Lataa pdf-tiedosto - Huoltovarmuuskeskus
19.09.2013 • Views
Share Embed Flag

Lataa pdf-tiedosto - Huoltovarmuuskeskus

Lataa pdf-tiedosto - Huoltovarmuuskeskus

Lataa pdf-tiedosto - Huoltovarmuuskeskus

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
huoltovarmuus.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

HUOLTOVARMUUSKESKUS<br />

VUOSIKERTOMUS<br />

2<br />

0<br />

01

2<br />

SISÄLLYS<br />

Ylijohtajan katsaus 3<br />

Toiminta-ajatus 4<br />

Tavoitteet 6<br />

Talous 7<br />

Perushuolto-osasto 8<br />

Teollisuustuotanto-osasto 10<br />

Energiaosasto 12<br />

Infrastruktuuriosasto 14<br />

Hallinto-osasto 16<br />

<strong>Huoltovarmuuskeskus</strong> ja tulosyksiköt 18<br />

Johtokunta 19<br />

Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 20<br />

Överdirektörens översikt 23<br />

Review of the Director General 24<br />

PTS:n kokoonpano suunnittelukaudella<br />

01.07.2000-30.06.2004 26<br />

Henkilökunta kertomusvuonna 27<br />

YLIJOHTAJAN<br />

KATSAUS 2001<br />

Taistelu kansainvälistä terrorismia vastaan<br />

nousi globaaliksi turvallisuuspoliittiseksi<br />

tekijäksi vuonna 2001. Tämä on heijastunut<br />

voimakkaasti myös maamme varautumiseen<br />

erilaisiin terrorismista johtuviin<br />

uhkiin. Kansainvälinen yhteistoiminta terrorismin<br />

ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa<br />

on etsimässä kiinteitä muotoja. Suomen<br />

lähialueiden turvallisuuspoliittinen vakaus<br />

kehittyi myönteisesti. Venäjän yhteistyö<br />

Euroopan unionin ja Naton kanssa sai<br />

uusia muotoja ja sen taloudellinen asema<br />

kohentui. Israelin ja Palestiinan väliset<br />

vakavat erimielisyydet ja aseelliset yhteenotot<br />

laajenivat ja ylläpitivät rauhattomuutta<br />

mm. öljymarkkinoilla. Samaan suuntaan<br />

vaikuttivat Yhdysvaltojen kaavailemat<br />

pyrkimykset laajentaa terrorismin vastainen<br />

aseellinen toiminta myös Afganistanin<br />

ulkopuolelle.<br />

Kansainvälinen toiminta yhteisten huoltovarmuusjärjestelyjen<br />

edistämiseksi jatkui<br />

vilkkaana. Eurooppa Neuvosto hyväksyi<br />

Suomen aloitteen unionin yhteisen huoltovarmuuden<br />

edellytysten selvittämisestä<br />

Nizzassa joulukuussa 2000, ja asian edistämistä<br />

jatkettiin monella tavalla. Maamme<br />

piti erityisesti yhteyttä EU:n komission ja<br />

Neuvoston pääsihteeristöön selvitystyön<br />

käynnistämiseksi. Hanketta käytiin myös<br />

edistämässä vuoden alussa uudessa puheenjohtajamaassa<br />

Belgiassa ja puolen<br />

vuoden kuluttua myös Espanjassa, joka oli<br />

seuraava unionin puheenjohtajamaa.<br />

Pohjoismainen yhteistoiminta jatkui<br />

edelleen aktiivisena. Ruotsin kanssa valmisteltiin<br />

yhteistä viranomaisten välistä<br />

tilaisuutta, jossa tarkastellaan keskinäisen<br />

huoltovarmuussopimuksen toimivuutta ja<br />

uudistamisen tarvetta. Norjan ja Suomen<br />

välillä parafoitu vastaavanlainen sopimus<br />

oli edelleen molempien maiden viranomaisten<br />

käsittelyssä, joten hallitus ei vielä<br />

antanut asiasta esitystä eduskunnalle. Sen<br />

sijaan Pohjoismaiden kesken solmittu valtiosopimus<br />

puolustusvälineteollisuuden<br />

yhteistyön tukemisesta ja siinä erityisesti<br />

keskinäisen huoltovarmuuden turvaamisesta<br />

parafoitiin ja annettiin eduskunnan käsiteltäväksi.<br />

Sähkömarkkinoiden liberalisoinnin<br />

jälkeen on Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöillä<br />

ja huoltovarmuusviranomaisilla<br />

ollut yhä enemmän yhteistoimintaa. Tätä<br />

päätettiin kiinteyttää siten, että se perustuisi<br />

erityiseen valtioiden väliseen sopimusjärjestelyyn.<br />

Baltian maiden kanssa jatkettiin<br />

yhteistoimintaa, joka tähtäsi erityisesti<br />

EU:n ja Kansainvälisen Energiajärjestön<br />

IEA:n öljyhuollon säännösten soveltamiseen.<br />

Yhteistoiminta Naton kanssa Euroatlanttisen<br />

yhteistyöneuvoston EAPCsopimuksen<br />

mukaisesti jatkui entistä laajempana.<br />

Suomi mm. järjesti kaksi tilaisuutta<br />

Naton partner-maille. Keväällä isännöitiin<br />

Naton teollisuuskomitean (IPC)<br />

seminaari ja kokous ja vastaavanlainen tilaisuus<br />

järjestettiin syksyllä elintarvikehuollon<br />

komitealle (FAPC). Tämä tilaisuus ajoittui<br />

dramaattisesti juuri syyskuun 11. päivän<br />

terroristi-iskun aikaan. Samaan aikaan järjestettiin<br />

myös Huoltovarmuuskeskuksen<br />

isännyydessä eri maiden öljyn varmuusvarastoinnista<br />

vastaavien laitosten ja yhtiöi-<br />

den yhteistyöjärjestön (ACOMES) vuosikokous.<br />

Osanottajat olivat pääasiassa<br />

Euroopasta, mutta myös Israelista, Japanista<br />

ja USA:sta.<br />

Suomen taloudellinen asema oli edelleen<br />

vahva, vaikka kasvu hidastuikin merkittävästi.<br />

Vaihtotaseen ylijäämä pysyi edelleen<br />

korkealla ja valtion talous positiivisena. Valtion<br />

velan määrä n. 61 mrd € (n. 365 mrd<br />

mk) on edelleen suuri, ja vähentää merkittävästi<br />

valtion mahdollisuuksia toimia tasapainottajana<br />

lama- tai kriisitilanteissa.<br />

Maan huoltovarmuutta kehitettiin ja<br />

ylläpidettiin valtioneuvoston vuonna 1995<br />

antaman huoltovarmuuspäätöksen mukaisesti.<br />

Uusien tavoitteiden vahvistamiseksi<br />

käynnistynyt selvitystyö saatettiin päätökseen<br />

vuoden aikana. Kauppa- ja teollisuusministeriö<br />

pyysi mietinnöstä lausunnot<br />

kaikilta ministeriöltä, puolustustaloudelliselta<br />

suunnittelukunnalta ja keskeisiltä järjestöiltä.<br />

Valmistelutyötä jatkettiin siten,<br />

että asia voisi edetä valtioneuvoston käsittelyyn<br />

vuoden 2002 alkupuolella.<br />

Huoltovarmuuskeskuksen liiketoiminta<br />

oli vilkasta koko vuoden ja liikevaihto kasvoi<br />

n. 1 000 milj. markkaan. Tämä johtui<br />

erityisesti tarpeesta kierrättää öljyvarastoja<br />

muuttuvia ympäristönormeja vastaaviksi.<br />

Edullisten kauppojen ja hintasuhteiden<br />

ansioista tilikauden tulos oli korkealla<br />

tasolla. Taseen loppusumma oli vuoden<br />

päättyessä 6,1 mrd. mk eli n. 7 % suurempi<br />

kuin edellisenä vuonna.<br />

<strong>Huoltovarmuuskeskus</strong> toimii valtioneuvoston<br />

asettaman puolustustaloudellisen<br />

suunnittelukunnan sihteeristönä. Suunnit-<br />

telukunnan puheenjohtajana toimii vuorineuvos<br />

Heikki Hakala, joka aloitti tehtävässään<br />

1.7.2000. Suunnittelukunnalla on<br />

elinkeinoelämän kanssa 13 toimialakohtaista<br />

suunnittelu- ja varautumissopimusta<br />

sekä 13 pysyvää jaostoa. Tämän lisäksi on<br />

joukko erilaisia toimikuntia ja projekteja.<br />

PTS:n elimissä ja suunnittelusopimuksiin<br />

perustuvassa pooliorganisaatiossa toimii<br />

yritysten valmiuspäälliköt mukaan luettuna<br />

yli 2 000 henkilöä. Tämä joukko muodostaa<br />

huoltovarmuuden turvaamisen<br />

perustan ja informaatiolähteen. Haluamme<br />

lausua kaikille parhaimmat kiitokset vuoden<br />

aikana tehdystä työstä.<br />

Mika Purhonen<br />

3

4<br />

TOIMINTA-AJATUS<br />

Huoltovarmuus on yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen<br />

turvaamista erilaisten poikkeusolojen varalta.<br />

Yhteiskunnassa tulee olla aina ajan tasalla olevat varautumisjärjestelyt<br />

kaikille poikkeusolomalleille.<br />

<strong>Huoltovarmuuskeskus</strong> on kauppa- ja teollisuusministeriön<br />

alainen laitos, jonka tehtävänä<br />

on huoltovarmuuden ylläpitämiseen<br />

ja kehittämiseen liittyvä operatiivinen<br />

toiminta. Tarkoituksena on turvata poikkeusolojen<br />

varalta väestön toimeentulon,<br />

maan talouselämän ja maanpuolustuksen<br />

kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot<br />

eli huoltovarmuus.<br />

Huoltovarmuuskeskuksen keskeisenä<br />

tehtävänä on ohjata käytettävissään olevat<br />

varat huoltovarmuuden turvaamisen kannalta<br />

tärkeimpiin kohteisiin sekä turvata jo<br />

hankittujen varmuusvarastojen arvo ja käytettävyys.<br />

Varmuusvarastoilla pyritään turvaamaan<br />

erityisesti energiahuolto, elintarviketalous,<br />

terveydenhuolto sekä maanpuolustusta<br />

palvelevan teollisuustuotannon jatkuvuus.<br />

Infrastruktuurin turvaaminen tapahtuu teknisten<br />

varajärjestelyjen avulla.<br />

<strong>Huoltovarmuuskeskus</strong> ja puolustustaloudellinen<br />

suunnittelukunta pyrkivät asetettuihin<br />

tavoitteisiin yhtäältä vaikuttamalla<br />

hallintoon ja elinkeinoelämään huoltovarmuutta<br />

edistävien toimenpiteiden suorittamiseksi<br />

ja toisaalta omin suorin toimenpitein,<br />

joista keskeisimmät ovat varmuusvarastointi<br />

ja eräät tekniset varajärjestelyt.<br />

Toiminta perustuu huoltovarmuuden<br />

turvaamisesta annettuun lakiin (1390/92)<br />

sekä asetukseen Huoltovarmuuskeskuksesta<br />

(1391/92).<br />

Huoltovarmuuskeskuksen<br />

tärkeimmät tehtävät ovat:<br />

• toimia puolustustaloudellisen suunnittelukunnan<br />

(PTS) sihteeristönä ja suorittaa<br />

sen antamat tehtävät<br />

• hoitaa valtion varmuusvarastointiin liittyvä<br />

suunnittelu, rakennuttaminen ja hallinto<br />

sekä huolehtia varastojen hoidosta ja<br />

valvonnasta<br />

• edistää turvavarastointia, tehdä valtion<br />

puolesta sopimukset ja valvoa sopimusten<br />

noudattamista<br />

• hoitaa tuontipolttoaineiden velvoitevarastointiin<br />

liittyvät hallintotehtävät ja valvoa<br />

lainsäädännön noudattamista<br />

• edistää ja koordinoida viranomaisten valmiutta<br />

ohjata maan talouselämää poikkeuksellisissa<br />

oloissa<br />

• edistää toimiala- ja toimipaikkakohtaista<br />

valmiussuunnittelua ja varautumista poikkeusolojen<br />

toimintaan<br />

• varmistaa välttämättömien teknisten järjestelmien<br />

toimivuutta sekä turvata kriittistä<br />

tavara- ja palvelutuotantoa<br />

