Pohjola-Norden -lehti
16.02.2015 • Views
Share Embed Flag

Pohjola-Norden -lehti

Pohjola-Norden -lehti

Pohjola-Norden -lehti

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
pohjola.norden.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

POHJOLA-NORDEN<br />

-LEHTI / TIDNINGEN 3/2010 +<br />

Gotska Sandön<br />

lockar med historia och natur<br />

Norrmän<br />

och barnuppfostran<br />

Gotska Sandön<br />

on luonnon ja historian aarreaitta<br />

Riddu Riddu<br />

tuo alkuperäiskansat estradille<br />

Satumainen<br />

Islanti<br />

1

Oavsett plats<br />

Oavsett roll<br />

U n i f i e d c O m m U n i c at i O n S är vägen framåt för organisationer som vill samverka<br />

effektivare och ha enklare tillgång till information och kompetens.Enligt analysföretaget IDC<br />

är Telia en ledare i Sverige inom uc. Rapporten* lyfter bland annat fram Telias affärs-fokus i<br />

uc-lösningarna. Steget till bättre affärer tas alltid med Telia. * IDC : Sweden IP and UC (IDC #SE540910R9, May 2009)

Oavsett redskap<br />

3

PÄÄKIRJOITUS<br />

&<br />

LEDARE<br />

Ystäväkuntatyö kunniaan<br />

Kesä on vuosikymmenien ajan ollut pohjoismaisen ystäväkuntatyön<br />

parasta aikaa. Tänä vuonna ne suomalaiset<br />

kunnat ja paikallisyhdistykset, jotka ovat isännöineet<br />

ja emännöineet ystäväkuntakokouksia ja -seminaareja,<br />

ovat voineet tarjoilla vierailleen parasta mahdollista<br />

suomalaista suvea.<br />

Vaikka pohjoismaisten ystäväkuntasuhteiden lasketaan<br />

alkaneen vuodesta 1939, on selvää, että toiminta<br />

laajemmassa mielessä alkoi Ruotsin suurimpien kuntien<br />

päätöksestä avustaa Suomen suurimpia kuntia kummikuntayhteistyön<br />

puitteissa talvisodan aikana ja sen jälkeen.<br />

Tästä toiminnasta, joka siis alkoi 70 vuotta sitten,<br />

on edelleen nähtävissä Ruotsi-taloja Suomen eri kaupungeissa.<br />

Viime vuosina on välillä kuultu ikäviä uutisia ystäväkuntayhteistyön<br />

saralta: joissakin kunnissa rahat ovat tiukassa,<br />

joissakin into on kateissa, joissakin kuntaliitokset<br />

sotkevat kuvioita, ja joissakin suunnataan katseet kauas<br />

Etelä-Eurooppaan tai kehitysmaihin. On siis myönnettävä,<br />

että yhteistyö joidenkin paikkakuntien osalta on<br />

Vänortsarbetet till heders<br />

Larserik Häggman<br />

Päätoimittaja / Chefredaktör<br />

kangistunut tai saanut sosiaaliturismiin viittaavia piirteitä,<br />

mutta laajan toiminnan ja suurten ihmismäärien<br />

ollessa kyseessä kaikki ei voi olla virtaviivaista ja yhdensuuntaista.<br />

Mennyt kesä on kuitenkin taas kerran hyvinkin laajalla<br />

rintamalla todistanut, että pohjoismainen ystäväkuntayhteistyö<br />

elää, kehittyy ja voi hyvin monella paikkakunnalla.<br />

On myös ilolla pantava merkille, että monissa<br />

kunnissa on noudatettu Suomen Kuntaliiton ja <strong>Pohjola</strong>-<br />

<strong>Norden</strong>in yhteisiä kehotuksia yhteistyön ja fokusoinnin<br />

suhteen. Näyttäisikin siltä, että siellä, missä todella yritetään<br />

oppia toinen toisilta, yhteistyö on saanut uutta puhtia.<br />

Johtaahan globaali kehitys selvästi haasteisiin, joihin<br />

vastaukset löytyvät nimenomaan pohjoismaisesta mallista<br />

ja Pohjoismaista.<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in puitteissa on tekeillä selvitys suomalaisten<br />

kuntien ja liiton paikallisyhdistysten ystäväkuntasuhteista.<br />

Se valmistunee syksyn aikana ja antanee<br />

hyvän pohjan, jolta jatkaa arvokasta työtä.<br />

Sommaren har under årtionden varit den bästa tiden för<br />

det nordiska vänortssamarbetet och i år har de finska<br />

kommuner och lokalföreningar som stått värdar och värdinnor<br />

för vänortsmöten och -seminarier kunnat bjuda<br />

sina gäster på bästa möjliga finska sommar.<br />

Trots att de nordiska vänortsförbindelserna anses ha<br />

inletts år 1939 är det utan tvivel klart att verksamheten<br />

i vidare mening inleddes då Sveriges största kommuner<br />

beslöt att inom ramen för fadderortsverksamheten börja<br />

bistå Finlands största kommuner under och efter vinterkriget.<br />

Resultat av denna verksamhet som alltså inleddes<br />

för sjuttio år sedan kan vi fortfarande se i form av Sverigehus<br />

i olika städer i Finland.<br />

Under senare år har det emellanåts hörts tråkiga nyheter<br />

från vänortsverksamheten; på en del håll är det brist<br />

på pengar, på en del håll har ivern gått förlorad, på en<br />

del håll har kommunsammanslagningar stört ritningarna<br />

och på en del håll riktas blickarna långt bort mot<br />

Sydeuropa eller u-länderna. Vi måste medge att samarbetet<br />

för en del orters del emellanåt har stelnat eller fått<br />

drag av social turism, men då det handlar om en omfattande<br />

verksamhet och stora grupper människor kan allt<br />

inte vara strömlinjeformat och ensriktat.<br />

Den gångna sommaren har emellertid än en gång på<br />

bred front bevisat, att det nordiska vänortssamarbetet lever,<br />

utvecklas och mår väl på många orter. Det finns också<br />

skäl att med glädje lägga märke till att man i många<br />

kommuner följts Finlands kommunförbunds och <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s<br />

gemensamma uppmaningar när det gäller<br />

samarbetet och fokuseringen. Det ser också ut som om<br />

verksamheten, där man verkligen söker lära av varandra<br />

har fått ny fart. Den globala utvecklingen leder ju klart<br />

till utmaningar där svaren från den nordiska modellen<br />

står att finna uttryckligen i <strong>Norden</strong>.<br />

Inom ramen för <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> pågår som bäst en<br />

utredning av kommunernas och lokalföreningarnas vänortsrelationer.<br />

Den väntas bli klar under hösten och väntas<br />

ge en god bas för fortsatt värdefullt arbete.<br />

s i s ä l l y s i n n e h å l l<br />

4

4 Pääkirjoitus / Ledare<br />

6 Ajankohtaista / Aktuellt<br />

10 Teemakolumni / Temakolumn:<br />

Vihaavatko norjalaiset lapsia? /<br />

Hatar norrmän barn?<br />

13 Täällä / Här är Reykjavik<br />

15 Täällä / Här är Oslo<br />

16 Gotska Sandön – kansallispuisto keskellä Itämerta /<br />

Gotska Sandön – nationalpark mitt i Östersjön<br />

20 Kalevalaa saagojen avulla<br />

23 Täällä / Här är Köpenhamn<br />

AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT<br />

ISSN 1456-7644<br />

Päätoimittaja /<br />

Chefredaktör<br />

Larserik Häggman<br />

Toimitussihteeri /<br />

Redaktionssekreterare<br />

Anna Leino<br />

<strong>lehti</strong>@pohjola-norden.fi<br />

Osoite / Adress<br />

Fredrikinkatu/<br />

Fredriksgatan 61 A 11<br />

00100 Helsinki / Helsingfors<br />

puh. / tfn 09 - 4542 080<br />

faksi / fax 09 - 753 1634<br />

pohjola-norden@unionimedia.fi<br />

www.pohjola-norden.fi<br />

LG Nilsson<br />

h3POHJOLA-NORDEN<br />

Ilmoitusmyynti /<br />

Annonsförsäljning<br />

Kjell Skoglund<br />

puh. / tfn 09 - 4542 080<br />

faksi / fax 09 - 753 1634<br />

kjell.skoglund@pohjola-norden.fi<br />

Gotska Sandön on tarjonnut ihmisille<br />

asuinpaikan jo kivikaudella. /<br />

På Gotska Sandön har man funnit<br />

spår av människor från stenåldern.<br />

s.16<br />

Eveliina Kortesoja<br />

Ulkoasu ja taitto /<br />

Layout och ombrytning<br />

Tomi Westerholm<br />

Unionimedia<br />

Paino / Tryckeri<br />

Forssan kirjapaino Oy 2010<br />

Painos / Upplaga<br />

12 000 kpl/st<br />

Ilmestymisajat /<br />

Utgivningsdagar 2010<br />

24 Islantilainen lastenkirjallisuus:<br />

kääpiöitä, keijuja ja huumoria<br />

Nordhumla<br />

27 Täällä /Här är Stockholm<br />

4/10<br />

DL 27.10.,<br />

ilmestyy / utkommer 28.11<br />

Hinta 20 e / vuosikerta<br />

Pris 20 e / årgång<br />

Kansikuva / Omslagsbild<br />

Arctic-Images /<br />

Ragnar Th. Sigurðsson<br />

28 Luokkaretki satujen saarelle<br />

40 Tulossa / På kommande<br />

48 Verkkopuoti / Nätboden<br />

Islannin luonto uuvutti espoolaisnuoret.<br />

s.28<br />

5

Ajankohtaista<br />

&<br />

aktuellt<br />

Futureimagebank<br />

Pohjoismaisten elokuvien ilmaisnäytökset Hanasaaressa<br />

– Nordiska filmer gratis på Hanaholmen<br />

27.9.2010 Daniél Espinosa: Snabba Cash/Rahalla saa (2010)<br />

25.10.2010 Josef Fares: Farsan/Faija (2010)<br />

15.11.2010 Johan Jonasson: Behandlingen (2009)<br />

3.12.2010 Lukas Moodysson: Mammoth/Mammutti (2009)<br />

Näytökset alkavat klo 18.00 /visningarna börjar kl. 18.00<br />

Elokuvia Kuopiossa<br />

Kuopion Vilimit avaa ovet pohjoismaisen elokuvan maailmaan 23–<br />

26.9.2010 Pohjoisten Tähtien Huoneissa.<br />

Pohjoista Valoa -projektin tavoitteena on tuoda esille ja kasvattaa<br />

merkittävästi pohjoismaisen elokuvan mielenkiintoa ja tuntemusta<br />

suuren yleisön keskuudessa. Festivaali haastaa elokuvakatsojia ja -tekijöitä<br />

keskustelemaan myös elokuvanteon prosesseista, elokuva- ja<br />

kulttuuriteollisuuden lainalaisuuksista, sekä elokuvien kulttuurisesta<br />

ja historiallisesta asemasta ja arvosta.<br />

Elokuvaohjelmisto on laajasti pohjoismainen, ja laajimmin esille<br />

pääsee tänä vuonna Norja. Elokuvaohjelmiston lisäksi tarjolla on<br />

paneelikeskusteluja ja taiteilijatapaamisia. Lasten ja nuorten ohjelmistoa<br />

on jälleen myös mukana runsaasti. Esityksiä järjestetään eri<br />

puolilla Kuopiota. Vuonna 2010 festivaalin uutena merkittävänä taloudellisena<br />

tukijana on Pohjoismainen kulttuurirahasto.<br />

Ehrensvärdillä<br />

juhlavuosi<br />

Tänä vuonna vietetään sotamarsalkka ja kreivi<br />

Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) juhlavuotta,<br />

sillä hänen syntymästään on kulunut 300<br />

vuotta. Ehrensvärd on perustanut muun muassa<br />

Viaporin linnoituksen, yhden suurimmista merilinnoituksista,<br />

joka tunnetaan myös nimellä<br />

Suomenlinna.<br />

Suomenlinnan sisarlinnoitus Svartholma sijaitsee<br />

Loviisanlahden suulla. Loviisassa sijaitsee<br />

myös Ehrensvärdin suunnittelema maalinnoitus.<br />

Alkusyksyllä järjestetään Ehrensvärdiin liittyviä<br />

seminaareja, retkiä ja muuta ohjelmaa sekä Helsingissä<br />

että Loviisassa.<br />

Ohjelma löytyy Suomenlinnan Ehrensvärdseuran<br />

verkkosivuilta:<br />

www.suomenlinnatours.com/ohjelmaa<br />

6

Ajankohtaista<br />

&<br />

aktuellt<br />

Kirjastoviikolla<br />

maaginen teema<br />

Pohjoismaisen kirjastoviikon vuoden teema ”Maaginen <strong>Pohjola</strong>” käsittelee<br />

pohjoismaista fantasiakirjallisuutta, kauhua ja maagista realismia.<br />

Vuoden ääneenlukutekstien toista ääripäätä edustaa tuhatvuotinen<br />

Edda-runo ja toista nykykirjallisuus. Lapsille ja nuorille tarjolla<br />

on maailmankuulua tanskalaista fantasiakirjallisuutta ja moderni<br />

islantilainen saaga.<br />

John Ajvide Lindqvist (Ruotsi), Lene Kaaberbøl<br />

(Tanska) ja Andri Snær Magnason (Islanti)<br />

on valittu tämän vuoden Iltahämärässäääneenlukutapahtuman<br />

pohjoismaisiksi kirjailijoiksi.<br />

Iltahämärässä-tapahtuma järjestetään<br />

kerran 8.–14.11.2010 kirjastoviikon yhteydessä.<br />

Tapahtuma on maailman suurimpia<br />

ääneenlukutilaisuuksia.<br />

John Ajvide Lindqvistin kauhuromaani Ystävät<br />

hämärän jälkeen on julkaistu 30 maassa,<br />

Lene Kaaberbølin Näkijän tytär on fantasiafanien<br />

suuressa suosiossa kautta maailman, erityisesti<br />

Japanissa. Andri Snær Magnasonin Tarina<br />

sinisestä planeetasta on käännetty 12 kielelle.<br />

Vuoden neljäs teksti on runollisen Eddan<br />

Näkijättären ennustus.<br />

Pohjoismaisen kirjastoviikon ja Iltahämärässä-ääneenlukuhetken<br />

järjestävät <strong>Norden</strong>yhdistysten<br />

liitto ja <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> Pohjoismaisen<br />

ministerineuvoston, Kulturrådetin sekä<br />

Norsk Kulturrådin tuella.<br />

Osoitteesta www.bibliotek.org löytyy lisätietoja, kuvia ja juliste sekä<br />

muuta aineistoa. Suomi: Martin Paulig, <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>. E-post:<br />

martin.paulig@pohjola-norden.fi<br />

Tre författarstjärnor<br />

i årets högläsning<br />

Temat för Nordiska Biblioteksveckan i år heter Det magiska <strong>Norden</strong><br />

och fokuserar på nordisk fantasy, skräck och magisk realism. En tusenårig<br />

text från Eddan kontrasteras mot en nutida. Och för barn<br />

och unga handlar det om världsberömd dansk fantasy och modern<br />

isländsk saga.<br />

John Ajvide Lindqvist, Lene Kaaberbøl (Danmark) och Andri<br />

Snær Magnason (Island) är de tre nordiska<br />

författare som valts ut för årets Kura skymning-uppläsningar<br />

som hålls för 14:e året i rad<br />

inom ramen för Nordiska Biblioteksveckan<br />

den 8-14 november.<br />

Kura skymning arrangeras av Föreningen<br />

<strong>Norden</strong> och är <strong>Norden</strong>s och ett av världens<br />

största högläsningsevenemang. I läsningarna<br />

förra året deltog samtidigt drygt 2000 institutioner<br />

i åtta länder i <strong>Norden</strong> och Baltikum;<br />

från Island i nordväst till Litauen i sydost.<br />

Gemensamt för årets utvalda författare och<br />

verk är att de alla är internationellt uppmärksammade<br />

bästsäljare och filmatiserade. John<br />

Ajvide Lindqvists skräckroman Låt den rätte<br />

komma in är utgiven i 30 länder, Lene Kaaberbøls<br />

Skämmerskans dotter är kult bland fantasyfantaster<br />

världen över, bl.a. i Japan. Andri<br />

Snær Magnasons Berättelsen om den blå planeten<br />

är översatt till tolv språk. Den fjärde utvalda<br />

högläsningstexten är dikten Valans spådom<br />

ur den poetiska Eddan.<br />

Nordiska Biblioteksveckan och Kura Skymning leds av Föreningarna<br />

<strong>Norden</strong>s Förbund (FNF) och Föreningen <strong>Norden</strong> med stöd från<br />

Nordiska Ministerrådet, Kulturrådet samt Norsk Kulturråd.<br />

På www.bibliotek.org finns affischmotivet, mer information, bilder<br />

och material.<br />

Haloo <strong>Pohjola</strong>lle työntekijä<br />

myös Ahvenanmaalle<br />

Pohjoismaiden ministerineuvoston Haloo <strong>Pohjola</strong> -neuvontapalvelu<br />

saa uuden työntekijän, joka sijoittuu Ahvenanmaalle, Maarianhaminan<br />

työ- ja elinkeinotoimistoon. Toimisto avataan 1. tammikuuta<br />

2011.<br />

Haloo <strong>Pohjola</strong> on Pohjoismaiden ministerineuvoston tietopalvelu,<br />

jonka tavoitteena on helpottaa yksityishenkilöiden ja yritysten<br />

liikkuvuutta Pohjoismaissa. Tavoitteeseen pyritään tarjoamalla<br />

tietoa ja helpottamalla siten päätöksiä, jotka liittyvät esimerkiksi<br />

muuttamiseen, työskentelyyn, opiskeluun ja yrityksen perustamiseen.<br />

Hallå <strong>Norden</strong><br />

får en anställd<br />

också på Åland<br />

Nordiska Ministerrådets Hallå <strong>Norden</strong> -informationstjänst<br />

får en ny anställd, som placeras i<br />

Mariehamns arbets- och näringsbyrå på Åland.<br />

Kontoret öppnas den 1. januari 2011.<br />

Hallå <strong>Norden</strong> är Nordiska Ministerrådets informationstjänst.<br />

