiston kautta ykkösiksi ja nolliksi<br />
sekä värien numeroarvoiksi, kunnes se lopulta siirtyy väriseoksena<br />
painotuotteen pintaan. Framin tarkka henkilökunta osaa hoitaa asiat niin,<br />
että muutos alusta lopputulokseen vastaa odotuksiasi – ja painotyösi<br />
kukoistaa!<br />
Fram on lähes 100-vuotias vaasalainen kirjapaino. Framin 30 ammattilaista,<br />
painotyöperinne ja nykyaikainen painotekniikka muodostavat yhdessä<br />
lujan perustan laadulle. Palvelemme painotyön alusta loppuun, aina<br />
reprotöistä jälkikäsittelyyn. Toteutamme kirjasi, lehtesi, esitteesi,<br />
vuosikertomuksesi, kirjelomakkeesi, kirjekuoresi, käynti- ja postikorttisi tai<br />
julisteesi.<br />
Pyydä tarjous!<br />
Oy Fram Ab<br />
Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa<br />
puh. (06) 320 9600 | info@fram.fi
0<br />
Helsingin piiri<br />
Keskustelu Stoltenberg-raportista<br />
ja uudesta pohjoismaisesta<br />
turvallisuuspolitiikasta to 4.6. klo<br />
14–17, yliopiston auditorio XIII.<br />
Alustajina mm. Henrik Stenius,<br />
Pertti Joenniemi ja Sverre Jervell.<br />
To 11.6. yhteislauluilta<br />
Suomenlinnassa. Lähdemme<br />
Suomenlinnan lautalla<br />
kauppatorilta klo 17.20<br />
ja kävelemme Ravintola<br />
Yläkerhoon. Kuuntelemme<br />
trubaduuria, laulamme, ja<br />
syömme ja juomme hiukan kesän<br />
kunniaksi. Ilm. viim. 8.6.<br />
28. - 30.8. Pohjoismainen<br />
pääkaupunkilaiskokous<br />
Tukholmassa teemalla ”Stolta<br />
stad”. Ohjelmassa mm.<br />
tapaaminen kirjailija Theodor<br />
Kallifatideksen ja ruokalähettiläs<br />
Carl Jan Granqvistin kanssa,<br />
vastaanotto kaupungintalolla,<br />
retki Biskops-Arnöhön ja 1809keskustelu,<br />
päivällinen, Suomitalossa<br />
mukana mm. Ingvar<br />
Carlsson, Bengt Lindroth, Jan-<br />
Erik Enestam. Majoitus Hotel<br />
Anglais Stureplanin vieressä.<br />
Osall.maksu sis. lennot majoitus,<br />
ohjelma, vastaanotto pe,<br />
päivällinen la ja lounas su, n. 400-<br />
420 e. Sit. ilm. viim. 10.7.<br />
Helsingfors distrikt<br />
Nordisk eftermiddag om<br />
Stoltenberg-rapporten och en ny<br />
nordisk säkerhetspolitik to 4.6 kl.<br />
14–17, universitetets aud. XIII.<br />
Medv. bl.a. Henrik Stenius, Pertti<br />
Joenniemi, Sverre Jervell.<br />
To 11.6 allsångskväll på<br />
Sveaborg. Vi tar Sveaborgsfärjan<br />
från Salutorget kl. 17.20 och går<br />
officersmässen. Vi lyssnar på vår<br />
trubadur, deltar i allsång, äter och<br />
dricker lite sommaren till ära.<br />
Anm. sen. 8.6.<br />
28-30.8 Nordiskt<br />
huvudstadsmöte i Stockholm<br />
med temat ”Stolta stad” och tre<br />
delteman: Kultur i Nord, <strong>Norden</strong><br />
1809 – det nya <strong>Norden</strong>s födelse?<br />
och <strong>Norden</strong> i det framtida<br />
TULOSSA & PÅ KOMMANDE<br />
Europa. På programmet bl.a.<br />
träff med författaren Theodor<br />
Kallifatides, matambassadören<br />
Carl Jan Granqvist, mottagning<br />
på Stadshuset, utfärd till Biskops-<br />
Arnö och diskussion om 1809,<br />
middag, på Finlandshuset<br />
diskussion med bl.a. Ingvar<br />
Carlsson, Bengt Lindroth, Jan-<br />
Erik Enestam. Logi på Hotel<br />
Anglais vid Stureplan. Delt.<br />
avg. inkl. flyg t/r, logi, program,<br />
mottagning fre, middag lö och<br />
lunch sö, ca 400-420 e. Bind.<br />
anm. sen. 10.7.<br />
Hämeen piiri<br />
Studia generalia -luentosarja:<br />
Suomen historiaa jatkumona<br />
Suomen sodan jälkeen 1808-<br />
1809. Paikka: Ylöjärven lukion<br />
auditorio, Kuusistontie 1.<br />
29.5. retki Oravaisiin Suomen<br />
sodan taistelupaikoille.<br />
Kulttuurimatka Carl von<br />
Linnén Uppsalaan ja Alfred<br />
Nobelin Karlskogaan 10.-14.8.<br />
Majoitus Karlskogassa hotelli<br />
Alfred Nobelissa. Lisätietoja ja<br />
ilmoittautumiset Aimo Riihimäki<br />
040-5022520 tai aimo.riihimaki@<br />
riihimaki.fi.<br />
Hämeen piiritoimisto on<br />
kesätauolla 1.6.-31.8. Tauon<br />
aikana yhteydenotot norden.<br />
tavastia@sci.fi.<br />
Kaakkois-Suomen piiri<br />
Pe 28.8. Uuden <strong>Pohjola</strong>n<br />
synty -seminaari Haminassa.<br />
Seminaaria edeltää opastettu<br />
museokierros ja sen päättää illalla<br />
sinfoniakonsertti.<br />
LISÄÄ TAPAHTUMIA /<br />
FLERA EVENEMANG:<br />
● www.pohjola-norden.fi/<br />
tapahtumat<br />
● www.pohjola-norden.fi/<br />
evenemang<br />
● www.tjaldur.fi<br />
● www.uppik.fi<br />
Keski-Suomen piiri<br />
Piiritoimisto on suljettuna ajalla:<br />
15.6.- n. elokuun puoliväli.<br />
Kuopion piiri<br />
vko 21 Elokuvakiertue Martinin<br />
Unelma kiertää Pohjois-Savon<br />
kouluissa.<br />
5.-11.7. Pohjoismaiset<br />
karavaanipäivät, NCT-09,<br />
Kuopiossa. Ohjelmassa mm. retki<br />
Punkaharjulle ja Savonlinnaan<br />
sekä risteily Alahovin viinitilalle,<br />
pohjoismaista iltaohjelmaa ja<br />
tanssia joka ilta.<br />
