WaterLink 03/2009 - Kemira
WaterLink 03/2009 - Kemira
WaterLink 03/2009 - Kemira
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KEMIRA OYJ:n sIdOsRYhMälE htI 3/<strong>2009</strong><br />
EI bISnEStä<br />
IlMan t&k:ta<br />
kaSVuSta<br />
tehot irti<br />
ElIntärkEä<br />
VESI<br />
<strong>Kemira</strong>n ytimessä<br />
luota, panoSta, optIMoI<br />
yhdESSä<br />
Syntyy<br />
kaunISta
SiSÄLLYS<br />
4 linkit<br />
Ajankohtaista <strong>Kemira</strong>sta.<br />
11 Profiili<br />
Kadulta klasaritähdeksi? José Antonio<br />
Abreun luoman El Sisteman myötä<br />
se on mahdollista.<br />
12 bisnes on joukkueurheilua<br />
Ydintoimintaansa keskittyneet yritykset<br />
tarvitsevat monipuolisen verkoston.<br />
19 näin se toimii<br />
Onnistunut yrityskumppanuus merkitsee<br />
puhdasta juomavettä 30 miljoonalle<br />
São Paulon asukkaalle.<br />
20 kasvu syntyy uutta<br />
luomalla<br />
Haastattelussa <strong>Kemira</strong>n tutkimus- ja<br />
kehitysjohtaja Johan Grön.<br />
24 virtaviivaista<br />
vedenkäsittelyä<br />
Biologian ja tietotekniikan hybridi<br />
tehostaa paperitehtaiden jätevesien<br />
käsittelyä.<br />
SUSANNA KEKKONEN<br />
20<br />
28<br />
26 ei kemiaa ilman sähköä<br />
Kemianteollisuus tarvitsee sähköä. Tavoitteena<br />
on energialähteiden monipuolisuus.<br />
31 kolumni<br />
Taistelu Aasian jättimarkkinoista on jatkunut<br />
vuosikymmeniä. Nyt länsimaiset ja paikalliset<br />
yritykset hakevat voimaa yhteistyöstä.<br />
32 korkean tason<br />
kumPPanuutta<br />
Yksi <strong>Kemira</strong>n viidestä tutkimuskeskuksesta<br />
avautui hiljattain Atlantassa, Georgia<br />
Tech -huippuyliopiston kyljessä.<br />
36 Pohjanmeren<br />
öljy virtaamaan<br />
Kemikaalit ehkäisevät haitallisten<br />
mineraalikerrostumien muodostumista<br />
öljyputkistoissa.<br />
38 numerot<br />
<strong>Kemira</strong>n tunnusluvut ja kurssikehitys.<br />
42 kemiaa<br />
Sottapytylle sivellin<br />
Hodari huuleen!<br />
Operaatio pelastakaa järvet<br />
Sähköä monessa<br />
muodossa<br />
26<br />
iSTOcKPHOTO<br />
2<br />
waterlink 3 | <strong>2009</strong>
PÄÄKi RJOi TUS<br />
vESiBiSNESTÄ<br />
JUHA SALMiNEN<br />
Teimme <strong>Kemira</strong>ssa viime vuonna merkittäviä<br />
strategisia linjauksia. Niiden joukossa oli<br />
päätös keskittyä palvelemaan asiakkaita,<br />
jotka toimivat runsaasti vettä käyttävillä aloilla.<br />
Tänä vuonna olemme jatkaneet strategiamme<br />
kirkastamista ja syventäneet veden ja liiketoimintamme<br />
välistä yhteyttä. Tämän myötä olemme<br />
myös vaihtaneet sidosryhmälehtemme nimen.<br />
Käsissäsi on ensimmäinen numero <strong>WaterLink</strong>-lehteä,<br />
jonka nimi oli aiemmin Just Add.<br />
Yhtenäiset strategiset tavoitteet johtavat luonnollisesti<br />
entistä suurempiin synergioihin liiketoimintamme<br />
eri yksiköiden välillä. Kaikki pääsegmenttimme<br />
– Paper, Municipal & Industrial ja Oil<br />
& Mining – pystyvät hyödyntämään yhteistä tuoteportfoliotamme.<br />
Olemme tehneet myös tutkimus- ja<br />
kehitystoiminnassamme suuria muutoksia tarjotaksemme<br />
asiakkaillemme entistä parempaa palvelua.<br />
Uskomme, että tekemämme työ liittyy suurempaan<br />
kuvaan. <strong>Kemira</strong>lla on merkittävä rooli liiketoimintaansa<br />
liittyvien teollisuudenalojen ja yhteisöjen<br />
kehityksessä, mutta lisäksi myös globaalin<br />
talouden ja meitä kaikkia ympäröivän ympäristön<br />
kehityksessä. <strong>Kemira</strong> on sitoutunut tekemään<br />
osuutensa globaalin vesikriisin ratkaisemiseksi.<br />
Katso, miten <strong>Kemira</strong> vastaa haasteeseen internetsivuiltamme<br />
www.kemira.com.<br />
Leena Lie<br />
<strong>Kemira</strong>n viestintäjohtaja<br />
WATERLINK<br />
<strong>Kemira</strong> Oyj:n asiakas- ja<br />
sidosryhmälehti. ilmestyy<br />
neljä kertaa vuodessa<br />
englanniksi ja suomeksi.<br />
JULKAiSiJA<br />
<strong>Kemira</strong> Oyj<br />
www.kemira.com<br />
Päätoimittaja<br />
kaisa sipilä<br />
puh. 010 862 1138<br />
KUSTANTAJA<br />
Sanoma Magazines Finland<br />
Yritysjulkaisut<br />
www.sanomamagazines.fi<br />
Toimituspäällikkö<br />
harri lindfors<br />
Tuottaja<br />
kati heikinheimo<br />
Ulkoasu<br />
suvi-tuuli junttila<br />
PAiNOPAiKKA<br />
Forssan Kirjapaino Oy<br />
iSSN 1797-7738<br />
PAPERi<br />
Lehden paperi on Galerie Art Silk<br />
115 ja 200 g/m 2 .<br />
Kannen kuva: Getty images<br />
Takakansi: Getty images<br />
iSTOcKPHOTO<br />
terveiset toimitukseen: kaisa.sipila@kemira.com<br />
lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset:<br />
http://www.kemira.fi/media<br />
3 | <strong>2009</strong> waterlink<br />
3
LINKIT<br />
YHTEYS<br />
ELÄMÄÄN<br />
TEKSTI Kati HeiKinHeimo | KUVA getty images<br />
S<br />
iitä <strong>Kemira</strong>n liiketoiminnassa on kyse.<br />
Kaiken elämän perusta, vesi, on yhtiön<br />
strategian ytimessä. <strong>Kemira</strong>n tavoite on<br />
selkeämpi kuin koskaan: haluamme auttaa<br />
asiakkaita optimoimaan vedenlaadun hallintaansa<br />
ja vähentämään vedenkäyttöään.<br />
Toisin sanoen käyttämään vettä vähemmän<br />
ja paremmin.<br />
Puhdas, raikas vesi on elinehto kaikelle<br />
ihmisen toiminnalle. Kuitenkin vedenpuute<br />
on muodostumassa haasteeksi kaikkialla<br />
maailmassa. Tarve kierrättää vettä ja löytää<br />
vaihtoehtoisia ratkaisuja – kuten suolan poisto<br />
merivedestä – on yhä polttavampi.<br />
Onneksi veden loppumisen kauhuskenaarioiden<br />
ei tarvitse toteutua. Kaikkialla maailmassa<br />
etsitään kuumeisesti edullisia ratkaisuja<br />
veden laadun parantamiseksi ja veden kuluttamisen<br />
vähentämiseksi. <strong>Kemira</strong> aikoo saavuttaa<br />
merkittävän roolin näissä pyrkimyksissä.<br />
<strong>Kemira</strong> on jo pitkään ollut edelläkävijä<br />
vedenkäsittelyratkaisuissa. Yhtiön suurin<br />
vahvuus on sen erinomaisessa prosessiosaamisessa<br />
ja laajassa kemiallisten vedenkäsittelytuotteiden<br />
valikoimassa.<br />
Tänä syksynä tulet varmasti huomaamaan<br />
<strong>Kemira</strong>n uuden visuaalisen ilmeen, joka heijastaa<br />
kiteytettyä strategiaamme. Tulet näkemään<br />
vesipisaroita, joista muodostuu tuttuja<br />
asioita: suurkaupunki, tehdas tai ihminen. Mikään<br />
näistä ei pärjäisi päivääkään ilman vettä.<br />
Vedestä muodostuva jalanjälki puolestaan<br />
muistuttaa meitä kaikkia siitä, kuinka tärkeää<br />
vesi todella on kaikessa ihmisen toiminnassa.<br />
Jalanjälki kuvastaa myös askelta eteenpäin,<br />
jonka kaikki <strong>Kemira</strong>n työntekijät yhdessä<br />
ottavat, yhtenäisenä <strong>Kemira</strong>na. Vastedes<br />
painotamme entistä tiiviimpää yhteistyötä eri<br />
segmenttien, alueiden ja toimintojen välillä.<br />
Tämä tulee olemaan yksi <strong>Kemira</strong>n keskeisistä<br />
menestystekijöistä pyrkiessämme palvelemaan<br />
asiakkaitamme yhä paremmin.<br />
Yhteys elämään toimii sateenvarjona ja<br />
sideaineena segmenttien välisen kumppanuuden<br />
tuomille synergioille: koko <strong>Kemira</strong>n yhteisenä<br />
visiona on olla johtava vesikemian alan<br />
yhtiö. n<br />
Vesipula uhkaa.<br />
Onneksi ratkaisut<br />
ovat löydettävissä.<br />
4<br />
waterlink 3 | <strong>2009</strong>
Vesijalanjäljellämme on vaikutus<br />
koko ekosysteemiin sekä tulevien<br />
sukupolvien hyvinvointiin. Vesipisaroista<br />
muodostuva jalanjälki on<br />
myös <strong>Kemira</strong>n strategian symboli.<br />
3 | <strong>2009</strong> Just add<br />
5
lInkIt<br />
3+1 kysymystä<br />
keMiran paper-segMentin tutkiMus-, kehitysja<br />
teknologiajohtaja Mikael svedManille<br />
<strong>Kemira</strong> on tiiviisti mukana<br />
Jyväskylässä sijaitsevan paperinvalmistuksen<br />
tutkimusympäristön<br />
toiminnassa. VTT:n ylläpitämää<br />
ja useiden yritysten rahoittamaa<br />
innovaatiokeskusta laajennetaan<br />
tammikuussa 2010 lisäämällä sen<br />
laitteiston paperivalmistuspilottiin<br />
puristinosa sekä uusi näytteenotto-<br />
ja analyysijärjestelmä.<br />
1. Miten ja Miksi jyväskylän tutkiMusyMpäristö<br />
sai alkunsa?<br />
Metso Paper oli aloitteentekijä ja<br />
konsortion keskipisteenä keskusteluissa<br />
toimi VTT. Lisäksi Metsäklusteri<br />
Oy, Tekes, paperivalmistajat<br />
ja useat muut toimittajat<br />
tukevat hanketta. Tutkimusympäristö<br />
on suunniteltu tarjoamaan<br />
tavanomaista laboratoriomittakaavaa<br />
realistisemmat paperinvalmistuksen<br />
olosuhteet. Se on<br />
nopea ja kustannustehokas alusta<br />
innovaatioiden synnyttämiselle.<br />
2. Mitä hyötyä Muutos tuo itse<br />
paperinvalMistusprosessiin?<br />
Uusi ympäristö tulee simuloimaan<br />
entistä paremmin tehdasmittakaavaista<br />
paperinvalmistusprosessia<br />
verrattuna muihin laboratorioja<br />
pilottimenetelmiin. Lisäksi tämä<br />
mahdollistaa uusien paperinvalmistusprosessien<br />
ja tuotteiden<br />
radikaalin kehittämisen. Samalla<br />
ympäristö auttaa parantamaan<br />
raaka-aineiden, veden, energian ja<br />
pääoman tehokäyttöä.<br />
3. Miten kuvailisit keMiran,<br />
Metson, taMfeltin, Metsäklusterin,<br />
tekesin ja upM:n<br />
täMänhetkistä yhteistyötä?<br />
Tiiviin yhteistyön päämääränä<br />
on kehittää tutkimusympäristö,<br />
joka täyttää laboratoriomittakaavan<br />
ja pilottilaitteistojen<br />
väliin jäävää aukkoa. Projektin<br />
johtoryhmä koostuu osallistujayritysten<br />
edustajista ja VTT:ltä<br />
noin 10–40 henkeä on suorasti<br />
tai epäsuorasti mukana hankkeessa.<br />
Jokainen yritys on aktiivisesti<br />
mukana projektissa.<br />
+1 Mihin tutkiMusyMpäristön<br />
tulisi erityisesti keskittyä tulevaisuudessa?<br />
Suurin haasteemme on uudistuminen,<br />
ja kehitysmahdollisuutemme<br />
ovat juuri uudistumisen ja tehostamisen<br />
saroilla. Haluamme kehittyä<br />
sellaisten hankkeiden kautta,<br />
joissa yhdistetään kuitumiksin,<br />
pigmentin, kemian, prosessin, lai-<br />
lähitetekniikan,<br />
tekstiilien ja automaation<br />
kehittäminen. Yhdessä<br />
voidaan saavuttaa enemmän! Lisäksi<br />
tarvitsemme tulevaisuudessa<br />
firmojen omia demonstrointi- ja<br />
kehityshankkeita. n<br />
ramI lappalaInen<br />
sos<br />
Itämeren<br />
puolesta<br />
jo usean vuosikyMMenen ajan Itämerta<br />
ovat rasittaneet pahenevat<br />
ympäristöongelmat. Matalan altaan<br />
vitsauksena on erityisesti rehevöityminen.<br />
Useiden alueella toimivien<br />
kunnallisten ja teollisuusasiakkaiden<br />
vedenkäsittelykemikaalien toimittajana<br />
<strong>Kemira</strong>lla on tärkeä rooli<br />
vesialtaan tilanteen helpottamisessa.<br />
Itämeren tilaa koskevan tutkimuksen<br />
lisäämiseksi ja koordinoimiseksi<br />
<strong>Kemira</strong> on yhdistänyt voimansa<br />
useiden meren ympärysmaissa<br />
toimivien tahojen kanssa. Ensimmäinen<br />
<strong>Kemira</strong> Baltic Sea Summit järjestettiin<br />
Helsingissä 27. elokuuta<br />
<strong>2009</strong>. Seminaari keskittyi meneillään<br />
oleviin vedenkäsittelyhankkeisiin sekä<br />
konkreettisiin toimenpidesuunnitelmiin.<br />
Puhujat edustivat rahoi-<br />
tuslaitoksia, ympäristöviranomaisia<br />
ministeritasoa myöten, vesilaitoksia<br />
ja kemikaalituottajia. n<br />
IstoCkpHoto<br />
6<br />
waterlink 3 | <strong>2009</strong>
oskar HellIng<br />
tIkkurIla mukana sICHuanIn<br />
jälleenrakennuksessa<br />
toukokuussa 2008 Kiinaa ravistellut<br />
maanjäristys vaati uhreikseen<br />
kymmeniä tuhansia ihmisiä.<br />
Jotta elämä jatkuisi, romahtaneiden<br />
rakennusten tilalle on rakennettava<br />
uutta. <strong>Kemira</strong>n maaliliiketoiminta<br />
(Tikkurila) oli<br />
mukana projektissa, jossa Sichuanin<br />
maakunnassa sijaitsevaan<br />
GuiYuan kylään rakennettiin uusi<br />
250 oppilaan ala-aste liikuntatiloineen<br />
ja leikkikenttineen.<br />
Suomalaisyritysten yhteishankkeessa<br />
Tikkurila vastasi<br />
sisä- ja ulkomaalien toimittamisesta.<br />
Luokkahuoneita täydennettiin<br />
liitutaulumaalilla ja<br />
guiyanin koulun<br />
avajaistilaisuus<br />
pidettiin syyskuussa<br />
<strong>2009</strong>.<br />
Magnetic-erikoismaalilla. Valkokankaat<br />
dataprojektoreita<br />
varten taiottiin Tikkurilan Harmony-maalilla.<br />
Leikkikentän välineineen lahjoitti<br />
Lappset-yhtiöt, Tikkurilan<br />
yhteistyökumppani. Koko hankkeen<br />
suunnittelusta ja valvonnasta<br />
vastasi puolestaan Pöyry. Rahoitus<br />
koostui kolmenkymmenen Kiinassa<br />
toimivan yrityksen, Suomen<br />
Pekingin-suurlähetystön sekä noin<br />
sadan yksityishenkilön lahjoituksista.<br />
Myös <strong>Kemira</strong>n Kiinassa toimiva<br />
tytäryhtiö <strong>Kemira</strong> Chemicals<br />
(Shanghai) Co., Ltd tuki rakennusprojektia<br />
rahalahjoituksella. n<br />