Syftet är att underlätta privatpersoners<br />

och företags mobilitet i <strong>Norden</strong>. Detta<br />

sker genom att ge information och därmed underlätta<br />

deras beslut om bland annat flyttning,<br />

arbete, studier och etablering av företag.<br />

7

Ajankohtaista<br />

&<br />

aktuellt<br />

Pohjoismaisia kulttuuritapahtumia<br />

Amos Andersonin taidemuseossa, Helsingissä<br />

on 20.8.–4.10.2010 esillä Icelandic Love<br />

Corporationin näyttely Tight, jossa pääsevät<br />

esille niin installaatiot, veistokset kuin<br />

valokuvatkin. Aiheina ovat ristiriidat, ironia<br />

ja huumori.<br />

Saamelaismuseo Siidassa, Inarissa järjestetään<br />

Esko Sirjolan Jäämeren ääreltä -näyttely<br />

4.6.–26.9.2010 Valokuvanäyttely esitte-<br />

lee maan ja meren elämää Norjan Varanginvuonon<br />

ja Syltefjordin rannoilta. Näyttely on<br />

myös kunnianosoitus diafilmille ja järjestelmäkameroille.<br />

Ivalolainen biologian opettaja<br />

Esko Sirjola on retkeillyt Ruijassa 1970-luvun<br />

alusta alkaen. Luontokuvaus on ollut Sirjolalle<br />

rakas harrastus, mutta tukenut myös hänen<br />

opetustyötään. Järjestäjänä toimii Metsähallitus/Luontokeskus.<br />

Axel Hellsteniuksen näytelmä Elling on<br />

Kajaanin kaupunginteatterin ensi-illassa<br />

25.9.2010. Elling on sympaattinen kahden<br />

aikuisen miehen kasvutarina, lämminhenkinen<br />

kertomus laitoshoidossa yhteen<br />

hitsautuneiden ystävysten tutustumisesta<br />

maailmaan, jossa he eivät ole koskaan oikein<br />

osanneet elää.<br />

Espoon Hanasaaressa on näytteillä tanskalais-norjalaisen<br />

taiteilijan Karen Bit Vejlen<br />

Sakset siveltimenä näyttely 27.9.–24.10.2010.<br />

Näyttely on esillä myös Käsi- ja taideteollisuuskeskuksessa<br />

Verkarannassa, Tampereella<br />

5.11.– 6.12.2010. Yli 35 vuoden kuluessa<br />

Bitin paperileikkeet ovat kehittyneet pienistä<br />

lumikristalleista suuriksi, hyvin monimutkaisiksi<br />

taideteoksiksi. Hän on kehittänyt<br />

oman persoonallisen tekniikkansa ja tyylinsä<br />

tämän harvinaisen taiteenlajin edustajana ja<br />

on nykyään eräs harvoista eurooppalaisista<br />

paperinleikkaajista, jonka työt ovat teknisesti<br />

ja taiteellisesti korkeatasoisia. Näyttelyssä<br />

on myös paperinleikkuutyöpajat aikuisille ja<br />

lapsille. Lisätietoja taiteilijasta<br />

www.papercutart.no<br />

Peter Höegin Rajatapaukset -näytelmä<br />

Kajaanin kaupunginteatterissa 14.10.–<br />

20.11.2010. Rajatapaukset on koulumaailmaan<br />

sijoittuva koskettava selviytymiskertomus.<br />

Päähenkilö Peter on orpo ja joutuu<br />

sijoitetuksi Biehlin erikoiskouluun. Siellä hän<br />

joutuu ystäviensä kanssa osallistumaan tietämättään<br />

uudenlaiseen koulujärjestelmäkokeiluun,<br />

joka perustuu oppilaiden ajan kontrolloimiseen<br />

ja henkiseen nöyryytykseen. Peter<br />

ystävineen käy taisteluun systeemiä vastaan.<br />

Rajatapaukset kirjoittanut tanskalainen<br />

kirjailija Peter Höeg on itse orpo ja kasvanut<br />

lastenkodissa, ja siksi teksti on hyvin omakohtaista.<br />

Siidassa järjestetään 20.11.–22.11.2010 myös<br />

Camera Borealis, Pohjoisen luontokuvauksen<br />

tapahtuma. Teemana on luonnon monimuotoisuus.<br />

8

Ajankohtaista<br />

&<br />

aktuellt<br />

Seminaarikilpailun voittajat<br />

Kevään elinkeinoelämäseminaarissa arvontalipukkeen palauttaneiden<br />

kesken arvottiin neljä palkintoa. Voittajat ovat:<br />

Liisa Wallenius Helsingistä – Kahden päivän matka kahdelle Tallinnaan<br />

Eckerö Linella. Majoitus SAS-hotellissa. / Två dagars resa för två<br />

till Tallinn med Eckerö Line. Inkvartering på SAS-hotellet.<br />

Egil Mattsson Helsingistä – Kahden hengen risteily Helsinki-Tukholma-Helsinki<br />

/ Två personers kryssning Helsingfors-Stockholm-Helsingfors<br />

Tarja Lang Espoosta – 1 lahjakortti kahdelle Ruotsalaiseen Teatteriin<br />

/ 1 presentkort för två till Svenska Teatern<br />

S-C Schauman Lahdesta – 1 vuosikortti Forever Fitness Clubiin tai<br />

1 lahjakortti kahdelle Suomen Kansallisoopperaan / 1 årskort till Forever<br />

Fitness Club eller 1 presentkort för två till Finlands Nationalopera<br />

Opiskelijaliikkuvuuden<br />

tilastoja Pohjoismaissa<br />

Viime vuonna Suomesta lähti 522 korkeakouluopiskelijaa<br />

Ruotsiin, joka on neljänneksi suosituin opiskelijavaihdon<br />

kohdemaa. Tanska pitelee sijaa 16, sillä vaihtokohteekseen<br />

sen valitsi 173 opiskelijaa.<br />

Ammatillista tutkintoa suorittavista opiskelijoista<br />

Ruotsiin vaihtoon lähti 988, mikä nostaa maan toiseksi<br />

suosituimmaksi kohteeksi. Norjaan suuntasi 337 ja Tanskaan<br />

96 opiskelijaa. Opettajavierailuiden kymmenen suosituimman<br />

kohdemaan joukkoon pääsi Pohjoismaista ainoastaan<br />

Ruotsi, jonne lähti 123 henkilöä. Lisäksi Ruotsiin<br />

lähti 233 ammattikorkeakoulun opettajaa ja tutkijaa.<br />

Nordplus-ohjelman kautta vaihtoon lähti viime vuonna<br />

483 yliopisto- tai ammattikorkeakouluopiskelijaa, joka<br />

on n. 5 prosenttia vaihto-opiskelemaan lähtijöistä. Suomeen<br />

Nordplus-ohjelman kautta tuli 119 korkeakouluopiskelijaa.<br />

Lisää tilastotietoja www.cimo.fi, sekä www.<br />

csc.fi/kota<br />

Terveet pohjoismaiset meret<br />

Pohjoismaita ympäröivillä merillä on suuria ympäristöongelmia. Niistä<br />

vakavimpia ovat rehevöityminen, ylikalastus ja ympäristömyrkyt. Itämeren<br />

suurin ongelma on ravinnekuormitus kun taas <strong>Pohjola</strong>n läntisiä ja<br />

arktisia merialueita uhkaavat erityisesti öljypäästöt ja hitaasti hajoavat<br />

myrkyt, jotka voivat kulkeutua kauaskin syntysijoiltaan.<br />

Terveet pohjoismaiset meret -esite sisältää seitsemän kuvausta siitä,<br />

miten pohjoismaiset tutkijat yksissä tuumin ja yhdessä eurooppalaisten<br />

naapuriensa kanssa pyrkivät ratkaisemaan ihmisen toiminnan aikaansaamia<br />

ympäristöongelmia.<br />

Terveet pohjoismaiset meret sekä runsaasti muita Pohjoismaiden neuvoston<br />

ja pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisuja on saatavilla pohjoismaisilla<br />

kielillä, sekä englanniksi ja lähes 40 eri aihealueelta. Eri aihepiirejä<br />

ovat muun muassa sosiaali- ja terveysala, kulttuuri, luonto, aluepolitiikka,<br />

kestävä kehitys ja talous. Julkaisuja voi tilata kotiin, tai niitä<br />

ladata ilmaiseksi verkkosivuilta PDF-dokumenttina.<br />

www.pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi<br />

Opas Ruotsiin<br />

lähteville<br />

Ruotsiin töihin tai opiskelemaan mieliville<br />

on koottu käytännön vinkkejä<br />

Suuntana Ruotsi -oppaaseen. Oppaasta<br />

löytyy tietoa muun muassa asumisesta,<br />

terveydenhoidosta, verotuksesta,<br />

sosiaaliturvasta sekä ruotsalaisesta koulutusjärjestelmästä.<br />

Lisäksi opas sisältää<br />

vinkkejä harjoittelupaikan etsimiseen ja<br />

neuvoo, mikäli olet hakemassa Ruotsiin<br />

korkeakouluun.<br />

Oppaaseen on koottu myös Ruotsissa<br />

vaihto-opinnoissa tai työharjoittelussa<br />

olleiden tarinoita ja runsaasti hyödyllisiä<br />

linkkejä. Oppaan on koonnut kansainvälisen<br />

liikkuvuuden ja yhteistyön<br />

keskus CIMO. Opas löytyy osoitteesta<br />

www.maatieto.net/ruotsi<br />

CIMOn Maatieto-sivustolta löytyy<br />

tietoa myös muista Pohjoismaista:<br />

www.maatieto.net<br />

Demografiserie<br />

i oktober<br />

Per Borg, f.d. generaldirektör och statssekreterare,<br />

kommer till Finland i oktober.<br />

År 2004 disputerade han med<br />

en avhandling om systemskiften inom<br />

välfärdspolitiken. Föreläsningsturnén<br />

omfattar Kuopio, Jyväskylä och huvudstadsregionen.<br />

Distriktens verksamhetsledare<br />

ger mer information om turnén.<br />

Kirjapalkintoja<br />

kouluihin<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> jakoi keväällä lukioille<br />

ja yläkouluille kirjapalkinnot. Vuoden<br />

2010 yläkoulujen palkintokirja oli Harald<br />

Skjønsbergin Flykten till Sverige.<br />

Lukioille annettavaksi stipendikirjaksi<br />

valittiin Anders Paulrudin Ett ögonblicks<br />

verk.<br />

www.pohjola-norden.fi/se www.pohjola-norden.fi/se www.pohjola-norden.fi/se<br />

9

Teemakolumni / Temakolumn 2010<br />

Johan Strang<br />

Tutkija / forskare<br />

Helsingin yliopisto / Helsingfors universitet<br />

Vihaavatko norjalaiset lapsia?<br />

Monet ovat pohtineet ovatko pohjoismaiset hyvinvointivaltiot sitä<br />

varten, että huo<strong>lehti</strong>simme lähimmäisistämme, vai että välttyisimme<br />

huo<strong>lehti</strong>masta heistä henkilökohtaisesti. Jo vuonna 1964 journalisti<br />

Sanfrid Neander-Nilsson kummasteli, vihaavatko ruotsalaiset lapsia?<br />

Kysymys nousee esiin lukiessa Alva ja Gunnar Myrdalin kirjoittamaa<br />

pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden klassikkoa Kris i befolkningsfrågan?<br />

(1935). Kirja kirjoitettiin puheenvuorona keskustelulle<br />

alenevasta syntyvyydestä – keskustelulle, joka on erittäin ajankohtainen<br />

tänä päivänä.<br />

Ydinajatuksena vaikutti olevan, että kansan pitäisi hankkia enemmän<br />

lapsia, jotta heistä ei tarvitsisi huo<strong>lehti</strong>a itse. Julkisesti järjestetyn<br />

ja maksetun päivähoidon, koulun, koulutuksen sekä terveyden- ja<br />

sairaanhoidon avulla valtion pitäisi vapauttaa vanhemmat siitä raskaasta<br />

taakasta, jonka lasten saanti tuo mukanaan.<br />

Samanaikaisesti kysymys ei kuitenkaan ollut siitä, etteivätkö lapset<br />

olisi tärkeitä. Päinvastoin. Koska kirja loppujen lopuksi käsitteli<br />

enemmän kansan laatua kuin määrää, olivat lapset hyvin keskeisessä<br />

asemassa. Kansanmateriaali paranisi, ei ainoastaan koulutuksen ja<br />

sairaan- ja terveydenhoidon, vaan myös pakkohuostaanottojen sekä<br />

eugeniikan ja epäsopivien vanhempien sterilisoinnin kautta. Lasten<br />

ei tarvitsisi kasvaa ala-arvoisissa oloissa. Valtion pitäisi siis vapauttaa<br />

myös lapset heidän kelvottomista vanhemmistaan.<br />

Mutta eroja eri Pohjoismaiden väliltä löytyy, ja luulen, että raja kulkee<br />

Itä- ja Länsi-<strong>Pohjola</strong>n välillä. Kun olin vasta muuttanut Norjaan,<br />

minut yllätti se, ettei lapsilla ollut yhtä keskeinen rooli julkisuudessa<br />

ja politiikassa kuin Suomessa. Norjassa lapset vaikuttivat olevan paljon<br />

enemmän vanhempien kuin yhteiskunnan vastuulla.<br />

Esimerkiksi vanhempainneuvonta oli paljon vähemmän kunnianhimoista<br />

ja vähemmän ammattimaista kuin Suomessa: sitä leimasi<br />

ennemmin neuvonta kuin valvonta. Tutkimuksia ja toimenpiteitä ei<br />

tehty ilman vanhempien suostumusta. Kun poikani putosi puusta<br />

ja sai suuren haavan jalkaansa, päiväkodista soitettiin ja pyydettiin<br />

tulemaan paikalle ja arvioimaan, pitäisikö meidän lähteä lääkäriin.<br />

Myös julkinen pedagoginen kunnianhimo yllätti minut poissaolollaan.<br />

Lapset mutustelivat karkkeja TV:n lastenohjelmissa; tyttöjen<br />

piti kiinnostua prinsessoista ja hevosista, kun taas poikien tulisi<br />

omistautua jalkapallolle ja autoille.<br />

Pikkuhiljaa ymmärsin, että norjalaiset eivät välitä lapsistaan sen<br />

vähempää kuin me suomalaiset, vaan heidän näkemyksensä kasvatukseen<br />

on toisenlainen. Lasten tulee saada olla lapsia ilman, että<br />

heitä jatkuvasti rajoitetaan vanhempien valvonnalla, säännöillä ja<br />

järjestelmillä.<br />

Jälkikäteen olen erittäin iloinen siitä, että poikamme sai viettää<br />

kaksi vuotta norjalaisessa päiväkodissa. Villi poika sai purkaa energiaansa<br />

ilman, että häntä kohdeltiin ongelmana, pikemminkin resurssina.<br />

Tämä oli äärimmäisen tärkeää hänen itsetunnolleen.<br />

Hatar norrmän barn?<br />

Det är många som undrat om den nordiska välfärdsstaten finns till<br />

för att vi bryr oss om våra närmaste, eller för att vi ska slippa bry oss<br />

om dem personligen. Redan 1946 undrade journalisten Sanfrid Neander-Nilsson<br />

om svenskarna hatar barn.<br />

När man läser den nordiska välfärdsstatens främsta klassiker Kris<br />

i befolkningsfrågan? (1935) av Alva och Gunnar Myrdal pressar sig<br />

frågan på. Boken var skriven som ett inlägg i en diskussion om den<br />

sjunkande nativiteten – en diskussion som ju är mycket aktuell idag.<br />

Men grundtanken verkade vara att folk skulle skaffa flera barn bara<br />

man slapp ha hand om dem själva. Genom en offentligt arrangerad<br />

och bekostad barndagvård, skola, utbildning samt hälso- och<br />

sjukvård skulle staten befria föräldrarna från den tunga bördan som<br />

barnen innebar.<br />

Samtidigt var det inte fråga om att barnen var oviktiga. Tvärtom.<br />

Eftersom boken sist och slutligen handlade mera om folkets kvalitet<br />

än dess kvantitet var barnen i en mycket central position. Folkmaterialet<br />

skulle förbättras, inte bara genom utbildning och sjuk- och<br />

hälsovård, utan också genom tvångsomhändertaganden, samt eugenik<br />

och steriliseringar av olämpliga föräldrar. Barnen skulle inte behöva<br />

växa upp i undermåliga förhållanden. Staten skulle alltså också<br />

befria barnen från sina odugliga föräldrar.<br />

Men det finns skillnader mellan de olika nordiska länderna och<br />

jag tror att det går en tydlig gräns mellan öst- och västnorden. Då jag<br />

var nyinflyttad i Norge överraskades jag över att barnen inte hade lika<br />

central roll i offentligheten och politiken som i Finland. Barnen<br />

verkade vara mycket mera föräldrarnas än samhällets ansvar i Norge.<br />

Föräldrarådgivningen var t ex mycket mindre ambitiös och professionell<br />

än i Finland – den hade liksom mera karaktär av rådgivning<br />

än övervakning. Inga undersökningar eller åtgärder gjordes utan<br />

föräldrarnas samtycke. Då min son föll ner från ett träd och fick<br />

ett stort sår i benet ringde dom från dagiset och bad mig komma dit<br />

för att ”vurdere” om vi borde åka till läkare.<br />

Också frånvaron av offentliga pedagogiska ambitioner överraskade<br />

mig. Barn snaskade godis i TVns barnprogram; tjejerna skulle<br />

intressera sig för prinsessor och hästar, medan pojkarna skulle ägna<br />

sig åt fotboll och bilar.<br />

Så småningom förstod jag att norrmän inte bryr sig mindre om<br />

sina barn än vi finländare, utan att deras syn på barnuppfostran är<br />

en annan. Barnen ska få vara barn utan att de hela tiden ska begränsas<br />

av de vuxnas övervakning, regler och system.<br />

Så i efterhand är jag mycket glad för att vår son fick sina två år i<br />

norskt dagis. Den vilda killen fick ge utlopp för sin energi utan att<br />

betraktas som ett problem, snarare som en resurs. Detta var otroligt<br />

viktigt för hans självkänsla.<br />

10

YLI 70 000 JÄSENTÄ POHJOISMAISSA – TULE MUKAAN!<br />

o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN JÄSENEKSI.<br />

Maksan 14 euron suuruisen jäsenmaksun vuosittain. Jäsenenä saan<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin<br />

ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden.<br />

o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN PERHEJÄSENEKSI,<br />

sillä taloudessani on <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in jäsen. Maksan jäsenmaksua<br />

vuosittain 6 euroa. Saan perhejäsenenä <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in<br />

jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin.<br />

o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITON JÄSENEKSI.<br />

Jäsenenä saan <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in ja <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in Nuorisoliiton<br />

jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin sekä neljä kertaa vuodessa<br />

ilmestyvän jäsenlehden. Lisätietoa www.pnn.fi.<br />

Effective<br />

Business Reach<br />

with<br />

Nordicum Magazine<br />

Nimi<br />

__________________________________________________________________<br />

Osoite<br />

____________________________________________________________________<br />

Postinumero ja -toimipaikka<br />

____________________________________________________________________<br />

Sähköposti<br />

____________________________________________________________________<br />

Syntymävuosi<br />

____________________________________________________________________<br />

Minua kiinnostaa <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in<br />

o kulttuuritoiminta<br />

o koulutoiminta<br />

o elinkeinoelämän toiminta<br />

o matkat<br />

o Nuorisoliitto ja/tai Nordjobb<br />

o muu, mikä? ____________________________________________________<br />

o Osoitteeni on muuttunut, entinen osoite:<br />

___________________________________________________________________<br />

____________________________________________________________________<br />

Yhteystietoja käytetään ainoastaan <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in omaan<br />

tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.<br />

Päiväys ja allekirjoitus _______________________________________________<br />

&<br />

ÖVER 70 000 MEDLEMMAR I NORDEN – KOM MED!<br />

o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN,<br />

genom att årligen betala en medlemsavgift på 14 euro.<br />

Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år.<br />

o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN SOM<br />

FAMILJEMEDLEM, eftersom det redan finns en medlem i min familj.<br />

Den årliga medlemsavgiften är 6 euro. Som familjemedlem får jag<br />

ett medlemskort som berättigar till <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s medlemsförmåner.<br />

o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDENS<br />

UNGDOMSFÖRBUND. Som medlem får jag ett medlemskort som<br />

berättigar till <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s och <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s Ungdomsförbunds<br />

medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. Mer information www.pnu.fi.<br />