• koota tietoa sekä tuottaa ja julkaista tutkimuksia<br />

ja selvityksiä huoltovarmuuden<br />

alalta<br />

• huolehtia tiedottamisesta ja koulutuksen<br />

järjestämisestä<br />

• seurata kansainvälistä kehitystä ja pitää<br />

yhteyttä kotimaisiin ja ulkomaisiin viranomaisiin<br />

ja laitoksiin sekä hoitaa muut laitokselle<br />

säädetyt ja määrätyt tehtävät.<br />

Mahdollisesti eteen tulevat kriisitilanteet eivät<br />

kysy aikaa tai paikkaa – niitä varten varautumisessa<br />

on noudatettava samoja periaatteita.<br />

5

6<br />

HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEET<br />

Uusien tavoitteiden tulee painottua huoltovarmuuden<br />

laadullisten tekijöiden ja toimintavalmiuteen liittyvien<br />

näkökohtien suunnitteluun sekä tietoteknisten järjestelmien<br />

varmistamiseen.<br />

Huoltovarmuuden nykyiset tavoitteet perustuvat<br />

valtioneuvoston vuonna 1995<br />

tekemään päätökseen. Perusajatuksena on<br />

turvata kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin<br />

perustuva itsenäinen huoltovarmuus.<br />

Valtioneuvosto asettaa huoltovarmuudelle<br />

yleiset tavoitteet, joissa määritellään<br />

huoltovarmuuden taso.<br />

Kansallista huoltovarmuuden turvaamista<br />

täydentävät kansainväliset järjestelyt ja<br />

sopimukset, kuten Euroopan unionissa<br />

toteutetut varautumistoimet, kansainvälisestä<br />

energiaohjelmasta tehty sopimus<br />

(SopS 115/91) sekä sopimus Suomen ja<br />

Ruotsin välisestä taloudellisesta yhteistyöstä<br />

kansainvälisissä kriisitilanteissa (SopS<br />

107/92).<br />

Varautumisen yleisenä lähtökohtana on<br />

12 kuukautta kestävä valmiuslaissa tarkoitettu<br />

kriisitilanne (kuten kansainvälisen<br />

talouselämän häiriö), johon voi liittyä puolustustilalaissa<br />

tarkoitettu ankarampi tilanne.<br />

Tavoitteena on selviytyä pääosin kansallisin<br />

voimavaroin, joita täydentävät EUjäsenyys<br />

ja muu kansainvälinen yhteistyö.<br />

Tavoitteet on yksilöity alakohtaisesti seuraavien<br />

kokonaisuuksien mukaan:<br />

• elintarvikehuolto<br />

• energiahuolto<br />

• kuljetus-, varastointi- ja jakelujärjestelmät<br />

• yhteiskunnan tekniset järjestelmät<br />

• terveydenhuolto sekä<br />

• sotilaallista maanpuolustusta tukeva<br />

teollisuustuotanto ja korjaustoiminta<br />

Turvallisuuspoliittisen<br />

ympäristön muutos edellyttää<br />

uusia tavoitteita<br />

Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti<br />

27.11.2000 työryhmän, jonka tehtävä oli<br />

valmistella valtioneuvoston vuonna 1995<br />

vahvistamien huoltovarmuuden tavoitteiden<br />

tarkistamista. Työryhmän tuli ottaa<br />

huomioon huoltovarmuuden toimintaympäristössä<br />

viime vuosina tapahtuneet muutokset.<br />

Tehtäväksiannon mukaan toiminnan<br />

painopistettä tulee siirtää huoltovarmuuden<br />

laadullisten tekijöiden ja toimintavalmiuteen<br />

liittyvien näkökohtien suunnitteluun<br />

sekä tietoteknisten järjestelmien<br />

varmistamiseen. Materiaalisen valmiuden<br />

osalta tulee aikaisempaa enemmän varautua<br />

normaaliajan kriiseihin sekä lyhytaikaisten<br />

paikallisten kriisien ja suuronnettomuuksien<br />

aiheuttamiin tilanteisiin.<br />

Työryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja<br />

Bo Göran Eriksson kauppa- ja teollisuusministeriöstä.<br />

Työryhmässä olivat<br />

kauppa- ja teollisuusministeriön lisäksi<br />

edustajat ulkoasiainministeriöstä, puolustusministeriöstä,<br />

valtiovarainministeriöstä,<br />

maa- ja metsätalousministeriöstä, liikenneja<br />

viestintäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä<br />

sekä Huoltovarmuuskeskuksesta.<br />

Työryhmä luovutti mietintönsä<br />

ministeri Kimmo Sasille kesäkuussa 2001.<br />

Työryhmän näkemyksen mukaan kolme<br />

tekijää vaikuttaa olennaisesti huoltovarmuuden<br />

tavoitteisiin, niiden sisältöön<br />

ja mitoittamiseen. Ne ovat uhkakuvissa<br />

tapahtuneet muutokset, lisääntyvä kansainvälinen<br />

huoltovarmuusalan yhteistyö<br />

sekä yhteiskunnan verkottuminen ja teknistyminen.<br />

Teknisten perusrakenteiden<br />

turvaaminen keskeiseksi<br />

painopistealueeksi<br />

Työryhmä nostaa yhteiskunnan toimivuuden<br />

turvaamisen huoltovarmuuden keskeiseksi<br />

painopistealueeksi. Energiaverkkojen,<br />

tietoliikenteen, tietojärjestelmien ja viestinnän<br />

toimintavarmuus on nykyaikaisen<br />

yhteiskunnan toimintakyvyn, turvallisuuden<br />

ja kansalaisten toimeentulon välttämätön<br />

edellytys. Yhteiskunnan kaikkien<br />

sektoreiden kasvanut riippuvuus teknisistä<br />

järjestelmistä onkin lisännyt nykyaikaisten<br />

yhteiskuntien haavoittuvuutta. Tämän<br />

vuoksi on lisättävä varautumista yhteiskunnan<br />

kriittisiin teknisiin, erityisesti tietoteknisiin<br />

perusrakenteisiin kohdistuviin uhkiin<br />

ja riskeihin. Tämä edellyttää huomion kohdistamista<br />

yhä enemmän myös normaaliajan<br />

huoltovarmuuden turvaamiseen.<br />

TALOUS<br />

Voimassa olevien tavoitteiden edellyttämän<br />

rahoitustason saavuttamiseksi kannetaan<br />

huoltovarmuusmaksua valmisteverotuksen<br />

yhteydessä seuraavilta tuotteilta:<br />

Bensiini 4,0 p/l<br />

Kevyt poltto- ja dieselöljy 2,1 p/l<br />

Raskas polttoöljy 1,7 p/kg<br />

Sähkö 0,075 p/kWh<br />

Maakaasu 0,5 p/nm3 *)<br />

Kivihiili 7 mk/t *)<br />

*) lämmöntuotannossa<br />

Huoltovarmuusmaksun tuotto oli 288 mmk,<br />

jossa oli kasvua edellisvuodesta 13 mmk.<br />

Taseen loppusumma kasvoi 443 mmk<br />

edellisestä vuodesta ja oli 6 107 mmk<br />

31.12.2001.<br />

Liikevaihto oli 971 mmk, kun se edellisenä<br />

vuonna oli 835 mmk. Ostoista 90 % oli<br />

öljytuotteita.<br />

Varastojen arvo kasvoi, vaikka määrät hieman<br />

alenivat.<br />

Suurin kuluerä oli varastointikustannukset,<br />

jotka olivat 92 mmk. Tästä 55 mmk johtui<br />

viljan varastoinnin hoitokorvauksista.<br />

Henkilöstökulut olivat runsaat 6 mmk.<br />

Infrastruktuurin turvaamiseen käytettiin<br />

19 mmk.<br />

Turvavarastoinnin korkotukea maksettiin<br />

4 mmk, lääkkeiden varastointikorvauksia<br />

26 mmk sekä tukea kasvinjalostukselle<br />

9 mmk.<br />

Investointeja tehtiin 3 mmk:n edestä.<br />

Suunnitelman mukaiset poistot olivat<br />

33 mmk.<br />

Varmuusvarastojen kirjanpitoarvo oli<br />

4 690 mmk, josta energiatuotteita oli<br />

n. 80 %, viljaa ja nurmikasvien siementä<br />

10 % sekä vajaat 10 % erilaisia raakaaineita<br />

ja tarvikkeita.<br />

Alati kasvava riippuvuus teknisistä järjestelmistä<br />

edellyttää entistä parempia valmiuksia myös<br />

normaaliolojen vallitessa.<br />

7

PERUSHUOLTO-OSASTO<br />

Elintarvikehuollon alalle on luotava kyky reagoida<br />

joustavasti erilaisiin logistisissa järjestelmissä esille<br />

tuleviin häiriötilanteisiin.<br />

Uhkakuvien kirjo laajenee<br />

Eräät kuluneen vuoden järkyttävät tapahtumat<br />

toivat tietoisuuteemme aivan uudenlaisia<br />

uhkakuvia. Edellisen vuoden uutisaiheita<br />

olivat eläintaudit, mutta nyt jouduimme<br />

kohtaamaan erilaisia terroritekoja<br />

ja luonnononnettomuuksia. Valmiussuunnittelun<br />

kannalta oli olennaista, että nämä<br />

tilanteet eivät kuulu valmiuslainsäädännön<br />

mukaisiin uhkakuviin, vaikka niillä on selkeitä<br />

huoltovarmuusvaikutuksia. Näin esimerkiksi<br />

bakteerikirjeet nostivat esiin<br />

rokotteiden ja muiden lääkkeiden huoltovarmuuskysymykset,<br />

ja myrskyvaurioista<br />

aiheutuneet sähkökatkokset pakottivat<br />

monet maatilat turvautumaan varajärjestelyihin.<br />

Yleisenä piirteenä varautumisessa korostui<br />

uhkakuvien kaksiulotteisuus. Kriisin voi<br />

aiheuttaa vaikkapa maailmankaupan häiriytyminen,<br />

mutta se voi syntyä myös, kun<br />

kotimaan markkinoilla ei ole toimintaedellytyksiä<br />

logistiikan häiriöiden vuoksi. Tällainen<br />

tilanne voi aiheutua esimerkiksi katkoksesta<br />

sähkönjakelussa tai tietoliikenneyhteyksissä.<br />

Toimintaverkostoista<br />

apua häiriötilanteisiin<br />

Edellä kuvatuille uusille häiriöille on tyypillistä,<br />

että ne ilmenevät nopeasti. Häiriöihin<br />

reagointi edellyttää normaaliajan<br />

markkinaehtoiseen toimintaan sisään rakennettuja<br />

valmiuksia. Tällaisiin tilanteisiin<br />

liittyviä varautumisvaatimuksia ja -vastuita<br />

selvitettiin elintarvikehuollon logistiikkaprojektissa.<br />

Projektityössä selvitettiin, miten kaupan<br />

ja elintarviketeollisuuden logistisista toiminnoista<br />

vastaavat organisaatiot sopeutuvat<br />

häiriötilanteisiin sekä millaista varautumista<br />

tämä edellyttää.<br />

Projektissa tarkasteltiin myös, missä vaiheessa<br />

tarvitaan kaupan ja elintarviketeollisuuden<br />

normaalioloihin kuulumattomia<br />

yhteistyöjärjestelyjä kuluttajien elintarvikkeiden<br />

saannin varmistamiseksi. Projektin<br />

tuloksena luotiin yhteistoimintaverkoston<br />

malli, jonka avulla teollisuuden ja kaupan<br />

logistiikkaoperaattorit voivat organisoitua<br />

yhteistyöhön nopeasti ja joustavasti. Tämän<br />

mallin mukaisten valmiuksien kehittäminen<br />

on eräs tulevan toiminnan painopisteistä.<br />

Naton elintarvikehuoltokomitea FAPC (Food and Agriculture Planning Committee)<br />

piti osana rauhankumppanuusohjelmaansa "Vital Resources" -seminaarin Helsingissä<br />

10.-12.09 ja kokouksen 12.-13.09.2001. Tilaisuuteen osallistui noin 80 asiantuntijaa<br />

22 EAPC-maasta. Seminaarin tarkoituksena oli analysoida pohjois-, keski- ja etelä-<br />

Euroopan rauhankumppanuusmaiden elintarvikehuollon haavoittuvuutta ja arvioida<br />

soveltuvia toimenpiteitä riskienhallintaan sekä elintarvikehuoltovarmuuden että turvallisuuden<br />

osalta. Kuvassa vasemmalla maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö<br />