1%<br />
maailman vesivaroista on helposti<br />
hyödynnettävää makeaa vettä. Lähde: YK<br />
kemIran<br />
jätevedenkäsIttelyteknologIa<br />
palkIttIIn<br />
aluMiininvalMistaja NordAlulle on myönnetty<br />
ympäristöpalkinto Saksassa sijaitsevasta jätevedenkäsittelylaitoksesta.<br />
Laitos on <strong>Kemira</strong>n rakentama<br />
ja kehittämä, ja siinä käytetään <strong>Kemira</strong>n<br />
patentoimaa jätevedenkäsittelyteknologiaa.<br />
Palkinnon myönsi the Association for Studies<br />
and the Promotion of the Economy of Schleswig-<br />
Holstein. Muut tämän vuoden palkinnon saajat olivat<br />
liikennekategoriassa Hampurin lentokenttä ja<br />
energiatehokkuuskategoriassa vähittäiskauppaketju<br />
Familia.<br />
Palkintoraadin mukaan NordAlu GmbH:n<br />
toiminta luonnonvarojen säästämiseksi on merkittävää.<br />
NordAlu käyttää prosesseja ja teknologiaa,<br />
joita hyödyntämällä tuotannossa syntyvä<br />
jäte voidaan muuttaa käyttökelpoisiksi raaka-aineiksi.<br />
Ennen <strong>Kemira</strong>n laitoksen käyttöönottoa<br />
NordAlu tuotti 3 500 tonnia nestemäistä ja kiinteää<br />
alumiinijätettä vuodessa. Uusi laitos on vähentänyt<br />
jätteen määrän alle 500 tonniin vuodessa,<br />
mikä on myös pienentänyt kustannuksia<br />
merkittävästi. n<br />
kemIra tapaHtumIssa<br />
26.–29.10. aBtCp (sellu- ja paperiteollisuus),<br />
são paulo, Brasilia<br />
27.10.–29.10. livestock asia <strong>2009</strong> (rehuteollisuus),<br />
kuala lumpur,<br />
Malesia<br />
2.11.–4.11. poultry india <strong>2009</strong> (rehuteollisuus),<br />
hyderabad, intia<br />
11.11.–14.11 vandtek09 (vesikemikaalit),<br />
odense, tanska<br />
17.11.–19.11. food ingredients europe<br />
<strong>2009</strong> (elintarviketeollisuus),<br />
frankfurt, saksa<br />
3 | <strong>2009</strong> waterlink<br />
7
lInkIt<br />
Miksi maalisektorin<br />
toimija pitää<br />
tarpeellisena olla<br />
mukana tukemassa<br />
puutuotealan<br />
kehitystä?<br />
puutuotealan<br />
puolesta – poIkkItIeteellIsestI<br />
keMiran maaliliiketoiminnasta vastaava<br />
Tikkurila oli tänä vuonna käynnistämässä<br />
Suomeen puutuoteteollisuuden tutkimusyhteisöä,<br />
Finnish Wood Research<br />
Osakeyhtiötä. Muut perustajajäsenet<br />
olivat Ekovilla, Metsäliitto Osuuskunta,<br />
Ruukki Yhtiöt, Stora Enso Timber<br />
ja UPM-Kymmene, kaikki alan johtavia<br />
toimijoita Suomessa.<br />
Finnish Wood Research Oy:n tehtävänä<br />
on vauhdittaa alan uudistumista ja yhteistä<br />
tutkimusta. Yhtiön tavoitteina on<br />
tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien käynnistäminen,<br />
tutkimusrahoituksen kanavointi<br />
yhteisesti valituille painopistealueille<br />
sekä kansainvälinen tutkimusyhteistyö.<br />
Miksi maalisektorin toimija pitää tarpeellisena<br />
olla mukana tukemassa puutuotealan<br />
kehitystä? Puurakennus- ja<br />
puutuoteteollisuus ovat Tikkurilalle merkittäviä<br />
asiakkaita. Yhtiön tuotteiden<br />
toimivuuteen ja käyttömahdollisuuksiin<br />
vaikuttavat puun laadun ohella kaikki<br />
edelliset työstövaiheet sahauksesta pintakäsittelyyn.<br />
Ketjun tärkeänä lenkkinä<br />
Tikkurila haluaa osallistua alan kehittämiseen.<br />
Yhdistävänä tekijänä perustajayritysten<br />
välillä on myös voimakas<br />
kiinnostus ympäristöasioihin. n<br />
IstoCkpHoto<br />
tuottoIsa tekstIIlI<br />
talouden laskusuhdanteesta huolimatta jotkin teollisuuden osaalueet<br />
tarjoavat merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Meksikossa<br />
<strong>Kemira</strong> on hyötynyt tekstiili- ja nahkateollisuudessa käytettyjen<br />
tuotteiden kysynnän kasvusta. Valuuttaheilahtelut, pätevän<br />
työvoiman saatavuus ja toimiva infrastruktuuri ovat johtaneet liiketoiminnan<br />
kasvuun vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.<br />
Teollisuudenalan tuntemus on tuonut <strong>Kemira</strong>lle kumppanuuksia<br />
tekstiili- ja nahkasektorilla toimivien meksikolaisten asiakkaiden kanssa.<br />
Markkinoille on vastikään tuotu uusia tuoteryhmiä, joihin kuuluu<br />
esimerkiksi saostumanestoaineita, vaahdonestoaineita ja biosidejä.<br />
Näin pyritään vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. n<br />
IstoCkpHoto<br />
8 waterlink 3 | <strong>2009</strong>
puHdasta vettä<br />
– Ilman myrkkyjä<br />
Wervershoofin jätevedenkäsittelylaitos<br />
on tärkeä lenkki Alankomaiden<br />
vedenkäsittelyverkostossa.<br />
Vuonna 2006 laitos otti<br />
hyvin tuloksin käyttöönsä <strong>Kemira</strong>n<br />
uuden, kloorittoman DesinFix-teknologian.<br />
Wervershoof<br />
sijaitsee lähellä Ijsselmeerin järveä,<br />
joka on suosittu vapaaajanviettokohde.<br />
Laitos tarvitsi<br />
tehokkaan ja edullisen vaihtoehdon<br />
veden klooraukselle, ja valitsi<br />
<strong>Kemira</strong>n tarjoaman uuden<br />
ratkaisun.<br />
DesinFix on muurahaishapon<br />
ja vetyperoksidin yhdistelmä,<br />
joka oikein annosteltuna<br />
muodostaa DEX-135-nimisen<br />
biosidin. Kemikaali puhdistaa<br />
käsiteltävän veden kymmenessä<br />
minuutissa, ja koska DEX-135<br />
hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi,<br />
prosessissa ei synny myrkyllisiä<br />
sivutuotteita. Wervershoofissa<br />
vuosina 2006–2008<br />
toteutetuissa kokeissa menetelmällä<br />
saavutettiin keskimäärin<br />
99,5-prosenttinen väheneminen<br />
bakteerikannassa.<br />
Alankomaiden vesihallinto<br />
suunnittelee ottavansa tulevaisuudessa<br />
DesinFix-konseptin<br />
jatkuvaan käyttöön paikallistasolla.<br />
Lupa uuden kemikaaliprosessin<br />
käyttöönottoon vaatii<br />
Alankomaissa pitkän viranomaiskäsittelyn,<br />
mutta vesihallinto<br />
odottaa saavansa hallituksen<br />
hyväksynnän ratkaisulle<br />
tämän vuoden aikana. DesinFixkonseptin<br />
ja DEX-135:n käyttö<br />
on hyväksytty jo Saksassa,<br />
Ranskassa, Puolassa, Iso-Britanniassa<br />
sekä Skandinaviassa. n<br />
lyhyet<br />
uusi niMi keMiran vesiliiketoiMinnalle<br />
kemiran Water-segmentin uusi<br />
nimi on Municipal & industrial. nimi<br />
kuvaa segmentin asiakaskuntaa, joka<br />
vaihtelee pienistä kunnista isoihin<br />
kaupunkeihin sekä erilaisiin teollisuudenaloihin.<br />
Muiden segmenttien<br />
nimet eli paper ja oil & Mining pysyvät<br />
ennallaan.<br />
pariisissa uudet tuulet<br />
kemiran toimisto ranskan pääkaupungissa<br />
on muuttanut ydinkeskustasta<br />
fontainebleaun esikaupunkialueelle,<br />
jossa sijaitsee myös inseadin<br />
yritysjohtamiseen erikoistunut huippuyliopisto.<br />
yhteishankkeet kemira<br />
Chimie s.a.s.u.:n ja inseadin välillä<br />
ovat jo suunnitteluvaiheessa.<br />
Maassa toimivat kaikki kemiran segmentit<br />
(paper, Municipal & industrial<br />
ja oil & Mining) sekä Chemsolutions,<br />
työllistäen yhteensä 87 henkeä neljässä<br />
toimipisteessä. fontainebleaun<br />
tiimi on kymmenen hengen vahvuinen.<br />
kemiran ranskan-pääkonttori sijaitsee<br />
elsassin lauterbourgissa.<br />
getty Images<br />
keMira ostaa akzo noBelin<br />
saostuskeMikaaliliiketoiMinnan<br />
pohjoisMaissa<br />
kemira ja akzo nobel ovat sopineet,<br />
että kemira ostaa akzo nobelin rautapohjaisten<br />
saostuskemikaalien<br />
myynnin ja toimituksen pohjoismaissa<br />
(ruotsi, norja ja tanska). rautapohjaisia<br />
saostuskemikaaleja käytetään<br />
vedenkäsittelyssä. asiakkaille<br />
toimitukset hoidetaan jatkossa kemiran<br />
helsinborgin tehtailta ruotsista.<br />
“tekemämme liiketoiminnan osto on<br />
osa strategista tavoitettamme vahvistaa<br />
markkina-asemaamme. jatkossa<br />
voimme palvella asiakkaitamme<br />
vieläkin paremmin pohjoismaissa”,<br />
kertoo industrial -asiakassegmentin<br />
johtaja hannu virolainen.<br />
3 | <strong>2009</strong> waterlink<br />
9
lInkIt<br />
etuna joustavuus<br />
irina Makurina aloitti kuluvan vuoden huhtikuussa<br />
<strong>Kemira</strong>n Oil & Mining segmentin<br />
Venäjän ja IVY-maiden myyntipäällikkönä.<br />
Makurina toi mukanaan vahvan kokemuksen<br />
toimialasta, sillä hän on työskennellyt<br />
öljyalan palveluyhtiössä Schlumbergerissä<br />
sekä Dow Chemical Companyssa.<br />
Makurinan vastuualueisiin kuuluu tehtäviä<br />
markkinoinnista ja liiketoiminnan<br />
kehityksestä asiakastapaamisiin. Hänen<br />
Moskovan-kotitoimistonsa sijainti on ihanteellinen<br />
tapaamisten suuntautuessa pääkaupungissa<br />
sijaitsevien öljyteollisuuden<br />
asiakkaiden pääkonttoreihin tai laajan liiketoiminta-<br />
alueen kaukaisille kaivoksille.<br />
”Astuessamme sekä öljy- että kaivossegmenttien<br />
markkinoille asiakkaiden<br />
tunteminen on elintärkeää. Meidän täytyy<br />
tietää, mitä tuotteita ja sovelluksia<br />
tarjoamme kuhunkin asiakastarpeeseen.<br />
Hyvät yhteistyökumppanit ovat myös<br />
tärkeitä”, Makurina kertoo.<br />
<strong>Kemira</strong>lla on selkeä etu markkinoita<br />
haastaessaan: ”Erotumme joustavana<br />
yhtiönä. <strong>Kemira</strong> on pystynyt muuttamaan<br />
strategiaansa markkinoiden<br />
tarpeiden mukaisesti.”<br />
Henkilökohtaisella tasolla Makurina<br />
uskoo, että uudella työnantajalla kannattaa<br />
aloittaa siinä vaiheessa, kun liiketoiminto<br />
on juuri perustettu. ”Mahdollisuus<br />
jakaa kokemuksia yrityksemme maailmanlaajuisessa<br />
öljy- ja kaivossegmentin<br />
verkostossa on ainutlaatuinen.”<br />
Yhtiöllä on myös lupaavia yhteistyömahdollisuuksia<br />
Venäjän markkinoilla<br />
toimivien <strong>Kemira</strong>n muiden toimintojen<br />
kanssa. ”Tarkastelemme esimerkiksi<br />
mahdollisuuksia käyttää Paper-segmentin<br />
kanssa yhteisiä teknisiä asiantuntijoita.” n<br />
tuomas Harjumaaskola<br />
kemIra alankomaIssa:<br />
laaja palveluvalIkoIma<br />
4 faktaa<br />
alaNkOMaISta<br />
• väestö: 16,4 miljoonaa<br />
• pinta-ala: 41 526 km²<br />
• naapurimaat: Belgia ja saksa<br />
• euroopan unionin perustajajäsen<br />
keMira aloitti toimintansa Alankomaissa vuonna 1985, ja<br />
nyt yrityksellä on yritysostojen ja -myyntien tuloksena maassa<br />
kolme toimipistettä. Europoortin tehtaan toiminta alkoi vuonna<br />
1991, ja vuosina 2005 ja 2007 <strong>Kemira</strong> osti tehtaat Tielistä<br />
ja Botlekistä. Yhdessä nämä kolme tehdasta palvelevat <strong>Kemira</strong>n<br />
tärkeimpiä asiakassegmenttejä eli paperi- ja selluteollisuutta,<br />
öljy- ja kaivosteollisuutta sekä vedenkäsittelyalaa. Lisäksi<br />
asiakkaita palvellaan elintarvike- ja rehu- sekä kemian- ja lääketeollisuudessa<br />
sekä jäänestossa. Vuonna <strong>2009</strong> <strong>Kemira</strong> avasi<br />
Botlekin toimipisteessä palvelukeskuksen, jonka tavoitteena<br />
on palvelun kehittäminen Benelux-alueella.<br />
<strong>Kemira</strong> on tällä hetkellä alueen johtava jätevedenkäsittelyratkaisujen<br />
toimittaja, sekä alueellisesti että<br />
paikallisesti. Yritys työllistää Alankomaissa noin<br />
400 henkeä ja toimittaa tuotteita kotimarkkinan lisäksi<br />
myös EU:n alueelle sekä Atlantin toiselle puolelle.<br />
Viime vuosina yritys on kasvattanut Europoortissa<br />
valmistettujen saostuskemikaalien myyntiä. Syynä on, että yhä<br />
useammat yritykset panostavat nyt kustannustehokkaaseen<br />
jätevesien puhdistukseen. Botlekissa valmistettujen polymeerien<br />
myynti on sekin nousussa. Europoortissa valmistetulla<br />
vetyperoksidilla on myös huomattava markkina-asema. Tielin<br />
tehtaalla tuotettuja orgaanisia suoloja toimitetaan pääosin<br />
Euroopassa sekä Amerikoissa sijaitseville asiakasyrityksille. n<br />
10 waterlink 3 | <strong>2009</strong>
proFIIlI<br />
musIIkkI syntyy<br />
yHdessä<br />
suomalaisenkin konserttiyleisön viime vuonna valloittanut<br />
venezuelalainen Simón Bolívar -orkesteri villitsee elämäniloisella<br />
ja spontaanilla soinnillaan. Ylisanoja ei säästellä,<br />
kun kaksisataa nuorta tempaa mukaansa yleisön, kriitikot<br />
ja muut asiantuntijat eri puolilla maailmaa. Orkesteri on El Sistemaksi<br />
kutsutun Venezuelan musiikkikouluverkoston helmi,<br />
joka levittää soitollaan ainutlaatuisen järjestelmän ilosanomaa.<br />
Resepti on yksinkertainen: köyhän maan lapset ja nuoret pyritään<br />
pitämään poissa kaduilta tarjoamalla heille vaihtoehtoinen<br />
kasvuympäristö musiikin parissa.<br />
Maailman laajimman musiikkiverkoston takana on ihminen,<br />
jonka useasti palkittu elämäntyö tavoittaa Venezuelassa<br />
jo lähes 300 000 nuorta. Tänä vuonna 70 vuotta täyttänyt<br />
José Antonio Abreu on urkuri, säveltäjä, taloustieteen tohtori<br />
ja poliitikko. Hän valmistui taloustieteilijäksi 1960-luvulla<br />
ja ehti ennen professuuriaan toimia myös kansanedustajana.<br />
Lahjakas monitaituri kehitti musikaalisia taitojaan Venezuelan<br />