Namn<br />

___________________________________________________________________<br />

Adress<br />

____________________________________________________________________<br />

Postnummer och -anstalt<br />

____________________________________________________________________<br />

E-post<br />

____________________________________________________________________<br />

Födelseår<br />

____________________________________________________________________<br />

Jag är intresserad av <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s<br />

o kulturaktiviteter<br />

o skolverksamhet<br />

o verksamhet inom näringslivet<br />

o resor<br />

o Ungdomsförbundet och/eller Nordjobb<br />

o annat, vad? ____________________________________________________<br />

o Mina adressuppgifter har ändrats, gamla adressen:<br />

____________________________________________________________________<br />

____________________________________________________________________<br />

Kontaktuppgifterna används endast för <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s<br />

interna information och ges inte ut till utomstående.<br />

Datum och underskrift _______________________________________________<br />

LEIKKAA IRTI JA POSTITA, OSOITETIEDOT VASTAKKAISELLA PUOLELLA 11

Taita ja niittaa tästä<br />

Föreningar NORDEN Yhdistykset<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />

betalar portot<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />

Vastauslähetys<br />

Sopimus 5005877<br />

00003 Helsinki<br />

Foreningene <strong>Norden</strong>s Forbund<br />

Norra Vallgatan 16, 2 tr., SE-211 25 Malmö<br />

puh./tfn +46 (0)40 238 610<br />

faksi/fax +46 (0)40 238 410<br />

fnf@norden.se, www.fnf.se<br />

Föreningen <strong>Norden</strong>, Sverige<br />

Box 22 087<br />

SE-104 22 Stockholm<br />

Hantverkargatan 29, 1 tr Stockholm<br />

Tel +46 (0)8 506 113 00<br />

Fax +46 (0)8 506 113 20<br />

foreningen@norden.se<br />

Foreningen <strong>Norden</strong>, Danmark<br />

Malmøgade 3, DK-2100 København Ø<br />

puh./tfn +45 3542 6325<br />

faksi/fax +45 3542 8088<br />

landskontoret@foreningen-norden.dk<br />

www.foreningen-norden.dk<br />

Foreningen <strong>Norden</strong>, Norge<br />

Abbediengen hovedgård<br />

Harbitzalléen 24, NO-0275 Oslo<br />

puh./tfn +47 22 516 760<br />

faksi/fax +47 22 516 761<br />

foreningen@norden.no, www.norden.no<br />

Föreningen <strong>Norden</strong> på Åland<br />

Hamngatan 4<br />

puh./tfn +358 (0)18 17279<br />

faksi/fax +358 (0)18 17597<br />

norden@aland.net, www.norden.ax<br />

Norrøna Felagid i Føroyum<br />

J. Paturssonargøta 24, FO-100 Tórshavn<br />

puh./tfn +298 315 319<br />

faksi/fax +298 315 727, hogni@kringvarp.fo<br />

Norræna Felagid, Island<br />

Odinsgata 7, IS-101 Reykjavik<br />

puh./tfn +354 551 0165<br />

faksi/fax +354 562 8296<br />

norden@norden.is, www.norden.is<br />

Föreningen <strong>Norden</strong> på Grønland<br />

N.A.P.A, Skibshavnsvej 21,<br />

Postboks 770, GL-3900 Nuuk<br />

Eesti Põhjala Ühing<br />

Lai 29,EE-10133 Tallinn<br />

puh./tfn +372 627 3100<br />

faksi/fax +372 627 3110<br />

info@norden.ee, www.norden.ee/norden<br />

Biedriba <strong>Norden</strong> Latvija<br />

BOX 217, LV-1024 Riga<br />

puh./tfn.+371 7529409<br />

pj./ordf: elsberga@hotmail.com<br />

12<br />

&<br />

Föreningen <strong>Norden</strong> i Litauen<br />

Isganytojo 4, LT-2001 Vilnius<br />

puh./tfn: +370 222 021

Huonomaineiset<br />

De berygtede<br />

Islannista viime kuukausina kaikkialle maailmaan<br />

levinneet uutiset eivät ole olleet omiaan<br />

parantamaan islantilaisten mainetta. Ensin<br />

oli talouskriisi, mutta luonnonvoimien<br />

astuttua kuvaan maan maine huononi lähes<br />

samalle tasolle kuin entisaikoina, jolloin<br />

Keski-Euroopassa uskottiin, että Islannista<br />

oli käynti itse helvettiin.<br />

Tarkoitan tietenkin maan etelärannikolla<br />

tapahtunutta tulivuorenpurkausta, josta taivaankannelle<br />

tuprunnut tuhka pysäytti lentoliikenteen<br />

päiväkausiksi ja jätti matkustajat<br />

jumiin Atlantin molemmin puolin ja aiheutti<br />

lentoyhtiöille miljardien tappiot.<br />

Islannissa on useita toimivia tulivuoria, ja<br />

historiamme pursuaa kertomuksia siitä, miten<br />

kansamme on selviytynyt näiden luonnonvoimien<br />

kanssa, jotka ovat aiheuttaneet<br />

suurta vahinkoa karjalle, lampaille ja kasvustolle<br />

sekä ihmishenkien menetyksiä.<br />

Viime vuosien purkaukset eivät ole olleet<br />

kovin voimakkaita. Ainoastaan matkailijapurkauksista<br />

on ollut puhetta, sillä Heklan<br />

pienet tupruttelut ovat houkutelleet maahan<br />

lukuisia ulkomaisia matkailijoita. Tällainen<br />

tilanne oli myös keväällä. Kaukana asutuksesta<br />

Fimmvörðuhálsin rinteillä avautui kraatteri,<br />

joka syöksi ulos laavavirran.<br />

Samalla kun Fimmvörðuhálsin purkaus<br />

hiipui, alkoi Eyjafjallajökull, joka sijaitsee<br />

kukoistavan asumuksen lähellä, liikehtiä.<br />

Eyjafjallajökull on kaunis jäätikkö, jolla<br />

tuli sai aikaan vesivirtoja ja tuhkasadetta.<br />

Joet ja purot kasvoivat niin mahtaviksi, että<br />

tiet ja kasvillisuus peittyivät, mutta pahiten<br />

tuhkasade kuitenkin vaikutti läheisiin maatiloihin<br />

ja alueisiin.<br />

Aluksi tuhka levisi erityisesti Skandinaviaan,<br />

Länsi- ja Keski-Eurooppaan sekä Venäjälle.<br />

Lentokentät olivat varmuuden vuoksi<br />

suljettuina useita päiviä. Ironista kyllä, Islannin<br />

lentokentät olivat ainoita, jotka olivat<br />

auki Pohjois-Euroopassa. Myöhemmin tuhkapilven<br />

vaikutusalue ulottui länteen Pohjois-Atlantille<br />

ja laski huomattavasti USA:n<br />

lentojen matkustajamääriä, kun taas Islannin<br />

lentovalvonta-alueella oli ennätysmäinen<br />

liikenne.<br />

Me islantilaiset saimme kylmäkiskoisia reaktioita,<br />

aivan kuin olisimme käynnistäneet<br />

purkauksen suututtuamme talouskriisistä.<br />

Lentoliikenne palautui ennalleen joidenkin<br />

viikkojen kuluessa, kraatteri rauhoittui<br />

ja vastoin kaikkia ennustuksia vilja ja muut<br />

kasvit puskevat esiin alueella, joka keväällä oli<br />

mudan ja tuhkan peitossa. Ja toivottavasti islantilaisten<br />

maine on palautunut.<br />

Nyheder fra Island der i de sidste måneder<br />

har spredt sig over hele verden har ikke været<br />

med til at forskønne islændingenes rygte.<br />

Først var det finanskrisen, men siden spillede<br />

naturkræfterne med og Island blev berygtet<br />

næsten som før i tiden da man i Mellemeuropa<br />

troede at der i Island fandtes indgangen<br />

til selve helvede.<br />

Her hentyder jeg til vulkanudbruddet der<br />

startede på landets sydkyst og dryssede aske<br />

over himmelhvælvingen med de følger at alle<br />

flyveplaner blev forstyrrede i dagevis, passagererne<br />

strandede på begge sider af Atlanterhavet<br />

og flyselskaberne tabte milliarder.<br />

Der findes mange aktive vulkaner i Island<br />

og vores historie har omfattende beretninger<br />

om hvordan det islandske folk har levet med<br />

disse naturkræfter der altid forårsagede beskadigelse<br />

af kvæg og får og vegetation og et<br />

stort tab af menneskeliv før i tiden.<br />

I de sidste år har de fleste udbrud ikke været<br />

ret kraftige, der har endda været tale om<br />

turist-udbrud fordi de små opkast fra vulkanen<br />

Hekla har tiltrukket et stort antal udenlandske<br />

turister. Sådan begyndte det også sidste<br />

forår.<br />

Samtidig med at vulkanudbruddet på<br />

Fimmvörðuháls stilnede af begyndte Eyjafjallajökull<br />

der rager over en blomstrende bebyggelse<br />

at røre på sig. Eyjafjallajökull er en<br />

smuk gletsjer hvorfra der før er opstået ild<br />

sammen med vandflod og nedbør af aske.<br />

Elve og bække voksede kolosalt sådan at vejbyggeri<br />

og vegetation blev slemt ødelagt, men<br />

værst var dog askeregnen over de nærliggende<br />

gårde og områder.<br />

I begyndelsen spredte asken sig især over<br />

Skandinavien, Vest- og Mellemeuropa helt til<br />

Rusland og for sikkerheds skyld var lufthavnene<br />

der lukkede i dagevis. Ironisk nok var<br />

de islandske lufthavne en overgang de eneste<br />

i Nordeuropa der var åbne. Senere flyttede<br />

påvirkningens rækkevidde sig vestpå til<br />

Nordatlanten og forårsagede stor nedgang i<br />

antal passagerer på flyruten til og fra USA,<br />

mens der var rekordtrafik i det islandske flykontrolområde.<br />

Vi islændinge fik kølige reaktioner som<br />

om vi havde sat udbruddet i gang på grund<br />

af al den forargelse over finanskrisen.<br />

HÄR ÄR<br />

TÄÄLLÄ<br />

Gudrún Egilsson<br />

Journalist<br />

Toimittaja<br />

Flytransport kom i orden igen i løbet af<br />

nogle uger, vulkankrateret faldt til ro nu i julimåned<br />

og stik modsat alle forudsigter så skyder<br />

korn og anden vegetation op i områder<br />

der i foråret var dækkede med ler og aske.<br />

Og forhåbentlig har islændingene genvundet<br />

deres ry.<br />

REYKJAVIK<br />

Johannes Jansson/norden.org<br />

13

Vastustamaton yhdistelmä<br />

suolaista ja makeaa.<br />

Suolaisia, kullanruskeiksi<br />

paahdettuja cashew -<br />

pähkinöitä ja aitoa<br />

Fazerin Sinistä<br />

maitosuklaata.<br />

14<br />

www.fazermakeiset.fi

Vi strandsoneverstinger<br />

Rantaviivapahikset<br />

Hyi, hävetkäämme! Olemmehan me Norjassa<br />

ja Suomessa kauheita pahiksia. Tänä kesänä<br />

Norjassa on keskusteltu vilkkaasti talojen<br />

ja mökkien rakentamisesta rannoille. Tässä<br />

yhteydessä paljastui, että Norja on Euroopan<br />

”rantaviivapahis” yhdessä Suomen kanssa. Ja<br />

jotkin Norjan kunnista, usein oikeiston johtamia,<br />

ovat pahempia kuin toiset.<br />

Periaatteessa on kiellettyä rakentaa alle 100<br />

metrin päähän rantaviivasta, mutta vuonna<br />

2009 kiellosta myönnettiin 900 poikkeuslupaa.<br />

Tämän vuoksi vasemmistososialistinen<br />

ympäristöministeri Erik Solheim varoittaa,<br />

että kuntien itsehallinto tällä alueella on vaarassa.<br />

Hän uhkaa evätä oikeuden poikkeuslupien<br />

myöntämiseen erityisesti länsinorjalaisilta<br />

Osin ja Fjellin rannikkokunnilta. Ne<br />

ovat osoittautuneet pahiksista pahimmiksi.<br />

Usein on kysymys rantojen suojelun ja<br />

elinkeinoelämän kehityksen vastakkainasettelusta.<br />

Työpaikkoja luoville rakennuksille on<br />

helpompi saada lupa kuin asuin- ja lomarakennuksille.<br />

Suositussa saaristokunnassa Oslonvuonossa<br />

tästä on jo monen vuoden ajan<br />

ollut seurauksena merkillinen käytäntö: Sellaisten<br />

liikerakennusten rakentamiseen, joissa<br />

on asunto vahtimestarille, on myönnetty<br />

Fy, skamme oss! For vi er visst noen forferdelige<br />

”värstingar”, vi i Norge og Finland. I Norge<br />

hadde vi i sommer en heftig mediedebatt<br />

om bygging av hus og hytter langs kysten, og<br />

det var der det kom frem at Norge er Europas<br />

”strandsoneversting” – sammen med Finland.<br />

Og noen norske kommuner, ofte de som<br />

er styrt av høyrepartiene, er verre enn andre.<br />

Det er i prinsippet forbudt å bygge nærmere<br />

enn 100 meter fra vannet, men det ble<br />

i 2009 gitt 900 dispensasjoner fra forbudet.<br />

Derfor varsler den venstresosialistiske miljøminister<br />

Erik Solheim at det kommunale selvstyre<br />

på dette felt må vike. Han truer spesielt<br />

med å frata de vestnorske kystkommunene<br />

Os og Fjell retten til å innvilge dispensasjoner.<br />

De har vist seg å være det aller verste<br />

”verstinger”.<br />

Ellers er det ofte et spørsmål om strandsonevern<br />

versus næringsutvikling. Det er lettere<br />

å få tillatelse til bygninger som genererer<br />

arbeidsplasser enn til bolig- og feriehus.<br />

I en populær øykommune i Oslofjorden har<br />

det i mange år versert en pussig sak: Der ble<br />

det tillatt å bygge næringsbyginger med vaktmesterleilighet,<br />

og i disse leilighetene bor eierne<br />

selv. Husene, som ligger på stranden,<br />

ser slett ikke ut som industribygg – men heller<br />

som Beverly Hills-palasser, og brukes på<br />

samme måte.<br />

Vaktmesterleilighetene med tilhørende representasjonslokaler,<br />

søyleganger og svømmebassenger<br />

omsettes for opptil 5 millioner<br />

Euro. Carl I. Hagen, mangeårig leder for det<br />

høyrepopulistiske Fremskrittspartiet, bodde<br />

der en periode – men flyttet tilbake til Oslo<br />

da oppmerksomheten om ”vaktmesterleilighetene”<br />

ble for stor.<br />

Utvikling av turisme er også noe som kan<br />

gjøre det lettere å få byggetillatelse i strandsonen.<br />

Folk kjøper eksklusive leiligheter på<br />

stranden, og leier dem ut til spa-hoteller en<br />

så stor del av året at det kan kalles ”næringsvirksomhet”.<br />

I det hele tatt - oppfinnsomheten<br />

er stor. Men bygging av rene privathytter<br />

kan ikke defineres som turisme. En ordfører,<br />

som også er grunneier, fikk ja fra sine lokale<br />

medpolitikere til å legge ut 96 hyttetomer.<br />

Det har Miljøverndepartementet stoppet. De<br />

godtok her ikke ”turisme”-argumentet.<br />

Men det er likevel ikke full enighet om at<br />

verstingene er så ille. Ordføreren i foran ne-<br />

vnte Fjell kommune sier at det der er vanskelig<br />

å finne byggetomter utenfor strandsonen.<br />

Det er en kommune med enormt lang<br />

strandlinje, avlange øyer, skjær og holmer.<br />

Det fins også mennesker som mener at hus<br />

visuelt kan berike et område.<br />

Tidligere TV-2-sjef Kåre Valebrokk skrev<br />

en debattartikkel i Aftenposten om hvordan<br />

klynger med gamle, hvite trehus nettopp<br />

er hva som har skapt Norges kanskje aller<br />

vakreste kystled, Blindleia på Sørlandet.<br />

HÄR ÄR<br />

TÄÄLLÄ<br />

Einar Aaraas<br />

Politisk redaktör<br />

Poliittinen toimittaja<br />

lupia, mutta näissä rakennuksissa asuvatkin<br />

niiden omistajat.<br />

Nämä talot, joka sijaitsevat rannalla, eivät<br />

kyllä näytä teollisuusrakennuksilta, pikemminkin<br />

Beverly Hills -palatseilta, ja niitä<br />

myös käytetään sen mukaisesti. Vahtimestariasunnot<br />

edustustiloineen, pylväskäytävineen<br />

ja uima-altaineen arvioidaan 5 miljoonan<br />

euron arvoisiksi. Carl I. Hagen, monivuotinen<br />

oikeistopopulistisen edistyspuolueen<br />

johtaja, asui siellä jonkin aikaa – mutta<br />

muutti takaisin Osloon, kun huomio ”vahtimestariasunnosta”<br />

kasvoi liian suureksi.<br />

Myös matkailun edistäminen helpottaa<br />

rakennusluvan saamista rantaviivalle. Ihmiset<br />

ostavat ylellisiä asuntoja rannalta ja vuokraavat<br />

niitä kylpylähotelleille niin suureksi<br />

osaksi vuotta, että sitä voidaan kutsua elinkeinotoiminnaksi.<br />

Kaiken kaikkiaan kekseliäisyydellä<br />

ei tunnu olevan rajoja.<br />

Puhtaasti yksityisten mökkien rakentamista<br />

ei kuitenkaan voi määritellä matkailun<br />

edistämiseksi. Eräs puheenjohtaja, joka<br />

on myös maanomistaja, sai paikallisilta poliitikkokollegoiltaan<br />

luvan tuoda markkinoille<br />

96 mökkitonttia. Tämän touhun ympäristöministeriö<br />

on kuitenkin pysäyttänyt. Perustelu<br />

matkailun edistämisestä ei mennyt läpi.<br />

Pahisten pahuudesta ei olla kuitenkaan yksimielisiä.<br />

Aiemmin mainitun Fjellin kunnan<br />

puheenjohtaja sanoo, että alueelta on vaikea<br />

löytää rakennustontteja rantaviivan ulkopuolelta.<br />

Kunnalla on suunnattoman pitkä<br />

rantaviiva, saaret ja luodot ovat muodoltaan<br />

pitkulaisia. Jotkut ovat myös sitä mieltä, että<br />

talot voivat parantaa alueen maisemallista<br />

arvoa.<br />

Entinen TV2:n johtaja Kåre Valebrokk<br />

kirjoitti Aftenpostenissa, miten valkoisten<br />

puutalojen ryppäät on juuri se tekijä, joka<br />

on luonut Norjan ehkä kauneimman rannikkokaistaleen,<br />

Blindleian Sørlandetissa.<br />

OSLO<br />

Mikael Risedal/norden.org<br />

15

Kansallispuisto<br />

keskellä Itämerta<br />

Gotska Sandön on mainio matkakohde historiasta ja luonnosta kiinnostuneelle.<br />

G<br />

Gotska Sandön sijaitsee keskellä Itämerta, alle<br />

sadan kilometrin päässä kaakkoon Tukholman<br />

saaristosta, 140 kilometriä Viron Saarenmaasta<br />

ja 40 kilometriä Gotlannin pohjoiskärjestä.<br />

Ruotsin kansallispuistoihin kuuluva<br />

kolmionmuotoinen saari on pinta-alaltaan<br />

35 neliökilometriä.<br />

Mannerjään muodostama harju alkoi kohota<br />

merestä viisi-kuusituhatta vuotta sitten.<br />

Nykyisellään saaren korkein kohta on<br />

42 metriä merenpinnan yläpuolella. Saaren<br />

sisäosat kasvavat metsää. Kapeat rannat ovat<br />

hiekkaa tai mukulakiveä.<br />

Hyväkuntoinen ihminen kävelee saaren<br />

ympäri päivässä, mutta se ottaa voimille, ja<br />

mukaan on varattava kylliksi ruokaa ja vettä.<br />

Muinaisia metsästäjiä<br />

Vanhimmat saarelta löytyneet ihmisen jättämät<br />

jäljet ovat kivikaudelta. Silloin täällä<br />

käytiin todennäköisesti vain tilapäisesti kalastamassa<br />

ja pyydystämässä hylkeitä. Keskiajalla<br />

saarelle syntyi myös pysyvää asutusta.<br />

Vanhoista kirjoituksista ilmenee, että Gotska<br />

Sandön kuului Tanskalle ja siirtyi Ruotsin<br />

omistukseen Brömsebron rauhassa v.1645.<br />

Ruotsalainen kirjailija ja taidemaalari Albert<br />

Engström ihastui kauniiseen saareen<br />

1920-luvun puolivälissä, jolloin hän kävi ja<br />

asuikin täällä useaan otteeseen. Hän kirjoitti<br />

täällä kokonaisen kirjan, nimeltään juuri<br />

Gotska Sandön. Kirjan alku on kuin rakkaudentunnustus:<br />

”Astuin maihin ja koin saaren kuin sakramentin.<br />

En ole koskaan muualla työskennellyt<br />

niin tiiviisti kuin siellä. Kauneus, hiljaisuus,<br />

vakavuus ja ilo lumosivat minut heti. Kesytön<br />

meri ja metsä saivat ensin itkun nousemaan<br />

kurkkuuni, mutta minä päätin terästäytyä<br />

ja otin työkalut esiin. Tännehän oli tultu<br />

elämään ja tekemään työtä. Siveltimet ja kynät<br />

aseinani sukelsin paratiisiin yrittäen varoa<br />

tallomasta sammalia tai vahingoittamasta<br />

villiä kukkaa. Ensimmäiseksi aistin hiljaisuuden.<br />

Se tuntui vielä juhlallisemmalta kuin<br />

katedraalissa.”<br />

Merirosvo vaani merenkulkijoita<br />

Gotska Sandönin ympärillä on vaarallisia<br />

särkkiä ja kareja, jotka ovat vuosisatojen kuluessa<br />

aiheuttaneet lukemattomia haaksirikkoja.<br />

Laivoja on ajautunut rantaan, ja hylynkappaleiden<br />

kerääminen oli pitkään saaren<br />

asukkaille tärkeä tulolisä.<br />

1800-luvun alussa saarella asunut Petter<br />

Gottberg tuli kuuluisaksi laivanryöstäjänä<br />

ja murhaajana. Kerrotaan, että hän pimei-<br />

16

Majakan ympärille on kasvanut korkea metsä. Ainostaan<br />

valotorni kohoaa puiden latvojen yläpuolella.<br />

Fyrtornet ligger idag inbäddat i skog.<br />

Endast fyren höjer sig ovanför trädkronorna.<br />

Eteläpään mukulakivirannoilla on satojen vuosien aikana kerääntyneitä hylynkappaleita ja ajopuuta.<br />

