Lataa pdf-tiedosto - Huoltovarmuuskeskus

Recommendations

Info

Nopea tekninen kehitys edellyttää entistä kalliimpia ja teknisesti vaativampia järjestelmiä. Tuotannon keskittyminen ja yritysten välinen yhteistyö parantavat poikkeusoloihin varautumista entisestään. TEOLLISUUSTUOTANTO-OSASTO Teollisuuden huoltovarmuuden kannalta haasteellisia kehityssuuntia ovat toimintojen verkottuminen, alihankintojen lisääntyminen ja logistiikkariippuvuuden kasvu. Harjoituksien painopiste tuotantoketjuissa Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan poolien, jaostojen ja toimikuntien toiminnan lähtökohtina olivat valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista, kauppa- ja teollisuusministeriön ohje sen soveltamisesta sekä poolien toimialakohtaiset huoltovarmuusanalyysit. Teollisuudessa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia huoltovarmuudelle seurattiin edelleen mm. huoltovarmuusindikaattorin avulla ja tilannetta arvioitiin erityisesti kriittisten toimialojen osalta. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksianto huoltovarmuuden tavoitteiden tarkistamiseksi eteni jatkokäsittelyyn. Poolien välistä yhteistyötä kehitettiin edelleen järjestämällä harjoituksia, joissa käsiteltiin tuotantoketjuihin liittyviä toimintoja ja niitä palvelevia kuljetuksia. Teollisuuden valmiuspäälliköiden ja kuljetusalan valmiushenkilöstön koulutusta jatkettiin. Harjoitus- ja koulutustilaisuuksia oli 15 ja niihin osallistui yli 700 henkilöä. Poolien tulosohjausta jatkettiin edellisvuoden tapaan. Asetus poikkeusoloihin varautumista koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa tuli voimaan 1.12.2000. Asetuksen mukaisen yhteistyövaltuuskunnan tehtävänä on mm. käsitellä yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa huoltovarmuutta sekä varmuus- ja turvavarastoja koskevia asioita. Teollisuustuotanto- Naton teollisuuskomitean IPC:n (Industrial Planning Committee) huoltovarmuusseminaari pidettiin Helsingissä 07.-08.05.2001. Tilaisuuden teemana oli riskianalysointi ja suunnittelussa käytettävät tietojärjestelmät sekä maiden väliset huoltovarmuussopimukset. Osallistujia oli kaikkiaan 63, ja he edustivat 18 valtiota. osasto asetti yhteyshenkilön hoitamaan em. tehtäviä. Yritysten valmiussuunnitteluun liittyvää atk-sovellusta (Vasu) kehitettiin edelleen. Tärkeysluokiteltujen yritysten valmiussuunnitelmista yli puolet on tehty sovelluksen uudistetulla versiolla. Kansainvälistä yhteistyötä jatkettiin Pohjoismaiden välisessä kuljetussektorin valmiussuunnittelussa sekä osallistumalla Naton PfP-organisaation teollisuus- ja kuljetuskomiteoiden toimintaan. Puolustusvälineteollisuuden turvaaminen vaatii monipuolisia ratkaisuja Kansainvälisen yhteistyön merkitys puolustusvälineteollisuudessa on kasvanut, ja alan nopea tekninen kehitys on johtanut entistä kalliimpiin ja teknisesti vaativimpiin järjestelmiin. Niiden ylläpitäminen ja kehittäminen pelkästään omin voimin ei ole mahdollista. Suomessa tapahtunut keskittyminen sekä yritysten välinen yhteistyö on parantanut alan valmiuksia, mutta sen kannattavuus on edelleen heikko, johtuen pienestä tilauskannasta ja teollisen rakenteen painottumisesta perinteiseen tuotantoon. Tilannetta vaikeuttaa puolustusvoimien kotimaisten hankintojen pieni osuus ja niiden epätasainen ajoittuminen. Huoltovarmuuden kannalta tärkeän tuotantokapasiteetin tilannetta seurattiin ja puolustusvoimien kriisiajan tarpeita tur- Kuva: HVK vattiin monin toimenpitein. Kotimaisen puolustuselektroniikkateollisuuden kehitystyö jatkui Huoltovarmuuskeskuksen ja teollisuuden välisen sopimuksen mukaisesti. Varmuusvarastoja täydennettiin joidenkin puolustusvoimien kulutusmateriaalien osalta ja käytöstä poistettuja materiaaleja myytiin. Puolustusvoimien varikkotoiminnassa lähitulevaisuudessa tapahtuvien muutosten johdosta