Heinäveden reitti ja kanavat - Heinäveden kunta
Heinäveden reitti ja kanavat - Heinäveden kunta
Heinäveden reitti ja kanavat - Heinäveden kunta
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Heinäveden <strong>reitti</strong> <strong>ja</strong> sen kuusi kanavaa<br />
Kanavakylät<br />
Kappale<br />
suomalaista<br />
kansallismaisemaa<br />
Kerman kanava on täynnä elämää<br />
12<br />
©Kuvasto<br />
Kuva: Ei<strong>ja</strong> Kvintus<br />
Kapeat, mutkaiset vesistöt, saaristoiset järvenselät <strong>ja</strong> vanhat<br />
<strong>kanavat</strong> tekevät Heinäveden reitistä ainutlaatuisen elämyksen,<br />
joka kaikkien pitää ainakin kerran elämässään kokea. Reitin kanavointi<br />
aloitettiin 1800-luvun lopulla <strong>ja</strong> ensimmäisenä valmistui 1896 Karvion<br />
kanava, joka yhdisti Suvasveden <strong>ja</strong> Kermajärven <strong>ja</strong> avasi laivareitin<br />
Kuopiosta Heinävedelle. Sen jälkeen rakennettiin vuosina 1903-06<br />
Kerman, Vihovuoteen <strong>ja</strong> Pilpan <strong>kanavat</strong> Kermajärven eteläpuolelle.<br />
Näin avautui laiva<strong>reitti</strong> Savonlinnaan. Yhteys Juojärvelle syntyi vuosina<br />
1911-16, jolloin rakennettiin Varistaipaleen <strong>ja</strong> Taivallahden <strong>kanavat</strong>.<br />
Varistaipaleen nelikammioinen kanava on pudotuskorkeudeltaan<br />
(14,5 m) Suomen suurin. Sulutus siinä kestää noin puoli tuntia.<br />
Varistaipaleen kanava on ainoa, jossa on vielä miehitys. Muut <strong>kanavat</strong><br />
ovat automatisoitu<strong>ja</strong>. Varistaipaleen kanavamuseon päärakennukseen<br />
on koottu näyttely Heinäveden <strong>ja</strong> Juojärven kanavien vaiheista <strong>ja</strong><br />
ulkorakennuksissa on esillä työvälineitä sekä -kuvia.<br />
Kerman kanava on kauneimpia maisemia Heinäveden reitin varrella.<br />
Kanavamiljööseen kuuluu vanha silta, hoidettu puisto <strong>ja</strong> 1900-luvun<br />
alussa rakennettu kanavanvarti<strong>ja</strong>n talo.<br />
Kerma<br />
Kermankoski on yksi tärkeimmistä Heinäveden alueen<br />
urheilukalastuskohteista. Koskesta tavataan<br />
kahta maassamme uhanalaista kalalajia, järvilohta<br />
<strong>ja</strong> järvitaimenta. Kermankoski on suojeltu koskien<br />
suojelulailla.<br />
Hynnilänsalmen siltaa pitkin a<strong>ja</strong>van huomio kiinnittyy<br />
virran rannalla olevaan suureen ruskeaan saha<strong>ja</strong>uhokasaan.<br />
Se on muisto Kermassa toimineesta<br />
isosta sahasta. Kerman vesisaha rakennettiin<br />
Kermankoskeen 1790-luvulla <strong>ja</strong> se toimi aina vuoteen<br />
1913 asti. Sillan kupeesta matkaili<strong>ja</strong> löytää<br />
Kermankeitaan ruoka- <strong>ja</strong> majoituspalvelut, vierasvenesataman<br />
<strong>ja</strong> tankkauspisteen. Kosken partaalla<br />
palvelee kyläyhdistyksen kesäkioski, josta varataan<br />
Kermanvirran leirintä- <strong>ja</strong> venepaikat sekä sauna.<br />
Säveltäjä Otto Kotilainen (1868-1936) oli syntyjään<br />
Kerman Kotilanmäeltä. Hän asui aikuisikänsä<br />
Helsingissä, mutta palasi aina kesäksi takaisin kotiseudulle.<br />
Heinäveden virrat <strong>ja</strong> kosket olivat hänelle<br />
rakkaita. Hänellä oli kesäpaikka Palokin Patoonkoskien<br />
äärellä, jossa hänet usein nähtiin<br />
kalastamassa. Otto Kotilainen sävelsi mm. joululaulut<br />
Varpunen jouluaamuna <strong>ja</strong> Kun maass´on hanki,<br />
jonka sanat on tehnyt niinikään Kerman koulun<br />
kasvatti runoili<strong>ja</strong> Alpo Noponen. Nykyisin Kermassa<br />
lomailee Oton sukulainen, oopperalaula<strong>ja</strong> Juha<br />
Kotilainen.<br />
13
Change language