Lataa pdf-tiedosto - Huoltovarmuuskeskus
Lataa pdf-tiedosto - Huoltovarmuuskeskus
Lataa pdf-tiedosto - Huoltovarmuuskeskus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
2<br />
SISÄLLYS<br />
Ylijohtajan katsaus 3<br />
Toiminta-ajatus 4<br />
Tavoitteet 6<br />
Talous 7<br />
Perushuolto-osasto 8<br />
Teollisuustuotanto-osasto 10<br />
Energiaosasto 12<br />
Infrastruktuuriosasto 14<br />
Hallinto-osasto 16<br />
<strong>Huoltovarmuuskeskus</strong> ja tulosyksiköt 18<br />
Johtokunta 19<br />
Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 20<br />
Överdirektörens översikt 23<br />
Review of the Director General 24<br />
PTS:n kokoonpano suunnittelukaudella<br />
01.07.2000-30.06.2004 26<br />
Henkilökunta kertomusvuonna 27<br />
YLIJOHTAJAN<br />
KATSAUS 2001<br />
Taistelu kansainvälistä terrorismia vastaan<br />
nousi globaaliksi turvallisuuspoliittiseksi<br />
tekijäksi vuonna 2001. Tämä on heijastunut<br />
voimakkaasti myös maamme varautumiseen<br />
erilaisiin terrorismista johtuviin<br />
uhkiin. Kansainvälinen yhteistoiminta terrorismin<br />
ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa<br />
on etsimässä kiinteitä muotoja. Suomen<br />
lähialueiden turvallisuuspoliittinen vakaus<br />
kehittyi myönteisesti. Venäjän yhteistyö<br />
Euroopan unionin ja Naton kanssa sai<br />
uusia muotoja ja sen taloudellinen asema<br />
kohentui. Israelin ja Palestiinan väliset<br />
vakavat erimielisyydet ja aseelliset yhteenotot<br />
laajenivat ja ylläpitivät rauhattomuutta<br />
mm. öljymarkkinoilla. Samaan suuntaan<br />
vaikuttivat Yhdysvaltojen kaavailemat<br />
pyrkimykset laajentaa terrorismin vastainen<br />
aseellinen toiminta myös Afganistanin<br />
ulkopuolelle.<br />
Kansainvälinen toiminta yhteisten huoltovarmuusjärjestelyjen<br />
edistämiseksi jatkui<br />
vilkkaana. Eurooppa Neuvosto hyväksyi<br />
Suomen aloitteen unionin yhteisen huoltovarmuuden<br />
edellytysten selvittämisestä<br />
Nizzassa joulukuussa 2000, ja asian edistämistä<br />
jatkettiin monella tavalla. Maamme<br />
piti erityisesti yhteyttä EU:n komission ja<br />
Neuvoston pääsihteeristöön selvitystyön<br />
käynnistämiseksi. Hanketta käytiin myös<br />
edistämässä vuoden alussa uudessa puheenjohtajamaassa<br />
Belgiassa ja puolen<br />
vuoden kuluttua myös Espanjassa, joka oli<br />
seuraava unionin puheenjohtajamaa.<br />
Pohjoismainen yhteistoiminta jatkui<br />
edelleen aktiivisena. Ruotsin kanssa valmisteltiin<br />
yhteistä viranomaisten välistä<br />
tilaisuutta, jossa tarkastellaan keskinäisen<br />
huoltovarmuussopimuksen toimivuutta ja<br />
uudistamisen tarvetta. Norjan ja Suomen<br />
välillä parafoitu vastaavanlainen sopimus<br />
oli edelleen molempien maiden viranomaisten<br />
käsittelyssä, joten hallitus ei vielä<br />
antanut asiasta esitystä eduskunnalle. Sen<br />
sijaan Pohjoismaiden kesken solmittu valtiosopimus<br />
puolustusvälineteollisuuden<br />
yhteistyön tukemisesta ja siinä erityisesti<br />
keskinäisen huoltovarmuuden turvaamisesta<br />
parafoitiin ja annettiin eduskunnan käsiteltäväksi.<br />
Sähkömarkkinoiden liberalisoinnin<br />
jälkeen on Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöillä<br />
ja huoltovarmuusviranomaisilla<br />
ollut yhä enemmän yhteistoimintaa. Tätä<br />
päätettiin kiinteyttää siten, että se perustuisi<br />