käynnistettiin varastoinnin uudelleen järjestelyihin liittyvät valmistelut. Huoltovarmuuskeskuksen ja pääesikunnan yhteistyö jatkui osapuolten välisen yleissopimuksen pohjalta. Yhdessä alan teollisuuden ja maanpuolustusalueiden teollisuusinsinöörien kanssa koulutettiin puolustusvoimien kannalta tärkeiden yritysten valmiuspäälliköitä. Lisäksi osallistuttiin pääesikunnan sotatalousosaston järjestämiin teollisuusinsinöörien neuvottelupäiviin. Varmuusvarastoinnissa ennakoitiin uusia tavoitteita ja varikkokentän tulevia muutoksia Teollisuustuotannon raaka-ainehuollon turvaamiseen liittyviä varmuusvarastohankintoja toteutettiin ja varastoitujen materiaalien laatutasoa ylläpidettiin kierrätystoimin. Materiaalien määrä- ja laatukysymyksiä selvitettiin yhdessä teollisuuden ja puolustusvoimien asiantuntijoiden kanssa. Teräsvarasto myytiin loppuun suunnitellun mukaisesti. Huoltovarmuuden kehittämisessä ja ylläpitämisessä ollaan aikaisempaa enemmän siirtymässä välttämättömien teknisten järjestelmien toimivuuden ja kriittisen tavara- ja palvelutuotannon turvaamiseen. Tämä näkyi joidenkin materiaalivarastojen pienentämisenä. Varastoinnin painopiste oli edelleen kemian ja metalliteollisuuden kriittisissä materiaaleissa. Materiaalista huoltovarmuutta ylläpidettiin myös uudistamalla yritysten turvavarastointisopimuksia. Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Punaisen Ristin välisen ns. hätäaputuotteiden varastointisopimuksen pohjalta suoritettiin täydentäviä hankintoja. Uudistettu kriisiajan tiekuljetusten tietohallintoja viestintäjärjestelmä Pooleri II otettiin testikäyttöön Kriisiajan tiekuljetusten uutta tietohallintoja viestintäjärjestelmää (Pooleri II) testattiin ajoneuvokaluston varaustoimintaa silmällä pitäen. Merenkulun huoltovarmuuden säilyttämiseksi ja rahtialusten ulosliputuksen estämiseksi tuettiin liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämiä toimenpiteitä. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan keskusjaoston asettama "Logistiikan huoltovarmuus" -projekti käynnistettiin. Kuljetus- ja jakelujärjestelmien huoltovarmuus on tyydyttävällä tasolla lukuun ottamatta raskaan kuljetuskaluston varaosatilannetta. Sen parantamiseksi jatkettiin tiekuljetuspoolin huolto-osaston johdolla selvitystyötä mahdollisten varaosavarastojen aikaansaamiseksi. Tiekuljetuspoolin aluetoimikuntien ja läänien yhteyshenki- Kotimaisten alusten osuus meritse tapahtuvasta tuonnista ja viennistä 1980-2001 0 1980 1985 1990 1995 2000 10 11 50 40 30 20 10 % Tuonnista Viennistä 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 löiden koulutusta jatkettiin yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön sekä sisäasiainministeriön kanssa. Osallistuttiin edelleen puolustusvoimien logistiikkaselvitystä laativan työryhmän työhön. Alueellinen toiminta käynnistyi rakentamisen valmiussuunnittelussa Rakentajapoolin alueorganisaation toimintaa kehitettiin ja yrityskohtaista valmiussuunnittelua jatkettiin. Poolin kaikkien aluetoimikuntien työskentely käynnistyi. Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry:n kehittämän maansiirtokaluston rekisteröintijärjestelmän kytkeminen rakentamisen valmiussuunnitteluun käynnistettiin yhdessä rakentajapoolin, ympäristöministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Metallihintojen keskiarvot 1995-2001 USD/lb EURO/kg 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kupari Nikkeli Sinkki Ferrokromi Ruostumaton teräs (EURO)/kg Suomen kauppalaivaston tonniston kehitys 1980-2001 3,0 2,0 1,0 Milj. BRT 0,0 1980 1985 1990 1995 2000 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0
