Lataa pdf-tiedosto - Huoltovarmuuskeskus

Recommendations

Info

6 HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEET Uusien tavoitteiden tulee painottua huoltovarmuuden laadullisten tekijöiden ja toimintavalmiuteen liittyvien näkökohtien suunnitteluun sekä tietoteknisten järjestelmien varmistamiseen. Huoltovarmuuden nykyiset tavoitteet perustuvat valtioneuvoston vuonna 1995 tekemään päätökseen. Perusajatuksena on turvata kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva itsenäinen huoltovarmuus. Valtioneuvosto asettaa huoltovarmuudelle yleiset tavoitteet, joissa määritellään huoltovarmuuden taso. Kansallista huoltovarmuuden turvaamista täydentävät kansainväliset järjestelyt ja sopimukset, kuten Euroopan unionissa toteutetut varautumistoimet, kansainvälisestä energiaohjelmasta tehty sopimus (SopS 115/91) sekä sopimus Suomen ja Ruotsin välisestä taloudellisesta yhteistyöstä kansainvälisissä kriisitilanteissa (SopS 107/92). Varautumisen yleisenä lähtökohtana on 12 kuukautta kestävä valmiuslaissa tarkoitettu kriisitilanne (kuten kansainvälisen talouselämän häiriö), johon voi liittyä puolustustilalaissa tarkoitettu ankarampi tilanne. Tavoitteena on selviytyä pääosin kansallisin voimavaroin, joita täydentävät EUjäsenyys ja muu kansainvälinen yhteistyö. Tavoitteet on yksilöity alakohtaisesti seuraavien kokonaisuuksien mukaan: • elintarvikehuolto • energiahuolto • kuljetus-, varastointi- ja jakelujärjestelmät • yhteiskunnan tekniset järjestelmät • terveydenhuolto sekä • sotilaallista maanpuolustusta tukeva teollisuustuotanto ja korjaustoiminta Turvallisuuspoliittisen ympäristön muutos edellyttää uusia tavoitteita Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 27.11.2000 työryhmän, jonka tehtävä oli valmistella valtioneuvoston vuonna 1995 vahvistamien huoltovarmuuden tavoitteiden tarkistamista. Työryhmän tuli ottaa huomioon huoltovarmuuden toimintaympäristössä viime vuosina tapahtuneet muutokset. Tehtäväksiannon mukaan toiminnan painopistettä tulee siirtää huoltovarmuuden laadullisten tekijöiden ja toimintavalmiuteen liittyvien näkökohtien suunnitteluun sekä tietoteknisten järjestelmien varmistamiseen. Materiaalisen valmiuden osalta tulee aikaisempaa enemmän varautua normaaliajan kriiseihin sekä lyhytaikaisten paikallisten kriisien ja suuronnettomuuksien aiheuttamiin tilanteisiin. Työryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Bo Göran Eriksson kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Työryhmässä olivat kauppa- ja teollisuusministeriön lisäksi edustajat ulkoasiainministeriöstä, puolustusministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, liikenneja viestintäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Huoltovarmuuskeskuksesta. Työryhmä luovutti mietintönsä ministeri Kimmo Sasille kesäkuussa 2001. Työryhmän näkemyksen mukaan kolme tekijää vaikuttaa olennaisesti huoltovarmuuden tavoitteisiin, niiden sisältöön ja mitoittamiseen. Ne ovat uhkakuvissa tapahtuneet muutokset, lisääntyvä kansainvälinen huoltovarmuusalan yhteistyö sekä yhteiskunnan verkottuminen ja teknistyminen. Teknisten perusrakenteiden turvaaminen keskeiseksi painopistealueeksi Työryhmä nostaa yhteiskunnan toimivuuden turvaamisen huoltovarmuuden keskeiseksi painopistealueeksi. Energiaverkkojen, tietoliikenteen, tietojärjestelmien ja viestinnän toimintavarmuus on nykyaikaisen yhteiskunnan toimintakyvyn, turvallisuuden ja kansalaisten toimeentulon välttämätön edellytys. Yhteiskunnan kaikkien sektoreiden kasvanut riippuvuus teknisistä järjestelmistä onkin lisännyt nykyaikaisten yhteiskuntien haavoittuvuutta. Tämän vuoksi on lisättävä varautumista yhteiskunnan kriittisiin teknisiin, erityisesti tietoteknisiin