Kh:n talousarvioesitys - Rauma

RAUMAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2009 

Kaupunginhallituksen talousarvioehdotus 28.10.2008

Sisällysluettelo 

Sivu 

1 Yleisperustelut 1 

2 Talousarvioehdotus vuodelle 2009 3 

3 Taloussuunnitelma 2009 - 2011 19 

4 Strategiset tavoitteet 20 

5 Talousarvion rakenne sekä sitovuus ja käyttömääräykset 24 

Käyttötalousosa 29 

Investointiosa 208 

Tuloslaskelmaosa 241 

Rahoitusosa 253 

Liikelaitosten talousarvioehdotukset 255

Talousarvioehdotus 2009 jatkaa vakaalla kurssilla 

Talousarvioehdotuksen laatiminen tällä kertaa oli haastavampi tehtävä kuin monena aikaisempana 

vuonna. Maailman talouden kehityksen suuntaan liittyvä epävarmuus ja sen mahdolliset heijastukset 

Suomen talouteen ovat tehneet tilanteesta poikkeuksellisen. Lähes kaikki talouden asiantuntijat 

myöntävät talouden ennustamisen olevan vaikeaa, lähes mahdotonta, ja kehottavat eri tahoja varovaisuuteen 

ja maltillisuuteen. Näitä neuvoja on pyritty muistamaan ensi vuoden talousarvioehdotusta 

laadittaessa. Muutos viime vuoden vastaavaan tilanteeseen on kuitenkin erittäin suuri. Tämän vuoden 

talousarviossa puhutaan vielä myönteisestä taloudellisesta kehityksestä ja korkeasuhdanteesta, nyt 

tätä kirjoittaessa, ei voi varmasti sanoa kasvaako vai taantuuko talous. Arvio on kuitenkin talousarvioehdotuksessa, 

ettei taantumaa tule. 

Kaupungin vuoden 2007 tilinpäätös oli emon ja konsernin osalta ylijäämäinen. Nyt näyttää siltä, että 

myös vuoden 2008 tilinpäätös muodostuisi ylijäämäiseksi, vaikkakaan ei aivan yhtä korkealla tasolla 

kuin edellisenä vuonna. Hyvät tulokset vahvistavat kaupungin talouden pohjaa. Mahdollinen positiivinen 

tulos vuodelta 2008 tulee käyttää tehtyjen suunnitelmien puitteissa vahvistamaan investointikykyä. 

Talousarvioehdotuksen käyttötalousosa tarjoaa monia parannuksia nykyiseen. Talousarviota laadittaessa 

on otettu huomioon virastojen toiminnassa pakollisen luonteiset resursoinnit ja toisaalta eräiltä 

osin hallintokuntien toivomat harkinnanvaraiset lisäykset ja kehittämishankkeet. Ehdotuksen laadinnan 

aikana vallitsevan taloustilanteen vuoksi pakollisten menojen lisäksi, ei ole ollut varovaisuussyistä 

viisasta hyväksyä muita kuin välttämättömimmät menojen lisäykset. Menorajauksesta huolimatta 

ehdotus sisältää runsaasti uusi virkoja, jotka tulevat parantamaan palveluiden laatua ja määriä. 

Talousarvion vertailtavuutta aikaisempiin vuosiin heikentää Lapin kunnan ja Rauman Seudun kansanterveystyön 

kuntayhtymän ja osan Rauman Seudun Kehitys Oy:stä sulautumiset Rauman kaupunkiin. 

Pääosa terveyskeskuksen palveluksessa Eurajoella työskennelleestä henkilöstöstä siirtyy kaupungin 

palvelukseen ja vahvistaa näin omalta osaltaan Rauman terveydenhuollon palveluja. Lisäksi kaupungin 

organisaatiossa on päättymässä olevan valtuustokauden aikana tehty merkittäviä muutoksia, 

joista osa toteutuu ensi vuoden vaihteessa. 

Talousarvioehdotuksessa päädytään yli 4 milj. euron alijäämäiseen tulokseen. Talousarvioehdotuksessa 

ei ollut edellytyksiä karsia hallintokuntien ehdotuksia enempää, koska valmistelun pohjana on 

olettamus, ettei taantumaa tule. Mikäli taloustilanne kuitenkin heikkenee, tulee tilanteeseen puuttua 

välittömästi. Virkojen täyttöjen osalta talousarviossa ehdotetaan aikaisempaa tiukempaa linjaa. 

Investointien osalta ehdotuksessa palataan normaaliin tasoon. Ehdotus lähtee siitä olettamuksesta, 

että vuoden aikana on mahdollista kuroa alijäämää pienemmäksi. Oleellista kuitenkin on, että hallintokunnat 

pysyvät/alittavat käyttötalousmenonsa ja investoinneissa pysytään alustavissa kustannusarvioissa. 

Talousarvion vakaana tavoitteena on, että kaupunki ja sen kaupunkilaisille tarjoamat palvelut kehittyvät 

eteenpäin vuonna 2009. Kaupunki jatkaa vakaalla uralla. 

Raumalla 30.9.2008 

Arno Miettinen, kaupunginjohtaja 

Kaupunginhallituksen talousarviokäsittelyssä kaupunginjohtajan esitykseen tekemät muutokset käyvät 

ilmi jäljempänä.

1 

1. YLEISPERUSTELUT 

1.1. RAUMAN KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN 

SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ 

Rauman kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.6.2005 ”Rauman kaupungin visio ja strategia 

2012” -asiakirjan. Asiakirjaa toteutetaan seuraavalla toimintamallilla: 

RAUMAN KAUPUNGIN 

VISIO JA STRATEGIA 2012 

TAVOITEASETTELU: 

SEURANTA: 

STRATEGIASSA 

MÄÄRITELLYT 

TOIMINNAN ME- 

NESTYSTEKIJÄT 

KEHITTÄMIS- 

NÄKÖKULMITTAIN 

RAUMAN 

KAUPUNGIN 

VISION JA 

STRATEGIAN 

2012 

TOTEUTUMISEN 

SEURANTA- 

RAPORTIT 

TOIMINNAN MENES- 

TYSTEKIJÖIHIN LIIT- 

TYVÄT ARVIOINTI- 

KRITEERIT 

HALLITUSOHJELMA 

VUOSITTAISTEN 

AVAINTAVOITTEIDEN 

MÄÄRITTELY 

TALOUSARVI- 

OISSA 

VUOSI- 

KERTOMUKSET 

Malli perustuu sille ajatukselle, että vuositalousarvioihin otetaan valikoidusti toteutettavaksi 

niitä toiminnan menestystekijöitä, jotka toteuttavat Rauma-kuvaa vuodelle 2012. 

Toiminnan onnistumista seurataan strategian osalta vuosittain laadittavassa strategian 

toteutumisen seurantaraportissa ja vuositasolla talousarvion toteutumisen osalta vuosikertomuksessa.

1.2 TALOUSARVION VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT 

2 

Yleinen taloudellinen tilanne ja kunnallistalous 2008 – 2009 

Talouden kasvu oli vielä viime vuonna (2007) nopeaa eli ennakkotietojen mukaan 4,5 

%. Korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. 

Ennustelaitosten elo-syyskuussa julkaistut arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta 

ovat 2–3 %. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon 

kasvua. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin 

hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettua 

heikompaankin kehitykseen. 

Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan 

lisääntyvän noin 40 000 henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste 

onkin tänä vuonna 70½ prosenttia. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu 

pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä 

vuonna viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö 

arvioi keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna hieman tämän 

vuoden tasosta. 

Ensi vuonna kunnallisveron tilitykset lisääntyvät kolmisen prosenttia. Ansiotulojen 

nimellinen kasvu jatkuu kylläkin suhteellisen ripeänä eli 5½ %, mutta kunnallisverotuksessa 

toteuttavat verokevennykset vähentävät kunnallisveron tuottoa noin 374 miljoonaa 

euroa. 

Eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla, 

minkä arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja ensi vuonna 131 miljoonaa 

euroa. 

Valtionverotuksen ansiotulovähennys kumotaan ja tilalle ehdotetaan käyttöön otettavaksi 

uusi työtulovähennys. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Jos 

valtion vero ei riitä vähennyksen tekemiseen, loput vähennetään muilta veronsaajilta. 

Kuntien ensi vuoden verotuottomenetyksiksi arvioidaan 236 miljoonaa euroa. 

Verotulomuutoksia kunnille aiheuttavat lisäksi mm. kotitalousvähennyksen nostaminen 

(arviona 24 miljoonan euron menetys) sekä matkakuluvähennyksen omavastuun 

nousu (arviona 17 miljoonan euron lisäys verotuloihin). 

Nämä yhteensä yllämainitut 374 miljoonan euron verotulomenetykset vuonna 2009 

kompensoidaan kunnille sosiaalija terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. 

Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat tänä vuonna arvion mukaan runsaat 1,6 miljardia 

euroa. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan alenevan jonkin verran ensi vuonna 

suhdanteiden heikentyessä. 

Ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä kuntien valtionosuudet nousevat runsaasti, 

arviolta 684 miljoonaa euroa. Kuntien rahoitusasema ei tästä johtuen kuitenkaan 

käytännössä parane, koska kyse on kustannustason nousun ja tuloverotuksen 

keventämiseen (374 milj.e) liittyvien veromenetysten kompensoimisesta. Erityisesti 

sosiaalija terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat sen vuoksi, että kuntien veromenetykset 

kompensoidaan nostamalla sosiaalija terveydenhuollon valtionosuuksia. 

Talousennusteita on aivan viime viikkoina tarkistettu edelleen alaspäin ja taantumaan 

ajautumista pidetään laajalti todennäköisenä. Talouden käänne saattaa myös 

olla varsin jyrkkä maailmanlaajuisen luottolaman ja finanssikriisin rantautuessa 

Suomeenkin. 

Tässä tilanteessa on syytä erityiseen malttiin ja varovaisuuteen. Ottaen huomioon 

voimassa oleva korkea palkkasopimus ja ikääntymisen aiheuttamat menopaineet, 

tulisi kunnissa nyt välttää kaikin keinoin kaikkia menoja lisääviä toimenpiteitä.

3 

2 TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2009 

2.1 RAUMAN TALOUDEN NYKYTILA 

Alla olevaan taulukkoon on kerätty pähkinänkuoressa oleellinen tieto Rauman kaupungin 

(emon) taloudesta. Siinä toistetaan osittain edellä olevia tietoja mutta pidemmällä 

aikajänteellä se antaa selvän kuvan emon talouden kehityksestä. 

NIMIKE 2003 2004 2005 2006 2007 TA 

2008 

TA 

2009 

VEROTUS: 

Kunnallisveron vero-% 17.0 17.0 18.0 18.0 18.0 18.0 18.0 

Kiinteistöveroprosentit 

- vakituinen asunto 0.22 0.22 0.24 0.24 0.24 0.24 0.24 

- yleinen kiinteistöveroprosentti 

0.60 0.60 0.68 0.68 0.68 0.68 0.68 

- muu asuinrakennus 0.70 0.70 0.75 0.75 0.75 0.75 0.75 

TULOSLASKELMA: 

- Toimintakate 

-126.1 -130.4 -135.9 -141.5 -148.1 -163.9 -190.1 

(= käyttömenot – käyttötulot) 

(M€) 

+ Verotulot (M€) 97.8 97.0 102.5 106.9 117.1 121.0 135.4 

+ Valtionosuudet (M€) 28.2 32.1 35.2 39.1 43.3 46.2 54.7 

= Käyttökate (M€) -0.1 -1.3 1.8 4.5 12.3 3.4 -0.04 

+ Rahoitustulot/-menot 4.7 5.0 4.3 5.4 8.3 4.2 4.6 

(netto) (M€) 

= Vuosikate (M€) 4.7 3.7 6.1 9.9 20.6 7.5 4.5 

- Poistot (M€) 7.2 7.2 7.2 7.5 7.5 8.2 9.0 

+ Satunnaiset tuotot/kulut 

-0.1 0 0 0.4 -0.7 0 0 

(netto) (M€) 

= Tilikauden tulos (M€) -2.6 -3.6 -1.1 2.8 12.3 -0.7 -4.4 

Tulorahoituksen riittävyys* 

heikkenevä 

heikkenevä 

heikkenevä 

tasapainossa 

vahvistuva 

heikkenevä 

heikkenevä 

Kumulatiivinen yli- 

27.5 23.6 22.5 25.3 35.1 34.4 30.0 

/alijäämä (M€) 

RAHOITUSLASKELMA: 

+ Vuosikate (M€) 3.6 3.6 5.8 9.9 20.6 7.5 4.5 

- Investoinnit (netto) 

9.5 7.0 8.8 13.3 13.5 15.1 11.7 

(M€) ja korjauserät 

- Vanhojen lainojen 

0.2 0.0 0.1 0.0 0.2 0.1 0.5 

vähen (M€) 

+ Uudet lainat (M€) 0 0 0 0 0 0 0 

+/- Antolainojen muutos -2.6 0.8 0.8 1.2 -0.8 1.0 0.6 

(M€) 

= Maksuvalmiuden 

-8.7 -3.1 -2.3 -2.2 6.1 -6.8 -7.1 

muutos (M€) 

MUUTA 

TALOUSTIETOA: 

Lainakanta (M€) 0.2 0.2 0.1 0.1 1.0 1.0 2.7 

Lainakanta euroa/asukas 

6 6 3 3 28 27 67 

Vuosikate poistoista (%) 65 51 78 132 273 92 53 

Nettoinvestointien 

39 44 66 92 146 49 41 

tulorahoitus (%) 

Bruttoinvestoinnit 

200 121 144 157 204 194 145 

poistoista (%) 

Nettoinvestoinnit poistoista 

(%) 

133 97 119 124 179 184 129

4 

* 1. YLIJÄÄMÄINEN TAI VAHVISTUVA TALOUS 

Vuosikate – pitkäaikaisten lainojen lyh – korvausinvestoinnit => 0 

2. TASAPAINOSSA OLEVA TALOUS 

Vuosikate = suunnitelmapoistot = korvausinvestoinnit 

3. HEIKKENEVÄ TALOUS 

Vuosikate > 0, tilikauden tulos negatiivinen 

4. EPÄTASAPAINOINEN TALOUS 

Vuosikate negatiivinen (kunta joutuu ottamaan ”syömävelkaa”) 

Kaupungin liikelaitokset (satamalaitos, vesija viemärilaitos sekä jätehuoltolaitos) tulouttavat 

emolle vuosittain yhteensä 2 585 900 euroa, joka vastaa noin 0.4 % tuloveroprosentin 

hinnasta. 

2.2 LAADINTAVAIHEET 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.6.2008 vuoden 2009 talousarvioraamin ja strategian 

toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet vuodelle 2009. Tätä oli edeltänyt hallintokuntien 

lausunnonanto mainituista asioista. 

Hallintokunnat jättivät talousarvioehdotuksensa kaupunginhallitukselle 19.9.2008 mennessä. 

Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus valmistui syyskuun 2008 loppuun mennessä. 

Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioehdotusta lokakuussa 2008 ja valtuusto hyväksyy 

sen marraskuussa. 

2.3 TALOUSARVIOLLE KEVÄÄLLÄ ASETETUT TAVOITTEET 

Kaupunginvaltuusto asetti 23.6.2008 laadittavalle talousarviolle seuraavat tavoitteet: 

• Tuloveroprosentti on edelleen 18.00 

• Kiinteistöveroprosentit ovat samat kuin vuonna 2008 

• Tilikauden tulostavoite on noin -1.5 M€, joka on noin ¼ tuloveroprosentin 

tuotosta 

• Kaupungin toimintakatteen kasvun ja toisaalta verotuksella (verotulot 

ja valtionosuudet) koottavan määrän kasvun pitää likipitäen 

vastata toisiaan. 

• Hallintokuntien tuloperusteita tarkistetaan 3 – 4 %:lla eli inflaation 

verran ja lakiin perustuvissa maksuissa maksimimäärä. 

• Toimintojen kehittämisen painopistealueita vuonna 2009 ovat: 

- jatketaan vanhustyön kehittämistä ja vahvistetaan perusterveydenhuoltoa 

- parannetaan koulujen toimintaedellytyksiä valtuuston 

linjausten mukaisesti 

- lyhennetään teknisellä sektorilla olevaa korjausvelkaa 

Edellisten lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi Rauman kaupungin vision ja strategian 

toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet vuoden 2009 talousarviossa. Toimenpiteet näkyvät 

kohdasta 4.2 ”Valtuustotason seurantakohteet vuonna 2009 koskien hallintokuntien 

avaintavoitteiden toteuttamista”. 

Vuoden 2009 tavoitteita määritellessään kaupunginvaltuusto ei asettanut hallintokunnille 

varsinaisia euromääräisiä raameja. Tämä johtui 1) että Lapin kunta ja Rauman 

kansanterveystyön kuntayhtymä tulevat osaksi Rauman kaupunkia 1.1.2009, 2) vireillä 

olevista luottamushenkilöorganisaatiomuutoksista, 3) vireillä olevista toimintojen 

siirroista hallintokunnasta toiseen ja 4) vaikeudesta määritellä hallintokunnille sisäisesti 

lasketettavat erät johtuen edellisistä tekijöistä.

5 

Raamin määrittelyn sijasta kaupunginvaltuusto päätti, että hallintokunnille annetaan 

budjetointiohjeet, jossa hallintokuntien menot määritellään 1) pakollisiin menoihin ja 2) 

harkinnanvaraisiin menoihin. Pakolliset menot sisältävät a) kaupungin, Lapin ja kansanterveyden 

henkilöstön palkkamenot sivukuluineen vuoden 2009 palkankorotuksineen, 

jolloin yhdistymisen synergiaedut tulevat näkymään henkilöstökuluissa b) pakolliset 

ostopalvelujen korotusmäärärahat, c) muut pakolliset menojen korotukset kuten 

esimerkiksi vuonna 2008 perustettujen osavuotisten virkojen/toimien koko vuoden 

menot 2009 tai lainsäädännöstä aiheutuvat pakolliset menot ja d) tulojen tarkistusohjeet. 

Harkinnanvaraiset menojen lisäykset liittyvät mm. hallintokuntien palveluverkon ja – 

tason nostoon. Hallintokuntien raamilausunnoissa näistä on lukuisia esimerkkejä. 