Jarmo Vaittinen ja FAPC:n puheenjohtaja Bernard Chevreau.<br />

Kuva: HVK<br />

Huoltovarmuusnäkökohdat<br />

korostuivat valtion yritysomistuskeskustelussa<br />

Huoltovarmuusnäkökohdat osoittautuivat<br />

tärkeiksi, kun eduskunnassa ja muualla julkisuudessa<br />

keskusteltiin eräiden elintarvikehuollon<br />

klusteriin kuuluvien yritysten<br />

omistusjärjestelyistä.<br />

Kemiran omistussuhteiden muutoksia<br />

käsiteltäessä painotettiin Kemira Agro Oy:n<br />

suurta merkitystä elintarvikehuollon kannalta.<br />

Huolen aiheena oli erityisesti kotimaisen<br />

lannoiteteollisuuden ja siihen liittyvän<br />

erityisosaamisen säilyminen Suomessa.<br />

Samoin viljakauppaa käyvän ja<br />

rehuteollisuutta omistavan Avena Yhtiöiden<br />

vielä keskeneräisissä omistus- ja rakennejärjestelyissä,<br />

painotetaan huoltovarmuusnäkökohtia.<br />

Elintarvikehuoltoa onkin<br />

tarkasteltava klusterina, johon sisältyy muitakin<br />

kuin suoraan elintarvikkeiden valmistukseen<br />

ja jakeluun kytkeytyviä yrityksiä.<br />

Lääkkeiden ja terveydenhuollon<br />

tarvikkeiden jakelussa voimakkaita<br />

rakennemuutoksia<br />

Lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden<br />

valmistus ja jakelun logistiikka on kansainvälistynyt<br />

voimakkaasti, ja Suomi on jo<br />

jäänyt markkinoiden reuna-alueeksi. Tästä<br />

voi olla seurauksena haavoittuvuuden<br />

lisääntyminen esimerkiksi markkinahäiriötilanteissa.<br />

Varmuusvarastojen rakenteen ja<br />

määrän kehittäminen on yksi keino varautumisen<br />

parantamiseksi. Terveydenhuollon<br />

alalla on ilmeisesti myös tarvetta kehittää<br />

yhteistyöverkostoa myös poikkeusolojen<br />

toimintaa varten.<br />

Esiin tulleet uudet uhkakuvat korostavat<br />

terveyshuollon merkitystä kriisihallinnassa<br />

kannalta. Vastuu erilaisten terroritoimenpiteiden<br />

seurausten hoidosta lankeaa terveydenhuollolle.<br />

Yhdyskuntapalvelujen<br />

vastuusuhteet selkeytettävä<br />

Uusi vesihuoltolaki eriytti kunnan vesihuollon<br />

selkeästi erilliseksi toiminta-alakseen.<br />

Tämä selkeyttää vastuusuhteita myös<br />

varautumisen osalta. Vesihuolto on hyvin<br />

samankaltainen kuin voimahuolto. Veden<br />

markkinointi on sidottu verkostoon, jolloin<br />

markkinaympäristö on ns. luonnollinen<br />

monopoli. Voimahuollossa sattuneet<br />

häiriöt ja siihen liittyvät vastuuselvittelyt<br />

auttavat tarkastelemaan näitä asioita myös<br />

vesihuollon ja muiden yhdyskuntapalvelujen<br />

kannalta.<br />

Vesi- ja jätevesilaitoksille valmistui kuluneena<br />

vuonna oma valmiussuunnitteluohjelmansa.<br />

Sovelluksen levittäminen laitosten<br />

käyttöön ja näiden koulutus on tulevan<br />

toiminnan painopistealueita. Valmiussuunnittelussa<br />

tullee korostumaan erilaisiin<br />

terrori- ja sabotaasiuhkiin varautuminen,<br />

sillä vesilaitokset ovat yhteiskunnan<br />

haavoittuvuuden kannalta keskeisiä<br />

kohteita.<br />

Turvallisuus lähtee yksinkertaisista perusasioista<br />

– elintarvikehuollon turvaaminen<br />

on välttämättömyys myös kehittyvässä<br />

yhteiskunnassa.<br />

8 9

Nopea tekninen kehitys<br />

edellyttää entistä kalliimpia<br />

ja teknisesti vaativampia<br />

järjestelmiä. Tuotannon<br />

keskittyminen ja yritysten<br />

välinen yhteistyö parantavat<br />

poikkeusoloihin varautumista<br />

entisestään.<br />

TEOLLISUUSTUOTANTO-OSASTO<br />

Teollisuuden huoltovarmuuden kannalta haasteellisia<br />

kehityssuuntia ovat toimintojen verkottuminen, alihankintojen<br />

lisääntyminen ja logistiikkariippuvuuden kasvu.<br />

Harjoituksien painopiste<br />

tuotantoketjuissa<br />

Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan<br />

poolien, jaostojen ja toimikuntien toiminnan<br />

lähtökohtina olivat valtioneuvoston<br />

päätös huoltovarmuuden tavoitteista,<br />

kauppa- ja teollisuusministeriön ohje sen<br />

soveltamisesta sekä poolien toimialakohtaiset<br />

huoltovarmuusanalyysit. Teollisuudessa<br />

tapahtuneiden muutosten vaikutuksia<br />

huoltovarmuudelle seurattiin edelleen<br />

mm. huoltovarmuusindikaattorin avulla ja<br />

tilannetta arvioitiin erityisesti kriittisten toimialojen<br />

osalta.<br />

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksianto<br />

huoltovarmuuden tavoitteiden<br />

tarkistamiseksi eteni jatkokäsittelyyn. Poolien<br />

välistä yhteistyötä kehitettiin edelleen<br />

järjestämällä harjoituksia, joissa käsiteltiin<br />

tuotantoketjuihin liittyviä toimintoja ja<br />

niitä palvelevia kuljetuksia. Teollisuuden<br />

valmiuspäälliköiden ja kuljetusalan valmiushenkilöstön<br />

koulutusta jatkettiin.<br />

Harjoitus- ja koulutustilaisuuksia oli 15 ja<br />

niihin osallistui yli 700 henkilöä. Poolien<br />

tulosohjausta jatkettiin edellisvuoden<br />

tapaan.<br />

Asetus poikkeusoloihin varautumista<br />

koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan<br />

maakunnassa tuli voimaan<br />

1.12.2000. Asetuksen mukaisen yhteistyövaltuuskunnan<br />

tehtävänä on mm. käsitellä<br />

yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa<br />

huoltovarmuutta sekä varmuus- ja turvavarastoja<br />

koskevia asioita. Teollisuustuotanto-<br />

Naton teollisuuskomitean IPC:n (Industrial<br />

Planning Committee) huoltovarmuusseminaari<br />

pidettiin Helsingissä 07.-08.05.2001. Tilaisuuden<br />

teemana oli riskianalysointi ja suunnittelussa<br />

käytettävät tietojärjestelmät sekä maiden väliset<br />

huoltovarmuussopimukset. Osallistujia oli kaikkiaan<br />

63, ja he edustivat 18 valtiota.<br />

osasto asetti yhteyshenkilön hoitamaan<br />

em. tehtäviä.<br />

Yritysten valmiussuunnitteluun liittyvää<br />

atk-sovellusta (Vasu) kehitettiin edelleen.<br />

Tärkeysluokiteltujen yritysten valmiussuunnitelmista<br />

yli puolet on tehty sovelluksen<br />

uudistetulla versiolla.<br />

Kansainvälistä yhteistyötä jatkettiin Pohjoismaiden<br />

välisessä kuljetussektorin valmiussuunnittelussa<br />

sekä osallistumalla<br />

Naton PfP-organisaation teollisuus- ja kuljetuskomiteoiden<br />

toimintaan.<br />

Puolustusvälineteollisuuden<br />

turvaaminen vaatii monipuolisia<br />

ratkaisuja<br />

Kansainvälisen yhteistyön merkitys puolustusvälineteollisuudessa<br />

on kasvanut, ja<br />

alan nopea tekninen kehitys on johtanut<br />

entistä kalliimpiin ja teknisesti vaativimpiin<br />

järjestelmiin. Niiden ylläpitäminen ja<br />

kehittäminen pelkästään omin voimin ei<br />

ole mahdollista. Suomessa tapahtunut keskittyminen<br />

sekä yritysten välinen yhteistyö<br />

on parantanut alan valmiuksia, mutta sen<br />

kannattavuus on edelleen heikko, johtuen<br />

pienestä tilauskannasta ja teollisen rakenteen<br />

painottumisesta perinteiseen tuotantoon.<br />

Tilannetta vaikeuttaa puolustusvoimien<br />

kotimaisten hankintojen pieni osuus<br />

ja niiden epätasainen ajoittuminen.<br />

Huoltovarmuuden kannalta tärkeän<br />

tuotantokapasiteetin tilannetta seurattiin<br />

ja puolustusvoimien kriisiajan tarpeita tur-<br />

Kuva: HVK<br />

vattiin monin toimenpitein. Kotimaisen<br />

puolustuselektroniikkateollisuuden kehitystyö<br />

jatkui Huoltovarmuuskeskuksen ja<br />

teollisuuden välisen sopimuksen mukaisesti.<br />

Varmuusvarastoja täydennettiin joidenkin<br />

puolustusvoimien kulutusmateriaalien<br />

osalta ja käytöstä poistettuja<br />

materiaaleja myytiin. Puolustusvoimien<br />

varikkotoiminnassa lähitulevaisuudessa tapahtuvien<br />

muutosten johdosta käynnistettiin<br />

varastoinnin uudelleen järjestelyihin<br />

liittyvät valmistelut.<br />

Huoltovarmuuskeskuksen ja pääesikunnan<br />

yhteistyö jatkui osapuolten välisen<br />

yleissopimuksen pohjalta. Yhdessä alan<br />

teollisuuden ja maanpuolustusalueiden<br />

teollisuusinsinöörien kanssa koulutettiin<br />

puolustusvoimien kannalta tärkeiden yritysten<br />

valmiuspäälliköitä. Lisäksi osallistuttiin<br />

pääesikunnan sotatalousosaston<br />

järjestämiin teollisuusinsinöörien neuvottelupäiviin.<br />

Varmuusvarastoinnissa<br />

ennakoitiin uusia tavoitteita ja<br />

varikkokentän tulevia muutoksia<br />

Teollisuustuotannon raaka-ainehuollon<br />

turvaamiseen liittyviä varmuusvarastohankintoja<br />

toteutettiin ja varastoitujen<br />

materiaalien laatutasoa ylläpidettiin kierrätystoimin.<br />

Materiaalien määrä- ja laatukysymyksiä<br />

selvitettiin yhdessä teollisuuden<br />

ja puolustusvoimien asiantuntijoiden<br />

kanssa. Teräsvarasto myytiin loppuun<br />

suunnitellun mukaisesti. Huoltovarmuuden<br />

kehittämisessä ja ylläpitämisessä<br />

ollaan aikaisempaa enemmän siirtymässä<br />

välttämättömien teknisten järjestelmien<br />

toimivuuden ja kriittisen tavara- ja palvelutuotannon<br />

turvaamiseen. Tämä näkyi<br />

joidenkin materiaalivarastojen pienentämisenä.<br />

Varastoinnin painopiste oli edelleen<br />

kemian ja metalliteollisuuden kriittisissä<br />

materiaaleissa. Materiaalista huoltovarmuutta<br />

ylläpidettiin myös uudistamalla<br />

yritysten turvavarastointisopimuksia.<br />

Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen<br />

Punaisen Ristin välisen ns. hätäaputuotteiden<br />

varastointisopimuksen pohjalta<br />

suoritettiin täydentäviä hankintoja.<br />

Uudistettu kriisiajan tiekuljetusten<br />

tietohallinto- ja viestintäjärjestelmä<br />

Pooleri II otettiin<br />

testikäyttöön<br />

Kriisiajan tiekuljetusten uutta tietohallintoja<br />

viestintäjärjestelmää (Pooleri II) testattiin<br />

ajoneuvokaluston varaustoimintaa silmällä<br />

pitäen. Merenkulun huoltovarmuuden<br />

säilyttämiseksi ja rahtialusten ulosliputuksen<br />

estämiseksi tuettiin liikenne- ja viestintäministeriön<br />

käynnistämiä toimenpiteitä.<br />

Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan<br />

keskusjaoston asettama "Logistiikan huoltovarmuus"<br />

-projekti käynnistettiin.<br />

Kuljetus- ja jakelujärjestelmien huoltovarmuus<br />

on tyydyttävällä tasolla lukuun<br />

ottamatta raskaan kuljetuskaluston varaosatilannetta.<br />

Sen parantamiseksi jatkettiin<br />

tiekuljetuspoolin huolto-osaston johdolla<br />

selvitystyötä mahdollisten varaosavarastojen<br />

aikaansaamiseksi. Tiekuljetuspoolin<br />

aluetoimikuntien ja läänien yhteyshenki-<br />

Kotimaisten alusten osuus meritse<br />

tapahtuvasta tuonnista ja viennistä<br />