perusrakenteisiin kohdistuviin uhkiin ja riskeihin. Tämä edellyttää huomion kohdistamista yhä enemmän myös normaaliajan huoltovarmuuden turvaamiseen. TALOUS Voimassa olevien tavoitteiden edellyttämän rahoitustason saavuttamiseksi kannetaan huoltovarmuusmaksua valmisteverotuksen yhteydessä seuraavilta tuotteilta: Bensiini 4,0 p/l Kevyt poltto- ja dieselöljy 2,1 p/l Raskas polttoöljy 1,7 p/kg Sähkö 0,075 p/kWh Maakaasu 0,5 p/nm3 *) Kivihiili 7 mk/t *) *) lämmöntuotannossa Huoltovarmuusmaksun tuotto oli 288 mmk, jossa oli kasvua edellisvuodesta 13 mmk. Taseen loppusumma kasvoi 443 mmk edellisestä vuodesta ja oli 6 107 mmk 31.12.2001. Liikevaihto oli 971 mmk, kun se edellisenä vuonna oli 835 mmk. Ostoista 90 % oli öljytuotteita. Varastojen arvo kasvoi, vaikka määrät hieman alenivat. Suurin kuluerä oli varastointikustannukset, jotka olivat 92 mmk. Tästä 55 mmk johtui viljan varastoinnin hoitokorvauksista. Henkilöstökulut olivat runsaat 6 mmk. Infrastruktuurin turvaamiseen käytettiin 19 mmk. Turvavarastoinnin korkotukea maksettiin 4 mmk, lääkkeiden varastointikorvauksia 26 mmk sekä tukea kasvinjalostukselle 9 mmk. Investointeja tehtiin 3 mmk:n edestä. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 33 mmk. Varmuusvarastojen kirjanpitoarvo oli 4 690 mmk, josta energiatuotteita oli n. 80 %, viljaa ja nurmikasvien siementä 10 % sekä vajaat 10 % erilaisia raakaaineita ja tarvikkeita. Alati kasvava riippuvuus teknisistä järjestelmistä edellyttää entistä parempia valmiuksia myös normaaliolojen vallitessa. 7
PERUSHUOLTO-OSASTO Elintarvikehuollon alalle on luotava kyky reagoida joustavasti erilaisiin logistisissa järjestelmissä esille tuleviin häiriötilanteisiin. Uhkakuvien kirjo laajenee Eräät kuluneen vuoden järkyttävät tapahtumat toivat tietoisuuteemme aivan uudenlaisia uhkakuvia. Edellisen vuoden uutisaiheita olivat eläintaudit, mutta nyt jouduimme kohtaamaan erilaisia terroritekoja ja luonnononnettomuuksia. Valmiussuunnittelun kannalta oli olennaista, että nämä tilanteet eivät kuulu valmiuslainsäädännön mukaisiin uhkakuviin, vaikka niillä on selkeitä huoltovarmuusvaikutuksia. Näin esimerkiksi bakteerikirjeet nostivat esiin rokotteiden ja muiden lääkkeiden huoltovarmuuskysymykset, ja myrskyvaurioista aiheutuneet sähkökatkokset pakottivat monet maatilat turvautumaan varajärjestelyihin. Yleisenä piirteenä varautumisessa korostui uhkakuvien kaksiulotteisuus. Kriisin voi aiheuttaa vaikkapa maailmankaupan häiriytyminen, mutta se voi syntyä myös, kun kotimaan markkinoilla ei ole toimintaedellytyksiä logistiikan häiriöiden vuoksi. Tällainen tilanne voi aiheutua esimerkiksi katkoksesta sähkönjakelussa tai tietoliikenneyhteyksissä. Toimintaverkostoista apua häiriötilanteisiin Edellä kuvatuille uusille häiriöille on tyypillistä, että ne ilmenevät nopeasti. Häiriöihin reagointi edellyttää normaaliajan markkinaehtoiseen toimintaan sisään rakennettuja valmiuksia. Tällaisiin tilanteisiin liittyviä varautumisvaatimuksia ja -vastuita selvitettiin elintarvikehuollon logistiikkaprojektissa. Projektityössä selvitettiin, miten kaupan ja elintarviketeollisuuden logistisista toiminnoista vastaavat organisaatiot sopeutuvat häiriötilanteisiin sekä millaista varautumista tämä edellyttää. Projektissa tarkasteltiin myös, missä vaiheessa tarvitaan kaupan ja elintarviketeollisuuden normaalioloihin kuulumattomia yhteistyöjärjestelyjä kuluttajien elintarvikkeiden saannin varmistamiseksi. Projektin tuloksena luotiin yhteistoimintaverkoston malli, jonka avulla teollisuuden ja kaupan logistiikkaoperaattorit voivat organisoitua yhteistyöhön nopeasti ja joustavasti. Tämän mallin mukaisten valmiuksien kehittäminen on eräs tulevan toiminnan painopisteistä. Naton elintarvikehuoltokomitea FAPC (Food and Agriculture Planning Committee) piti osana rauhankumppanuusohjelmaansa "Vital Resources" -seminaarin Helsingissä 10.