2.4 KESKEISET TULOPERUSTEET 

VEROTULOT 

Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma on laadittu 18.00 prosentin suuruisen kunnallisveron 

mukaan. Kunnallisveroennuste perustuu Kuntaliiton koko maan keskimääräislukuihin, 

sen Raumaa koskeviin ennusteisiin (11.8.2008) sekä omaan harkintaan. 

Tuloverolaskelman yksityiskohdat käyvät ilmi jäljempänä kohdasta 8 ”Tuloslaskelmaosa”. 

VUOSI 

TULO- 

VERO 

-% 

MAKSETTAVA 

TULOVERO 

(MILJ. EUROA) 

MUUTOS 

-% 

2006 18.00 102.2 

2007 18.00 110.4 8.0 ennuste 

2008 18.00 115.9 5.0 ennuste 

2009 18.00 119.4 2.8 ennuste 

2010 18.00 124.1 4.0 ennuste 

2011 18.00 128.9 3.8 ennuste 

Luvuissa on huomioitu Kodisjoen kuntaliitos 2007 ja Lapin kuntaliitos 2009. 

Yhteisöveroennuste perustuu samoin Kuntaliiton koko maata ja Raumaa koskeviin 

arvioihin (11.8.2008) samoin kuin omiin arvioihin. Yksityiskohdat käyvät ilmi jäljempänä 

kohdasta 8 ”Tuloslaskelmaosa”. 

VUOSI 

YHTEISÖ- 

VERO (MILJ EUROA) 

2006 10.2 

2007 11.5 

2008 11.6 ennuste 

2009 12.0 ennuste 

2010 12.0 ennuste 

2011 12.0 ennuste 

Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 4.4 milj euroa. Kiinteistöveroprosentit ovat ennallaan 

kaupunginvaltuuston asettaman tavoitteen mukaisesti

6 

VALTIONOSUUDET 

Käyttötalousmenojen valtionosuudet ovat 25.8.2008 tilanteen mukaan seuraavat: 

VOS-LAJI TA 2009 

(MILJ EUROA) 

Yleinen valtionosuus 0.8 

Sosiaali- ja terveydenhuolto 37.6 

Opetus- ja kulttuuritoimi 10.1 

VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ 48.5 

YHDISTYMISAVUSTUS 

Lapin ja Rauman kuntaliitoksen 1.1.2009 vuoksi yhdistynyt kunta saa valtiolta yhdistymisavustusta 

seuraavan taulukon mukaisesti: 

VUOSI YHDISTYMISAVUSTUS 

2009 2.304.000 

2010 1.728.000 

2011 1.728.000 

YHTEENSÄ 5.760.000 

VALTIONOSUUKSIEN MENETYKSEN KORVAUS 

Kuntien yhdistyessä se saa valtionosuuksien menetyksen korvausta viiden vuoden 

ajan. Valtionosuuksien laskennallinen menetys 1. vuonna 2009 on noin 900.000 euroa. 

Yhdistymisavustus samoin kuin valtionosuuksien menetyksen korvaus tulee Kirjanpitolautakunnan 

kuntajaoston suosituksen mukaisesti kirjata käyttötalousosaan. 

LAINANOTTO 

Emon lainakanta oli 31.12.2007 yhteensä 1.029.056 euroa. Lapin ja kansanterveystyön 

kuntayhtymän lainat siirtyvät kaupungille 1.1.2009. Lapin lainakanta 31.12.2007 oli 

2.232.597 euroa. Kansanterveystyön kuntayhtymällä ei ollut kuntien ulkopuolisia lainoja. 

Lainakanta oli siis 3.261.653 euroa eli noin 80 euroa/asukas. Talousarvioehdotus ei 

sisällä lainanottoa.

7 

2.5 KESKEISET MENOPERUSTEET 

TÄRKEIMMÄT TOIMINNALLISET MUUTOKSET 

Kaupungin hallintoon liittyen: 

- Kuntaliitos Lapin kunnan kanssa 

- Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän purkaminen ja sen toiminnan 

siirtäminen osaksi Rauman hallintoa 

- Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen luottamushenkilöorganisaatioiden 

yhdistäminen terveys- ja sosiaalilautakunnaksi 

- Kirjasto-kulttuuri- ja liikunta-nuorisolautakunnan yhdistäminen kulttuuri-vapaaaikalautakunnaksi 

sekä vastaavien virastojen yhdistäminen. Myös opetustoimesta 

siirretään tiettyjä toimintoja tähän virastoon. 

- Varhaiskasvatuksen siirto sosiaalitoimesta osaksi kasvatus- ja opetuslautakuntaa 

- Liikuntatoimen kunnossapitohenkilöstön siirto osaksi teknistä virastoa 

- Rauman Seudun Kehitys Oy:n toiminnan muutokset ja neljän henkilön siirto 

kaupungin palvelukseen 

Kaupungin palvelutuotantoon liittyen hallintokuntien pakolliseksi esittämiin menoihin 

kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksessa on lisätty mm.: 

KÄYTTÖTALOUS 

PERUSTERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALITOIMI 

- 14 perusterveydenhuollon henkilön siirto Eurajoelta Raumalle parantamaan 

Rauman palvelutasoa. Ylilääkärin viran täyttäminen. 

- Hyvinvointineuvolaprojektin aloittaminen. Äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa 

kehitetään kohti koko perheen hyvinvointia ja vanhemmuutta. 

- Rauman vanhainkoteihin kuusi hoitajaa ja kolme sairaanhoitajaa ja Lapin 

Linnavuoren palvelukeskukseen viisi hoitajaa 

- Sinisaaren Kotikaareen kaksi hoitajaa 

- Kotipalvelun palvelusetelien lisäys, joka vastaa noin kolmen työntekijän työpanosta 

(80.000 euroa) 

- Lyhytaikaishoidon paikkojen lisääminen (70.000 euroa) 

- Kokkilaan 4 hoitajan lisäys 

Kaupunginjohtajan lisäykset yhteensä 465.090 euroa 

- KH: Psykiatrinen sairaanhoitaja (terveysviraston omarahoituksena), lapsiperheiden 

kotipalvelu (50.000 euroa) 

KASVATUS- JA OPETUSTOIMI 

- IB-lukiohankeen ja yhteiskouluhankkeen rahoitus 

- Perusopetuksen tuntijaon korotus 1 tunnilla yli vähimmäistuntimäärän (75.000 

euroa) 

- Lisää tukiopetustunteja (1 tunti/koulu) (30.000 euroa) 


- KH: Vuorohoidon kuntalisän ikärajan nosto kahdesta kolmeen vuoteen (65.000 

euroa) 

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI 

- Musiikkiopiston ja kansalaisopiston tuntiresurssin lisäykset (yhteensä 40.000 

euroa) 

- Satakunnan kirjastojen maakunnallinen yhteisjärjestelmä (10.600 euroa) 

- Kaupunginteatterin avustusmäärärahan lisäys (20.000 euroa) 


- KH: Taidemuseon näyttelytilojen kunnostaminen (50.000 euroa) 

TEKNINEN TOIMI 

- Kiinteistöjen kunnossapitorahan lisäys (50.000 euroa)

- Katujen uudelleenpintausrahan lisäys (20.000 euroa) 


8 

MUITA HANKKEITA 

- Kokouspalkkioiden korotus nykytasosta 10 %:lla koko valtuustokauden 2009 – 

2012 ajaksi 

- KH: Henkilöstöstrategiaan liittyvän henkilöstön kehittämisohjelman toteuttamiseen 

100.000 euroa. 

- Kaupungin sisäisen postin ja muun logistiikan selvittäminen sen kehittämiseksi 

(10.000 euroa) 

Kaupunginjohtajan tekemät lisäykset yhteensä 867.000 euroa. 

INVESTOINTEJA 

- 480.000 euroa Länsirannikon ammatillisen koulutusyhtiön perustamiseen 

- Terveys- ja sosiaalilautakunnan irtaimistoinvestointeihin 200.000 euroa 

- Kasvatus- ja opetuslautakunnan irtaimistoinvestointeihin 670.000 euroa 

- Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan irtaimistoinvestointeihin 40.000 euroa 

- Teknisen lautakunnan irtaimistoinvestointeihin 288.000 euroa 

TALONRAKENNUSHANKKEITA 

- Pohjoisten kaupunginosien päiväkoti 300.000 euroa 

- Sampaanalan päiväkoti 350.000 euroa 

- Pyynpään koulun esiopetustilat 550.000 euroa 

- RAO/merenkulkualan rakennusten peruskorjaus, suunnittelu 100.000 euroa 

- Nanun koulu, peruskorjaus ja laajennus 1.100.000 euroa 

- Syvärauman koulun laajennus 100.000 euroa 

- Lapin kirkonkylän koulun rakennukset 1.000.000 euroa 

- Isometsän varikkoalueen rakennukset 200.000 euroa 

- Kaupunginjohtajan ehdotukset yhteensä 5.590.000 euroa 

KUNNALLISTEKNISIÄ HANKKEITA 

- Keskustan kehittäminen 950.000 euroa 

- Uudet päällysteet 150.000 euroa 

- Susivuoren teollisuusalue 225.000 euroa 

- Porintiehen liittyvien katujen rakentaminen 630.000 euroa 

- Silikallion alue 375.000 euroa, 36 AO-tonttia 

- Peruskunnostusohjelma 675.000 euroa 

- Parpansalin saneeraus 160.000 euroa 

- Äijänsuon kehittäminen 100.000 euroa 

- Lapin pururata 95.000 euroa 

- Kaupunginjohtajan ehdotukset yhteensä 4.280.000 euroa 

- Edellisten lisäksi Rauman Veden talousarvioon sisältyy Kodisjoen ja Lapin vesija 

viemäriverkoston parantamiseen liittyviä määrärahoja kuntaliitossopimusten 

edellyttämällä tavalla. 