Piiritoimistomme on<br />
muuttanut! Uusi osoite on PL 58,<br />
70101 Kuopio<br />
Lapin piiri<br />
Suomen kielen ja kulttuurin<br />
kurssi pohjoismaalaisille<br />
Rovaniemellä 23.6.–2.7.<br />
Ilmoitt. 31.5.<strong>2009</strong> mennessä<br />
Norrbottenin Föreningen<br />
<strong>Norden</strong>iin. Marit Lamberg<br />
puh: +46 70 658 3077 s-posti:<br />
foreningen.norden.norrbotten@<br />
telia.com<br />
Lapin piiri lähtee nauttimaan<br />
Sotaoopperasta Tornio-<br />
Haaparannalle 4.7. Ennen<br />
esitystä syömme lounasta yhdessä<br />
Pohjois-Ruotsin nordistien<br />
kanssa Haaparannalla Minervaravintolassa.<br />
Lisätietoja lappi@<br />
pohjola-norden.fi. Lippuja voi<br />
kysellä suoraan TornioHaparanda<br />
matkailutoimisto, Green Line,<br />
tourist@haparandatornio.com,<br />
puh. 016 432 733.<br />
Kemin <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />
järjestää kirjailijatapaamisen<br />
Kemin kirjastossa perjantaina 5.6.<br />
klo 14. Lauantaina 6.6. on retki<br />
Kemin lähisaarelle Halttariin,<br />
lähtö Kemistä klo 12 ja paluu<br />
noin klo 16. Ruokailu noin 30<br />
euroa, lohta nurin ja oikein.<br />
Lisätietoja Anja Holpainen, anja.<br />
holpainen@pp.inet.fi.<br />
Ylläksen Pohjoiskalottikonferenssin<br />
2010<br />
valmisteluseminaari järjestetään<br />
22.–23.8. Hotelli Ylläs Saagassa.<br />
Lisätietoja lappi@pohjolanorden.fi.<br />
Oulun piiri<br />
28.6. jäsenmatka Haaparantaan,<br />
Sotaoopperan näytökseen.<br />
Mahd. vapaita paikkoja voi<br />
tiedustella vielä toukokuussa:<br />
oulu(at)pohjola-norden.fi<br />
tai puh. 050-370 7297. Matka<br />
sis. lipun oopperaan sekä<br />
kuljetuksen, <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in<br />
jäsenille 25 euroa, ei-jäsenille<br />
35 euroa.<br />
Jäseneksi voi liittyä<br />
ilmoittautumisen yhteydessä.<br />
Esityskielenä tullaan<br />
käyttämään suomea, ruotsia,<br />
venäjää ja meänkieltä.<br />
Sotaoopperan yhteydessä<br />
pidetään Peräpohjolan<br />
markkinat.<br />
Pohjanmaan piiri<br />
4.-5.7. Pietarsaaren yhdistys järjestää<br />
oopperamatkan Sotaoopperaan<br />
Tornioon/ Haaparantaan. Yhdistys<br />
järjestää bussimatkan, johon<br />
kuuluu yöpyminen hotellissa,<br />
liput, illallinen ja aamiainen sekä<br />
matkaoppaan palvelut. Hinta 130<br />
euroa jäsenille. Ilmoittautuminen<br />
Kristina Saarelle, puh. 050-5814856.<br />
Seminaari ”Pohjoismaat<br />
ja Venäjän markkinat” 10.11.<br />
Helsingissä. Mitä mieltä<br />
Pohjoismaissa ollaan siitä,<br />
mitä idän suunnassa tapahtuu?<br />
Maksuton linja-autokuljetus<br />
Pohjanmaalta. Lisätietoja<br />
piiritoimistolta.<br />
Österbottens distrikt<br />
4.-5.7. Jakobstadsföreningen<br />
arrangerar en operaresa<br />
till Krigsoperan i Torneå/<br />
Haparanda. Föreningen<br />
ordnar bussresa, inkl. hotell,<br />
biljetter, middag och frukost<br />
och reseledare. Vi besöker<br />
Peräpohjolan markkinat som<br />
ordnas samtidigt. Pris 130 euro<br />
för medlemmar. Anmälan till<br />
Kristina Saari, tfn. 050-5814856<br />
Seminariet ”<strong>Norden</strong> och
POHJOLA-NORDENIN<br />
JÄSENEDUT /<br />
POHJOLA-NORDENS<br />
MEDLEMSFÖRMÅNER:<br />
● www.pohjola-norden.fi/<br />
jasenedut<br />
● www.pohjola-norden.fi/<br />
formaner<br />
den ryska marknaden” 10.11. i<br />
Helsingfors. Hur ser de nordiska<br />
länderna på det som sker österut?<br />
Avgiftsfri busstransport från<br />
Österbotten. Mera information<br />
från distriktskontoret.<br />
Pohjois-Karjalan piiri<br />
vko 21 Elokuvakiertue Martinin<br />
Unelma kiertää Pohjois-Karjalan<br />
kouluissa.<br />
Piiritoimistomme on<br />
muuttanut! Uusi osoite on PL 58,<br />
70101 Kuopio<br />
Uudenmaan piiri<br />
La 6.6. Jäsenretki Hiittisten<br />
Rosalan viikinkikylään.<br />
14. – 18.6. Suomaisruotsalainen<br />
taideleiri<br />
Ahvenanmaan Eckerön Tulli-<br />
ja postitalossa. Leirille mahtuu<br />
yhteensä 20 13-15-vuotiasta<br />
nuorta. Osallistumismaksu 300 e.<br />
19. – 20.9. Jäsenmatka<br />
Tukholman Livrustkammaren- ja<br />
Nobel-museoihin. Lähtö Viking<br />
Linellä Helsingistä ja paluu<br />
lentäen. Laivalla Merkkivuosi<br />
1809 –aiheinen konferenssi.<br />
Nylands distrikt<br />
Lö 6.6 Medlemsutfärd till<br />
vikingabyn i Rosala, Hitis.<br />
14-18.6 Svensk-finländskt<br />
bildkonstläger i Tull- och<br />
posthuset på Eckerö, Åland.<br />
Till lägret antas totalt 20<br />
ungdomar i åldern 13-15 år.<br />
Deltagaravgift 300 e.<br />
19-20.9 Medlemsexkursion<br />
till Livrustkammaren och Nobelmuseet<br />
i Stockholm. Utresa med<br />
Viking Line från Helsingfors<br />
och återkomst med flyg. Under<br />
resan konferens kring temat<br />
Märkesåret 1809.<br />
Etelä-Savo Södra Savolax<br />
PL 389 (Kunnanmäki 7)<br />
50101 Mikkeli<br />
puh./tfn 040 551 3780<br />