Gotska Sandön består av skog omgiven av smala sandständer med glittrande vatten utanför.<br />

Vuorovene Nynäshamnista pystyy ajamaan hiekkarantaan<br />

asti. Matkustajat kulkevat liikuteltavia portaita<br />

pitkin. Turbåten som går från Nynäshamn, kan köra<br />

ända fram till sandstranden där man rullar fram en<br />

trappa för av- och påstigning.<br />

nä syysiltoina ratsasti ontuvalla konilla pitkin<br />

rantoja lyhty mukanaan erehdyttäen ulapalla<br />

liikkuvien laivojen miehistöjä luulemaan näkemäänsä<br />

laivalyhdyksi ja ajamaan lähemmäksi.<br />

Kun alus oli päässyt rantaan, Gottberg<br />

miehineen hyökkäsi, ampui miehistön<br />

ja ryösti hylyn.<br />

Eräs Gotska Sandönin pahimmista haaksirikoista<br />

tapahtui 24.8.1864, jolloin venäläinen<br />

sotalaiva ”Wsadnick” ajoi itäkoillisessa<br />

myrskyssä, sumussa ja tuulessa karille saaren<br />

itäisimmän kohdan Kyrkuddenin luona.<br />

Kyrkuddenin majakan henkilökunta pelasti<br />

suurimman osan miehistöä aluksesta<br />

lasketun ja rantaan kiinnitetyn touvin avulla.<br />

120 miestä onnistuttiin pelastamaan kuljettamalla<br />

puosuntuolia touvia pitkin edestakaisin.<br />

Kaksikymmentä merimiestä kuitenkin<br />

kuoli rantautumisen yhteydessä. Heidät<br />

haudattiin venäläiselle hautausmaalle metsään<br />

lähelle rantaa.<br />

Eri puolilla Gotska Sandön -saarta on<br />

muistoja samanlaisista jännittävistä historiallisista<br />

tapahtumista. Kiinnostunutta turistia<br />

varten saaren luoteisosassa on retkeilymaja<br />

ja mökkikylä. Siellä on myös kotiseututalo<br />

ja pieni museo.<br />

Retkeilijöille saaresta on saatavissa yksityiskohtaiset<br />

kartat. Mutta jos haluaa vain ottaa<br />

rennosti ja paistatella päivää kilometrien<br />

pituisilla hiekkarannoilla, sekin käy.<br />

Teksti ja kuvat: L.G. Nilsson<br />

Lue lisää: www.gotskasandon.se<br />

Uudisrakentajat perustivat saaren eteläosaan maatilan<br />

v. 1784. Gamla gården på öns södra del började byggas<br />

1784 under nybyggartiden.<br />

17

Sandvägarna i skogen är bekväma att ta sig fram på för vandrare. Metsätiet halkovat kapeiden hiekkarantojen reunustamaa saarta.<br />