konservatoriossa, josta hän valmistui urkuriksi ja säveltäjäksi.<br />
Poliittista uraansa Abreu jatkoi 1980-luvulla maansa<br />
kulttuuriministerinä, jolloin hän oli jo näyttänyt kyntensä<br />
suurten projektien johdossa.<br />
El Sistema sai alkunsa slummilapsille tarkoitetusta nuoriso-orkesterista,<br />
jonka Abreu perusti vuonna 1975. Pian maahan<br />
perustettiin lisää orkestereita, ja maan hallituksen tukema<br />
järjestelmä sai alkunsa. Yli kolmenkymmenen vuoden ja<br />
kymmenen eri hallituksen jälkeen verkoston piiriin kuuluu<br />
nykyään noin 200 nuoriso- ja lapsiorkesteria sekä 270 musiikkikeskusta.<br />
Seuraavan kymmenen vuoden aikana maan<br />
presidentti Hugo Chavez pyrkii tuomaan järjestelmän miljoonan<br />
venezuelalaislapsen ulottuville. Tarjolla on musiikinopetusta<br />
ja ilmaisia instrumentteja.<br />
Abreu itse ei osoita hidastamisen merkkejä, vaan kiertää<br />
järjestelmän keulahahmona ympäri maailmaa. El Sisteman<br />
kasvattaessa kapellimestari Gustavo Dudamelin kaltaisia<br />
klassisen musiikin tähtiä, järjestelmän perustajaa myös<br />
kuunnellaan. El Sisteman lähtökohdat eivät kuitenkaan<br />
perustu huippusuoritusten tuottamiseen<br />
vaan yhdessä musisoimisen riemuun.<br />
Yhteisöllisyyteen kasvattava orkesteri<br />
rohkaisee lapsia kehittämään<br />
omia kykyjään, luottamaan<br />
itseensä ja kuuntelemaan<br />
toisia. n<br />
José Antonio Abreun perustama<br />
El Sistema -verkosto on noussut<br />
maailmanmaineeseen jalostamiensa<br />
tähtiartistien myötä. Sen ensisijainen<br />
tavoite on kuitenkin antaa Venezuelan<br />
köyhimmille lapsille avaimet<br />
parempaan tulevaisuuteen.<br />
tekstI elina perttula | kuva lehtikuva<br />
3 | <strong>2009</strong> waterlink<br />
11
Ei ole sattumaa, että urheilu<br />
on niin suosittu vertauskuva<br />
yritystoiminnalle. Bisnes on ennen<br />
kaikkea joukkueurheilua: kulunut<br />
yhtälö 1+1=3 pitää edelleen.<br />
12<br />
waterlink 3 | <strong>2009</strong>
NopeammiN,<br />
korkeammalle,<br />
voimakkaammiN<br />
Verkostomainen yhteistyö on yrityksille<br />
mahdollisuus uuden oivaltamiseen.<br />
Yhteistyö vaatii kuitenkin joustavuutta<br />
ja halua ymmärtää toista.<br />
teksti Risto PEnnanEn | kuvat GEttY iMaGEs ja KaRi KUUKKa<br />
»<br />
3 | <strong>2009</strong> waterlink<br />
13
kari kuukka<br />
taitava yhteistyö kumppaneiden kanssa<br />
on yhä tärkeämpi ominaisuus kaikessa<br />
yritystoiminnassa. Vielä parikymmentä<br />
vuotta sitten yritykset nousivat<br />
ja kaatuivat pitkälti omin avuin. Nyt<br />
voittoon yltää yhä useammin se, joka<br />
onnistuu löytämään parhaat liittolaiset.<br />
”Verkostoituminen on meillekin erittäin<br />
tärkeää. Moni asia on helpompaa ja<br />
nopeampaa tehdä yhdessä kumppanin<br />
kanssa kuin yksin”, tiivistää Kaj Jansson<br />
<strong>Kemira</strong>n tutkimus- ja kehitystoiminnoista.<br />
Kyse ei ole pelkästään siitä, että porukka<br />
jaksaa vetää rekeä yhtä nopeammin.<br />
Vähintään yhtä merkittävää on, että<br />
useampi silmäpari näkee enemmän kuin<br />
yksi. Yritykset ovat tehneet erilaisia valmistukseen<br />
liittyviä alihankintasopimuksia<br />
vuosikymmeniä, mutta yhteistyön<br />
laajeneminen tuotannosta tuotekehitykseen<br />
on yksi viime vuosien suurista muutoksista<br />
yritystoiminnassa.<br />
”Nykyisin yhä useammat verkostot<br />
tähtäävät uusiin innovaatioihin eikä pelkästään<br />
tekemiseen. Siinä verkostot synnyttävät<br />
valtavasti mahdollisuuksia”, sanoo<br />
professori Yves Doz ranskalaisesta<br />
Inseadin huippuyliopistosta.<br />
Juuri innovaatiot erottelevat yhä useammin<br />
voittajat häviäjistä. Hyvien ja<br />
huonojen yritysten erot voivat toki olla<br />
suuret myös valmistuksessa, mutta uusien<br />
innovaatioiden tekemisessä erot voivat<br />
olla megaluokkaa. Elektroniikkayhtiö<br />
Applen kaltaiset yritykset tuovat<br />
säännöllisin väliajoin markkinoille edelläkävijätuotteita,<br />
joita muut yrittävät<br />
matkia.<br />
Kovassa kilpailussa nopeus on olennaisen<br />
tärkeää. Se on myös yksi syy<br />
kumppaniverkostojen lisääntymiseen.<br />
14 waterlink 3 | <strong>2009</strong>
30 sekuntia<br />
• Yritykset tekevät entistä enemmän<br />
verkostomaista yhteistyötä tuotannon<br />
lisäksi myös uusien asioiden<br />
kehittämisessä.<br />
• hyvä yhteistyö kumppaneiden<br />
kesken nopeuttaa toimintaa ja<br />
tuo uutta ajattelua.<br />
Kovassa kilpailussa<br />
nopeus on olennaisen<br />
tärkeää. Keskitetyt yhtiöt<br />
tarvitsevat verkostoissa<br />
piilevää monipuolista<br />
osaamista.<br />
• verkostot ovat entistä kansainvälisempiä,<br />
mikä tuo etuja muun muassa<br />
markkinoiden, asiakkaiden ja<br />
toimintaolosuhteiden hallinnassa.<br />
• Kansainvälisyys synnyttää myös<br />
kulttuurikonflikteja, joita ei pidä<br />
kieltää vaan hyödyntää uuden synnyttämiseen.<br />
• Yritysten ohjausjärjestelmät keskittyvät<br />
vielä pitkälti yksittäisten yritysten<br />
johtamiseen, vaikka voiton<br />
ratkaisee yhä useammin koko verkosto<br />
eli yritysten muodostaman<br />
ekosysteemin menestys.<br />
Joitain vuosia sitten yrityksillä oli aikaa<br />
kerätä lähes kaikki tarvittava osaaminen<br />
omaan taloon. Nyt uudet oivallukset pitää<br />
tuoda aiempaa nopeammin markkinoille,<br />
koska muuten kilpailija ehtii ensin.<br />
Siksi on viisaampaa yhdistää voimat<br />
erilaisten osaajien kanssa kuin kehittää<br />
kaikki alusta alkaen itse.<br />
YhtEistYö avaRtaa ajattElUa<br />
Miksi verkostot ovat hyödyksi innovaatioita<br />
tehtäessä? Jokaisen yrityksen sisällä<br />
syntyy talon tapoja ajatella asioita.<br />
Samoin eri toimialoilla elävät omat totuudet,<br />
joita on vaikea murtaa, vaikka<br />
siihen olisi aihettakin. Nuo ajattelumallit<br />
ja perinteet voivat estää näkemästä<br />
tilaisuuksia, jotka ovat aivan silmiemme<br />
edessä.<br />
Yrityksillä on entistä enemmän<br />
tarvetta yhteistyöhön myös siksi, että<br />
monet yritykset ovat keskittäneet<br />
toimintojaan ja luopuneet rönsyistä.<br />
Keskittyminen on ollut välttämätöntä<br />
tehokkuuden kannalta, mutta se<br />
on voinut myös kaventaa näkökulmia.<br />
Professori Rosabeth Moss Kanter kirjoittaakin<br />
Harvard Business Review -<br />
lehdessä, että liian kapea keskittyminen<br />
tuotteeseen tai lyhyen tähtäimen<br />
kannattavuuteen voi nousta esteeksi<br />
innovaatioille.<br />
Toimivassa mallissa kumppani tuo<br />
yhteiseen pöytään uutta ajattelua, joka<br />
voi synnyttää yllättäviä ratkaisuja. ”Verkostot<br />
rikkovat totuttuja ajattelumalleja,<br />
kun osaamista yhdistetään uudella tavalla”,<br />
professori Doz sanoo.<br />
Doz käsittelee yhteistyön hedelmiä<br />
muun muassa teoksessa Fast Strategy,<br />
jonka hän on kirjoittanut yhdessä<br />
Sitraa vetävän Mikko Kososen kanssa.<br />
Kirjan tekijät innostavat yrityksiä kehittämään<br />
omaa ketteryyttään. Yksi ase<br />
ketteryyden lisäämiseksi on maksimoida<br />
ajatustenvaihto ulkopuolisen maailman<br />
kanssa.<br />
<strong>Kemira</strong>n kohdalla uutta ajattelua<br />
syntyy esimerkiksi, kun kemikaalitoimittaja<br />
ja laitevalmistaja yhdistävät<br />
voimiaan. Yrityksillä on väistämättä<br />
tietoa, jota toisella ei ole. Erilaisuus<br />
ei liity pelkästään teknologiaan.<br />
Eri asioita tekevät yritykset tuntevat<br />
myös asiakkaansa eri näkökulmasta.<br />
Molemmat voivat olla tekemisissä saman<br />
asiakkaan kanssa, mutta yritysten<br />
edustajat keskustelevat asiakkaan<br />
kanssa eri asioista.<br />
”Näiden keskusteluiden yhdistäminen<br />
voi auttaa kehittämään aivan uudenlaisia<br />
ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin”,<br />
sanoo Jansson.<br />
»<br />
3 | <strong>2009</strong> waterlink<br />
15
Kansainvälisissä<br />
vERKoissa Monia EtUja<br />
Kun yritykset ovat kansainvälistyneet,<br />
myös verkostot ovat laajentuneet maailmalle.<br />
Parikymmentä vuotta sitten <strong>Kemira</strong>nkin<br />
kumppanit olivat pitkälti suomalaisia,<br />
pienehköjä yrityksiä ja yliopistoja.<br />
Viime vuosina näiden rinnalle ovat tulleet<br />
kansainväliset ja suuret kumppanit.<br />
Kun verkostossa on pelaajia eri maista,<br />
kaikki osapuolet saavat monenlaisia<br />
etuja. Toisinaan etu voi syntyä siitä, jos<br />
eri maissa on hyvin erilainen tapa suhtautua<br />
asioihin. Nuo erot voivat synnyttää<br />
uusia ratkaisuja niin asiakaspalveluun,<br />
teknologiaan kuin yrityksen<br />
johtamiseenkin.<br />
Joskus etua voi syntyä siitä, että<br />
kumppanit toimivat hyvin erilaisissa<br />
toimintaolosuhteissa. Esimerkiksi <strong>Kemira</strong>n<br />
tuotteita käytetään eri puolilla maailmaa<br />
kovin vaihtelevassa ympäristössä.<br />
”Muun muassa ympäristöhaasteet, kuivuus<br />
ja veden laatu vaihtelevat kovasti.<br />
Tuollaisilla eroilla on suuri vaikutus liiketoimintaamme”,<br />
Jansson sanoo.<br />
Siksi <strong>Kemira</strong>lle on erittäin tärkeä löytää<br />
sekä tutkimuksessa että jakelussa<br />
kumppaneita, jotka tuntevat parhaiten<br />
paikalliset olosuhteet.<br />
YhtEistYötä täYtYY oPEtElla<br />
Verkostomaisessa toimintamallissa yritysten<br />
on oivallettava, että yhteistyön<br />
»<br />
istoCkphoto<br />
verkostojeN johtamista<br />
kehitettävä<br />
Yritysten palkkiojärjestelmät, laatumallit ja monet muut johtamisjärjestelmät<br />
keskittyvä pääosin yksittäisten yritysten ohjaamiseen,<br />
vaikka yritysten onnistuminen on yhä enemmän kiinni<br />
koko verkoston onnistumisesta.<br />
”Verkostojen merkityksen kasvun myötä niiden ohjausmenetelmien<br />
pitäisi kehittyä. Tässä on paljon työkenttää niin liikkeenjohdolla<br />
kuin tutkimuksen puolella”, sanoo innovaatioprofessori Antti<br />
Ainamo Turun yliopistosta.<br />
Verkostojen toimintaa on toki tutkittu paljon viime vuosina. Entistä<br />
enemmän tutkijoita kiinnostaa myös kokonaisen yritysten välisen<br />
ekosysteemin toiminta. Tällöin tarkastellaan yhden tuotteen sijaan<br />
kokonaista toimintaympäristöä, jonka tuote vaatii tullakseen<br />
menestyväksi bisnekseksi.<br />
Esimerkiksi televisiovalmistajat käyttivät miljardeja teräväpiirtotelevision<br />
kehittämiseen. Tuote olikin teknisesti valmis massamarkkinoille<br />
jo 90-luvun alussa. Liiketoimintaa ei kuitenkaan syntynyt,<br />
koska studiolaitteet ja televisiolähetysstandardit eivät olleet valmiita.<br />
Pelkän television kehittäminen ei siis auttanut, koska koko ekosysteemi<br />
ei ollut valmis.<br />
Inseadin professori Ron Adner muistuttaakin Harvard Business<br />
Review -artikkelissaan, että yrityksen täytyy arvioida oman onnistumisensa<br />
lisäksi koko ekosysteemin onnistumista. Jos hankkeen toteutuminen<br />
vaatii esimerkiksi neljän erilaisen yrityksen onnistumisen,<br />
epäonnistumisriski kasvaa helposti yllättävän suureksi. Jos jokainen<br />
neljästä yrityksestä arvioi onnistuvansa aikataulussa 90 prosentin<br />
varmuudella, koko hanke onnistuu vain 66 prosentin todennäköisyydellä<br />
(0.9 x 0,9 x 0,9 x 0,9).<br />
Epäonnistumisriski ei ole välttämättä syy hankkeen peruuttamiseen.<br />
Tärkeintä on tiedostaa riskin suuruus ja huomioida se liiketoimintaodotuksissa.<br />
Ekosysteemiajattelu korostaakin, että yritysten täytyy ymmärtää<br />
laaja-alaisesti uuden liiketoiminnan menestymisen edellytykset. Ron<br />
Adner kirjoittaa, että 3G-huutokaupoissa jättimäisiä summia maksaneet<br />
puhelinoperaattorit pohtivat liian kapeasti vain, onnistuvatko<br />
puhelinvalmistajat luomaan oikeita 3G-puhelimia. Liiketoiminnan<br />
syntyminen olisi edellyttänyt kuitenkin monen muunkin osapuolen<br />
onnistumista samaan aikaan.<br />
”Ekosysteemeihin on kiinnitetty yrityksissä yllättävän vähän huomiota,<br />
kun ottaa huomioon, kuinka paljon maailma on muuttunut”,<br />
sanoo professori Antti Ainamo.<br />
Kokonaisen ekosysteemin toiminnan ymmärtäminen voi auttaa<br />
yrityksiä löytämään uusia kumppaneita, joiden tärkeyttä ne eivät ole<br />
aiemmin ajatelleetkaan. Perinteisesti yritykset ovat rajanneet kumppaneiden<br />
määrän pieneksi hallitakseen kokonaisuutta. ”Nyt taas tutkitaan<br />
paljon, millainen kumppani tuo toimintaan uutta ajattelua”,<br />
sanoo Ainamo.<br />
Yrityksen täytyy ymmärtää, että eri tilanteissa tarvitaan erilaisia<br />
kumppaneita. Uuden standardin synnyttäminen vaatii todennäköisesti<br />
mukaan jopa kilpailijat. Toisaalta yksikin uusi kumppani voi<br />
auttaa synnyttämään esimerkiksi täysin uudenlaisen palvelun, joka<br />
voi olla asiakkaille erittäin tärkeä.<br />
16 waterlink 3 | <strong>2009</strong>
kari kuukka<br />
Yrityksen on<br />
ymmärrettävä,<br />
että erilaiset<br />
tilanteet vaativat<br />
erilaisia yhteistyökumppaneita.
