Lataa suomenkielinen G3 raportointiohjeisto - Global Reporting ...

RG 

Yhteiskuntavastuun raportointiohjeisto 

© 2000-2006 GRI 

Version 3.0


RG 

Sisällys 

Esipuhe 

Kestävä kehitys edellyttää avoimuutta 

Johdanto 

Yleiskatsaus yhteiskuntavastuuraportointiin 

Yleisiä huomautuksia raportoinnista 

Tiedonkeruu 36 

Raportin julkaisumuoto ja -tiheys 36 

Varmennus 37 

Yhteiskuntavastuuraportin tarkoitus 3 

Johdanto GRI:n raportointiviitekehykseen 3 

Johdanto GRI:n ohjeistoon 4 

GRI-ohjeiston soveltaminen 5 

Sanasto 38 

G3-ohjeiston kiitokset 40 

Osa 1 

Raportin sisällön, laadun ja rajauksen 

määrittely 

Sisällön määrittelyperiaatteet 7 

Sisällön määrittelyn raportointiperiaatteet 7 

Laadun määrittelyperiaatteet 13 

Rajauksen määrittelyohjeisto 17 

Osa 2 

Perussisältö 

Organisaation kuvaus 20 

1. Strategia ja analyysi 20 

2. Organisaation taustakuvaus 21 

3. Raportin muuttujat 21 

4. Hallintotapa, sitoumukset ja yhteistyö 22 

5. Johtamistapa ja toimintaindikaattorit 24 

Talous 25 

Ympäristö 26 

Sosiaalinen toiminta 29 

Henkilöstökäytännöt ja työolot 29 

Ihmisoikeudet 32 

Yhteiskunta 33 

Tuotevastuu 34 

Version 3.0 

1

RG 


Esipuhe 

Kestävä kehitys edellyttää avoimuutta 

Kestävän kehityksen tavoitteena on ”varmistaa nykyhetken 

toimintaedellytykset vaarantamatta tulevien 

sukupolvien toimintaedellytyksiä” (1) . Kaikki organisaatiot 

ovat yhteiskunnan keskeisinä toimijoina avainasemassa 

tämän tavoitteen kannalta. 

Nykyisellä ennennäkemättömän nopean talouskasvun 

aikakaudella kestävän kehityksen tavoitteen saavuttaminen 

tuntuu kuitenkin toiveajattelulta. Talouden globalisoituminen 

luo uusia vaurastumisen mahdollisuuksia 

kaupankäynnin, tiedonvälityksen ja teknologisten 

sovellusten myötä. Silti jatkuvan väestönkasvun johdosta 

nämä mahdollisuudet eivät tule olemaan kaikkien 

ulottuvilla. Vaurastuminen on uhka myös ympäristön 

tasapainolle. Tilastojen mukaan elämänlaatu paranee 

jatkuvasti eri puolilla maailmaa, mutta samaan aikaan 

tiedotusvälineet kertovat hälyttäviä uutisia ympäristön 

tilasta sekä miljoonien ihmisten köyhyydestä ja nälänhädästä. 

Tämä ristiriita on yksi 2000-luvun suurimpia 

haasteita. 

Kestävä kehitys edellyttää innovatiivisia valintoja ja 

uusia ajattelumalleja, mikä on yksi sen suurimmista 

haasteista. Teknologiset uudistukset ja tiedon lisääntyminen 

edistävät taloudellista hyvinvointia, mutta niiden 

avulla on myös mahdollista löytää ratkaisu kestävää 

kehitystä uhkaaviin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöhaasteisiin. 

Teknologisten, hallinnollisten ja poliittisten 

innovaatioiden myötä organisaatiot joutuvat ottamaan 

valinnoissaan huomioon toimintansa, tuotteidensa ja 

palveluidensa vaikutukset luontoon, ihmisiin ja talouteen. 

Maapallon kestävään kehitykseen kohdistuvien uhkien 

ja valintamahdollisuuksien lisääntyessä organsaatioiden 

avoimuus ja läpinäkyvyys toimintansa taloudellisista, 

sosiaalista ja ympäristövaikutuksista tulee olemaan 

välttämätöntä näiden sidosryhmätoiminnan, investointipäätösten 

ja muun liiketoiminnan kannalta. Selkeä ja 

läpinäkyvä viestintä organisaation kestävän kehityksen 

mukaisesta toiminnasta edellyttää kuitenkin globaalia 

yhdenmukaista kieltä, käsitteistöä ja mittausjärjestelmää. 

Global Reporting Initiative -verkosto (GRI) on luonut 

tätä varten yhteiskuntavastuun raportointiohjeiston, 

jota voivat soveltaa kaikki organisaatiot koosta, toimialasta 

tai maantieteellisestä sijainnista riippumatta. 

Organisaatioiden avoimuus ja läpinäkyvyys on olennaista 

niin yritysten, ammattijärjestöjen, kansalaisjärjestöjen, 

sijoittajien, tilintarkastajien kuin monien 

muidenkin yhteiskunnallisten toimijoiden kannalta. 

Siksi GRI on järjestön perustamisvuodesta 1997 alkaen 

konsultoinut kaikkien näiden ryhmien asiantuntijoita 

raportointiohjeistoa laatiessaan ja kehittäessään. Tämän 

monisidosryhmälähtöisen toimintatavan johdosta GRI:n 

raportointiohjeisto nauttiikin monien eri sidosryhmien 

luottamusta. 

(1) 

World Commission on Environment and Development. Our Common Future. Oxford: Oxford University Press, 1987, s. 43. 

2 

© 2000-2006 GRI


RG 

Yleiskatsaus 

yhteiskuntavastuuraportointiin 

Yhteiskuntavastuuraportin tarkoitus 

Yhteiskuntavastuuraportti on arviointi- ja viestintätyökalu, 

jonka avulla organisaatio voi kertoa kaikille sidosryhmilleen, 

miten se on onnistunut yhteiskuntavastuutavoitteissaan. 

”Yhteiskuntavastuuraportointi” on laaja 

käsite, jota voidaan käyttää synonyymina muiden taloudellisten, 

sosiaalisten ja ympäristövaikutusten raportointia 

kuvaavien käsitteiden kanssa (esim. kolmoistilinpäätös, 

yritysvastuuraportti jne.). 

Johdanto GRI:n 

raportointiviitekehykseen 

Kaikki GRI:n raportointiviitekehyksen dokumentit on 

luotu yhteistyössä yritysten, sijoittajien, ammatti- ja 

kansalaisjärjestöjen, tilintarkastajien, oppilaitosten ja 

muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Kaikkia 

viitekehyksen dokumentteja testataan ja kehitetään 

jatkuvasti. 

Yhteiskuntavastuuraportin tulee olla kattava ja tasapuolinen 

kuvaus raportoivan organisaation toiminnasta, niin 

sen myönteisistä kuin kielteisistäkin yhteiskunnallisista 

vaikutuksista. 

GRI:n raportointiviitekehyksen mukaan laadituissa 

yhteiskuntavastuuraporteissa kerrotaan organisaation 

toiminnan tuloksista sen tekemien sitoumusten, strategian 

ja johtamisen osalta tietyllä ajanjaksolla. Raporttien 

avulla voi mm. 

• vertailla ja arvioida organisaation 

yhteiskuntavastuullista toimintaa suhteessa 

lainsäädäntöön, normeihin, sääntöihin, 

standardeihin ja vapaaehtoisiin aloitteisiin 

• osoittaa, miten organisaation 

yhteiskuntavastuutavoitteet vaikuttavat sen 

toimintaan ja päinvastoin 

GRI-raportointiviitekehys 

• vertailla organisaation toimintaa ajassa suhteessa 

sen omaan sekä muiden organisaatioiden 

toimintaan. 

GRI:n raportointiviitekehyksen tarkoituksena on 

toimia organisaatioiden taloudellisen, sosiaalisen ja 

ympäristötoiminnan raportoinnin yleisesti hyväksyttynä 

viitekehyksenä. Sitä voivat soveltaa kaikki organisaatiot 

kokoluokasta, toimialasta tai maantieteellisestä sijainnista 

riippumatta. Sen laadinnassa on otettu huomioon 

myös organisaatioiden erityispiirteet pienyrityksistä suuriin 

kansainvälisiin monialayrityksiin. Ohjeiston yleiset ja 

toimialakohtaiset määritelmät on luotu kansainvälisenä 

yhteistyönä eri sidosryhmien kanssa ja niitä voi näin 

ollen soveltaa yleisesti kaikkien organisaatioiden raporteissa. 

GRI:n yhteiskuntavastuun raportointiohjeisto (jatkossa: 

GRI-ohjeisto) käsittää raportin sisällönmäärittelyn 

ja tiedon laadunvarmennuksen periaatteet. Siinä määritellään 

myös raportin toiminta- ja muista indikaattoreista 

koostuva perussisältö sekä raportoinnin tekniset 

käytännöt. 

Miten raportoidaan 

Periaatteet ja ohjeistus 

Toimialakohtaiset liitteet 

Raportointiviitekehys 


Ohjeet 

Mitä raportoidaan 


Kuva 1. GRI-raportointiviitekehys. 

Version 3.0 

3

RG 


Jokaiselle toimintaindikaattorille on määritelty omat 

indikaattoriohjeensa. Ohjeet sisältävät mm. määritelmiä 

ja tiedonkeruuohjeita ja niiden tarkoituksena on 

varmistaa, että toimintaindikaattoreita tulkitaan johdonmukaisesti. 

Kaikkien GRI-ohjeistoa käyttävien tulisi 

noudattaa indikaattoriohjeita. 

Toimialakohtaiset liitteet (2) sisältävät toimialakohtaisia 

indikaattoreita ja GRI-ohjeiston soveltamisohjeita. Toimialakohtaiset 

liitteet eivät korvaa GRI-ohjeistoa, vaan niitä 

tulee käyttää ohjeistoa täydentävästi. 

Tekniset ohjeet sisältävät mm. raportin rajausohjeita. 

Teknisiä ohjeita on käytettävä yhdessä ohjeiston ja toimialakohtaisten 

liitteiden kanssa. Niistä löytyy vastaus 

yleisimpiin raportointiprosessin aikana esille nouseviin 

kysymyksiin. 

Raportointivaihtoehdot 

Johdanto GRI-ohjeistoon 

GRI-ohjeisto koostuu raportointiperiaatteista ja -ohjeista 

sekä perussisällöstä (mukaan luettuna toimintaindikaattorit). 

Ne ovat kaikki raportin kannalta yhtä tärkeitä. 

Osa 1 – Raportin sisällön, laadun ja rajauksen 

määrittely 

Ohjeiston ensimmäisessä osassa kuvataan raportointiprosessin 

kolme tärkeintä elementtiä: raportin sisältö, 

laatu ja rajaus. Raportin sisältö määritellään olennaisuuden, 

sidosryhmätoiminnan, kestävän kehityksen viitekehyksen 

ja kattavuuden raportointiperiaatteiden avulla. 

Osiosta löytyy oma testinsä jokaiselle periaatteelle. 

Periaatteet muodostavat yhdessä perussisällön kanssa 

raportin teemat ja indikaattorit. Sisällön määrittelyn jälkeen 

määritellään raportoitavan tiedon laatu tasapuolisuus-, 

vertailukelpoisuus-, täsmällisyys-, oikea-aikaisuus-, 

selkeys- ja luotettavuusperiaatteiden avulla. Myös näille 

periaatteeille on kullekin laadittu oma testinsä. Osion 

lopusta löytyvät ohjeet raportoitavien kokonaisuuksien 

määrittelemiseksi eli raportin rajausohjeet. 


Perussisältö Periaatteet ja ohjeistus 

Raportin sisällönmäärittelyn 

ohjeistus 

Raportin sisällön 

määrittelyperiaatteet 

Raportin laadunvarmistuksen 

periaatteet 

Raportin rajauksen 

ohjeistus 

PANOS PANOS PANOS PANOS 

Organisaation 

kuvaus 

Johtamistapa 

Toimintaindikaattorit 

TUOTOS 

TUOTOS 

TUOTOS 

Kuva 2. GRI-ohjeiston yleiskuvaus. 

Yhteiskuntavastuuraportti 

(2) 

GRI:n toimialakohtaisia liitteitä (Sector Suppelements) ei ole käännetty suomeksi. Englanninkieliset 

liitteet löytyvät GRI:n verkkosivuilta www.globalreporting.org. (Suom. huom.) 

4 

© 2000-2006 GRI


RG 

Osa 2 – Perussisältö 

Ohjeiston toisessa osassa määritellään yhteiskuntavastuuraportin 

perussisältö. Perussisältö koostuu tiedoista, 

jotka ovat olennaisia niin itse organisaation kuin sen 

sidosryhmienkin kannalta. Perussisältö voidaan jakaa 

kolmeen osaan: 

• Strategia ja taustakuvaus: organisaation 

yleiskuvaus (mm. strategia, taustakuvaus ja 

hallintotapa). 

• 

• Johtamiskäytännöt: miten eri teemat 

huomioidaan organisaation toiminnassa. 

• Toimintaindikaattorit: vertailukelpoista tietoa 

organisaation taloudellisesta, sosiaalisesta ja 

ympäristötoiminnasta. 

GRI-ohjeiston soveltaminen 

Aloitus 

GRI-ohjeiston mukainen raportointi sopii niin yksityisille, 

julkisille kuin voittoa tavoittelemattomille organisaatioille 

koosta, toimialasta, maantieteellisestä sijainnista 

tai raportointikokemuksesta riippumatta. Raportin voi 

julkaista monessa eri muodossa (esim. verkkojulkaisuna 

tai painotuotteena) ja joko omana kokonaisuutenaan 

tai yhdessä vuosikertomuksen tai tilinpäätösraportin 

kanssa. 

Aluksi määritellään raportin sisältö. Sisällönmäärittelyn 

ohjeet löytyvät ohjeiston ensimmäisestä osasta. Raportin 

voi tehdä joko täysin ohjeiston viitekehyksen mukaisesti 

tai keskittyä aluksi vain kaikkein olennaisimpiin teemoihin 

ja laajentaa raporttia vähitellen myöhemmin. Raporteissa 

tulee aina olla sisällön laajuuden kuvaus sekä 

tarvittaessa raportin laajentamissuunnitelma. 

GRI-ohjeiston sovellustasot 

Raportissa tulee ilmoittaa, missä laajuudessa siinä on 

sovellettu GRI-ohjeiston viitekehystä tätä varten luodun 

sovellustasojärjestelmän (GRI Application Levels system) 

mukaisesti. Järjestelmän tavoitteena on 

• kertoa raportin lukijoille missä laajuudessa 

raportissa on sovellettu GRI-ohjeistoa ja muita 

GRI:n raportointiviitekehyksen elementtejä ja 

• auttaa raportin tekijöitä laatimaan 

raportointiviitekehyksen soveltamistason 

laajentamissuunnitelma. 

Sovellustasojärjestelmä jakautuu A-, B- ja C-tasoon organisaation 

raportointikokemuksen mukaan: onko kyseessä 

ensimmäistä raporttia julkaiseva raportoija, kokenut raportoija 

vai jokin siltä väliltä. Kunkin tason raportointikriteerit 

kuvastavat sovellustason laajuutta suhteessa muiden tasojen 

kriteereihin. Mikäli raportin varmennukseen on käytetty 

organisaation ulkopuolista varmentajaa, raportoija 

voi itse lisätä tasomerkinnän yhteyteen tätä ilmaisevan 

plus-merkin (esim. C+, B+, A+). (3) 

Organisaatio voi arvioida itse oman raportointitasonsa 

määriteltyjen sovellustasojen kriteereiden perusteella. 

(3) 

Lisätietoja varmennusvaihtoehdoista löytyy kohdasta 

”Yleisiä huomautuksia raportoinnista”. 

Version 3.0 

5

RG 


Itsemäärittelyn lisäksi raportoiva organisaatio voi valita 

toisen tai molemmat seuraavista vaihtoehdoista: 

• Pyytää varmentajan mielipiteen itsearviosta. 

• Pyytää GRI:tä tarkistamaan itsearvioinnin 

lopputuloksen. 

Lisätietoa sovellustasojärjestelmästä ja arviointikriteereistä 

löytyy erillisestä sovellustasoliitteestä (GRI 

Applications Levels), joka löytyy englanninkielisenä 

online-muodossa osoitteesta www.globalreporting.org. 

Ilmoituspyyntö 

GRI-ohjeistoa ja/tai -viitekehystä raportissaan soveltanutta 

organisaatiota pyydetään ilmoittamaan näiden 

käytöstä GRI:lle raporttinsa julkaisun yhteydessä. Ilmoituksen 

voi tehdä 

• lähettämällä GRI:lle ilmoituksen raportista sekä 

itse raportin printtimuodossa tai sähköisenä 

tiedostona 

• rekisteröimällä raportin GRI:n onlineraporttitietokantaan 

ja/tai 

• pyytämällä GRI:tä tarkistamaan organisaation 

sovellustason itsearvio. 

Raportin arvon maksimointi 

Yhteiskuntavastuuraportointi on jatkuva prosessi ja työkalu, 

eikä se ala raportin paperi- tai verkkoversion julkaisusta 

tai pääty siihen. Raportoinnin tulee olla kiinteä osa 

organisaation strategista suunnittelua, toiminnan suunnittelua 

ja tulosten arviointia. Raportti auttaa arvioimaan 

organisaation toimintaa kokonaisvaltaisesti, ja lisäksi se 

voi tukea toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Se on myös 

sidosryhmävuorovaikutuksen väline ja sen avulla on 

mahdollista kerätä organisaation kaikkien toimintojen 

kannalta hyödyllistä tietoa. 

Osa 1: Raportin sisällön, laadun ja 

rajauksen määrittely 

Osa 1 sisältää raportointiperiaatteet ja -ohjeet raportin 

sisällön määrittelemiseksi, raportoidun tiedon laadun 

varmistamiseksi ja raportin rajauksen määrittelemiseksi. 

Raportointiohjeistossa kuvaillaan raportin sisällönmäärittelyn 

vaihtoehtoja ja valintaan liittyviä vaatimuksia. 

Ohjeisto auttaa GRI:n raportointiviitekehyksen tulkinnassa 

ja hallinnassa sekä raportointirajojen määritelyssä. 

Raportointiperiaatteet määrittävät raportin lopputuleman 

ohjaten samalla päätöksentekoa koko raportointiprosessin 

ajan mm. raportointiteemojen ja indikaattoreiden 

valinnan sekä raportointitavan osalta. Jokainen 

periaateosio sisältää määritelmän ja tarkennuksen sekä 

testin, jonka avulla raportoijat voivat arvioida periaatteiden 

käyttöään. Testit ovat itsearviointivälineitä, eivät 

raportin sisällönmäärittelytyökaluja. Niitä voi kuitenkin 

(kohtuullisessa määrin) käyttää viitteenomaisesti periaatteiden 

sovelluspäätöksiä kuvailtaessa. 

Raportointiperiaatteiden tarkoituksena on edistää 

organisaatioiden läpinäkyvyyttä, mikä on myös yhteiskuntavastuuraportoinnin 

yleinen arvo ja päämäärä. 