Nationalpark mitt i Östersjön<br />

Gotska Sandön lockar med historia och natur.<br />

M<br />

Mitt i Östersjön, ungefär 90 kilometer sydost<br />

om Stockholms skärgård, 140 kilometer väst<br />

om Ösel i Estland och 40 kilometer norr om<br />

Gotlands nordspets ligger den svenska nationalparken<br />

Gotska Sandön. Det är en 35 kvadratkilometer<br />

stor, nästan triangelformad ö<br />

av sand och morän.<br />

En ås i Östersjön bildades av inlandsisen<br />

och tittade upp ur havet för mellan fem och<br />

sextusen år sedan. Efter ytterligare landhöjning<br />

sticker öns högsta punkt nu upp 42 meter<br />

över havet. Hela ön är täckt av skog och<br />

kusterna består av smala sandstränder eller<br />

klappersten.<br />

En vältränad person klarar att gå runt hela<br />

ön på en dag, men det frestar på krafterna<br />

och kräver att man har tillräckligt med mat<br />

och vatten med sig.<br />

Forna jägare<br />

Man har funnit spår av människor här ända<br />

från stenåldern, människor som troligen vistades<br />

här tillfälligt för att fiska och jaga säl.<br />

Under medeltiden fanns det folk här som var<br />

mer bofasta. Äldre skrifter visar att Gotska<br />

Sandön tillhörde Danmark och kom i svensk<br />

ägo genom freden i Brömsebro 1645.<br />

En som tidigt fick upp ögonen för Gotska<br />

Sandön och dess skönhet var den svenske<br />

författaren och konstnären Albert Engström.<br />

Han vistades här i flera perioder under<br />

1920-talet, då han målade och skrev en<br />

hel bok som heter just ”Gotska Sandön”. Boken<br />

inleds med följande kärleksfulla ord:<br />

”Jag kom i land och begick ön som ett sakrament.<br />

Jag har aldrig arbetat så mycket som<br />

där och jag började genast, gripen av skönheten,<br />

tystnaden, allvaret, glädjen. Det vilda, det<br />

oberörda tog mig fången, havet och skogen tillsammans<br />

satte först en klump av gråt i min<br />

hals, men jag beslöt att bli karl för min hatt och<br />

plocka fram mina verktyg, ty här skulle levas,<br />

arbetas. Och beväpnad med penslar och pennor<br />

dök jag in i paradiset rädd att skada mossorna<br />

med mina fötter eller att tanklöst avliva<br />

en vildblomma. Tystnaden var mitt första intryck.<br />

Den var högtidligare än i en katedral.”<br />

Runt Gotska Sandön finns många farliga<br />

rev och grund som orsakat otaliga förlisningar<br />

genom århundradena. Många fartyg<br />

har strandat vid ön och att bärga vrakgods<br />

var länge en viktig del av sandöbornas försörjning.<br />

Strandrivaren lockade sjörövare<br />

Petter Gottberg som levde på Gotska Sandön<br />

i början av 1800-talet fick rykte om sig att<br />

vara en grym strandplundrare och mördare.<br />

Det sägs att han under mörka höstkvällar<br />

red omkring på stränderna på en halt märr<br />

med en lykta för att få fartygen därute att tro<br />

att det var en båtlanterna de såg, och därvid<br />

locka dem närmare stranden. När fartyget<br />

drivit i land stod Gottberg och hans drängar<br />

där och sköt dem och plundrade sedan<br />

vraket.<br />

Många spännande sådana historiska minnesplatsen<br />

finns runt Gotska Sandöns stränder<br />

och i dess inre. För den inresserade turisten<br />

finns vandrarhem och stugby på öns<br />

nordvästra del. Här finns också hembygdsgård<br />

med ett litet museum.<br />

Detaljerade kartor är till god hjälp när<br />

man vandrar omkring på ön. Men man kan<br />

också ta det lugnt om man vill och bara tillbringa<br />

dagarna i solen på de vackra milslånga<br />

badstränderna.<br />

Text och foto: L-G Nilsson<br />

Läs mer om Gotska Sandön på<br />

www.gotskasandon.se<br />

18

Koti kuten haluat<br />

Hem efter behag<br />

SATO LaatuKoti<br />

Tähtiluokiteltuja vuokra-asuntoja<br />

SATO KvalitetsHem<br />

Stjärnklassificerade hyrebostäder<br />

SATO PlusKoti<br />

Laadukkaita omistusasuntoja<br />

SATO PlusHem<br />

Högklassiga ägarbostäder<br />

SATO SenioriKoti<br />

Hyviä asuntoja ja palveluita<br />

SATO SeniorHem<br />

Goda bostäder med tjänster<br />

sato.fi

Suomalainen Niilas Holmberg nimettiin festivaalien<br />

Nuoreksi artistiksi.<br />

Kaukaisin vieras oli Malilta saapunut Tinariwen-yhtye.<br />

Festivaaleista värikkäin<br />

Riddu Riddu on omaperäinen musiikki- ja kulttuurifestivaali<br />

Pohjois-Norjassa. Se houkuttelee vieraita ympäri<br />

maailman ja näyttää alkuperäiskansojen monet kasvot.<br />

Mari Boine joikasi sansibarilaisten rumpujen<br />

tahtiin.<br />

Öinen aurinko saa lumen kimaltamaan vuonoja<br />

reunustavilla rinteillä. Sateenkaari heijastuu<br />

miltei yleisön joukkoon.<br />

Luonnonilmiöiden luomassa maagisessa<br />

tunnelmassa sansibarilaiset rumpurytmit<br />

säestävät Mari Boinen vivahteikasta joikaamista.<br />

Värikkäisiin saamelaisasuihin pukeutuneet<br />

nuoret laulavat artistin mukana.<br />

Viereisellä leirintäalueella laavujen, kotien<br />

ja telttojen lomassa perustetaan spontaanisti<br />

pieniä rumpuryhmiä ja nuotiopiirejä.<br />

Riddu Riđđu on Kåfjordin kunnassa sijaitsevan<br />

pienen Manndalenin kylän voimallinen<br />

kulttuuriteko.<br />

Vahvistaa identitettiä<br />

Riddu Riđđu -festivaali luotiin 1990-luvun<br />

alussa vahvistamaan merisaamelaisten kulttuurista<br />

perintöä. Nuoret saamelaisaktivistit<br />

alle tuhannen asukkaan Manndalenin kyläissä<br />

halusivat, että etenkin saamelaisnuoret oppisivat<br />

tuntemaan ylpeyttä juuristaan. Suurin<br />

osa kylän asukkaista on saamelaista alkuperää,<br />

mutta saamelaiskulttuuri oli jäänyt valtakulttuurin<br />

jalkoihin.<br />

Kukaan ei aluksi osannut arvata, kuinka<br />

suuren suosion merisaamelaisten omina<br />

kulttuuripäivinä alkanut festivaali tulisi vuosien<br />

saatossa saavuttamaan. Mukaan alettiin<br />

kutsua myös muiden alkuperäiskansojen artisteja,<br />

ja festivaaleilla on esiintynyt niin inuiitteja<br />

kuin Australian aboriginaalejakin.<br />

Monipuolinen ohjelmisto on houkutellut<br />

koko ajan enemmän yleisöä, ja väkeä<br />

tulee etenkin muista Pohjoismaista. Riddu<br />

Riđđusta on kasvanut yksi Euroopan täkeimmistä<br />

alkuperäiskansojen festivaaleista. Vuodesta<br />

2009 lähtien tapahtuma on saanut Norjan<br />

valtion avustusta.<br />

– Festivaali on hyvin tärkeä saamelaisnuorten<br />

identiteetille. Erityisesti ne nuoret,<br />

joilla on taiteellisia tavoitteita, saavat festivaalilla<br />

mahdollisuuden nousta suuremmille<br />

lavoille sekä tavata myös kokeneempia artisteja,<br />

kertoo Lene Hansen, joka oli perustamassa<br />

festivaalia ja toimi sen johtajana 15<br />

vuoden ajan.<br />

Paljon näkemistä ja kokemista<br />

Viime heinäkuussa festivaali järjestettiin jo<br />

yhdeksännentoista kerran. Ohjelmisto sisälsi<br />

edellisten vuosien tapaan musiikin lisäksi<br />

elokuvia, kirjallisuutta, lasten- ja nuortenkulttuuria,<br />

taidenäyttelyjä, kursseja ja seminaareja.<br />

Viisipäiväisillä festivaaleilla esiintyi myös<br />

suomalaisia taiteilijoita, kuten saamelaisartisti<br />

Wimme Saari ja festivaalien nuoreksi<br />

artistiksi nimetty Niilas Holmberg. Kaukaisimpia<br />

artistivieraita olivat tällä kertaa malilainen<br />

Tinariwen-yhtye sekä mongolialainen<br />

laulaja Urna.<br />

Entäs sitten hupaisalta kuulostava nimi<br />

Riddu Riđđu, mistä se on peräisin? Riddu<br />

on saamea ja tarkoittaa pientä myrskyä rannikolla.<br />

Festivaalin jäjestäjät valitsivat nimen,<br />

koska toivoivat tapahtuman saavan aikaan<br />

voimakasta liikehdintää. Näyttää siltä,<br />

että pienen myrskyn aallot saavuttavat yhä<br />

kaukaisempia rantoja.<br />

Maria Markus<br />

Kuvat: Riddu Riddu<br />

Lisätietoja: www.ridduriddu.no<br />

20

• Hyvä sijainti Helsinki-Vantaan lentoaseman lähellä<br />

• Veloitukseton, aikataulun mukainen lentokenttäkuljetus<br />

• 48 muuntuvaa tilaa • Virtuaalikokous • Monipuoliset<br />

ravintola- ja hotellipalvelut • 550 maksutonta autopaikkaa<br />

Pyydä tarjous!<br />

• Utmärkt läge intill Helsingfors-Vanda flygplats • Gratis<br />

transport till och från flygplatsen, på fasta tider • 48 omställbara<br />

konferensrum • Virtuella konferenser • Stort urval restaurangoch<br />

hotelltjänster • Gratis parkering för 550 bilar<br />

Be om ett anbud!<br />

Robert Huberin tie 4, FI 01510 Vantaa, Finland.<br />

Varaukset puh. / bokningar tel. +358 9 4157 7100<br />

E-mail: airport.rantasipi@restel.fi www. rantasipi.fi<br />

21

Kalevalaa saagojen avulla<br />

Suomen kielen lehtori Marita Kalske lähti Nordplus-opettajavaihtoon<br />

Islannin yliopistoon katsomaan, miten siellä opetetaan<br />

satujen saaren omaa perinnettä.<br />

Lähtökohtani oli neuvottomuus. Miten opettaa<br />

Kalevalaa opiskelijoilleni, tuleville luokanopettajille<br />

niin, että myös pienet koululaiset<br />

vuorollaan hyötyisivät opeista? Kirja on<br />

arvokas, jos se koetaan arvokkaaksi. Ei siksi,<br />

että se on julistettu arvokkaaksi toistasataa<br />

vuotta sitten.<br />

Joskus on lähdettävä kauas, jotta näkisi lähelle<br />

tarkasti.<br />

Islanti tunnetaan satujen saarena. Saagat<br />

sekä Eddan kertomukset ja runot ovat maailmankuuluja.<br />

Voisivatko niiden tuntijat kertoa<br />

jotakin, mikä avaisi uusia tapoja lähestyä<br />

suomalaista perinnettä aidosti, innostuneesti<br />

ja tuoreesti? Voiko vieraaseen tutustuminen<br />

auttaa ymmärtämään oman erityisluonnetta?<br />

Tätä asiaa lähdin maaliskuussa selvittämään<br />

Islannin yliopistoon Reykjavikiin<br />

Nord plus-apurahan turvin. Menin tapaamaan<br />

islantilaisia opettajankouluttajia kysyäkseni,<br />

miten he esittelevät omaa perinnettään,<br />

ja miten nuoriso kokee saagat ja Eddan.<br />

Viikingit seurana jo lentokoneessa<br />

Perinteen elävyys tuli vastaan jo Icelandairin<br />

Tukea<br />

kieliopinnoille<br />

• <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> jakaa vuosittain<br />

n. 180 000 € stipendejä ja apurahoja<br />

oppilaille, oppilasryhmille, opiskelijoille,<br />

opettajille<br />

• välittää stipendimatkoja,<br />

vaihto- tai harjoittelupaikkoja,<br />

leirikouluja Pohjoismaissa<br />

• jakaa kirjastipendejä<br />

• järjestää konferensseja<br />

opetushenkilöstölle<br />

• ylläpitää matkalehtoritoimintaa<br />

www.pohjola-norden.fi ><br />

Liikkuvuus ja apurahat<br />

lentokoneessa ja lentokentän myymälöissä.<br />

Matkailijoille tarjotaan viikinkiromantiikka<br />

vaikka missä muodoissa, lautasliinoista alkaen.<br />

Vastaavissa tiloissaan Suomi tarjoaa muumeja<br />

ja joulupukkia.<br />

Reykjavikissa pääsin seuraamaan kansanperinteen<br />

tunteja, joita kasvatustieteellisen<br />

professorit pitivät opiskelijoilleen. Opetusmenetelmät<br />

eivät ratkaisseet ongelmaani,<br />

mutta opettajien aito kiinnostus omaan perinteeseen<br />

vakuutti.<br />

Oivallus tuli Islannin kansallismuseossa.<br />

Eri aikakaudet ja aihepiirit oli esitelty niin tiiviisti,<br />

että minun, vieraan, oli vaikea hahmottaa<br />

kokonaisuuksia. Ihmettelin, kunnes ajattelin<br />

asiaa uudelta kannalta: Islanti on pieni<br />

yhteisö, jossa museonkin voi ajatella olevan<br />

lähempänä yleisöään kuin suurissa yhteisöissä.<br />

Selittämisiä tarvitaan vähemmän.<br />

Arctic-Images / Ragnar Th. Sigurðsson<br />

Tarinoita muinaisista sankareista<br />

Islannin saagat ja Edda kertovat suureksi<br />

osaksi maan asuttamisesta ja viikinkien ja<br />

muiden varhaisten sankarien seikkailuista.<br />

Tarinoilla on värittyneinäkin historiallinen<br />

taustansa. Ne on helppo kokea omiksi.<br />

Toinen puoli Eddaa kertoo skandinaavisista<br />

jumalista, jotka vaikuttivat pitkään keskiajalla<br />

ihmisten ajatteluun. ”Thor” on edelleen<br />

toistuva osa vanhoja islantilaisia paikannimiä.<br />

Viikinkien ukkosenjumala elää arkipäivässä<br />

mukana.<br />

Kalevala ei ole samalla tavalla historiaa. Sitä<br />

on lähestyttävä kokoelmana kaunokirjallisia<br />

tarinoita. Niitä sitoo yhteen keinotekoinen<br />

juoni, jonka tyylilaji kilpailee ”Kauniiden<br />

ja rohkeiden” kanssa. Mitäpä, jos keskittyisi<br />

Kalevalan opetuksessa joihinkin tarinoihin<br />

ja analysoisi niitä kuten muutakin kaunokirjallisuutta?<br />

Marita Kalske<br />

Nordplus<br />

Pohjoismaiden ministerineuvoston<br />

Nordplus-koulutusohjelma<br />

tarjoaa mahdollisuuden<br />

opiskelijavaihtoon Pohjoismaissa<br />

ja Baltiassa.<br />

Nordiska ministerrådets<br />

Nordplus-utbildningsprogram<br />

en möjlighet till studerandeutbyte<br />

i <strong>Norden</strong> och Balticum.<br />

www.nordplusonline.org<br />

22

Orkanstyrka<br />

Myrskyn voima<br />

Den danska sommaren har varit het, även om<br />

Köpenhamn inte känt av samma ”ryssvärme”<br />

som Helsingfors.<br />

Även politiskt har värmen tvingat fram<br />

svetten. En politisk orkan drog in över landet<br />

när alla medier kastade sig över Lene Espersen,<br />

konservativ utrikesminister, och Helle<br />

Thorning-Schmidt, socialdemokraternas<br />

ledare.<br />

Lene, (medierna använder med förkärlek<br />

kvinnliga politikerns förnamn), avslöjades<br />

som en lat utrikesminister som hellre åkte<br />

på semester i Sydeuropa än deltog i viktiga<br />

möten med andra utrikesministrar. Och<br />

Helle hamnade i orkanen då det visade sig<br />

att hennes man Stephen, brittisk medborgare<br />

med arbete i Schweiz, betalar skatt i Schweiz<br />

och inte i Danmark.<br />

De två kvinnorna löpte gatlopp och väljarna<br />

vände i stor utsträckning dem ryggen.<br />

Inte på grund av deras politik, stormen handlade<br />

om moral. Tänka sig en utrikesminister,<br />

som dessutom är ledare för det konservativa<br />

partiet, som hellre väljer en solstol i Spanien<br />

eller Italien än som flitigt och seriöst tillvaratar<br />

Danmarks intressen, och en socialdemokratisk<br />

ledare som synes fångad i en skatteplaneringshärva<br />

där Schweiz av alla länder<br />

figurerar! Banala frågor om kriget i Afghanistan<br />

och Danmarks ekonomiska kris försvann<br />

i virvlarna.<br />

Utrikesministern blev ”semesterministern”<br />

i de dagliga rubrikerna och Thorning-<br />

Schmidt som redan tidigare hade en framtoning<br />

av överklass, ingift i den europeiska politiska<br />

eliten, (mannen är son till förre brittiske<br />

labourledaren Neil Kinnoch), framställdes<br />

som en socialdemokrat som fifflar med<br />

skatten samtidigt som hon bildligt och bokstavligt<br />

går omkring med Gucci-väskan över<br />

axeln.<br />

Det är val till Folketinget om senast ett<br />

år. Då får vi veta om sommarens moralorkan<br />

i medierna bara var mediernas egen sommarstorm<br />

eller om väljarna tagit bestående<br />

intryck. Frågor om arbetsmoral och skattemoral<br />

kan avgöra vem som blir statsminister.<br />

För Lene Espersen gäller det att visa att<br />

hon duger som utrikesminister och att hon<br />

kan rädda sitt konservativa parti som närmat<br />

sig opinionsavgrunden.<br />

För Helle Thorning-Schmidt gäller det<br />

Tanskan kesä on ollut kuuma, vaikka Kööpenhaminassa<br />

ei sentään saman itäisen lämpöaallon<br />

alle ole jääty kuin Suomessa.<br />

Myös poliittisella kartalla lämpö on pukannut<br />

hikeä pintaan. Poliittinen hirmumyrsky<br />

pyyhkäisi maan yli, kun kaikki viestimet<br />

hyökkäsivät konservatiivisen ulkoministerin<br />

Lene Espersenin ja sosiaalidemokraattien<br />

johtajan Helle Thorning-Schmidtin<br />

kimppuun.<br />

Lene (viestimet ovat mieltyneet käyttämään<br />

etunimeä naispoliitikoista kertoessaan)<br />

paljastettiin laiskaksi ulkoministeriksi,<br />

joka mieluummin lomaili Etelä-Euroopassa<br />

kuin osallistui tärkeisiin kokouksiin muiden<br />

ulkoministerien kanssa. Helle taas joutui<br />

myrskyn kouriin, kun osoittautui, että hänen<br />

miehensä Stephen, joka on Sveitsissä työskentelevä<br />

Britannian kansalainen, maksaa veronsa<br />

Sveitsiin eikä Tanskaan.<br />

Nämä kaksi naista joutuivat kujanjuoksuun<br />

ja melkein koko kansa käänsi heille selkänsä.<br />

Tämä ei kuitenkaan johtunut heidän<br />

harjoittamastaan politiikasta, vaan puhurissa<br />

oli kyse moraalista. Ajatelkaa, ulkoministeri,<br />

kaiken lisäksi vielä konservatiivisen puolueen<br />

johtaja, joka mieluummin valitsee aurinkotuolin<br />

Espanjasta tai Italiasta kuin huo<strong>lehti</strong>i<br />

ahkerasti ja vastuuntuntoisesti Tanskan etujen<br />

ajamisesta, ja sosiaalidemokraattien johtaja,<br />

joka tuntuu sekaantuneen verosotkuun,<br />

jossa kaikista mahdollisista maista Sveitsi on<br />

mukana! Arkipäiväiset kysymykset, kuten Afganistanin<br />

sota ja Tanskan talouskriisi, hukkuivat<br />

myrskyn pyörteisiin.<br />

Päivittäisissä otsikoissa ulkoministeristä<br />

tuli ”lomaministeri”. Thorning-Schmidt, jota<br />

jo entuudestaan rasitti hienoinen yläluokkaisuus<br />

Euroopan poliittiseen eliittiin naimisen<br />

takia (hänen miehensä on Britannian<br />

työväenpuolueen entisen johtajan Neil Kinnochin<br />

poika), esitettiin verojen kanssa keinottelevana<br />

sosiaalidemokraattina samalla,<br />

kun hän kuvainnollisesti ja kirjaimellisesti<br />

kulkee Gucci-laukku olallaan.<br />

Folketingetin vaalit ovat viimeistään vuoden<br />

kuluttua. Silloin selviää, oliko median<br />

kesäinen moraalimyrsky vain sen oma kesämyrsky,<br />

vai jättikö se pysyviä jälkiä äänestäjien<br />

mieleen. Työ- ja veromoraaliin liittyvät<br />

kysymykset voivat ratkaista seuraavan pääministerin<br />

nimen.<br />

Lene Espersenin on näytettävä, että hän on<br />

pätevä ulkoministeri ja kykenee pelastamaan<br />

att återvinna väljarnas förtroende. Vårens<br />

ljusa förhoppningar har övergått i djupt<br />

höstmörker.<br />

För medierna gäller att begrunda vad<br />

några heta sommarveckor kan åstadkomma<br />

med journalistiken.<br />

HÄR ÄR<br />

TÄÄLLÄ<br />

Sture Näslund<br />

Frilansjournalist<br />

Vapaa toimittaja<br />

konservatiivisen puolueensa, joka on lähellä<br />

pohjakosketusta mielipidemittauksissa.<br />

Helle Thorning-Schmidtin on voitettava<br />

äänestäjien luottamus. Kevään valoisat toiveet<br />

ovat kääntyneet synkeäksi syyspimeydeksi.<br />

Median taas on pohdittava, mitä muutamat<br />

kuumat kesäviikot voivat aiheuttaa journalismille.<br />

KÖPENHAMN<br />

Johannes Jansson/norden.org<br />

23

Islantilaisen lastenkirjallisuuden väriläiskät:<br />

Kääpiöitä, keijuja ja<br />

Arctic-Images / Ragnar Th. Sigurðsson<br />

Pohjoismaisesta lastenkirjallisuudesta islantilainen kirjallisuus on Suomessa<br />

vähiten tunnettua. Lasten ja nuorten lukemista on Islannissa kuitenkin aina<br />

arvostettu, ja lapsille ilmestyy vuosittain runsaasti kirjoja.<br />

Islannisssa on vain runsaat 300 000 asukasta,<br />

joista lapsia 75 000. Lastenkirjailijoita ja<br />

kuvittajia on silti paljon, ja viime vuosien aikana<br />

islanninkielisten lastenkirjojen julkaisu<br />

on ollut kasvanut tasaisesti.<br />

Kaikkien aikojen kirjamyyntiä johtaa<br />

Guðrún Helgadóttir. Hänen kirjansa ovat<br />

säilyttäneet ajankohtaisuutensa.<br />

Käytösoppaista huumoriin<br />

Omakielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden<br />

katsotaan syntyneen jo kaksisataa vuotta sitten.<br />

Aluksi kirjoitettiin lähinnä hyvään käytökseen<br />

liittyviä ohjeita opettavaisina kertomuksina.<br />

1800-luvun lopulla syntyivät ensimmäiset<br />

lapsille kirjoitetut sadut ja runot. Osa silloin<br />

kirjoitetuista lastenrunoista elää vielä tänäkin<br />

päivänä.<br />

1900-luvulla lasten- ja nuortenkirjallisuus<br />

monipuolistui, ja seikkailukirjat alkoivat saavuttaa<br />

suosiota. Ensimmäisenä lastenkirjailijana<br />

oman maan ulkopuolella kuuluisuutta<br />

saavutti Jón Sveinsson eli Nonni. Hän on<br />

Euroopassa niin suosittu, että 1920-luvulla<br />

kirjoitetuista seikkailukirjoista on vieläkin<br />

saatavilla uusintapainoksia saksaksi. Kaikkiaan<br />

hänen kirjojaan on käännetty noin 30<br />

kielelle.<br />

Nonni kirjoitti aluksi saksaksi ja tanskaksi,<br />

ja hänen kirjansa käännettiin islanniksi vas-<br />

ta yli kymmenen vuotta ilmestymisensä jälkeen.<br />

Niin kummalliselta kuin sen vaikuttaakin,<br />

tämä oli ajalle tyypillinen ilmiö.<br />

1930–50-luvuista puhutaan lastenkirjallisuuden<br />

kulta-aikana. Silloin ryhdyttiin selkeästi<br />

kirjoittamaan omalla kielellä, omista olosuhteista<br />

käsin vastakohtana Islannin markkinoille<br />

tulleille ulkomaisille kirjasarjoille.<br />

Nykyaikaa kohti tultaessa lasten- ja nuortenkirjallisuuden<br />

aihepiirit monipuolistuivat.<br />

1970-luvulla tarinoiden ympäristö siirtyi<br />

ihmisten myötä kaupunkiin, ja ne alkoivat<br />

myötäillä todellisuutta.<br />

Myös erilaiset yhteiskunnalliset ongelmat<br />

alkoivat esiintyä lastenkirjallisuudessa,<br />

mutta islantilaiset kirjailijat kirjoittivat niistä<br />

enemmän huumorin pilke silmäkulmassa<br />

kuin monet skandinaaviset kollegansa, jotka<br />

mielellään pohdiskelivat yhteiskuntaa vakavammin.<br />

Uudelle vuosituhannelle tultaessa myös<br />

maahanmuuttoon liittyvä monikulttuurisuus<br />

alkaa näkyä sekä kertomakirjallisuudessa<br />

että kuvituksissa.<br />

Orjatytön tarina opettaa historiaa<br />

Vilborg Daviðsdóttirin historiallinen romaani<br />

Korkusaga (Korkan saaga) kuvaa orjatytön<br />

elämänkaarta viikinkiaikana niin hienosti,<br />

että kirjaa käytetään oheismateriaalina<br />

lukioiden historianopetuksessa.<br />

Andri Snær Magnasonin kirjassa Tarina<br />

sinisestä planeetasta kuvataan sadun keinoin,<br />

kuinka ihmisen jatkuva, kaikennielevä<br />

onnellisuuden tavoittelu johtaa yhteisellä<br />

planeetallamme pienen ryhmän näennäi-<br />

Muita islantilaisia lastenkirjoja:<br />

• Silta tumman yli, Aðalsteinn Ásberg Sigurðsson<br />

• Tummalinnan valot, Aðalsteinn Ásberg Sigurðsson<br />

• Haltia, joka kadotti hohtokivensä, Aðalsteinn Ásberg Sigurðsson<br />

• Meidän talon enkeli, Kristin Steinsdottir<br />

• Tarina sinisestä planeetasta, Andri Snaer Magnason<br />

• Iskän salaisuus, Thórarinn Leifsson, julkaistaan lokakuussa 2010<br />

• Kekseliäät kaksoset, Guðrún Helgadóttir<br />

24

huumoria<br />

Hyvä olo syntyy<br />

pienistä valinnoista.<br />

Pienistä paheista... pienestä hemmottelusta...<br />

pienistä teoista.<br />

seen onnellisuuteen ja muiden hätään. Kirja<br />

on ilmestynyt suomeksi, ja siitä on tehty<br />

teatteriversio Lahden ja Vaasan kaupunginteattereille.<br />

Fantasiamaailmaa ja maahisia<br />

Erityispiirteitä kaikkeen islantilaiseen kirjallisuuteen<br />

tuo rikas ja elävä kansantarinaperinne<br />

kummitustarinoineen, raju luonto ja<br />

oma historia.<br />

Kansantarinat ja niiden kääpiöt, keijut ja<br />

muu piilokansa on loputon tarinalähde, eikä<br />

niiden olemassaoloa aseteta kyseenalaiseksi<br />

edes arkipäivässä saati kirjallisuudessa. Huumori<br />

ja valoisa elämänasenne ovat tyypillisiä<br />

vaikeitakin aiheita käsiteltäessä.<br />

Thorarinn Leifssonin ja Kristín Steinsdóttirin<br />

ovat ottaneet huumorin avukseen<br />

käsitellessään monia lapsia askarruttavia<br />

tuskallisia asioita. Ensin mainitun kirjassa<br />

Leydarmál hans pabba (Isän salaisuus, kirja<br />

lapsille joilla on ongelmavanhemmat) perheen<br />

salaisuus on isän taipumus ihmissyöntiin.<br />

Isä ei voi vastustaa meheviä, räyhääviä<br />

opettajia tai urheilukilpailuihin osallistuvia<br />

katsojia, vaan popsii heidän iloisesti poskeensa.<br />

Kirjassa käsitellään railakkaasti ja villisti<br />

vanhempien riippuvuusongelmaa, johon<br />

tietysti monien seikkailujen jälkeen löytyy<br />

ratkaisu.<br />

Kristín Steinsdóttir puolestaan kirjoittaa<br />

kirjassaan Meidän talon enkeli lapsen surutyöstä<br />

ja sopeutumisesta vanhempien avioeroon.<br />

Siinäkin kerronta on kuplivan hauskaa<br />

olematta väheksyvää.<br />

Lisää islantilaisesta lastenkirjallisuudesta<br />

voit lukea Kirjastopalvelun julkaisemasta<br />

teoksesta Piilokansan tarinoita, Islantilaisnovelleja<br />

ja -kirjailijoita 2001.<br />

Päivi Kumpulainen<br />

Maksat vain siitä mitä valitset<br />

Suunto kiloille<br />

sis. 2 x valmennus<br />

M5 sykemittarin,<br />

johon ladattu<br />

yksilöllinen<br />

ohjelmasi.<br />

Kertyikö sinullekin loman aikana<br />

muutama lisäkilo?<br />

Se ei ole vakavaa. Päinvastoin, se on osa ihanaa kesää. Eikö<br />

olisi kuitenkin mukava päästä kesän lisäkiloista eroon ennen<br />

seuraavaa lomaa? Tai saavuttaa muut hyvinvoinnin tavoitteet?<br />

Tee pieni valinta ja anna uusi Suunto elämääsi.<br />

Kysy Suunto –asiakkuudesta lisää ohjaajilta, asiakasneuvojilta<br />

tai vastaanotosta. Valitse klubilistasta sinua lähin Forever<br />

–klubi ja tule tapaamaan kuntoneuvojaa veloituksetta.<br />

Hamina Ladies Satamakatu 11, (010) 3094239<br />

Hiekkaharju Tennistie 3, (09) 873 5400<br />

Joensuu Kaislakatu 4, 050 382 1785<br />

Kerava Kultasepänkatu 5, (09) 584 00 110<br />

Lahti Svinhufvudinkatu 23, (03) 877 550<br />

Lappeenranta Pelitie 36, (05) 541 9600<br />

Matinkylä Matinkartanontie 1, (09) 825 60 011<br />

Myllypuro Alakiventie 2, (09) 270 66 660<br />

Otaniemi Otaranta 6, (09) 4555233<br />

Pasila Veturitori 2 b, (09) 6898 8827<br />

Sörnäinen Helsinginkatu 2, (09) 710 200<br />

Tuusula Kauppatie 13, (09) 3480 480<br />

Töölö Mannerheimintie 50, (09) 477 7040<br />

Varisto Martinkyläntie 39 b, (09) 825 60060<br />

Kirjailijoista ja kirjoista<br />

lisää internetissä:<br />

www.bokmenntir.is/default.asp?cat_id=8<br />

servefir.ruv.is/laxness/<br />

www.iceland.org/fi

Leppoisasti merellä.<br />

Maissa oopperaa ja nähtävyyksiä.<br />

SYKSYN OOPPERAMATKAT<br />

TALLINNAAN<br />

Eckerö Linen oopperamatkoista löytyy<br />

katsottavaa ja kuunneltavaa sekä oopperan,<br />

operetin että baletin ystäville.<br />

Syksyn ohjelmistoon kuuluvat mm. Cosi Fan<br />

Tutte, La Travita, La Boheme (ensi-ilta 29.10.),<br />

Kolme Muskettisoturia ja Pähkinänsärkijä.<br />

Huikeita iättömiä klassikoita, maan parhaiden<br />

virtuoosien esittäminä.<br />

OOPPERAPAKETTI<br />

SOKOS HOTEL VIRU<br />

alk.<br />

86 €<br />

hlö<br />

Hinta sis. laivamatkat kansipaikoin,<br />

majoituksen 1 vrk/2 hh/hlö Viru<br />

Class -huoneessa, hotelliaamiaisen<br />

ja lipun esitykseen. Hinta voimassa<br />

19.12.2010 asti.<br />

Lisätietoa: oopperamatkoista,<br />

hinnoista ja lähtöpäivistä<br />

www.eckeroline.fi<br />

HELSINKI TALLINNA TALLINNA HELSINKI<br />

ma-pe 08.00 11.00 17.00 20.30<br />

la 09.00 12.00 17.30 21.00<br />

su 10.30 13.30 16.00 19.30<br />

Myyntipalvelu<br />

www.eckeroline.fi<br />

Puh 06000 4300<br />

(1,64€/vastattu puhelu+pvm/mpm)