Lähitulevaisuuden energiapoliittiset päätökset luovat omat suuntaviivansa myös huoltovarmuuden järjestelmien kehitykselle. ENERGIAHUOLTO-OSASTO Energiahuoltojärjestelmäämme tulee edelleen kehittää siten, että se on taloudellisesti kilpailukykyinen ja perustuu monipuoliseen kansalliseen sähköntuotantoon. Suomen energiapolitiikka: valintojen aika Energia eri muodoissaan on nyky-yhteiskunnan eri toiminnoille ehdottoman välttämätön hyödyke. On siis perusteltua, että kohtuuhintaisen energian häiriötön saanti ja energiahuollon turvaaminen niin normaaleissa kuin poikkeuksellisissa olosuhteissa on ollut maamme energiapolitiikan keskeinen tekijä. Tähän ei tulevaisuudessa ole odotettavissa muutosta. Vaikka energian kokonaiskulutus mitä ilmeisemmin kasvaa hyvin maltillisesti, sähkönkulutus lisääntyy voimakkaammin. Tämä, samoin kuin yhteiskunnan eri lohkojen teknistyminen, korostaa ja kasvattaa riippuvuuttamme sähköstä ja sen häiriöttömästä saannista. Energiahuollon varmuus perustuu energiajärjestelmämme normaaliaikaiseen rakenteeseen, jota julkisen sektorin huoltovarmuusspesifiset varautumistoimet voivat vain rajoitetusti täydentää. Siksi on välttämätöntä, että myös huoltovarmuuteen liittyvät näkökohdat huomioidaan energiapoliittisia ratkaisuja tehtäessä. Huoltovarmuuden kannalta on perusteltua kehittää energiajärjestelmäämme siten, että se on taloudellisesti kilpailukykyinen ja perustuu kansalliseen sähköntuotantoon. Olennaista on myös, että käytämme useita eri polttoaineita, eikä millään yksittäisellä tuontipolttoaineella tai hankintalähteellä ole täysin hallitsevaa asemaa. Kotimaisista polttoaineista erityisesti puu ja turve yhdessä vesi- ja ydinvoiman kanssa ovat energiantuotannon kriisivalmiuden perusturva. Myös tällä perusteella niiden käyttö on turvattava ja lisäkäyttöä tulee edistää. Eduskunta tekee vuonna 2002 päätöksen ydinvoiman lisärakentamista. Huoltovarmuuden ylläpitämisen kannalta ratkaisu on merkittävä. Mikäli ydinvoiman lisärakentaminen hylätään, perustuu sähköntuotantomme jatkossa ensisijaisesti maakaasun käyttöön. Hiilen käyttö sähköntuotannossa lopetettaisiin. Tämä edellyttäisi merkittäviä uusia investointeja huoltovarmuuden turvaamiseen, mikäli nykyinen taso halutaan säilyttää. Kaikilla sähköntuotannon muodoilla on kriisivalmiuden kannalta hyvät ja huonot puolensa. Huoltovarmuuskeskuksen käsityksen mukaan ydinvoiman lisärakentaminen on kuitenkin huoltovarmuuden kokonaisuuden kannalta perusteltua. Huoltovarmuus: kuinka vastuu kohdistetaan Kauppa- ja teollisuusministeriön valmistelemaan sähkömarkkinalain muutokseen sisältyy esitys sähköntuotannon ns. hitaiden reservien muodostamisesta ja rahoittamisesta huoltovarmuusrahaston varoin. Lähes kaikki sähkömarkkinoiden osapuolet ovat pitäneet järjestelyä perusteltuna ja tarpeellisena. Asian valmistelun aikana on noussut esiin kysymys siitä, missä tilanteessa ja kenen tulisi päättää kapasiteetin käytöstä. On esitetty näkemyksiä, että julkisen sektorin varautumistoimien ei tulisi koskea normaaliaikaisia häiriöitä vaan ainoastaan valmiuslain mukaisia kriisitilanteita. Nykyinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka perustuu kuitenkin ajatukseen, että yhteiskunta varautuu sekä poikkeusoloihin että normaalioloissa tapahtuviin erilaisiin häiriöihin. Tavoitteena on jo ennalta estää yhteiskunnan toimintakykyä heikentävien tilanteiden syntyminen sekä luoda edellytykset hallita näitä tilanteita ja niiden seurauksia. Asia on periaatteena tärkeä. On siis ratkaistava, kuinka erityisesti normaaliaikaisissa häiriöissä jaetaan toimintavastuu energiayhtiöiden, kuluttajien ja julkisen sektorin välillä. Mikäli markkinasektori tämän vastuun haluaa, on sen pystyttävä se myös kantamaan ja – ennakkoon todennettavissa olevin keinoin – myös siitä vastaamaan. On luonnollisesti perusteltua edellyttää, että normaaliaikaisilla järjestelyillä ja markkinoiden toiminnalla pystytään mahdollisimman monet häiriötilanteet ratkaisemaan. Julkinen valta ei saisi omilla toimenpiteillään häiritä