Raportti on läpinäkyvä, kun siitä löytyy (organisaation 

sidosryhmien kannalta katsottuna) tyhjentävästi tietoa 

kaikista keskeisistä organisaation toiminnan vaikutuksia 

kuvaavista teemoista ja indikaattoreista sekä tiedonkeruuprosessista, 

-käytännöistä ja -oletuksista. Raportointiperiaatteet 

jaetaan kahteen ryhmään: 

• raportoitavien teemojen ja indikaattoreiden 

määrittelyperiaatteet, sekä 

• raportoitavan tiedon laadun ja 

tarkoituksenmukaisen esitystavan 

varmennusperiaatteet. 

Ryhmittely selkiyttää periaatteiden tehtäväkuvaa, mutta 

se ei ole niiden käyttöä tiukasti rajaava. Jokaista periaatetta 

voi hyödyntää monenlaisten raportointipäätösten 

tukena, niin raportin sisällön kuin tiedon laadunkin 

osalta. 

6 

© 2000-2006 GRI


RG 

1.1 Sisällön määrittelyperiaatteet 

Jotta raportti olisi kattava ja ymmärrettävä, on 

määriteltävä millaista tietoa siihen tulee koota. Sisällön 

valinnassa on huomioitava organisaation tarkoitus 

ja kokemukset sekä (kohtuullisessa määrin) sen 

sidosryhmien odotukset ja tarpeet. Kaikki mainitut ovat 

yhtä tärkeitä valintakriteereitä. 

Sisällön määrittelyohjeet (GRI-raportointiviitekehyksen 

mukaisesti) 

• Luo raportointirajat määrittelemällä raportoinnin 

kannalta olennaiset teemat ja indikaattorit 

olennaisuuden, sidosryhmätoiminnan, kestävän 

kehityksen ja raportointiperiaatteiden mukaisesti. 

• Valitessasi teemoja, ota huomioon kaikki GRIohjeistossa 

ja toimialakohtaisissa liitteissä mainitut 

indikaattorit kuin myös muut raportin kannalta 

olennaiset teemat. 

• Arvioi raportointiperiaatetestien avulla, mitkä 

valituista teemoista ja indikaattoreista ovat raportin 

kannalta olennaisia (4) . 

• Laita valitut teemat raportointiperiaatteiden 

avulla tärkeysjärjestykseen ja valitse raportissa 

painotettavat teemat. 

Periaatteet ja ohjeisto 

• Olennaisuuden määrittelyssä käytetyt menetelmät 

tai prosessit 

• ovat organisaatiokohtaisia (jokainen 

organisaatio voi itse määritellä omansa) 

• on toteutettava GRI:n raportointiperiaatteiden 

ohjeiden ja testien mukaisesti 

• tulee kuvailla raportissa. 

Ohjeiston käytössä huomioitavat seikat: 

• Erottele pää- ja lisäindikaattorit. Kaikki GRI-ohjeiston 

indikaattorit on luotu GRI:n monisidosryhmämenetelmän 

avulla. Pääindikaattorit ovat yleisesti 

sovellettavia indikaattoreita, jotka ovat olennaisia 

useimpien organisaatioiden toiminnan osalta. Organisaation 

tulee raportoida näistä, mikäli niitä ei ole 

erikseen määritelty ei-olennaisiksi raportointiperiaatteiden 

perusteella. Myös lisäindikaattorit voidaan 

määritellä olennaisiksi. 

• Toimialakohtaisten liitteiden indikaattorit ovat 

pääindikaattoreita. Käytä niitä samalla tavalla kuin 

GRI-ohjeiston pääindikaattoreita. 

• Kaikkien muiden raportissa mainittujen tietojen 

(kuten yrityskohtaisten indikaattoreiden) tulee olla 

samojen raportointiperiaatteiden mukaisia ja yhtä 

täsmällisiä kuin raportin perussisällön tiedot. 

• Varmista raportoitavan tiedon ja raportin rajauksen 

toimivuus kattavuusperiaatteen avulla. 



Raportin sisällön 

määrittelyperiaatteet 

PANOS 

• Olennaisuus 

• Sidosryhmätoiminta 

• Kestävän kehityksen 

konteksti 

• Kattavuus 

Kuva 3. Raportin sisällönmäärittelyn periaatteet. 

(4) 

Organisaation kuvailutiedot (1–4) koskevat kaikkia 

raportoivia organisaatioita. 

Version 3.0 

7

RG 


Sisällönmäärittelyn raportointiperiaatteet 

Jokaiselle seuraavaksi kuvattavalle raportointiperiaatteelle 

on laadittu määritelmä, määritelmän tarkennus ja 

testi. Testit ovat itsearvioinnin välineitä, eivät raportin 

sisällönmäärittelyn välineitä. Periaatteita tulisi soveltaa 

yhdessä sisällönmäärittelyn ohjeistuksen kanssa. 

OLENNAISUUS 

Määritelmä: Raportin tulee kattaa ne teemat ja 

indikaattorit, jotka kuvaavat organisaation keskeisiä 

taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia tai 

jotka voivat vaikuttaa olennaisella tavalla organisaation 

sidosryhmien tekemiin arviointeihin ja päätöksiin. 

Tarkennus: Organisaatioilla on valittavanaan lukuisia eri 

raportointiteemoja. Olennaisia teemoja ja indikaattoreita 

ovat ne, jotka kuvaavat parhaiten organisaation 

taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia tai 

jotka vaikuttavat sidosryhmien päätöksiin ja jotka näin 

ollen mahdollisesti ansaitsevat paikkansa raportissa. 

Olennaisuuskynnyksen ylittävät teemat ja indikaattorit 

ovat riittävän tärkeitä raportoitaviksi. Kaikki kynnyksen 

ylittäneet olennaiset teemat eivät kuitenkaan ole 

yhtä tärkeitä ja tämän tulee näkyä myös raportin 

painotuksissa. 

Talousraportoinnissa olennaisuus määritellään usein 

organisaation tilinpäätöstietoja tarvitsevien toimijoiden, 

erityisesti sijoittajien näkökulmasta. Olennaisuus on 

keskeinen tekijä myös yhteiskuntavastuuraporteissa, 

mutta niissä olennaisuutta tarkastellaan laajemmasta 

vaikutusten ja sidosryhmien näkökulmasta. Yhteiskuntavastuuraporteissa 

olennaisuuden määrittelyssä otetaan 

huomioon myös ne taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset, 

jotka vaikuttavat kestävän kehityksen 

tavoitteeseen ”varmistaa nykyhetken toimintaedellytykset 

vaarantamatta tulevien sukupolvien toimintaedellytyksiä”. 

(5) Nämä tekijät vaikuttavat usein merkittävällä 

tavalla organisaation talouteen lyhyellä tai pitkällä 

aikavälillä ja ne ovat näin ollen olennaisia myös niiden 

sidosryhmien kannalta, joita kiinnostaa ensisijaisesti 

organisaatioiden taloudellinen tulos. 

Olennaisen tiedon määrittelyssä tulisi käyttää sekä organisaation 

sisäisiä että ulkoisia tekijöitä. Näihin kuuluvat 

organisaation missio ja kilpailustrategia, sidosryhmien 

huolenaiheet, yleiset yhteiskunnalliset tekijät sekä organisaation 

vaikutukset omassa toimintaympäristössään 

(esim. toimitusketjuun ja asiakkaisiin). Olennaisuuden 

määrittelyssä tulee ottaa huomioon myös kansainväliset 

käytännöt ja sopimukset, joita organisaation oletetaan 

noudattavan. 

Sisäiset ja ulkoiset tekijät tulee huomioida arvioitaessa 

tiedon merkittävyyttä keskeisten taloudellisten, sosiaalisten 

ja ympäristövaikutusten tai sidosryhmien päätöksenteon 

kannalta. (6) Vaikutusten merkittävyyttä voidaan 

arvioida lukuisten vakiintuneiden menetelmien avulla. 

Yleisesti ottaen ’merkittäviin vaikutuksiin’ lukeutuvat eri 

alojen asiantuntijoiden jatkuvat huolenaiheet, jotka on 

tunnistettu yleisesti käytettyjen menetelmien, kuten 

vaikutusten arviointi- tai elinkaarimenetelmien avulla. 

Vaikutukset, joiden katsotaan edellyttävän välitöntä 

huomiota tai organisaation erityistä sitoutumista, ovat 

todennäköisesti myös vaikutuksiltaan merkittäviä. 

Raportin toiminnan kuvauksen painopisteet tulee 

määritellä olennaisten teemojen mukaisesti. Muitakin 

olennaisia teemoja voi ottaa huomioon, mutta niille ei 

tule antaa yhtä suurta painoarvoa. Raportissa tulee myös 

kuvata teemojen keskinäisen tärkeysjärjestyksen määrittelyprosessi. 

Raportoitavien teemojen valinnan lisäksi olennaisuusperiaatteet 

vaikuttavat toimintaindikaattoreiden käyttöön. 

Toimintaa kuvaavan tiedon laajuus ja yksityiskohtaisuus 

vaihtelee raporteittain. Toisinaan GRI-ohjeissa määritellään 

yksityiskohtaisuuden taso sen mukaan, mitä eri indikaattoreiden 

osalta 

Olennaisuuden määrittely 

pidetään yleisesti ottaen riittävänä. 

Viime kädessä päätökset tulee tehdä tiedon merkittävyyden 

perusteella, jotta organisaation toiminnan vaikutuksia 

on mahdollista arvioida ja vertailla. 

Sidosryhmien arviointeihin ja päätöksiin kohdistuva vaikutus 

Epäolennaiset asiat 

Olennaiset asiat 

Matala Suhteellinen raportointiprioriteetti Korkea 

Taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten merkittävyys 

Kuva 4. Olennaisuuden määrittely. 

(5) 

World Commission on Environment and Development. Our Common Future. Oxford: Oxford University Press, 1987, s.43. 

(6) 

Lisätietoja: Sidosryhmätoiminta-raportointiperiaatteet. 

8 

© 2000-2006 GRI


RG 

Raportteihin tulee toisinaan sisällyttää myös ulkoisten 

sidosryhmien käyttämää tietoa. Tieto voi erota 

organisaation jokapäiväisessä johtamisessa käytettävästä 

tiedosta, mutta siitä tulee kuitenkin raportoida, sillä 

se vaikuttaa sidosryhmien organisaatiosta tekemiin 

arviointeihin ja päätöksiin. Tieto auttaa kehittämään 

myös organisaation sidosryhmätoimintaa, mikä voi 

vaikuttaa organisaation toimintaan sen sidosryhmien 

esille nostamien teemojen osalta. 

Testi: 

Ulkoiset tekijät 

Onko olennaisten teemojen määrittelyssä huomioitu 

mm. seuraavat ulkoiset tekijät: 

R 

Sidosryhmien esille nostamat 

yhteiskuntavastuuteemat ja indikaattorit. 

Sisäiset tekijät 

Onko olennaisten teemojen määrittelyssä huomioitu 

mm. seuraavat sisäiset tekijät: 

R 

R 

R 

R 

R 

Organisaation arvot, toimintatavat, strategiat, 

johtamisjärjestelmät ja tavoitteet. 

Organisaation menestyksen kannalta 

olennaisten sidosryhmien kuten henkilöstön, 

osakkeenomistajien ja alihankkijoiden tarpeet ja 

odotukset. 

Organisaatioon kohdistuvat keskeiset riskit. 

Organisaation menestyksen kannalta kriittiset 

tekijät. 

Organisaation keskeiset osaamisalueet sekä miten 

ne vaikuttavat tai voivat vaikuttaa kestävään 

kehitykseen. 

R 

R 

R 

Vertaisryhmien ja kilpailijoiden raporteissa 

mainitut toimialan keskeiset teemat ja 

tulevaisuuden haasteet. 

Lait, määräykset sekä kansainväliset ja 

vapaaehtoiset sopimukset, jotka ovat 

organisaation ja sen sidosryhmien kannalta 

strategisesti olennaisia. 

Arvioitavissa olevat kestävään kehitykseen 

vaikuttavat tekijät, riskit ja mahdollisuudet (esim. 

ilmaston lämpeneminen, HIV-AIDS, köyhyys), jotka 

on määritelty tunnettujen asiantuntijoiden tai alan 

asiantuntijaelinten tutkimuksissa. 

Tärkeysjärjestyksen määrittely 

R 

Onko raportissa esiintyvät teemat ja indikaattorit 

asetettu tärkeysjärjestykseen. 

Version 3.0 

9

RG 


SIDOSRYHMÄTOIMINTA 

Määritelmä: Raportoivan organisaation on tunnettava 

sidosryhmänsä ja kerrottava, miten se on ottanut huomioon 

(kohtuullisessa määrin) eri ryhmien odotukset ja 

tarpeet. 

Tarkennus: Sidosryhmiksi määritellään ne toimijat ja 

henkilöt, joihin organisaation toiminnalla, tuotteilla ja/ 

tai palveluilla on todennäköisesti merkittävä vaikutus 

ja/tai jotka todennäköisesti vaikuttavat organisaation 

mahdollisuuksiin toteuttaa strategiaansa ja saavuttaa 

tavoitteensa. Tähän ryhmään kuuluvat myös sellaiset 

toimijat ja henkilöt, jotka voivat esittää organisaatiolle 

lainsäädäntöön tai kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia 

vaatimuksia. 

Sidosryhmät voivat olla organisaation sisäisiä (esim. henkilöstö, 

osakkeenomistajat ja alihankkijat) tai ulkopuolisia 

(esim. eri toimialojen yhteisöt). 

Sidosryhmien odotukset ja tarpeet on otettava huomioon 

päätettäessä mm. raportin laajuudesta, rajauksesta, 

indikaattorien soveltamisesta ja varmennuksesta. Kaikki 

organisaation sidosryhmät eivät kuitenkaan käytä 

raporttia. Haasteellista onkin laatia raportti, joka on toimiva 

sekä sitä todennäköisesti käyttävien että muiden 

sidosryhmien kannalta. 

Esimerkiksi raportin laajuudesta ja rajauksesta päätettäessä 

on otettava huomioon useiden eri sidosryhmien 

odotukset. Kaikki sidosryhmät eivät pysty tuomaan 

näkemyksiään esiin raportissa, vaan ne joutuvat toimimaan 

edustajien välityksellä. On myös sidosryhmiä, jotka 

eivät halua kertoa näkemyksiään raportissa, koska ne 

käyttävät muita viestintäkanavia ja toimintaa. Näidenkin 

sidosryhmien odotukset ja tarpeet tulisi kuitenkin ottaa 

huomioon raportin sisällöstä päätettäessä. Toisaalta 

raportin todennäköinen käyttäjäkunta on otettava muita 

paremmin huomioon sidosryhmien kannalta hyödyllisten 

tietojen yksityiskohtien määrästä tai esitystavasta 

päätettäessä. Raporteissa on dokumentoitava myös näiden 

päätösten valintaprosessi ja lähestymistapa. 

Sidosryhmätoiminta auttaa ymmärtämään eri ryhmien 

odotuksia ja tarpeita. Organisaatiot ovat usein jokapäiväisessä 

toiminnassaan eri tavoin tekemisissä sidosryhmiensä 

kanssa, mistä voi olla hyötyä raportin päätöksenteossa. 

Sidosryhmätoiminta voi olla esimerkiksi osa 

organisaation kansainvälisten käytäntöjen mukaista 

toimintaa sekä tilaisuus viestiä meneillään olevista organisaatio- 

ja liiketoimintahankkeista. Sidosryhmätoiminnan 

nimenomaisena tarkoituksena voi myös olla raportin 

tiedonkeruu. Organisaatio voi saada tietoa sidosryhmien 

odotuksista ja tarpeista myös median tai tutkimusyhteisöjen 

kautta tai tehdessään yhteistyötä esim. vertaisryhmiensä 

kanssa. 

Jotta raportti olisi varmennettavissa, sidosryhmätoiminta 

on dokumentoitava. Kun toiminnan tarkoituksena 

on kerätä tietoa raporttia varten, sen tulee perustua 

systemaattisiin tai yleisesti hyväksyttyihin työtapoihin, 

menetelmiin ja periaatteisiin. Toimintamenetelmät on 

valittava siten, että sidosryhmien tarpeet tulevat oikein 

ymmärretyiksi. Organisaation on kuvailtava raportissa, 

miten se määrittelee sidosryhmänsä, millä tavalla ja 

milloin se on ollut yhteydessä ryhmiin, sekä miten tämä 

on vaikuttanut raportin sisältöön ja organisaation yhteiskuntavastuutoimintaan. 

Tiedoista tulee käydä ilmi missä 

määrin raportin sisältöön ovat vaikuttaneet sidosryhmät 

ja missä määrin taas yleiset käytännöt. Eri sidosryhmillä 

voi olla ristiriitaisia odotuksia tai mielipiteitä suhteessa 

organisaatioon. Organisaation on kerrottava, kuinka se 

on ottanut huomioon eri näkemykset raportointipäätöksissään. 

Epäonnistuminen sidosryhmien tunnistamisessa ja 

sidosryhmätoiminnassa voi heikentää raportin toimivuutta 

ja uskottavuutta sidosryhmien keskuudessa. 

Jatkuva vuorovaikutus sidosryhmien kanssa puolestaan 

lisää sidosryhmien myötämielisyyttä ja raportin hyödyllisyyttä. 

Hyvin laadittu raportti edistää jatkuvaa oppimista 

sekä organisaatiossa että sen ulkopuolella ja kasvattaa 

organisaation mainetta vastuullisena toimijana eri sidosryhmien 

keskuudessa. Raportointi vahvistaa organisaatioiden 

ja sidosryhmien välistä luottamusta. Luottamus 

puolestaan lisää raportin uskottavuutta. 

10 

© 2000-2006 GRI


RG 

Testi: 

KESTÄVÄN KEHITYKSEN VIITEKEHYS 

R 

R 

R 

R 

Organisaatio pystyy kuvailemaan sidosryhmät, 

joiden kannalta sen raportointi on olennaista. 

Raportissa kerrotaan organisaation jokapäiväisen, 

oman toimialan juridisen ja institutionaalisen 

viitekehyksen mukaan toteutetun 

sidosryhmätoiminnan tuloksista. 

Raportissa kerrotaan raportin tiedonkeruuta 

varten luoduista sidosryhmäyhteyksistä. 

Sidosryhmätoiminnan kuvaus vastaa 

laajuudeltaan raportin laajuutta ja rajauksia. 

Määritelmä: Raportissa tulee kuvata organisaation toimintaa 

suhteessa kestävän kehityksen viitekehykseen. 

Tarkennus: Organisaation toimintaa koskeva tieto on 

asetettava oikeaan viitekehykseen. Yhteiskuntavastuuraportoinnin 

perimmäinen kysymys kuuluu, miten organisaatio 

vaikuttaa tai pyrkii tulevaisuudessa vaikuttamaan 

– myönteisesti tai kielteisesti – taloudellisiin, sosiaalisiin 

ja ympäristöolosuhteisiin paikallisesti, alueellisesti ja 

maailmanlaajuisesti. Mikäli organisaatio raportoi vain 

yksittäisistä toiminnoistaan (tai toimintatehokkuudestaan), 

se ei vastaa esitettyyn kysymykseen. Siksi 

raportissa on kerrottava organisaation toiminnasta suhteessa 

laajempaan kestävän kehityksen viitekehykseen. 

