Heinäveden reitti ja kanavat - Heinäveden kunta
Heinäveden reitti ja kanavat - Heinäveden kunta
Heinäveden reitti ja kanavat - Heinäveden kunta
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kanavakylät<br />
Kanavakylät<br />
Laivo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> lohia Karviossa<br />
Kanavaperinnettä Varistaipaleessa<br />
14<br />
Kuopio-Savonlinna vesireitin <strong>ja</strong> Varkaus-Joensuu valtatien solmukohdassa<br />
si<strong>ja</strong>itseva Karvio on kunnan suurin kylä. Maantie ylittää Heinäveden<br />
vanhimman kanavan, jonka läpi seilaa huviveneiden lisäksi myös säännöllistä<br />
<strong>reitti</strong>liikennettä a<strong>ja</strong>va perinteinen sisävesilaiva Puijo.<br />
Karvio<br />
Karvionkoski <strong>ja</strong> sen lohet ovat ympärivuotisesti<br />
kalastajien suosiossa. Onpa koskessa aikanaan<br />
pidetty tukkilaiskiso<strong>ja</strong>kin.<br />
Kylän keskeisimmällä paikalla ovat Neste-huoltamo<br />
<strong>ja</strong> pohjoisheinäveteläisten muutama vuosi<br />
sitten talkoilla rakentama uusi kyläkauppa. Matkailupalvelu<strong>ja</strong><br />
tarjoavat Karvion Lomakeskus,<br />
Karvion Kievari sekä Karvion Lomahuvilat. Karvion<br />
kesäteatterissa saa kesäkuussa 2012 ensiiltansa<br />
Valamo-trilogian 1. osa. Valtatien varressa<br />
on Leväniemen toimintakeskuksen asunto<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> työpa<strong>ja</strong> myymälöineen. Vuonna 2010 valmistuneen<br />
uuden koulun toivotaan houkuttelevan<br />
Pohjois-Heinävedelle erityisesti lapsiperheitä.<br />
Kansanrunoili<strong>ja</strong> Olli Kymäläinen (1790-1855)<br />
toimi 1840-luvulla myllärinä Karvion Humalajoella.<br />
Hän osasi lukea, mutta ei koskaan oppinut<br />
kirjoittamaan, sillä siihen aikaan kansan kirjoitustaitoa<br />
ei pidetty tärkeänä. Tästä huolimatta<br />
hän ylsi kansanrunouden mestariksi <strong>ja</strong> oli valtakunnallisestikin<br />
tunnettu persoona. Vain muutamia<br />
hänen vanhemmalla iällään tekemiä runo<strong>ja</strong><br />
(mm. Kiitos luo<strong>ja</strong>lle hyvästä vuodentulosta <strong>ja</strong><br />
Heinäveden kirkosta) on kir<strong>ja</strong>ttu muistiin, mutta<br />
ainakin vielä 1900-luvun alussa on Heinävedellä<br />
lausuttu myös hänen suullisena perintönä kulkeneita<br />
runo<strong>ja</strong>an.<br />
Varistaipale<br />
Idyllisen Varistaipaleen tärkein nähtävyys on Varistaipaleen kanava, joka on<br />
Suomen korkein <strong>ja</strong> ainoa nelisulkuinen. Kesäaikaan vartiotornissa istuu edelleen<br />
kanavamies oh<strong>ja</strong>amassa sulutuksia. Heinäveden reitin kanavointia <strong>ja</strong> laivaliikennettä<br />
esitellään kanavan reunalla olevassa museossa. Talo on entinen<br />
kanavanvarti<strong>ja</strong>n asunto <strong>ja</strong> museoalueeseen kuuluvat myös pihapiirin ulkorakennukset.<br />
Kaunis kanavapuisto on hyvin hoidettu. Museon pihassa on jo yli<br />
20 vuotta järjestetty heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina puistokonsertti.<br />
Kanavalla on järjestetty kahdesti myös mittava uittoperinnetapahtuma ”Naiset<br />
nipunlaskussa”.<br />
Valamon <strong>ja</strong> Lintulan välinen patikka<strong>reitti</strong> kulkee Varistaipaleen kautta. Sen varrella<br />
on kyläläläisten talkoilla rakentama Taivalkota. Myös yhteinen uimaranta,<br />
Variranta <strong>ja</strong> sen uusi sauna on rakennettu talkoovoimin. Siellä pidetään vuosittain<br />
juhannusjuhlat, ekumeeninen hartaushetki <strong>ja</strong> rantakalailta.<br />
Majoituspalvelu<strong>ja</strong> aivan kanavan äärellä tarjoaa Villa Sillanpää, joka toimii<br />
myös taiteili<strong>ja</strong>residenssinä. Kanavan luona on kesäaikaan kanavakioski, josta<br />
saa satoaikaan myös mansikkaa, perunaa <strong>ja</strong> vihanneksia. Perinteisestä maalaismaisemasta<br />
pitävä voi majoittua Niemelän Maatilamatkailun huoneissa,<br />
mökeissä tai matkaparkissa. Sergei-laiva risteilee kahdesti viikkoon Valamosta<br />
Varistaipaleen kanavalle.<br />
Savolainen silmänkääntäjä <strong>ja</strong> kansanparanta<strong>ja</strong> Kuikka-Koponen (Abel Koponen)<br />
syntyi Varistaipaleen kylässä vuonna 1833. Hän oli hyvin liikkuvaista sorttia,<br />
kiersi ympäri Suomea <strong>ja</strong> hämmästytti ihmisiä taioillaan. Yksi tarina kertoo mm,<br />
että kerran miesporukka aikoi antaa Kuikka-Koposelle selkään. Koponen otti<br />
pään irti itseltään, laittoi sen kannon päälle <strong>ja</strong> sanoi: - Laitan tuon pään turvaan,<br />
ettei siihen satu. Miehiltä jäi Koponen pieksämättä.<br />
15
Change language