-12.09 ja kokouksen 12.-13.09.2001. Tilaisuuteen osallistui noin 80 asiantuntijaa 22 EAPC-maasta. Seminaarin tarkoituksena oli analysoida pohjois-, keski- ja etelä- Euroopan rauhankumppanuusmaiden elintarvikehuollon haavoittuvuutta ja arvioida soveltuvia toimenpiteitä riskienhallintaan sekä elintarvikehuoltovarmuuden että turvallisuuden osalta. Kuvassa vasemmalla maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen ja FAPC:n puheenjohtaja Bernard Chevreau. Kuva: HVK Huoltovarmuusnäkökohdat korostuivat valtion yritysomistuskeskustelussa Huoltovarmuusnäkökohdat osoittautuivat tärkeiksi, kun eduskunnassa ja muualla julkisuudessa keskusteltiin eräiden elintarvikehuollon klusteriin kuuluvien yritysten omistusjärjestelyistä. Kemiran omistussuhteiden muutoksia käsiteltäessä painotettiin Kemira Agro Oy:n suurta merkitystä elintarvikehuollon kannalta. Huolen aiheena oli erityisesti kotimaisen lannoiteteollisuuden ja siihen liittyvän erityisosaamisen säilyminen Suomessa. Samoin viljakauppaa käyvän ja rehuteollisuutta omistavan Avena Yhtiöiden vielä keskeneräisissä omistus- ja rakennejärjestelyissä, painotetaan huoltovarmuusnäkökohtia. Elintarvikehuoltoa onkin tarkasteltava klusterina, johon sisältyy muitakin kuin suoraan elintarvikkeiden valmistukseen ja jakeluun kytkeytyviä yrityksiä. Lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden jakelussa voimakkaita rakennemuutoksia Lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden valmistus ja jakelun logistiikka on kansainvälistynyt voimakkaasti, ja Suomi on jo jäänyt markkinoiden reuna-alueeksi. Tästä voi olla seurauksena haavoittuvuuden lisääntyminen esimerkiksi markkinahäiriötilanteissa. Varmuusvarastojen rakenteen ja määrän kehittäminen on yksi keino varautumisen parantamiseksi. Terveydenhuollon alalla on ilmeisesti myös tarvetta kehittää yhteistyöverkostoa myös poikkeusolojen toimintaa varten. Esiin tulleet uudet uhkakuvat korostavat terveyshuollon merkitystä kriisihallinnassa kannalta. Vastuu erilaisten terroritoimenpiteiden seurausten hoidosta lankeaa terveydenhuollolle. Yhdyskuntapalvelujen vastuusuhteet selkeytettävä Uusi vesihuoltolaki eriytti kunnan vesihuollon selkeästi erilliseksi toiminta-alakseen. Tämä selkeyttää vastuusuhteita myös varautumisen osalta. Vesihuolto on hyvin samankaltainen kuin voimahuolto. Veden markkinointi on sidottu verkostoon, jolloin markkinaympäristö on ns. luonnollinen monopoli. Voimahuollossa sattuneet häiriöt ja siihen liittyvät vastuuselvittelyt auttavat tarkastelemaan näitä asioita myös vesihuollon ja muiden yhdyskuntapalvelujen kannalta. Vesi- ja jätevesilaitoksille valmistui kuluneena vuonna oma valmiussuunnitteluohjelmansa. Sovelluksen levittäminen laitosten käyttöön ja näiden koulutus on tulevan toiminnan painopistealueita. Valmiussuunnittelussa tullee korostumaan erilaisiin terrori- ja sabotaasiuhkiin varautuminen, sillä vesilaitokset ovat yhteiskunnan haavoittuvuuden kannalta keskeisiä kohteita. Turvallisuus lähtee yksinkertaisista perusasioista – elintarvikehuollon turvaaminen on välttämättömyys myös kehittyvässä yhteiskunnassa. 8 9
Page 1 and 2: HUOLTOVARMUUSKESKUS VUOSIKERTOMUS 2
Page 3: 4 TOIMINTA-AJATUS Huoltovarmuus on
Page 7 and 8: Lähitulevaisuuden energiapoliittis
Page 9 and 10: 16 HALLINTO-OSASTO Muutoksia lains
Page 11 and 12: 20 PUOLUSTUSTALOUDELLINEN SUUNNITTE
Page 13 and 14: 24 REVIEW OF THE DIRECTOR GENERAL D
Page 15: HUOLTOVARMUUSKESKUS FÖRSÖRJNINGSB

Lataa pdf-tiedosto - Huoltovarmuuskeskus

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?