Raportissa on kuvailtava, miten hyvin organisaatio on 

noudattanut sosiaalisiin ja ympäristöresursseihin liittyviä 

toimialakohtaisia, paikallisia, alueellisia ja maailmanlaajuisia 

rajoituksia ja vaatimuksia. Näin ollen esimerkiksi 

ympäristötehokkuudessa tapahtuneiden muutosten 

lisäksi on raportoitava organisaation absoluuttiset päästöt 

suhteessa sen oman toiminta-alueen ekosysteemin 

kestokykyyn. 

Kestävän kehityksen periaate tulee yleensä parhaiten 

esiin luonnonvarojen käyttöä ja tuotannon päästöjä 

koskevissa kansainvälisissä rajoituksissa. Se voi kuitenkin 

olla olennainen myös sosiaalisten ja taloudellisten 

tavoitteiden, kuten kansallisten ja kansainvälisten 

sosioekonomisten ja yhteiskuntavastuutavoitteiden 

kannalta. Organisaatio voi esimerkiksi kertoa työntekijöidensä 

palkkojen ja sosiaalietuuksien tasosta suhteessa 

kansallisiin minimi- ja mediaanitulotasoihin sekä suhteessa 

sosiaalisen turvaverkon kykyyn turvata köyhien 

ja köyhyysrajan tuntumassa elävien toimeentulo. Eri 

toimipaikoissa ja -aloilla toimivien ja eri kokoisten organisaatioiden 

on päätettävä, millä tavalla ne suhteuttavat 

toimintansa vaikutukset laajempaan kestävän kehityksen 

viitekehykseen. Tällöin on kuvailtava erikseen maailmanlaajuisesti 

vaikuttavat tekijät (kuten ilmastonmuutos) 

sekä alueellisesti ja paikallisesti vaikuttavat tekijät (kuten 

paikallisyhteisöjen kehittyminen). Lisäksi on syytä eritellä 

vaikutukset organisaation eri toimintojen ja toimipaikkojen 

osalta. 

Organisaation yhteiskuntavastuutoiminta- ja liiketoimintastrategia 

määrittävät rajat, joiden puitteissa organisaation 

toimintaa tarkastellaan. Organisaation kokonaisstrategian 

ja yhteiskuntavastuutoiminnan suhde 

sekä raportin toimintakonteksti on tuotava raportissa 

selkeästi esille. 

Version 3.0 

11

RG 


Testi: 

KATTAVUUS 

R 

R 

R 

R 

Raportissa kerrotaan organisaation näkemys 

kestävästä kehityksestä ja raportoidaan 

valittujen teemojen yhteiskuntavastuullisuuden 

kehittymisestä objektiivisten, käytettävissä olevien 

ja mittaavien tietojen avulla. 

Raportissa kerrotaan organisaation toiminnasta 

suhteessa kestävän kehityksen yleisiin olosuhteisiin 

ja tavoitteisiin, jotka on määritelty 

toimialakohtaisissa, paikallisissa, alueellisissa ja/tai 

maailmanlaajuisissa julkaisuissa. 

Raportissa kuvataan organisaation toiminnan 

vaikutusten maantieteellistä laajuutta 

(tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa). 

Raportissa kuvataan, miten kestävän kehityksen 

teemat vaikuttavat organisaation pitkän aikavälin 

strategiaan, riskeihin ja mahdollisuuksiin, mukaan 

luettuna toimitusketjuihin liittyvät teemat. 

Määritelmä: Raportin teemat, indikaattorit ja rajaus 

määritellään siten, että ne kattavat organisaation keskeiset 

taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. 

Sidosryhmien on niiden perusteella pystyttävä arvioimaan 

raportoivan organisaation toimintaa kyseessä olevan 

raportointijakson osalta. 

Tarkennus: Kattavuusperiaate käsittää pääasiassa 

laajuuden, rajauksen ja ajan ulottuvuudet. Kattavuusperiaatetta 

voi soveltaa myös tiedonkeruukäytäntöihin 

(esimerkiksi varmistetaan, että koottu aineisto sisältää 

tiedot kaikista raportin piiriin kuuluvista toimipaikoista) 

sekä tiedon tarkoituksenmukaisuuden ja ymmärrettävyyden 

määrittelyyn. Nämä raportin laatua määrittelevät 

teemat käsitellään myöhemmin kohdissa ’Tasapaino’ ja 

’Täsmällisyys’. 

”Laajuus” viittaa raportissa käsiteltyjen yhteiskuntavastuuteemojen 

laajuuteen. Raportoitujen teemojen ja 

indikaattoreiden tulee kattaa organisaation keskeiset 

taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Myös 

sidosryhmien tulee pystyä arvioimaan organisaation 

toimintaa niiden perusteella. Varmistaakseen tiedon 

riittävyyden, organisaation tulee arvioida sidosryhmätoimintansa 

tulosten lisäksi yleisiä yhteiskunnallisia 

odotuksia, jotka eivät ehkä ole nousseet suoraan esiin 

sidosryhmätoiminnan aikana. 

”Rajaus” viittaa toimijoihin, joiden toimintaa raportissa 

kuvaillaan (esimerkiksi tytäryhtiöt, yhteisyritykset, aliurakoitsijat 

jne.). Rajauksen määrittelyssä on huomioitava 

toimijat, jotka ovat organisaation määräysvallassa (= 

organisaatiorajaus; kyseiset toimijat ovat usein mukana 

myös tilinpäätöksissä), sekä toimijat, joihin se voi vaikuttaa 

(= toimintarajaus). Organisaation tulee arvioida vaikutusmahdollisuuksiaan 

sekä suhteessa toimitusketjun 

toimijoihin (esim. alihankkijat) että jakeluketjun toimijoihin 

(esim. tuotteiden ja palveluiden käyttäjät). Rajaus 

voi vaihdella raportoitavan tiedon näkökulman tai tyypin 

mukaan. 

”Aika” viittaa valitun tiedon kattavuuteen raportissa 

määritellyllä aikajaksolla. Toimintaa, tapahtumia ja vaikutuksia 

tulee kuvailla ko. raportointijakson osalta. Myös 

sellaisesta toiminnasta on raportoitava, jonka vaikutukset 

ovat vähäisiä lyhyellä aikavälillä, mutta jonka kumulatiiviset 

vaikutukset voivat olla merkittäviä, kohtuullisessa 

määrin ennakoitavissa ja mahdollisesti pitkällä aikavälillä 

väistämättömiä tai peruuttamattomia (esimerkiksi 

ympäristöön kertyvät hajoamattomat jätteet). Niin 

myönteisistä kuin kielteisistä tulevaisuuden vaikutuksista 

raportoitaessa käytetyn tiedon tulee perustua hyvin 

12 

© 2000-2006 GRI


RG 

perusteltuihin arvioihin, jotka on suhteutettu vaikutusten 

todennäköiseen kokoon, luonteeseen ja laajuuteen. 

Vaikka näin tehdyt arviot ovatkin epävarmoja, ne voivat 

olla hyödyllistä tietoa päätöksenteon kannalta, edellyttäen, 

että arvioiden perusteet ja vajaavaisuus tuodaan 

selkeästi esiin. Vaikka vaikutukset näkyisivätkin vasta 

tulevaisuudessa, niiden kuvailu ja todennäköisyyden 

arviointi auttaa muodostamaan kattavan ja tasapuolisen 

kokonaiskuvan organisaation taloudellisista, sosiaalisista 

ja ympäristövaikutuksista. 

1.2 Laadun määrittelyperiaatteet 

Tässä osiossa esitellään periaatteet, jotka ohjaavat 

raportoitavan tiedon laatuun ja esittämistapaan vaikuttavia 

valintoja. Raportin sisällön määrittelyyn liittyvät 

päätökset tulee tehdä näiden periaatteiden mukaisesti 

ja ne luovat perustan raportin läpinäkyvyydelle. Kun 

raportoidut tiedot täyttävät määritellyt laatukriteerit, 

sidosryhmät voivat arvioida organisaation toimintaa ja 

tehdä perusteltuja päätöksiä. 

Laadunmäärittelyn raportointiperiaatteet 

Testi: 

R 

R 

R 

Raportissa on huomioitu organisaation toimitusja 

jakeluketjut ja siitä löytyvät kaikki keskeiset 

olennaisuuden, kestävän kehityksen viitekehyksen 

ja sidosryhmätoiminnan periaatteiden mukaiset 

tiedot tärkeysjärjestyksessä. 

Jollei toisin ilmoiteta, raportissa ovat mukana 

kaikki toimijat, jotka ovat raportoivan 

organisaation määräysvallassa tai joihin se voi 

vaikuttaa merkittävällä tavalla. 

Raportti käsittää kaikki organisaation keskeiset 

toiminnot ja tapahtumat ko. raportointijaksolla. 

Siinä arvioidaan organisaation aikaisemman 

toiminnan tulevia vaikutuksia, mikäli ne ovat 

ennakoitavissa ja voivat olla luonteeltaan 

väistämättömiä ja peruuttamattomia. 

TASAPUOLISUUS 

Määritelmä: Raportin tulee kuvata sekä organisaation 

toiminnan myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia, jotta 

organisaation toimintaa voidaan arvioida. 

Tarkennus: Raportin tulee antaa tasapuolinen kuva 

organisaation toiminnasta. Raportissa tulee välttää 

seulontaa, karsimista ja esitystyylejä, jotka voivat johtaa 

vääriin johtopäätöksiin tai arviointeihin. Raportissa on 

kuvattava sekä toiminnan myönteiset että kielteiset 

vaikutukset ja siinä on käsiteltävä tasapuolisesti kaikkia 

teemoja, jotka voivat vaikuttaa sidosryhmien arviointeihin 

organisaatiosta. Raportissa tulee erottaa selvästi 

toisistaan tosiasioihin perustuva tieto ja raportoivan 

organisaation omat tulkinnat. 

Testi: 

R 

Raportista ei puutu sidosryhmien arviointeihin 

ja päätöksiin vaikuttavia olennaisia tietoja 

tai organisaation taloudellisia, sosiaalisia ja 

ympäristövaikutuksia kuvaavia tietoja. 

R 

R 

Raportissa käsitellään sekä toiminnan myönteisiä 

että kielteisiä tuloksia ja teemoja. 

Tiedot on esitetty sellaisessa muodossa, että 

niiden perusteella voidaan arvioida organisaation 

myönteiset ja kielteiset kehitystrendit vuositasolla. 

R 

Eri teemojen painotus on verrannollinen niiden 

olennaisuuteen. 

Version 3.0 

13

RG 


VERTAILUKELPOISUUS 

Määritelmä: Teemat ja tiedot tulee valita, kerätä ja 

raportoida johdonmukaisesti. Raportoidut tiedot tulee 

esittää siten, että sidosryhmät pystyvät analysoimaan 

organisaation toimintaa tietyllä aikavälillä ja verrata 

raportoivaa organisaatiota muihin organisaatioihin. 

esittää sekä lukuarvoja (esimerkiksi absoluuttisia arvoja, 

kuten jätteen määrä tonneina) että suhdelukuja (esimerkiksi 

normalisoituja tuloksia, kuten jätteen määrä tuotantoyksikköä 

kohden). 

Tarkennus: Toiminnan arviointi edellyttää vertailukelpoisuutta. 

Sidosryhmien tulee voida verrata organisaation 

taloudellista, sosiaalista ja ympäristötoimintaa 

sen aikaisempaan toimintaan, tavoitteisiin ja - mahdollisuuksien 

mukaan - myös muiden organisaatioiden 

toimintaan. Johdonmukainen raportointi mahdollistaa 

organisaation sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien toimintavertailut 

ja -arviot, joita tarvitaan luokitteluja, investointipäätöksiä, 

suosituksia ja muita toimenpiteitä varten. 

Organisaatioiden vertailussa on otettava huomioon 

niiden erot koon, maantieteellisten vaikutusten ja muiden 

toimintaan vaikuttavien tekijöiden osalta. Raportin 

tekijöiden tulee tarvittaessa tarjota viitekehys esitetylle 

tiedolle, jotta raportin lukijat ymmärtävät, mitkä tekijät 

vaikuttavat organisaatioiden välisiin eroihin. 

Johdonmukaisuus tiedon tuotantomenetelmissä ja 

raportin ulkoasussa sekä tiedon määrittelymenetelmien 

ja oletusten selittäminen lisäävät raporttien vertailukelpoisuutta. 

Koska eri teemojen olennaisuus organisaation 

ja sen sidosryhmien kannalta muuttuu ajan kuluessa, 

myös raportin sisältöä on muokattava. Olennaisuuden 

periaatteesta huolimatta organisaation on pyrittävä 

raportointijaksojen väliseen johdonmukaisuuteen. Jotta 

analyyttinen vertailu olisi mahdollista, raportissa tulee 

Raportin laadunvarmistusperiaatteet 

Kun raportin rajaus, laajuus, raportointijaksojen pituus 

tai sisältö muuttuvat (mukaan luettuina esitystyyli, määrittelyt 

ja indikaattorien käyttö), raportoivan organisaation 

tulee mahdollisuuksien mukaan esittää myös uudet 

tiedot siten, että ne ovat vertailukelpoisia aikaisemmin 

raportoitujen tietojen kanssa (tai päinvastoin). Näin varmistetaan, 

että uudet tiedot ja vertailutiedot ovat sekä 

luotettavia että tarkoituksenmukaisia edellisiin jaksoihin 

verrattuna. Mikäli historiatietoja ei ole, raportissa tulee 

perustella käytetty esitystapa ja sen vaikutus tietojen 

tulkintaan. 

Testi: 

R 

R 

R 

Raporttia ja sen sisältämää tietoa voidaan vertailla 

vuositasolla. 

Organisaation toimintaa voidaan vertailla muihin 

organisaatioihin. 

Merkittävät muutokset raportin rajauksessa, 

laajuudessa, raportointijaksojen pituudessa tai 

käsitellyssä tiedossa on tuotu esiin ja selitetty. 



Raportin laadunvarmistuksen 

periaatteet 

PANOS 

• Tasapuolisuus 

• Selkeys 

• Täsmällisyys 

• Oikea-aikaisuus 

• Vertailukelpoisuus 

• Luotettavuus 

Kuva 5. Raportin laadunvarmistusperiaatteet. 

14 

© 2000-2006 GRI


RG 

R 

R 

Raportissa hyödynnetään yleisesti hyväksyttyjä 

ohjeita raportin laadinnasta, mittauksesta ja 

esittämistavasta, mukaan lukien GRI:n tekniset 

indikaattoriohjeet. 

Raportissa käytetään tarvittaessa GRI:n 

toimialakohtaisia liitteitä. 

TÄSMÄLLISYYS 

Määritelmä: Raportoidun tiedon tulee olla riittävän 

täsmällistä ja yksityiskohtaista, jotta sidosryhmät voivat 

arvioida raportoivan organisaation toimintaa. 

Tarkennus: Taloudellista, sosiaalista ja ympäristötoimintaa 

sekä indikaattoreita voidaan kuvailla niin laadullisesti 

kuin määrällisestikin. Täsmällisyyden vaatimus vaihtelee 

tiedon luonteen ja käyttäjien mukaan. Esimerkiksi laadullisen 

tiedon täsmällisyys määräytyy selkeyden, yksityiskohtaisuuden 

ja tasapuolisuuden mukaan. Numeerisen 

tiedon täsmällisyys taas voi riippua menetelmistä, 

joita on käytetty tiedon keräämiseen, kokoamiseen ja 

analysointiin. Tarvittava täsmällisyys riippuu osittain siitä, 

mihin tietoa tarvitaan. Joissain päätöksissä tarvitaan täsmällisempää 

tietoa kuin toisissa. 

Testi: 

R 

R 

R 

R 

R 

Raportissa ilmoitetaan mittaamalla kerätyt tiedot. 

Mittaustekniikat ja laskentaperusteet on kuvailtu 

riittävän tarkasti ja ne voidaan toistaa samanlaisin 

tuloksin. 

Numeerisen tiedon virhemarginaali on niin pieni, 

ettei se vaikuta merkittävästi sidosryhmien kykyyn 

tehdä perusteltuja johtopäätöksiä organisaation 

toiminnasta. 

Raportissa kerrotaan, mitkä tiedot perustuvat 

arviointiin. Lisäksi siinä kerrotaan arvioiden 

taustalla olevat oletukset ja menetelmät tai mistä 

näistä voi saada lisätietoa. 

Raportin laadulliset tiedot perustuvat muuhun 

raportoituun tietoon ja käytettävissä olevaan 

aineistoon. 

Version 3.0 

15

RG 


OIKEA-AIKAISUUS 

Määritelmä: Raportit tehdään säännöllisen aikataulun 

mukaisesti ja ne ovat ajoissa sidosryhmien käytettävissä. 

Tarkennus: Tiedon hyödyllisyys riippuu pitkälti siitä, 

onko se julkaistu oikeaan aikaan sidosryhmien päätöksentekoa 

ajatellen. Oikea-aikaisuus viittaa sekä 

raportoinnin säännöllisyyteen että raportissa kuvattujen 

tietojen ajankohtaisuuteen. 

Vaikka jatkuva tiedon tuottaminen onkin tarpeen tietyissä 

tilanteissa, raportoivien organisaatioiden tulisi 

sitoutua tiedottamaan säännöllisesti tiettynä ajankohtana 

taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristötoiminnastaan. 

Yhdenmukainen raportointiväli ja -jakso lisää 

tietojen vertailtukelpoisuutta ja raportin käytettävyyttä. 

Lisäksi sidosryhmien kannalta voi olla hyödyllistä, että 

yhteiskuntavastuuraporteissa ja tilinpäätöksissä käytetään 

samaa raportointijaksoa. Organisaation tulee 

varmistaa, että esitettävät tiedot ovat sekä ajankohtaisia 

että luotettavia. 

SELKEYS 

Määritelmä: Tiedot tulee esittää helposti ymmärrettävässä 

muodossa. 

Tarkennus: Tiedot tulee esittää sidosryhmien kannalta 

ymmärrettävästi ja helppokäyttöisessä muodossa (joko 

painettuna tai muita viestintäkanavia käyttäen). Sidosryhmien 

on löydettävä tarvitsemansa tieto helposti. 

Tiedot on esitettävä organisaation ja sen perusrakenteen 

tuntevien sidosryhmien kannalta ymmärrettävällä 

tavalla. Luettavuutta ja ymmärrettävyyttä voidaan 

parantaa kaavojen ja taulukoiden avulla. Myös tietojen 

ryhmittely voi vaikuttaa raportin selkeyteen, mikäli 

raportti sisältää merkittävästi enemmän tai vähemmän 

yksityiskohtia kuin mitä sidosryhmät odottavat. 

Testi: 

R 

Raportissa esitetään sidosryhmien tarvitsemat 

tiedot, mutta siinä ei ole liikaa tai tarpeettomia 

yksityiskohtia. 

Testi: 

R 

Raportissa esitettävät tiedot ovat suhteellisen 

tuoreita raportin julkaisuhetkellä. 