1980-2001<br />

0<br />

1980 1985 1990 1995 2000<br />

10 11<br />

50<br />

40<br />

30<br />

20<br />

10<br />

% Tuonnista Viennistä<br />

4,0<br />

3,0<br />

2,0<br />

1,0<br />

0,0<br />

löiden koulutusta jatkettiin yhteistyössä<br />

liikenne- ja viestintäministeriön sekä sisäasiainministeriön<br />

kanssa. Osallistuttiin<br />

edelleen puolustusvoimien logistiikkaselvitystä<br />

laativan työryhmän työhön.<br />

Alueellinen toiminta<br />

käynnistyi rakentamisen<br />

valmiussuunnittelussa<br />

Rakentajapoolin alueorganisaation toimintaa<br />

kehitettiin ja yrityskohtaista valmiussuunnittelua<br />

jatkettiin. Poolin kaikkien<br />

aluetoimikuntien työskentely käynnistyi.<br />

Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry:n<br />

kehittämän maansiirtokaluston rekisteröintijärjestelmän<br />

kytkeminen rakentamisen<br />

valmiussuunnitteluun käynnistettiin yhdessä<br />

rakentajapoolin, ympäristöministeriön<br />

sekä liikenne- ja viestintäministeriön<br />

kanssa.<br />

Metallihintojen keskiarvot 1995-2001<br />

USD/lb EURO/kg<br />

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001<br />

Kupari Nikkeli Sinkki Ferrokromi Ruostumaton teräs (EURO)/kg<br />

Suomen kauppalaivaston tonniston<br />

kehitys 1980-2001<br />

3,0<br />

2,0<br />

1,0<br />

Milj. BRT<br />

0,0<br />

1980 1985 1990 1995 2000<br />

4,0<br />

3,0<br />

2,0<br />

1,0<br />

0,0

Lähitulevaisuuden energiapoliittiset<br />

päätökset luovat<br />

omat suuntaviivansa myös<br />

huoltovarmuuden järjestelmien<br />

kehitykselle.<br />

ENERGIAHUOLTO-OSASTO<br />

Energiahuoltojärjestelmäämme tulee edelleen kehittää<br />

siten, että se on taloudellisesti kilpailukykyinen ja perustuu<br />

monipuoliseen kansalliseen sähköntuotantoon.<br />

Suomen energiapolitiikka:<br />

valintojen aika<br />

Energia eri muodoissaan on nyky-yhteiskunnan<br />

eri toiminnoille ehdottoman välttämätön<br />

hyödyke. On siis perusteltua, että<br />

kohtuuhintaisen energian häiriötön saanti<br />

ja energiahuollon turvaaminen niin normaaleissa<br />

kuin poikkeuksellisissa olosuhteissa<br />

on ollut maamme energiapolitiikan<br />

keskeinen tekijä. Tähän ei tulevaisuudessa<br />

ole odotettavissa muutosta. Vaikka energian<br />

kokonaiskulutus mitä ilmeisemmin<br />

kasvaa hyvin maltillisesti, sähkönkulutus<br />

lisääntyy voimakkaammin. Tämä, samoin<br />

kuin yhteiskunnan eri lohkojen teknistyminen,<br />

korostaa ja kasvattaa riippuvuuttamme<br />

sähköstä ja sen häiriöttömästä saannista.<br />

Energiahuollon varmuus perustuu energiajärjestelmämme<br />

normaaliaikaiseen rakenteeseen,<br />

jota julkisen sektorin huoltovarmuusspesifiset<br />

varautumistoimet voivat<br />

vain rajoitetusti täydentää. Siksi on välttämätöntä,<br />

että myös huoltovarmuuteen liittyvät<br />

näkökohdat huomioidaan energiapoliittisia<br />

ratkaisuja tehtäessä.<br />

Huoltovarmuuden kannalta on perusteltua<br />

kehittää energiajärjestelmäämme siten,<br />

että se on taloudellisesti kilpailukykyinen<br />

ja perustuu kansalliseen sähköntuotantoon.<br />

Olennaista on myös, että käytämme<br />

useita eri polttoaineita, eikä millään yksittäisellä<br />

tuontipolttoaineella tai hankintalähteellä<br />

ole täysin hallitsevaa asemaa.<br />

Kotimaisista polttoaineista erityisesti<br />

puu ja turve yhdessä vesi- ja ydinvoiman<br />

kanssa ovat energiantuotannon kriisivalmiuden<br />

perusturva. Myös tällä perusteella<br />

niiden käyttö on turvattava ja lisäkäyttöä<br />

tulee edistää.<br />

Eduskunta tekee vuonna 2002 päätöksen<br />

ydinvoiman lisärakentamista. Huoltovarmuuden<br />

ylläpitämisen kannalta ratkaisu<br />

on merkittävä. Mikäli ydinvoiman lisärakentaminen<br />

hylätään, perustuu sähköntuotantomme<br />

jatkossa ensisijaisesti maakaasun<br />

käyttöön. Hiilen käyttö sähköntuotannossa<br />

lopetettaisiin. Tämä edellyttäisi<br />

merkittäviä uusia investointeja huoltovarmuuden<br />

turvaamiseen, mikäli nykyinen<br />

taso halutaan säilyttää.<br />

Kaikilla sähköntuotannon muodoilla on<br />

kriisivalmiuden kannalta hyvät ja huonot<br />

puolensa. Huoltovarmuuskeskuksen käsityksen<br />

mukaan ydinvoiman lisärakentaminen<br />

on kuitenkin huoltovarmuuden kokonaisuuden<br />

kannalta perusteltua.<br />

Huoltovarmuus:<br />

kuinka vastuu kohdistetaan<br />

Kauppa- ja teollisuusministeriön valmistelemaan<br />

sähkömarkkinalain muutokseen<br />

sisältyy esitys sähköntuotannon ns. hitaiden<br />

reservien muodostamisesta ja rahoittamisesta<br />

huoltovarmuusrahaston varoin.<br />

Lähes kaikki sähkömarkkinoiden osapuolet<br />

ovat pitäneet järjestelyä perusteltuna ja tarpeellisena.<br />

Asian valmistelun aikana on<br />

noussut esiin kysymys siitä, missä tilanteessa<br />

ja kenen tulisi päättää kapasiteetin<br />

käytöstä. On esitetty näkemyksiä, että julkisen<br />

sektorin varautumistoimien ei tulisi<br />

koskea normaaliaikaisia häiriöitä vaan<br />

ainoastaan valmiuslain mukaisia kriisitilanteita.<br />

Nykyinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka<br />

perustuu kuitenkin ajatukseen,<br />

että yhteiskunta varautuu sekä poikkeusoloihin<br />

että normaalioloissa tapahtuviin<br />

erilaisiin häiriöihin. Tavoitteena on jo<br />

ennalta estää yhteiskunnan toimintakykyä<br />

heikentävien tilanteiden syntyminen sekä<br />

luoda edellytykset hallita näitä tilanteita ja<br />

niiden seurauksia.<br />

Asia on periaatteena tärkeä. On siis ratkaistava,<br />

kuinka erityisesti normaaliaikaisissa<br />

häiriöissä jaetaan toimintavastuu energiayhtiöiden,<br />

kuluttajien ja julkisen sektorin<br />

välillä. Mikäli markkinasektori tämän<br />

vastuun haluaa, on sen pystyttävä se myös<br />

kantamaan ja – ennakkoon todennettavissa<br />

olevin keinoin – myös siitä vastaamaan.<br />

On luonnollisesti perusteltua edellyttää,<br />

että normaaliaikaisilla järjestelyillä ja markkinoiden<br />

toiminnalla pystytään mahdollisimman<br />

monet häiriötilanteet ratkaisemaan.<br />

Julkinen valta ei saisi omilla toimenpiteillään<br />

häiritä tai estää markkinoiden<br />

toimivuutta.<br />

Ydinkysymys tässä yhteydessä lienee,<br />

että ovatko nykyiset avoimet sähkömarkkinat<br />

toimintamallinsa ja niihin kohdistuvan<br />

regulaationsa osalta riittäviä sekä normaaliettä<br />

poikkeusolojen toimintaan. Voidaanko<br />

olettaa, että tilanteessa, jossa kysyntä ylittää<br />

tarjonnan ja energian hinta nousee, hinnoittelu<br />

rajoittaa riittävästi sähkön käyttöä<br />

myös sähköpulan aikana?<br />

Kokemukset niin maailmalta kuin Suomesta<br />

eivät ole rohkaisevia. Syksyn 2001<br />

myrskyt paljastivat sähkönjakeluverkoston<br />

haavoittuvuuden. Häiriöiden selvitykset ja<br />

vaurioiden korjaukset kestivät paikoitellen<br />

sietämättömän kauan, ja tapahtumat varjostavat<br />

koko voimahuollon kriisinkestokykyä.<br />

Energiahuollon varmuus<br />

vuonna 2001<br />

Energiajärjestelmämme huoltovarmuutta<br />

voidaan edelleen pitää tyydyttävänä suhteessa<br />

asetettuihin tavoitteisiin. Kansainväliset<br />

huoltovarmuusjärjestelyt IEA:n ja<br />

EU:n puitteissa tukevat energiahuoltomme<br />

varautumista. Valtioneuvoston uusien<br />

huoltovarmuustavoitteiden valmistelussa<br />

on todettu toimintaympäristön muutosten<br />

vähentäneen nykyisen tasoisen huoltovarmuuden<br />

tarvetta. Samalla on kuitenkin<br />

todettu, että energiajärjestelmän itsensä<br />

tuottama huoltovarmuus on heikentynyt.<br />

Valtioneuvosto päättänee uusista huoltovarmuuden<br />

tavoitteista vuonna 2002.<br />

Energiahuoltosektorille asetetut toiminta-<br />

ja tulostavoitteet niin PTS:n voimatalous-<br />

kuin öljypoolissa saavutettiin toimintavuoden<br />

aikana. Kansainvälinen huoltovarmuusyhteistyö<br />

oli vilkasta erityisesti<br />

Pohjoismaiden kesken. Huoltovarmuuskeskuksen<br />

edustajat osallistuivat asiantuntijoina<br />

myös Viron ja Liettuan huoltovarmuusjärjestelmien<br />

kehittämiseen. Kaikkien Baltian<br />

maiden viranomaisille järjestettiin<br />

EU:n energiahuollon varmuutta käsittelevä<br />

seminaari. Öljyn varmuusvarastoinnista<br />

vastaavien organisaatioiden yhteistoimintajärjestön<br />

(ACOMES) vuosikokous järjestettiin<br />

Helsingissä. IEA:n ja Naton puitteissa<br />

tapahtuva yhteistyö jatkui suunnitellusti.<br />

Energiahuolto-osaston toiminta toteutui<br />

suunnitelmien mukaisesti. Taloudellinen<br />

tulos oli tyydyttävä huolimatta siitä, että<br />

raakaöljyn ja keskeisten öljytuotteiden hinnat<br />

laskivat merkittävästi vuoden loppupuolella.<br />

Varmuusvarastoinnissa toimintaa<br />

ohjasi varautuminen öljytuotteiden laatumuutoksiin,<br />

suunniteltuun varastorakenteeseen<br />

sekä tuleviin huoltovarmuustavoitteisiin.<br />

Toiminnan tavoitteena on, että<br />

huoltovarmuus, varastoitujen tuotteiden<br />

käytettävyys sekä varastojen arvo voidaan<br />

turvata. Tämä johti suhteellisen suureen<br />

varastojen kiertoon kun varastoista myytiin<br />

tuotteita yhteensä noin 650 000 tonnia.<br />

Varastojen kokonaismäärä laski vuoden<br />

aikana noin 100 000 tonnia. Varastoinnin<br />

yksikkökustannukset nousivat jonkin verran,<br />

mutta kokonaisuutena toiminnan kustannukset<br />

ovat vielä tavoitellulla tasolla.<br />

Energian kulutus<br />

(Öljykiloa per capita)<br />

Raakaöljyn hinnankehitys 2001<br />

0<br />

tammi maalis touko heinä syys marras<br />

12 13<br />

Kuva: Ilkka Leino<br />

Yhdysvallat<br />

Kanada<br />

Suomi<br />

Ruotsi<br />

Australia<br />

Ranska<br />

Saksa<br />

Japani<br />

Iso-Britannia<br />

Tanska<br />

Espanja<br />

35<br />

30<br />

25<br />

20<br />

15<br />

10<br />

5<br />

Energia-alalla kansainvälinen yhteistyö<br />

on vilkasta. Öljyn varmuusvarastoinnista<br />

vastaavien organisaatioiden yhteistyöorganisaatio<br />

ACOMES piti vuosikokouksensa<br />

Suomessa 11.-13.09.2001.<br />

Kokouksen keskeisiä teemoja olivat öljyn<br />

korkean hintatason vaikutus toimintaan<br />

sekä kansainvälisen energiajärjestön<br />

IEA:n toiminta.<br />

0 1000 3000 5000 7000 9000<br />

USD/BBL<br />

mean<br />

2001

INFRASTRUKTUURIOSASTO<br />

Tietojärjestelmien kriittisyys ja uusien uhkakuvien<br />

monimuotoisuus edellyttävät varautumiselta uusia<br />

painotuksia ja asettaa myös yritysten omalle<br />