etela-savo@pohjola-norden.fi<br />
pj./ordf. Anne Taivalantti<br />
toim.johtaja Marjaana Kovanen<br />
Helsinki Helsingfors<br />
sibeliuksenkatu/sibeliusgatan 9 A<br />
00250 Helsinki/Helsingfors<br />
puh./tfn (09) 4542 0816<br />
faksi/fax (09) 4542 0820<br />
helsinki@pohjola-norden.fi<br />
helsingfors@pohjola-norden.fi<br />
pj./ordf. Henrik stenius<br />
toim.johtaja Martin Paulig<br />
Häme Tavastland<br />
suvantokatu 13<br />
33100 Tampere/Tammerfors<br />
puh./tfn 045 129 4023<br />
hame@pohjola-norden.fi<br />
pj./ordf. Martin Lilius<br />
toiminnanjohtaja Marita Kurki<br />
Kaakkois-Suomi Sydöstra Finland<br />
Kouvola-talo, Varuskuntakatu 11<br />
45100 Kouvola<br />
puh./tfn 040 867 7940<br />
faksi/fax 020 615 3056<br />
kaakkois-suomi@pohjola-norden.fi<br />
pj./ordf.Kaisu Tapiovaara<br />
toim.johtaja Anu Erolin<br />
Keski-Suomi Mellersta Finland<br />
Vaasankatu 2, 40100 Jyväskylä<br />
puh./tfn (014) 615 965<br />
keski-suomi@pohjola-norden.fi<br />
pj./ordf. Martti Koskela<br />
toim.johtaja Maija Keskinen<br />
(sij. Kirsi Parikka)<br />
Kuopio Kuopio<br />
PL 58, 70101 Kuopio<br />
puh./tfn 044 5307 457<br />
kuopio@pohjola-norden.fi<br />
pj./ordf. Mauri Repo<br />
toim.johtaja Anne Tuomainen<br />
Lappi Lappland<br />
Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi<br />
puh./tfn 040 861 4539<br />
faksi/fax 020 152 5099<br />
lappi@pohjola-norden.fi<br />
pj./ordf. Ulla Karvo<br />
toim.johtaja Kirsi Lantto<br />
PIIRIT & DISTRIKTEN<br />
www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot<br />
Oulu Uleåborg<br />
PL 290, 90101 Oulu<br />
puh./tfn 050 370 7297<br />
oulu@pohjola-norden.fi<br />
pj./ordf. Paula Rossi<br />
piirisihteeri Mika Pietilä<br />
Pohjanmaa Österbotten<br />
Hietasaarenkatu/sandögatan 6<br />
65100 Vaasa/Vasa<br />
puh./tfn (06) 319 5550<br />
faksi/fax (06) 319 5552<br />
info.vasa@pohjola-norden.org<br />
pj./ordf. Helena Teräväinen<br />
toim.johtaja susanna Ehrs (sij. Tuula Närvä)<br />
Pohjois-Karjala Norra Karelen<br />
PL 58, 70101 Kuopio<br />
puh./tfn 044 5307 457<br />
pohjois-karjala@pohjola-norden.fi<br />
pj./ordf. siv Jouhkimo<br />
toim.johtaja Anne Tuomainen<br />
Uusimaa Nyland<br />
sibeliuksenkatu/sibeliusgatan 9 A,<br />
00250 Helsinki/Helsingfors<br />
puh./tfn (09) 4542 0816<br />
faksi/fax (09) 4542 0820<br />
uusimaa@pohjola-norden.fi<br />
nyland@pohjola-norden.fi<br />
pj./ordf. Marja-Liisa Ala-Pöllänen<br />
toim.johtaja Martin Paulig<br />
Varsinais-Suomi ja Satakunta<br />
Egentliga Finland och Satakunda<br />
Kulttuurikeskus, Uudenmaankatu/<br />
Nylandsgatan 1, 20500 Turku/åbo<br />
puh./tfn 0400 995 546<br />
varsinais-suomi.satakunta@pohjola-norden.fi<br />
egentligafinland.satakunda@pohjola-norden.fi<br />
pj./ordf. Bo Grönholm<br />
toim.johtaja susanne Lindberg<br />
Tjaldur - ystävyysseura/vänskapsförening<br />
Färsaaret /Färöarna - Suomi/Finland<br />
Uppik - ystävyysseura/vänskapsförening<br />
Grönlanti/Grönland - Suomi/Finland<br />
sibeliuksenkatu/sibeliusgatan 9 A<br />
00250 Helsinki/Helsingfors<br />
puh./tfn (09) 4542 0812<br />
faksi/fax (09) 4542 0820<br />
toim.johtaja Agnete sippel<br />
tjaldur@tjaldur.fi<br />
uppik@uppik.fi<br />
pj/ordf. Martina Huhtamäki (Tjaldur)<br />
pf/ordf. Fredrik Forsberg (Uppik)<br />
www.tjaldur.fi, www.uppik.fi
Anna elämän maistua!<br />
Uudessa desssa<br />
Valio maustetussa usssa<br />
a<br />
ruokakermassa masssa<br />
yhdistyvät tomaatin aatiin<br />
ja vuohenjuuston ustoon<br />
maku. Käytä pasta- astaa<br />
kastikkeisiin, keittoihin, oihinn,<br />
uuniruokiin kiin jja<br />
ja<br />
wokkeihin ihin n .<br />
Sarjassa myös maut mauut<br />
Kippari savujuusto uustto<br />
sekä 3 juustoa. stooa.<br />
Lisää reseptejä ptejjä<br />
www.valio.fi alio.fi<br />
fi<br />
Kerman makua<br />
ei korvaa mikään.<br />
TORTILLAVUOKA<br />
TOR<br />
6 ann annosta<br />
1 pak<br />
(6 kpl) isoja tortilloja<br />
Kastike Kasti<br />
400 g<br />
paistijauhelihaa<br />
1 pus pussi (200 g) pakastesipulia<br />
2 rkl Valio juoksevaa Oivariinia<br />
∫ tl ssuolaa<br />
2 tl pippurisekoitusta<br />
p<br />
1 tlk<br />
(400 g) tomaattimurskaa<br />
1 prk<br />
(2 ∑ dl) Valio maustettua<br />
ruoka ruokakermaa<br />
tomaatti-vuohen-<br />
juusto<br />
1 dl ppersiljaa<br />
1 pus pussi (150 g)<br />
Valio Valio Oltermanni raastetta<br />
Paista jauheliha ja sipulit<br />
Oivariinissa pannulla. Mausta.<br />
Lisää tomaattimurska ja<br />
ruokakerma. Anna kiehahtaa.<br />
Nosta levyltä. Lisää hienonnettu<br />
persilja.<br />
Laita uunivuokaan kerroksittain<br />
kastiketta, tortilloja ja<br />
juustoraastetta. Jos käytät<br />
suorakaiteen muotoista vuokaa,<br />
puolita tortillat. Ripota<br />
pinnalle loppu juustoraaste.<br />
Paista 225 asteessa uunin<br />
keskiosassa 10–15 min.