Lipponens linje segrar på övertid<br />

Hur det än kommer att gå i det svenska valet<br />

den 19 september har Paavo Lipponens linje<br />

vunnit. Hur hänger det ihop?<br />

Som Finlands statsminister kom han dåligt<br />

överens med Sveriges Göran Persson. Båda<br />

ville bestämma. Konkret koncentrerades<br />

oenigheten till synen på EU.<br />

Denna spänning tas på nytt upp i journalisten<br />

Annika Ström Melins biografi över<br />

Göran Persson, som ingår i den nyutgivna<br />

bokserien Sveriges statsministrar under 100<br />

år.<br />

Deras första strid gällde EU:s utvidgning.<br />

Lipponen menade liksom de flesta EU-toppar<br />

att den borde ske långsamt för att hindra<br />

att EU-samarbetet tunnades ut. Persson arbetade<br />

för ”the big bang”, att tio stater skulle<br />

tas in. Detta skulle, ansåg han, stärka demokratin<br />

i de gamla kommunistländerna.<br />

Här vann Persson över Lipponen. På EUmötet<br />

i Helsingfors 1999 togs principen och<br />

under Sveriges ordförandeskap 2001 fattades<br />

beslutet. Persson hade rätt: EU-medlemskapet<br />

har betytt mycket för Östeuropa.<br />

Lipposen linja voitolle yliajalla<br />

Miten tahansa Ruotsin vaaleissa 19.9. käykään,<br />

Paavo Lipposen linja on voittanut. Miten<br />

tämä on mahdollista?<br />

Lipposen ollessa Suomen pääministeri hänen<br />

ja Ruotsin Göran Perssonin oli vaikea<br />

löytää yhteistä säveltä. Molemmat halusivat<br />

määrätä. Konkreettisesti erimielisyydet tulivat<br />

ilmi erilaisissa EU-näkemyksissä.<br />

Toimittaja Annika Ström Melin ottaa tämän<br />

jännitteen esiin Göran Perssonin elämäkerrassa,<br />

joka on osa äskettäin julkaistusta<br />

kirjasarjasta Ruotsin pääministereistä sadan<br />

vuoden ajalta.<br />

Heidän ensimmäinen kiistansa koski EU:n<br />

laajentumista. Lipposen, kuten useimpien<br />

EU-johtajien, mielestä laajentuminen olisi<br />

pitänyt toteuttaa hitaasti, jottei EU-yhteistyö<br />

heikkenisi. Persson taas ajoi ”the big bang”<br />

-linjaa, kymmenen valtion yhtäaikaista liittämistä.<br />

Hänen mukaansa tämä vahvistaisi<br />

demokratiaa entisissä kommunistivaltioissa.<br />

Tämän kiistan Persson voitti. EU-kokouksessa<br />

Helsingissä 1999 hyväksyttiin periaate<br />

ja Ruotsin puheenjohtajuuskaudella 2001<br />

tehtiin päätös. Persson oli oikeassa: EU-jäsenyyden<br />

merkitys Itä-Euroopassa on ollut<br />

suuri.<br />

Deras oenighet rörde egentligen hur det<br />

framtida EU skulle utformas. Lipponen gick<br />

målmedvetet in för att Finland skulle tillhöra<br />

EU:s inre kärna. Anslutningen till euron<br />

var logisk.<br />

Persson styrde en annan väg. Han ville,<br />

som Storbritannien, se EU som ett mellanstatligt<br />

samarbetsorgan och hindra överstatliga<br />

beslut. Sverige var under hans tid inte<br />

klassens ljus som Finland.<br />

Men sedan 2006, då Sverige fick en borgerlig<br />

regering, vill också Sverige stärka EU. Krisen<br />

i världsekonomin har visat att det behövs.<br />

Det intressanta är nu att nya s-ledaren i<br />

Sverige, Mona Sahlin, också vill stärka EU<br />

som motvikt mot de ekonomiska krafterna.<br />

Hon har delvis dragit sina rödgröna partners,<br />

miljöpartiet och vänsterpartiet, åt sitt håll.<br />

Så oavsett valutgången kommer Sverige<br />

och Finland att ha en samsyn om EU. Mellan<br />

de två gamla stridshästarna Lipponen och<br />

Persson blev det till slut oavgjort, 1–1.<br />

Lipposen ja Perssonin erimielisyys koski<br />

itse asiassa tulevan EU:n muotoutumista.<br />

Lipponen pyrki päämäärätietoisesti vahvistamaan<br />

Suomen asemaa EU:n sisäpiirissä.<br />

Liittyminen euroon oli looginen valinta.<br />

Persson kulki toista tietä. Hän halusi Iso-<br />

Britannian tavoin nähdä EU:n valtioiden välisenä<br />

yhteistyöelimenä ja estää ylivaltiolliset<br />

päätökset. Ruotsi ei ollut hänen aikanaan<br />

luokan mallioppilas kuten Suomi.<br />

Mutta porvarillisen hallituksen astuttua<br />

valtaan Ruotsissa vuonna 2006 myös se on<br />

halunnut vahvistaa EU:ta. Maailmantalouden<br />

kriisi on osoittanut, että vahvaa EU:ta<br />

tarvitaan.<br />

Mielenkiintoista on, että myös Ruotsin sosiaalidemokraattien<br />

nykyinen johtaja Mona<br />

Sahlin haluaa vahvistaa EU:ta taloudellisten<br />

voimien vastapainona. Hän on saanut punavihreät<br />

kumppaninsa, ympäristö- ja vasemmistopuolueen,<br />

osittain puolelleen.<br />

Joten vaalien tuloksesta riippumatta Ruotsilla<br />

ja Suomella tulee olemaan yhtäläinen<br />

näkemys EU:sta. Kahden vanhan sotaratsun<br />

Lipposen ja Perssonin taisto päättyi lopulta<br />

tasatilanteeseen 1–1.<br />

HÄR ÄR<br />

TÄÄLLÄ<br />

Olof Kleberg<br />

Frilansjournalist<br />

Vapaa toimittaja<br />

STOCKHOLM<br />

Johannes Jansson/norden.org<br />

27

Mika Muhonen<br />

Essi Pauninsaari<br />

Milka Lähde<br />

Euroilla tuhti tukku kruunuja<br />

Ensimmäisenä päivänä Islannissa kävimme<br />

vaihtamassa eurot kruunuihin. Kun antoi yhden<br />

50 euron setelin, sai päälle 8 000 kruu-<br />

Tulivuorenpurkaus<br />

uhkasi estää<br />

olarilaisnuorten<br />

matkan. Onneksi<br />

mahtava<br />

matka kuitenkin<br />

toteutui.<br />

Luokkaretki satujen saarelle<br />

EIslannin luonnonilmiöt tekivät suuren vaikutuksen ysiluokkalaisiin.<br />

Espoon Olarin koulun luokka 9c teki toukokuussa<br />

leirikoulumatkan Islantiin. Matkalle<br />

lähti yhteensä 19 oppilasta ja kolme valvojaa.<br />

Aloitimme leirikoulun suunnittelun jo<br />

seitsemännellä luokalla joulun aikaan. Matkakohteeksi<br />

nousi Islanti, sillä kukaan luokaltamme<br />

ei ollut vielä käynyt siellä.<br />

Tuhoaako tuhkapilvi matkahaaveet?<br />

Toukokuun alkupuolella Islannin suurlähettiläs<br />

Elín Flygenring vieraili koulussamme.<br />

Elín kertoi meille Islannin kulttuurista, luonnosta<br />

ja taruista.<br />

Kun olisimme viimein saaneet olla rauhassa<br />

tekemättä työtä leirikoulun eteen, Eyjafjallajökull<br />

purkautui. Sen seurauksena järjestettiin<br />

monia kokouksia luokan oppilaiden<br />

ja heidän vanhempiensa kesken, otettiin yhteyttä<br />

lentoyhtiöön sekä Islannin suurlähetystöön<br />

Suomessa ja Suomen suurlähetystöön<br />

Islannissa.<br />

Lopulta purkaus näytti laantuvan, ja matkapäätös<br />

tehtiin. Lähtisimme viimeinkin Islantiin!<br />

nua käteen. Siinä tunsi itsensä aika rikkaaksi!<br />

Tämän jälkeen menimme Kopavogurin<br />

pieneen luonnontieteelliseen museoon.<br />

Mahtava oppaamme kertoi erilaisia juttuja<br />

Islannin luonnosta.<br />

Pääsimme jopa katsomaan leväpalloja, joita<br />

kutsutaan myös nimellä “waterballs”. Niitä<br />

esiintyy vain kolmessa järvessä koko maapallolla,<br />

ja jokainen järvi on eri maassa: yksi Islannissa,<br />

toinen Virossa ja kolmas Japanissa.<br />

Laulava lastenkirjailija<br />

Suomen lähetystössä tapasimme suurlähettiläs<br />

Hannu Hämäläisen. Hän kertoi meille<br />

suurlähetystön työstä ja vastaili esittämiimme<br />

kysymyksiin.<br />

Lähetystössä tapasimme myös islantilaisen<br />

lastenkirjailijan Aðalsteinn Ásberg Sigurðssonin.<br />

Keskustelimme kirjailijan kanssa hänen<br />

novelleistaan. Tämän jälkeen Aðalsteinn<br />

lauloi meille kappaleen, jonka hän oli itse säveltänyt<br />

ja sanoittanut.<br />

Kaikki pitivät Aðalsteinnista, sillä omien<br />

sanojensa mukaan hänkin on vielä lapsi ajatuksiltaan.<br />

Eihän hän pystyisi muuten kirjoittamaan<br />

lapsille kirjoja!<br />

Tuhkaa ja tulivuoria<br />

Islannin yliopistolla tapasimme geologiantutkija<br />

Hanna Kaasalaisen. Puhuimme paljon<br />

Eyjafjallajökullin purkautumisesta ja<br />

näimme tuhkaa ja tefraa, jotka oli tuotu siltä<br />

alueelta muutama päivä aikaisemmin.<br />

<strong>Pohjola</strong>-talossa Pia Viinikka esitteli meille<br />

kirjastoa. Tämän jälkeen menimme <strong>Pohjola</strong>-talon<br />

ylläpitämään Experimental Landiin.<br />

Siellä järjestimme luokan miniolympialaiset.<br />

Lajeina olivat hiihto, puujalkakävely<br />

sekä köydenveto. Hauskanpidon jälkeen pääsimme<br />

ostoksille ja saimme omin päin tutkia<br />

Reykjavikia.<br />

Maanjäristys huipensi retken<br />

Kultainen kolmio -reissulla näimme kaikki<br />

nähtävyydet, joista Islanti on kuuluisa: yhden<br />

geysirin, Gullfossin ja Þingvellirin. Katsoimme<br />

kaksi kertaa, kun geysir suihkusi ilmaan.<br />

Seuraavaksi oppaamme vei meidät Kerið-kalderalle,<br />

joka oli todella mahtava näky.<br />

Turkoosinsinistä vettä vasten punaista maata<br />

ja vihreää sammalta.<br />

Hellisheiðin lämpövoimalaitoksella tutustuimme<br />

geotermiseen energiaan, pääsimme<br />

kokeilemaan maanjäristyssimulaattoria ja<br />

koimme itsekin aivan oikean, tosin pienen<br />

maanjäristyksen!<br />

Essi Pauninsaari<br />

28

Möt världen<br />

varje dag<br />

med Hbl.<br />

Läs HbL digitaLt - prenumerera på Hbl:s e-tidning<br />

epaper.hbl.fi. De senaste nyheterna finns på www.hbl.fi<br />

och i din mobiltelefon m.hbl.fi.<br />

Onnistuneen matkan<br />

avaimet<br />

Hertz tarjoaa <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in jäsenille erikoishinnat Suomessa ja ulkomailla.<br />

Mainitse varausta tehdessä koodi: CDP 622011 ja nouda onnistuneen matkasi<br />

avaimet Hertziltä.<br />

Varaukset ja tiedustelut<br />

www.hertz.fi ja Hertz Varauspalvelu 0200 11 22 33

18 €/biljett<br />

till <strong>Pohjola</strong> nordens<br />

medlemmar!<br />

(normalpris 29€)<br />

Alexandersteatern<br />

Vi har flyttat!<br />

Den Lilla Skillnaden<br />

Bulevarden 23–27 Skillnadsgatan 5<br />

• 2010–2011 •<br />

på Alexandersteatern<br />

Bulevarden 23–27<br />

"Alla i publiken<br />

hittar något att<br />

fascineras av"<br />

Vasabladet<br />

"en strålande Pippi"<br />

Östra Nyland<br />

"oemotståndlig<br />

Alma Pöysti "<br />

Österbottens Tidning<br />

PiPPi LÅnGSTruMP<br />

Med buller och bång, nycirkus och musik flyttar<br />

Pippi samt de andra välbekanta och älskade<br />

figurerna in på Svenska Teatern.<br />

REGI Marcus Groth<br />

"kalaskul"<br />

HBL<br />

fr.o.M.<br />

9.10<br />

• SVenSkA TeATernS BiLjeTTkASSA finns på Alexandersteatern och är öppen må-fr kl. 10-18 samt<br />

1 h innan föreställningen börjar tel. (09) 6162 1411. På Den Lilla Skillnaden enbart 1 h innan föreställningen<br />

börjar. • GruPPBokninG och info må-fr kl. 10-16 tel. (09) 6162 1433. • LuckAn helsingfors<br />

tel. 020 7738 400, kyrkslätt tel. (09) 296 3830, Borgå tel. (019) 582 002 och raseborg tel (019) 239 0176<br />

• LiPPuPiSTe må-sö 7-22, tel. 0600 900 900 (1,75 €/min+lsa)<br />

www.svenskateatern.fi<br />

www.lippu.fi<br />

30

ÄYRIÄIS<br />

V I I K OT<br />

SYYS-LOKAKUUSSA<br />

-<br />

SKALDJURS<br />

VECKOR<br />

I SEPTEMBER-OKTOBER<br />

-<br />

Tervetuloa herkuttelemaan!<br />

Hienostuneiden herkkujen, palvelun ja merimaisemien Food Garden<br />

on elämys jokaisella käyntikerralla! Säännöllisin väliajoin ruokalistaa<br />

värittävät myös teemaviikot, syys-lokakuussa on vuorossa äyriäisviikot:<br />

Helsinki–Tukholma-reitillä 15.9.-7.10.2010 ja<br />

Turku–Tukholma-reitillä 15.9.-27.9.2010.<br />

Välkommen med och njut!<br />

Eleganta läckerheter, service och havsutsikt gör besöket i Food Garden<br />

till en upplevelse varje gång. Med jämna mellanrum ger vi menyn ett<br />

extra intressant innehåll genom olika temaveckor, i september-oktober<br />

är skaldjursveckorna i turen: på Helsingfors–Stockholm-rutten<br />

15.9-7.10.2010 och på Åbo–Stockholm-rutten 15.9-27.9.2010.<br />

Varaa matkasi erikoishintaan nyt<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in jäsenedut löydät osoitteesta<br />

www.vikingline.fi/edut/pohjola-norden<br />

Varaukset:<br />

www.vikingline.fi tai puh. 0600-415 77 (1,64 e/puhelu + pvm/mpm).<br />

Paikkoja rajoitetusti. Koskee vain uusia varauksia.<br />

Boka din resa till specialpris<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s medlemsförmåner finns på adressen<br />

www.vikingline.fi/edut/pohjola-norden/svenska.asp<br />

Bokningar:<br />

www.vikingline.fi eller tel. 0600-415 77 (1,64 e/samtal + lna/msa).<br />

Begränsat antal platser. Gäller endast nya bokningar,<br />

Pidätämme oikeuden muutoksiin.<br />

Förbehåll för ändringar.

Klikkaa<br />

perinnemaisema<br />

kuntoon: vr.fi<br />

Osta junalippusi netistä. Lahjoitamme<br />

10 senttiä jokaisesta nettiostosta<br />

Suomen luonnonsuojeluliitolle<br />

perinnemaisemien kunnostukseen.<br />

Yhteisellä matkalla<br />

32

Teemme sen mahdolliseksi<br />

Oletko varmistanut, että sinulle jää rahaa<br />

asunnon oston jälkeen myös autoon?<br />

Kartoitetaan yhdessä kokonaistilanteesi asuntolainan oton yhteydessä.<br />

Näin sinulle jää rahaa nauttia elämästä myös asunnon oston jälkeen.<br />

Meiltä saat hyvät neuvot ja hyvät hinnat.<br />

Nordea Pankki Suomi Oyj<br />

Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai tule käymään konttorissamme.<br />

Löydä sinulle sopiva asuntolaina osoitteesta nordea.fi/asuntolaina.

MISTÄ ON<br />

HYVÄ<br />

KOKOUSPAIKKA TEHTY?<br />

Hyvä kokouspaikka on tehty palvelevasta henkilökunnasta, maukkaista<br />

tarjoiluista, toimivasta tekniikasta, inspiroivista kokoustiloista ja<br />

keskeisestä sijainnista. Niistä on hyvä kokouspaikka tehty.<br />

Pidä seuraava kokouksesi Marina Congress Centerissä!<br />

Marina Congress Center<br />

sales.marinacongress@scandichotels.com tai puh. 09-1666 400<br />

lisätietoja www.marinacongresscenter.com<br />

34

Tilaa oma St1-yrityskorttisi<br />

numerosta 0800 - 13 770 (24h)<br />

tai verkosta www.st1.fi<br />

Yhteistyössä<br />

<strong>Pohjola</strong>-<br />

<strong>Norden</strong>in<br />

kanssa<br />

www.st1.fi<br />

Ei paha energiayhtiö

Ensi kevät istutetaan nyt!<br />

Syyskuu on erinoimaista istutusaikaa monivuotisille ulkokasveille.<br />

Istuttamalla syksyllä, säästät aikaa keväällä ja<br />

saat nauttia aikaisin valmiista puutarhasta.<br />

Syksyllä istutetaan myös keväällä kukkivat kukkasipulit;<br />

narsissit, tulppaanit, krookukset, sinililjat, lumikellot. Tule<br />

tutustumaan valtavaan valikoimaamme, sillä todellakin:<br />

ensi kevät on jo täällä!<br />

10 kpl 59,-<br />

Kartiotuija Thuja ’Brabant’. Myyntikoko 80-100 cm, paakkutaimi. Yksittäin 9,95.<br />

Koko 140-160 cm 3 kpl 79,-, koko 180-200 cm 2 kpl 99,-<br />

4 95<br />

Tulppaanisekoitus. Suurpussi kestäviä lajikkeita ’Darwin sekoitus’ noin 1 kg tai<br />

’Triumph sekoitus’ 25 kpl.<br />

Kellokanerva<br />

4 kpl 10,-<br />

Yksittäin 2,95.<br />

Haluatko puutarhaneuvoja ja etuja?<br />

Liity kanta-asiakaskerhoon<br />

www.plantagen.fi.<br />

Samalla osallistut kuukausittaiseen<br />

200 €:n lahjakortin arvontaan!<br />

Lahjakortti<br />

Presentkort<br />

Gavekort_FINSK.indd 5 28.05.10 08.26<br />

HELSINKI, Vartioharjuntie 13 • ESPOO, Rusthollarinkatu 2 • VANTAA, Valimotie 10 • PORVOO, Ruiskumestarinkatu 6 • TURKU, Soininkatu 3 (Myllyn alue)<br />

• TAMPERE, Linjakatu 16 LAHTI, Laatukaari 1 • JYVÄSKYLÄ, Seppäläntie 14 • LAPPEENRANTA, Myllymäenkatu 30 • VAASA, Kivihaantie 1–3.<br />

Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tarjouserää on saatavilla. www.plantagen.fi<br />

1309_Plantagen_<strong>Pohjola</strong><strong>Norden</strong>_A4.indd 1 23.08.10 15.08

TEHOKKAAT<br />

VUOKRAUS-<br />

RATKAISUT<br />

KAIKKIIN<br />

TARPEISIIN<br />

Cramo tarjoaa Sinulle laajan valikoiman koneita<br />

ja laitteita, sekä rakentamiseen liitännäisiä<br />

palveluita.<br />

Kalustomme kattaa kaiken pienistä käsityökoneista<br />

erilaisiin nostimiin, maanrakennuskoneisiin,<br />

työmaatiloihin ja telineisiin.<br />

Vuokraamalla käytettävissäsi on aina uusin<br />

teknologia, jonka avulla työ sujuu tehokkaammin<br />

ja aiheuttaa vähemmän<br />

ympäristövaikutuksia.<br />

Löydä tie menestykseen – Cramolta!<br />

Tutustu lisää tuotteisiimme ja palveluihin<br />

osoitteessa www.cramo.fi<br />

POWERING YOUR BUSINESS

Does recycling paper really<br />

do any good?<br />

In a word: Yes. Recycled fibres are used as raw material for new products, thus avoiding waste and<br />

saving valuable resources. But this is the sort of question we want to hear. It is the constant dialogue<br />

with our stakeholders that challenges us to rethink every day. Let’s discuss.<br />