Onnistuneessa<br />
yhteistyössä etsitään<br />
hyötyä kaikille<br />
osapuolille, ei vain<br />
omalle yritykselle.<br />
kehittäminen on yhtä tärkeää kuin yrityksen<br />
itsensä kehittäminen. Yhteistyön<br />
hedelmät eivät kuitenkaan putoile<br />
kenenkään suuhun itsestään. Huono<br />
yhteistyö synnyttää jopa enemmän<br />
kustannuksia kuin hyötyjä. Siksi kumppanuuden<br />
eteen pitää tehdä työtä aivan<br />
kuten ihmissuhteissakin. Toisen osapuolen<br />
tavoitteita täytyy ymmärtää ja omista<br />
toimintatavoista pitää osata tarpeen<br />
vaatiessa joustaa.<br />
Kumppaneilla täytyy olla heti alussa<br />
jokin yhteinen tavoite, johon yhteistyöllä<br />
tähdätään. Onnistuneessa yhteistyössä<br />
kumppanit etsivätkin hyötyä kaikille<br />
osapuolille eivätkä vain itselleen. Tämä<br />
näkyy käytännössä myös sopimusten tekemisessä.<br />
”Aiemmin lähtökohta oli, että kumppani<br />
sai myydä syntynyttä oivallusta<br />
vain toisen suostumuksella. Nyt lähdetään<br />
yleensä siitä, että molemmat saavat<br />
juosta vapaasti. Ei rakenneta esteitä,<br />
vaan pyritään markkinoille mahdollisimman<br />
nopeasti”, Kaj Jansson sanoo.<br />
Yhteinen tavoite voi olla esimerkiksi<br />
uusi asiakasratkaisu tai voimien yhdistäminen<br />
uudella markkina-alueella. Lopullinen<br />
päämäärä on kuitenkin aina tuoton<br />
lisääminen. Liian yksityiskohtaisia tavoitteita<br />
ei toisaalta pitäisi asettaa, koska ne<br />
voivat rajoittaa innovatiivisuutta.<br />
Tavoitteesta ja yhteisistä pelisäännöistä<br />
sopimiseen kannattaa käyttää<br />
aikaa alussa, koska yhteistyön käynnistyttyä<br />
niistä on vaikea keskustella.<br />
Kansainvälinen tutkimus kertookin, että<br />
onnistuneissa yhteisyrityksissä osapuolet<br />
sopivat heti alussa keskeistä toimintatavoista<br />
kun taas monissa epäonnistuneissa<br />
hankkeissa perustavoitteet ovat jääneet<br />
selvittämättä.<br />
MoniKUlttUURisUUs<br />
on MYös haastE<br />
Myös professori Yves Doz painottaa, että<br />
kansainväliset verkostot tuovat valtavia<br />
hyötyjä innovaatioon. ”Samalla<br />
kuitenkin erilainen kieli, kulttuuri ja<br />
ajattelutapa saattavat aiheuttaa yllätyksiä.<br />
Siksi verkostojen onnistuminen riippuu<br />
paljon siitä, osataanko monikulttuurisuutta<br />
hyödyntää”, sanoo Doz.<br />
Kulttuurierot voivat näkyä hyvin<br />
konkreettisissa asioissa. Joissain maissa<br />
johto päättää useimmat asiat ja toisissa<br />
maissa lähes kaikista asioista neuvottelee<br />
laaja joukko ihmisiä. Kun yhdessä maassa<br />
kokoukset ovat hyvin epämuodollisia<br />
keskustelutapahtumia, toisaalla kokouksissa<br />
tähdätään aina tulokseen. Luetteloa<br />
näiden kaltaisista eroista voisi jatkaa loputtomiin.<br />
Kulttuurierot eivät johdu ainoastaan<br />
kansallisuuksista. Muun muassa yritysten<br />
toimiala, historia ja koko vaikuttavat<br />
merkittävällä tavalla toimintatapoihin.<br />
Pahin virhe on uskoa oman kulttuurinsa<br />
ylivoimaan ja yrittää pakottaa<br />
muut toimimaan saman kulttuurin mukaan.<br />
Toisinaan yritykset yrittävät kieltää<br />
kulttuurierojen olemassaolon ja yrittävät<br />
sopia niin sanotusta yhteisestä<br />
kulttuurista. Näin toimitaan helposti siksi,<br />
että kulttuurierot voivat tuntua kiusallisilta.<br />
Erilaisuuden kieltämisellä menetetään<br />
kuitenkin hyödyt, joita haetaan<br />
etsimällä erilaista osaamista omaavia<br />
kumppaneita. Diversiteetin eliminoimisen<br />
sijaan yritysten pitäisi syleillä erilaisuutta<br />
ja etsiä sen hedelmiä.<br />
”Kulttuurierot ovat elämän suola.<br />
Kun niihin osaa sopeutua, niistä voi<br />
hyötyä huomattavan paljon”, Jansson<br />
sanoo. n<br />
18 waterlink 3 | <strong>2009</strong>
UUsia ratKaisUja –<br />
Kestävääyhteistyötä<br />
teKsti Marcelo Furtado | KUva IStocKPHoto<br />
Kun <strong>Kemira</strong>n Municipal & Industrial -segmentti<br />
aloitti toimintansa Brasiliassa vuonna 1996, suunnitelmissa<br />
oli yhteistyö Etelä-Amerikan merkittävimmän<br />
vesiyhtiön Sabespin kanssa. Kyseinen<br />
valtion omistama vesilaitos vastaa julkisen juomaveden<br />
toimittamisesta yli 30 miljoonalle ihmiselle<br />
São Paulon osavaltiossa.<br />
Koska kyseessä oli pitkän aikavälin suunnitelma,<br />
haluttiin varmistaa, että yhteistyö muodostuisi<br />
tuotteiden suoramyyntiä syvällisemmäksi. Brasilian<br />
kovan hintakilpailun sävyttämillä markkinoilla<br />
<strong>Kemira</strong> ei halunnut asemoitua vain yhdeksi kemikaalitoimittajaksi<br />
muiden joukossa.<br />
ovet auKeavat...<br />
<strong>Kemira</strong>n strategiana oli aluksi suositella uuden tuotteen<br />
käyttöä Sabespin vedenkäsittelylaitoksille. ”Tarjosimme<br />
saostusaineeksi rautasulfaattia, jota Brasiliassa<br />
ei tuolloin käytetty – vallitsevana ratkaisuna oli<br />
alumiinisulfaatti”, kertoo <strong>Kemira</strong>n Etelä-Amerikan<br />
markkinointi- ja myyntijohtaja Wanderley Ferreira.<br />
Tämä toimintatapa siivitti tulevaa yhteistyötä.<br />
Uuden saostusaineen käyttöönottamiseksi Sabespin<br />
oli suoritettava tekninen arviointi. Tietojen vaihdon<br />
lisäksi São Paulon yliopiston Escola Politecnicassa<br />
tehtiin riippumattomia kokeita, joilla arvioitiin rautasulfaatin<br />
toimintaa käyttö- ja jätevedessä. Projekti<br />
on osoittautunut onnistuneeksi, ja <strong>Kemira</strong>n saostusaine<br />
on otettu laajamittaisesti käyttöön useissa Sabespin<br />
vedenkäsittelylaitoksissa.<br />
”Hanke oli merkittävä muutenkin kuin tämän yksittäisen<br />
kaupan kannalta: Sabesp alkoi nähdä meidät<br />
yhteistyökumppanina, joka pystyy auttamaan heitä<br />
ongelmien ratkaisemisessa”, Ferreira sanoo. Sabesp<br />
on suurin saostusaine- ja polymeeriasiakas Brasiliassa,<br />
ja sen hyväksynnän myötä <strong>Kemira</strong>lle on avautunut<br />
lisää toimintamahdollisuuksia Latinalaisen Amerikan<br />
vedenpuhdistusmarkkinoilla.<br />
...laajeMMalle yHteIStyölle<br />
Ensimmäisen hankkeen jälkeen on saatu lisää kokemuksia<br />
toimivasta yhteistyöstä. Sabesp testasi <strong>Kemira</strong>n<br />
flokkauksessa auttavaa polymeeriä vesialtaiden<br />
levänhallinnassa. Sabespin kemisti Adilson Nunes<br />
Fernandes muistelee, että ratkaisun avulla levät saatiin<br />
ensi kertaa saostumaan selkeytyksen yhteydessä.<br />
Ratkaisu paransi myös veden laatua, sillä se<br />
poisti siitä levän aiheuttamaa makua ja hajua, joita<br />
tavallisesti liittyy São Paulon kaupungin tiettyjen<br />
alueiden veteen. Sabesp, <strong>Kemira</strong> ja São Paulon yliopisto<br />
kehittivät yhdessä ratkaisun ongelmaan. Kaliumpermanganaatin<br />
käyttö esihapetuksessa kloorin<br />
sijaan osoittautui erittäin tehokkaaksi.<br />
<strong>Kemira</strong>n ja Sabespin välinen yhteistyö jatkuu uusissa<br />
projekteissa. Erään hankkeen tarkoituksena on<br />
rajoittaa jäteveden pumppaamojen hajuja, ja sen puitteissa<br />
testataan annostelulaitteita ja erityistuotteita<br />
ensimmäisenä kunnallisena yhtiönä Etelä-Amerikassa.<br />
Toisessa projektissa pyritään rajoittamaan rihmamaisten<br />
bakteerien määrää biologisessa vaiheessa. n<br />
3 | <strong>2009</strong> waterlink<br />
19
20<br />
Just Add 3 | <strong>2009</strong>
Lisää<br />
tehoa<br />
kasvuun<br />
<strong>Kemira</strong>n tutkimus- ja kehitystoiminnan<br />
keskittäminen antaa entistä paremmat valmiudet<br />
luoda uusia tuotteita ja liiketoimintamalleja<br />
asiakkaiden vesitehokkuuden parantamiseksi, sanoo<br />
<strong>Kemira</strong>n T&K- ja teknologiajohtaja Johan Grön.<br />
j<br />
teksti mAtti remes | kuvat susAnnA kekkonen ja istockphoto<br />
ohan Grön aloitti <strong>Kemira</strong>n T&Kja<br />
teknologiajohtajana heinäkuussa<br />
2008. Hänen johdollaan yhtiössä<br />
on viety vuoden aikana läpi uudistus,<br />
jossa tutkimus- ja kehitystoiminnot<br />
keskitetään maailmanlaajuisesti viiteen<br />
keskukseen entisen 17 sijasta.<br />
”Verkosto alkaa olla kunnossa. Lisäksi<br />
olemme rakentaneet yhtenäiset prosessit ja<br />
toimintatavat, jotka antavat hyvät puitteet<br />
samalla koko konsernin kattavaan tehokkaaseen<br />
innovaatiotoimintaan. Seuraava<br />
vaihe on kasvun luominen vesitehokkuuteen<br />
liittyviin uusiin tuotteisiin ja liiketoimintamalleihin”,<br />
Grön suunnittelee.<br />
JokAisellA keskuksellA omAt<br />
vAhvuusAlueensA<br />
<strong>Kemira</strong>n tutkimuskeskusten sijaintipaikat<br />
ovat Espoo Suomessa, Leverku-<br />
sen Saksassa, Atlanta Yhdysvalloissa ja<br />
Shanghai Kiinassa. Viides keskus on tarkoitus<br />
avata ensi vuoden aikana São<br />
Pauloon Brasiliaan. Grönin mukaan jokaiselle<br />
keskukselle on määritelty globaali<br />
osaamisalue. Keskusten tehtävänä<br />
on myös tukea teknistä asiakaspalvelua<br />
ja tuotantoa paikallisesti.<br />
”Pyrimme keskittämään osaamisen<br />
sinne, missä markkinat ja asiakkaiden<br />
tarpeet ovat. Esimerkiksi Leverkusenissa<br />
erityisenä tutkimuskohteena ovat kierrätyskuidut,<br />
sillä ne ovat Keski-Euroopassa<br />
tärkeä raaka-aine paperinvalmistuksessa.”<br />
Atlantassa Georgia Tech -yliopiston<br />
yhteydessä toimivassa keskuksessa toiminta<br />
on juuri käynnistynyt. Siellä tutkimuksen<br />
ja tuotekehityksen pääpaino on<br />
pehmopaperivalmistuksen ja kaivos- ja öljyteollisuuden<br />
tarvitsemissa kemikaaleissa.<br />
»<br />
3 | <strong>2009</strong> waterlink<br />
21
kumppaneita yLi toimiaLarajojen<br />
”Aiemmin laitteita ja kemikaaleja on kehitetty erillään toisistaan. on kaikkien etu, että<br />
tutkimustyötä integroidaan entistä paremmin,” Johan Grön sanoo.<br />
luonnollisena kehityksenä on yhteistyön syventäminen asiakkaiden ja esimerkiksi<br />
laitevalmistajien sekä automaatio- ja säätöjärjestelmiä toimittavien yritysten kanssa.<br />
esimerkkinä raja-aitoja ylittävästa yhteistyöstä ovat toimialaklusterit, joita suomessa<br />
on perustettu t&k-toiminnan tehostamiseksi. kemira on mukana metsäklusterissa sekä<br />
energia- ja ympäristöklusterissa, joissa yritysten lisäksi on mukana yliopistoja ja tutkimuslaitoksia.<br />
”tutkimusprojektit ovat kumppanuuden ensimmäinen vaihe. seuraava askel ovat pilottiprojektit.<br />
ne voivat olla esimerkiksi tuotantolaitoksia, joissa uusia ratkaisuja testataan.”<br />
kemira on vtt:n, muiden alihankkijoiden sekä asiakkaidensa kanssa mukana pilottihankkeessa,<br />
jossa Jyväskylään perustetussa koeympäristössä selvitetään paperinvalmistuksen<br />
prosessien tehostamista.<br />
”koeympäristön tarkat sensorit antavat meille erinomaisen mahdollisuuden ottaa<br />
näytteitä prosessin eri vaiheissa. niin meidän kuin kumppanienkin yhteinen tavoite on<br />
tehostaa energian ja raaka-aineiden käyttöä tuotannossa.”<br />
Grön uskoo, että myös energia- ja ympäristöklusterissa löytyy lähivuosina mielenkiintoisia<br />
kehityshankkeita: ”suomi on pieni maa, jossa eri toimijoiden on suhteellisen<br />
helppo tehdä yhteistyötä. Jatkossa toimialarajat ylittävä yhteistyö on entistä tärkeämpää.<br />
se on ainoa keino menestyä kansainvälisessä kilpailussa.”<br />
GlobAAli tuotevAlikoimA<br />
muuntuu pAikAllisiin oloihin<br />
APAC-alueen T&K-keskus Shanghaissa<br />
vihittiin käyttöön huhtikuussa 2008.<br />
”Keskuksen tärkein rooli on tähän<br />
asti ollut paikallisten asiakkaiden tukeminen.<br />
Jatkossa työnkuvaan tulevat entistä<br />
enemmän Aasian ja Tyynenmeren<br />
alueen erityiskysymykset. Raaka-aineet,<br />
vedet ja asiakastarpeet ovat siellä erilaiset<br />
kuin esimerkiksi Euroopassa.”<br />
<strong>Kemira</strong>n maailmanlaajuisen tuotevalikoiman<br />
muokkaaminen paikallisiin oloihin<br />
sopivaksi kuuluu myös muiden tutkimuskeskusten<br />
toimenkuvaan. Toisaalta<br />
keskukset tuovat jatkuvasti globaaliin<br />
tuotekehitysverkostoon tietoa ja palautetta<br />