KUNTAYHTYMÄT 

Rauman maksuihin kuntayhtymille on varauduttu niiden talousarvioehdotusten mukaisesti. 

Mahdollisiin ylikäyttöihin on varauduttu keskitetysti kohdassa ”Konsernihallinto”. 

HENKILÖSTÖ 

Rauman kansanterveystyön kuntayhtymästä siirtyy yhteensä 437 vakituista virkaa tai 

tointa.

Lapin kunnasta siirtyy yhteensä 127 vakituista virkaa tai tointa. 

9 

Seuraavassa on esitetty tiivistelmä virkapakettiin sisältyvistä uusista viroista ja 

toimista (täysin uudet resurssit on merkitty lihavoidulla): 

Keskusvirasto 

- Järjestelmäasiantuntija (samalla lakkautetaan oppimateriaalikeskuksen hoitajan virka) 

- Merellisen matkailun päällikkö (toimintojen siirtyminen Rauman Seudun Kehitys Oy:stä) 

- Taloussihteeri (sisäinen siirto, tavoitteena työnkierron kautta kustannusvaikutukseltaan 

neutraali siirtoketju) 

Sosiaalitoimi 

- Suunnittelija (tehtävien siirtyminen Lapin kuntaliitoksen seurauksena) 

- Toimistosihteeri (Toimeentulotuen asiakaspalvelun aikamääräiset, lakisääteiset velvoitteet) 

- 2 uutta sosiaaliohjaajaa, yhden sosiaaliohjaajan vakinaistaminen 

- Hoitaja 1.8. alkaen vanhustyön päivätoimintaan (työllistetyn vakinaistaminen) 

- 2 hoitajan työsuhdetta vanhustyöhön varahenkilöiksi (katetaan sijaismäärärahoista) 

- 6 hoitajaa ja 3 sairaanhoitajaa Rauman vanhainkoteihin 1.8.2009 alkaen (työllistettyjen 

vakinaistaminen) ja 5 uutta hoitajaa Lapin Linnavuoren palvelukeskukseen 

1.8.2009 alkaen (henkilömitoituksen korjaaminen Lääninhallituksen edellyttämälle tasolle) 

- Kahden tilapäisen hoitajan korvaaminen vakituisella työntekijöillä 1.1.2009 alkaen ja 

kahden uuden hoitajan palkkaaminen 1.8.2009 alkaen Kotikaaren tehostetun palveluasumisen 

yksikköön 

- Hoitaja vanhustyöhön (kotiavustajan toimen lakkauttaminen) 

- Sairaanhoitaja vanhustyöhön (hoitajan toimen lakkauttaminen) 

- Hoitaja vammaistyöhön (Kinnon asuntola) 

Terveystoimi 

- Fysioterapeutti lääkinnälliseen kuntoutukseen (ostopalveluiden vähentäminen) 

- Sairaanhoitaja Rauman Seudun Päivystykseen (ostopalveluiden vähentäminen) 

- Psykiatrinen sairaanhoitaja 

Opetustoimi 

- Perusopetuspäällikkö (korvaa määräaikaisen opetuspäällikön tehtävän) 

- Iltapäiväkerhotoiminnan ohjaaja (korvaa määräaikaisen tehtävän) 

- Erityisryhmän iltapäiväkerho-ohjaaja(korvaa määräaikaisen tehtävän) 

- Iltapäiväkerho-ohjaaja(korvaa määräaikaisen tehtävän) 

- Palvelupäällikkö varhaiskasvatukseen (varhaiskasvatuksen uusi organisaatio) 

- 3 hoitajan työsuhdetta varhaiskasvatukseen (määräaikaisten vakinaistaminen) 

- Lastentarhanopettaja 

- 7 varhaiskasvatuksen aluejohtajaa (7 päivähoidon aluejohtajan viran lakkauttaminen) 

Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi 

- Toimistosihteeri kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen palvelupisteeseen 

- Matkailuneuvoja (toimintojen siirtyminen Rauman Seudun Kehitys Oy:stä) 

Tekninen virasto 

- Toimistohortonomi (toimistosihteerin eläköityminen) 

Rauman Vesi 

- Vesi- ja viemärilaitoksen hoitaja (valmistautuminen lähivuosien eläköitymisiin) 

- Putkimestari 

Ympäristövirasto 

- Apulaisrakennustarkastaja (lupatarkastajan viran lakkauttaminen) 

LAINANHOITO 

Talousarvio ei sisällä uusia talousarviolainoja. Emon lainakannan arvioidaan olevan

10 

vuoden 2009 lopussa 2.7 M€ eli noin 67 euroa/asukas. Lainoja lyhennetään vuonna 

2009 523.000 euroa. Lainoista maksetaan korkoa 130.000 euroa. Korkotuottoja talletuksista 

arvioidaan kertyvän 1.400.000 euroa. 

2.6 KÄYTTÖTALOUSOSA 

Emon käyttötalousosa hallintokunnittain käy tarkemmin ilmi kohdasta 6 ”Käyttötalousosa”. 

Euromäärien vertailukelpoisuutta edellisiin vuosiin ei ole johtuen Lapin kuntaliitoksesta 

sekä kansanterveystyön kuntayhtymän purkaantumisesta. Samoin toimintojen 

siirrot hallintokunnasta toiseen vaikeuttavat vertailua. 

Talousarviossa näkyvät henkilöstömenot ovat aina pienemmät kuin tilinpäätöksen mukaiset 

henkilöstömenot, sillä mm. kunnossapidon ja investointien menoihin liittyvät henkilöstömenot 

eivät näy, vaan ne sisältyvät ko. hankkeiden kokonaissummiin. 

Alla on esitetty tiivistelmä emon käyttötaloudesta hallintokunnittain. 

Tilinimi TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

10 KONSERNIHALLINTO TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 13 446 568 14 055 260 15 363 510 15 363 510 15 464 010 

TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 11 880 097 14 891 610 15 556 552 15 710 692 15 822 642 

TOIMINTAKATE 1 566 471 -836 350 -193 042 -347 182 -358 632 

Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me 29 211 91 270 77 690 77 690 77 690 

#VIITTAUS! #VIITTAUS! #VIITTAUS! #VIITTAUS! #VIITTAUS! 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

12 SISÄISET PALVELUT, KH TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 



TOIMINTAKATE 330 850 51 980 -73 020 -73 020 -77 950 

Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me 669 8 330 48 210 48 210 48 210 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

15 TYÖLLISYYDEN HOITO TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 510 463 561 930 591 000 467 000 467 000 


TOIMINTAKATE -1 058 396 -1 220 730 -1 302 970 -1 150 070 -1 150 070 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

18 SOSIAALI- JA 

TERVEYSLAUTAKUNTA, 

PERUSTERVEYDE 

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 0 0 4 682 315 4 682 310 4 682 310 


TOIMINTAKATE -18 209 570 -22 233 700 -29 435 435 -29 552 420 -29 620 370 

Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me 0 0 242 590 242 590 242 590 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

19 ERIKOISSAIRAANHOITO JA 

ELÄKEVASTUUT 


TOIMINTAKATE -31 886 529 -35 143 130 -39 203 930 -39 203 930 -39 203 930 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 



SOSIAALITOIMI

11 



TOIMINTAKATE -27 765 910 -29 516 300 -36 465 380 -36 816 320 -36 866 320 


25 KASVATUS- JA 

OPETUSLAUTAKUNTA 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 



TOIMINTAKATE -52 167 670 -54 173 460 -60 117 350 -60 117 070 -60 182 070 



TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

41 KULTTUURI- JA VAPAA- 

AIKALAUTAKUNTA 



TOIMINTAKATE -10 154 343 -10 476 760 -11 348 710 -11 436 260 -11 476 260 



TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

45 TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 



TOIMINTAKATE -8 178 568 -9 733 670 -10 273 320 -10 413 670 -10 423 950 

Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me 6 801 231 7 542 270 7 878 070 7 878 070 7 878 070 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

55 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 


TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 954 377 949 570 1 028 330 1 029 330 1 029 330 

TOIMINTAKATE -605 887 -640 370 -763 530 -764 530 -764 530 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

1 EMO KÄYTTÖTALOUSOSA TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 



TOIMINTAKATE -148 129 552 -163 922 490 -189 176 687 -189 874 472 -190 124 082 


Seuraavasta taulukosta näkyvät hallintokuntien esittämät harkinnanvaraiset lisäykset 

sekä kaupunginjohtajan esittämät harkinnanvaraiset lisäykset. 