www.storaenso.com/globalresponsibility

Tulossa<br />

&<br />

PÅ KOMMANDE<br />

Etelä-Savon piiri<br />

3.10. ’Sydän <strong>Pohjola</strong>ssa jo 30 vuotta’<br />

piirin 30-vuotisjuhlaseminaari ja<br />

konsertti Mikaelissa, Mikkelissä. Klo<br />

15.00 puhujina mm. Arja Saijonmaa<br />

ja pääsihteeri Larserik Häggman, klo<br />

17.00 Arja Saijonmaan konsertti. Ilm.<br />

piiritoimistoon 24.9. mennessä.<br />

Syksyn juhlatapahtumia<br />

paikallisyhdistyksissä: Nukketeatteri<br />

Hupilainen, ’Pohjoiskalotti ja Lofootit’<br />

kertojina Marianne Ersson ja Gösta<br />

Lind, Valokuvanäyttely ’Kotini on<br />

<strong>Pohjola</strong>ssa’ ym.<br />

24.11. Bussimatka ’Eläkkeet ja<br />

eläkerahat Pohjoismaissa’ -seminaariin.<br />

Jäsenet maksutta, muut 20 e/hlö. Ilm.<br />

31.10. mennessä piiritoimistoon<br />

Tarkempia tietoja ajankohtaisista<br />

tapahtumista www.pohjola-norden.fi/<br />

etela-savo/menot<br />

Helsingin piiri<br />

Ke 29.9. klo 18.00 Islantilainen<br />

Tight-taidenäyttely, Amos Andersonin<br />

taidemuseo, Yrjönk. 27.<br />

Ke 29.9. klo 18.00. Kolmen<br />

islantilaisen Icelandic Love<br />

Corporation -ryhmä tekee värikästä ja<br />

moni muotoista tai detta. Alennus liput<br />

à 6 e sihteeriltä. Ilm. viim. 24.9.<br />

Ma 11.10 klo 17.00 syyskokous<br />

Ålandsbankenin tiloissa, Aleksanterink.<br />

46 A, II krs.<br />

Sijoitusjohtaja Merja Simberg kertoo<br />

pankista. Ilm. ennakkoon välttämätön<br />

viim. 6.10.<br />

Ma 25.10. klo 17.00 Tukholman<br />

kuninkaallisen linnan Bernadottekirjaston<br />

johtaja FT Göran Alm kertoo<br />

lin nas ta sanoin ja kuvin ma 25.10.<br />

klo 17.00 Nifinissä, Kaisaniemenk.<br />

9. Yhteistyössä NIFIN:in kanssa. Ilm.<br />

viimeistään 21.10.<br />

Helsingfors distrikt<br />

Ons 29.9 kl.18.00 Isländska<br />

konstutställningen Tight på Amos<br />

Andersons museum, Georgsg. 27.<br />

Ons 29.9 kl. 18.00. Den isländska<br />

gruppen Icelandic Love Corporation<br />

skapar färgsprakande och mång bottnad<br />

konst. Rabat terade biljetter à 6 e av<br />

sekreteraren. Anm. senast 24.9.<br />

Må 11.10 kl. 17.00 stadgeenliga<br />

höstmöte på Ålandsbanken,<br />

Alexandersg. 46 A, II vån.<br />

Placeringschef Merja Simberg<br />

berättar om banken. Förhandsanm.<br />

obligatorisk, senast 6.10.<br />

Må 25.10 kl. 17.00 FD Göran Alm<br />

som är chef för Bernadottebiblioteket<br />

på Kungliga slottet i Stockholm<br />

presenterar slottet i ord och bild<br />

må 25.10 kl. 17.00 på Nifin,<br />

Kajsaniemigatan 9. I samarbete med<br />

Nor dens institut i Finland, NIFIN.<br />

Anm. senast 21.10.<br />

Fre 12.11 kl. 18.30 Fanny och<br />

Alexander, Alexandersteatern,<br />

Bulevarden 23-27. Anmälan be kräftas<br />

genom erläggande av det rabat terade<br />

biljettpriset 29e på föreningens konto<br />

ÅAB 660100-1903301, ref. 23061.<br />

Anm. senast 12.10.<br />

Hämeen piiri<br />

20.9. - 1.10. Islannin energia<br />

-näyttely Tampereen Technopoliksen,<br />

Yliopistorinne, lämpiössä.<br />

24.9. Islantilainen ilta klo 18–20<br />

Technopolis, Yliopistonrinne, Tampere.<br />

Islannin suurlähettiläs puhuu,<br />

Kangasalan yhdistys näyttää Islannin<br />

matkansa kuvia. Tarjoilua. Vain<br />

jäsenistölle.<br />

27.11. piirin syyskokous klo 11-<br />

15 Vapriikin auditorio, Tampere.<br />

Kokouksen jälkeen mahdollisuus<br />

tutustua Vapriikin näyttelyihin.<br />

Kaakkois-Suomen piiri<br />

Viikinkikorukurssi yhteistyössä Taito<br />

Kymenlaakson ry:n kanssa Taito<br />

Kymenlaakson tiloissa Kouvola-talolla<br />

ti 07.09. klo 17.30–20.30. Kurssin<br />

kustantaa piiri, tarvikkeista jäsenet 7<br />

euroa, muut 10 euroa.<br />

Tarja Cronberg esitelmöi syksyllä<br />

Tanskasta ja tanskalaisista. Tarkka<br />

ajankohta auki<br />

Virkamiesseminaari lokakuussa tai<br />

marraskuun alussa.<br />

Elokuvaesitys, Pingiskingi, yläkoulun<br />

ja lukion oppilaille Kouvolan<br />

yhteiskoululla 8.-14.11.<br />

Islannin uusiutuva energia<br />

-julistenäyttely Kouvola-talon aulassa<br />

15.–25.11.<br />

Piiritoimiston uudet aukioloajat: ti, ke<br />

ja pe klo 9.30–15.30<br />

Keski-Suomen piiri<br />

Vk 40: ruotsalainen Nukketeatteri Tittut<br />

kiertueella Keski-Suomessa esityksellä<br />

Lilla Tiger och Lyckans land.<br />

15.10. Nordisk klubb, puhujana<br />

ruotsalainen hyvinvointipolitiikan<br />

asiantuntija Per Borg.<br />

25.10.–10.11. Näyttely Islannin<br />

uusiutuvasta energiasta.<br />

4.11. Nordisk Afton, Ravintola Priimus.<br />

Teemana Islanti, juhlapuheen pitää<br />

Islannin suurlähettiläs Elín Flygenring.<br />

Vk 44: Taide nuorten osallisuuden<br />

ja vaikuttamisen välineenä -työpaja<br />

nuorille.<br />

Vk 45: Pohjoismainen kirjastoviikko<br />

teemalla Den Magiska <strong>Norden</strong>.<br />

Lisätiedot osoitteesta: www.<br />

pohjolanorden.fi<br />

Kuopion piiri<br />

3.10. ’Sydän <strong>Pohjola</strong>ssa jo 30 vuotta’<br />

piirin 30-vuotisjuhlaseminaari ja<br />

Nifinin syysohjelma 2010<br />

Nifins höstprogram 2010<br />

ELOKUU<br />

27.8. 17-20 Taiteiden yönä: Lasten taideverstas<br />

SYYSKUU<br />

8.9. 18.00 Henrik Ruben Genz elokuva: Frygtelig lykkelig<br />

10.9. 10-15 Seminaari: Aikamatka Itämeren halki<br />

22.9.-24.11. Islannin kielen alkeiskurssi<br />

29.9. ”Leka skogen” -näytelmän ensiesitykset<br />

29.9. 18.00 Pitkäveteisyyden filosofiaa, Lars Fr. H. Svendsen<br />

LOKAKUU<br />

4.10. 15.00 Kirjailija Thórarinn Leifsson, Islanti<br />

13.10. 18.00 Kirjailija Einar Már Guðmundsson puhuu talouskriisistä<br />

15-17.10. Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto 2010<br />

20.10. 17.00 Fairy Tales of the Arctic -näyttelyn avajaiset<br />

20.10. 18.00 Tryggvi Felixson: Islanti kriisin jälkeen<br />

25.10. 17.00 Berättelser från slottet - Kertomuksia linnasta:<br />

Bernadotte-kirjaston johtaja Göran Alm, Tukholman Kuninkaanlinna<br />

27-28.10. Bettina kiertueella: nauhoitetaan Nifinin kirjastossa<br />

28-31.10. Nifin Helsingin kirjamessuilla: Osasto 6f40<br />

MARRASKUU<br />

3.11. 18.00 Heidi Soosalu: <strong>Pohjola</strong>n kasvukäinen kuopus -<br />

tulivuoritoimintaa Islannissa<br />

10.11. Islantilainen elokuvailta<br />

11.11. Pohjoismainen ilmastopäivä 2010<br />

17.11. 16-20 Islantilaista markkinatunnelmaa<br />

25.11. 18.00 Niels Arden Oplevin elokuva: To verdener<br />

JOULUKUU<br />

8.12. 18.00 Missä joulupukki oikeasti asuu? Glögi-ilta.<br />

Pohjoismaiden Suomen instituutti<br />

Kaisaniemenkatu 9, Helsinki<br />

Puh: (09) 6840 560<br />

nifin@nifin.helsinki.fi<br />

www.nifin.helsinki.fi<br />

AUGUSTI<br />

27.8. 17-20 Konstens natt: Konstverkstad för barn<br />

SEPTEMBER<br />

8.9 18.00 Henrik Ruben Genz film: Frygtelig lykkelig<br />

10.9 10-15 Seminarium: En tidsresa runt Östersjön<br />

22.9-24.11 Nybörjarkurs i isländska<br />

29.9 Premiär på Leka skogen/Teater Taimine<br />

29.9 18.00 Långtråkighetens filosofi, Lars Fr. H. Svendsen<br />

OKTOBER<br />

4.10 15.00 Isländska barnboksförfattaren Thórarinn Leifsson<br />

13.10 18.00 Einar Már Guðmundsson talar om finanskrisen<br />

15-17.10 Nordiska rådets filmpris 2010<br />

20.10 17.00 Vernissage på Fairy Tales of the Arctic<br />

20.10 18.00 Tryggvi Felixson: Island efter krisen<br />

25.10 17.00 Berättelser från slottet: Bernadottebibliotekets<br />

chef Göran Alm, Kungliga slottet i Stockholm<br />

27-28.10 Bettina på turné: spelas in på Nifin<br />

28-31.10 Nifin på Helsingfors bokmässa: Monter 6f40<br />

NOVEMBER<br />

3.11 18.00 Heidi Soosalu: <strong>Norden</strong>s trotsiga yngling - vulkaner<br />

på Island<br />

10.11 Isländsk filmkväll<br />

11.11 Nordisk klimatdag 2010<br />

17.11 16-20 Isländskt sölutorg<br />

25.11 Dansk filmkväll: To verdener av Niels Arden Oplev<br />

DECEMBER<br />

8.12 18.00 Var bor jultomten egentligen? Glöggafton.<br />

<strong>Norden</strong>s institut i Finland<br />

Kajsaniemigatan 9, Helsingfors<br />

Tfn (09) 6840 560<br />

nifin@nifin.helsinki.fi<br />

www.nifin.helsinki.fi<br />

40

PIIRIT<br />

&<br />

DISTRIKTEN<br />

konsertti Mikaelissa, Mikkelissä. Klo<br />

15.00 puhujina mm. Arja Saijonmaa<br />

ja pääsihteeri Larserik Häggman. Klo<br />

17.00 Arja Saijonmaan konsertti. Ilm.<br />

piiritoimistoon 24.9. mennessä.<br />

14.10. klo 15.30 ’Pohjoismainen<br />

hyvinvointimalli,’ puhujana Per Borg<br />

Kuopion kaupungintalon juhlasalissa.<br />

Syksyn 30-vuotisjuhlatapahtumia<br />

paikallisyhdistyksissä; Nukketeatteri<br />

Hupilainen, ’Pohjois-kalotti ja Lofootit’<br />

kertojina Marianne Ersson ja Gösta<br />

Lind, Valokuvanäyttely ’Kotini on<br />

<strong>Pohjola</strong>ssa’ ym.<br />

9.11. klo 9.-15.00 Opettajien<br />

täydennyskoulutuspäivä,<br />

kansalaisopisto Puistokartano,<br />

opistosali B059, puheenvuorot<br />

Svenska Nu, Nifin ja <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>.<br />

24.11. Bussimatka ’Eläkkeet ja<br />

eläkerahat Pohjoismaissa’ -seminaariin.<br />

Jäsenet maksutta, muut 20 e/hlö. Ilm.<br />

31.10. mennessä piiritoimistoon.<br />

Oulun piiri<br />

2.10. piirin 30-vuotisjuhla Rauhalassa<br />

illallisen ja ohjelman merkeissä.<br />

Lisätietoja piirisihteeriltä: oulu@<br />

pohjola-norden.fi, puh. 050-370 7297.<br />

Pohjanmaan piiri<br />

13.9. Seminaari Seinäjoen<br />

kaupungintalon valtuustosalissa: EU:n<br />

uusien sosiaaliturva-asetusten vaikutus<br />

Pohjoismaiden välillä liikkuviin<br />

henkilöihin. Kelan toimistojen, työ- ja<br />

elinkeinotoimistojen, maistraattien ja<br />

verotoimistojen sekä ay-liikkeiden ja<br />

työttömyyskassojen henkilöstölle.<br />

10.11. Islannin suurlähettiläs Elin<br />

Flygenring luennoi Islannista Vaasaopistolla,<br />

Opistokatu 1, Vaasa.<br />

17.11. Pohjoismaisia mahdollisuuksia<br />

-luento Vaasa-opistolla, Opistokatu<br />

1, Vaasa. Tietoisku verkostoista,<br />

järjestöitä, rahoituskanavista yms.<br />

Sama luento ruotsiksi 4.10. Vasa<br />

Arbiksessa, Kirkkopuistikko 15.<br />

24.11. Eläkkeet ja eläkerahat<br />

Pohjoismaissa -seminaari Helsingissä:<br />

jäsenille ilmainen bussikuljetus<br />

Pohjanmaalta.<br />

12.11. Vaasa LittFest. Pohjoismaisia<br />

kirjailijoita tulossa Pietarsaaressa<br />

järjestettävään Jazz och Poesi<br />

-tapahtumaan.<br />

Österbottens distrikt<br />

13.9 Seminarium i stadshusets<br />

fullmäktigesal i Seinäjoki (på<br />

finska): Hur påverkar de nya<br />

socialskyddsreglerna i EU människors<br />

möjlighet att röra sig inom <strong>Norden</strong>?<br />

Till anställda inom FPA, arbets- och<br />

näringsbyråer, magistraten och<br />

skattebyråer samt fackföreningar och<br />

a-kassor.<br />

10.11 Islands ambassadör Elin<br />

Flygenring föreläser om Island på<br />

Vaasa-opisto, Opistogatan 1, Vasa.<br />

17.11. Nordiska möjligheter<br />

-föreläsning på Vasa Arbis,<br />

Kyrkoesplanaden 15, Vasa. Information<br />

om nätverk, organisationer,<br />

finansiering mm. Samma föreläsning<br />

på finska 17.11 på Vaasa-opisto,<br />

Opistogatan 1, Vasa.<br />

24.11 Pensioner och pensionspengar<br />

i <strong>Norden</strong> -seminarium i Helsingfors:<br />

gratis busstransport från Österbotten<br />

för medlemmar.<br />

12.11 Vasa LittFest. Nordiska författare<br />

på väg till Jazz och Poesi i Jakobstad.<br />

Pohjois-Karjalan piiri<br />

3.10. ’Sydän <strong>Pohjola</strong>ssa jo 30 vuotta’<br />

piirin 30-vuotisjuhlaseminaari ja<br />

konsertti Mikaelissa, Mikkelissä. Klo<br />

15.00 puhujina mm. Arja Saijonmaa<br />

ja pääsihteeri Larserik Häggman, klo<br />

17.00 Arja Saijonmaan konsertti. Ilm.<br />

piiritoimistoon 24.9. mennessä.<br />

Svenska Klubben klo 18.00 joka<br />

kuukauden 15. pvä (paitsi la-su, jolloin<br />

seuraavana ma) ravintola Kareliassa,<br />

kävelykadulla, 2. krs.<br />

Syksyn juhlatapahtumia<br />

paikallisyhdistyksissä; Nukketeatteri<br />

Hupilainen, ’Pohjois-kalotti ja Lofootit’<br />

kertojina Marianne Ersson ja Gösta<br />

Lind, Valokuvanäyttely ’Kotini on<br />

<strong>Pohjola</strong>ssa’ ym.<br />

24.11. Bussimatka ’Eläkkeet ja<br />

eläkerahat Pohjoismaissa’ -seminaariin.<br />

Jäsenet maksutta, muut 20 e/hlö. Ilm.<br />

31.10. mennessä piiritoimistoon<br />

Uudenmaan piiri<br />

13.10. ruotsalainen demografiaasiantuntija<br />

Per Borg puhuu Espoossa<br />

pohjoismaisen hyvinvointivaltion<br />

säilyttämisestä.<br />

26.10. Bernadotte-kirjaston johtaja<br />

Göran Alm kertoo Lohjalla Tukholman<br />

kuninkaallisesta linnasta.<br />

13.11. Piirin syyskokous Espoossa<br />

on samalla piirin 30-vuotisjuhla, jota<br />

vietetään teatterivierailulla.<br />

Nylands distrikt<br />

13.10. Den svenske demografi-talaren<br />

Per Borg besöker Esbo-<strong>Norden</strong> och ger<br />

sin syn på hur vi skall kunna bevara<br />

det nordiska välfärdssamhället.<br />

26.10. Bernadottebibliotekets chef<br />

Göran Alm berättar om Kungliga slottet<br />

i Stockholm i Lojo.<br />

3.11. Distriktets höstmöte i Esbo<br />

är distriktets 30-årsjubileum med<br />

teaterbesök.<br />

Varsinais-Suomen<br />

ja Satakunnan piiri<br />

1.10. klo 19 Laulutilaisuus Salon<br />

Sinisessä Talossa. Esiintymässä Salon<br />

viihdelaulajat. Hinta 7 e/hlö sis. kahvin<br />

ja pullan.<br />

Islannin uusiutuva energia<br />

-näyttely Valonian tiloissa Turussa<br />

energiansäästöviikolla 4.–20.10.<br />

Tanskalainen ilta Loimaalla 13.11.<br />

Etelä-Savo Södra Savolax<br />

PL 58, 70101 Kuopio<br />

puh./tfn 044 530 7457<br />

etela-savo@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Anne Taivalantti<br />

toim.joht./omb. Anne Tuomainen<br />

Helsinki Helsingfors<br />

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11<br />

00100 Helsinki/Helsingfors<br />

puh./tfn 044 733 5772<br />

faksi/fax (09) 753 1634<br />

helsinki@pohjola-norden.fi<br />

helsingfors@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Henrik Stenius<br />

toim.joht./omb. Martin Paulig<br />

Häme Tavastland<br />

Suvantokatu 13<br />

33100 Tampere/Tammerfors<br />

puh./tfn 045 129 4023<br />

hame@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Martin Lilius<br />

toiminnanjohtaja Marita Kurki<br />

Kaakkois-Suomi<br />

Sydöstra Finland<br />

Kouvola-talo, Varuskuntakatu 11<br />

45100 Kouvola<br />

puh./tfn 040 867 7940<br />

faksi/fax 020 615 3056<br />

kaakkois-suomi@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf.Kaisu Tapiovaara<br />

toim.johtaja Anu Erolin<br />

Keski-Suomi Mellersta Finland<br />

Vaasankatu 2, 40100 Jyväskylä<br />

puh./tfn (014) 615 965<br />

keski-suomi@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Martti Koskela<br />

toim. joht./omb. Tuija Heiska<br />

(sijainen)<br />

Kuopio Kuopio<br />

PL 58, 70101 Kuopio<br />

puh./tfn 044 5307 457<br />

kuopio@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Mauri Repo<br />

toim.johtaja Anne Tuomainen<br />

Lappi Lappland<br />

Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi<br />

puh./tfn 040 861 4539<br />

faksi/fax 020 152 5099<br />

lappi@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Ulla Karvo<br />

toim.johtaja Kirsi Lantto<br />

Oulu Uleåborg<br />

PL 290, 90101 Oulu<br />

puh./tfn 050 370 7297<br />

oulu@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Paula Rossi<br />

piirisihteeri Mika Pietilä<br />

www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot<br />

Pohjanmaa Österbotten<br />

Hietasaarenkatu/Sandögatan 6<br />

65100 Vaasa/Vasa<br />

puh./tfn. 040 550 6863<br />

pj./ordf. Helena Teräväinen<br />

Vt toiminnajoht./Tf<br />

verksamhetsled. Ari Sundberg<br />

ari.sundberg@pohjola-norden.fi<br />

Pohjois-Karjala<br />

Norra Karelen<br />

PL 58, 70101 Kuopio<br />

puh./tfn 044 5307 457<br />

pohjois-karjala@<br />

pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Siv Jouhkimo<br />

toim.joht./omb. Anne Tuomainen<br />

Uusimaa Nyland<br />

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11<br />

00100 Helsinki/Helsingfors<br />

puh./tfn 044 733 5772<br />

faksi/fax (09) 753 1634<br />

uusimaa@pohjola-norden.fi<br />

nyland@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Marja-Liisa Ala-Pöllänen<br />

toim.joht./omb. Martin Paulig<br />

Varsinais-Suomi<br />

ja Satakunta<br />

Egentliga Finland<br />

och Satakunda<br />

Kulttuurikeskus,<br />

Uudenmaankatu/<br />

Nylandsgatan 1,<br />

20500 Turku/Åbo<br />

puh./tfn 0400 995 546<br />

varsinais-suomi.satakunta@<br />

pohjola-norden.fi<br />

egentligafinland.satakunda@<br />

pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Bo Grönholm<br />

toim.johtaja Katja Tättäläinen<br />

Tjaldur - ystävyysseura<br />

/vänskapsförening<br />

Färsaaret /Färöarna -<br />

Suomi/Finland<br />

Uppik - ystävyysseura<br />

/vänskapsförening<br />

Grönlanti/Grönland -<br />

Suomi/Finland<br />

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11<br />

00100 Helsinki/Helsingfors<br />

puh./tfn 044 7335 780<br />

faksi/fax (09) 753 1634<br />

tjaldur@tjaldur.fi<br />

uppik@uppik.fi<br />

pj./ordf. Martina Huhtamäki<br />

(Tjaldur)<br />

pj./ordf. Fredrik Forsberg (Uppik)<br />

toim.joht./omb. Agnete Sippel<br />

www.tjaldur.fi, www.uppik.fi<br />

41

A decade of Dynea - a century of success<br />

AsWood för ett<br />

hälsosammare liv<br />

AsWood är det perfekta miljövalet<br />

för träbaserade produkter, där människor kan<br />

vara känsliga för inomhusluften, som t.ex. dagis,<br />

skolor, sjukhus, kontor, egna hem, husbilar,<br />

husvagnar och andra tillslutna utrymmen.<br />

AsWood klarar alla gällande krav på emissioner i världen,<br />

nivån är lika låg som i naturligt obehandlat trä.<br />

www.dynea.com/AsWood<br />

42

Huippujohtajien<br />

oma talous<strong>lehti</strong><br />

Prima 1/2010 ilmestyy 4.2.<br />

Lisäksi muun muassa: Antti Tanskanen: Kaikki pillerit<br />

alas kerralla, Tuore selvitys: Tiedon puute jarruttaa<br />

listautumisia, Ruotsi etsii innovatiivisia yrityksiä, Aaltoyliopiston<br />

kolumnistikolmikko kirjoittaa strategisesta<br />

kestävyydestä.<br />

Elinkeinoelämän keskusliitto EK<br />

– Yritysmaailman paras asiantuntija<br />

www.ek.fi/prima<br />

43

Peli-ilon puolesta!<br />

Fortum haluaa tukea jokaisen lapsen oikeutta onnistumisen tunteeseen. Fortum Tutor on Palloliiton<br />

ja Fortumin yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on taata kaikille pienille futaajille osaava ja<br />

kannustava valmentaja. Ohjelmassa lasten valmentaja saa henkilö kohtaisen sparraajan, tutorin,<br />

joka opastaa häntä pelillisissä ja pedagogisissa taidoissa. Kuusikymmentä kokenutta tutoria ohjaa<br />

kauden aikana tuhansien lasten valmentajia ja tekee töitä peli-ilon puolesta yli 100 seurassa<br />

ympäri Suomea.<br />

Tutustu ohjelmaan osoitteessa fortumtutor.fi. Sytytetään yhdessä pelaamisen kipinä!<br />