tai estää markkinoiden toimivuutta. Ydinkysymys tässä yhteydessä lienee, että ovatko nykyiset avoimet sähkömarkkinat toimintamallinsa ja niihin kohdistuvan regulaationsa osalta riittäviä sekä normaaliettä poikkeusolojen toimintaan. Voidaanko olettaa, että tilanteessa, jossa kysyntä ylittää tarjonnan ja energian hinta nousee, hinnoittelu rajoittaa riittävästi sähkön käyttöä myös sähköpulan aikana? Kokemukset niin maailmalta kuin Suomesta eivät ole rohkaisevia. Syksyn 2001 myrskyt paljastivat sähkönjakeluverkoston haavoittuvuuden. Häiriöiden selvitykset ja vaurioiden korjaukset kestivät paikoitellen sietämättömän kauan, ja tapahtumat varjostavat koko voimahuollon kriisinkestokykyä. Energiahuollon varmuus vuonna 2001 Energiajärjestelmämme huoltovarmuutta voidaan edelleen pitää tyydyttävänä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kansainväliset huoltovarmuusjärjestelyt IEA:n ja EU:n puitteissa tukevat energiahuoltomme varautumista. Valtioneuvoston uusien huoltovarmuustavoitteiden valmistelussa on todettu toimintaympäristön muutosten vähentäneen nykyisen tasoisen huoltovarmuuden tarvetta. Samalla on kuitenkin todettu, että energiajärjestelmän itsensä tuottama huoltovarmuus on heikentynyt. Valtioneuvosto päättänee uusista huoltovarmuuden tavoitteista vuonna 2002. Energiahuoltosektorille asetetut toiminta- ja tulostavoitteet niin PTS:n voimatalous- kuin öljypoolissa saavutettiin toimintavuoden aikana. Kansainvälinen huoltovarmuusyhteistyö oli vilkasta erityisesti Pohjoismaiden kesken. Huoltovarmuuskeskuksen edustajat osallistuivat asiantuntijoina myös Viron ja Liettuan huoltovarmuusjärjestelmien kehittämiseen. Kaikkien Baltian maiden viranomaisille järjestettiin EU:n energiahuollon varmuutta käsittelevä seminaari. Öljyn varmuusvarastoinnista vastaavien organisaatioiden yhteistoimintajärjestön (ACOMES) vuosikokous järjestettiin Helsingissä. IEA:n ja Naton puitteissa tapahtuva yhteistyö jatkui suunnitellusti. Energiahuolto-osaston toiminta toteutui suunnitelmien mukaisesti. Taloudellinen tulos oli tyydyttävä huolimatta siitä, että raakaöljyn ja keskeisten öljytuotteiden hinnat laskivat merkittävästi vuoden loppupuolella. Varmuusvarastoinnissa toimintaa ohjasi varautuminen öljytuotteiden laatumuutoksiin, suunniteltuun varastorakenteeseen sekä tuleviin huoltovarmuustavoitteisiin. Toiminnan tavoitteena on, että huoltovarmuus, varastoitujen tuotteiden käytettävyys sekä varastojen arvo voidaan turvata. Tämä johti suhteellisen suureen varastojen kiertoon kun varastoista myytiin tuotteita yhteensä noin 650 000 tonnia. Varastojen kokonaismäärä laski vuoden aikana noin 100 000 tonnia. Varastoinnin yksikkökustannukset nousivat jonkin verran, mutta kokonaisuutena toiminnan kustannukset ovat vielä tavoitellulla tasolla. Energian kulutus (Öljykiloa per capita) Raakaöljyn hinnankehitys 2001 0 tammi maalis touko heinä syys marras 12 13 Kuva: Ilkka Leino Yhdysvallat Kanada Suomi Ruotsi Australia Ranska Saksa Japani Iso-Britannia Tanska Espanja 35 30 25 20 15 10 5 Energia-alalla kansainvälinen yhteistyö on vilkasta. Öljyn varmuusvarastoinnista vastaavien organisaatioiden yhteistyöorganisaatio ACOMES piti vuosikokouksensa Suomessa 11.-13.09.2001. Kokouksen keskeisiä teemoja olivat öljyn korkean hintatason vaikutus toimintaan sekä kansainvälisen energiajärjestön IEA:n toiminta. 0 1000 3000 5000 7000 9000 USD/BBL mean 2001
Page 1 and 2: HUOLTOVARMUUSKESKUS VUOSIKERTOMUS 2
Page 3 and 4: 4 TOIMINTA-AJATUS Huoltovarmuus on
Page 5: PERUSHUOLTO-OSASTO Elintarvikehuoll
Page 9 and 10: 16 HALLINTO-OSASTO Muutoksia lains
Page 11 and 12: 20 PUOLUSTUSTALOUDELLINEN SUUNNITTE
Page 13 and 14: 24 REVIEW OF THE DIRECTOR GENERAL D
Page 15: HUOLTOVARMUUSKESKUS FÖRSÖRJNINGSB

Lataa pdf-tiedosto - Huoltovarmuuskeskus

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?