R 

Sidosryhmät löytävät haluamansa tiedon helposti 

käyttämällä sisällysluetteloa, sivukarttoja, linkkejä 

ja muita tiedonhakuvälineitä. 

R 

Avainluvut kerätään ja julkaistaan 

yhteiskuntavastuuraportoinnin aikataulun 

mukaisesti. 

R 

Raportissa ei käytetä teknisiä ilmaisuja, 

lyhenteitä, ammattikieltä tai muuta sidosryhmille 

todennäköisesti tuntematonta terminologiaa. 

Raportista löytyvät tarvittavat teemakohtaiset 

selitykset tai sanasto. 

R 

Raporteissa (myös verkkojulkaisuissa) kerrotaan 

selkeästi, mitä ajanjaksoa ne kuvaavat, milloin ne 

päivitetään ja milloin ne on viimeksi päivitetty. 

R 

Raportti on kaikkien sidosryhmien ulottuvilla, 

mukaan luettuina ne, joilla on erityistarpeita 

esimerkiksi raportin käytettävyyden, kielen tai 

teknologian osalta. 

16 

© 2000-2006 GRI


RG 

LUOTETTAVUUS 

Määritelmä: Raportissa olevat tiedot tulee kerätä, 

kirjata, koota, analysoida ja julkaista tavalla, joka mahdollistaa 

tiedon todentamisen ja takaa tiedon laadun ja 

olennaisuuden. 

Tarkennus: Sidosryhmien tulee voida luottaa siihen, että 

raportin sisältö voidaan todentaa tiedon täsmällisyyden 

osalta ja että tiedot on kerätty raportointiperiaatteiden 

mukaisesti. Raportissa esitettyjen tietojen on läpäistävä 

sisäiset tarkastukset tai niiden tulee perustua dokumentteihin, 

jotka ovat muidenkin kuin raportin laatijoiden tarkistettavissa. 

Tietoja, joiden paikkansapitävyydestä ei ole 

näyttöä, ei raportoida, elleivät ne ole raportin kannalta 

olennaista tietoa. Tällöin raportissa on kerrottava selkeästi 

tietoihin liittyvistä epävarmuustekijöistä. Raportin 

laatimiseen liittyvät päätökset tulee dokumentoida siten, 

että päätöksiä on mahdollista arvioida (kuten raportin 

sisällönmäärittely, rajaus ja sidosryhmätoiminta). 

Raportoivan organisaation on suunniteltava tietojärjestelmänsä 

siten, että niitä voidaan tutkia ulkopuolisen 

varmennuksen yhteydessä. 

Testi: 

R 

R 

Ulkopuolisen varmennuksen laajuus on määritelty. 

Raportissa kerrotaan esitettyjen tietojen 

alkuperäiset lähteet. 

1.3 Rajauksen määrittelyperiaatteet (7) 

Raportin sisällönmäärittelyn lisäksi organisaation on 

määriteltävä, minkä muiden toimijoiden (esim. tytäryhtiöt 

ja yhteisyritykset) toimintaa raportti kuvaa. Raportointirajojen 

puitteisiin kuuluvat toimijat, jotka ovat 

raportoivan organisaation määräysvallassa tai joiden 

toimintaan se voi vaikuttaa merkittävällä tavalla toimitus- 

ja jakeluketjujensa kautta. 

Rajauksessa tulee soveltaa seuraavia määrittelyjä (8) : 

• Määräysvalta: raportoiva organisaatio voi vaikuttaa 

toisen toimijan taloudelliseen ja operatiiviseen 

toimintaan itseään hyödyttävällä tavalla. 

• Merkittävä vaikutus: raportoiva organisaatio 

voi vaikuttaa toisen toimijan taloudellista ja 

operatiivista toimintaa koskeviin päätöksiin, mutta 

sillä ei ole määräysvaltaa niiden osalta. 

Raportin rajausohje määrittää sekä raporttikokonaisuuden 

rajat että yksittäisten indikaattoreiden rajat. 

Kaikkien raportointirajojen puitteisiin kuuluvien toimijoiden 

toiminnasta ei tarvitse raportoida samalla tavalla. 

Raportointitapa riippuu raportoivan organisaation määräysvallasta 

tai vaikutuksesta sekä siitä, onko kyseessä 

operatiivinen toiminta, johtaminen vai kertova/kuvaileva 

tieto. 

R 

R 

Organisaatio voi esittää luotettavat todisteet 

raportin oletusten ja laskutoimitusten tueksi. 

Tietojen tarkkuus on vahvistettavissa alkuperäisistä 

lähteistä hyväksyttävillä virhemarginaaleilla. 

Raportoivan organisaation tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuudet 

vaihtelevat eri toimijoiden liiketoimintasuhteen 

mukaan ja ne vaikuttavat näin ollen myös 

rajaukseen. Esimerkiksi operatiiviset tiedot, kuten päästötiedot, 

voidaan koota organisaation määräysvallassa 

olevien toimijoiden osalta, mutta vastaavia tietoja ei 

välttämättä ole mahdollista saada yhteisyrityksiltä tai 

alihankkijoilta. Raportin rajausohjeet asettavat vähimmäisvaatimukset 

sille, mitkä sidos- ja kohderyhmät on 

otettava huomioon indikaattoreista ja johtamiskäytännöistä 

raportoitaessa. Organisaatio voi kuitenkin tarvittaessa 

laajentaa indikaattoreiden rajausmääritelmää eri 

sidos- ja kohderyhmien osalta. 

(7) 

GRI-ohjeiston tulevissa päivityksissä tullaan huomioimaan rajausohjeiston käytöstä saadut kokemukset. 

(8) 

Ks. lisätietoja: ”Rajauksen määrittelyohjeisto”. 

Version 3.0 

17

RG 


Päätös tietyn toimijan sisällyttämisestä raporttiin riippuu 

sen toiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten laajuudesta. 

Jos vaikutukset ovat merkittäviä, toimintaan 

liittyy usein myös suuremmat riskit ja mahdollisuudet 

sekä raportoivan organisaation että sen sidosryhmien 

kannalta. Näin ollen organisaation katsotaan todennäköisesti 

olevan vastuussa näistä toimijoista. 

Rajauksen määrittelyohjeisto 

• Yhteiskuntavastuuraportin tulee kattaa 

kaikki toimijat, joilla on merkittäviä kestävään 

kehitykseen liittyviä vaikutuksia (todellisia ja 

todennäköisiä), jotka ovat raportoivan organisaation 

määräysvallassa ja joiden talouteen, operatiiviseen 

toimintaan ja käytäntöihin organisaatio voi 

vaikuttaa merkittävällä tavalla. 

• Näitä toimijoita on kuvailtava joko 

operatiivisen toiminnan indikaattoreiden, 

johtamisindikaattoreiden tai kertomusten kautta. 

• Raportoivan organisaation tulee sisällyttää 

raporttiinsa ainakin seuraavat tiedot: 

Päätökset rajojen asettamisesta 

• operatiivisen toiminnan indikaattorit niiden 

toimijoiden osalta, jotka kuuluvat raportoivan 

organisaation määräysvaltaan, sekä 

• johtamiskäytännöt, niiden toimijoiden osalta, 

joihin organisaatio voi vaikuttaa merkittävällä 

tavalla. 

Ei 

Onko organisaatiolla 

määräysvaltaa? 

Ei 


merkittävää vaikutusvaltaa? 

Kyllä 

Ei 


vaikutusvaltaa? 

Kyllä 

Onko tällä merkittäviä 

vaikutuksia? 

Ei 

Jätetään pois 

Kyllä 


vaikutuksia? 

Ei 

Kyllä 

Ei tarpeellista 

raportoida 

Ei 


vaikutuksia? 

Kyllä 


raportoida 


raportoida 

Kyllä 

Toimintaa 

koskevat tiedot 

Johtamista koskevat tiedot 

Eri teemojenhaasteiden kertova kuvailu 

Kuva 6. Rajauksen päätösprosessi. 

18 

© 2000-2006 GRI


RG 

• Kertovan kuvauksen rajaukseen tulee 

sisällyttää toimijat, jotka eivät ole organisaation 

määräysvallassa tai joihin se ei voi merkittävällä 

tavalla vaikuttaa, mutta joihin liittyy organisaation 

kannalta keskeisiä haasteita näiden toiminnan 

merkittävien vaikutusten johdosta. 

• Raporttiin tulee sisällyttää rajauksen puitteisiin 

kuuluvat toimijat. Raportoiva organisaatio voi 

käytännön syistä jättää keräämättä tietoja tietystä 

rajauksen puitteisiin kuuluvista toimijoista tai 

toimijaryhmistä, mutta tämä ei saa vaikuttaa 

esitettyjen tietojen tai indikaattoreiden 

lopputulokseen. 

GRI-ohjeiston mukainen perussisältö 

Osa 2: Perussisältö 

Tässä osassa määritellään yhteiskuntavastuuraportin 

perussisältö, jonka määrittelyssä tulee huomioida myös 

ohjeiston ensimmäisen osion sisällönmäärittelyohjeisto. 

Perussisältö jakautuu kolmeen ryhmään: 

• Strategia ja taustakuvaus: organisaation yleinen 

viitekehys (strategia, taustakuvaus ja hallintotapa). 

• Johtamiskäytännöt: miten organisaatio hallinnoi 

toimintansa eri osa-alueita. 

• Toimintaindikaattorit: Vertailukelpoista tietoa 



Raportoivien organisaatioiden toivotaan käyttävän 

edellä mainittua ryhmittelyä raporteissaan, 

Raportointivaihtoehdot muitakin muotoja voi kuitenkin käyttää. 


Konteksti 

• Strategia ja 

analyysi 

• Raportin 

muuttujat 

• Hallintotapa, 

sitoumukset ja 

yhteistyö 

• Johtamiskäytännöt 

Taustakuvaus 

Johtamistapa 


Tulokset 

• Talous 

• Ympäristö 

• Henkilöstökäytännöt 

ja työolot 

• Ihmisoikeudet 

• Yhteiskunta 

• Tuotevastuu 

TUOTOS 

TUOTOS 

TUOTOS 


Kuva 7. GRI-ohjeiston mukainen perussisältö. 

Version 3.0 

19

RG 


Organisaation kuvaus 

1. Strategia ja analyysi 

Tämän osion tarkoituksena on tarjota strateginen kuvaus 

organisaation suhteesta kestävään kehitykseen ja luoda 

näin perusta ohjeiston muiden osioiden mukaiselle 

yksityiskohtaisemmalle raportoinnille. Osiossa voi olla 

samoja tietoja kuin raportin muissa osissa, mutta sen 

ensisijaisena tarkoituksena on kuvata organisaation 

strategisia teemoja, ei toimia raportin yhteenvetona. 

Strategia ja analyysi -osiossa on oltava seuraavat kohdan 

1.1 lausunto ja kohdan 1.2. kuvaus. 

1.1 Ylimmän johdon edustajan (esim. toimitusjohtaja, 

puheenjohtaja tms.) lausunto kestävän kehityksen 

merkityksestä organisaation ja sen strategian 

kannalta. 

Lausunnossa esitellään organisaation yleinen visio 

ja strategia lyhyellä, keskipitkällä (esim. 3-5 vuotta) 

ja pitkällä aikavälillä ottaen huomioon erityisesti 

sen tärkeimmät taloudellisten, sosiaalisten 

ja ympäristöhaasteiden johtamiskäytännöt. 

Lausuntoon tulee sisältyä: 

• Tärkeimmät strategiset painopisteet ja teemat 

lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, mukaan 

luettuina kansainvälisesti hyväksyttyjen 

käytäntöjen noudattaminen ja niiden vaikutus 

organisaation pitkän aikavälin strategiaan ja 

menestykseen. 

• Yleiset yhteiskunnalliset trendit (esim. 

makrotaloudelliset ja poliittiset trendit), 

jotka vaikuttavat organisaatioon ja sen 

yhteiskuntavastuutoimintaan. 

• Raportointijakson keskeiset tapahtumat, 

saavutukset ja epäonnistumiset. 

• Arvio toiminnan tuloksista suhteessa 

tavoitteisiin. 

• Arvio organisaation suurimmista haasteista 

ja tavoitteista tulevan vuoden aikana sekä 

tulevalla 3-5 vuoden ajanjaksolla. 

• Muut organisaation strategiaan liittyvät 

teemat. 

1.2 Organisaation keskeisten vaikutusten, riskien ja 

mahdollisuuksien kuvaus. 

Raportissa tulee olla kaksi tiivistä organisaation 

keskeisiä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia 

kuvaavaa osiota. 

Ensimmäisessä osiossa kuvataan organisaation 

keskeiset vaikutukset kestävään kehitykseen 

ja sidosryhmiin, mukaan luettuina vaikutukset 

lainsäädäntöön ja kansainvälisiin käytäntöihin 

perustuviin oikeuksiin. Tässä tulee huomioida 

organisaation eri sidosryhmien odotukset ja 

tarpeet (kohtuullisessa määrin). Kuvaukseen tulee 

sisältyä: 

• Organisaation keskeiset vaikutukset kestävään 

kehitykseen sekä siihen liittyvät haasteet ja 

mahdollisuudet: vaikutukset sidosryhmien 

lakisääteisiin oikeuksiin sekä kansainvälisiin 

käytäntöihin ja normeihin perustuviin 

odotuksiin. 

• Haasteiden ja mahdollisuuksien 

tärkeysjärjestys. 

• Arvio raportointijaksolla tapahtuneesta 

kehityksestä mainittujen teemojen osalta sekä 

siitä, miksi tulokset ovat ylittäneet tai alittaneet 

odotukset. 

• Keskeiset toimintaprosessit, joiden kautta 

organisaatio pyrkii vaikuttamaan toimintaansa 

ja/tai ottamaan huomioon keskeiset 

muutostekijät. 

Toisessa osiossa tulee keskittyä organisaatioon 

kohdistuviin kestävän kehityksen trendien, riskien 

ja mahdollisuuksien taloudellisiin vaikutuksiin 

ja menestysmahdollisuuksiin pitkällä aikavälillä. 

Siinä tulee olla erityisesti organisaation nykyisten 

ja potentiaalisten taloudellisten sidosryhmien 

kannalta olennaista tietoa. Toiseen osioon tulee 

sisältyä seuraavat kuvaukset: 

• Organisaatioon kohdistuvat kestävän 

kehityksen trendien keskeiset riskit ja 

mahdollisuudet. 

• Kestävän kehityksen keskeisten teemojen 

tärkeysjärjestys sen mukaan, mitä riskejä ja 

mahdollisuuksia niihin liittyy organisaation 

pitkän aikavälin strategian, kilpailuaseman 

sekä laadullisten ja (jos mahdollista) 

mitattavien taloudellisten arvotekijöiden 

osalta. 

20 

© 2000-2006 GRI


RG 

• Taulukkomuotoiset yhteenvedot: 

• Raportointijakson tavoitteet, tulokset 

suhteessa tavoitteisiin ja raportointijaksolla 

opitut asiat. 

• Seuraavan raportointijakson keskeiset 

riskit ja mahdollisuudet liittyen keskipitkän 

aikavälin tavoitteisiin (esim. 3–5 vuotta). 

• Mainittujen riskien ja mahdollisuuksien 

hallintatapojen sekä muiden mahdollisten 

riskien ja mahdollisuuksien lyhyt kuvaus. 

2. Organisaation taustakuvaus 

2.1 Organisaation nimi. 

2.2 Tärkeimmät tavaramerkit/brandit, tuotteet ja/tai 

palvelut. 

Raportissa tulee kuvata, mikä organisaation 

tuotantorooli on mainittujen tuotteiden ja 

palveluiden osalta ja missä määrin toiminta on 

ulkoistettu. 

2.3 Organisaation operatiivinen rakenne, kuten 

tärkeimmät liiketoimintayksiköt, operatiiviset 

yhtiöt, tytäryhtiöt ja yhteisyritykset. 

2.4 Organisaation pääkonttorin sijainti. 

2.5 Niiden maiden lukumäärä ja nimet, joissa 

organisaatio toimii tai jotka ovat merkittäviä 

raportissa kuvattujen teemojen osalta. 

2.6 Omistusrakenne ja yhtiömuoto. 

2.7 Markkina-alueet (mukaan luettuna 

maantieteellinen jaottelu, toimialat sekä asiakas-/ 

edunsaajaryhmät). 

2.8 Raportoivan organisaation koko: 

• Henkilöstön määrä 

• Liikevaihto (yksityisen sektorin organisaatiot) 

tai nettotulot (julkinen sektori) 

Näiden lisäksi raportista tulisi löytyä seuraavaa 

lisätietoa: 

• Omaisuus 

• Omistajat (suurimmat osakkeenomistajat ja 

omistusosuudet) 

• Seuraavat maa-/aluekohtaiset tiedot: 

• Liikevaihto maissa/alueilla, joiden osuus 

koko liikevaihdosta on vähintään 5 

prosenttia 

• Kustannukset maissa/alueilla, joiden 

osuus koko liikevaihdosta on vähintään 5 

prosenttia ja 

• Työntekijät. 

2.9 Merkittävät muutokset organisaation 

koossa, rakenteessa tai omistusrakenteessa 

raportointijaksolla: 

• Muutokset organisaation sijainnissa tai 

toiminnoissa, kuten uudet, suljetut tai 

laajennetut toimipaikat. 

• Osakepääoman muutokset ja muut pääomaan 

vaikuttavat muutokset (yksityinen sektori). 

2.10 Raportointijaksolla saadut palkinnot. 

3. Raportin muuttujat 

RAPORTIN KUVAUS 

3.1 Raportointijakso (esimerkiksi tili-/kalenterivuosi). 

3.2 Edellisen raportin päiväys (jos raportti on julkaistu 

aikaisemminkin). 

3.3 Raportin julkaisutiheys (vuosittain, joka toinen 

vuosi jne.). 

3.4 Yhteystiedot, josta voi tilata raportin ja kysyä siihen 

liittyviä lisätietoja. 

RAPORTIN LAAJUUS JA RAJAUKSET 

3.5 Raportin sisällönmäärittely: 

• Pääomarakenne: oma ja vieras pääoma 

(yksityinen sektori) 

• Tuotteiden tai palvelujen määrä 

• Olennaisuuden määrittely 

• Raportin teemojen tärkeysjärjestys 

• Raporttia todennäköisesti käyttävät 

sidosryhmät 

Version 3.0 

21

RG 


Kuvaile myös, miten GRI-ohjeistoa ja sen periaatteita 

on sovellettu sisällönmäärittelyssä. 

3.6 Raportin rajaus (esimerkiksi maat, 

liiketoimintayksiköt, tytäryhtiöt, vuokratut 

toimitilat, yhteisyritykset, alihankkinat). Ks. Osa 1: 

’Rajauksen määrittelyperiaatteet’. 

3.7 Erityiset rajoitukset raportin laajuudessa tai 

rajauksessa (9) . 

Jos raportissa ei kuvailla kaikkia olennaisia 

organisaation taloudellisia, sosiaalisia ja 

ympäristövaikutuksia, on kerrottava, miten 

ja millaisella aikataululla raporttia tullaan 

laajentamaan. 