TUTUT Tutut suosikit SUOSIKIT vuosien vuosien varrelta varrelta<br />
taas maikkarilla Maikkarilla lauantai-iltaisin<br />
Karpon parhaat lauantaisin 19.30<br />
BumtsiBum! lauantaisin 20.00 alkaen 13.6.<br />
Vesku show lauantaisin 21.00 alkaen 11.7.
Keskiyön tunnelmaa matkalla Stamsundista ja Bodøhön, valokuva: Manfred Horender<br />
Hurtigrutenin laivat ovat paras tapa kokea keskiyön aurinko. Kun aurinko paistaa vuorokauden ympäri, koet Norjan sadunhohtoisen aidon villin rannikon<br />
luonnon haluamallasi tavalla. Kannelta avautuu upea näkymä. Nautit vaihtelevasta maisemasta sekä mielenkiintoisen eläinmaailman ja matkan<br />
varrella vastaan tulevien yhteisöjen tarkkailemisesta. Ravintolassa pääset kulinaariselle matkalle. Ateriat muuttuvat merimatkan varrella vastaan tulevan<br />
luonnon tahdissa. Nautit matkasta eniten tulemalla mukaan järjestämillemme matkoille. Tarjoamme kaikkea mahdollista kaupunkikierroksista ja museokäynnistä<br />
elämyksiin, jotka saavat adrenaliinin liikkeelle.<br />
Nauti Norjasta tänä vuonna! www.hurtigruten.com<br />
TARJOAMME LUONNON OMAA<br />
LUKUVALOA VUOROKAUDEN YMPÄRI<br />
Kapteeni Syrstad vie perille 34 satamaan Ensiluokkaisista aineksista valmistetaan herkullista ruokaa<br />
Matkavekka 020 120 4000, Kaleva travel 0205 61 5615, Saga Matkat (09) 612 3355, Suomen Matkatoimisto 0600 97000<br />
Siksi HURTIGRUTEN on paras tapa kokea Norjan rannikko<br />
Eteesi avautuvat upeat maisemat kauniiseen luontoomme<br />
Laivoilla on tunnelmallista
BILJETTER: må-fr kl. 12–18 samt 1 h före föreställ. tel. 09-6162 1411<br />
Grupper vard. 9.30–16 tel. 09-6162 1433<br />
Lippupiste tel. 0600 900900 1,75/min+lsa Luckan 020 7738 400<br />
www.svenskateatern.
När åt du senast lika gott som på<br />
Restaurang Johannes är öppen för alla.<br />
Hanaholmen – kulturcentrum för Sverige och Finland<br />
Hanaholmsstranden 5, Esbo<br />
tfn 09-435 020<br />
hotell – restaurang – konferens<br />
w w w . h a n a h o l m e n . f i
YIT Rakennus Oy, Vapaa-aika<br />
puh. 040 502 2521<br />
www.yit.fi<br />
sijoitus josta nautit.<br />
Sijoita täysin kalustettuun ja<br />
varustettuun vapaa-ajan asuntoon.<br />
Nauti upeista maisemista ja laadukkaasta asumisesta keskellä<br />
monipuolisia palveluita. Käytä vapaa-ajan asuntoa halutessasi,<br />
muina aikoina palveluntarjoaja hoitaa vuokrauksen puolestasi.<br />
Turvallisen kaupan takaa YIT Rakennus Oy<br />
Osta loma-asunto 40 %:n alkupääomalla. Lopulle 60 %:lle tarjoamme<br />
edullista taloyhtiölainaa.<br />
Kun omistat vapaa-ajan asunnon<br />
yhdessä lomaverkostoon<br />
kuuluvassa Chalets & Villas<br />
kohteessa ja annat sen<br />
vuokrauspalveluun, voit<br />
lomailla muissa kohteissa<br />
puoleen hintaan. Kartan punaiset<br />
kohteet ovat jo käytettävissä.<br />
Vierumäki
SUOMI-ISLANTI-<br />
SUOMI -sanakirja<br />
Ensimmäinen moderni Suomi-islanti-suomi<br />
sanakirja sisältää 37 000 hakusanaa ja ilmausta<br />
sekä arkikielestä että erikoisaloilta.<br />
Teos on hyvä apuneuvo kielten opiskeluun<br />
mutta myös vaativaan ammattikäyttöön kuten<br />
kääntämiseen. Sanakirja on hyödyllinen<br />
myös matkailijoille<br />
ja muille maiden<br />
kulttuureista kiinnostuneille.<br />
Tekijä FK<br />
Tuomas Järvelä,<br />
Gaudeamus 2008.<br />
ISBN 978-952-<br />
495-028-2<br />
35e<br />
(Merkitse kappalemäärä ruutuun)<br />
Juliste, Linné (A2)<br />
Juliste, P-N (A3)<br />
Kortti, P-N (A6)<br />
Juliste, ”lippunaamat” (A1)<br />
Juliste, ”lippunaamat” (A2)<br />
Yleisesite<br />
Miksi ruotsia - siksi ruotsia -esite<br />
<strong>Pohjola</strong>-tutuksi -kartta<br />
<strong>Pohjola</strong> tutuksi -työkirja päiväkodeille<br />
Haloo <strong>Pohjola</strong> -esite<br />
BARENTS<br />
- ett gränsland i <strong>Norden</strong><br />
Föreningen <strong>Norden</strong>s årsbok 2008. Föreningen <strong>Norden</strong> i<br />
Sverige har låtit 13 författare, var och en expert på sitt respektive<br />
område, beskriva Barentsregionen och det samarbete<br />
som håller på<br />
att växa fram i denna<br />
mycket dynamiska region<br />
i norr.<br />
Redaktör<br />
Torsten Hallberg,<br />
Föreningen<br />
<strong>Norden</strong> i Sverige.<br />
TILAAN JAG BEsTäLLER<br />
ILMAISMATERIAALIT - AVGIFTSFRITT MATERIAL<br />
Logollinen kangaskassi 1,5 e<br />
Viiden Pohjoismaan paperiliput 5 e<br />
Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan paperiliput<br />
1 e kpl, alue: _______________<br />
Lipputarra-arkki 0,9 e kpl<br />
P-N-logotarra-arkki, 0,6 e st<br />
Kaikkien Pohjoismaiden liput (18,5x31 cm)<br />
n. 5 m pitkässä siimassa, 20 e<br />
P-N-kuulakärkikynä 1,3 e<br />
Viiri 16,8 e<br />
Muki 4 e<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>-reppu, 10 e<br />