kunkin markkinan erityistarpeista.<br />
”Esimerkiksi Kiinassa paperintuotanto<br />
kasvaa, mutta maassa ei ole omasta<br />
takaa riittävästi puuraaka-ainetta sellun<br />
valmistukseen. Tämä lisää kiinnostusta<br />
olkien ja muiden ei-puuperäisten raakaaineiden<br />
käyttöön, ja se on otettava huomioon<br />
tuotekehityksessä.”<br />
vedestä löytyy<br />
pAlJon synerGiAA<br />
Grönin mukaan uuden toimintamallin<br />
hyödyt ovat ilmeiset. Tutkimus- ja kehitystoiminta<br />
on nyt linjassa <strong>Kemira</strong>n strategian<br />
kanssa, joka keskittyy kehittämään<br />
tuotteita ja konsepteja liittyen vesitehokkaaseen<br />
tuotantoon ja joka samalla hakee<br />
synergiaetuja yhtiön eri osien välillä.<br />
j ohan Grön<br />
• kemiran t&k- ja teknologiajohtaja<br />
vuodesta 2008<br />
• syntynyt 1966 uusikaarlepyyssä pohjanmaalla<br />
• koulutus: kemian tekniikan tohtori<br />
• Aiempi työkokemus: kemira pulp &<br />
paperin teknologiajohtaja 2006–2008,<br />
stora enso publication papers oy:n tutkimus-<br />
ja kehityspäällikkö 2004–2006,<br />
metso paper oy:n prosessikemia ja<br />
-teknologiajohtaja 2002–2004, valmet<br />
oy:n tutkimuspäällikkö 1995–2002<br />
• Åbo Akademin dosentti vuodesta 1998<br />
22 waterlink 3 | <strong>2009</strong>
Kierrätykseen<br />
liittyvissä asioissa<br />
osaamista on<br />
kehitettävä jatkuvasti.<br />
Grön muistuttaa, että <strong>Kemira</strong>n asiakassegmenttejä<br />
yhdistää runsas vedenkäyttö<br />
tuotantoprosesseissa ja siihen liittyvät<br />
haasteet.<br />
”Vesi on kaikkialla maailmassa rajallinen<br />
resurssi, joten prosesseja on kehitettävä<br />
niin, että vettä voidaan kierrättää mahdollisimman<br />
tehokkaasti. Tämä taas tuo omat<br />
haasteensa, kun kierrätyksessä rikastuvat<br />
orgaaniset ja epäorgaaniset aineet on hoidettava<br />
niin, etteivät ne aiheuta häiriöitä.”<br />
Kierrätykseen liittyvissä asioissa<br />
osaamista on Grönin mielestä jatkuvasti<br />
kehitettävä. Yksi ajankohtainen aihe on<br />
lietteenkäsittelyn tehostaminen.<br />
”Veden kierrättäminen lisää periaatteessa<br />
lietteen määrää. Oikein käsiteltynä<br />
lietteen ainesosat on kuitenkin mahdollista<br />
käyttää tehokkaasti hyödyksi:<br />
otetaan ensin talteen käyttökelpoiset ainesosat<br />
ja hyödynnetään loppuosa energiantuotannossa.”<br />
Lietteen ohella muiden biomassojen<br />
jatkokäyttö kiinnostaa <strong>Kemira</strong>a. ”Meillä<br />
on jo tarjolla ratkaisuja, joilla vesi voidaan<br />
erottaa biomassasta kustannus- ja<br />
energiatehokkaasti.”<br />
Myös biopolttoaineiden jalostaminen<br />
uusiutuvista raaka-aineista on <strong>Kemira</strong>n<br />
kiinnostuksen kohteena. Prosesseihin<br />
tarvitaan korkealaatuisia kemikaaleja<br />
niiden tehostamiseksi. Toisaalta biojalostamojen<br />
sivutuotteina voidaan tulevaisuudessa<br />
saada aineita, joita <strong>Kemira</strong> voi<br />
käyttää omassa tuotannossaan.<br />
”Fossiilisten raaka-aineiden ohella<br />
kemianteollisuudessa tarvitaan tulevaisuudessa<br />
entistä enemmän uusiutuvia<br />
raaka-aineita”, Grön perustelee.<br />
AsiAkkAAn ymmärtäminen<br />
vAAtii kokonAisnäkemystä<br />
T&K-toiminta mielletään usein yksittäisten<br />
tuotteiden kehittämiseksi. Jatkossa<br />
työ painottuu myös useammista tuotteista<br />
ja osaamisesta koostuvien järjestelmien<br />
kehittämiseen.<br />
”Yksittäisten tuotteiden pitää olla<br />
hyviä, mutta T&K-toiminnassa on otettava<br />
huomioon <strong>Kemira</strong>n koko tuote- ja<br />
palveluportfolio. Laajaa valikoimaa on<br />
voitava hyödyntää niin, että asiakas löytää<br />
meiltä ratkaisun kaikkiin tarpeisiinsa.<br />
Yhä useampi asiakasyritys haluaa<br />
toimia useiden toimittajien sijaan vain<br />
muutaman kumppanin kanssa.”<br />
Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen<br />
edellyttää Grönin mukaan kokonaisnäkemystä,<br />
joka ulottuu omaa toimialaa<br />
laajemmalle. Esimerkiksi teollisuusprosessien<br />
tehostamiseen liittyy kemikaalien<br />
ohella oleellisesti laitteiden ja automaation<br />
kehittäminen.<br />
”Esimerkiksi prosesseja mittaavia<br />
sensoreita kehitetään koko ajan niin,<br />
että ne pystyvät entistä tarkemmin<br />
mittamaan, mitä tuotannon aikana tapahtuu.<br />
Mitä yksityiskohtaisempia<br />
tietoja saadaan, sitä paremmat mah-<br />
dollisuudet meillä on kehittää omia<br />
tuotteitamme.”<br />
elinkelpoisille ideoille<br />
vAuhtiA yhteistyöstä<br />
Tutkimus- ja kehitystoiminnan tehtävänä<br />
on tuoda markkinoille kaupallisesti<br />
menestyviä ratkaisuja. Työn luonteeseen<br />
kuuluu kuitenkin, että lukuisista ideoista<br />
lopulta vain harvoista tulee taloudellisesti<br />
kannattavia tuotteita.<br />
”T&K-toiminnassa on tärkeää, että<br />
onnistumme seulomaan elinkelpoiset kehittämishankkeet<br />
muiden joukosta mahdollisimman<br />
aikaisessa vaiheessa ja saamme<br />
vauhtia niiden kehittämiseen. Tässä<br />
auttavat T&K-toiminnan ohjausprosessit,<br />
joissa myynnin, tuotannon ja markkinoinnin<br />
edustajat ovat entistä tiiviimmin mukana<br />
jo varhaisessa vaiheessa.”<br />
Erityisen tärkeää yhteistyö organisaation<br />
eri osien välillä on silloin, kun yksittäisten<br />
tuotteiden sijaan kehitetään<br />
kokonaisia liiketoimintamalleja, Grön<br />
huomauttaa. n<br />
3 | <strong>2009</strong> waterlink<br />
23
Asiakkaan<br />
monimutkainen<br />
jätevesiprosessi on<br />
ideaalinen sovelluskohde<br />
<strong>Kemira</strong>n innovaatiolle.<br />
24<br />
waterlink 3 | <strong>2009</strong>
VirtaViiVaiSta<br />
Veden-<br />
käSittelyä<br />
<strong>Kemira</strong>n tuore innovaatio<br />
auttaa paperitehtaita<br />
uudistamaan jätevesiensä<br />
käsittelyä. Uutta valvontaprosessia<br />
voi kuvailla<br />
biologian ja tietotekniikan<br />
hybridiksi.<br />
tekSti laura Palotie | kuVa istockPhoto<br />
S<br />
ellu- ja paperiteollisuuden jätevedenkäsittelytekniikat<br />
ovat pysyneet lähes<br />
muuttumattomina 1990-luvun lopusta<br />
lähtien. <strong>Kemira</strong>n keksintö, joka yhdistää<br />
kvantitatiivisen biomassa-analyysin<br />
ja tietotekniikan, on merkittävä askel<br />
eteenpäin.<br />
Kannettava LumiKem-teknologia<br />
otettiin käyttöön ensimmäisessä kohteessa<br />
vuonna 2005. Siitä lähtien LumiKem<br />
on kasvattanut suosiotaan, sillä sen avulla<br />
voidaan kasvattaa teollisten jäteveden käsittelyprosessien<br />
kustannustehokkuutta.<br />
LumiKemin kehitys <strong>Kemira</strong>ssa alkoi,<br />
kun yhtiön asiantuntijat huomasivat<br />
puutteen tehtaan jätevesivalvonnassa.<br />
Käytössä olleet menetelmät, jotka seurasivat<br />
biomassan tilaa bioreaktorissa ja<br />
analysoivat käsittelyprosessia, eivät aina<br />
osoittaneet selkeästi, miksi ongelmia<br />
ilmeni. LumiKem puolestaan määrittää<br />
biomassan laadun mittaamalla adenosiinitrifosfaatin<br />
(ATP) määrää, jolloin<br />
saadaan selkeää ja luotettavaa tietoa.<br />
ATP, jota usein sanotaan ensisijaiseksi<br />
energiansiirtäjäksi kaikille elämänmuodoille,<br />
on nukleotidi, joka tuottaa energiaa<br />
kemiallisiin reaktioihin ja on siten<br />
suora ja häiriötön indikaattori elävälle<br />
biomassalle.<br />
Puuttuva linkki<br />
”Tämän uuden menetelmän ansiosta<br />
pystyimme luomaan tarkan historiallisen<br />
tietokannan, jota on käytetty syiden<br />
ja seurausten yhdistämiseen tehtaan toimintojen<br />
ja jätevedenkäsittelyprosessien<br />
välillä”, sanoo Edouard Papin, <strong>Kemira</strong>n<br />
Senior Application Specialist, Water<br />
Quality Management. ”LumiKem muodostaa<br />
puuttuneen linkin perinteisen<br />
biologisen käsittelyn ja seuraavan sukupolven<br />
prosessitehokkuuden välille.”<br />
Osa uutta ratkaisua on LumiKem<br />
PORTAL-ohjelmisto, joka valvoo koko<br />
jätevedenkäsittelyyn liittyvää prosessia<br />
myrkyllisyyden varhaisesta havaitsemisesta<br />
energiakustannusten optimointiin.<br />
”Helppokäyttöinen ohjelma on suunniteltu<br />
<strong>Kemira</strong>n myyntiedustajille sekä tehtaiden<br />
insinööreille ja operaattoreille.<br />
Ohjelmisto tekee nopeita korrelaatioita<br />
prosessi-informaatioon perustuen ja mahdollistaa<br />
jäteveden käsittelyn optimoinnin<br />
asiakkaan tehtaalla”, Papin kertoo.<br />
täydellinen sovelluskohde<br />
Yksi LumiKemiä ja siihen kuuluvaa ohjelmistoa<br />
laajimmin hyödyntävä asiakas<br />
on kanadalainen sellun- ja paperinvalmistaja<br />
Tembec. Tembec on aiemmin<br />
käyttänyt jätevesiensä käsittelyssä mikro-<br />
sekä makroravinteita sisältävää <strong>Kemira</strong>n<br />
FennoNutri-tuotesarjaa, ja otti<br />
viime vuonna käyttöönsä myös Lumi-<br />
Kem-ratkaisun. Sekä <strong>Kemira</strong> että Tembec<br />
arvioivat, että teknologia auttaa tehdasta<br />
valvomaan jäteveden käsittelyyn<br />
sisältyvän biomassan laatua entistä tehokkaammin<br />
ja myös optimoimaan prosessia<br />
tulevaisuudessa.<br />
Tembecin jätevesivirtojen monimutkaisuus<br />
tekee laitoksesta ihanteellisen<br />
kohteen kyseisen teknologian soveltamiselle<br />
ja kehittämiselle. Tehtaalla on kolme<br />
tuotantolaitosta, joiden jätevedet<br />
ohjataan kahteen käsittelyprosessiin: aktiiviliete-<br />
ja anaerobiprosessiin. Lumi-<br />
Kemin avulla <strong>Kemira</strong> pystyy arvioimaan<br />
kunkin virran myrkyllisyystason ja laatimaan<br />
toimintasuunnitelman, jolla minimoidaan<br />
äkillisen toksisen shokin riski.<br />
”Näiden tuotantolaitosten jätevesivirtojen<br />
optimointi on hyvä haaste uudelle<br />
teknologialle ja <strong>Kemira</strong>n asiantuntemukselle”,<br />
Papin sanoo. ”Tembecissä<br />
prosessi auttaa ymmärtämään entistä<br />
paremmin prosessimuutosten syitä ja<br />
seurauksia. Se auttaa vähentämään prosessin<br />
ravinteita, energiakustannuksia ja<br />
sisääntulevia toksisia shokkeja sekä optimoimaan<br />
elävän biomassan varastoja.”<br />
Papinin mukaan LumiKemin ja jätevesien<br />
prosessoinnissa käytettävän tietohallintatyökalun<br />
yhdistelmä tulee tarjoamaan<br />
merkittävän tuen Tembecin<br />
toimintastrategialle. n<br />
3 | <strong>2009</strong> waterlink<br />
25
Ei kEmiaa<br />
ilman<br />
sähköä<br />
Sähkö on kemianteollisuudelle entistä<br />
arvokkaampi raaka-aine ja voimanlähde.<br />
Tämän vuoksi <strong>Kemira</strong>kin pyrkii<br />
nostamaan omavaraisuuttaan sen<br />
suhteen, monimuotoisesti. »<br />
TEksTi jorma leppänen | kuvaT istockphoto<br />
26<br />
waterlink 3 | <strong>2009</strong>
3 | <strong>2009</strong> waterlink<br />
27
”s<br />
amaan aikaan kun <strong>Kemira</strong>n ja ylipäänsä<br />
teollisuuden energiatehokkuus<br />
paranee, sen sähkönkulutus<br />
kasvaa”, <strong>Kemira</strong>n energiajohtaja<br />
Elina Engman sanoo. Sähkönkulutuksen<br />
jatkuva kasvu saattaa tuntua<br />
yllättävältä, koska sähkön hinta, verotus, ja<br />
ilmastosyistäkin aiheutuva paine yhä tehokkaampien<br />
teollisuusprosessien kehittämiseksi<br />
ovat omiaan pienentämään kulutusta.<br />
VTT:ssä energia-alasta vastaava johtaja<br />
Satu Helynen kertoo, että teollisuuden lisääntyvään<br />
sähköntarpeeseen on monia syitä.<br />
”Kun energiatehokkuutta parannetaan,<br />
muita energiamuotoja korvataan sähköllä.<br />
Kun tehtaissa valmistetaan entistä enemmän<br />
tavaraa, sähkönkulutus kasvaa. On myös<br />
tärkeää ymmärtää, että tuotteiden jalostusarvon<br />
noustessa niiden valmistamiseen tarvitaan<br />
yhä enemmän sähköä.”<br />
tärkeä ilmastokokous<br />
Tuotteiden jalostusarvon nostaminen on teollisuusmaille<br />
välttämätön ja ainoa keino menestyä<br />
kilpailussa aasialaisia haastajia vastaan.<br />
”Tilanne Euroopassa ja etenkin kasvihuonekaasupäästöjen<br />
suhteen kunnianhi-<br />
28 waterlink 3 | <strong>2009</strong>