3.8 Yhteisyritysten, tytäryhtiöiden, vuokrattujen 

toimitilojen, ulkoistettujen toimintojen ja muiden 

raportointijaksojen ja/tai organisaatioiden väliseen 

vertailtavuuteen merkittävästi vaikuttavien 

teemojen raportointiperusteet. 

3.9 Tiedon mittaamistekniikat ja laskentaperusteet, 

mukaan luettuina indikaattoreiden ja muiden 

tietojen kokoamisessa käytetyt oletukset, arviot ja 

tekniikat. 

Kuvaile GRI-indikaattoriohjeistosta mahdollisesti 

tehdyt poikkeamat. 

3.10 Aikaisemmista raporteista poikkeavan tiedon syyt 

ja vaikutukset (esimerkiksi fuusiot/yritysostot, 

vertailuvuoden/-jakson muutos, liiketoiminnan 

luonne, mittausmenetelmät). 

3.11 Merkittävät muutokset raportin laajuudessa, 

rajauksissa tai mittausmenetelmissä. 

GRI-OHJEISTON MUKAISESTI LAADITUN RAPORTIN 

SISÄLLYSLUETTELO 

3.12 Taulukko, joka kertoo perussisällön sijainnin 

raportissa. Sivunumerot tai verkkolinkit seuraavien 

osalta: 

• Strategia ja analyysi 1.1–1.2 

• Organisaation taustakuvaus 2.1–2.10 

• Raportin muuttujat 3.1–3.13 

• Hallintotapa, sitoumukset ja yhteistyö 4.1–4.17 

• Johtamistapa (ryhmiteltynä) 

• Keskeiset toimintaindikaattorit 

• Raporttiin sisältyvät GRI-lisäindikaattorit 

• Raporttiin sisältyvien toimialakohtaisten 

liitteiden indikaattorit 

VARMENNUS 

3.13 Raportin ulkopuolisen varmennuksen 

menettelytavat ja nykyiset käytännöt. 

Kuvaile ulkopuolisen varmennuksen 

laajuus ja lähtökohdat, mikäli ne eivät 

sisälly yhteiskuntavastuuraportissa olevaan 

varmennuslausuntoon. Kuvaile myös raportoivan 

organisaation ja varmennuksen tekijöiden 

keskinäistä suhdetta. 

4. Hallintotapa, sitoumukset ja yhteistyö 

HALLINTOTAPA 

4.1 Organisaation hallintorakenne, mukaan lukien 

hallituksen alaisuudessa toimivat valiokunnat, 

jotka ovat vastuussa tietyistä tehtävistä, kuten 

strategian asettamisesta tai organisaation 

valvonnasta. 

Kuvaile valiokuntien valtuudet ja kokoonpanot 

(mukaan lukien riippumattomien ja/tai toimivaan 

johtoon kuulumattomien jäsenten määrä) sekä 

suorat vastuualueet organisaation taloudellisten, 

sosiaalisten ja ympäristötoiminnan osalta. 

4.2 Kuuluuko organisaationhallituksen puheenjohtaja 

organisaation toimivaan johtoon (jos 

kyllä, kuvaile tehtävä organisaatiossa ja syy 

järjestelyyn). 

4.3 Hallituksen riippumattomien ja/tai toimivaan 

johtoon kuulumattomien jäsenten määrä niiden 

organisaatioiden osalta, joilla on yhtenäinen 

hallintorakenne. 

Kerro, miten organisaatiossa määritellään 

’riippumaton’ ja ’johtoon kuulumaton’. Tämä koskee 

vain niitä organisaatioita, joilla on jakamaton 

hallintorakenne. Ks. Sanasto: ’Riippumattomuus’. 

4.4 Osakkeenomistajien ja henkilöstön 

mahdollisuudet tarjota hallitukselle suosituksia 

ja neuvoja. 

(9) 

’Laajuus’ on määritelty kattavuusperiaatteen yhteydessä (Osa 1, ’Sisällön määrittelyperiaatteet’). 

22 

© 2000-2006 GRI


RG 

Viittaukset seuraaviin: 

• Yhtiökokouksen päätökset tai muut 

menettelyt, joiden kautta vähemmistöosakkaat 

voivat ilmaista mielipiteensä hallitukselle. 

• Henkilöstön informointi ja konsultointi 

työsuhdeasioissa ’työneuvostojen’ ja muiden 

virallisten edustuselinten kautta sekä 

työntekijöiden edustus hallituksessa. 

Kuvaile näiden mahdollisuuksien kautta 

raportointijakson aikana esille nousseet 

taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristötoimintaan 

liittyvät teemat. 

4.5 Organisaation toiminnan tulosten (myös 

sosiaalisen ja ympäristötoiminnan) vaikutus 

hallituksen jäsenten ja ylimmän johdon palkkoihin 

ja palkkioihin (mukaan luettuina erojärjestelyt). 

4.6 Menettelytavat eturistiriitojen välttämiseksi 

hallituksessa. 

4.7 Hallituksen jäsenten asiantuntemuksen ja 

pätevyyden määrittelykäytännöt organisaation 

taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöstrategian 

osalta. 

4.8 Organisaation missio tai arvot, toimintasäännöt ja 

-periaatteet, jotka ovat olennaisia organisaation 

taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristötoiminnan 

kannalta, sekä näiden toimeenpanokäytännöt. 

Kuvaile: 

• miten edellä kuvattuja on sovellettu 

organisaation eri toiminta-alueilla ja 

osastoissa/yksiköissä, sekä 

• missä määrin niiden määrittelyssä on otettu 

huomioon kansainväliset käytännöt. 

4.10 Hallituksen toiminnan arviointiprosessit erityisesti 

taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristötoiminnan 

osalta. 

ULKOPUOLISET SITOUMUKSET 

4.11 Noudattaako organisaatio varovaisuusperiaatetta 

ja millä tavalla. 

Varovaisuusperiaate esiteltiin Rion periaatteiden 

15. artiklassa. Kohdassa 4.11 voidaan kuvata 

organisaation operatiivisen suunnittelun tai 

tuotekehityksen ja -lanseerausten riskienhallintaa. 

4.12 Organisaation hyväksymät tai edistämät 

ulkopuolisten toimijoiden taloudelliset, sosiaaliset 

ja ympäristöperuskirjat, periaatteet tai aloitteet. 

Tiedoista on käytävä ilmi hyväksymisajankohta, 

maat/toiminnot, joihin niitä sovelletaan sekä 

sidosryhmät, jotka ovat olleet mukana kehittämässä 

ja valvomassa aloitteita. Tiedoissa on eroteltava 

sitovat ja ei-sitovat, vapaaehtoiset aloitteet. 

4.13 Jäsenyydet järjestöissä (kuten toimialajärjestöissä) 

ja/tai kansallisissa/kansainvälisissä 

edunvalvontaorganisaatioissa, joissa: 

• organisaatio on edustettuna järjestön 

hallintoelimissä 

• organisaatio osallistuu järjestön projekteihin 

tai toimikuntiin 

• organisaatio osallistuu toiminnan rahoitukseen 

tavanomaisten jäsenmaksujen lisäksi tai joissa 

• jäsenyys katsotaan strategisessa mielessä 

tärkeäksi. 

Näiden osalta kyse on ensisijaisesti 

organisaatiotason jäsenyydestä. 

4.9 Hallituksen tavat hallinnoida organisaation 

taloudellista, sosiaalista ja ympäristötoimintaa, 

mukaan lueteltuna näihin liittyvät keskeiset riskit 

ja mahdollisuudet kuin myös kansainvälisten 

käytäntöjen, menettelyohjeiden ja periaatteiden 

mukainen toiminta. 

Ilmoita myös, miten usein hallitus arvioi 

organisaation yhteiskuntavastuutoimintaa. 

Version 3.0 

23

RG 


SIDOSRYHMÄTOIMINTA 

Osiossa kuvaillaan organisaation yleistä 

sidosryhmätoimintaa raportointijakson aikana. 

Esittelyssä on mukana myös muu kuin raportin 

laatimiseksi toteutettu sidosryhmätoiminta. 

4.14 Luettelo organisaation sidosryhmistä 

Esimerkkejä sidosryhmistä: 

• Paikallisyhteisöt 

• Yhteiskunta 

• Asiakkaat 

• Osakkeenomistajat ja sijoittajat 

• Alihankkijat 

• Henkilöstö, muu työvoima ja näiden 

ammattiliitot 

4.15 Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet. 

Miten organisaatio määrittelee sidosryhmänsä 

ja millä perustein valitsee ryhmät keiden kanssa 

tehdään yhteistyötä, keiden kanssa ei. 

4.16 Sidosryhmätoiminnan periaatteet (esim. miten eri 

sidosryhmiin pidetään yhteyttä). 

Tähän voivat sisältyä tutkimukset, 

kohderyhmätoiminta, yhteisö- ja yrityspaneelit, 

kirjallinen yhteydenpito, hallinto-/yhdistyselimet ja 

muut keinot. Raportissa tulee myös kertoa, liittyikö 

sidosryhmäyhteistyö raportin valmisteluun/tiedon 

keruuseen. 

4.17 Sidostyhmien esille nostamat teemat ja 

huolenaiheet: miten organisaatio on ottanut 

ne huomioon raportoinnissaan ja muussa 

toiminnassaan. 

5. Johtamistapa ja toimintaindikaattorit 

Tässä osiossa kestävän kehityksen toimintaindikaattorit 

jaetaan taloudelliseen, sosiaaliseen ja 

ympäristöluokkaan. Sosiaaliset indikaattorit on jaettu 

edelleen alaluokkiin: henkilöstö, ihmisoikeudet, 

yhteiskunta ja tuotevastuu. Jokaisen ryhmän 

osalta kuvataan sen johtamistapaa sekä pää- ja 

lisäindikaattoreita. 

’Pääindikaattorit’ on kehitetty monisidosryhmätyön 

avulla. Ne ovat yleisesti sovellettavia indikaattoreita 

ja niiden oletetaan olevan olennaisia useimpien 

organisaatioiden kannalta. Organisaation tulee 

raportoida pääindikaattoreistaan, mikäli niitä ei ole 

määritelty epäolennaisiksi GRI:n raportointiperiaatteiden 

mukaisesti. 

’Lisäindikaattorit’ kuvaavat kehittymässä olevaa käytäntöä 

tai teemaa, mikä voi olla olennainen joidenkin organisaatioiden 

kannalta, mutta epäolennainen muiden 

osalta. Mikäli käytettävissä on toimialakohtaisia liitteitä, 

niiden indikaattoreita tulisi käyttää pää indikaattoreina. 

Ks. lisätietoja: Osa 1, ’Sisällön määrittelyperiaatteet’. 

Jokaisen toimintaindikaattoriluokan osalta määritellään 

näkökulmien johtamistapa. Näin tieto saadaan asetettua 

oikeaan asiayhteyteensä. Organisaatiot voivat kuvailla 

johtamistapaansa monin eri tavoin, mutta kuvauksen 

tulee kattaa kunkin luokan kaikki osa-alueet muodosta 

tai ryhmittelystä riippumatta. 

’Strategia ja analyysi’ -osion 1.1 ja 1.2 kohtien 

tarkoituksena on tarjota yleiskuva organisaation riskeistä 

ja mahdollisuuksista. Johtamistavan kuvauksessa 

puolestaan käsitellään yksityiskohtaisemmin organisaation 

johtamiskäytäntöjä, joiden avulla hallitaan 

kestävän kehityksen riskejä ja mahdollisuuksia. 

Toimintaindikaattorien raportoinnissa sovelletaan 

seuraavia tiedonkeruuohjeita: 

• Trendit: Tiedot tulee ilmoittaa kyseessä olevan 

raportointijakson ajalta (esim. yksi vuosi) tai 

vähintään kahden edellisen jakson ajalta. 

Lisäksi kuvaillaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin 

tavoitteet, mikäli ne on asetettu. 

• Ohjeistot: Raporteissa tulee soveltaa 

indikaattorikohtaisia ohjeistoja, joista löytyvät 

tiedonkeruun perusohjeet. 

24 

© 2000-2006 GRI


RG 

• Tiedon esitysmuoto: Joissain tapauksissa 

suhdeluvut ja normalisoidut tiedot ovat hyödyllisiä 

ja tarkoituksenmukaisia esitysmuotoja. Jos näitä on 

käytetty, myös numeerinen tieto on ilmoitettava. 

• Tiedonkeruu: Raportoivan organisaation on 

määriteltävä tiedonkeruun laajuus. Ks. lisätietoja 

kohdasta ’Yleiset raportointihuomautukset’. 

• Mittayksiköt: Raportoinnissa on käytettävä 

yleisesti hyväksyttyjä kansainvälisiä mittayksiköitä 

(esim. kilogrammat, tonnit, litrat), joiden 

muuntamisessa on käytetty standardoituja 

muuntokertoimia. Jos raportoinnissa on tarkoitus 

noudattaa erityisiä kansainvälisiä käytäntöjä (esim. 

kasvihuonekaasuvastaavuus), tästä on yleensä 

mainittu indikaattoriohjeissa. 

Talous 

Yhteiskuntavastuun taloudellinen ulottuvuus käsittää 

organisaation vaikutukset sidosryhmien talouteen ja 

taloudellisiin järjestelmiin paikallisella, kansallisella ja 

maailmanlaajuisella tasolla. Taloudelliset indikaattorit 

kuvaavat 

• pääomavirtaa eri sidosryhmien osalta, sekä 

• organisaation keskeisiä taloudellisia vaikutuksia 

yhteiskuntaan. 

Taloudellisen toiminnan kuvailu on olennaista organisaation 

ja sen kestävän kehityksen mukaisen toiminnan 

ymmärtämisen kannalta. Tämä tieto on usein kerrottu jo 

tilinpäätöstiedoissa. Organisaation vaikutuksia laajaan 

taloudelliseen järjestelmään on kuitenkin usein kuvailtu 

vähemmän. Yhteiskuntavastuuraporttien lukijoiden kannalta 

tiedot ovat kuitenkin olennaisia. 

Johtamistapa 

Seuraavien taloudellisten näkökulmien johtamistavan 

lyhyt kuvaus: 

• Taloudellinen toiminta 

• Markkina-asema 

• Epäsuorat taloudelliset vaikutukset 

TAVOITTEET JA TOIMINTA 

Organisaation taloudelliset tavoitteet. 

Käytä tarvittavia organisaatiokohtaisia indikaattoreita 

GRI-toimintaindikaattoreiden lisäksi tulosten ja 

tavoitteiden suhteen havainnollistamiseksi. 

MENETTELYTAPA 

Organisaation toimintamenetelmien lyhyt kuvaus edellä 

mainittujen taloudellisten näkökulmien osalta tai tieto 

siitä, mistä menetelmistä voi löytää lisätietoja (esim. 

www-linkki). 

TEEMAKOHTAISET LISÄTIEDOT 

Keskeiset teemakohtaiset lisätiedot organisaation 

toiminnan ymmärtämiseksi: 

• Keskeiset onnistumiset ja tavoitteiden alitukset. 

• Organisaation keskeiset riskit ja mahdollisuudet. 

• Raportointijakson aikana toteuteut keskeiset 

toiminnan kehittämiseen tähtäävät järjestelmä- ja 

rakenneuudistukset. 

• Keskeiset toimintastrategiat. 

Version 3.0 

25

RG 


Taloudelliset toimintaindikaattorit (10) 

näkökulma: taloudellinen toiminta 

Pääi. 

Pääi. 

EC1 

EC2 

Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo, 

sisältäen tulot, toimintakulut, henkilöstökulut, 

lahjoitukset ja muut yleishyödylliset panokset 

sekä verot. 

Ilmastonmuutoksen taloudelliset 

seuraamukset ja muut riskit ja mahdollisuudet 

organisaation toiminnan kannalta. 

Ympäristö 

Kestävän kehityksen ympäristöulottuvuuteen kuuluvat 

organisaation vaikutukset eläviin ja aineellisiin 

luonnonjärjestelmiin, kuten ekosysteemeihin, 

maaperään, ilmaan ja veteen. Ympäristöindikaattoreita 

ovat tuotantopanokset (esim. raaka-aineet, energia, vesi) 

ja päästöt (esim. päästöt ilmakehään, jätevedet, jätteet) 

sekä biodiversiteetti, ympäristön mukautuvuus ja muut 

ympäristöteemat, kuten ympäristökulut ja tuotteiden ja 

palveluiden vaikutukset. 

Pääi. 

Pääi. 

EC3 

EC4 

Eläketurvan kattavuus. 

Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen 

avustus. 

Johtamistapa 

Seuraavien ympäristönäkökohtien johtamistavan lyhyt 

kuvaus: 

• Raaka-aineet 

NÄKÖKULMA: MARKKINA-ASEMA 

lisäi. 

Pääi. 

EC5 

EC6 

Tavanomaisten alkupalkkojen ja paikallisen 

minimipalkan suhde organisaation keskeisissä 

toimipaikoissa. 

Paikallishankintaperiaatteet ja paikallisten 

hankintamäärien suhteellinen osuus 

organisaation keskeisten toimipaikkojen 

osalta. 

• Energia 

• Vesi 

• Biodiversiteetti 

• Päästöt ilmakehään, jätevedet ja jätteet 

• Tuotteet ja palvelut 

Pääi. 

EC7 

Paikallista rekrytointia koskevat 

menettelytavat sekä paikallisyhteisöistä 

palkatun ylimmän johdon osuus 

organisaation keskeisimmissä toimipaikoissa. 

NÄKÖKOHTA: EPÄSUORAT TALOUDELLISET 

VAIKUTUKSET 

• Määräystenmukaisuus 

• Kuljetukset 

• Kokonaisuus 


lisäi. Pääi. 

EC8 

EC9 

Infrastruktuuri-investointien kehittyminen 

ja vaikutukset sekä tarjotut yleishyödylliset 

palvelut (kaupalliset, luontaissuoritukset, pro 

bono -työ). 

Keskeiset epäsuorat taloudelliset vaikutukset 

ja niiden laajuus. 

Organisaation tavoitteet ympäristönäkökohtiin 

liittyvässä toiminnassa. 

Käytä tarvittaessa organisaatiokohtaisia indikaattoreita 

GRI-toimintaindikaattoreiden lisäksi, jotta voit 

havainnollistaa toimintaa suhteessa tavoitteisiin. 

MENETTELYTAPA 


mainittujen ympäristönäkökulmien osalta tai tieto siitä, 

mistä menetelmistä voi löytää lisätietoja (esim. wwwlinkki). 

(10) 

Seuraavissa pystypalkeissa käytetyt lyhenteet ’pääi.’ ja ’lisäi.’ viittaavat pää- ja lisäindikaattoriin (Suom. huom.). 

26 

© 2000-2006 GRI


RG 

ORGANISATORISET VASTUUT 

Millä johtamistasolla kannetaan ylintä vastuuta 

ympäristönäkökulmista tai miten näiden näkökulmien 

operatiivinen vastuu on jaettu organisaation ylimmän 

johdon keskuudessa. Tämä poikkeaa kohdasta 4.1 

esitettävästä tiedosta, jossa kuvauskohteena ovat 

hallinnolliset rakenteet. 

