You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Islantilaisen lastenkirjallisuuden väriläiskät:<br />
Kääpiöitä, keijuja ja<br />
Arctic-Images / Ragnar Th. Sigurðsson<br />
Pohjoismaisesta lastenkirjallisuudesta islantilainen kirjallisuus on Suomessa<br />
vähiten tunnettua. Lasten ja nuorten lukemista on Islannissa kuitenkin aina<br />
arvostettu, ja lapsille ilmestyy vuosittain runsaasti kirjoja.<br />
Islannisssa on vain runsaat 300 000 asukasta,<br />
joista lapsia 75 000. Lastenkirjailijoita ja<br />
kuvittajia on silti paljon, ja viime vuosien aikana<br />
islanninkielisten lastenkirjojen julkaisu<br />
on ollut kasvanut tasaisesti.<br />
Kaikkien aikojen kirjamyyntiä johtaa<br />
Guðrún Helgadóttir. Hänen kirjansa ovat<br />
säilyttäneet ajankohtaisuutensa.<br />
Käytösoppaista huumoriin<br />
Omakielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden<br />
katsotaan syntyneen jo kaksisataa vuotta sitten.<br />
Aluksi kirjoitettiin lähinnä hyvään käytökseen<br />
liittyviä ohjeita opettavaisina kertomuksina.<br />
1800-luvun lopulla syntyivät ensimmäiset<br />
lapsille kirjoitetut sadut ja runot. Osa silloin<br />
kirjoitetuista lastenrunoista elää vielä tänäkin<br />
päivänä.<br />
1900-luvulla lasten- ja nuortenkirjallisuus<br />
monipuolistui, ja seikkailukirjat alkoivat saavuttaa<br />
suosiota. Ensimmäisenä lastenkirjailijana<br />
oman maan ulkopuolella kuuluisuutta<br />
saavutti Jón Sveinsson eli Nonni. Hän on<br />
Euroopassa niin suosittu, että 1920-luvulla<br />
kirjoitetuista seikkailukirjoista on vieläkin<br />
saatavilla uusintapainoksia saksaksi. Kaikkiaan<br />
hänen kirjojaan on käännetty noin 30<br />
kielelle.<br />
Nonni kirjoitti aluksi saksaksi ja tanskaksi,<br />
ja hänen kirjansa käännettiin islanniksi vas-<br />
ta yli kymmenen vuotta ilmestymisensä jälkeen.<br />
Niin kummalliselta kuin sen vaikuttaakin,<br />
tämä oli ajalle tyypillinen ilmiö.<br />
1930–50-luvuista puhutaan lastenkirjallisuuden<br />
kulta-aikana. Silloin ryhdyttiin selkeästi<br />
kirjoittamaan omalla kielellä, omista olosuhteista<br />
käsin vastakohtana Islannin markkinoille<br />
tulleille ulkomaisille kirjasarjoille.<br />
Nykyaikaa kohti tultaessa lasten- ja nuortenkirjallisuuden<br />
aihepiirit monipuolistuivat.<br />
1970-luvulla tarinoiden ympäristö siirtyi<br />
ihmisten myötä kaupunkiin, ja ne alkoivat<br />
myötäillä todellisuutta.<br />
Myös erilaiset yhteiskunnalliset ongelmat<br />
alkoivat esiintyä lastenkirjallisuudessa,<br />
mutta islantilaiset kirjailijat kirjoittivat niistä<br />
enemmän huumorin pilke silmäkulmassa<br />
kuin monet skandinaaviset kollegansa, jotka<br />
mielellään pohdiskelivat yhteiskuntaa vakavammin.<br />
Uudelle vuosituhannelle tultaessa myös<br />
maahanmuuttoon liittyvä monikulttuurisuus<br />
alkaa näkyä sekä kertomakirjallisuudessa<br />
että kuvituksissa.<br />
Orjatytön tarina opettaa historiaa<br />
Vilborg Daviðsdóttirin historiallinen romaani<br />
Korkusaga (Korkan saaga) kuvaa orjatytön<br />
elämänkaarta viikinkiaikana niin hienosti,<br />
että kirjaa käytetään oheismateriaalina<br />
lukioiden historianopetuksessa.<br />
Andri Snær Magnasonin kirjassa Tarina<br />
sinisestä planeetasta kuvataan sadun keinoin,<br />
kuinka ihmisen jatkuva, kaikennielevä<br />
onnellisuuden tavoittelu johtaa yhteisellä<br />
planeetallamme pienen ryhmän näennäi-<br />
Muita islantilaisia lastenkirjoja:<br />
• Silta tumman yli, Aðalsteinn Ásberg Sigurðsson<br />
• Tummalinnan valot, Aðalsteinn Ásberg Sigurðsson<br />
• Haltia, joka kadotti hohtokivensä, Aðalsteinn Ásberg Sigurðsson<br />
• Meidän talon enkeli, Kristin Steinsdottir<br />
• Tarina sinisestä planeetasta, Andri Snaer Magnason<br />
• Iskän salaisuus, Thórarinn Leifsson, julkaistaan lokakuussa 2010<br />
• Kekseliäät kaksoset, Guðrún Helgadóttir<br />
24
Change language