moiset tavoitteet itselleen asettaneessa<br />
EU:ssa on mielenkiintoinen. Mikäli joulukuussa<br />
Kööpenhaminassa järjestettävässä<br />
YK:n ilmastokokouksessa ei päästä kattavaan<br />
kansainväliseen sopimukseen siitä,<br />
kuinka ja millä hinnalla teollisuus suoria<br />
ja välillisiä kasvihuonepäästöjään rajoittaa,<br />
EU:n energiaintensiivinen teollisuus<br />
on vaarassa menettää kustannuskilpailukykynsä”,<br />
Helynen sanoo.<br />
”Koska ilmastonmuutos on globaali<br />
haaste ja teollisuusyritykset toimivat<br />
globaaleilla markkinoilla, tarvitsemme<br />
välttämättä kattavia kansainvälisiä sopimuksia”,<br />
Engman kiteyttää.<br />
Satu Helysen mukaan ilmaston lämpenemisen<br />
hidastaminen maailmanlaajuisin<br />
sopimuksin olisi myös kustannussyistä<br />
järkevintä.<br />
”Kööpenhaminassa katseet kohdistuvat<br />
ehkä ennen kaikkea Yhdysvaltoihin,<br />
jossa jotkut osavaltiot ovat jo hyvinkin<br />
edistyksellisiä ympäristöasioissa. Mutta<br />
on erittäin tärkeää jakaa taakka oikeudenmukaisesti<br />
kehittyneiden ja kehittyvien<br />
maiden kesken. Tavoitteena pitäisi<br />
olla se, että energiaa tuotettaisiin siellä,<br />
missä se on kustannustehokkainta, ja että<br />
rajalliset fossiiliset varat saataisiin koko<br />
maailman käyttöön”, Helynen sanoo.<br />
Ilmastonmuutos on<br />
globaali haaste. Siksi<br />
tarvitaan globaali<br />
ilmastosopimus.<br />
kohti omavaraisuutta<br />
Samalla kun maailma yrittää rakentaa<br />
yhteistä energiapolitiikkaa, useimmat<br />
maat ja yritykset pyrkivät kasvattamaan<br />
omavaraisuuttaan energian ja sähkön<br />
suhteen. <strong>Kemira</strong> ei ole tässä poikkeus.<br />
<strong>Kemira</strong> tuottaa tarvitsemastaan sähköstä<br />
Suomessa itse noin puolet ja maailmanlaajuisesti<br />
noin neljänneksen. Yhtiön<br />
oma sähköntuotanto on lähes täysin hiilidioksidivapaata.<br />
<strong>Kemira</strong> on osakkuuksien<br />
kautta mukana muun muassa ydinvoimatuotannossa,<br />
jonka osuus yhtiön<br />
sähköntuotannosta on nykyisin lähes 60<br />
prosenttia ja vuonna 2012, Olkiluodon<br />
kolmannen ydinvoimalaitoksen valmistumisen<br />
jälkeen, tätäkin enemmän.<br />
”Ydinvoima on käytön aikana hiilidioksidivapaa<br />
energiamuoto, ja sen koko<br />
elinkaari uraanikaivoksista lähtien on todella<br />
vähäpäästöinen. Laskelmiemme mukaan<br />
ydinvoiman lisärakentaminen on<br />
Suomelle välttämätöntä niin ympäristökuin<br />
taloudellisistakin syistä. Muilla hiilidioksidivapailla<br />
energiantuotantomuodoilla<br />
ei voida paikata Suomea uhkaavaa<br />
sähkövajetta”, Satu Helynen sanoo.<br />
Engman kertoo, että <strong>Kemira</strong> tuottaa<br />
sähköä myös vesivoimalla ja jonkin verran<br />
tuulivoimalla. ”Prosessivoima, mikä<br />
käytännössä tarkoittaa tuotantolaitostemme<br />
yhteydessä toimivissa monipolttoainelaitoksissa<br />
tuotettua sähköä, muodostaa<br />
sähköntuotannostamme noin<br />
neljänneksen. Näissä laitoksissa käyte-<br />
»<br />
30 sekuntia<br />
• vaikka teollisuuden energiatehokkuus<br />
paranee, sen sähkönkulutus<br />
kasvaa. tämä johtuu tuotannon ja<br />
tuotteiden jalostusarvon kasvusta<br />
sekä muiden energiamuotojen korvaamisesta<br />
sähköllä.<br />
• kattavan, maailmanlaajuisen ympäristösäädännön<br />
syntyminen ratkaistaan<br />
tällä haavaa joulukuussa<br />
Yk:n ilmastokokouksessa kööpenhaminassa.<br />
siellä katseet kohdistuvat<br />
ennen kaikkea Yhdysvaltoihin.<br />
• useimmat maat ja myös yritykset<br />
pyrkivät kasvattamaan omavaraisuuttaan<br />
energian ja sähkön suhteen.<br />
näin toimii myös kemira.<br />
• kemira tuottaa tarvitsemastaan<br />
sähköstä suomessa noin puolet ja<br />
maailmanlaajuisesti noin neljänneksen.<br />
• kemiran sähköstä noin 60 prosenttia<br />
on ydinvoimaa. tämän lisäksi kemira<br />
tuottaa sähköä myös prosessivoimalla,<br />
vesivoimalla ja jonkin verran<br />
tuulivoimalla.<br />
• kun kemira vie suomessa energiankäytön<br />
tehostamiseksi suunniteltuja<br />
käytäntöjä laatu- ja johtamisjärjestelmiin,<br />
niistä tulee osa yrityksen<br />
ympäristöjärjestelmää, joka kattaa<br />
kaikki toimipisteet maailmalla.<br />
3 | <strong>2009</strong> waterlink<br />
29
”Tulevaisuudessa<br />
sähköntuotanto<br />
on yhä enemmän<br />
<strong>Kemira</strong>n omissa<br />
käsissä.”<br />
tystä polttoaineesta noin kolmannes on<br />
kasvihuonekaasuista vapaata.”<br />
Nämä voimalaitokset ovat <strong>Kemira</strong>n<br />
tehtaiden sydän, joka on tuotannolle<br />
välttämätön. Tehdasta ja voimalaitosta<br />
operoidaan aisaparina – ilman yhtä ei<br />
toinenkaan pysy toiminnassa. Tämä johtaa<br />
samanaikaisesti erittäin läheiseen yhteistyöhön<br />
ja toimintojen tehostamiseen.<br />
<strong>Kemira</strong>n sähköntuotannosta varsinaista<br />
hiilivoimaa on vain lauhdevoima,<br />
jonka osuus kokonaistuotannosta putoaa<br />
kahden vuoden kuluttua pariin prosenttiin.<br />
”Konsernin sisällä projektimme ovat<br />
vieneet siihen, että tulevaisuudessa sähköntuotanto<br />
on yhä enemmän omissa<br />
käsissämme. Emme ole niin riippuvaisia<br />
markkinoilta ostettavasta sähköstä, kun<br />
omistamme osuuksia eri voimayhtiöistä.<br />
Tästä on myös se etu, että osakkaana<br />
saamme sähkön sillä hinnalla, mitä sen<br />
tuottaminen maksaa. Tietysti teollisuuden<br />
sähkövero ja päästökauppaan liittyvät<br />
poliittiset päätökset heijastuvat myös<br />
hintaan”, Engman sanoo.<br />
säästäminen kannattaa<br />
Paitsi oma tuotanto, myös sähkön hankinta<br />
vaikuttaa siihen, kuinka ilmastonmuutos<br />
etenee. <strong>Kemira</strong> pyrkii suosimaan hiilidioksidivapaita<br />
sähköntuotantomuotoja.<br />
”On vaikea antaa kaikenkattavaa<br />
vastausta siihen, miten ostamamme sähkö<br />
on tuotettu; <strong>Kemira</strong> toimii 40 maassa<br />
140 toimipisteessä, joista 89:ssä on valmistusta.<br />
Pohjoismaisessa sähköpörssissä<br />
on paljon vesivoimaa, ja osa toimittajista<br />
antaa sertifikaatteja siitä, että niiden<br />
sähkö on tuotettu uusiutuvilla luonnonvaroilla.<br />
Uruguayn Fray Bentosissa sijaitsevan<br />
Metsä-Botnian sellutehtaan<br />
yhteydessä toimivaan <strong>Kemira</strong>n suureen<br />
tuotantolaitokseen sähkö taas saadaan<br />
sellutehtaan omasta laitoksesta, joka<br />
käyttää polttoaineena biomassaa. Toisaalta<br />
esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa<br />
<strong>Kemira</strong> ostaa paljon sähköä, sähkön<br />
tuotanto on hyvin monipuolista,” Elina<br />
Engman sanoo.<br />
Energian ja sähkön hinta noussee jatkossakin<br />
trendinomaisesti heilahteluista<br />
huolimatta. Tämän vuoksi, ja myös ympäristösyistä,<br />
energiatehokkuuteen on<br />
investoitava jatkuvasti.<br />
Kun Suomessa viedään energiankäytön<br />
tehostamiseksi suunniteltuja käytäntöjä<br />
laatu- ja johtamisjärjestelmiin, niistä<br />
tulee osa globaalin yrityksen ympäristöjärjestelmää,<br />
joka kattaa kaikki toimipisteet<br />
maailmalla.<br />
”Suomessa olemme olleet mukana<br />
kansallisessa energiansäästösopimuksessa<br />
yli kymmenen vuotta, ja vuosi sitten<br />
toimintaa tehostettiin uudella energiatehokkuussopimuksella,<br />
joka vaatii yhä<br />
tarkempaa toimenpiteiden dokumentointia.<br />
Tänä syksynä päätämme, millaisia<br />
prosentuaalisia säästötavoitteita eri<br />
yksiköillemme maailmanlaajuisesti asetamme”,<br />
Engman tiivistää. n<br />
30 waterlink 3 | <strong>2009</strong>
KOLuMNI<br />
IDÄN JA LÄNNEN<br />
TODELLINEN KOHTAMINEN<br />
TEKsTI Dan Steinbock | KuvITus aRiJUkka tURtiainen<br />
Akaisemmin länsimaiset yhtiöt toivat<br />
Aasian kasvumarkkinoille teknologiaa<br />
ja saivat vastapainoksi markkinaosuutta.<br />
Toimintamalli on kuitenkin muuttunut:<br />
nyt arvostetaan todellista yhteistyötä.<br />
Esimerkiksi Kiinassa muutos on paljon<br />
nopeampaa kuin kypsissä talouksissa. Modernisoinnin<br />
myötä guanxi eli luottamus<br />
kontakteihin on lisääntynyt globaalissa liiketoimintakulttuurissa,<br />
joka perustuu pitkälti<br />
sopimusvelvoitteisiin.<br />
kUStannUkSiSta yhteiStyöhön<br />
Useimmiten yritykset lähtevät ulkomaille resurssien,<br />
markkinoiden, tehokkuuden ja strategiaetujen<br />
takia. Teknologiateollisuudessa kiinalaiset<br />
yritykset kansainvälistyvät yleensä saavuttaakseen<br />
yritysostojen myötä strategiaetuja eli<br />
brändejä, myyntikanavia, teknologiaa ja johtamisosaamista.<br />
Ne pyrkivät näillä toimillaan<br />
vastaamaan Kiinassa toimivien ulkomaisten monikansallisten<br />
yritysten haasteeseen.<br />
Mobiiliviestintäteollisuus on hyvä esimerkki<br />
suoriin ulkomaansijoituksiin liittyvästä dramatiikasta<br />
Kiinassa. Paikallisilla laitevalmistajilla ei<br />
ollut 1990-luvulla markkinaosuutta Kiinan matkapuhelinmarkkinoilla.<br />
Vuonna 2001 kyseinen<br />
osuus oli alle 10 prosenttia, mutta vuonna 20<strong>03</strong><br />
jo uskomattomat 55 prosenttia. Mitä tapahtui?<br />
Kiinalaiset matkapuhelinmerkit keskittyivät jakeluverkostojen<br />
rakentamiseen, mikä vei ne pienimpiinkin<br />
kaupunkeihin. Juuri tämän ansiosta<br />
ne pystyivät päihittämään Motorolan, Nokian ja<br />
Siemensin kaltaiset isot globaalit toimijat.<br />
Kyse oli merkittävästä käännekohdasta, mutta<br />
tarina ei päättynyt siihen. Ulkomaiset yhtiöt<br />
ryhtyivät vastahyökkäykseen, tällä kertaa itse<br />
imitoijan roolissa. Vuoteen 2004 mennessä isojen<br />
globaalien toimijoiden valta-asema oli palautettu.<br />
Vastaavia käänteitä on viime vuosikymmenen<br />
aikana nähty lukuisilla muillakin toimialoilla.<br />
Ensimmäisessä vaiheessa ulkomaiset<br />
monikansalliset yhtiöt ovat edelläkävijöitä suurten<br />
volyymien markkinoilla. Tähän paikalliset<br />
toimijat vastaavat jäljittelyllä ja alhaisten kustannusten<br />
strategioilla. Kolmannessa vaiheessa<br />
innovaatiot ja kestävämpi tuotelaatu nousevat<br />
menestyksen strategisiksi avaimiksi.<br />
Yhteistyö kiinalaisten yritysten ja ulkomaisten<br />
monikansallisten yhtiöiden välillä kuvastaa<br />
näitä vaiheita. Ensin yhteistyötä vauhditti kustannustehokkuus,<br />
sen jälkeen vallitsivat jäljittelystrategiat.<br />
Nyt keskitytään kehittämään aitoja<br />
kumppanuussuhteita.<br />
toimiva kUmppanUUS<br />
Aiemmin kiinalaiset valmistajat erikoistuivat perusteknologiaa<br />
edustaviin työvoimaintensiivisiin<br />
tuotteisiin. Nyt heidän painopisteensä on siirtymässä<br />
korkean teknologian pääomaintensiivisiin<br />
tuotteisiin. Samaan aikaan Kiinan uusi innovaatio-ohjelma<br />
on ohjannut alhaisen tuottavuuden<br />
yrityksiä vähemmän menestyviin maakuntiin.<br />
Alhaisten kustannusten strategiat tuottavat<br />
lyhytaikaisia etuja, mutta kestävää johtajuutta<br />
ei ole kuviteltavissa ilman innovaatioita. Ja niiden<br />
syntyminen edellyttää monikansallisten yhtiöiden<br />
muskeleita.<br />
Rohkeimmat kiinalaiset haastajat ovat päättäneet<br />
kaventaa ”resurssikuilua”. Ja miksipä eivät?<br />
Sama logiikka ajoi eurooppalaisia monikansallisia<br />
yhtiöitä 1950- ja 1960-luvulla, näiden<br />
japanilaisia haastajia seuraavilla<br />
vuosikymmenillä sekä kiinalaisten<br />
ja intialaisten<br />
monikansallisten yhtiöiden<br />
nousua 1990-<br />
luvulta lähtien.<br />
Kiinassa teknologian<br />
vaihtaminen<br />
markkinaosuuteen<br />
on jäämässä historiaan<br />
kaikilla toimialoilla.<br />
Kun länsi<br />
todella kohtaa idän,<br />
myös yhteistyöltä vaaditaan<br />
enemmän. n<br />
Dan Steinbock toimii<br />
tutkimusjohtajana<br />
India, China and<br />
America Institutessa.<br />
3 | <strong>2009</strong> waterlink 31
<strong>Kemira</strong>n yhteistyökumppani<br />
Georgia Tech on kuuluisa<br />
akateemisesta osaamisestaan.<br />
Kuva vuoden 2008 robottitekniikkakilpailusta.