KOULUTUS JA TIETOISUUS 

Ympäristönäkökohtiin liittyvä koulutus ja tietoisuuden 

lisääminen organisaatiossa. 

VALVONTA JA SEURANTA 

Valvonta-, korjaus- ja ennaltaehkäisevä toiminta, myös 

toimitusketjun osalta. 

Luettelo ympäristönäkökohtiin liittyvistä 

sertifioinneista, varmennusjärjestelmistä tai muista 

raportoivan organisaation tai sen toimitusketjun 

varmennuskeinoista. 




• Keskeiset onnistumiset ja tavoitteiden alitukset 

• Organisaation keskeiset riskit ja mahdollisuudet 

• Raportointijakson aikana toteutetut keskeiset 


rakenneuudistukset 

Ympäristöindikaattorit 

NÄKÖKULMA: MATERIAALIT 

Pääi. 

Pääi. 

EN1 

EN2 

Käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaan 

Kierrätettyjen materiaalien suhteellinen osuus 

käytetystä materiaalista. 

NÄKÖKULMA: ENERGIA 

Pääi. 

Pääi. 

lisäi. 

lisäi. 

lisäi. 

EN3 

EN4 

EN5 

EN6 

EN7 

Päälähteiden suora energiankulutus. 

Päälähteiden epäsuora energiankulutus. 

Säästämisestä ja tehokkuusparannuksista 

syntynyt energiansäästö. 

Energiatehokkaiden tai uusiutuviin 

energialähteisiin perustuvat tuotteet 

ja palvelut ja näiden vaikutukset 

energiankäyttöön. 

Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen 

vähentämiseksi ja saavutetut säästöt. 

NÄKÖKULMA: VESI 

Pääi. 

lisäi. 

EN8 

EN9 

Lähdekohtainen veden kokonaiskulutus. 

Vesivoimavarat, joihin vedensäästö on 

vaikuttanut keskeisellä tavalla. 

• Keskeiset toimintastrategiat 

lisäi. 

EN10 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden 

suhteellinen osuus ja kokonaismäärä. 

NÄKÖKULMA: BIODIVERSITEETTI 

Pääi. 

EN11 Omistetun, vuokratun ja hallitun maan 

sijainti ja koko suojelluilla alueilla tai 

niiden läheisyydessä sekä suojeltujen 

alueiden ulkopuolella olevilla korkean 

biodiversiteettiarvon alueilla. 

Pääi. 

EN12 Organisaation toiminnan, tuotteiden 

ja palveluiden keskeiset vaikutukset 

suojeltuihin ja näiden ulkopuolisiin korkean 

biodiversiteettiarvon alueisiin. 

lisäi. 

EN13 Suojellut tai entisöidyt elinympäristöt. 

Version 3.0 

27

RG 


lisäi. 

lisäi. 

EN14 Biodiversiteettiin kohdistuvien vaikutusten 

hallintastrategiat, nykyiset toimenpiteet ja 

-suunnitelmat. 

EN15 Niiden Maailman luonnonsuojeluliiton 

punaisella listalla ja kansallisella suojelulistalla 

olevien lajien lukumäärä, joiden elinympäristö 

kuuluu organisaation vaikutusalueeseen 

(sukupuuttoriskin mukaan määriteltynä). 

NÄKÖKULMA: PÄÄSTÖT ILMAAN, JÄTEVEDET JA 

JÄTTEET 

Pääi. 

EN16 Suorat ja epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt 

painon mukaan. 

NÄKÖKULMA: TUOTTEET JA PALVELUT 

Pääi. 

Pääi. 

EN26 Toimenpiteet tuotteiden ja palveluiden 

ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä 

toimenpiteiden vaikutuksen laajuus. 

EN27 Kierrätettyjen tuotteiden ja pakkausmateriaalien 

suhteellinen osuus myydyistä 

tuotteista tuoteryhmittäin. 

NÄKÖKULMA: MÄÄRÄYSTENMUKAISUUS 

Pääi. 

EN28 Ympäristölakien ja –määräysten 

noudattamatta jättämisestä määrättyjen 

merkittävien sakkojen rahallinen arvo ja 

muiden rangaistusten kokonaismäärä. 

Pääi. Pääi. lisäi. Pääi. 

EN17 Muut merkittävät epäsuorat 

kasvihuonekaasupäästöt painon mukaan. 

EN18 Toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen 

vähentämiseksi ja saavutetut vähennykset. 

EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt 

painon mukaan. 

EN20 Typpi- ja rikkioksidipäästöt (NO- ja SOpäästöt) 

sekä muut merkittävät päästöt 

ilmaan tyypin ja painon mukaan. 

NÄKÖKULMA: KULJETUKSET 

lisäi. 

EN29 Organisaation toiminnassa käytettyjen 

tuotteiden, materiaalien ja muiden tavaroiden 

kuljetuksesta sekä työmatkoista aiheutuneet 

merkittävät ympäristövaikutukset. 

NÄKÖKULMA: YHTEENVETO 

lisäi. 

EN30 Ympäristönsuojelun kokonaiskustannukset ja 

-investoinnit tyypeittäin. 

Pääi. 

EN21 Kokonaispäästöt veteen laadun ja 

kohdevesistön mukaan. 

Pääi. 

EN22 Jätteiden kokonaispaino tyypin ja 

loppusijoitusmenetelmän mukaan. 

Pääi. 

EN23 Merkittävien vuotojen lukumäärä ja 

kokonaistilavuus. 

lisäi. 

EN24 Baselin sopimusasiakirjan liitteissä I, II, 

III ja VIII ongelmajätteiksi luokiteltujen 

kuljetettujen, maahantuotujen, maasta 

vietyjen tai käsiteltyjen jätteiden paino sekä 

kansainvälisin laivakuljetuksin kuljetettujen 

jätteiden suhteellinen osuus. 

lisäi. 

EN25 Vesistöt ja niihin yhteydessä olevat 

elinympäristöt, joihin organisaation 

vesipäästöt ja valumat vaikuttavat: koko, 

suojeluaste ja biodiversiteettiarvo. 

28 

© 2000-2006 GRI


RG 

Sosiaalinen toiminta 

Organisaation kestävän kehityksen sosiaaliseen ulottuvuuteen 

kuuluvat sen vaikutukset organisaation toiminta-alueen 

sosiaalisiin järjestelmiin. 

GRI:n sosiaalisia toimintaindikaattoreita ovat henkilöstökäytännöt 

ja työolot, ihmisoikeudet, yhteiskunta ja 

tuote vastuu. 

Henkilöstökäytännöt ja työolot 

Henkilöstökäytäntöihin ja työoloihin kuuluvat 

näkökohdat perustuvat kansainvälisiin normeihin: 

• Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien 

yleismaailmallinen julistus ja sen pöytäkirjat 

• Yhdistyneiden kansakuntien sopimus: 

kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva 

kansainvälinen yleissopimus 

• Yhdistyneiden kansakuntien sopimus: taloudellisia, 

sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskeva 


• Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työpaikkojen 

perusoikeuksien julistus vuodelta 1998 (erityisesti 

ILO:n kahdeksan keskeistä sopimusta) 

• Wienin julistus ja toimintaohjelma 

Henkilöstökäytäntöjen indikaattorit perustuvat näiden 

lisäksi kahteen muuhun yritysten sosiaalisen vastuun 

normiin: ILO:n kolmenkeskinen monikansallisia yrityksiä 

ja sosiaalista menettelytapaa koskeva julistus sekä 

OECD:n monikansallisten yritysten ohjeisto. 

Johtamistapa 

Seuraavien henkilöstönäkökohtien johtamistavan 

lyhyt kuvaus. Pääasiallisina vertailukohteina ovat ILO:n 

kolmenkeskinen monikansallisia yrityksiä ja sosiaalista 

menettelytapaa koskeva julistus sekä OECD:n monikansallisten 

yritysten ohjeisto. 

• Työllistäminen 

• Henkilöstön ja johdon väliset suhteet 

• Työterveys ja –turvallisuus 

• Koulutus 

• Moninaisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet 

Version 3.0 

29

RG 



Organisaation tavoitteet henkilöstönäkökulmiin 





MENETTELYTAPA 


mainittujen henkilöstönäkökulmien osalta tai tieto siitä, 



Millä johtamistasolla kannetaanylintä vastuuta 

henkilöstönäkökulmista tai miten näiden näkökulmien 






Henkilöstönäkökohtiin liittyvä koulutus ja tietoisuuden 





Luettelo henkilöstönäkökohtiin liittyvistä 







Henkilöstökäytäntöihin ja työoloihin liittyvät 

indikaattorit 

NÄKÖKULMA: TYÖLLISTÄMINEN 

Pääi. 

Pääi. 

lisäi. 

LA1 

LA2 

LA3 

Henkilöstön kuvaus työsuhteen tyypin, 

työsopimuksen ja toiminta-alueen mukaan. 

Henkilöstön vaihtuvuuden kokonaismäärä ja 

-aste ikäryhmän, sukupuolen ja organisaation 

toiminta-alueen mukaan. 

Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, 

joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osaaikaisille 

työntekijöille (keskeisten toimintojen 

osalta). 

NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖN JA JOHDON VÄLISET 

SUHTEET 

Pääi. 

Pääi. 

LA4 

LA5 

Työehtosopimusten piirissä olevien 

työntekijöiden suhteellinen osuus. 

Vähimmäisirtisanomisaika muutostilanteissa 

ja onko aika määritelty työehtosopimuksissa. 

NÄKÖKULMA: TYÖTERVEYS JA -TURVALLISUUS 

lisäi. 

Pääi. 

Pääi. 

LA6 

LA7 

LA8 

Osuus kokonaistyövoimasta, joka on 

edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon 

yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta 

valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa. 

Tapaturmien ja ammattitautien, menetettyjen 

työpäivien ja poissaolojen määrät ja työhön 

liittyvien kuolemantapausten lukumäärä 

toimialueittain. 

Organisaation työntekijöille, heidän perheilleen 

ja muille toimintayhteisön jäse nille 

suunnatut koulutus-, harjoittelu-, opastus-, 

ennaltaehkäisy- ja riskinhallintaohjelmat 

vakavien sairauksien varalta. 



lisäi. 

LA9 

Ammattiliittojen kanssa solmittujen 

sopimusten käsittämät terveys- ja 

turvallisuusteemat. 




NÄKÖKULMA: KOULUTUS 

Pääi. 

LA10 Koulutustuntien vuosikeskiarvo työntekijää 

kohden henkilöstöryhmittäin. 


30 

© 2000-2006 GRI


RG 

lisäi. 

lisäi. 

LA11 Henkilöstön osaamisen kehittämisohjelmat 

ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmat 

työssäoloaikana ja työsuhteen päättyessä. 

LA12 Niiden työntekijöiden prosentuaalinen määrä, 

joiden kanssa käydään säännöllisiä kehitys- ja 

urakeskusteluja. 

NÄKÖKULMA: MONIMUOTOISUUS JA TASAVERTAISET 

MAHDOLLISUUDET 

Pääi. 

Pääi. 

LA13 Hallintoelinten kokoonpano ja niihin 

kuuluvien työntekijöiden osuus 

sukupuolen, iän, vähemmistöryhmien ja 

muiden monimuotoisuuteen liittyvien 

indikaattoreiden mukaisesti. 

LA14 Naisten ja miesten peruspalkkojen suhde 

henkilöstöryhmittäin. 

Ihmisoikeudet 

Ihmisoikeusindikaattoreiden avulla kuvaillaan, miten 

ihmisoikeudet huomioidaan organisaation investoinneissa 

sekä alihankkijoiden/urakoitsijoiden valinnassa. 

Indikaattoreihin kuuluvat myös työntekijöiden ja turvallisuushenkilöstön 

koulutus ihmisoikeuksien, syrjinnänvastaisen 

toiminnan, yhdistymisvapauden, lapsityövoiman, 

alkuperäisväestön oikeuksien ja pakkotyövoiman osalta. 

Yleisesti tunnustetut ihmisoikeudet on määritelty 

seuraavissa sopimuksissa ja julistuksissa: 

• Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien 

yleismaailmallinen julistus ja sen pöytäkirjat 

• Yhdistyneiden kansakuntien sopimus: 

kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva 


• Yhdistyneiden kansakuntien sopimus: taloudellisia, 

sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskeva 


• Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työpaikkojen 

perusoikeuksien julistus vuodelta 1998 (erityisesti 

ILO:n kahdeksan keskeistä sopimusta) 

• Wienin julistus ja toimintaohjelma 

Johtamistapa 

Seuraavien ihmisoikeusnäkökohtien johtamistavan 

lyhyt kuvaus. Pääasiallisina vertailukohteina ovat 

ILO:n kolmenkeskinen monikansallisia yrityksiä ja 

sosiaalista menettelytapaa koskeva julistus (erityisesti 

ILO:n kahdeksan keskeistä sopimusta, jotka sisältävät 

sopimukset 100, 111, 87, 98, 138, 182, 20 ja 105 (11) ja 

OECD:n monikansallisten yritysten ohjeisto 

• Investointi- ja hankintakäytännöt 

• Syrjinnänvastaisuus 

• Yhdistymisvapaus ja yhteistoimintaneuvottelut 

• Lapsityövoima 

• Pakkotyö 

(11) 

Sopimukset 100 ja 111 koskevat syrjinnän vastaisuutta; 

sopimukset 87 ja 98 yhdistymisvapautta ja kollektiivista 

neuvottelemista; sopimukset 138 ja 182 lapsityövoiman 

lakkauttamista; sopimukset 29 ja 105 pakkotyön torjuntaa. 

(12) 

Tälle näkökulmalle ei löydy määritelmää alkuperäisestä 

englanninkielisestä ohjeistosta. (Suom. huom.) 

• Valitus- ja oikaisumenetelmät (12) 

• Turvallisuuskäytännöt 

• Alkuperäisväestöjen oikeudet 

Version 3.0 

31

RG 



Organisaation tavoitteet ihmisoikeusnäkökulmiin 





MENETTELYTAPA 

Organisaation toimintamenetelmän (tai toimintamenetelmien) 

kuvaus ihmisoikeuksien osalta (mukaan 

luettuina menetelmät, jotka todennäköisesti vaikuttavat 

työntekijöiden päätöksiin liittyä ammattijärjestöihin 

tai työehtosopimusneuvotteluihin) tai tieto siitä, mistä 

aiheesta löytyy tietoa (esim. verkkolinkki). Kuvaile myös 

miten menetelmissä on otettu huomioon edellä mainitut 

kansainväliset sopimukset ja julistukset. 



ihmisoikeusnäkökulmista tai miten näiden näkökulmien 






Ihmisoikeusnäkökohtiin liittyvä koulutus ja tietoisuuden 





Ihmisoikeusindikaattorit 

NÄKÖKULMA: INVESTOINTI- JA HANKINTAKÄYTÄNNÖT 

Pääi. 

Pääi. 

lisäi. 

HR1 

HR2 

HR3 

Niiden keskeisten investointisopimusten 

prosentuaalinen osuus ja kokonaislukumäärä, 

jotka sisältävät ihmisoikeusehtoja tai joiden 

osalta on tehty ihmisoikeusarviointi. 

Niiden keskeisten alihankkijoiden ja 

urakoitsijoiden prosentuaalinen osuus, joiden 

osalta on tehty ihmisoikeusarviointi sekä tästä 

seuranneet toimenpiteet. 

Työntekijöille tarjotun ihmisoikeuskoulutuksen 

kokonaistuntimäärä ja 

koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden 

prosentuaalinen määrä. 

NÄKÖKULMA: SYRJINNÄNVASTAISUUS 

Pääi. 

HR4 

Syrjintätapausten ja niihin liittyneiden 

toimenpiteiden kokonaislukumäärä. 

NÄKÖKULMA: YHDISTYMISVAPAUS JA 

YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT 

Pääi. 

HR5 

Niiden toimintojen määrittely, joissa 

yhdistymisvapaus ja yhteistoimintaneuvottelutoiminta 

voi olla uhattuna sekä 

toimenpiteet näihin liittyvien oikeuksien 

tukemiseksi. 

NÄKÖKULMA: LAPSITYÖVOIMA 

Pääi. 

HR6 

Toiminnot, joihin liittyy lapsityövoiman käytön 

riski sekä toimenpiteet lapsityövoiman käytön 

estämiseksi. 

Luettelo ihmisoikeusnäkökohtiin liittyvistä sertifioinneista, 

varmennusjärjestelmistä tai muista raportoivan 

organisaation tai sen toimitusketjun varmennuskeinoista. 









NÄKÖKULMA: PAKKOTYÖ 

Pääi. 

HR7 

Toiminnot, joihin liittyy pakkotyön riski sekä 

toimenpiteet pakkotyön estämiseksi. 

NÄKÖKULMA: TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT 

lisäi. 

HR8 

Organisaation järjestämään 

ihmisoikeuskoulutukseen osallistuneen 

turvallisuushenkilöstön osuus. 

NÄKÖKULMA: ALKUPERÄISVÄESTÖJEN OIKEUDET 

lisäi. 

HR9 

Alkuperäisväestöjen oikeuksiin kohdistuneiden 

rikkomusten ja niihin liittyneiden 

toimenpiteiden kokonaislukumäärä. 


32 

© 2000-2006 GRI


RG 

Yhteiskunta 

Yhteiskuntaindikaattorit kuvaavat organisaation 

vaikutuksia eri yhteisöihin sekä organisaation ja muiden 

yhteiskunnallisten toimijoiden välisen vuorovaikutuksen 

riskienhallintaa, erityisesti riskejä, jotka liittyvät 

lahjontaan, yleisten käytäntöjen vastaiseen poliittiseen 

painostukseen ja monopoliaseman väärinkäyttöön. 

Johtamistavan kuvaus 

Seuraavien yhteiskuntanäkökohtien johtamistavan lyhyt 

kuvaus: 

• Yhteisöt 

• Lahjonta 

• Julkishallinto 

• Kilpailun rajoitukset 



Organisaation tavoitteet yhteiskuntanäkökulmiin 






Yhteiskuntanäkökohtiin liittyvä koulutus ja tietoisuuden 





Luettelo yhteiskuntanäkökohtiin liittyvistä 













MENETTELYTAPA 


mainittujen yhteiskuntanäkökulmien osalta tai tieto siitä, 




yhteiskuntanäkökulmista tai miten näiden näkökulmien 





Version 3.0 

33

RG 


Yhteiskuntaan liittyvät toimintaindikaattorit 

NÄKÖKULMA: YHTEISÖT 

Pääi. 

SO1 

Yhteisöihin vaikuttavien arviointi- ja 

hallintaohjelmien ja käytäntöjen luonne, 

laajuus ja tehokkuus (aloitus, toimenpiteet ja 

lopetus). 

NÄKÖKULMA: LAHJONTA 

Pääi. 

SO2 

Niiden liiketoimintayksiköiden suhteellinen 

osuus ja kokonaislukumäärä, joiden osalta on 

tehty lahjontariskianalyysi. 

Tuotevastuu 

Tuotevastuuindikaattorit kuvaavat raportoivan organisaation 

tuotteiden ja palveluiden vaikutuksia asiakkaisiin. 