aktiivisuudelle suuria haasteita.<br />

Viestintäalalla uusia<br />

tekniikoita käyttöön<br />

Vuosi 2001 oli monin tavoin muutosten<br />

aikaa tieto- ja viestintätekniikka-aloilla<br />

Pitkään jatkunut yhtämittaisen nopean kasvun<br />

vaihe tasaantui. Elektroniikkateollisuuden<br />

tuotanto jäi edellisvuoden tasolle<br />

ja vienti kääntyi laskuun maailman epävakaan<br />

tilanteen seurauksena. Vaikeaksi vuosi<br />

muodostui erityisesti elektroniikan sopimusvalmistajille,<br />

palveluoperaattoreille ja<br />

portaalipalvelujen tuottajille. Konsolidoitumiskehitys<br />

jatkui edelleen ICT-alalle tyypillisenä<br />

piirteenä.<br />

Kehitys matkapuhelinverkkotekniikassa<br />

kohdistui voimakkaana langattoman datasiirron<br />

ja langattoman internetin palveluihin.<br />

Pakettikytkentäisten gprs-verkkojen<br />

käyttöönotto lisäsi tietoliikenteen tehokkuutta.<br />

Myös langattomaan lähiverkkoteknologiaan<br />

(wlan) perustuvat sovellukset<br />

nousivat kilpailukykyisiksi vaihtoehdoiksi<br />

etenkin yritysympäristöissä. Datapalveluiden<br />

yleistyessä markkinoille tuotiin myös<br />

uusia kiinteän verkon laajakaistaratkaisuja<br />

(DSL), jotka paransivat huomattavasti<br />

perinteisen puhelinverkon datasiirtoominaisuuksia.<br />

Samaan aikaan vanhoja<br />

televerkkoja poistettiin käytöstä. Vuoden<br />

2000 lopussa analoginen autoradio-puhelin-<br />

(ARP) ja NMT 900-verkko lakkautettiin.<br />

Vuoden 2001 lopussa kaukohakuverkko<br />

(KAUHA) koki saman kohtalon.<br />

Telealan kilpailua lisättiin saattamalla voimaan<br />

lainsäädäntö tilaajajohdon vapaan<br />

välityskyvyn vuokraamisesta sekä kansalli-<br />

sesta verkkovierailusta toisen (GSM) ja kolmannen<br />

sukupolven (UMTS) matkaviestinverkkojen<br />

välillä. Eräisiin viestintälakeihin<br />

tehtiin huoltovarmuuden kannalta tärkeitä<br />

muutoksia.<br />

Sähköisen joukkoviestinnän merkittävin<br />

tapahtuma oli Yleisradio Oy:n digitaalisen<br />

televisiotoiminnan aloittaminen elokuussa<br />

2001. Digitaalinen verkko mahdollistaa<br />

monien uusien ominaisuuksien ja palvelujen<br />

lisäämisen televisiolähetyksiin. Päätelaitteiden<br />

ja lopullisten standardien puuttuminen<br />

vaikuttavat kuitenkin vielä toiminnan<br />

laajuuteen. Painetun joukkoviestinnän<br />

suhdannenäkymät muuttuivat selvästi<br />

negatiivisiksi vuoden aikana mediamainonnan<br />

laskiessa tuntuvasti. Graafisen<br />

tuotannon kasvu pysähtyikin vuoden<br />

lopulla ja samanaikaisesti viennin kasvu<br />

hidastui. Rahoitusmarkkinoiden vallitsevia<br />

kehityspiirteitä olivat kansainvälistyminen,<br />

toimialaliukumat ja rakennemuutokset<br />

sekä varautuminen yhteisvaluutan euron<br />

käyttöönottoon.<br />

Tietojärjestelmäalan<br />

haavoittuvuus tosiasia<br />

Vuoden 2001 ja erityisesti sen syksyn<br />

tapahtumat vaikuttivat laajasti myös tietojärjestelmäalan<br />

varautumiseen ja valmiussuunnitteluun.<br />

Syyskuun 11. päivän terroriiskut,<br />

marraskuun myrskyvauriot ja tietokonevirusten<br />

kehittyminen entistä vaarallisemmiksi<br />

osoittivat, että uhka-analyyseissä<br />

ja kaiken tasoisessa valmiussuunnittelussa<br />

on asioita katsottava huomattavasti aiempaa<br />

laajemmin.<br />

Syysmyrskyt aiheuttivat kiinteissä viestiverkoissa<br />

noin 24 000 liittymän ja matkaviestinverkoissa<br />

noin 940 tukiaseman<br />

vikaantumisen pahimmissa tapauksissa<br />

jopa useiden vuorokausien ajaksi. Lisäksi<br />

korjaustöiden aloittamisesta haittasivat vaikeudet<br />

ja viiveet hätäilmoitusten vastaanotossa<br />

päivystysnumeroiden ruuhkautuessa.<br />

Valmiuden parantamiseksi Viestintävirasto<br />

kehotti teleyrityksiä ryhtymään toimenpiteisiin,<br />

joiden avulla luonnonilmiöiden<br />

haitallisia vaikutuksia voidaan välttää<br />

tai vähentää.<br />

Uudet ja entisiä kehittyneemmät tietokonevirukset<br />

lisääntyivät erityisesti loppuvuonna<br />

muodostaen jatkuvasti kasvavan<br />

uhan erilaisille tietojärjestelmille. Kokonaisuutena<br />

yritysten tietojärjestelmien haavoittuvuus<br />

verkosta tuleville hyökkäyksille<br />

on lisääntymässä. Näiden vaikutusten torjunta<br />

vaatii yrityksiltä jatkuvasti lisää voimavaroja<br />

ja oikean ajantasaisen tiedon<br />

saantia.<br />

Varautumisen ja valmiussuunnittelun<br />

painopisteet<br />

Tietojärjestelmäjaostossa vuoden pääteemoja<br />

olivat uuden alueorganisaation<br />

perustaminen, toimikuntien yhteistyön<br />

tiivistäminen ja edellisen vuoden TIETO<br />

2000-harjoituksen kokemuksiin perustuva<br />

uusien hankkeiden ja lisäselvitysten käynnistäminen.<br />

Tietojärjestelmäalan alueellinen varautumisorganisaatio<br />

uudistettiin siten, että vuoden<br />

2002 alussa tietojärjestelmäalan 12<br />

valmiustoimikuntaa (TIVA) aloittavat toimintansa<br />

tietojärjestelmäjaoston keskitetyssä<br />

ohjauksessa.<br />

Tietojärjestelmäalalla valmistui vuoden<br />

aikana useita selvityksiä ja valmiusohjeita.<br />

Rahoitus- ja vakuutusalan yhteinen<br />

maanpuolustuksen erikoiskurssi toteutettiin<br />

huhtikuussa. PATO 2000 -harjoituksen<br />

toimenpide-esityksiä ryhdyttiin toteutta-<br />

maan tärkeimpänä kriisilainsäädännön<br />

ajanmukaistaminen rahoitusmarkkinoiden<br />

osalta.<br />

Viestintävirastoon perustettiin tietoturvaloukkausten<br />

ennaltaehkäisyä, havainnointia<br />

ja niistä tiedottamista käsittelevä CERT-FI<br />

-ryhmä, jossa infrastruktuuriosasto on mukana.<br />

Ryhmän toiminta palvelee sekä yksityisiä<br />

kansalaisia että yrityksiä ja yhteisöjä.<br />

Varmistamisjärjestelyt kehittyvät<br />

Valtion atk-varakeskuksen (VAVK) toiminta<br />

laajeni ja asiakkaita saatiin lisää. Varakeskuksen<br />

laitteistovalmiutta ja tiedonsiirtokapasiteettia<br />

lisättiin. Tilojen saneeraus<br />

saatettiin päätökseen. SFS-Sertifiointi Oy<br />

myönsi lokakuussa BS 7799 tietoturvallisuussertifikaatin<br />

atk-varakeskukselle. Varakeskukseen<br />

perustettavan palvelinhotellin<br />

toimintaedellytyksiä ryhdyttiin selvittämään.<br />

Valtakunnallisen puhelinliikenteen varaverkon<br />

(2V) kehittämiseksi käynnistettiin<br />

pilottiprojekti, jonka avulla tutkitaan useiden<br />

viranomaisten yhteisen internet-protokollaan<br />

perustuvan verkon toteutus- ja<br />

käyttömahdollisuuksia poikkeusolojen tietoliikenteessä.<br />

Kuva: SFS-Sertfiointi<br />

Tiedonsiirtoverkkojen kriittisten solmukohtien<br />

varmistamista jatkettiin.<br />

Viranomaisten hätätiedotusten välittämiseen<br />

rakennetun RDS-hätätiedotusjärjestelmän<br />

osalta vuoden toiminnan painopisteitä<br />

olivat kaikkien uusien kaupallisten<br />

radioiden lähettimien varustaminen tarvittavilla<br />

laitteilla ja koko maan kattavissa<br />

kuuluvuustestauksissa esille tulleiden puutteiden<br />

syiden selvittäminen ja poistaminen.<br />

Suomesta ulkomaille suunnattavien<br />

yleisradiolähetysten varmistamiseksi hankittiin<br />

siirrettävä varalähetinlaitteisto, jonka<br />

avulla lähetyksiä voidaan jatkaa kiinteän<br />

lähetysaseman mahdollisesti vaurioituessa.<br />

Valtion atk-varakeskuksen tiloihin ja toimintaan<br />

liittyvät turvallisuusjärjestelyt auditointiin. SFS-<br />

Sertifiointi Oy myönsi keskukselle sertifikaatin,<br />

joka varmentaa, että tietoturvallisuusjärjestelmä<br />

täyttää BS7799 -standardin ja muun ohjeistuksen<br />

mukaiset vaatimukset. Kuva sertifikaatin luovutustilaisuudesta.<br />

Oikealta johtaja Jyrki Takkala<br />

(TietoEnator Oyj), johtaja Eeva Parviainen (SFS-<br />

Sertifiointi Oy), apulaisjohtaja Ilkka Kananen<br />

(HVK) ja kehityspäällikkö Seppo Sauvala (HVK).<br />

Uudet tekniikat ja järjestelmät<br />

muokkaavat tietoliikennealaa;<br />

riskitekijät monimuotoistuvat<br />

niiden mukana.<br />

14 15

16<br />

HALLINTO-OSASTO<br />

Muutoksia lainsäädännössä<br />

Telemarkkinalainsäädännön uudistamisen<br />

yhteydessä lisättiin telemarkkinalakiin<br />

(369/97) sekä yksityisyyden suojasta televiestinnässä<br />

ja teletoiminnan tietoturvasta<br />

annettuun lakiin (565/99) valtuutus korvata<br />

huoltovarmuusrahastosta kustannuksia,<br />

jotka aiheutuvat varautumisesta poikkeusoloihin.<br />

Korvattavia kustannuksia voi aiheutua<br />

mm. ylimääräisistä suojarakenteista.<br />

Pohjoismaat solmivat puitesopimuksen<br />

yhteistyöstä puolustusmateriaalialalla<br />

(sopimussarja 1/2001).<br />

Huoltovarmuuskeskuksen johtokunnan<br />

kokoonpanoa täydennettiin vuoden 2002<br />

alusta lukien liikenne- ja viestintäministeriön<br />

ja sosiaali- ja terveysministeriön<br />

edustajilla (asetus Huoltovarmuuskeskuksesta<br />

annetun asetuksen muuttamisesta<br />

1259/2001).<br />

Huoltovarmuudesta annetun lain mukaan<br />

valtioneuvosto määrittää huoltovarmuuden<br />

tavoitteet. Vuonna 1995 asetettujen<br />

tavoitteiden uudistamista valmisteltiin.<br />

Uudet tavoitteet tullevat voimaan alkuvuodesta<br />

2002.<br />

Taloushallinto<br />

Vuoden 2001 kirjanpito ja tilinpäätös laadittiin<br />

vielä markkoina valtionhallinnon<br />

yleisen käytännön mukaisesti. Siirtyminen<br />

euroihin vuodenvaihteesta lukien sujui<br />

ilman suuria ongelmia.<br />

Henkilöstö<br />

Huoltovarmuuskeskuksen henkilöstön määrä<br />

pysyi ennallaan. Henkilöstön kokonaismäärä<br />

kertomusvuoden päättyessä oli 26.<br />

Keski-ikä oli 50,5 vuotta ja keskimääräinen<br />

palvelussuhteiden kestoaika vuoden päättyessä<br />

oli 12 vuotta. Noin viiden vuoden<br />

kuluttua on odotettavissa henkilöstön vaihtuvuuden<br />

nopea kasvaminen.<br />

Uudet internetsivut käyttöön<br />

Tiedottamisen keskeiset kohderyhmät ovat<br />

toiminnassa mukana olevat henkilöt ja<br />

organisaatiot.<br />

Huoltovarmuuskeskuksen ja puolustustaloudellisen<br />

suunnittelukunnan uudet<br />

internetsivut julkaistiin loppukesällä.<br />

Uudistuksen tarkoituksena oli erityisesti<br />

parantaa ajankohtaisen tiedon välitysmahdollisuuksia.<br />

Sidosryhmätiedote Varmuuden vuoksi<br />

ilmestyi vuoden aikana 3 kertaa (levikki<br />

noin 2 400 kpl).<br />

Valmiussuunnittelun tietojärjestelmien<br />

käyttö vakiintui<br />

Omien tietojärjestelmien osalta tärkein<br />

hanke oli euron käyttöön siirtymisen varmistaminen.<br />

Tärkeysluokitelluille toimipaikoille tarkoitettuaVasu-valmiussuunnitteluohjelmaa<br />