<strong>Pohjola</strong>n luonnon helmiä, 12 e<br />
Jäämerestä syntynyt - Varangin karunkaunis vuono<br />
/ Juha Höykinpuro, 22 e<br />
Eskimot / Ernest s. Burch Jr., 15 e<br />
<strong>Pohjola</strong>n kartta (5 e, jäsenille 3 e)<br />
Ihmisten maa - Inuit nunaat / Timo Malmi, 13,5 e<br />
Sankarimatkailijan Färsaaret / Taipale&von Bonsdorff, 20 e n<br />
Purjehdus Pohjanlahdella, 28 e n<br />
Suomi-norja-suomi-sanakirja, 50 e n<br />
Suomi Pohjoismaana -antologia / Finland i <strong>Norden</strong>, 10 e n<br />
Suomi-islanti-suomi-sanakirja, 35 e n<br />
POIMINTOJA VERKKOPUODISTA<br />
TYGVÄSKA<br />
KANGASKASSI<br />
Luonnonvalkoinen kangaskassi<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in logolla.<br />
Naturvit tygväska med<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s logo.<br />
(Ange antal i rutan)<br />
Plansch, Linné (A2)<br />
Planch, P-N (A3)<br />
Kort, P-N (A6)<br />
Plansch med ”flaggansikten” (A1)<br />
Plansch med ”flaggansikten” (A2)<br />
Broschyr<br />
Broschyr Miksi ruotsia - siksi ruotsia<br />
Lär känna <strong>Norden</strong>-karta<br />
Lär känna <strong>Norden</strong>-arbetsbok för daghem<br />
Hallå <strong>Norden</strong>-broschyr<br />
MUUT MATERIAALIT JA KIRJAT - ANNAT MATERIAL OCH BÖCKER<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
Tygväska med logo, 1,5 e<br />
Fem Nordiska ländernas pappersflaggor, 5 e<br />
Färöarnas, Grönlands och Ålands pappersflaggor<br />
1 e st, område: ___________________<br />
Klistermärken med flaggor, ett ark, 0,9 e st<br />
Klistermärken med P-N-logo, ett ark, 0,6 e st<br />
Alla nordiska flaggor (18,5x31 cm)<br />
på en c. 5 m lina, 20 e<br />
P-N bläckpenna 1,3 e<br />
Standar 16,8 e<br />
Mugg 4 e<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>-ryggsäck, 10 e<br />
Natur i nord, 12 e<br />
<strong>Norden</strong>s Tidning,<br />
sveriges <strong>Norden</strong>-föreningens tidning vsk/årgång, 17 e<br />
Fångstkultur i Västnorden / Hjörvar&Kruse, 25 e<br />
<strong>Norden</strong>karta (5 e, för medlemmar 3 e)<br />
Folk i fest / Jan Öjvind swahn, 28 e<br />
Danmark - mer än ”kroer”, 32 e<br />
Författarmiljöer i Stockholm, 15 e<br />
Äventyr med Måsen, 20 e<br />
Karelen - ett gränsland i <strong>Norden</strong>, 22 e<br />
Barents - ett gränsland i <strong>Norden</strong>, 22 e<br />
Två stora blev fem små / Kahdesta suuresta viisi pientä, 10 e<br />
Nimi/Namn _______________________________________________________________<br />
Postiosoite/Postadress _______________________________________________________<br />
__________________________________________________________________________<br />
S-posti tai puhelinnumero/E-post eller telefonnummer ___________________________<br />
__________________________________________________________________________<br />
Jäsennumero / Medlemsnummer _____________________________________________<br />
1,5e 22e<br />
POHJOLA-NORDEN<br />
Vastauslähetys<br />
Sopimus 5005877<br />
00003 Helsinki<br />
VASTAANOTTAJA<br />
MAKSAA<br />
POSTI-<br />
MAKSUN<br />
Tilauksen voi myös<br />
tehdä verkkosivuillamme:<br />
Beställningen kan också<br />
göras på våra nätsidor:<br />
www.pohjola-norden.fi/verkkopuoti<br />
www.pohjola-norden.fi/natboden<br />
Faksi/fax: 09-4542 0820<br />
Hintoihin lisätään postikulut<br />
Porto tillkommer
KAHDESTA SUURESTA<br />
VIISI PIENTÄ<br />
200 vuotta Suomen sodasta<br />
TVÅ STORA BLEV FEM SMÅ<br />
200 år sedan Finska kriget<br />
SANKARIMATKAILIJAN<br />
FÄRSAARET<br />
Färsaarten upea luonto kätkee syliinsä<br />
48 000 asukkaan mikroyhteiskunnan.<br />
Siihen kuuluvat kiinteästi kalastus,<br />
jalkapallo, uskonnolliset veljeskunnat,<br />
itsenäisyysliike, valaanpyynti<br />
ja öljyn etsintä. Pilvi Riikka Taipale<br />
on kirjoittanut teoksen matkaopasosuuden<br />
ja suomentanut mukaan<br />
Johan von Bonsdorffin Atlantin<br />
cowboyt -kirjan, joka kertoo ikivanhojen<br />
elinkeinojen kamppailusta<br />
modernissa maailmassa.<br />
Teksti Pilvi Riikka Taipale<br />
& Johan von Bonsdorff.<br />
LIKE 2006. ISBN 951-581-104-X<br />
Ensimmäinen suuri sanakirja<br />
suomen ja norjan välillä. Kirja<br />
sisältää yli 100 000 hakusanaa ja<br />
esimerkkilausetta, maantieteellisiä<br />
nimiä sekä kielioppitietoa.<br />
Julkaisija Henna-Maiju<br />
Askim, Nordilex 2008.<br />
ISBN 978-82-996822-1-3<br />
10e<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in julkaisu<br />
Suomen sodasta ja siihen liittyvistä<br />
laajemmista puitteista.<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s publikation<br />
om Finska kriget och de vidare<br />
omständigheter som sammanhänger<br />
med det.<br />