erityiseen valtioiden väliseen sopimusjärjestelyyn.<br />
Baltian maiden kanssa jatkettiin<br />
yhteistoimintaa, joka tähtäsi erityisesti<br />
EU:n ja Kansainvälisen Energiajärjestön<br />
IEA:n öljyhuollon säännösten soveltamiseen.<br />
Yhteistoiminta Naton kanssa Euroatlanttisen<br />
yhteistyöneuvoston EAPCsopimuksen<br />
mukaisesti jatkui entistä laajempana.<br />
Suomi mm. järjesti kaksi tilaisuutta<br />
Naton partner-maille. Keväällä isännöitiin<br />
Naton teollisuuskomitean (IPC)<br />
seminaari ja kokous ja vastaavanlainen tilaisuus<br />
järjestettiin syksyllä elintarvikehuollon<br />
komitealle (FAPC). Tämä tilaisuus ajoittui<br />
dramaattisesti juuri syyskuun 11. päivän<br />
terroristi-iskun aikaan. Samaan aikaan järjestettiin<br />
myös Huoltovarmuuskeskuksen<br />
isännyydessä eri maiden öljyn varmuusvarastoinnista<br />
vastaavien laitosten ja yhtiöi-<br />
den yhteistyöjärjestön (ACOMES) vuosikokous.<br />
Osanottajat olivat pääasiassa<br />
Euroopasta, mutta myös Israelista, Japanista<br />
ja USA:sta.<br />
Suomen taloudellinen asema oli edelleen<br />
vahva, vaikka kasvu hidastuikin merkittävästi.<br />
Vaihtotaseen ylijäämä pysyi edelleen<br />
korkealla ja valtion talous positiivisena. Valtion<br />
velan määrä n. 61 mrd € (n. 365 mrd<br />
mk) on edelleen suuri, ja vähentää merkittävästi<br />
valtion mahdollisuuksia toimia tasapainottajana<br />
lama- tai kriisitilanteissa.<br />
Maan huoltovarmuutta kehitettiin ja<br />
ylläpidettiin valtioneuvoston vuonna 1995<br />
antaman huoltovarmuuspäätöksen mukaisesti.<br />
Uusien tavoitteiden vahvistamiseksi<br />
käynnistynyt selvitystyö saatettiin päätökseen<br />
vuoden aikana. Kauppa- ja teollisuusministeriö<br />
pyysi mietinnöstä lausunnot<br />
kaikilta ministeriöltä, puolustustaloudelliselta<br />
suunnittelukunnalta ja keskeisiltä järjestöiltä.<br />
Valmistelutyötä jatkettiin siten,<br />
että asia voisi edetä valtioneuvoston käsittelyyn<br />
vuoden 2002 alkupuolella.<br />
Huoltovarmuuskeskuksen liiketoiminta<br />
oli vilkasta koko vuoden ja liikevaihto kasvoi<br />
n. 1 000 milj. markkaan. Tämä johtui<br />
erityisesti tarpeesta kierrättää öljyvarastoja<br />
muuttuvia ympäristönormeja vastaaviksi.<br />
Edullisten kauppojen ja hintasuhteiden<br />
ansioista tilikauden tulos oli korkealla<br />
tasolla. Taseen loppusumma oli vuoden<br />
päättyessä 6,1 mrd. mk eli n. 7 % suurempi<br />
kuin edellisenä vuonna.<br />
<strong>Huoltovarmuuskeskus</strong> toimii valtioneuvoston<br />
asettaman puolustustaloudellisen<br />
suunnittelukunnan sihteeristönä. Suunnit-<br />
telukunnan puheenjohtajana toimii vuorineuvos<br />
Heikki Hakala, joka aloitti tehtävässään<br />
1.7.2000. Suunnittelukunnalla on<br />
elinkeinoelämän kanssa 13 toimialakohtaista<br />
suunnittelu- ja varautumissopimusta<br />
sekä 13 pysyvää jaostoa. Tämän lisäksi on<br />
joukko erilaisia toimikuntia ja projekteja.<br />
PTS:n elimissä ja suunnittelusopimuksiin<br />
perustuvassa pooliorganisaatiossa toimii<br />
yritysten valmiuspäälliköt mukaan luettuna<br />
yli 2 000 henkilöä. Tämä joukko muodostaa<br />
huoltovarmuuden turvaamisen<br />
perustan ja informaatiolähteen. Haluamme<br />
lausua kaikille parhaimmat kiitokset vuoden<br />
aikana tehdystä työstä.<br />
Mika Purhonen<br />
3
Change language