10 KONSERNIHALLINTO HK 2009 Hallintokuntien 

harkinnanvaraiset 

HK:n harkinnanvaraisilla 

Yhteensä 

Kaupunginjohtajan 


esitykset 

KJ:n harkinnanvaraisilla 

Yhteensä 

esitykset 


TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 15 556 552 173000 15 729 552 135 000 15 691 552 

TOIMINTAKATE -193 042 -366 042 -328 042 

77 690 

Poistot käyttöom ja muista pitkävaik 

me 

12 SISÄISET PALVELUT, 

KH 

#VIITTAUS! 

HK 2009 

HK 2009 

Hallintokuntien 


esitykset 


Yhteensä 



esitykset 


Yhteensä

12 



TOIMINTAKATE -73 020 -113 020 -73 020 


me 

48 210 

#VIITTAUS! 

HK 2009 

15 TYÖLLISYYDEN HOITO HK 2009 Hallintokuntien 



Yhteensä 



esitykset 


Yhteensä 

esitykset 

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 591 000 591 000 0 591 000 

TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 1 893 970 0 1 893 970 -152 900 1 741 070 

TOIMINTAKATE -1 302 970 -1 302 970 -1 150 070 

#VIITTAUS! 

HK 2009 

HK 2009 

18 TERVEYS- JA 

SOSIAALILAUTAKUNTA, 

PERUSTERVEYDE 



esitykset 


Yhteensä 



esitykset 


Yhteensä 


TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 34 117 750 1 488 680 35 606 430 115 880 34 233 630 

TOIMINTAKATE -29 435 440 -30 924 120 -29 551 320 


me 

242 590 

#VIITTAUS! 

HK 2009 

19 ERIKOISSAIRAANHOITO HK 2009 Hallintokuntien HK:n harkinnanvaraisilla 

Kaupunginjohtajan KJ:n harkin- 

harkinnanvaraiset nanvaraisilla 

harkinnan- 

JA ELÄKEVASTUUT 

varaiset Yhteensä esitykset 

Yhteensä 

esitykset 

TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 39 203 930 0 39 203 930 0 39 203 930 

TOIMINTAKATE -39 203 930 -39 203 930 -39 203 930 

#VIITTAUS! 

HK 2009 

20 TERVEYS- JA 

SOSIAALILAUTAKUNTA, 

SOSIAALITOIMI 

HK 2009 



esitykset 


Yhteensä 



esitykset 


Yhteensä 



TOIMINTAKATE -36 465 380 -37 325 380 -36 814 590 


me 

19 890 

#VIITTAUS! 

HK 2009 


HK 2009 Hallintokuntien HK:n harkinnanvaraisilla 



harkinnan- 



Yhteensä 

esitykset 


TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 63 509 330 676 700 64 186 030 -5 000 * 63 504 330 

TOIMINTAKATE -60 117 400 -60 794 100 -60 112 400 


me 

578 190 

#VIITTAUS! 

HK 2009 



HK 2009 



esitykset 


Yhteensä 



esitykset 


Yhteensä 



TOIMINTAKATE -11 348 710 -11 666 280 -11 434 810


me 

45 TEKNINEN 

LAUTAKUNTA 

135 670 

#VIITTAUS! 

HK 2009 

HK 2009 

13 



esitykset 


Yhteensä 



esitykset 


Yhteensä 



TOIMINTAKATE -10 273 320 -11 056 320 -10 411 320 


me 

7 878 070 

55 

YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 

#VIITTAUS! 

HK 2009 

HK 2009 



esitykset 


Yhteensä 



esitykset 


Yhteensä 

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 264 800 264 800 0 264 800 


TOIMINTAKATE -763 530 -778 030 -763 530 

#VIITTAUS! 

HK 2009 

1 EMO 

HK 2009 Hallintokuntien HK:n harkinnanvaraisilla 



harkinnan- 

KÄYTTÖTALOUSOSA 


Yhteensä 

esitykset 



TOIMINTAKATE -189 176 742 -193 530 192 -189 874 082 


me 

8 980 310 

* Varhaiskasvatuksesta on KJ:n esityksessä vähennetty yksityisen perhepäivähoidon 

avustuksista 170.000 euroa (budjetointivirhe). 

Pienet erot hallintokuntien toimintakatteissa ylläesitetyissä taulukoissa johtuu siitä, että 

kokouspalkkiokorotukset on ensimmäisessä taulukossa jaettu hallintokunnittain (=todelliset 

toimintakatteet) ja jälkimmäisessä ne ovat mukana vain emon loppusummassa. 

Kaupunginhallituksen kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen tekemät muutokset ovat 

käyttötalousmenojen osalta 1.788.760 euroa ja käyttötaloustulojen osalta 1.539.150 euroa, 

netto 249.610 euroa. Suurin osa muutoksista on laskennallisia eriä, jotka johtuvat toimintojen 

uudelleenorganisoinneista. 

2.7 TULOSLASKELMAOSA 

Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan 

menoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman 

mukaisiin poistoihin. Tarkemmat tuloslaskelmaa koskevat tiedot ovat kohdassa 

7 ”Tuloslaskelmaosa”. 

Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: 

Toimintakate kertoo, paljonko käyttötalouden nettomenoista (= käyttötalousmenojen - 

tulojen erotus) jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. 

Käyttökate ilmoittaa kunnan varsinaisen toiminnan tuloksen ennen rahoituseriä ja suunnitelman 

mukaisia poistoja. 

Vuosikate ilmoittaa, paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja

14 

muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. 

TULOSLASKELMAOSA TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

Toimintatulot (A) 57 076 494 57 648 810 68 835 920 68 711 915 70 251 065 

Myyntitulot 20 864 030 21 674 080 26 058 150 26 058 145 27 414 125 

Maksutulot 9 456 864 9 555 720 14 545 700 14 545 700 14 545 700 

Vuokratulot 15 196 891 15 505 610 17 011 030 17 011 030 17 105 700 

Tuet ja avustukset 3 892 676 3 073 870 3 115 840 2 991 840 2 991 840 

Muut tulot 7 666 033 7 839 530 8 105 200 8 105 200 8 193 700 

Toimintamenot (B) 205 206 046 221 571 300 258 012 607 258 586 387 260 375 147 

Henkilöstömenot 74 923 493 79 541 320 110 099 327 110 393 507 110 397 857 

Palvelujen ostot 91 744 917 97 226 470 94 200 605 94 467 205 95 902 485 

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 459 273 9 913 120 14 086 115 14 106 115 14 095 665 

Avustukset 10 297 346 9 575 420 11 548 550 11 448 550 11 575 550 

Vuokrat 11 393 075 10 805 390 12 793 490 12 802 990 12 894 870 

Muut menot 6 387 942 14 509 580 15 284 520 15 368 020 15 508 720 

TOIMINTAKATE -148 129 552 -163 922 490 -189 176 687 -189 874 472 -190 124 082 

Toimintakateprosentti ( A/B ) * 100 28 26 27 27 27 

Verotulot ( C ) 117 116 183 121 043 000 135 400 000 135 400 000 135 400 000 

Valtionosuudet ( D) 43 321 854 46 204 700 54 681 000 54 681 000 54 681 000 

KÄYTTÖKATE 12 308 485 3 325 210 904 313 206 528 -43 082 

Käyttökateprosentti (-B-E+A+C+D)/( A+C+D ) 6 2 0 0 0 

Rahoitustulot ja -menot 8 335 440 4 152 890 4 587 729 4 587 729 4 587 729 

Korkotulot 2 623 412 2 012 000 2 627 000 2 627 000 2 627 000 

Muut rahoitustulot 6 663 807 2 865 890 2 900 729 2 900 729 2 900 729 

Korkomenot 719 286 645 000 730 000 730 000 730 000 

Muut rahoitusmenot 232 493 80 000 210 000 210 000 210 000 

VUOSIKATE ( F ) 20 643 925 7 478 100 5 492 042 4 794 257 4 544 647 

Vuosikate poistoista ( F/G ) * 100 274 91 61 53 51 

Vuosikate nettoinvestoinneista ( %) ( F/I ) 153 33 25 41 39 

Poistot käyttöomaisuudesta ja 

pitkävaikutteisista menoista ( G ) 7 530 026 8 220 420 8 980 310 8 980 310 8 980 310 

Satunnaiset tulot ja menot -744 436 0 0 0 0 

Satunnaiset tulot 0 0 0 0 0 

Satunnaiset menot 744 436 0 0 0 0 

TILIKAUDEN TULOS 12 369 463 -742 320 -3 488 268 -4 186 053 -4 435 663 

Poistoeron lisäys (-) tai väh 0 0 0 0 0 

Varausten lisäys (-) tai vähen -2 000 000 0 0 0 0 

Rahastojen lisäys (-) tai vähe -277 180 0 0 0 0 

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 10 092 283 -742 320 -3 488 268 -4 186 053 -4 435 663 

ED VUOSIEN KUMULATIIVINEN YLI- 

25 041 042 35 133 325 34 391 005 34 391 005 34 391 005 

/ALIJÄÄMÄ 

YLI-/ALIJÄÄMÄT YHTEENSÄ 35 133 325 34 391 005 30 902 737 30 204 952 29 955 342 

Vuosikatteen riittävyydelle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet (vrt. kohta 2.1 ”Rauman 

talouden nykytila”).