Toim./Red. Alexandra Ramsay<br />
Kieli/Språk suomi/svenska<br />
ISBN 978-951-98205-9-0<br />
20e<br />
SUOMI-NORJA-SUOMI<br />
-sanakirja<br />
50e<br />
AXPLOCK UR NÄTBODEN<br />
Mare Botnicum<br />
PURJEHDUS<br />
POHJANLAHDELLA<br />
Pohjoisen saaristolaiselämää<br />
”Avatessasi tämän kirjan kannet nouset samalla lähes 80-vuotiaan<br />
Måsen-kosterini kannelle. Måsenilla purjehtien minäkin ryhdyin tutkimaan<br />
Pohjanlahden ja Merenkurkun saaristoa, tuota huimaavan<br />
kaunista luontoa ja elävää rannikkokulttuuria, jossa rakennetaan yhä<br />
veneitä ja harjoitetaan kalastusta, hylkeenmetsästystä ja salakuljetusta<br />
kuten satoja vuosia sitten. Kirjani on seikkailu jännittävien ja dramaattisten<br />
tarinoiden valtakuntaan.”<br />
Boris Erssonin komea kirja Pohjanlahden<br />
saaristoalueista perustuu<br />
hänen 20 vuoden aikana tekemiinsä<br />
purjehdusreissuihin.<br />
Schildts 2007.<br />
ISBN 951-50-1626-6. ovh 44 e.<br />
28e<br />
Mare Botnicum<br />
ÄVENTYR MED MÅSEN<br />
Möten med människor och skärgårdsliv<br />
i Bottenviken och Kvarken<br />
”När du öppnar pärmarna till den här boken kliver du ombord på<br />
min nästan 80 år gamla koster Måsen. Med Måsen började jag upptäcka<br />
Bottenvikens och Kvarkens skärgårdar, en svindlande vacker<br />
natur och en kustkultur med traditioner inom båtbyggeri, fiske, säljakt<br />
och smuggling som sträcker sig långt tillbaka i tiden.” Så beskriver<br />
boken Boris Ersson, som är filmare, fotograf, författare och seglare.<br />
Tillsammans med Sven Wollter seglade han i smugglarnas skärgård<br />
mellan Sverige och Finland.<br />
Boris Ersson, Föreningen <strong>Norden</strong> och Nautiska förlaget.<br />
Språk: svenska, 288 sidor.<br />
KARELEN - ett gränsland i <strong>Norden</strong><br />
I Föreningen <strong>Norden</strong>s årsbok 2007<br />
berättar olika aktörer, forskare och<br />
journalister om Karelen - det Karelen<br />
som en gång var och om det Karelen<br />
som är idag.<br />
Redaktör Torsten Hallberg,<br />
Föreningen <strong>Norden</strong> i Sverige.<br />
Språk: svenska, 226 sidor.<br />
ISBN 91-85276-11320<br />
22e<br />
20e
0<br />
Matkailua <strong>Pohjola</strong>ssa<br />
POHJOISMAINEN KIRJAKAPPA 2 / <strong>2009</strong><br />
Kevään Kirjakappaan on kerätty kaksi erilaista matkakertomusta <strong>Pohjola</strong>sta;<br />
ruotsalaisen napa-alueiden matkaoppaan tuore kertomus Mina<br />
motpoler – Äventyr i Arktis och Antarktis sekä englantilaisen papin<br />
kertomus hänen matkastaan seuraamaan sivusta Oolannin sotaa,<br />
Kaksi purjehdusta Itämerelle 1854–1855. Herrasmiespurjehtijan<br />
lokikirja retkiltä Oolannin sotaan.<br />
Pohjoinen luonto on hauras ja kärsii erityisen paljon ilmastonmuutoksen<br />
negatiivisista seurauksista. Pohjoisen lomamatkoja ajatellen<br />
on myynnissä nyt myös Vastuullisen matkailijan käsikirja. Lisäksi<br />
ekologisuuden nimissä järjestetään kirpputori ylijääneille kirjoille.<br />
Kevätsiivouksessa löytyneitä, viime vuosina<br />
myymättä jääneitä kirjojen yksittäiskappaleita<br />
myydään nopeusjärjestyksessä. Kirjan viereen<br />
on merkitty myynnissä olevien kirjojen lukumäärä<br />
sekä hinta. Emme takaa kirjojen saatavuutta,<br />
vaan edulliset kirjat myydään suoraan<br />
nopeimmille tilaajille.<br />
Mina motpoler<br />
Cecilia Hed Malmström<br />
Forum Bokförlag 2008<br />
ISBN 9789137133287<br />
Cecilia Hed Malmström är polarguide med<br />
både Arktis och Antarktis som arbetsområden.<br />
Under 3–4 månader om året byter hon<br />
ut tillvaron som hustru och trebarnsmor mot<br />
livet som guide och föreläsare på båtar som<br />
går med turister i polarområdena. Hon blev<br />
den första svenska kvinnan vid geografiska<br />
Sydpolen i början på 90-talet. I fyra månader<br />
arbetade hon som den första kvinnliga borrteknikern<br />
på Antarktis, där hon bodde i tält i<br />
temperaturer ner till -58 grader.<br />
Som guide och föreläsare ombord på fartyg<br />
i Antarktis eller Arktis är hennes uppgift<br />
att ge gästerna en så mångsidig och spännande<br />
upplevelse som möjligt i orörda vildmarker,<br />
bland pingviner och sjölejon, isbjörnar<br />
och sälar, gnistrande glaciärer och mäktiga<br />
isberg. Hon får många frågor kring klimateffekter,<br />
miljövård, växter och djurliv. Malmström<br />
är utbildad geograf och har varit anställd<br />
på Vetenskapsakademien och också varit<br />
politiskt engagerad i miljöfrågor. Mina motpoler<br />
är hennes första bok.<br />
Kappepris 10 €<br />
(normalpris 13,20 €)<br />
10e<br />
Turism i <strong>Norden</strong><br />
I vårens Bokkappe finns två olika slags reseskildringar från <strong>Norden</strong>;<br />