Näitä ovat terveys- ja turvallisuusvaikutukset, 

pakkausmerkinnät ja muut tuotetiedot, markkinointi ja 

yksityisyyden suoja. 

Näiden osalta riittää organisaation sisäisten 

toimintatapojen ja niistä poikkeamisten laajuuden 

kuvailu. 

Johtamistapa 

Pääi. 

SO3 

Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, 

jotka ovat osallistuneet organisaation 

lahjonnanvastaisen toimintaan liittyvään 

koulutukseen. 

Seuraavien ihmisoikeusnäkökohtien johtamistavan lyhyt 

kuvaus: 

• Asiakkaiden terveys ja turvallisuus 

Pääi. 

SO4 

Lahjontatapauksiin liittyvät toimenpiteet. 

NÄKÖKULMA: JULKISHALLINTO 

Pääi. 

lisäi. 

SO5 

SO6 

Osallistuminen julkishallinnon kehittämiseen 

ja lobbaukseen. 

Poliittisille puolueille, poliitikoille ja muille 

vastaaville instituutioille annettu taloudellinen 

tuki ja luontaissuoritukset valtioittain. 

NÄKÖKULMA: KILPAILUN RAJOITUKSET 

lisäi. 

SO7 

Kilpailun rajoittamiseen ja monopoliaseman 

väärinkäyttöön liittyvien oikeudenkäyntien 

kokonaismäärä sekä niihin liittyvät 

toimenpiteet. 

• Tuote- ja palvelutiedot 

• Markkinointiviestintä 

• Asiakkaiden yksityisyyden suoja 



Organisaation tavoitteet tuotevastuunäkökulmiin 





MENETTELYTAPA 


Pääi. 

SO8 

Lakien ja määräysten noudattamatta 

jättämisestä määrättyjen merkittävien 

sakkojen rahallinen arvo ja muiden 

rangaistusten kokonaislukumäärä. 


mainittujen tuotevastuunäkökulmien osalta tai tieto 

siitä, mistä menetelmistä voi löytää lisätietoja (esim. 

www-linkki). 


Millä johtamistasolla kannetaan korkeinta vastuuta 

tuotevastuunäkökulmista tai miten näiden näkökulmien 






Tuotevastuunäkökohtiin liittyvä koulutus ja tietoisuuden 


34 

© 2000-2006 GRI


RG 




Tuotevastuuindikaattorit 

NÄKÖKULMA: ASIAKKAIDEN TERVEYS JA 

TURVALLISUUS 

Luettelo tuotevastuunäkökohtiin liittyvistä sertifioinneista, 

varmennusjärjestelmistä tai muista raportoivan 

organisaation tai sen toimitusketjun varmennuskeinoista. 


Keskeiset teemakohtaiset lisätiedot organisaation toiminnan 

ymmärtämiseksi: 



lisäi. 

Pääi. 

PR1 

PR2 

Tuotteiden ja palveluiden elinkaaren 

eri vaiheessa tehdyt terveys- ja 

turvallisuusvaikutusten arviointi- ja 

kehittämistoimenpiteet sekä näiden 

käytäntöjen kohteena olleiden tuote- ja 

palveluryhmien prosentuaalinen osuus. 

Tuotteita ja palveluita koskevien terveys- ja 

turvallisuusmääräysten ja vapaaehtoisten 

sääntöjen rikkomusten kokonaismäärä näiden 

elinkaaren ajalta seuraamusten mukaisesti 

lueteltuina. 




NÄKÖKULMA: TUOTE- JA PALVELUTIEDOT 

Pääi. 

PR3 

Tuote- ja palvelutietoihin liittyneet 

vaatimukset ja niiden prosentuaalinen osuus.. 


lisäi. 

PR4 

Tuote- ja palvelutietoja sekä näiden 

merkintöjä koskevien määräysten ja 

vapaaehtoisten sääntörikkomusten 

kokonaismäärä seuraamusten mukaisesti 

lueteltuina. 

Add 

PR5 

Asiakastyytyväisyyteen liittyvät 

käytännöt, mukaan luettuna 

asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset. 

NÄKÖKULMA: MARKKINOINTIVIESTINTÄ 

lisäi. 

Pääi. 

PR6 

PR7 

Markkinointiviestintään (mm. mainonta, 

myynninedistäminen ja sponsorointi) 

liittyvien lakien, normien ja vapaaehtoisten 

sääntöjen noudattamista tukevat käytännöt. 

Markkinointiviestintää koskevien määräysten 

ja vapaaehtoisten sääntörikkomusten 

kokonaismäärä seuraamusten mukaisesti 

lueteltuina. 

NÄKÖKULMA: ASIAKKAIDEN YKSITYISYYDEN SUOJA 

lisäi. 

PR8 

Asiakkaan yksityisyyttä loukkaavien 

rikkomusten ja asiakastietojen katoamista 

koskevien valitusten kokonaismäärä. 


Pääi. 

PR9 

Tuotteiden ja palveluiden toimittamiseen ja 

käyttämiseen liittyvien lakien ja määräysten 

noudattamatta jättämisestä määrättyjen 

merkittävien sakkojen rahallinen arvo ja 

muiden rangaistusten kokonaislukumäärä. 

Version 3.0 

35

RG 


Yleisiä huomautuksia raportoinnista 

Tiedonkeruu 

TOTEUTETTAVUUDEN ARVIOINTI 

Organisaation tulee kertoa raportin sisällönmäärittelyn 

tuloksena syntyneistä teemoista ja indikaattoreista. 

Tiedon saatavuus, tiedonkeruun kustannukset, tiedon 

luottamuksellisuus, tietosuoja ja muut juridiset 

tekijät voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, ettei kaikkea 

mahdollista tietoa julkaista. Mikäli olennaista tietoa on 

jätetty pois, raportissa tulee selkeästi kertoa miksi näin 

on tehty. 

TIEDON ESITYSTASO 

Organisaation on määriteltävä raportoitavan tiedon 

esitystaso, jonka tulee olla oikeassa suhteessa mm. 

maa- tai toimipaikkakohtaisten tietojen olennaisuuteen 

ja tiedonkeruun vaatimuksiin. Tietojen esittäminen 

liian yleisellä tasolla voi hankaloittaa tulkintaa tai 

jättää huomiotta erityisen vahvat tai heikot tulokset 

joillain osa-alueilla. Toisaalta liian yksityiskohtainen 

tieto voi vaikeuttaa tulosten hahmottamista. 

Raportoivan organisaation tulisi esittää tiedot 

riittävän yksityiskohtaisesti raportointiperiaatteita ja 

indikaattoreita hyödyntäen. Tiedon taso voi vaihdella 

indikaattoreiden välillä, mutta yleisesti ottaen 

yksityiskohtainen tieto antaa paremman kokonaiskuvan 

organisaation toiminnasta kuin yleistason tieto. 

ja toimintakuvauksista. Julkaisukanavan valintaan 

vaikuttavat organisaation käyttämä raportointijakso, 

päivityssuunnitelmat, raportin todennäköinen 

käyttäjäkunta sekä muut käytännön tekijät, kuten 

raportin jakelutavat. Raportointijakson tiedot 

täydellisessä muodossaan tulee olla sidosryhmien 

käytettävissä vähintään yhden julkaisukanavan kautta 

(web- tai paperijulkaisuna). 

RAPORTOINTITIHEYS 

Organisaation tulee määritellä raportin julkaisulle 

säännönmukainen julkaisuaikataulu. Monet julkaisevat 

raporttinsa vuosittain, toiset joka toinen vuosi. 

Organisaatio voi päivittää toimintansa kuvailutietoa 

säännöllisesti julkaisujen välillä, jolloin sidosryhmät 

saavat nopeasti tarvitsemansa tiedon. Käytäntö 

kuitenkin heikentää tietojen vertailtavuutta. Viime 

kädessä tulisi käyttää säännöllistä julkaisuaikataulua, 

jolloin raportoitu tieto kattaa aina tietyn ajanjakson. 

Yhteiskuntavastuuraportit voidaan julkaista 

samanaikaisesti tai muiden organisaatioraporttien, 

kuten tilinpäätöksen, yhteydessä. Eri raporttien julkaisun 

koordinointi vahvistaa niiden välisiä yhteyksiä. 

Raportin julkaisumuoto ja -tiheys 

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTIN MÄÄRITELMÄ 

Yhteiskuntavastuuraportti on yksittäinen 

tietokokonaisuus, joka tarjoaa kattavan ja 

tasapuolisen kuvan organisaation toiminnasta tietyllä 

ajanjaksolla. Raportin lukijoiden tulee saada helposti 

kokonaiskuva sen sisältämästä tiedosta esimerkiksi 

sisällysluettelon kautta. Raportin perussisältöä (mm. 

toimintaindikaattorit) ei tule esittää pelkkinä viittauksina 

muihin julkaisuihin, elleivät ne ole välittömästi 

sidosryhmien käytettävissä (esim. linkki tietylle 

www-sivulle tai vastaavan julkaisun sivunumero). 

GRI:n raportointiviitekehys ei määrittele raportin 

vähimmäispituutta. GRI-ohjeistoa ja viitekehyksen 

dokumentteja on kuitenkin sovellettava asianmukaisesti. 

RAPORTIN JULKAISUKANAVAT 

Raportit voidaan julkaista sähköisessä muodossa 

(esim. CD-ROM), web-muodossa tai painettuna 

julkaisuna. Organisaatio voi käyttää verkkomuotoisten 

ja painettujen raporttien yhdistelmää tai vain yhtä 

julkaisumuotoa. Organisaatio voi esimerkiksi laittaa 

yksityiskohtaisen raportin www-sivuilleen ja julkaista 

paperimuotoisen yhteenvedon strategiasta, analyyseista 

36 

© 2000-2006 GRI


RG 

RAPORTIN PÄIVITYS 

Uutta raporttia valmisteltaessa osa edellisen raportin 

tiedoista voivat edelleen olla ajankohtaisia (esim. 

toimintatapoja kuvaavat tiedot). Organisaatio 

voi päivittää tiedot vain muuttuneiden teemojen 

ja indikaattoreiden osalta ja julkaista uudelleen 

muuttumattomat tiedot eli kopioida esimerkiksi 

toimintatapaa kuvaavat tiedot ja päivittää vain 

toimintaindikaattorit. Käytännön toimivuus 

riippuu raportin julkaisukanavasta. Strategia, 

analyysit ja toimintaindikaattorit muuttuvat 

usein raportointijaksojen välillä, kun taas muiden 

raportointiteemojen (kuten organisaation kuvauksen 

ja hallintotavan osalta) muutos voi olla hitaampaa. 

Valitusta käytännöstä riippumatta, raportointijakson 

tiedot täydellisessä muodossaan tulee olla kaikkien 

raportista kiinnostuneiden ulottuvilla vähintään yhden 

julkaisukanavan kautta (web- tai paperimuodossa). 

Varmennus 

VARMENNUSVAIHTOEHDOT 

Organisaatiot pyrkivät varmentamaan raporttinsa 

monin tavoin. Yksi vaihtoehto on käyttää sisäisiä 

valvonta- ja tarkastusjärjestelmiä osana tiedon hallinta- ja 

raportointiprosesseja. Sisäiset järjestelmät ovat olennaisia 

raportin luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta. GRI 

kuitenkin suosittelee myös ulkoisen varmentajan käyttöä. 

Ulkoisena varmentajana voi käyttää esimerkiksi 

varmennusasiantuntijoita, sidosryhmäpaneeleita tai muita 

ulkopuolisia ryhmiä ja henkilöitä. Varmennustavasta 

riippumatta ulkoisen varmentajan pätevyys on 

olennainen valintatekijä. Varmennuksen voi tehdä 

yleisesti hyväksyttyjen varmennusstandardien mukaisesti 

tai hyödyntämällä järjestelmällisiä, dokumentoituja ja 

todennettuja prosesseja, jotka eivät ole minkään tietyn 

standardin mukaisia. 

GRI:n raportointiviitekehyksen mukaisesti laadittujen 

raporttien ulkoisen varmennuksen perusedellytyksiin 

kuuluvat: 

• Varmennuksen tekijät ovat organisaation 

ulkopuolisia ryhmiä tai henkilöitä, jotka 

ovat todistetusti sekä teeman että 

varmennuskäytäntöjen asiantuntijoita. 

• Varmennuskäytäntöjen on oltava järjestelmällisiä, 

dokumentoituja, todennettuja ja yleisesti 

hyväksyttyjä. 

• Varmennuksen perusteella esitetään arviot 

raportin kattavuudesta, tasapuolisuudesta ja 

totuudenmukaisuudesta sekä kokonaissisällöstä. 

• Varmentajaksi valitaan toimija/henkilö, jonka 

suhde organisaatioon tai sen sidosryhmiin 

ei estä riippumattoman ja puolueettoman 

varmennuslausunnon tekemistä. 

• Varmennuksen yhteydessä arvioidaan, 

missä määrin raportissa on sovellettu GRI:n 

raportointiviitekehystä ja raportointiperiaatteita. 

• Varmennuslausunto on julkaistu kirjallisessa 

muodossa ja siinä kuvataan raportin julkaisijan ja 

sen varmentajien suhteen laatua. 

Organisaation tulee kuvailla ulkoiset 

varmennuskäytäntönsä raportissa GRI-ohjeiston 

mukaisesti kohdassa 3.13 (Osa 2, Organisaation kuvaus). 

GRI:n määritelmän mukaan ’ulkoinen varmennus’ on 

käytäntö, jonka perusteella voidaan tehdä ja julkaista 

johtopäätökset raportin laadusta ja sen sisältämästä 

tiedosta tiedonkeruuprosessit mukaan luettuina. Raportin 

varmennus tulee erottaa toimenpiteistä, joiden avulla 

arvioidaan organisaation toiminnan laatua tai tasoa 

esimerkiksi sertifioinnin tai määräysten noudattamisen 

osalta. 

Version 3.0 

37

RG 


Sanasto 

Global Reporting Initiative 

GRI:n visio on, että kaikki organisaatiot julkaisevat vertailukelpoisia 

yhteiskuntavastuuraportteja yhtä rutiininomaisesti 

kuin tilinpäätöksiä. GRI pyrkii tähän kehittämällä 

jatkuvasti GRI:n yhteiskuntavastuuraportoinnin 

viitekehyksen käytettävyyttä. Kaikki raportointiviitekehyksen 

osiot on kehitetty kansainvälisen monisidosryhmän 

voimin. 

GRI:n raportointiviitekehys 

GRI:n raportointiviitekehyksen tarkoituksena on toimia 

yleisenä yhteiskuntavastuuraportoinnin viitekehyksenä. 

Se koostuu raportointiohjeistosta, indikaattoriohjeista, 

teknisistä ohjeista ja toimialakohtaisista liitteistä. 

Indikaattoriluokat 

Yhteiskuntavastuun teemojen yleiset luokat. GRIohjeistossa 

indikaattorit jaetaan kolmeen luokkaan: 

taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöindikaattorit. Sosiaaliset 

indikaattorit on edelleen jaettu henkilöstö-, ihmisoikeus-, 

yhteiskunta- ja tuotevastuuluokkaan. Jokaisessa 

luokassa voi olla monia erilaisia indikaattorinäkökulmia. 

Indikaattorinäkökulma 

Tietyn indikaattoriluokan yleistiedot (esimerkiksi 

energian käyttö, lapsityövoima, asiakkaat). 

Indikaattoriohjeet 

Indikaattoriohjeet sisältävät määritelmiä, tiedonkeruuohjeita 

ja muuta tietoa, mikä helpottaa raporttien 

laatimista ja auttaa varmistamaan, että toimintaindikaattoreita 

tulkitaan johdonmukaisesti. Jokaiselle toimintaindikaattorille 

on olemassa omat indikaattoriohjeensa. 

Jakamaton hallinto 

Hallintorakenne, jossa vain yksi hallintoelin on vastuussa 

organisaatiosta. 

Jakeluketjun toimijat 

Jakeluketjun toimijat ovat osa tuotantoketjua, mikä 

alkaa raaka-aineiden hankinnasta ja päättyy tuotteen 

tai palvelun käyttöönottoon. Jakeluketjun toimijat ovat 

raportoivan organisaation tuottamien tavaroiden ja 

palvelun jakelijoita tai käyttäjiä eli ne sijoittuvat tuotantoketjussa 

organisaation jälkeen. 

Lisäindikaattorit 

GRI-ohjeistossa mainitut kehittymässä olevat käytännöt 

ja teemat, jotka voivat olla olennaisia joidenkin organisaatioiden 

kannalta, mutta eivät yleisesti kaikkien osalta. 

Taustakuvaus 

GRI-ohjeiston toisessa osassa määritellyt numeroidut, 

raporttien pakolliset teemat, joista rakentuu raporttien 

yleinen viitekehys ja jotka auttavat ymmärtämään organisaation 

toimintaa (esimerkiksi 2.1, 3.13). 


GRI-ohjeiston perussisältö koostuu ohjeistossa määriteltävistä 

raportoitavista teemoista ja tiedoista, jotka ovat 

olennaisia useimpien organisaatioiden ja sidosryhmien 

kannalta. Perussisältö jakautuu kolmeen ryhmään: 

• Strategia ja taustakuvaus: organisaation yleinen 

viitekehys (strategia, taustakuvaus ja hallintotapa) 

• Johtamiskäytännöt: miten organisaatio hallinnoi 

toimintansa eri osa-alueita. 

• Toimintaindikaattorit: vertailukelpoista tietoa 



Pääindikaattorit 

GRI-ohjeistossa määritellyt indikaattorit, jotka ovat olennaisia 

useimpien sidosryhmien kannalta ja jotka ovat 

myös raportoinnin kannalta olennaisia, ellei GRI-raportointiperiaatteissa 

toisin määritellä. 

38 

© 2000-2006 GRI


RG 

Rajaus 

Raportissa kuvattujen toimijoiden valintamenetelmä. 

Raportointiperiaate 

Raportointiperiaate kuvaa raportin sisältötavoitteita ja 

ohjaa raportointiprosessin aikana tehtäviä päätöksiä 

mm. indikaattoreiden osalta. 

Riippumaton hallituksen jäsen 

’Riippumattomuuden’ määritelmä vaihtelee juridisten 

hallintoalueiden välillä. Yleisesti ottaen ’riippumaton’ 

viittaa niihin hallitusjäseniin, jotka eivät voi hyötyä 

organisaatiosta taloudellisesti tai muulla eturistiriitoja 

aiheuttavalla tavalla. Organisaation tulee kertoa raportissaan, 

miten se määrittelee riippumattomuuden omassa 

toiminnassaan. 

Sidosryhmät 

Sidosryhmiä ovat laajasti määriteltynä ne toimijat ja 

henkilöt, joihin (a) organisaation toiminnalla, tuotteilla 

ja/tai palveluilla on todennäköisesti merkittävä vaikutus 

ja/tai (b) joiden toiminta todennäköisesti vaikuttaa 

organisaation mahdollisuuksiin toteuttaa strategiaansa 

ja saavuttaa tavoitteensa. 

Sisällysluettelo 


Laadullista tai numeerista, vertailukelpoista ja ajassa 

tapahtuvaa muutosta kuvaavaa tietoa organisaation 

toiminnan tuloksista. 