YliopistollistA<br />
YhteistYötä<br />
<strong>Kemira</strong>n uusi T&K-keskus<br />
Atlantan sydämessä vie akateemisen<br />
tutkimuksen sekä kaupallisen<br />
teknologia- ja tuotekehityksen välisen<br />
yhteistyön uudelle tasolle.<br />
Ateksti Laura PaLoTie | kUVAt GeTTy imaGes jA sPeCiaLiTy imaGiNG<br />
tlantassa sijaitseva Georgian<br />
teknillinen yliopisto (Georgia<br />
Institute of Technology)<br />
on kuuluisa akateemisesta<br />
osaamisestaan ja siitä, että<br />
laitos keskittyy tuotteiden kaupallistamiseen<br />
innovatiivisen tutkimuksen avulla.<br />
Georgia Tech voi ylpeillä myös sekä<br />
alemman että ylemmän asteen insinööriohjelmillaan,<br />
jotka on asetettu tutkimuksissa<br />
Yhdysvaltain yliopistojen korkeimmille<br />
sijoille. Tämän lisäksi laitos<br />
käyttää vuosittain yli 340 miljoonaa euroa<br />
– lähes puolet kokonaisbudjetistaan<br />
– ulkoiseen tutkimustyöhön.<br />
Georgia Techiin kuuluva teknologiapuisto<br />
on aktiivinen toimija Atlantan talouselämässä.<br />
Viisi tutkimusrakennusta<br />
ja noin 56 000 neliötä märkälaboratoriotilaa<br />
käsittävä kokonaisuus houkuttelee<br />
puistossa toimivia yrityksiä tekemään<br />
tutkimusta ja yhteistyötä yliopiston<br />
kanssa. <strong>Kemira</strong> aloitti toimintansa alueella<br />
kesäkuussa. Atlantan tutkimus- ja<br />
kehityskeskus on neljäs yksikkö <strong>Kemira</strong>n<br />
maailmanlaajuisessa T&K-verkostossa,<br />
johon kuuluvat keskukset Suomessa, Kiinassa<br />
ja Saksassa. Viides keskus avataan<br />
ensi vuonna Brasilian São Pauloon.<br />
”Uudelleenjärjestelyohjelmamme tavoitteena<br />
on muodostaa toimiva ja kustannustehokas<br />
globaali T&K-verkosto,<br />
ja keskuksen perustaminen teknologiapuistoon<br />
on tärkeä vaihe tässä prosessissa”,<br />
<strong>Kemira</strong>n tutkimus- ja kehitysjohtaja<br />
Johan Grön sanoo.<br />
TieTo ja KyvyT KohTaavaT<br />
Uusi T&K-keskus syntyi, kun neljä erillistä<br />
Pohjois-Amerikassa sijainnutta tutkimuskeskusta<br />
yhdistettiin yhdeksi yksiköksi.<br />
Tämä liittää <strong>Kemira</strong>n Georgia<br />
Techin korkeatasoiseen tutkimusinfrastruktuuriin,<br />
ja <strong>Kemira</strong> puolestaan luo<br />
Georgia Techin opiskelijoille työpaikkoja<br />
ja harjoittelumahdollisuuksia sekä aut-<br />
»<br />
3 | <strong>2009</strong> waterlink<br />
33
30 sekuntia<br />
• atlantan teknologiapuistossa sijaitseva<br />
<strong>Kemira</strong>n tutkimus- ja kehityskeskus<br />
on yhtiön maailmanlaajuisen<br />
T&K-verkoston neljäs yksikkö.<br />
muut keskukset sijaitsevat suomessa,<br />
Kiinassa, saksassa ja ensi<br />
vuodesta lähtien myös Brasiliassa.<br />
• uusi T&K-keskus syntyi, kun neljä<br />
erillistä Pohjois-amerikassa sijainnutta<br />
tutkimusyksikköä yhdistettiin<br />
yhdeksi tutkimuskeskukseksi.<br />
• atlantan teknologiapuisto houkuttelee<br />
yrityksiä tekemään tutkimusta<br />
Georgian teknillisen yliopiston<br />
kanssa. Puistossa on viisi tutkimusrakennusta<br />
ja noin 56 000 neliötä<br />
märkälaboratoriotilaa.<br />
• Georgia Tech tuottaa toiseksi eniten<br />
patentteja Georgian osavaltiossa.<br />
• <strong>Kemira</strong>n T&K-keskuksen rakentamisessa<br />
haluttiin yhdistää kestävä<br />
kehitys suunnitteluun, rakentamiseen<br />
ja toimintaan. Lisäksi tila<br />
on suunniteltu edistämään ja helpottamaan<br />
yhteistyölähtöistä tutkimusta.<br />
atlantan yksikkö on neljäs <strong>Kemira</strong>n<br />
viidestä tutkimuskeskuksesta.<br />
Työtilat on suunniteltu yhteistyölähtöistä<br />
tutkimusta tukeviksi.<br />
Strateginen<br />
kumppanuus on<br />
merkittävä sekä<br />
<strong>Kemira</strong>lle että<br />
Georgia Techille.<br />
taa yliopistoa muuttamaan akateemisia<br />
innovaatioita myytäviksi tuotteiksi.<br />
”Yhdistymisen tavoitteena oli luoda<br />
paikka, jossa tieto ja kyvyt kohtaavat.<br />
Tästä syntyi tärkeä osa <strong>Kemira</strong>n maailmanlaajuista<br />
T&K-verkostoa”, <strong>Kemira</strong>n<br />
Oil & Mining -segmentin T&K-johtaja<br />
Louis Rosati sanoo.<br />
”Innostuimme, kun <strong>Kemira</strong> lähestyi<br />
meitä ja kertoi suunnitelmistaan perustaa<br />
toimipiste teknologiapuistoon”,<br />
Ann Schmierer Georgia Techin yhteistyökumppaniyksiköstä<br />
sanoo. ”Oli selvää,<br />
että strategisen tutkimus- ja innovaatiokumppanuuden<br />
kehittäminen <strong>Kemira</strong>n<br />
kanssa olisi hyödyksi sekä Georgia<br />
Techille että <strong>Kemira</strong>lle.”<br />
Teknologiapuisto tarjosi huipputeknologiaa<br />
edustavan infrastruktuurin ja<br />
modernit toimitilat, jotka voitiin räätälöidä<br />
lyhyessä ajassa <strong>Kemira</strong>n tarpeisiin.<br />
”Läsnäolomme teknologiapuistossa<br />
ja yhteistyömme Georgia Techin kanssa<br />
luo uudenlaista teknistä potentiaalia<br />
tieteenharjoittajillemme ja koko liiketoiminnallemme”,<br />
<strong>Kemira</strong>n Paper-segmentin<br />
T&K-johtaja Scott Rosencrance<br />
sanoo.<br />
syNerGiaeTuja sijaNNisTa<br />
”Työmme tuloksena syntyvistä keksinnöistä<br />
ja uusista yrityksistä puhutaan<br />
paljon, samoin kuin siitä, kuinka ne hyödyttävät<br />
Georgian osavaltion taloutta ja<br />
34 waterlink 3 | <strong>2009</strong>
GettY iMAGes<br />
<strong>Kemira</strong>n toimipisteen<br />
suunnittelun ja rakentamisen<br />
ohjenuorana oli kestävä<br />
kehitys. Laboratorioiden ja<br />
työhuoneiden sisustuksessa<br />
käytettiin paljon kierrätettäviä<br />
materiaaleja.<br />
tuovat mukanaan uusia yrityksiä, työpaikkoja<br />
ja tuloja”, Georgia Techin rehtori<br />
G. P. Peterson sanoo.<br />
Yliopisto tuottaa nykyään toiseksi<br />
eniten patentteja Georgian osavaltiossa.<br />
Keksinnöt ovat tuottaneet arviolta 120<br />
uutta yritystä, 69 miljoonan euron voitot<br />
ja lukuisia työpaikkoja lähiympäristöön.<br />
”Mutta myös puistossa toimivien yritysten<br />
työntekijöiden ja omien tutkijoidemme<br />
välinen sujuva yhteistö on meille erittäin<br />
tärkeää”, Peterson lisää. ”Läheisen sijainnin<br />
ansiosta ihmiset ovat jatkuvasti tekemisissä<br />
ja keskustelevat toistensa kanssa. Tämän<br />
seurauksena syntyy synergiaetuja, jotka<br />
ovat meille hyödyllisiä paitsi toimintamme<br />
myös rekrytoinnin näkökulmasta.” n<br />
yhteistyökumppanien läheinen<br />
sijainti on merkittävää tulosten<br />
kannalta, Georgia Techin<br />
rehtori G.P. Peterson sanoo.<br />
tieteellinen<br />
pelikenttä<br />
Vaatimukset olivat selkeät, kun <strong>Kemira</strong><br />
valmistautui muuttamaan 37 000 neliön<br />
tiloihin teknologiapuistoon: laitoksen<br />
tuli ottaa huomioon kestävä kehitys<br />
suunnittelussa, rakentamisessa ja toiminnassa.<br />
Lisäksi valmiiden tilojen tuli rohkaista ja<br />
helpottaa yhteistyölähtöistä tutkimusta.<br />
<strong>Kemira</strong>n toimitilojen suunnittelu ja<br />
rakentaminen etenivät nopeasti. Arkkitehtiyhtiö<br />
Perkins & Will valittiin laitoksen<br />
pääsuunnittelijaksi syksyllä 2008, ja DPR<br />
Constructionin Atlantan-toimisto rakensi<br />
tilat kevään <strong>2009</strong> aikana.<br />
”Teimme nopeita päätöksiä”, projektin<br />
pääarkkitehti Joyce Fownes sanoo. ”Käytimme<br />
useita alihankkijoita projektin alussa ja<br />
pystyimme määrittelemään, kuinka tila suunnitellaan<br />
tehokkaasti ja järjestelmällisesti.”<br />
Ympäristöystävällisten elementtien<br />
käyttäminen oli suhteellisen helppoa, sillä rakennus<br />
oli suunniteltu kestävää kehitystä silmällä<br />
pitäen. Laitoksen ilmastointi sisältää<br />
energian talteenoton, joka vähentää energiantarvetta<br />
jatkuvassa ilman prosessoinnissa.<br />
<strong>Kemira</strong>n laboratorioiden ja työhuoneiden sisustuksessa<br />
käytettiin mahdollisuuksien mukaan<br />
kestävän kehityksen mukaisia materiaaleja,<br />
kuten olkikartonkia, bambua ja<br />
kierrätettävää metallia. Tila on valaistu energiatehokkaasti,<br />
ja rakennuksessa on käytetty useita<br />
suuria ikkunoita, jotta luonnonvaloa pääsisi<br />
sisään mahdollisimman paljon.<br />
Valon vapaan liikkuvuuden lisäksi valmiissa<br />
tilassa vallitsee avoimuuden tuntu.<br />
Suunnitteluryhmän ajatuksen mukaan avoimen<br />
tilan toivotaan rohkaisevan liikettä,<br />
luovuutta ja yhteistyötä.<br />
”<strong>Kemira</strong>ssa pohdittiin tarkasti yhdistetyn<br />
toiminnan mallia”, Bryan McCaffrey<br />
DPR Constructionista sanoo. ”Yritys jakaa<br />
resursseja ja tietoa laboratorioidensa kesken<br />
eikä jaa tiloja erikseen kudos- ja analyyttisiin<br />
laboratorioihin. Tämän vuoksi rakensimme<br />
avoimia laboratorioita, joita on jaettu<br />
mahdollisimman vähän osiin.”<br />
”Rennoksi sisustetussa toimistossa on käytetty<br />
kirkkaita värejä ja muotoja, jotka kuvaavat<br />
kemiallisia molekyylejä. Meistä oli hauskaa<br />
suunnitella ja rakentaa tätä ainutlaatuista<br />
ja hyvin toimivaa laitosta”, McCaffrey lisää. n<br />
3 | <strong>2009</strong> waterlink<br />
35
PohjanmErEn<br />
öljy VIrTaa<br />
VESIKEmIKaalIEn<br />
aVulla<br />
36<br />
waterlink 3 | <strong>2009</strong>
Pohjanmeren öljykentillä<br />
käytetään vesikemikaaleja,<br />
joilla ehkäistään haitallisen<br />
ja kustannuksia aiheuttavan<br />
mineraalikerrostuman<br />
muodostumista putkistoon,<br />
laitteistoon ja<br />
itse esiintymäalueeseen.<br />
TEKSTI Tim Bird | KuVa isTockphoTo<br />
Pohjanmeren öljyntuotannossa käytetään<br />
putkistoja, jotka ovat pituudeltaan<br />
kymmeniä kilometrejä ja risteilevät jopa<br />
3000 metrin syvyydessä valtameren<br />
pohjassa. Lisähaasteita alueella toimiville<br />
öljynporaajille tuovat ankara sää ja<br />
valtava vedenalainen paine.<br />
Eräs vähemmän näkyvä mutta aivan<br />
yhtä vakava haitta on mineraali-ionien saostuminen<br />
ja kerrostuminen putkistoihin,<br />
laitteisiin ja itse esiintymäalueeseen, jossa<br />
öljy sijaitsee. Ellei ongelmaa hoideta, saostumat<br />
voivat heikentää tuotantotehoa ja<br />
vahingoittaa laitteita. Tästä saattaa aiheutua<br />
todella suuria kustannuksia. <strong>Kemira</strong><br />
pitääkin Pohjanmeren aluetta tärkeänä referenssitapauksena<br />
saostumanestoaineille,<br />
joita se valmistaa haasteen voittamiseksi.<br />
ennalTaehkäisyä<br />
jälkihoidon sijaan<br />
”Merivettä käytetään Pohjanmeren kentillä<br />
paljon. Esiintymään injektoituna syn-<br />
tyvä paine auttaa öljyn siirtämisessä kohti<br />
porausputkia ”, kertoo <strong>Kemira</strong>n Oil &<br />
Mining -segmentin EMEA-alueen markkinointipäällikkö<br />
Markus Mäntysaari.<br />
”Tässä prosessissa merivesi pääsee<br />
kosketuksiin merenpohjan alla olevan<br />
veden kanssa, joka on ominaisuuksiltaan<br />
aivan erilaista. Vesilaatujen sekoittumisen<br />
seurauksena putkistoihin muodostuva<br />
saostuma voi aiheuttaa kerrostuessaan<br />
vakavia vahinkoja ja tuotannon<br />
keskeytyksiä. Se voi myös tukkia huokosia<br />
ja kanavia, joiden kautta öljy virtaa<br />
varsinaiseen porausaukkoon.”<br />
Mäntysaaren mukaan Pohjanmerellä<br />
on erityisenä ongelmana bariumsulfaatin<br />
muodostama kerrostuma. ”Sitä on erittäin<br />
vaikea poistaa. Parempi vaihtoehto<br />
on estää kerrostuvan saostuman muodostuminen.”<br />
Ympäristösäädökset<br />
tiukkenevat.<br />
Se näkyy myös<br />
öljyntuotannossa.<br />
pohjanmeri asTinlauTana<br />
<strong>Kemira</strong> toimittaa tehokkaiksi todettuja<br />
saostumanestoaineita öljyteollisuuden<br />
huoltoyhtiöille, jotka käyttävät kemikaaleja<br />
toistuvasti tuotantoprosesseissa. <strong>Kemira</strong>n<br />
kehittämien ”leimattujen” polymeerien<br />
ansiosta huoltoyhtiö voi seurata<br />
annostelusuhdetta ja arvioida täsmällisesti<br />
parhaan annostelusuhteen ja -tiheyden.<br />
Öljyntuottajille tämä tarkoittaa parempaa<br />
kustannustehokkuutta. Leimattujen polymeerien<br />
avulla voidaan lyhentää välttämättömiä<br />
tuotannon pysäytyksiä ja siten<br />
vähentää niistä aiheutuvia kustannuksia.<br />
”Pohjanmeren tuotanto saattaa olla<br />
vähenemään päin, mutta se tarjoaa <strong>Kemira</strong>lle<br />
täydellisen ympäristön tuotteidemme<br />
esittelyyn”, sanoo <strong>Kemira</strong>n Oil & Gas<br />
-asiakassegmentin johtaja Pedro Materan.<br />
”Olemme kehittäneet näitä tuotteita<br />
vähintään kymmenen vuotta, mutta tähtäämme<br />
tulevaisuuteen. Arvioimme, että<br />
saostumanestoaineiden käyttö lisääntyy<br />
tulevaisuudessa myös Meksikonlahdella<br />
sekä Brasilian, Länsi-Afrikan ja Kiinan<br />
merialueilla sijaitsevilla kentillä.”<br />
TiukaT vaaTimukseT<br />
Pohjanmerellä noudatettavien tiukkojen<br />
ympäristövaatimusten vuoksi <strong>Kemira</strong>n on<br />
pitänyt kehittää estoaineita, jotka täyttävät<br />
kaksi pääkriteeriä: ensinnäkin niiden on<br />
hajottava biologisesti tarkoin määritellyn<br />
ajanjakson kuluessa, ja toiseksi aineiden<br />
kertymisen merieliöstöön – kuten kaloihin<br />
– on oltava mahdollisimman vähäistä.<br />
”Kaikkialla asiakkaamme vaativat<br />
yhä tehokkaampia vesikemikaaleja, jotka<br />
täyttävät nämä kriteerit. Meidän on<br />
kuunneltava asiakaskuntamme näkemyksiä<br />
ja ohjattava kehitystämme sen mukaisesti”,<br />
Markus Mäntysaari sanoo. ”Mielestäni<br />
suuntamme on aivan oikea.” n<br />
3 | <strong>2009</strong> waterlink<br />
37
numerot<br />
9.7.<strong>2009</strong>–6.10.<strong>2009</strong> kemiran kurssikeHitys Ja tieDotteet<br />
12,0 €<br />
24.8.<strong>2009</strong> Toimitusjohtajan<br />
uudeksi<br />
sijaiseksi nimitetty<br />
CFO Jyrki Mäki-Kala<br />
10,0 €<br />
30.7.<strong>2009</strong> <strong>Kemira</strong><br />
Oyj:n osavuosikatsaus<br />
tammi–kesäkuu <strong>2009</strong><br />
19.8.<strong>2009</strong> Korvausvaatimus<br />
kilpailulainsäädännön<br />
rikkomuksista<br />
8,0 €<br />
15.7.<strong>2009</strong> Ympäristöpalkinto<br />
<strong>Kemira</strong>n<br />