den färska berättelsen Mina motpoler – Äventyr i Arktis och Antarktis<br />
av en svensk polarguide och Kaksi purjehdusta Itämerelle 1854–<br />
1855. Herrasmiespurjehtijan lokikirja retkiltä Oolannin sotaan. en<br />
engelsk prästs reseskildring från Krimkrigets Finland.<br />
Den nordiska naturen är känslig och påverkas i hög grad av de negativa<br />
följderna av klimatförändringen. Med tanke på nordliga semesterresor<br />
ingår i kappen också Vastuullisen matkailijan käsikirja, en<br />
handbok för en ansvarsmedveten resenär. De böcker som blir över<br />
säljs i ekologins tecken på vår loppmarknad.<br />
10e<br />
I samband med vårstädningen har vi hittat enskilda<br />
exemplar av olika böcker från de senaste åren och de<br />
säljs nu i rekvisitionsordning. Invid varje bok nämns<br />
antalet tillgängliga exemplar och pris. Vi kan inte garantera<br />
att alla rekvisitioner kan verkställas, utan de<br />
förmånliga böckerna säljs till de snabbaste.<br />
Kaksi purjehdusta<br />
Itämerelle 1854–1855<br />
Herrasmiespurjehtijan lokikirja<br />
retkiltä Oolannin sotaan<br />
Robert Edgar Hughes<br />
Tammi 2007<br />
ISBN 978-951-31-3644-4<br />
Puuhakas, tiedonhaluinen ja harvinaisen sotaisa cambridgelainen<br />
pastori Robert Edgar Hughes purjehti kesällä<br />
1854 ja 1855 pienellä ”Pet”-jahdillaan suuren laivaston<br />
vanavedessä Itämerelle seuraamaan itämaista sotaa.<br />
Noin 30-vuotias Hughes näki Bomarsundin valloituksen,<br />
Ruotsinsalmen hävittämisen ja Viaporin pommituksen.<br />
Hughesin riemastuttavat vaikutelmat tallentuivat hänen<br />
jahtinsa lokikirjaan, josta syntyi teos ”Two Summer<br />
Cruises With the Baltic Fleet”. Sen merkintöjä on vain<br />
harva suomalainen voinut aiemmin lukea. Viktoriaanisen<br />
ajan Englannissa teos ei jäänyt huomiotta, koska ajankohtaiset<br />
sotatapahtumat kiinnostivat.<br />
2000-luvulla kirja on lukuelämys myös monista muista<br />
syistä. Itämerellä, Pohjanmeren rannikoilla ja Suomenlahdella<br />
veneileville, samoin Ahvenanmaalla, Tukholmassa<br />
ja Etelä-Ruotsissa matkustaville kirja on verraton<br />
aikakone. Kirjailija Jusa Peltoniemi löysi tämän vanhan<br />
kirjan sattumalta ja päätti suomentaa kirjan.<br />
Kappahinta 10 €<br />
(ovh 18,40 €)
Vastuullisen<br />
matkailijan käsikirja<br />
Heidi Kalmari & Kati Kelola<br />
Image Kustannus <strong>2009</strong><br />
ISBN 978-952-5678-12-3<br />
Lentäminen tuottaa hiilidioksidipäästöjä.<br />
Rantahotellit saastuttavat ja tuhlaavat vettä.<br />
Luontomatkailu häiritsee eläimiä ja vahingoittaa<br />
herkkiä ekosysteemejä. Paikalliset ihmiset<br />
kärsivät turistien törttöilystä. Matkailija<br />
miettii yhä useammin, kannattaako matkustaa<br />
ollenkaan tai ainakin, miten hän voisi<br />
matkustaa tuhoamatta ympäristöä ja niin,<br />
että siitä olisi iloa ja hyötyä matkakohteen<br />
asukkaille.<br />
Vastuullisen matkailijan käsikirja auttaa<br />
matkailijaa toimimaan ekologisesti ja eettisesti.<br />
Käsikirja neuvoo matkakohteen, matkustustavan<br />
ja majoituksen valinnassa. Lisäksi<br />
se tarjoaa vinkkejä siihen, miten valita hyväretkijärjestäjä,<br />
millaisia tuliaisia kannattaa<br />
ostaa ja mistä tunnistaa ympäristöystävällisen<br />
hotellin. Käsikirjan<br />
kirjoittajat työskentelevät<br />
matkailulehti<br />
Mondossa.<br />
Kappahinta<br />
19 €<br />
(ovh 26,90 €)<br />
19e<br />
POHJOIsMAINEN KIRJAKAPPA -TILAUsLOMAKE<br />
Palautettava viimeistään<br />
Returneras senast<br />
3.6.<strong>2009</strong><br />
Kirjalähetyksen mukana seuraa lasku.<br />
Hintoihin lisätään postikulut.<br />
Räkning medföljer bokförsändelsen.<br />
Postavgifterna tilläggs i priserna.<br />
HUOM! Vähintään kolmen kirjan<br />
ostoksesta ei peritä postikuluja!<br />
OBS! Inga postavgifter om<br />
du beställer minst tre böcker!<br />
Tilaukset myös / Beställningar även:<br />
pn@pohjola-norden.fi<br />
NORDISK BOKKAPPE 2 / <strong>2009</strong><br />
1. Ishavets bränningar 11 kpl 10 e<br />
Valikoima islantilaisen Johann Hjalmarssonin 1965 – 2000 ilmestyneiden kokoelmien<br />
runoista. (Ruotsi)<br />
2. Anngannguujuk jättiläisten vankina 16 kpl 5 e<br />
Grönlantilaisen kansansadun mukaan kertonut H.C. Petersen ja kuvittanut<br />
Kistat Lund. Suomennos Päivi Niemi-Rosing ja Liisa Ranta.<br />
3. Sisyfos synger 8kpl 5 e<br />
Norjalaisen Anne Böen runokokoelma, (Norja)<br />
4. Valoa ja kaamosta 4 kpl 10 e<br />
Kirja kuvaa maailman harvimmin asuttuja alueita, Pohjoismaiden arktisia<br />
osia ja niiden luonnonvarojen voimallista hyväksikäyttöä. Kirjassa tarkastellaan<br />
ympäristöön kohdistuvia paineita ja vertaillaan niiden vaikutuksia biologiseen<br />
monimuotoisuuteen, maisemaan ja ihmisiin.<br />