kehitettiin.<br />

Sovellus on otettu hyvin käyttöön yrityksissä<br />

ja vastausprosentti on tällä hetkellä<br />

noin 60.<br />

Elintarvikepoolin käyttöön tarkoitetut<br />

Tovas- ja Elsu-ohjelmien uudet versiot otettiin<br />

käyttöön. Vasu- ja Tovas-ohjelmat esiteltiin<br />

Helsingissä pidettyjen Naton teollisuuskomitean<br />

ja elintarvike- ja maatalouskomitean<br />

seminaareissa. Vesi- ja viemärilaitosten<br />

valmiussuunnitteluun tehtiin<br />

oma ohjelmaversio. Toimipaikkojen valmiuspäälliköille<br />

järjestettiin useita koulutustilaisuuksia,<br />

joissa perehdyttiin ohjelman<br />

käyttöön ja uusiin ominaisuuksiin.<br />

HVK ja poolit käyttävät suunnittelussaan<br />

VasuNet- järjestelmää.<br />

Tiekuljetusten poikkeusolojen aikaisen<br />

tietohallinto- ja viestintäjärjestelmän uutta<br />

versiota Pooleri II kehitettiin ja testattiin<br />

erityisesti ajoneuvovarausten suorittamisen<br />

osalta.<br />

Maailma muuttuu, ja toimintojen jatkuva tehostaminen<br />

on suoranainen elinehto. Nopeampi<br />

elämänrytmi edellyttää nopeampia tapoja<br />

reagoida muutoksiin.<br />

17

Selkeä organisaatio ja tarkat<br />

vastuualueet edesauttavat<br />

<strong>Huoltovarmuuskeskus</strong>ta<br />

tehtävissään.<br />

18<br />

HUOLTOVARMUUSKESKUS<br />

JA TULOSYKSIKÖT<br />

Huoltovarmuuskeskuksessa toimii viisi<br />

yksikköä. Neljä näistä eli perushuolto-osasto,<br />

teollisuustuotanto-osasto, energiahuolto-osasto<br />

ja infrastruktuuriosasto osallistuvat<br />

oman erikoisalansa huoltovarmuuden<br />

kehittämiseen ja vastaavat mm. tähän kuuluvista<br />

kauppatoimista. Hallinto-osasto<br />

hoitaa yleishallintoa ja tuottaa muiden<br />

osastojen tarvitsemia tukitoimia.<br />

Kauppa- ja teollisuusministeriö<br />

Huoltovarmuuskeskuksen johtokunta<br />

Ylijohtaja<br />

Hallinto-osasto<br />

yleissuunnittelu<br />

laki- ja talousasiat<br />

PTS:n hallinto<br />

tietohallinto<br />

tiedotus<br />

Huoltovarmuuskeskuksen päällikkönä<br />

on ylijohtaja. Hän vastaa keskuksen johdosta<br />

ja toiminnan kehittämisestä siten,<br />

että laitos toimii taloudellisesti ja tehokkaasti.<br />

Ylijohtaja myös ylläpitää yhteyksiä<br />

muihin viranomaisiin ja elinkeinoelämään<br />

sekä vastaa kansainvälisen yhteistyön järjestämisestä.<br />

Perushuolto- Teollisuustuotanto- Energiahuolto- Infrastruktuuriosasto<br />

osasto osasto osasto<br />

elintarvikehuolto teollisuustuotanto energiahuolto tekniset järjestelmät<br />

terveydenhuolto kuljetukset pankki- ja vakuutustoiminta<br />

yhdyskuntapalvelut rakentaminen elektroniikkateollisuus<br />

graafinen teollisuus<br />

JOHTOKUNTA<br />

Huoltovarmuuskeskuksen ylin päätösvalta<br />

kuuluu johtokunnalle, jonka valtioneuvosto<br />

asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan.<br />

Johtokunnassa on kymmenen jäsentä<br />

ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.<br />

Jäsenet ja varajäsenet edustavat huoltovarmuuden<br />

kannalta keskeisimpiä hallinnonaloja<br />

sekä elinkeinoelämää. Nykyisen<br />

johtokunnan toimikausi päättyi vuoden<br />

lopussa.<br />

Johtokunta vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelman<br />

ja työjärjestyksen sekä muut<br />

yleiset ohjeet, laatii Huoltovarmuuskeskuksen<br />

tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen,<br />

hinnoittelee Huoltovarmuuskeskuksen<br />

suoritteet ja määrää tilinpidon hoitamisesta<br />

sekä muutoinkin ohjaa ja valvoo<br />

laitoksen toimintaa.<br />

Johtokunnan työvaliokunta päättää valtion<br />

varmuusvarastointiin liittyvistä kauppatoimista<br />

ja muista taloudellisista sitoumuksista.<br />

Johtokunta kokoontui kertomusvuonna<br />

4 kertaa ja työvaliokunta 11 kertaa. Tilikaudella<br />

2001 tilintarkastajana ovat toimineet<br />

KHT JHTT Jarmo Lohi ja KHT Ari<br />

Lehto.<br />

Huoltovarmuuskeskuksen<br />

johtokunta 31.12.2001<br />

(suluissa henkilökohtainen varamies)<br />

Puheenjohtaja<br />

Apulaisosastopäällikkö Erkki Palmqvist Kauppa- ja teollisuusministeriö<br />

(Kaupallinen neuvos Anneli Tukiainen Kauppa- ja teollisuusministeriö)<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö<br />

(Hallitusneuvos Raine Vairimaa Valtiovarainministeriö)<br />

Yksikön päällikkö Lauri Aaltonen Ulkoasiainministeriö<br />

(Lähetystöneuvos Tapani Lehtinen Ulkoasiainministeriö)<br />

Ylijohtaja Eero Lavonen Puolustusministeriö<br />

(Prikaatikenraali Hannu Luotola Pääesikunta)<br />

Neuvotteleva virkamies Päivi Janka Kauppa- ja teollisuusministeriö<br />

(Ylitarkastaja Mauri ValtonenKauppa- ja teollisuusministeriö)<br />

Neuvotteleva virkamies Risto Ranki Kauppa- ja teollisuusministeriö<br />

(Erikoistutkija Maunu Harmo Kauppa- ja teollisuusministeriö)<br />

Johtaja Eija Malmivirta Merei Energy Oy Ltd<br />

(Johtaja Ulla Sirkeinen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry)<br />

Johtaja Eila Rummukainen Sonera Oyj<br />

(Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry)<br />

Maatalousneuvos Esko Juvonen Maa- ja metsätalousministeriö<br />

(Ylitarkastaja Leena Seppä Maa- ja metsätalousministeriö)<br />

Ylijohtaja Mika Purhonen <strong>Huoltovarmuuskeskus</strong><br />

(Apulaisjohtaja Hannes Kulmala <strong>Huoltovarmuuskeskus</strong>)<br />

Sihteeri<br />

Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen <strong>Huoltovarmuuskeskus</strong><br />

Huoltovarmuuskeskuksen<br />

johtokunnan työvaliokunta 31.12.2001<br />

Puheenjohtaja<br />

Apulaisosastopäällikkö Erkki Palmqvist Kauppa- ja teollisuusministeriö<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö<br />

Ylijohtaja Eero Lavonen Puolustusministeriö<br />

Neuvotteleva virkamies Risto Ranki Kauppa- ja teollisuusministeriö<br />

Maatalousneuvos Esko Juvonen Maa- ja metsätalousministeriö<br />

Neuvotteleva virkamies Päivi Janka Kauppa- ja teollisuusministeriö<br />

Ylijohtaja Mika Purhonen <strong>Huoltovarmuuskeskus</strong><br />

Sihteeri<br />

Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen <strong>Huoltovarmuuskeskus</strong><br />