jätevedenkäsittelyteknologialle<br />
Saksassa<br />
6,0 €<br />
HEINÄKUU <strong>2009</strong><br />
ELOKUU <strong>2009</strong><br />
PääomamarkkinaPäivä<br />
keskittyi veteen<br />
teksti Päivi AntolA | kuva JuhA sAlminen<br />
38<br />
waterlink 3 | <strong>2009</strong>
27.8.<strong>2009</strong> <strong>Kemira</strong>:<br />
Tikkurila ostaa JUBin<br />
osuuden Tikkurila<br />
JUB Romania SRL<br />
-myyntiyhtiöstä<br />
23.9.<strong>2009</strong> <strong>Kemira</strong><br />
ostaa Akzo Nobelin<br />
saostuskemikaaliliiketoiminnan<br />
Pohjoismaissa<br />
30.9.<strong>2009</strong> <strong>Kemira</strong><br />
avasi uusimman<br />
tutkimus- ja kehityskeskuksensa<br />
Atlantassa<br />
28.8.<strong>2009</strong> <strong>Kemira</strong><br />
osallistuu Baltic Sea<br />
Action Groupin<br />
Itämeri-työhön<br />
<strong>Kemira</strong>n<br />
osake<br />
OMX Helsinki CAP<br />
SYYSKUU <strong>2009</strong><br />
kemiran syyskuussa järjestetty pääomamarkkinapäivä<br />
keskittyi esittelemään<br />
yhtiön strategiaa. <strong>Kemira</strong>n<br />
keskeisiä asiakkaita ovat runsaasti vettä<br />
kuluttavat teollisuudenalat, joille <strong>Kemira</strong><br />
tarjoaa veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja<br />
lisäämään asiakkaiden energia-,<br />
vesi- ja raaka-ainetehokkuutta. <strong>Kemira</strong>n<br />
visiona on olla johtava vesikemian yhtiö.<br />
Jokasyksyinen pääomamarkkinapäivä keräsi<br />
Helsinkiin yli 50 osanottajaa, jotka<br />
koostuivat analyytikoista, salkunhoitajista<br />
ja velkarahoittajista.<br />
<strong>Kemira</strong>n maaliliiketoiminnasta vastaavan<br />
Tikkurilan tavoitteena on olla markkinajohtaja<br />
kauppa- ja rakennusmaaleissa<br />
sekä tietyissä puu- ja metalliteollisuusmaaleissa<br />
valituilla markkinoilla. Tikkurila on<br />
ollut sijoittajien erityisen kiinnostuksen<br />
kohteena sen jälkeen kun <strong>Kemira</strong> runsas<br />
vuosi sitten ilmoitti eriyttävänsä Tikkurilan<br />
ja listaavansa sen osakkeet Helsingin<br />
pörssiin. Tikkurila listataan markkinatilanteen<br />
salliessa.<br />
<strong>Kemira</strong>n osakekurssi on kehittynyt<br />
myönteisesti kuluvan vuoden aikana. Syyskuun<br />
lopussa <strong>Kemira</strong>n osakkeen hinta oli<br />
10,94 euroa, mikä on 84 prosenttia korkeampi<br />
kuin viime vuoden lopussa. Helsingin<br />
pörssin OMX Helsinki Cap -indeksi<br />
nousi samana aikana 31 prosenttia. n<br />
Kirjoittaja on <strong>Kemira</strong> Oyj:n sijoittajasuhdepäällikkö.<br />
tAPAhtumAkAlenteri<br />
29.9.–28.10. hiljainen jakso<br />
29.10. klo 9 osavuosikatsaus<br />
tammi–syyskuu <strong>2009</strong><br />
9.2. klo 8.30 tilinpäätöstiedote<br />
vuodelta <strong>2009</strong><br />
Tietoja <strong>Kemira</strong>n osakkeesta ja<br />
omistajista löytyy <strong>Kemira</strong>n internetsivuilta<br />
osoitteesta www.kemira.fi<br />
kohdasta Sijoittajat ➝ Osaketieto<br />
3 | <strong>2009</strong> waterlink<br />
39
numerot<br />
voivat pienentää kokonaiskustannuksiaan<br />
ja parantaa sekä vesi- että energiatehokkuuttaan<br />
oikeanlaisella kemikaalien käy-<br />
”asiakkaamme<br />
töllä”, <strong>Kemira</strong>n Municipal & Industrial -segmentin<br />
tutkimus- ja teknologiajohtaja Kaisu Annala sanoo.<br />
Annalan mukaan vesitehokkuus ja energiatehokkuus<br />
kulkevat tiettyyn rajaan asti käsi kädessä, mutta<br />
sitten vesitehokkuuden parantamiseen alkaa kulua<br />
lisäenergiaa, ja taloudellinen kannattavuus kärsii.<br />
”Kemikaaliemme ja vedenkäsittelyratkaisujemme<br />
avulla asiakkaamme voivat vähentää vedenottoaan<br />
pinta- ja pohjavesistä niin, että energia-, investointi-,<br />
kunnossapito- ja kemikaalikustannusten summa pysyy<br />
kurissa.”<br />
<strong>Kemira</strong>n asiakkaille energiatehokkuus ja vesitehokkuus<br />
ovat saman asian eri puolia. Kysymys on puhdistettavan<br />
ja kierrätettävän veden laadusta, määrästä ja<br />
kustannuksista. ”Yhä useammin vettä ei yksinkertaisesvesi-<br />
Ja energiateHokkuus käsi käDessä<br />
teksti JormA lePPänen | kuvA JuhA sAlminen<br />
ti ole saatavissa riittävästi. Myös niillä alueilla, joissa<br />
vesivaroja on runsaasti, mutta väärässä paikassa.”<br />
<strong>Kemira</strong> katsoo vedenkäsittelyä sekä energiankulutuksen<br />
että -tuotannon kannalta. Viime aikoina bioenergiantuotanto<br />
on noussut yhdeksi fokuksista yhtiön<br />
tuotekehityksessä: ”Tarjoamme energiantuotantoa tehostavia<br />
kemikaaleja biokaasulaitoksille, joihin myös<br />
jätevedenpuhdistuksessa syntyvä liete päätyy.”<br />
Tehokas energian- ja vedenkäyttö on tärkeää myös<br />
ympäristövastuun näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen<br />
yhteydessä puhutaan muustakin kuin energiankäytöstä<br />
ja eri energiamuodoista. Yllättävät tulvat ja kuivat<br />
kaudet ovat osa ilmastokysymystä. Muutto kaupunkeihin<br />
taas jatkuu kaikkialla maailmassa, mikä asettaa<br />
haasteita vesihuollolle.<br />
”Jatkuvasti tiukentuvat ympäristölait ja säädökset<br />
vaikuttavat osaltaan siihen, että <strong>Kemira</strong>n vedenpuhdistusratkaisuille<br />
riittää kysyntää kaikkialla.” n<br />
kemiran<br />
tunnusluvut<br />
kemira on kansainvälinen<br />
kemian alan<br />
yhtiö, jonka liikevaihto<br />
on 2,8 miljardia euroa.<br />
sen keskeisiä asiakkaita<br />
ovat runsaasti<br />
vettä kuluttavat<br />
teollisuudenalat.<br />
kemira tarjoaa veden<br />
laadun ja määrän hallintaratkaisuja,<br />
joilla lisätään<br />
asiakkaiden<br />
energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta.<br />
www.kemira.com<br />
Omistus 31.8.<strong>2009</strong> %<br />
• oras invest oy 16,6<br />
• solidium 16,5<br />
• varma 9,7<br />
• ilmarinen 5,9<br />
• muut suomalaiset instituutiot 21,5<br />
• ulkomaat, sis. hallintarekisteröidyt<br />
omistukset 12,6<br />
• kotitaloudet 14,1<br />
• kemira 3,1<br />
(meur) Q2/<strong>2009</strong> Q2/2008 Q2/2008<br />
jatkavat* raportoitu<br />
liikevaihto 650,9 686,4 741,5<br />
operatiivinen liikevoitto 53,8 35,4 37,2<br />
operatiivinen liikevoitto, % 8,3 5,2 5,0<br />
operatiivinen tulos/osake<br />
(eur) 0,25 0,12<br />
tulos/osake (eur) 0,23 0,15<br />
omavaraisuus, % 35 37<br />
velkaantuneisuus, % 104 99<br />
investoinnit ilman<br />
yritysostoja 23,4 48,9<br />
rahavirrat<br />
investointien jälkeen 83,9 –56,7<br />
henkilöstö<br />
kauden lopussa 9139 10673<br />
* Jatkavien liiketoimintojen luvuista on poistettu yhteisyritykseen<br />
siirtyneen titaanidioksidiliiketoiminnan vaikutus.<br />
liikevaihto<br />
meur<br />
operatiivinen liikevoitto<br />
meur<br />
operatiivinen tulos/osake<br />
eur<br />
3000<br />
2400<br />
200<br />
0,8<br />
1800<br />
150<br />
0,6<br />
1200<br />
100<br />
0,4<br />
600<br />
1–6<br />
2006 2007 2008 <strong>2009</strong><br />
50<br />
1–6<br />
2006 2007 2008 <strong>2009</strong><br />
0,2<br />
1–6<br />
2006 2007 2008 <strong>2009</strong><br />
40 Just Add 3 | <strong>2009</strong>
tarkastelussa venäJä:<br />
PaPer- Ja municiPal<br />
& inDustrial -segmentit<br />
Hyvässä veDossa<br />
teksti lAurA PAlotie<br />
kemira on toiminut Venäjällä 1990-luvun alkupuolelta<br />
asti, ja yhtiöllä on vakiintunut suhde<br />
maan suurimpiin paperin ja sellun valmistajiin.<br />
<strong>Kemira</strong> on myös merkittävä juomaveden ja jäteveden<br />
puhdistusratkaisujen toimittaja sekä kunnille että<br />
paikallisille teollisuusyrityksille. Viime aikoina kansainvälinen<br />
painostus on johtanut useiden jätevedenpuhdistuksen<br />
tehostamishankkeiden läpiviemiseen<br />
Itämeren alueella. <strong>Kemira</strong>n rooli näiden hankkeiden<br />
puolestapuhujana on muodostunut merkittäväksi.<br />
Venäjän teollisuusyrityksissä ja kunnissa juomaveden<br />
puhdistusprosesseissa on perinteisesti käytetty<br />
alumiinisulfaattia. Vuodesta 20<strong>03</strong> lähtien <strong>Kemira</strong><br />
on ollut tämän saostusaineen suurin toimittaja<br />
Pietarin alueella. Lisäksi <strong>Kemira</strong> toi hiljattain maan<br />
markkinoille rautasulfaatin. Se on edullinen ratkaisu,<br />
joka on helppo liittää nykyisiin puhdistusprosesseihin.<br />
Lisäksi sen avulla pystytään vähentämään<br />
veden fosforipitoisuutta kansainvälisten järjestöjen,<br />
kuten Helsinki-komission (Helcom), suosittelemalle<br />
tasolle. Baltian maissa, esimerkiksi Virossa, suurimmat<br />
kunnat käyttävät jo rautasulfaattia.<br />
”Nyt on hyvä aika puhua jäteveden puhdistuksesta<br />
poliittisella tasolla”, sanoo <strong>Kemira</strong>n Paper- ja<br />
Municipal & Industrial segmenttien Venäjän-johtaja<br />
Tuomo Keskinen.<br />
Elokuun loppupuolella <strong>Kemira</strong> järjesti Baltic Sea<br />
Summit -huippukokouksen, jossa keskusteltiin Itämeren<br />
valuma-alueen vaikeasta tilanteesta ja etsittiin<br />
tehokkaampia ja paremmin koordinoituja puhdistusratkaisuja.<br />
Esimerkiksi Venäjä ei ole vielä ottanut<br />
käyttöön puhdistetun jäteveden fosforipitoisuuden<br />
virallista enimmäismäärää, ja maan jokaisen puhdistuslaitoksen<br />
on vastattava itsenäisesti kansainvälisten<br />
standardien täyttämisestä.<br />
Keskisen mukaan Pietarin Vodokanal-vesilaitos<br />
on toiminut esimerkillisesti, ja sillä on johtava asema<br />
Venäjän vedenpuhdistustoiminnassa. Laitoksessa<br />
on kuunneltu ympäristöasiantuntijoita ja sovellettu<br />
uusimpia teknologioita, kuten <strong>Kemira</strong>n ratkaisuja.<br />
”Uuden, entistä pidemmälle integroidun jakeluverkostomme<br />
avulla menestymme myös Pietarin alueen<br />
ulkopuolella, vaikka muutokseen meneekin Venäjän<br />
kaltaisessa maassa aikaa. Uusien kemikaaliratkaisujen<br />
avulla vedenpuhdistuslaitokset pystyvät myös vähentämään<br />
energiankäyttöään.”<br />
<strong>Kemira</strong> on yhtä vahvasti läsnä Venäjän paperiteollisuudessa;<br />
tällä hetkellä yhtiö toimittaa kemikaaleja<br />
maan suurimmille paperin- ja sellunvalmistajille.<br />
”Paperipuolella liiketoimintamme on kasvanut<br />
merkittävästi kolmen viime vuoden aikana, ja olemme<br />
johtava toimittaja useiden kemikaalien osalta”,<br />
Keskinen sanoo. ”Venäjällä kaavaillaan uusia sellutehtaita,<br />
ja toivon mukaan olemme mukana tässä<br />
laajentumisessa jo alusta asti.” n<br />
❯❯ Lue lisää: Oil & Mining -segmentin Venäjänmyyntipäällikön<br />
haastattelu sivulla 10.<br />
3 | <strong>2009</strong> Just Add<br />
41
keM iaa<br />
sottapytylle sivellin<br />
Rapatessa Roiskuu, ja maalatessa myös.<br />
Paitsi Quick Brushin kanssa. Tikkurilan<br />
lanseeraama työväline helpottaa ja nopeuttaa<br />
maalauspuuhia huomattavasti. Vesiohenteiset<br />
sisä- ja ulkomaalit sekä lakat levittyvät<br />
painesiveltimen avulla tasaisesti, ilman<br />
ympäriinsä tippuvia pisaroita.<br />
Sotkuvapaa työväline kulkee helposti<br />
reppuselässä. Maali lisätään siveltimeen<br />
kätevästi liipasinta painamalla. Parantunut<br />
ergonomia ilahduttaa isoja seinäpintoja<br />
maalatessa, sisäpaneelikatoista puhumattakaan.<br />
n<br />
tikkurila<br />
hodari<br />
huuleen!<br />
istockphoto<br />
Mietitkö koskaan, miksi makkarat ja siivutetut lihatuotteet<br />
ovat ruokakaupoissa niin suosittuja? Johtuuko se<br />
houkuttelevan näköisistä pakkauksista? Osittain kyllä,<br />
mutta kyse on myös elintarviketurvallisuudesta ja näiden<br />
tuotteiden säilyvyydestä.<br />
Lihan säilöminen on ikivanha käytäntö. Kemikaalit<br />
ovat yksi vaihtoehto tähän. <strong>Kemira</strong> on kehittänyt kustannuksia<br />
alentavan ratkaisun, joka vähentää mikrobien<br />
kasvua ja pidentää siten myyntiaikaa.<br />
Provian on toiminnallinen yhdiste, joka perustuu<br />
kahden antimikrobisen orgaanisen suolan yhdistelmään.<br />
Provianin avulla voidaan käyttää muihin lihan säilöntäaineisiin<br />
verrattuna pienempiä annostelumääriä<br />
saman tuloksen saamiseksi. Tuote varmistaa elintarvikkeiden<br />
turvallisuuden ja pidentää säilyvyysaikaa. Se<br />
parantaa myös prosessoitujen lihatuotteiden käsiteltävyyttä:<br />
valmistushävikki jää pienemmäksi, kun tuote<br />
pystyy sitomaan enemmän vettä ja säilyttämään kuitenkin<br />
halutun maun ja rakenteen.<br />
Mikä on lopputulos? Entistä turvallisempi ja mehukkaampi<br />
makkara, johon voit hampaasi upottaa. n<br />
42<br />
waterlink 3 | <strong>2009</strong>
kiMMo salMinen/skoy<br />
operaatio pelastakaa järvet!<br />
saMea vesi, kukkivat levät, saastunut pohjakerrostuma,<br />
liete täynnä epäpuhtauksia… Ei<br />
kuulosta järin houkuttelevalta! Silti monet<br />
järvet kärsivät näistä haitoista, jotka rasittavat<br />
niiden ekosysteemiä sekä rajoittavat virkistys-<br />
ja muuta käyttöä. Jos järven pohjasta<br />
nousee ravinteita tai myrkyllisiä aineita, pinta<br />
on levän peitossa – tai molempia! – järvi saattaa<br />
todella olla avun tarpeessa.<br />
<strong>Kemira</strong> tarjoaa laajimman saatavissa olevan<br />
tuotevalikoiman hätää kärsivien järvien<br />
pelastamiseksi. Vettä voidaan käsitellä veneistä<br />
käsin paikan päällä tai järven läheisyydessä<br />
sijaitsevissa ulkoisissa laitoksissa. Saastuneet<br />
pohjasedimentit voidaan peittää vedenkäsittelykemikaaleilla,<br />
jotka koteloivat epäpuhtaudet.<br />
Jos sedimentit poistetaan ruoppaamalla,<br />
käsittelyä tehostetaan kemiallisilla tuotteilla.<br />
Käyttämällä <strong>Kemira</strong>n tuotteita poistetaan ongelman<br />
syy. Muut menetelmät, kuten ilmastus,<br />
poistavat ainoastaan oireet.<br />
<strong>Kemira</strong> on kehittänyt ratkaisuja järville<br />
ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa jo<br />
useiden vuosikymmenten ajan. n
tässä numerossa<br />
Kun itä<br />
kohtasi lännen<br />
operaatio<br />
Pelastetaan<br />
järvet<br />
ei kemiaa<br />
ilman sähköä<br />
Hodari<br />
huuleen!<br />
44<br />
Just Add 3 | <strong>2009</strong>
Change language