Toimitusketjun toimijat 

Toimitusketjun toimijat ovat osa tuotantoketjua, mikä 

alkaa raaka-aineiden hankinnasta ja päättyy tuotteen tai 

palvelun käyttöönottoon. Toimitusketjun toimijat ovat 

osa raportoivan organisaation hankintaketjua ja ne sijoittuvat 

tuotantoketjussa organisaation edelle. 


Yhteiskuntavastuuraportti on arviointi- ja viestintätyökalu, 

jonka avulla organisaatio voi kertoa kaikille sidosryhmilleen, 

kuinka se on onnistunut yhteiskuntavastuutavoitteissaan. 

Yhteiskuntavastuuraportin tulee olla kattava 

ja tasapuolinen kuvaus raportoivan organisaation 

toiminnasta, niin sen myönteisistä kuin kielteisistäkin 

yhteiskunnallisista vaikutuksista. 

Indikaattorikohtaisten käsitteiden määritelmät löytyvät 

suoraan indikaattoriohjeista. 

GRI-ohjeiston mukaisesti laaditun raportin sisällysluettelo 

on taulukko tai matriisi, josta ilmenee raportin 

perussisältö sekä tietoa siitä, mistä tiedot tarkalleen 

ottaen löytyvät (sivunumero tai URL-osoite). Sisällysluettelossa 

voi olla myös viittauksia organisaatiokohtaisiin 

(GRI-ohjeiston ulkopuolisiin) indikaattoreihin. Sisällysluettelon 

avulla raportin lukija saa nopeasti yleiskuvan 

raportoidusta tiedosta, mikä lisää raportin käytettävyyttä. 

Sisällysluettelon merkitys korostuu erityisesti 

silloin, kun osa tiedoista löytyy muista raporteista, kuten 

tilinpäätöksestä tai aikaisemmin julkaistusta yhteiskuntavastuuraportista. 


Toimialakohtaiset liitteet täydentävät GRI-ohjeistoa sisältäen 

ohjeiston toimialakohtaisia sovellusohjeita. Liitteistä 

löytyvät myös toimialakohtaiset toimintaindikaattorit. 

Toimialakohtaisia liittetä tulee käyttää ensisijaisesti 

ohjeiston lisänä, ei sen sijaan. 

Version 3.0 

39

RG 


G3-ohjeiston kiitokset: 

Maailmanlaajuinen hanke 

Seuraavat organisaatiot ovat tarjonneet rahoitusta tai eirahallista 

apua G3-kehittämisprosessin toteuttamiseksi: 

G3-konsortio: 

Indikaattorityöryhmän jäsenet 

Indikaattorityöryhmä oli vastuussa 

indikaattorikokonaisuudesta sekä indikaattorien laadun 

ja johdonmukaisuuden varmistuksesta. Ryhmä teki 

yhteistyötä teknisen neuvottelutoimikunnan kanssa. 

• Neil Anderson, Palvelualojen maailmanliitto (Union 

Network International), UNI 

• David Bent, Forum for the Future 

• William R. Blackburn, William Blackburn Consulting 

• Julie-Anne Braithwaite, Rio Tinto/ICMM 

• Sarah Forrest, Goldman Sachs International 

• Somporn Kamolsiripichaiporn, Chulalongkorn 

University 

G3-erikoistuki: 

Ison-Britannian maatalousministeriö (DEFRA) ja Alankomaiden 

ulkoasianministeriö ovat myös osallistuneet 

G3-ohjeiston kehittämiseen. 

G3 Online supported by: 

• Robert Langford, Euroopan tilintarkastajaliitto 

(The Federation des Experts Comptables Europeens) 

(FEE) 

• Stephanie Maier, Ethical Investment Research 

Service (EIRIS) 

• Asako Nagai, Sony Corporation 

• Ron Nielsen, Alcan Inc. 

• Michael Rae, World Wide Fund Australia 

• Ulla Rehell, Kesko Corporation 

G3-ohjeiston sisällön kehittäminen 

G3-ohjeiston ovat luoneet vapaaehtoiset henkilöt yrityksistä, 

kansalais- ja työmarkkinajärjestöistä, tilintarkastusja 

sijoitusyhtiöistä, oppilaitoksista ja muista yhteisöistä. 

Seuraavat monisidosryhmäpohjaiset tekniset työryhmät 

kokoontuivat tammi-marraskuun aikana 2005 ja antoivat 

oman panoksensa G3-ohjeistoon: 

• George Nagle, Bristol-Myers Squibb 

• Filippa Bergin, Amnesty International 

• Giuliana Ortega Bruno, Ethos Institute 

Indikaattorityöryhmä teki yhteistyötä kuuden teknisen 

neuvontaryhmän kanssa, jotka olivat vastuussa oman 

toiminta-alueensa indikaattoreista ja teknisistä ohjeista. 

Yhteiskuntaryhmän jäsenet 

• Anne Gambling, Holcim 

• Sachin Joshi, Center For Social Markets (CSM) 

• Craig Metrick, Investor Responsibility Research 

Center (IRRC) 

• Keith Miller, 3M 

• Ruth Rosenbaum, Center for Reflection, Education 

and Action (CREA) 

• Glaucia Terreo, Instituto Ethos 

• Peter Wilkinson, Transparency International 

40 

© 2000-2006 GRI


RG 

Ihmisoikeusryhmän jäsenet 

• Marina d’Engelbronner, Humanist Committee on 

Human Rights (HOM) 

• Bethany Heath, Chiquita Brands 

• Jorge Daniel Taillant, The Center for Human Rights 

and Environement (CEDHA) 

• David M. Schilling, Interfaith Center on Corporate 

Responsibility 

• Susan Todd, Solstice Sustainability Works Inc. 

• Hirose Chuichiro, Canon 

• Steve Ouma, Kenyan Human Rights Commission 

• Björn Edlund, ABB Ltd. 

• Marleen van Ruijven, Amnesty International 

Ympäristöryhmä: biodiversiteetti ja vesi 

• Ian Blythe, Boots Group PLC 

• Ian Dutton, The Nature Conservancy 

• Annelisa Grigg, Fauna & Flora International 

• Nancy Kamp-Roelands, Ernst & Young Netherlands/ 

Royal NIVRA 

• Erin Musk, City West Water 

• Mike Rose, SASOL 

• Fernando Toledo, Codelco 

Ympäristöryhmä: päästöt 

• Tanja D. Carroll, Coalition for Environmentally 

Responsible Economies (CERES) 

• Yutaka Okayama, Toyota Motor Corporation 

• Maria Fatima Reyes, Philippine Institute of Certified 

Public Accountants (PICPA) 

• Yogendra Kumar Saxena, Gujarat Ambuja Cements 

• David Stangis, Intel Corporation 

• Sonia Valdivia, The Catholic University of Peru 

• Eric Shostal, Institutional Shareholder Services 

• Lucian Turk, Dell, Inc. 

Henkilöstöryhmän jäsenet 

• Michiko Arikawa, Matsushita Electric Industrial 

(Panasonic) 

• Stephen Frost, Southeast Asia Research Centre 

• Kyoko Sakuma, Sustainability Analysis & Consulting 

• Sean Ansett, Gap Inc. 

• Deborah Evans, Lloyd’s Register of Quality 

Assurance (LRQA) 

• Pierre Mazeau, Electricité de France (EDF) 

• Dan Viederman, Verité 

Talousryhmän jäsenet 

• Christine Jasch, Institute for Environmental 

Management and Economics (IOEW) 

• Martin Tanner, Novartis International AG 

• Helen Campbell, entinen AccountAbility 

• Eric Israel, KPMG LLP 

• Martina Japy, BMJ CoreRatings 

• Michelle Smith, Rohm and Haas 

• Lisa Acree, Business for Social Responsibility 

• Johan Verburg, NOVIB/Oxfam Netherlands 

Raportointi prosessina –työryhmän 

jäsenet 

Työryhmän tehtävänä oli päivittää ja kehittää edelleen 

raportointiperiaatteita ja -ohjeistoa. 

• Amy Anderson, Starbucks Coffee 

• Pankaj Bhatia, World Resources Institute (WRI) 

• Bill Boyle, BP 

• Tohtori Uwe Brekau, Bayer AG 

• Debra Hall, Coalition for Environmentally 

Responsible Economies (CERES) 

• Dunstan Hope, Business for Social Responsibility 

• Tohtori Aqueel Khan, Association for Stimulating 

Know How (ASK) 

• Judy Kuszewski, SustainAbility Ltd. 

• Brian Kohler, Kanadan viestintä-, energia- ja 

paperityöntekijöiden liitto (Communications, 

Energy & Paperworkers Union of Canada) 

Version 3.0 

41

RG 


• Ken Larson, Hewlett Packard 

• Steve Lippman, Trillium Invest 

• Luis Perera, PriceWaterHouseCoopers 

• Dante Pesce, Vincular, Pontificia Universidad 

Católica de Valparaíso 

• Mizue Unno, So-Tech Consulting, Inc. 

• Cornis van der Lugt, YK:n ympäristöohjelman 

alainen teknologia-, teollisuus- ja talousosasto 

(UNEP Division of Technology, Industry, and 

Economics) (DTIE) 

• Robert Walker, The Ethical Funds Company 

• Ian Whitehouse, Manaaki Whenua Landcare 

Research 

• Alan Willis, Alan Willis & Associates 

• Jennifer Iansen-Rogers, KPMG, Alankomaat, neuvoi 

prosessikysymyksissä, mutta ei ollut ryhmän jäsen 

Julkiset lausuntopyynnöt 

G3-ohjeiston luonnoksen kommentointipyyntöön saatiin 

270 vastausta vuoden 2006 tammi-maaliskuun välisenä 

aikana. Saadut kommentit vaikuttivat merkittävästi 

G3-ohjeiston lopulliseen versioon. 

GRI:n hallinto 

Tarkempaa tietoa hallinnosta, sen jäsenistä ja näiden 

asemasta löytyy osoitteesta www.globalreporting.org 

Tekninen neuvontaryhmä: 12 asiantuntijasta koostuva 

ryhmä vastaa GRI:n raportointiviitekehyksen laadunvarmistuksesta 

ja yhdenmukaisuudesta ja tarjoaa 

neuvonta- ja asiantuntijapalveluita viitekehyksen osalta. 

G3-prosessin aikana ryhmän keskeisenä tehtävänä oli 

ohjata projektikokonaisuutta, tehdä päätökset erityisesti 

ohjeiston sisältöön liittyneiden kysymysten osalta, 

varmistaa ohjeiston rakennusprosessin asianmukaisuus 

sekä antaa yksimielisiä/erimielisiä suosituksia GRI:n hallitukselle 

siitä, tulisiko G3-ohjeiston ko. versio hyväksyä 

julkaistavaksi. Toimikunta teki enemmistöpäätöksen 

G3-ohjeiston julkaisemisesta. 

Hallitus: 16 jäsenestä koostuvalla ryhmällä on luottamukseen 

perustuva, taloudellinen ja oikeudellinen 

vastuu GRI:stä sekä lopullinen päätösvalta GRI-ohjeiston 

tarkistuksesta, organisatorisesta strategiasta ja työsuunnitelmista. 

Hallitus vastasi G3-prosessin ohjauksesta 

ja hyväksyi yksimielisesti G3-ohjeiston julkaisemisen 

teknisen neuvontaryhmän ja sidosryhmäneuvoston suosituksesta. 

GRI-sihteeristö: GRI:n pääjohtajan alainen sihteeristö 

vastaa ohjeiston sekä GRI:n johtoryhmän hyväksymän 

teknisen toimintasuunnitelman toimeenpanosta. Se 

vastaa myös GRI:n viestinnästä, sidosryhmäsuhteista ja 

taloushallinnosta. Sihteeristö toimii hallituksen, sidosryhmäneuvoston 

ja teknisen neuvontaryhmän tukena. 

Konsultit 

GRI-sihteeristö sai (maksullista) apua seuraavilta 

konsulteilta G3-prosessin aikana: 

• csrnetwork (johtava konsultti – Mark Line) 

• Just Solutions (johtava konsultti – Vic Thorpe) 

• onValues (johtava konsultti - Ivo Knoepfel) 

• Ove Arup (johtava konsultti - Jean Rogers) 

• Responsibility Matters 

(johtava konsultti – Mark Brownlie) 

• Sandra Pederson, toimittaja 

• Source-Asia (johtava konsultti – Paul Wenman) 

• Triple Innova (johtava konsultti - Michael Kundt) 

• University of Amsterdam (johtava konsultti - 

Jeffrey Harrod) 

Sidosryhmäneuvosto: 48 jäsenestä koostuva toimintaryhmä 

on virallinen osa GRI:n hallintoa. Neuvosto 

ohjeistaa hallintoa menettelytapa- ja strategiakysymyksissä 

ja auttoi G3-prosessin aikana luomaan suuntaviivat 

projektille. Osa sidosryhmäneuvoston jäsenistä osallistui 

G3-työryhmiin. Neuvosto teki enemmistöpäätöksen 

G3-ohjeiston julkaisemisesta. 

42 

© 2000-2006 GRI


RG 

Oikeudellinen vastuu 

Tämän dokumentin tarkoituksena on edistää yhteiskuntavastuuraportointia 

ja se on laadittu ainutlaatuista 

monisidosryhmäprosessia hyödyntäen. Prosessiin on 

osallistunut useiden raportteja julkaisevien organisaatioiden 

edustajia sekä raportteja käyttäviä toimijoita 

eri puolilta maailmaa. GRI:n hallitus suosittelee kaikille 

organisaatioille GRI-ohjeiston käyttöä. GRI-ohjeistoon 

kokonaan tai osittain perustuvien raporttien tekeminen 

ja julkaiseminen on kuitenkin täysin raporttien tekijöiden 

vastuulla. GRI:n hallitus tai Stichting Global Reporting 

Iniative ei ole vastuussa mistään seuraamuksista 

tai vahingoista, jotka johtuvat suoraan tai epäsuorasti 

GRI-ohjeiston käyttämisestä raporttien laadinnassa tai 

GRI-ohjeistoon perustuvien raporttien käytöstä. 

Ilmoituspyyntö 

Organisaatioita, jotka ovat käyttäneet ohjeistoa ja/ 

tai muita GRI-raportoinnin viitekehyksen elementtejä 

raporttiensa pohjana, pyydetään ilmoittamaan raporteistaan 

GRI:lle raportin julkaisun yhteydessä. Ilmoituksen 

voi tehdä 

• lähettämällä GRI:lle ilmoituksen raportista sekä 

itse raportin printtimuodossa tai sähköisenä 

tiedostona 

• rekisteröimällä raportin GRI:n onlineraporttitietokantaan 

ja/tai 

Lisätietoa GRI:stä ja yhteiskuntavastuuraportoinnin 

ohjeistosta: 

www.globalreporting.org 

info@globalreporting.org 

Global Reporting Initiative 

PO Box 10039 

1001 EA Amsterdam 

The Netherlands 

Puh: +31 (0) 20 531 00 00 

Fax: +31 (0) 20 531 00 31 

© 2000–2006 Global Reporting Initiative. 

Kaikki oikeudet pidätetään. 

• pyytämällä GRI:tä tarkistamaan organisaation 

sovellustason itsearvio. 

Tekijänoikeus- ja tavaramerkki-ilmoitus 

Stichting Global Reporting Initiativella (GRI) on tämän 

dokumentin tekijänoikeudet. Dokumentin jäljentäminen 

tai jakelu tiedoksi ja/tai käytettäväksi yhteiskuntavastuuraportin 

valmisteluun on sallittu ilman GRI:n ennakkosuostumusta. 

Tätä asiakirjaa tai sen osia ei kuitenkaan 

saa jäljentää, varastoida, kääntää tai siirtää missään 

muodossa tai millään tapaa (elektronisesti, mekaanisesti, 

valokopioimalla, nauhoittamalla tai muuten) mitään 

muuta tarkoitusta varten ilman GRI:n kirjallista ennakkosuostumusta. 

Global Reporting Initiative, Global Reporting Initiative 

-logo, Sustainability Reporting Guidelines (yhteiskuntavastuuraportoinnin 

ohjeisto) ja GRI ovat Global 

Reporting Initiativen tavaramerkkejä. 

Version 3.0 

43

RG 


G3-ohjeiston suomentajan huomautukset ja kiitokset 

Suomentajan huomautukset 

Termejä ”yhteiskuntavastuu” ja ”kestävä kehitys” käytetään 

käännöksessä pitkälti toistensa synonyymeina. 

Joissain kohdissa (esim. Osa 1, Kestävän kehityksen konteksti) 

”kestävä kehitys” viittaa ensisijaisesti ohjeistossa 

mainittuun määritelmään (World Commission on Environment 

and Development: Our Common Future, 1987). 

Ohjeiston sisällysluetteloa on muutettu ensimmäisen 

osan osalta, jotta sisällys vastaisi paremmin itse ohjeiston 

otsikointihierarkiaa. 

Ohjeistoon on lisätty kolme suomentajan huomautusalaviitettä. 

Kiitokset 

G3-ohjeisto käännettiin suomeksi alkuperäisestä englanninkielisestä 

versiosta kesä-syyskuussa 2008 monisidosryhmätyönä 

wiki-tekniikkaa hyväksi käyttäen. 

Käännösprojektia koordinoi vastuuullisen yritystoiminnan 

verkosto Finnish Business & Society (FiBS). 

Suomennoksen ensimmäisen version laati Pyry Niemelä 

(MSc). 

Käännöksen viimeistelystä vastasi Tarja Laakkonen (VTM, 

Finnish Business & Society). 

Suomennoksen varmentajina toimivat kääntäjä Markku 

Miettunen (MSc) ja kääntäjä, konsultti Kaija Pöysti (MSc, 

eng.) 

G3-ohjeiston suomenkielinen versio on julkaistu 

ainoastaan online-versiona, käännös löytyy osoitteesta 

www.globalreporting.org 

Suomennokseen saatiin rahallista tukea seuraavilta 

yrityksiltä: 

FiBS haluaa kiittää lämpimästi kaikkia seuraavia 

käännöstä kommentoineita ja muuta taustatukea 

antaneita henkilöitä: 

• Anne-Maria Flanagan, Kesko Oyj 

FiBSin tarkoituksena on edistää taloudellisesti, sosiaalisesti 

ja ekologisesti kestävää yritystoimintaa Suomessa. 

FiBS on GRI:n, CSR Europe ja CSR 360 Global Partner Network 

-verkostojen jäsen. 

G3-ohjeiston suomennosta kommentoivat projektia 

varten perustetulla wiki-sivustolla FiBSin jäsenyritysten 

ja yhteisöjen edustajat ja yhteistyökumppanit. 

• Anna Heinonen, PricewaterhouseCoopers Oy 

• Sirpa Juutinen, PricewaterhouseCoopers Oy 

• Päivi Karjalainen, TeliaSonera Finland Oyj 

• Maija Löytömäki, Teollisuuden Voima Oyj 

• Mikael Niskala, 2future Oy 

• Heimo Valtonen, Senaatti-kiinteistöt 

44 

© 2000-2006 GRI

Lataa suomenkielinen G3 raportointiohjeisto - Global Reporting ...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?