19

20<br />

PUOLUSTUSTALOUDELLINEN<br />

SUUNNITTELUKUNTA<br />

Kansainvälisyys on saanut varautumisessamme yhä<br />

tärkeämmän roolin. Kansainväliset huoltovarmuusjärjestelyt<br />

ovat osa kokonaisvarautumista. Toisaalta<br />

uhkakuvat ovat kansainvälisiä ja rajat ylittäviä, ja<br />

niiden torjunnassa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä.<br />

Puolustustaloudelliseen suunnittelukuntaan<br />

(PTS) kuuluvat käytännön toimintaa<br />

johtava keskusjaosto sekä 11 eri aloilla toimivaa<br />

jaostoa ja toimikuntaa sekä 13 poolitoimikuntaa.<br />

Lisäksi PTS-organisaatiossa<br />

on lukuisia näiden alaelimiä sekä erilaisia<br />

projektiluonteisia työryhmiä. Elinkeinoelämän<br />

varautuminen perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen,<br />

sillä valmiuslain (1080/91)<br />

varautumisvelvoite koskee vain valtion ja<br />

kuntien viranomaisia, valtion liikelaitoksia<br />

ja kunnallisia itsenäisiä laitoksia. Elinkeinoelämälle<br />

korvataan sopimusten perusteella<br />

osa varautumisesta aiheutuneista kustannuksista.<br />

Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan<br />

menot on Huoltovarmuuskeskuksen<br />

perustamisesta lähtien rahoitettu<br />

HVK:n tulo- ja menoarvion kautta.<br />

Puolustustaloudellisen<br />

suunnittelukunnan toiminta<br />

PTS kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa.<br />

Toukokuun kokouksen aiheina olivat<br />

huoltovarmuuden tavoitteiden tarkistaminen<br />

kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman<br />

työryhmän työhön perustuen sekä<br />

alustus Kalifornian sähkökriisin kokemuksista,<br />

siihen johtaneista tekijöistä ja Suomen<br />

sähköhuollon tilanteesta.<br />

Joulukuun kokouksen aiheena oli ns.<br />

uusien uhkakuvien vaikutukset huoltovarmuuden<br />

kehittämiseen. Tilannetta tarkasteltiin<br />

syyskuun 11. päivän terrori-iskun ja<br />

sen seurausten pohjalta. Aiheesta alustivat<br />

pääsihteeri Ilkka Kananen ja apulaisjohtaja<br />

Markku Rekola. Kokouksen johtopäätökse-<br />

nä todettiin, että keskusjaoston tulee täsmentää<br />

voimassa olevia valmiussuunnitteluohjeita<br />

siten, että ns. uudet uhkakuvat<br />

otetaan riittävästi huomioon valmiussuunnittelussa.<br />

Yleinen valmiussuunnittelu,<br />

koulutustoiminta ja tutkimusten<br />

rahoittaminen<br />

PTS:n toimielimissä jatkettiin tulosohjaukseen<br />

perustuvaa valmiustoimintaa. Toimipaikkojen<br />

valmiussuunnitteluohjelmaan<br />

(Vasu) perustuvaa yritysten valmiussuunnittelua<br />

jatkettiin poolien tärkeysluokitelluissa<br />

yrityksissä, ja järjestelmään perehdyttämiseksi<br />

järjestettiin useita koulutustilaisuuksia.<br />

Valmiussuunnitteluohjelmaa kehitettiin<br />

sen toiminnallisuuden parantamiseksi.<br />

Vesi- ja viemärilaitosten käyttöön valmistui<br />

oma ohjelmaversio, joka otetaan<br />

käyttöön vuoden 2002 aikana. Vasusta ja<br />

elintarvikepoolin toimipaikkojen valmius-<br />

Kuva: HVK<br />

suunnitteluohjelmasta Tovaksesta tehtiin<br />

englanninkieliset versiot, jotka esiteltiin<br />

Helsingissä järjestettyjen Naton teollisuuskomitean<br />

sekä elintarvike- ja maatalouskomitean<br />

seminaarien osanottajille.<br />

Erilaisia valmiussuunnittelu- ja koulutustilaisuuksia<br />

järjestettiin 87 kappaletta ja niihin<br />

osallistui 1845 henkilöä hallinnosta,<br />

yrityksistä ja elinkeinoelämän järjestöistä.<br />

PTS:n toiminnasta aiheutui Huoltovarmuuskeskukselle<br />

4,8 miljoonan markan<br />

kustannukset. Erilasten projektien osuus<br />

tästä oli 1,8 mmk. Tutkimukset käsittelivät<br />

mm. elintarvikehuollon ja maakuljetusten<br />

logistiikkaa, komponenttien saatavuutta ja<br />

hankintakanavia, kriittisiä kohtia yrityksen<br />

sähköisessä ohjauksessa sekä systemaattisen<br />

menetelmän kehittämistä sähköhuollon<br />

normaaliaikaisten häiriöiden tunnistamiseksi<br />

ja niiden vaikutusten arvioimiseksi.<br />

Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan<br />

keskusjaoston toiminta<br />

PTS:ssa käsiteltävät asiat ratkaisee keskusjaosto,<br />

johon puheenjohtajan lisäksi kuuluu<br />

vähintään neljä suunnittelukunnan keskuudestaan<br />

valitsemaa jäsentä. Keskusjaostoon<br />

on kertomusvuonna kuulunut<br />

puheenjohtajan lisäksi kymmenen jäsentä.<br />

Keskusjaosto kokoontui kertomusvuonna<br />

yhdeksän kertaa.<br />

Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman<br />

huoltovarmuuden tavoitteiden tarkistamista<br />

varten asetetun työryhmän loppuraportti<br />

valmistui toukokuussa. Ministeriö<br />

pyysi raportista lausunnot mm. PTS:lta.<br />

Tätä varten lähetettiin lausuntopyyntö<br />

PTS käsitteli kokouksissaan ajankohtaisia kansainvälisiä<br />

tapahtumia ja niiden vaikutuksia varautumisjärjestelyihimme.<br />

Toukokuun kokouksen toisena<br />

aiheena oli Kalifornian energiakriisi, näkökulmana<br />

erityisesti mahdollisuus vastaavan tilanteen syntymiseen<br />

Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Pohjolan<br />

Voima Oy:n toimitusjohtaja Timo Rajala kommentoi<br />

tilannetta voimantuottajien näkökulmasta.<br />

edelleen kaikille PTS:n elimille, joiden<br />

antamien lausuntojen perusteella laadittiin<br />

PTS:n lopullinen, keskusjaoston<br />

hyväksymä lausunto ministeriölle. Ministeriö<br />

teki yhteenvedon saamistaan lausunnoista<br />

sekä laskelmia eri vaihtoehtojen<br />

taloudellisista vaikutuksista. Valtioneuvoston<br />

päätös uusiksi huoltovarmuuden<br />

tavoitteiksi on tarkoitus hyväksyä vuoden<br />

2002 aikana.<br />

Huoltovarmuuden seurannan ja raportoinnin<br />

apuvälineenä käytettiin vuosittain<br />

päivitettävää ns. huoltovarmuusindikaattorijärjestelmää.<br />

Sen avulla tarkastelun ja<br />

kehittelyn kohteeksi otettiin erityisesti toimialat<br />

ja toiminnot, jossa katsottiin olevan<br />

heikko tai välttävä huoltovarmuus.<br />

Uusia valmiusasiakirjoja hyväksyttiin<br />

mm. sähkö- ja kaukolämpöhuollon, maakaasuhuollon,<br />

rakentamisen ja sähköisen<br />

joukkoviestinnän sektoreilla. Keskusjaosto<br />

käsitteli myös valmistuneita tutkimuksia<br />

ja selvityksiä sekä huoltovarmuutta<br />

koskevia tilannekatsauksia.<br />

Kauppa- ja teollisuusministeriö<br />

Puolustustaloudellinen<br />

suunnittelukunta<br />

Keskusjaosto<br />

PTS:n puheenjohtaja<br />

vuorineuvos Heikki Hakala<br />

Sopimuksiin perustuva Julkisen sektorin<br />

varautuminen varautuminen<br />

Elintarvikepooli Maatalousjaosto<br />

Graafinen pooli Jakelujaosto<br />

Kemian pooli Teollisuusjaosto<br />

Metallipooli Energiajaosto<br />

Metsäpooli Kuljetusjaosto<br />

Muovi- ja kumipooli Rakennusjaosto<br />

Rakennusainepooli Tietojärjestelmäjaosto<br />

Rakentajapooli Kuntatoiminta<br />

Sähkö- ja elektroniikkapooli Koti- ja suurtaloustoimikunta<br />

Tiekuljetuspooli Rahoitushuoltotoimikunta<br />

Vaatetuspooli<br />

Voimatalouspooli<br />

Öljypooli<br />

Vakuutusalan toimikunta<br />

Kuva: HVK<br />

Raja-aidat kaatuvat ja maailma<br />

pienenee – oman valmiuden on<br />

säilyttävä yhdentymisistä<br />

huolimatta.<br />

21

Eventuellt uppkommande<br />

krissituationr frågar<br />

inte efter tid eller plats<br />

– detsamma bör gälla<br />

när man bygger upp<br />

beredskap mot dem.<br />

22<br />

ÖVERDIREKTÖRENS<br />

ÖVERSIKT 2001<br />

Kampen mot den internationella terrorismen<br />

blev en global säkerhetspolitisk faktor<br />

år 2001. Detta har återspeglat sig även på<br />

vårt lands beredskap mot olika hot föranledda<br />

av terrorism. I förebyggandet och<br />

avvärjandet av terrorism söker den internationella<br />

samverkan fasta former. Den säkerhetspolitiska<br />

stabiliteten på Finlands närområden<br />

utvecklade sig positivt. Rysslands<br />

samarbete med Europeiska unionen och<br />

Nato fick nya former och dess ekonomiska<br />

situation förbättrades. De allvarliga<br />

meningsskiljaktigheterna och väpnade sammandrabbningarna<br />

mellan Israel och<br />

Palestina utvidgades och upprätthöll orolighet<br />

bl.a. på oljemarknaden. I samma riktning<br />

verkade USA:s planerade strävanden<br />

att utvidga den väpnade verksamheten mot<br />

terrorismen också utanför Afghanistan.<br />

Den internationella verksamheten för att<br />

befrämja gemensamma beredskapsarrangemang<br />

fortsatte livligt. Europarådet godkände<br />

i Nice i december 2000 Finlands<br />

initiativ om att utreda förutsättningarna<br />

för unionens gemensamma försörjningsberedskap,<br />

och man fortsatte att föra saken<br />

framåt på många sätt. Vårt land höll speciellt<br />

kontakt med generalsekretariatet för<br />

EU:s kommission och rådet för att utredningsarbetet<br />

skulle påbörjas. Initiativet<br />

underbyggdes även i början av året i det<br />

nya ordförandelandet Belgien och efter ett<br />

halvår också i Spanien, som var följande<br />

ordförandeland.<br />

Det nordiska samarbetet fortsatte aktivt<br />

som tidigare. Tillsammans med Sverige<br />

förbereddes en sammankomst mellan<br />

myndigheterna, vid vilken skall prövas<br />

funktionen av det gemensamma avtalet<br />

om försörjningsberedskap och behovet av<br />

dess förnyande. Det paraferade motsvarande<br />

avtalet mellan Norge och Finland<br />

behandlades fortfarande av de båda ländernas<br />

myndigheter, varför regeringen inte<br />

ännu överlät någon proposition i ärendet<br />

åt riksdagen. Däremot paraferades och<br />

överläts för vidare behandling åt riksdagen<br />

fördraget mellan de nordiska länderna om<br />

säkerställande av försvarsmaterialindustrin<br />

och inom denna speciellt den gemensamma<br />

försörjningsberedskapen. Efter<br />

liberalise-ringen av elmarknaden har de<br />

nordiska stamnätsbolagen och försörjningsberedskapsmyndigheterna<br />

utövat allt<br />

mera samarbete. Detta beslöt man befästa<br />

på så vis att det skulle grunda sig på ett särskilt<br />

avtalsförfarande mellan länderna.<br />

Samarbetet med de baltiska länderna fortsatte,<br />

vilket särskilt tog sikte på ett anpasssande<br />

av EU:s och Internationella Energiorganisationens<br />

IEA:s regler för oljeförsörjningen.<br />

Samverkan med Nato i enlighet med det<br />

euroatlantiska samarbetsrådets EAPC-avtal<br />

gick vidare på en bredare bas än tidigare.<br />

Bland annat arrangerade Finland två<br />

sammankomster för Natos partnerländer.<br />

På våren stod man värd för ett seminarium<br />

och möte för Natos industrikommitté<br />

(IPC) och ett motsvarande tillfälle ordnades<br />

på hösten för livsmedelsförsörjningskommittén<br />

(FAPC). Detta möte tilldrog sig<br />

dramatiskt just vid tidpunkten för terrorangreppet<br />

den 11 september. Samtidigt<br />

arrangerades också med Försörjningsberedskapscentralen<br />

som värd årsmötet för samarbetsorganisationen<br />

(ACOMES) för de<br />

inrättningar och bolag, som ansvarar för<br />

olika länders beredskapsupplagring av olja.<br />

Deltagarna kom huvudsakligen från Europa,<br />

men även från Israel, Japan och USA.<br />

Finlands ekonomiska läge var fortfarande<br />

starkt, trots att tillväxten avmattades<br />

påtagligt. Överskottet i bytesbalansen höll<br />

sig fortfarande på en hög nivå och statsekonomin<br />

förblev positiv. Statsskulden, c.<br />

61 miljarder euro (c. 365 miljarder mark) är<br />

alltjämt betydande, och minskar avsevärt<br />

statens möjligheter att verka som en utjämnare<br />

i depressions- och krissituationer.<br />

Landets försörjningsberedskap utvecklades<br />

och upprätthölls i enlighet med statsrådets<br />

beslut år 1995 om försörjningsberedskapen.<br />

Det påbörjade arbetet för fastställande<br />

av nya mål slutfördes under året.<br />

Handels- och industriministeriet ombad<br />

utlåtanden om betänkandet från alla<br />

ministerier, försvarsekonomiska planeringskommissionen<br />

och centrala organisationer.<br />

Beredningsarbetet fullföljdes så, att<br />

ärendet skulle kunna framskrida till statsrådets<br />

behandling i början av år 2002.<br />

Försörjningsberedskapscentralens affärsverksamhet<br />

var livlig under hela året och<br />

omsättningen ökade till över 1 000 milj.<br />

mark. Detta berodde speciellt på behovet<br />

av en cirkulation av oljeupplagen för att<br />

motsvara förändrade miljönormer. Tack<br />

vare förmånliga affärstransaktioner och<br />

prisförhållanden höll sig räkenskapsperiodens<br />

resultat på en hög nivå. Vid<br />

årets slut var balansräkningens slutsumma<br />

6,1 miljarder mark d.v.s. c. 7 % större än<br />

föregående år.<br />

Försörjningsberedskapscentralen verkar<br />

som ett sekretariat för försvarsekonomiska<br />

planeringskommissionen. Planringskommissionens<br />

ordförande är bergsrådet<br />

Heikki Hakala, som startade sitt värv<br />

1.7.2000. Planeringskommissionen har<br />

med näringslivet slutit 13 branschvisa planerings-<br />

och beredskapsavtal samt 13 ständiga<br />

sektioner. Därutöver finns ett antal<br />

olika kommittéer och projekt. Inom FEP:s<br />

organ och den på planeringsavtal baserade<br />

poolorganisationen verkar över 2000 personer<br />

företagens beredskapschefer medräknade.<br />

Denna kår bildar grunden för<br />

tryggandet av försörjningsberedskapen och<br />

informationskällan. Vi vill uttrycka vårt<br />

bästa tack för det arbete, som utförts under<br />

året.<br />

Mika Purhonen<br />

Handels- och industriministeriet<br />

Försörjningsberedskapscentralens direktion<br />

Överdirektör<br />

Adminstrativa avdelningen<br />

allmän planering<br />

juridik och ekonomi<br />

FEP:s administration<br />

data förvaltning<br />

information<br />

Basförsörjnings- Industriproduktions- Energiförsörjnings- Infrastructursavdelningen<br />

avdelningen avdelningen avdelningen<br />

livsmedelsförsörjnings industriproduktion energiförsörjning tekniska system<br />