15 

1. YLIJÄÄMÄINEN TAI VAHVISTUVA TALOUS 

Vuosikate – pitkäaikaisten lainojen lyh – korvausinvestoinnit => 0 

2. TASAPAINOSSA OLEVA TALOUS 

Vuosikate = suunnitelmapoistot = korvausinvestoinnit 

3. HEIKKENEVÄ TALOUS 

Vuosikate > 0, tilikauden tulos negatiivinen 

4. EPÄTASAPAINOINEN TALOUS 

Vuosikate negatiivinen (kunta joutuu ottamaan ”syömävelkaa”) 

Kaupungin talouden kehittymistä voidaan ennakoida myös vertaamalla verotuksella (= 

verotulot + valtionosuudet) koottavan määrän kehittymistä vuodesta toiseen käyttötalouden 

nettomenojen kasvuun. Mikäli nettomenojen kasvu ylittää verotuksella koottavan 

määrän kasvun, on edessä ennen pitkää tuloveroprosentin/kiinteistöveroprosenttien korotus. 

Alla on esitetty liikelaitosten (Satama, Rauman Vesi ja Rauman Seudun jätehuoltolaitos) 

yhdistetty tuloslaskelma.

16 

LIIKELAITOSTEN TULOSLASKELMA 



Myyntitulot 22 786 040 22 399 200 23 943 800 23 943 800 23 943 800 

Maksutulot 18 632 20 000 18 000 18 000 18 000 

Vuokratulot 2 160 745 2 071 530 2 114 074 2 114 074 2 114 074 

Tuet ja avustukset 22 577 2 000 3 150 3 150 3 150 

Muut tulot 112 367 3 600 0 0 0 





Avustukset 9 300 10 000 10 000 10 000 10 000 

Vuokrat 547 773 603 800 620 180 620 180 620 180 

Muut menot 548 422 616 300 638 550 638 550 638 550 

TOIMINTAKATE 14 291 534 13 240 198 13 627 603 13 627 403 13 627 403 


Verotulot ( C ) 0 0 0 0 0 

Valtionosuudet ( D) 0 0 0 0 0 

KÄYTTÖKATE 14 291 534 13 240 198 13 627 603 13 627 403 13 627 403 


Rahoitustulot ja -menot -2 454 806 -2 078 980 -1 983 040 -1 983 040 -1 983 040 

Korkotulot 668 286 500 000 641 440 641 440 641 440 

Muut rahoitustulot 14 877 16 500 11 000 11 000 11 000 

Korkomenot 41 985 0 40 000 40 000 40 000 

Muut rahoitusmenot 3 095 984 2 595 480 2 595 480 2 595 480 2 595 480 

VUOSIKATE ( F ) 11 836 728 11 161 218 11 644 563 11 644 363 11 644 363 





Satunnaiset tulot ja menot 0 0 0 0 0 


Satunnaiset menot 0 0 0 0 0 

TILIKAUDEN TULOS 6 012 942 5 302 692 5 528 779 5 528 579 5 528 579 


Varausten lisäys (-) tai vähen 0 0 0 0 0 

Rahastojen lisäys (-) tai vähe 0 0 0 0 0 

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 6 012 942 5 302 692 5 528 779 5 528 579 5 528 579 


32 638 500 38 651 442 43 954 134 43 954 134 43 954 134 

/ALIJÄÄMÄ 

YLI-/ALIJÄÄMÄT YHTEENSÄ 38 651 442 43 954 134 49 482 913 49 482 713 49 482 713

17 

KOKO KAUPUNGIN (EMO + LIIKELAITOKSET) TULOSLASKELMA 



Myyntitulot 43 650 070 44 073 280 50 001 950 50 001 945 51 357 925 

Maksutulot 9 475 496 9 575 720 14 563 700 14 563 700 14 563 700 

Vuokratulot 17 357 636 17 577 140 19 125 104 19 125 104 19 219 774 

Tuet ja avustukset 3 915 253 3 075 870 3 118 990 2 994 990 2 994 990 

Muut tulot 7 778 400 7 843 130 8 105 200 8 105 200 8 193 700 





Avustukset 10 306 646 9 585 420 11 558 550 11 458 550 11 585 550 

Vuokrat 11 940 848 11 409 190 13 413 670 13 423 170 13 515 050 

Muut menot 6 936 364 15 125 880 15 923 070 16 006 570 16 147 270 

TOIMINTAKATE -133 838 018 -150 682 292 -175 549 084 -176 247 069 -176 496 679 


Verotulot ( C ) 117 116 183 121 043 000 135 400 000 135 400 000 135 400 000 

Valtionosuudet ( D) 43 321 854 46 204 700 54 681 000 54 681 000 54 681 000 

KÄYTTÖKATE 26 600 019 16 565 408 14 531 916 13 833 931 13 584 321 


Rahoitustulot ja -menot 5 880 634 2 073 910 2 604 689 2 604 689 2 604 689 

Korkotulot 3 291 698 2 512 000 3 268 440 3 268 440 3 268 440 

Muut rahoitustulot 6 678 684 2 882 390 2 911 729 2 911 729 2 911 729 

Korkomenot 761 271 645 000 770 000 770 000 770 000 

Muut rahoitusmenot 3 328 477 2 675 480 2 805 480 2 805 480 2 805 480 

VUOSIKATE ( F ) 32 480 653 18 639 318 17 136 605 16 438 620 16 189 010 





Satunnaiset tulot ja menot -744 436 0 0 0 0 


Satunnaiset menot 744 436 0 0 0 0 

TILIKAUDEN TULOS 18 382 405 4 560 372 2 040 511 1 342 526 1 092 916 


Varausten lisäys (-) tai vähen -2 000 000 0 0 0 0 

Rahastojen lisäys (-) tai vähe -277 180 0 0 0 0 

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 16 105 225 4 560 372 2 040 511 1 342 526 1 092 916 


57 679 542 73 784 767 78 345 139 78 345 139 78 345 139 

/ALIJÄÄMÄ 


18 

2.8 INVESTOINTIOSA 

Hallintokuntien investointiehdotukset käyvät ilmi kohdasta 8 ”Investointiosa” ja liikelaitosten 

ehdotukset ao. liikelaitoksen kohdalta kohdassa 10 ”Liikelaitosten talousarvioehdotukset”. 

Investointien rahoitusmahdollisuuksia voidaan tarkastella seuraavilla laskelmilla: 

Investointien tulorahoitus-% = 100 x vuosikate 

nettoinvestoinnit 

Tunnusluku osoittaa, kuinka paljon nettoinvestointien menoista on rahoitettu tulorahoituksella 

ja paljonko jää rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden 

myynnillä, lainanotolla tai toimintapääomalla. 

Investointien tulorahoitus TA 2009 

(%) 

Emo 39 

Liikelaitokset yhteensä 42 

Pääomamenojen tulorahoitus-% = 100 x vuosikate/(Nettoinvestoinnit + antolainojen 

nettomuutos + lainanlyhennykset) 

Tunnusluku kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä pääomamenoihin 

Pääomamenojen tulorahoitus TA 2009 

(%) 

Emo 35 

Liikelaitokset yhteensä 42 

2.9 RAHOITUSOSA 

Rahoitusosassa osoitetaan kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta 

investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan tai kuinka 

suuri on rahoitusjäämä ja miten se käytetään. Tarkempi rahoituslaskelma käy ilmi kohdasta 

9 ”Rahoitusosa”. 

(rahoituslaskelma) 

Lainanhoitokate = (Vuosikate + korkotulot)/(korkomenot + lainanlyhennykset) 

Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluku => 1.0 

Lainanhoitokate TA 2009 

(kerroin) 

Emo 5.7 

Liikelaitokset yhteensä 239.8

19 

3 TALOUSSUUNNITELMA 2009 – 2011 

Alla olevassa taloussuunnitelmassa on sovellettu valtion ja Kuntaliiton 

yhteisessä peruspalvelubudjettitarkastelussa 15.9.2008 käytettyjä kuntien 

käyttötalousmenojen ja –tulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kehitysennusteita. 

Taloudelliset olosuhteet ovat muuttuneet oleellisesti mainitusta 

päivämäärästä eikä talouden kehityskulkua voi ennustaa 2 – 3 

vuoden tähtäimellä. 