5. Pohjoiskalottikonferenssit ja<br />
Pohjoiskalotin tulevaisuus 70 kpl 5 e<br />
Raporttiin on dokumentoitu Pohjoiskalottikonferenssien kehitys ja siinä keskustellaan<br />
niiden merkityksestä Pohjoiskalotin yhteistyölle.<br />
6. Nordic Music Prize cd 1965–2001 24 kpl 5 e<br />
Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto myönnetään joka toinen vuosi<br />
jollekin nykysäveltäjän teokselle ja joka toinen vuosi suurelle tai pienelle esiintyjäryhmälle,<br />
jonka työ on taiteellisesti korkeatasoista. Levyllä on palkinnon<br />
vuosina 1965 – 2001 voittaneita teoksia.<br />
7. Fyrtio år för <strong>Norden</strong>? Nordiska Rådets<br />
litteraturpris 1961–2001 6 kpl 5 e<br />
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto myönnetään kaunokirjalliselle<br />
teokselle, joka on kirjoitettu jollakin Pohjoismaiden kielistä. Palkinto voidaan<br />
myöntää romaanille, näytelmälle, runo-, novelli- tai esseekokoelmalle tai<br />
muulle teokselle. Teoksen tulee olla kirjallisesti ja taiteellisesti korkeatasoinen.<br />
Ingrid Elamin kirja Fyrtio år för <strong>Norden</strong>? -kirjoitus kuvaa palkinnon värikästä<br />
historiaa ja palkinnon saajia vuosilta 1961 – 2001.<br />
Allekirjoittanut tilaa seuraavat Pohjoismaisen Kirjakapan kirjat:<br />
Undertecknad beställer följande böcker från Nordisk Bokkappe:<br />
KPL/sT:<br />
n Mina motpoler<br />
n Kaksi purjehdusta Itämerelle 1854–1855<br />
n Vastuullisen matkailijan käsikirja<br />
n ylijäämäkirjat / ströexemplar av böcker<br />
Kirjan nro/kpl / Bokens nr/st<br />
______________________________________________________<br />
n Olen/yhteisömme on <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in jäsen.<br />
Jag/Vårt samfund är medlem av <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>.<br />
Jäsennumero / Medlemsnummer:<br />
_________________________________________________________<br />
Nimi/Namn ______________________________________________________________________________________<br />
Postiosoite/Postadress___________________________________________________________________________<br />
_____________________________________________________________________________________________<br />
s-posti tai puhelinnumero/E-post eller telefonnummer_______________________________________________<br />
VASTAANOTTAJA<br />
MAKSAA<br />
POSTI-<br />
MAKSUN<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />
Vastauslähetys<br />
Sopimus 5005877<br />
00003 Helsinki
Ulrika<br />
Romantschuk<br />
Martin<br />
Saarikangas<br />
Pohjoismaat ja Venäjän<br />
markkinat Seminaari Helsingissä<br />
tiistaina 10. marraskuuta <strong>2009</strong> klo 13-19<br />
SEMINAARIN PUHUJINA MM.<br />
Viestintäjohtaja ULRIKA ROMANTSCHUK, Fazer-konserni,<br />
Vuorineuvos MARTIN SAARIKANGAS, <strong>Pohjola</strong>-<br />
<strong>Norden</strong>in elinkeinoelämän toimikunnan puheenjohtaja,<br />
Ulkoasiainministeri ALEXANDER STUBB, Suomen<br />
hallitus, Toimitusjohtaja RENÉ NYBERG, East Office of<br />
Finnish Industries Oy, Puheenjohtaja KRISTINA PERS-<br />
SON, <strong>Norden</strong> ja Global Utmaning, Toimitusjohtaja<br />
HANNU PENTTILÄ, Stockmann, BJÖRN CARLSON,<br />
Björn Carlsons Östersjöstiftelse, Toimitusjohtaja LEIF<br />
FAGERNÄS, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK<br />
Lisätietoja:<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />
markkinointipäällikkö Kjell Skoglund<br />
(09) 454 20 821, kjell.skoglund@pohjola-norden.fi<br />
Esite löytyy kotisivultamme<br />
www.pohjola-norden.fi/tapahtumat<br />
Alexander Stubb René Nyberg Kristina Persson Hannu Penttilä Björn Carlson Leif Fagernäs<br />
YHTEISTYÖKUMPPANIT / SAMARBETSPARTNERS<br />
<strong>Norden</strong> och den ryska<br />
marknaden Seminarium i Helsingfors<br />
tisdagen den 10 november <strong>2009</strong> kl. 13-19<br />
SEMINARIETS FÖRELÄSARE BL.A.<br />
Kommunikationsdirektör ULRIKA ROMANTSCHUK,<br />
Fazer-koncernen, Bergsrådet MARTIN<br />
SAARIKANGAS, Ordförande för <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s<br />
näringslivsutskott, Utrikesminister ALEXANDER<br />
STUBB, Finlands regering, VD RENÉ NYBERG, East<br />
Office of Finnish Industries Ab, Ordförande KRISTINA<br />
PERSSON, <strong>Norden</strong> och Global Utmaning, VD HANNU<br />
PENTTILÄ, Stockmann, BJÖRN CARLSON, Björn<br />
Carlsons Östersjöstiftelse, VD LEIF FAGERNÄS,<br />
Finlands Näringsliv EK<br />
Tilläggsinformation:<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>,<br />
marknadsföringschef Kjell Skoglund<br />
(09) 454 20 821, kjell.skoglund@pohjola-norden.fi<br />
Broschyren finns även på vår hemsida<br />
www.pohjola-norden.fi/evenemang
Change language