44

Matalaenergiakodit ovat nyt energianeroja.<br />

Nimi kertoo YIT Kodin ainutlaatuisesta kyvystä<br />

ajatella luonnon ja isäntäväen parasta. Olet tervetullut<br />

nettisivustollemme tutustumaan energianeron<br />

kodin ominaisuuksiin, asumisen etuihin ja tuleviin<br />

osoitteisiin. Yhteensä yli 500 energianeroa YIT Kotia<br />

on jo valmiina tai rakenteilla eri puolilla Suomea.<br />

yitkoti.fi/energianero<br />

yitkoti.fi/energianero

Islantilaisessa lastenkirjallisuudessa<br />

seikkailevat<br />

usein maahiset ja henkiolennot.<br />

Kauniisti kuvitettu<br />

nuortenkirja Haltia joka<br />

kadotti hohtokivensä on tänä<br />

vuonna käännetty suomeksi<br />

ja tarjolla nyt edulliseen<br />

hintaan <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in<br />

jäsenille.<br />

Lasten lisäksi tämän numeron<br />

teemakolumnissa nousi<br />

puheenaiheeksi pohjoismaiset<br />

hyvinvointivaltiot. Lisää<br />

hyvinvointivaltioiden historiasta<br />

voi lukea kuvitetusta<br />

Democracy and the Welfare<br />

State -julkaisusta, joka käsittelee<br />

erikseen kutakin<br />

Pohjoismaata 1800 -luvulta<br />

alkaen.<br />

Tuotetilauksia voi tehdä<br />

myös <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in<br />

verkkosivujen kautta osoitteessa<br />

www.pohjola-norden.<br />

fi/verkkopuoti tai oheisella<br />

tilauslomakkeella.<br />

Rekvisitioner kan göras både<br />

på <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> webbsida<br />

www.pohjola-norden.fi/natboden<br />

eller med närslutna<br />

rekvisitionsblankett.<br />

verkkopuoti Nätboden<br />

Haltia, joka kadotti<br />

hohtokivensä<br />

Aðalsteinn Ásberg Sigurðsson<br />

Idun, 2010<br />

98 s.<br />

”Muinaisista ajoista asti haltiat ovat asustelleet<br />

kivissä ja tyytyneet omaan osaansa hyvillä mielin.<br />

Välttääkseen riitoja ihmisten ja haltioiden<br />

välillä keksi kaiken luoja antaa haltioille hohtokiven.<br />

Siitä alkaen on kullakin haltialla ollut<br />

oma hohtokivensä, jota he ovat kantaneet<br />

mukanaan minne ikinä ovat menneet, sillä<br />

hohtokivi on avain haltioiden maailmaan<br />

eikä haltia tule toimeen ilman sitä…”<br />

Kirjan päähenkilö, yhdeksänvuotias<br />

Ugla-tyttö saa luvan matkustaa mummon<br />

luo kesälomalla. Mummon talon<br />

nimi on Haltiakivi ja sen vieressä on oikea<br />

kivi, joka myös on nimeltään Haltiakivi.<br />

Mummolassa asiat tehdään toisin kuin kotona. Mummo ei katso<br />

televisiota ja elää elämäänsä vanhojen huonekalujen ja valokuvien<br />

keskellä ahkerana ja aurinkoisena. Mennyt on mummolassa yhtä läsnä<br />

kuin tämä hetki, ja näkymätön on mummolle yhtä luonnollista kuin<br />

näkyvä. Kirjan mummo on tyypillinen islantilainen menneen polven<br />

isoäiti, työn karaisema, mutta aina iloinen ja lempeä. Hänelle kivien<br />

kansa on todellista, kukaan ei myöskään kuole kokonaan, vaan saattaa<br />

tehdä visiittejä tuonpuoleisesta ilman, että sellaisesta pitää tehdä<br />

sen suurempaa numeroa. Mummolassa on hyvä ja turvallinen olla,<br />

ja mummon kanssa voi jutella mistä vain.<br />

Ugla saa käyttää mummon kauan sitten kuolleen Saara-siskon<br />

huonetta ja alkaa nähdä kummallisia unia. Olohuoneesta hän löytää<br />

oudon kiven ja ullakolta kauan sitten kuolleen Saaran päiväkirjan.<br />

Näin kehkeytyy seikkailu haltioiden ja ihmisten maailmoiden välillä.<br />

Matkalle toverikseen hän saa Orrin, jonka isä rakentaa lähistölle taloa.<br />

Ugla on utelias ja rohkea pieni tyttö, joka tekee mielellään pikku<br />

kepposia. Samalla hän on kuitenkin pohdiskeleva pikku filosofi. Hän<br />

on ihastunut mummolan kiireettömyyteen ja rauhaan. Orri taas on<br />

vauhdikas nassikka, joka elää intiaanileikeissä ja on pienten poikien<br />

tapaan täynnä loputonta energiaa. Aðalsteinn Ásberg Sigurðssonin<br />

lapsikuvaukset ovat hellyttäviä ja lempeitä.<br />

Pienessä kirjassa on yllättävän monta tasoa. Paitsi, että se kertoo<br />

Uglan seikkailusta, aarteen palauttamisesta sen oikealle omistajalle,<br />

matkasta näkyvän ja näkymättömän välillä, se on myös vaivihkainen<br />

kertomus mummon elämästä. Kaiken kukkuraksi se saa kaipaamaan<br />

takaisin aikaan, jolloin mummot olivat mummoja vapaaehtoisesti ja<br />

lähes kaikilla lapsilla oli mummola tai kaksi; aikaan, jolloin ihmiset<br />

ehtivät silittää liinavaatteet ja viedä kukkia hautausmaalle tai istahtaa<br />

naapurin kanssa kahville tarvitsematta vaihtaa aamutossuja korkokenkiin.<br />

Haltia, joka kadotti hohtokivensä -kirjassa asiat tapahtuvat<br />

ilman, että niissä on mitään pelottavaa.<br />

Ilmestyessään 1991 Haltia, joka kadotti hohtokivensä sai Islannin<br />

opetushallituksen lastenkirjapalkinnon, ja kirja kuuluu suosituimpiin<br />

islantilaisiin lastenkirjoihin.<br />

Päivi Kumpulainen<br />

Hinta 24 e<br />

Jäsenhinta 15 e<br />

48

TILAAN & JAG BESTÄLLER<br />

ILMAISMATERIAALIT<br />

(Merkitse kappalemäärä ruutuun)<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>-juliste (A3)<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>-postikortti<br />

MUUT MATERIAALIT<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in reppu<br />

HINTA 20e<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in toilettilaukku<br />

HINTA 10e<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in kauluri, pipo<br />

HINTA 6e<br />

Muki, jossa Pohjoismaiden liput<br />

JÄSENHINTA 4e (normaalisti 5e)<br />

Lippunauha HINTA 5e<br />

KIRJAT<br />

Ađalsteinn Ásberg Sigurđsson Haltia, joka kadotti hohtokivensä<br />

JÄSENHINTA 15e (muuten 24e)<br />

Merete Mazzarella: Matkalla puoleen hintaan (Tammi 2010)<br />

JÄSENHINTA 25e (normaalisti 30e)<br />

Fredrik Lång: Elämäni Pythagoraana<br />

(Tammi 2005) JÄSENHINTA 9e (normaalisti 17e)<br />

Mikä aasoilla on?<br />

JÄSENHINTA 20e (normaalisti 25e)<br />

Kahdesta suuresta viisi pientä<br />

HINTA 10e/kpl, 20-100 kpl 8e/kpl,<br />

yli 100 kpl 7e/kpl<br />

Suomi-norja-suomi-sanakirja<br />

HINTA 50e<br />

<strong>Pohjola</strong>n luonnon helmiä HINTA 12e, 8 kpl yhteensä 90e<br />

Jäämerestä syntynyt – Varangin karunkaunis vuono<br />

HINTA 22e<br />

Sankarimatkailijan Färsaaret HINTA 20e<br />

Karelen - ett gränsland i <strong>Norden</strong> PRIS 22e<br />

Grönland - mer än isberg PRIS 12e<br />

o<br />

o<br />

o<br />

o<br />

o<br />

o<br />

o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

AVGIFTSFRITT MATERIAL<br />

(Ange antal i rutan)<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>-affisch (A3)<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>-postkort<br />

ANNAT MATERIAL<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s ryggsäck<br />

PRIS 20e<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s toalettväska<br />

PRIS 10e<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s luva, halsvärmare<br />

PRIS 6e<br />

Mugg med de nordiska flaggorna<br />

MEDLEMSPRIS 4e (normalt 5e)<br />

Flaggspel PRIS 5e<br />

BÖCKER<br />

100 sociala innovationer från Finland<br />

MEDLEMSPRIS 15e (Normalpris 20e)<br />

Democracy and the Welfare State (Turbine 2009)<br />

JÄSENHINTA 20e (muuten 25e)<br />

Unionsdrottningen – Margarete I och Kalmarunionen<br />

EXTRAPRIS 20e<br />

Hvad er med aser?<br />

MEDLEMSPRIS 20e (normalt 25e)<br />

Två stora blev fem små<br />

PRIS 10e, 20-100 st. 8e/st.,<br />

över 100 st. 7e/st.<br />

Nöd och lust - Sverige och Finland i samtid och framtid<br />

PRIS 25e<br />

Natur i Nord PRIS 12e, 90e / 8 st.<br />

Varanger –Nabo til Nordishavet<br />

PRIS 22e<br />

Författarmiljöer i Stockholm PRIS 15e<br />

Barents - ett gränsland i <strong>Norden</strong> PRIS 22e<br />

Danmark - mer än kroer PRIS 7e<br />

49

VASTAANOTTAJA<br />

MAKSAA<br />

POSTI-<br />

MAKSUN<br />

POHJOLA-NORDEN<br />

Vastauslähetys<br />

Sopimus 5005877<br />

00003 Helsinki<br />

Tilauksen voi myös tehdä verkkosivuillamme:<br />

Beställningen kan ocksågöras på våra nätsidor:<br />

www.pohjola-norden.fi/verkkopuoti<br />

www.pohjola-norden.fi/natboden<br />

Faksi/fax: 09-7531 634<br />

Hintoihin lisätään postikulut<br />

Porto tillkommer<br />

Nimi/Namn<br />

_________________________________________________________________________________________________________________<br />

Postiosoite/Postadress<br />

_________________________________________________________________________________________________________________<br />

_________________________________________________________________________________________________________________<br />

S-posti tai puhelinnumero/E-post eller telefonnummer<br />

_________________________________________________________________________________________________________________<br />

Jäsennumero / Medlemsnummer<br />

_________________________________________________________________________________________________________________<br />

50

Mikä aasoilla on? /<br />

Hvad er med aser?<br />

Skandinaavis-suomen-englanninkielinen kirja Mikä aasoilla on? kertoo<br />

vanhan aasauskonnon vaikutuksesta <strong>Pohjola</strong>ssa. <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />

on kantanut kortensa kekoon kustantamalla<br />

käännökset suomeksi.<br />

Kirjassa aihetta käsittelevät mm. Islannin<br />

pohjoismainen yhteistyöministeri<br />

Össur Skarphéthinsson, Islannin aikaisempi<br />

presidentti Vigdís Finnbogadóttir,<br />

professori Terry Gunnell ja Kööpenhaminan<br />

piispa Erik Norman Svendsen.<br />

Den skandinavisk-finsk-engelskspråkiga<br />

boken Hvar er med aser? berättar<br />

om asatrons inverkan på <strong>Norden</strong>. <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />

har bidragit till bokprojektet<br />

genom att stå för översättningen till finska.<br />

I boken temat behandlades av framstående personer som Islands<br />

nordiske samarbetsminister Össur Skarphéthinsson, förre isländska<br />

presidenten Vigdís Finnbogadóttir, professor Terry Gunnell och Köpenhamns<br />

biskop Erik Norman Svendsen.<br />

Jäsenhinta /medlemspris 20e,<br />

Hinta / Pris 25e.<br />

Democracy and the welfare state:<br />

the nordic nations since 1800<br />

Turbine, 214 s.<br />

Democracy and the Welfare State – the Nordic Nations Since 1800 är<br />

en rikt illustrerad överblickshistoria över de nordiska länderna efter<br />

1800. Boken är intressant för alla som vill bilda sig en överblick över<br />

utvecklingen i <strong>Norden</strong> under de två senaste århundradena. Denna<br />

bok är ett samarbete mellan svenska, danska och norska historiker.<br />

Texten presenterar varje nordiska lands historia fram till idag och<br />

tar upp politik, ekonomi, social och kulturell utveckling.<br />

Democracy and the Welfare State – the Nordic<br />

Nations Since 1800 on kuvitettu historiakatsaus<br />

Pohjoismaihin 1800-luvulta<br />

alkaen. Kirja on suunnattu niille, jotka<br />

haluavat muodostaa näkemyksen <strong>Pohjola</strong>n<br />

kehityksestä viime vuosisatojen ajalta.<br />

Kirja on tehty ruotsalaisten, tanskalaisten<br />

ja norjalaisten historioitsijoiden yhteistyönä.<br />

Kirja esittelee kunkin Pohjoismaan historiaa<br />

nykypäivään saakka, jonka lisäksi<br />

myös politiikkaa, taloutta, sekä sosiaalista<br />

ja kulttuurillista kehitystä.<br />

Boken är illustrerad och på engelska / Kirja on kuvitettu ja englanninkielinen.<br />

Jäsenhinta /medlemspris 20 e<br />

Hinta / Pris 25 e<br />

100 sociala innovationer från<br />

Finland<br />

Vad har enkammarriksdagen, torkskåpet<br />

och sms gemensamt? För att<br />

inte tala om moderskapsförpackningen,<br />

insamlingen gemensamt<br />

ansvar, tvättbryggan, fri skolmåltid<br />

och Afrikas stjärna? De är alla<br />

finländska sociala innovationer.<br />

I Finland har man alltför länge<br />

stirrat sig blind på tekniska uppfinningar<br />

som grund för ekonomin<br />

när snart fyra procent av nationalprodukten<br />

satsas på forskning och<br />

utveckling. Först under de senaste<br />

åren har man börjat tala om de sociala innovationerna som bas för<br />

vår välfärd. Jämställdhet mellan kvinnor och män, fri utbildning, socialskydd<br />

för alla, vår parlamentariska demokrati och samhällsfreden<br />

är garanter för välfärden. I denna bok möts glädjen och allvaret över<br />

ett hundra sociala innovationer.<br />

Jäsenhinta /medlemspris 15 e<br />

Hinta / Pris 20 e<br />

Matkalla puoleen hintaan –<br />

eläkkeellä olemisen taidosta<br />

Merete Mazzarella<br />

Tammi, 2010<br />

240 s.<br />

Eläkeläisyys on rooli, ei identiteetti, varoittaa<br />

Merete Mazzarella. Hänen uusi<br />

teoksensa provosoi suuria ikäluokkia pitämään<br />

puoliaan.<br />

Mazzarella ihmettelee, miksi vanhoja<br />

oikeastaan pidetään konservatiiveina,<br />

sillä heissä piilee kumousvoimaa. Nuoren<br />

valinnoilla on – toisin kuin iäkkään<br />

– kauaskantoisia seurauksia, joten vanhuudesta<br />

pitäisikin puhua aikana, jolloin<br />

voi rohkeasti ottaa riskejä. Kirjoittaja<br />

punoo teeman ympärille pohdintoja elämän<br />

suurista kysymyksistä ja kirjaa herkullisia<br />

sattumuksia.<br />

Jäsenhinta /medlemspris 25 e<br />

Hinta / Pris 30 e<br />

NÄTBODEN<br />

verkkopuoti 51

Pohjoismaiden eläkkeet<br />

ja eläkerahat Seminaari Helsingissä<br />

keskiviikkona 24. 11. 2010 klo 13 – 19.30<br />

Eläkejärjestelmiä on Pohjoismaissa uudistettu<br />

useamman kerran viime vuosien aikana, mutta<br />

kuitenkin yhä keskustellaan varojen riittävyydestä.<br />

Erilaisia vaihtoehtoja rahojen sijoittamiseksi on<br />

esitetty ja myös työuran pidentämistä on vaadittu.<br />

Mikä on eläkkeidemme laita tulevaisuudessa?<br />

Tarvitaanko suuria eläkemaksujen korotuksia? Mitä<br />

tuottovaatimuksia kerätyille varoille tulisi asettaa? Mikä<br />

kansantaloudellinen merkitys eläkerahastoilla voi olla?<br />

Seminaarin puhujina mm. Puheenjohtaja<br />

Anders Rusk, <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> ry | Pääministeri<br />

Mari Kiviniemi, Suomen hallitus | Ministeri<br />

Jan Vapaavuori, Suomen hallitus | Toimitusjohtaja<br />

Matti Vuoria, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö<br />

Varma | Yritysneuvoja Torfinn Slåen, Innomieli Oy |<br />

Toimitusjohtaja Sixten Korkman, Elinkeinoelämän<br />

tutkimuslaitos Etla | Toimitusjohtaja Jussi Laitinen,<br />

Aktia pankki | Vuorineuvos Martin Saarikangas,<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in elinkeinotoimikunnan puheenjohtaja<br />

Lisätietoja:<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>, markkinointipäällikkö Kjell Skoglund<br />

040 560 39 22, kjell.skoglund@pohjola-norden.fi<br />

Esite löytyy kotisivultamme:<br />

www.pohjola-norden.fi/tapahtumat<br />

YHTEISTYÖKUMPPANIT / SAMARBETSPARTNERS

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!