Rauma 2009 2010 2011 

EMON TULOSLASKELMA 

Veroprosentti 18.00 18.00 18.00 

Toimintatuotot 68 716 72 108 75 795 

Toimintakulut 258 592 273 331 287 321 

Toimintakate -189 876 -201 224 -211 527 

Kunnallisverot 119 000 125 426 131 195 

Yhteisöverot 12 000 12 372 12 892 

Kiinteistöverot 4 400 4 589 4 732 

Verotulot 135 400 142 387 148 818 

Valtionosuudet 54 678 56 653 58 581 

Korkotuotot 2 627 2 627 2 627 

Korkokulut 36 32 28 

Muut rahoitustuotot 2 901 2 901 2 901 

Muut rahoituskulut 900 900 900 

VUOSIKATE 4 794 2 412 473 

€/as 130 66 13 

Poistot ja arvonalent. 8 980 8 980 8 980 

Tlikauden tulos -4 186 -6 568 -8 507 

KASVUOLETUKSET, %: 

Toimintatuotot 4.9 5.1 

Toimintakulut 5.7 5.1 

Kunnallisverot 5.4 4.6 

Yhteisöverot 3.1 4.2 

Kiinteistöverot 4.3 3.1 

Valtionosuudet (pl. hark.var.) 3.6 3.4

4 STRATEGISET TAVOITTEET 

20 

Kaupunginvaltuusto asettaa tavoitteet erikseen 1) koko kuntakonsernille, 2) emolle sekä 

3) kullekin liikelaitokselle (satama, vesija viemärilaitos sekä jätehuolto) 

4.1 KUNTAKONSERNIA KOSKEVAT TAVOITTEET 

Rauman kuntakonserniin kuuluvat 1.1.2009 kaupungin lisäksi Rauman Energia Oy (100 

%), Rauman Seudun Kehitys Oy (61 %) sekä yhteensä 16 kiinteistö-/asuntoosakeyhtiötä. 

Tytäryhteisöön kuuluvat yhteisöt, joista kaupunki omistaa vähintään 50 %. 

Valtuuston asettamat tavoitteet ohjaavat 1) kaupungin konsernijohtoa konserniohjauksessa, 

2) kaupungin edustajaa tytäryhteisön yhtiökokouksessa tai vastaavassa elimessä 

ja 3) tytäryhteisön hallitusta tavoiteasettelussa. Yhtiö, yhdistys ja säätiö toimivat lakien 

mukaan kuitenkin itsenäisesti ja johto vastaa päätöksistään. 

RAUMAN ENERGIA OY 

Liikevoitto-% vastaa vähintään kolmen viimeksi kuluneen 

tilikauden keskiarvoa 

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti vastaa vähintään kolmen 

viimeksi kuluneen tilikauden keskiarvoa 

Omavaraisuusaste-% vastaa vähintään kolmen viimeksi kuluneen 

tilikauden keskiarvoa 

8.2 

6.5 

47.2 

RAUMAN SEUDUN KEHITYS OY 

Rauman seudun kuntien yritysneuvontapalvelujen tuottaminen sekä perustettavien yritysten 

että toimivien yritysten osalta. Yhteisesti päätettyjen elinkeinojen kehittämishankkeiden 

toteuttaminen. Seutuyhteistyön osana toimiminen. Rauman seudun elinkeinollinen 

ja matkailullinen markkinointi yhdessä omistajakuntien sekä seudun muiden 

toimijoiden kanssa. 

Mitattavana tavoitteena on, että: 

1. RSK:n neuvonnan kautta perustuu 50 % Rauman seudulle vuosittain perustettavista 

yrityksistä (yrityksiä perustuu Rauman seudulle noin 250 vuodessa). 

2. RSK neuvonta kohdistuu vuonna 2009 vähintään 200 toimivaan yritykseen. 

ASUNTO- JA KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖT 

Käyttöaste vähintään (%) 99.0 

Saamiset liikevaihdosta max (%) 2.3 

Hoitokulupoikkeama (budjetin pitävyys) + - 4 %

21 

4.2 EMOA KOSKEVAT TAVOITTEET 

STRATEGIAN TOTEUTTAMISEEN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET VUODELLE 2009 

RAUMAN KAUPUNGIN VISION JA STRATEGIAN 2012 TOTEUTTAMISEEN TÄHTÄÄVÄT 

TOIMENPITEET VUODEN 2009 TALOUSARVIOSSA; UUDET HANKKEET LIHAVOITU. 

TOIMINNAN 

MENESTYSTEKIJÄ 

Toiminnan menestystekijöistä johdettuja 

kehittämishankkeita /toimenpiteitä vuonna 2009 

Tulosaluekohtaiset 

toimenpiteet 

YHTEISKUNNALLISEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUDEN NÄKÖKULMA 

1. Yritysten toimintaedellytysten 

kehittäminen 

2. Kehittyvä yhteistyö 

elinkeinoelämän sekä 

koulutusja tutkimuslaitosten 

kanssa 

Elinkeinostrategian toteuttaminen 

– Oman elinkeinotoimen kehittäminen ja 

yritysten neuvontapalvelujen kehittäminen. 

Yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluiden 

sekä elinkeinollisten yhteishankkeiden 

toteuttaminen rooliltaan täsmennetyn 

Rauman Seudun Kehitys Oy:n avulla. 

– Olkiluoto 3-projektin ja Olkiluoto 4- 

hankkeen tukeminen ja hyödyntäminen 

– Liikenneyhteydet (Rauman meriväylä, 

VT12, VT8, rautatie, Lappi-Hinnerjoki -tie) 

– Eri teollisuusalueiden (mm. Susivuoren ja 

Lapin teollisuusalueet) hyödyntäminen ja 

Kaivopuiston yritysalueen rakentaminen 

sekä yritysalueiden profiloiminen ja varautuminen 

yritysaluekohtaisesti erityyppisten 

ja –kokoisten yritysten sijoittumiseen. 

– Pohjoiskehä-yhteyden rakentaminen 

– Palvelukonseptien kehittäminen yrittäjyyttä 

tukien (mm. palvelusetelit) 

– Tilapäisen työvoiman pysyttäminen 

Raumalla 

Korkeakoulustrategian toteuttaminen 

– Yrittäjyyskasvatus ja oppilaitosten hyödyntäminen 

yrityselämän kehittämisessä 

– Lounaisrannikon kaupunkien (Turku, 

Uusikaupunki, Rauma, Pori) yhteistyön 

kehittäminen erityisesti meriklusterin osalta. 

Elinkeinostrategia hyväksytään 

valtuustossa. 

Työpaikkojen määrä 

kasvaa vuodesta 2008. 

3. Positiivinen väestökehitys 

4. Kuntalaisten ja kaupungin 

vuorovaikutus 

5. Hyvinvoivat kaupunkilaiset 

– Monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta 

– Asuntopolitiikan kehittäminen 

– Elinkeinoelämän, työpaikka- ja palvelutarjonnan 

monipuolistaminen (kauppa-, matkailu- 

ja vapaa-aikapalvelut) 

– Liikenneyhteydet 

– Elinympäristön viihtyisyyden lisääminen 

(mm. Fåfänga) 

– Rauman vahvuuksien markkinointi 

– Asiakastyytyväisyyttä ja palvelujen vaikuttavuutta 

mitataan hallintokunnittain säännöllisesti 

– Vapaaehtoisen kylä- ja yhdistystoiminnan 

kehittäminen 

– Valikoitujen lapsipoliittisessa ohjelmassa 

Kaupungin muuttotappio 

puolitetaan ja on maksimissaan 

-150 henkeä. 

Kaupunki tarjoaa rakennettavaksi 

vähintään 50 

uutta omakotitalotonttia. 

Valtuustolle raportoidaan 

½-vuotiskatsauksen ja 

toimintakertomuksen 

yhteydessä tonttitarjonnan 

ja muuttoliikkeen 

kehityksestä.

22 

määriteltyjen toimenpiteiden toteuttaminen 

– Mielenterveys- ja päihdestrategian toteuttaminen 

– Työikäisten työ- ja toimintakyvyn ja hyvinvoinnin 

edistäminen 

– Vanhustyön strategian toteuttaminen 

6. Rakennetun ja luonnonympäristön 

tasapaino, 

monimuotoisen ympäristön 

hyödyntäminen 

7. Rauman aktiivinen 

toiminta verkostoissa 

– Osallisuus Selkämeren tila -yhteistyössä 

– Jätteen hyötykäytön edistäminen 

– Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 

määriteltyjen toimenpiteiden valikoitu toteuttaminen 

– Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen 

ja hidastaminen kaupungin omissa toiminnoissa 

– Kaikki hallintokunnat ovat mukana maakunta- 

ja alueyhteistyössä 

– Kansainvälisyys 

– Uudistuvan seutuhallinnon avulla toteutetaan 

kuntayhteistyön ohella valtion ohjelmallista 

aluepolitiikkaa ja seutuhallinto 

toimii aluepolitiikan yhdystahona 

PROSESSIEN JA RAKENTEIDEN NÄKÖKULMA 

1. Uusien toimintamallien 

kehittäminen palvelujen Palvelustrategia 

järjestämisessä 

– Kaikki hallintokunnat muuttavat prosessejaan 

ja palveluverkkoaan uuden kuntarakenteen 

ja palvelustrategian mukaisesti 

– Palveluverkon kehittäminen tarvetta 

vastaavaksi 

– Tuotteistamisen kehittäminen palvelutuotantotapojen 

arvioinnissa 

Kaupunginvaltuustolle 

raportoidaan terveys- ja 

sosiaalitoimen yhdistämisen 

edistymisestä. 

Kaupunginvaltuusto 

päättää palvelustrategiasta. 