hälsovårdförsörjnings transporter bank- och försäkringssörjnings<br />

byggande verksamhet<br />

samhällstjänster elektronikindustri<br />

grafisk industri<br />

Handels- och industriministeriet<br />

Förvarsekonomiska<br />

planeringskomissionen<br />

Centralsektionen<br />

Produktionsplanering Adminstrationplanering<br />

Livsmedelspoolen Jordbrukssektioner<br />

Grafiska poolen Distributionssektionen<br />

Kemipoolen Industrisektionen<br />

Metallpoolen Energisektionen<br />

Skogspoolen Transportsektionen<br />

Plast- och gummipoolen Byggnadssektionen<br />

Bryggmaterialpoolen Informationstekniksektionen<br />

Byggnatspoolen hem- och storhushållskommittén<br />

El- och elektronikpoolen Kommunkomittén<br />

Vägtransportpoolen Finansförsörjningskommittén<br />

Beklädspoolen<br />

Energipoolen<br />

Oljepoolen<br />

Försäkringsbranchkommittén<br />

23

24<br />

REVIEW OF THE DIRECTOR GENERAL<br />

During 2001, the battle against international<br />

terrorism emerged as a global factor<br />

in security policy. This has had a marked<br />

impact on how our country is protecting<br />

itself against the various threats posed by<br />

terrorism. The international co-operation<br />

for preventing and fighting terrorism is<br />

seeking its concrete forms. The security<br />

policy aspect of the stability in Finland's<br />

neighbouring regions developed in a positive<br />

manner. Russia's co-operation with the<br />

EU and NATO found new forms of<br />

implementation, and the economic situation<br />

of the country improved. The serious<br />

disagreement and armed conflict between<br />

Israel and Palestine escalated and maintained<br />

an atmosphere of instability in the<br />

neighbourhood of the most important oil<br />

producing countries. The USA's intentions<br />

of extending the war against terrorism to<br />

countries outside Afghanistan had similar<br />

effects.<br />

International actions for promoting general<br />

arrangements regarding emergency<br />

supplies were actively continued. The Nice<br />

European Council meeting in December<br />

2000 approved Finland's initiative to carry<br />

out a detailed study on the security of supplies<br />

in the Union, and several actions<br />

were taken to promote the matter. Finland<br />

was particularly active in its contacts with<br />

the EU Commission and the Secretariat of<br />

the Council of the European Union in initiating<br />

the study. Actions to promote the<br />

project were taken early in the year in<br />

Belgium, the country holding the presidency<br />

at that time, and six months later in<br />

Spain, the next country to hold the presidency.<br />

Active co-operation between the Nordic<br />

countries continued. Preparations were<br />

under way with Sweden for a joint meeting<br />

of the authorities to discuss the operability<br />

and need for reform of the mutual agreement<br />

on the security of supplies. The<br />

equivalent agreement signed between Norway<br />

and Finland was still being processed<br />

by authorities in both countries, which is<br />

why the Government has not yet presented<br />

the bill to the Parliament. Instead, the<br />

agreement between the Nordic countries<br />

on securing the defence materials industries<br />

and, in particular, mutual security of<br />

supplies, was signed and presented to the<br />

Parliament. After the de-regulation of the<br />

electricity market, co-operation between<br />

the companies operating the national grids<br />

in the Nordic countries and the authorities<br />

responsible for the security of supplies has<br />

increased considerably. A decision was<br />

made to solidify this co-operation by<br />

making it the subject of an express agreement<br />

between the countries. Co-operation<br />

with the Baltic countries continued, the<br />

particular focus being on applying the regulations<br />

of the EU and the International<br />

Energy Agency on the supply of oil.<br />

Co-operation with NATO, in accordance<br />

with the Euro-Atlantic Partnership<br />

Council agreement, continued with an<br />

expanded scope. As an example, Finland<br />

arranged two events for EAPC countries.<br />

In the spring of 2001, we hosted the seminar<br />

and meeting of NATO's Industrial<br />

Planning Committee (IPC), and a similar<br />

event was arranged for the Food and Agriculture<br />

Planning Committee (FAPC) during<br />

the autumn. The latter event was held,<br />

rather dramatically, at the time of the<br />

11 September terrorist attacks. At the same<br />

time, the annual meeting of ACOMES,<br />

the co-operation organisation for agencies<br />

and companies responsible for emergency<br />

reserves of oil, was also held. The majority<br />

of participants were from Europe, but delegates<br />

from Israel, Japan and the USA were<br />

also present.<br />

The economic situation in Finland continued<br />

to be strong even though there was<br />

a significant slowing down of economic<br />

growth. The current account surplus<br />

remained high, and the balance of the<br />

State economy was positive. The amount<br />

of national debt, some _61 billion (about<br />

FIM 365 billion), is still considerable, thus<br />

significantly reducing the possibility for<br />

the State to take balancing actions at times<br />

of depression or crisis.<br />

Finland's security of supplies was developed<br />

and maintained in accordance with<br />

the Council of State decision of 1995. The<br />

basic survey work for establishing new<br />

objectives was completed during the year.<br />

The Ministry of Trade and Industry asked<br />

for comments on the report from all ministries,<br />

the National Board of Economic<br />

Defence and the relevant major organisations.<br />

The preparatory work was continued<br />

with the objective of progressing the matter<br />

so that it could be discussed at the<br />

Council of State during early 2002.<br />

The business of the National Emergency<br />

Supply Agency was active throughout the<br />

year, and the turnover increased to approx.<br />

FIM 1 billion. This was largely due to the<br />

need to circulate the oil stock to comply<br />

with the new environmental standards.<br />

Due to profitable transactions and favourable<br />

prices, the result for the accounting<br />

period was good. The total of the Balance<br />

Sheet stood at FIM 6.1 billion at the end<br />

of the year, an increase of about 7 % on<br />

the previous year.<br />

The National Emergency Supply Agency<br />

acts as the secretariat of the National Board<br />

of Economic Defence established by the<br />

Council of State. From 1.7.2000 the Chairman<br />

of the National Board is Hon. Councellor<br />

Heikki Hakala. The National Board<br />

has 13 planning and preparation agreements<br />

with different lines of industry, as<br />

well as 13 permanent branches. In addition<br />

to these, there are a number of different<br />

committees and projects. Over 2000 persons,<br />

including the Emergency Preparedness<br />

Managers of companies, are involved<br />

with the National Board and the pool<br />

organisations based on planning agreements.<br />

These people are the basis for the<br />

security of supplies and are a valuable<br />

source of information. We want to extend<br />

our warmest thanks to all of them for the<br />

work carried out during the year.<br />

Mika Purhonen<br />

Ministry of Trade and Industry<br />

National Emergency Supply Agency<br />

Director General<br />

Admintrative Development<br />

General Planning<br />

Legal and Economical Matters<br />

Adminstration of the National<br />

Board of Economic Defence<br />

Information<br />

Department of Department of Department of Department of<br />

Basic supply Industry Energy Supply Infrastructure<br />

Food supply Industry Energy Supply Technical systems<br />

Medical Supply Transportation Banking and insurance<br />

Communal services Construction operations<br />

Electronic industry<br />

Graphic industry<br />

Ministry of Trade and Industry<br />

National Board of<br />

Economical Defence<br />

Executive General<br />

Planning based on Planning of the<br />

agreements public sector<br />

Foodstuffs industry pool Agriculture section<br />

Graphic industry pool Trade and distribution section<br />

Chemical industry pool Industry section<br />

Metal industry pool Energy section<br />

Forest industry pool Transport section<br />

Plastic and rubber industry pool Construction section<br />

Construction material industry pool Information systems section<br />

Constructor pool Catering services section<br />

Electrical and electronic industry pool Local authorities committee<br />

Road transport pool Banking committee<br />

Clothing industry pool<br />

Power suppliers pool<br />

Oli suppliers pool<br />

Insurance committee<br />

The potential crisis situations<br />

will not ask for a certain time<br />

or place – already at the<br />

preparation stage, we must<br />

act accordingly.<br />

25

26<br />

PTS:N KOKOONPANO SUUNNITTELUKAUDELLA<br />

01.07.2000-30.06.2004<br />

Puheenjohtaja<br />

Vuorineuvos Heikki Hakala<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö<br />

Kansliapäällikkö Matti Ahola Puolustusministeriö<br />

Toimitusjohtaja Anja Ahola-Hurme Tietoleonia Oy<br />

Kauppaneuvos Magnus Bargum Algol Oy<br />

Asessori Kaarina Buure-Hägglund Pääesikunta<br />

Ylijohtaja Bo Göran Eriksson Kauppa- ja teollisuusministeriö<br />

Alivaltiosihteeri Leif Fagernäs Ulkoasiainministeriö<br />

(22.11.2001 saakka)<br />

Kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi Ympäristöministeriö<br />

Vuorineuvos Matti Honkala Kesko Oyj<br />

Finanssijohtaja Satu Huber Valtiokonttori<br />

Puheenjohtaja Esa Härmälä Maa- ja metsätaloustuottajain<br />

Keskusliitto MTK ry<br />

Vuorineuvos Jukka Härmälä StoraEnso Oyj<br />

Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari<br />

Toimitusjohtaja Kari Jordan Merita Pankki Oyj<br />

Pääjohtaja Asmo Kalpala Tapiola-Yhtiöt<br />

Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen Espoon kaupunki<br />

Toimitusjohtaja Johannes Koroma Teollisuuden ja<br />

Työnantajain Keskusliitto<br />

Kansliapäällikkö Juhani Korpela Liikenne- ja viestintäministeriö<br />

Pääjohtaja Henri Kuitunen VR-Yhtymä Oy<br />

Toimitusjohtaja Tapio Kuula Fortum Power and Heat Oy<br />

Merenkulkuneuvos Antti Lagerroos Finnlines Oyj<br />

Kansanedustaja Seppo Lahtela Eduskunta<br />

Johtaja Elina Lehto Uudenmaan TE-Keskus<br />

Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori Valtion teknillinen<br />

tutkimuskeskus<br />

Maaherra Tuula Linnainmaa Etelä-Suomen lääninhallitus<br />

Alivaltiosihteeri Pekka Lintu Ulkoasiainministeriö<br />

(22.11.2001 alkaen)<br />

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Matti Louekoski<br />

Suomen Pankki<br />

Puheenjohtaja Lauri Lyly Sähköalojen ammattiliitto ry<br />

Toimitusjohtaja Matti Mattheiszen Elisa Communications Oyj<br />

Toimitusjohtaja Martti Mäenpää Metalliteollisuuden Keskusliitto,<br />

MET ry<br />

Toiminnanjohtaja Liisa Niilola Maa- ja kotitalousnaisten Keskus<br />

Toimitusjohtaja Leena Nyyssönen Helsingin kaupunki<br />

Helsinki Catering<br />

Kenraalimajuri Jouko Oittinen Pääesikunta<br />

Toimitusjohtaja Risto Parjanne Suomen Kuntaliitto<br />

Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriö<br />

Hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig Paulig Oy<br />

Kansanedustaja Pirkko Peltomo Eduskunta<br />

Vuorineuvos Heikki Pentti Lemminkäinen Oyj<br />

Maaherra Hannele Pokka Lapin lääninhallitus<br />

Ylijohtaja Tarmo Pukkila Sosiaali- ja terveysministeriö<br />

Johtaja Matti Pukkio Työministeriö<br />

Ylijohtaja Mika Purhonen <strong>Huoltovarmuuskeskus</strong><br />

Toimitusjohtaja Timo Rajala Pohjolan Voima Oy<br />

Kansliapäällikkö Kirsti Rissanen Oikeusministeriö<br />

Toimitusjohtaja Veli-Matti Ropponen Fortum Oil and Gas Oy<br />

Valtiosihteeri Rauno Saari Valtioneuvoston kanslia<br />

Toimitusjohtaja Seppo Sainio Suomen Kuorma-autoliitto ry<br />

Johtaja Pasi Salokangas Orion-yhtymä Oyj Orion Pharma<br />

Päätoimittaja Heleena Savela Helsingin Sanomat<br />

Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen Helsingin kaupunki<br />

Johtaja Ulla Sirkeinen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto<br />

Toimitusjohtaja Sirpa Smolsky Metallinjalostajat ry<br />

Johtaja Veli Sundbäck Nokia Oyj<br />

Toimitusjohtaja Reijo Svento Tietoliikenteen<br />

ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry<br />

Toimitusjohtaja Georg Tallberg Shell oy ab<br />

Tekniikan lisensiaatti Markku Talonen<br />

Tutkija Teija Tiilikainen Helsingin Yliopisto,<br />

yleisen valtio-opin laitos<br />

Ylijohtaja Taisto Turunen Kauppa- ja teollisuusministeriö<br />

Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen Eduskunta<br />

Kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen Maa- ja metsätalousministeriö<br />

Ylijohtaja Ritva Viljanen Väestörekisterikeskus<br />

Johtaja Marita Wilska Kuluttajavirasto<br />

Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriö<br />

Hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria Fortum Oyj<br />

Pääsihteeri<br />

Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Ilkka Kananen <strong>Huoltovarmuuskeskus</strong><br />

Sihteeri<br />

Projektipäällikkö Raija Viljanen <strong>Huoltovarmuuskeskus</strong><br />

Pääesikunnan asettama yhteysupseeri<br />

Insinöörieverstiluutnantti Jaakko Korpi-Anttila Pääesikunta<br />

HENKILÖKUNTA KERTOMUSVUONNA<br />

Ylijohtaja Mika Purhonen mika.purhonen@nesa.fi 6689 1532 0400 404 786<br />

Perushuolto-osasto<br />

Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Hannes Kulmala hannes.kulmala@nesa.fi 6689 1531 040 500 0237<br />

Tuoteryhmäpäällikkö Pertti Hatakka pertti.hatakka@nesa.fi 6689 1554 040 546 1382<br />

Valmiusasiamies Riku Juhola (virkavapaalla)<br />

Valmiusasiamies Antti Roine (31.10.2001 saakka)<br />

Valmiusasiamies Kyösti Orre (10.9.2001 alkaen) kyosti.orre@nesa.fi 6689 1541 0400 426 134<br />

Teollisuustuotanto-osasto<br />

Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Pekka Pennanen pekka.pennanen@nesa.fi 6689 1535 040 500 5188<br />

Apulaisosastopäällikkö Seppo Autio seppo.autio@nesa.fi 6689 1544 040 552 9690<br />

Teollisuusasiamies Jorma Hannulabacka jorma.hannulabacka@nesa.fi 6689 1547 040 547 7006<br />

Valmiusasiamies Anssi Lindgren anssi.lindgren@nesa.fi 6689 1548 040 546 1022<br />

Tuoteryhmäpäällikkö Soili Suvanto soili.suvanto@nesa.fi 6689 1520 040 546 0212<br />

Energiahuolto-osasto<br />

Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Markku Rekola markku.rekola@nesa.fi 6689 1522 040 500 0239<br />

Valmiusasiamies Matti Jauhiainen matti.jauhiainen@nesa.fi 6689 1537 040 736 8777<br />

Ylitarkastaja Kaj Krokfors kaj.krokfors@nesa.fi 6689 1525<br />

Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen tapio.pelkonen@nesa.fi 6689 1521 040 500 0236<br />

Infrastruktuuriosasto<br />

Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Ilkka Kananen ilkka.kananen@nesa.fi 6689 1546 040 500 0238<br />

Projektisuunnittelija Gilbert Appelgren gilbert.appelgren@nesa.fi 6689 1556 040 700 4523<br />

Valmiuspäällikkö (IT-sektori) Veli-Pekka Kuparinen velipekka.kuparinen@nesa.fi 6689 1559 040 771 6688<br />

Kehityspäällikkö Seppo Sauvala seppo.sauvala@nesa.fi 6689 1553 040 574 1551<br />

Hallinto-osasto<br />

Osastopäällikkö Asko Harjula asko.harjula@nesa.fi 6689 1533<br />

Tekstinkäsittelijä Sirkka-Liisa Hakanen (12.6.2001 saakka)<br />

Osastosihteeri Seija Jokiniemi seija.jokiniemi@nesa.fi 6689 1534 040 758 5050<br />

Osastosihteeri Hilkka-Liisa Mieho hilkka-liisa.mieho@nesa.fi 6689 1555 040 530 1621<br />

Osastosihteeri Sanna Pulkkinen (15.10.2001 alkaen) sanna.pulkkinen@nesa.fi 6689 1551<br />

Taloustarkastaja Anneli Pora anneli.pora@nesa.fi 6689 1550<br />

Tietohallintopäällikkö Erja Saraste erja.saraste@nesa.fi 6689 1538 040 5577 234<br />

Projektipäällikkö Raija Viljanen raija.viljanen@nesa.fi 6689 1552 040 500 5725<br />

Materiaalikirjanpitäjä Pasi rovanperä pasi.rovanpera@nesa.fi 6689 1550<br />

Erityisavustaja Suomen Nato-edustustossa<br />

Councellor Riku Juhola riku.juhola@formin.fi +32 2 706 2116 040 510 7080<br />

Mission of Finland to NATO<br />

NATO HQ<br />

B-1110 Bruxelles, Belgium<br />

27

HUOLTOVARMUUSKESKUS<br />

FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALEN<br />

NATIONAL EMERGENCY SUPPLY AGENCY<br />

Pohjoinen Makasiinikatu 7 A, Helsinki<br />

Vaihde (09) 668 9151, fax (09) 6689 1536 ja (09) 6689 1527<br />

www.nesa.fi Mainostoimisto Up-to-Point Oy

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!