2. Strategisen johtamisjärjestelmän 

kehittäminen 

3. Tietojärjestelmien 

hyödyntäminen palvelutuotannossa 

4. Laajentuva kuntayhteistyö 

Kuntaliitos ja toiminta- ja palvelurakenteiden 

uudistaminen 

– Organisaatiouudistuksen toteuttamiseen 

liittyvät toimenpiteet 

– Sosiaali- ja terveydenhuollon seudullisen 

toimintamallin edelleen kehittäminen 

– Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon 

ja muun terveydenhuollon yhteistyön 

kehittäminen 

– Rauman kaupungin päästrategian laatiminen 

– Konserniohjauksen kehittäminen 

– Sähköisen asioinnin ja sisäisten toimintojen 

kehittäminen 

– Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon 

maakunnallisen kokoamishankkeen toteuttaminen 

Päätetään kaupungin 

uudesta päästrategiasta. 

Päätetään omistajapoliittisesta 

ohjelmasta. 

Tehdään päätös keskiasteen 

ammatillisen koulutuksen 

järjestämisestä.

UUDISTUMISEEN JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ NÄKÖKULMA 

1. Johtamisen tukeminen 

organisaation kaikilla 

tasoilla 

23 

– Esimiesten johtamistaidoista huolehtiminen 

– Johtamisen tukeminen mentoroinnin, työnohjauksen 

ja vertaistuen kautta 

Uudet luottamushenkilöt 

koulutetaan tehtäviinsä. 

2. Organisaatiorakenteet ja 

henkilöstöresurssit vastaamaan 

toimintaympäristön 

muutoksia 

3. Henkilöstön osaaminen, 

uudistuminen ja jaksaminen 

– Kaikki hallintokunnat varautuvat muuttamaan 

palveluverkkoaan ja henkilöstön tehtäväsisältöjä 

uuden organisaatiorakenteen ja uuden 

kuntarakenteen mukaisesti 

- Me -hengen luominen uuteen organisaatioon 

(kärki-hanke vuonna 2009) 

- Henkilöstösuunnittelu 

- Eläköitymisen huomioiminen 

- Ennalta perehdyttäminen 

Henkilöstöstrategia 

(Kohderyhmät: nykyinen henkilöstö, fuusioiden 

kautta sulautuvat, rekrytoitavat) 

Henkilöstökehittämisen toimenpideohjelma 

4. Palkkaus, kannustus ja 

palkitseminen 

5. Parhaista käytännöistä 

oppiminen 

Työhyvinvointi ja osaaminen 

– Koulutussuunnittelussa korostuu henkilökohtaisten 

tietojen, taitojen ja sitoutumisen kehittäminen 

sekä ennakoiva uudelleen- ja täydennyskoulutus 

– Rekrytointijärjestelmän parantaminen 

– Uuden työvoiman ja osaamisen turvaaminen 

– Työhyvinvointikartoituksen ja henkilöstötilinpäätöksen 

edellyttämät toimenpiteet 

– Henkilöstön uudelleenkoulutus kuntaliitostilanteessa 

– Varhaisen tuen mallin soveltaminen 

– Alaistaitojen kehittäminen 

– Uusien kannustuskeinojen kehittäminen 

– Tulospalkkausmallien kehittäminen 

– Hallintokuntien työskentely pohjautuu osaltaan 

parhaista käytännöistä oppimiseen 

(benchmarking) 

4.3 LIIKELAITOKSIA KOSKEVAT TAVOITTEET 

Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin liikelaitoksia (satama, vesija viemärilaitos 

sekä jätehuoltolaitos) koskevat tavoitteet kaupungin talousarviokäsittelyn yhteydessä. 

Hyväksytyt tavoitteet tullaan kirjaamaan talousarvion tähän kohtaan.

24 

5 TALOUSARVION RAKENNE SEKÄ SITOVUUS JA 

KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET 

5.1 TALOUSARVION RAKENNE 

Talousarvion rakenne noudattelee Kuntaliiton suositusta ja on seuraava: 

1 YLEISPERUSTELUT 

2 TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2009 

3 TALOUSSUUNNITELMA 2009 – 2011 

4 STRATEGISET TAVOITTEET 

5 TALOUSARVION RAKENNE SEKÄ SITOVUUS- JA KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET 

6 KÄYTTÖTALOUSOSA 

7 TULOSLASKELMAOSA 

8 INVESTOINTIOSA 

9 RAHOITUSOSA 

10 LIIKELAITOSTEN TALOUSARVIOEHDOTUKSET 

Talousarvion hyväksymisen jälkeen lautakuntien tulee hyväksyä toimialansa käyttösuunnitelmat. 

Hyväksytyt käyttösuunnitelmat siirretään kirjanpidon pohjaksi. Käyttösuunnitelmien 

hyväksymisaikataulusta annetaan erilliset ohjeet. 

5.2 TALOUSARVION SITOVUUS 

5.2.1 Käyttötalousosa 

Talousarvion määrärahoja saa käyttää vain talousarviovuoden menoihin. 

Määrärahojen käyttö on ajoitettava niin, ettei tule menopaineita vuodelle 2010. 

5.2.1.1 Lautakuntatason sitovuus 

Valtuustoon nähden sitova määräraha on pääsääntöisesti kunkin lautakunnan toimintakate 

(toimintatulojen ja toimintamenojen erotus). 

Poikkeuksena edelliseen muodostavat valtion säätelemät asiakaspalvelumaksut, joiden 

tarkistukset on huomioitava täysimääräisesti kaupungin perimissä asiakaspalvelumaksuissa. 

Maksujen tarkistusten tulee johtaa täysimääräisesti toimintakatteen paranemiseen. 

Hallintokuntien tulee tarkistaa säännöllisesti (mielellään vuosittain) päätettävissään olevia 

maksuja ja taksoja. Tarkistus voi perustua esimerkiksi tuotantokustannusten nousulle, inflaatiolle 

tai vastaaville tekijöille. 

5.2.1.2 Tulosaluetason sitovuus 

Tulosalueen (esim. peruskoulut, päivähoito) toimintakatteen muuttamisesta päättää kaupunginhallitus 

ao. lautakunnan esityksestä. Muutoksen myöntämisen edellytyksenä on 

vastaavien säästöjen syntyminen lautakunnan muiden tulosalueiden toimintakatteissa. 

Tulosalueiden kohdalla esitetyt sitovat erityisperustelut ovat valtuustoon nähden sitovia. 

Tulosalueiden kohdalla esitetyt avaintulokset ja tulostavoitteet ohjaavat esittäjän (lautakunnan) 

toimintaa. Avaintulosten ja tulostavoitteiden muuttamisesta kesken talousarviovuoden 

päättää kaupunginhallitus. 

Mikäli lautakunnat aloittavat uusia toimintoja, on tästä tehtävä esitys kaupunginhallitukselle.

25 

5.2.1.3 Tulosyksikkötason sitovuus 

Tulosyksikön toimintakatetta ei saa ylittää ilman ao. lautakunnan päätöstä. Päätöksestä 

on ilmoitettava keskusviraston talousosastolle. 

Lautakunta päättää tarvittaessa kustannuspaikoista ja tätä alemmista tasoista vastaavat 

viranhaltijat sekä heidän toimivaltansa. 

5.2.1.4 Katteet 

Työllistämismäärärahoja, Kh:n käyttövarausmäärärahoja, vahinkokustannuksia ja varhaiseläkemaksuja 

koskevat määrärahojen keskeiset siirrot toimielimeltä toiselle voidaan 

tehdä ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. 

Konsernin johtoon kuuluvaan kustannuspaikkaan 1170 ”Palkka- ja eläkevaraukset” osoitettua 

määrärahaa ei saa käyttää ilman kaupunginhallituksen päätöstä poislukien varhaiseläkemaksut. 

5.2.1.5 Muita sitovuusmääräyksiä ja erilliskysymyksiä 

5.2.1.5.1 Avustukset 

Nimetyille yhteisöille myönnettyjä avustuksia ei saa muuttaa ilman valtuuston lupaa. 

5.2.1.5.2 Virkojen ja toimien täyttölupa 

Avoimeksi tulleen viran tai toimen täyttämisestä sekä pysyvyydeltään niihin verrattavissa 

olevan työntekijän ottamisesta on määrätty hallintosäännössä. Määräaikaisen virka- tai 

työsuhteen täyttämisen lupamenettelystä on samoin määrätty hallintosäännössä. 

Poiketen periaatteesta, että virkapaketin yhteydessä perustettavien virkojen ja työsuhteiden 

täyttämiseen ei tarvita erillistä lupaa, niin vuonna 2009 myös näiden täyttämiseen 

tarvitaan kaupunginjohtajan/apulaiskaupunginjohtajan lupa. Tämä koskee 

myös Lapin ja Rauman kansanterveystyön kuntayhtymästä siirtyviä virkoja ja työsuhteita. 

5.2.1.5.3 Henkilöstösiirtoihin liittyvät määrärahat 

Mikäli työnantaja siirtää henkilön hallintokunnasta toiseen, siirtyvät ao. palkkarahat henkilösivukustannuksineen 

hänen mukanaan. Siirrosta päättävän viranomaisen tehtävänä on 

ilmoittaa keskusviraston talousosastolle määrärahojen siirroista. 

5.2.1.5.4 Käyttötalouden sidotut määrärahat 

Käyttöomaisuuden myyntivoittoa, joka ylittää budjetoidun, ei saa käyttää toimintakatteen 

lisäämiseen (esim. maan myyntitulot, rakennusten myyntitulot). 

Toimeentulotuen kustannuspaikan toimintakatteen säästöä ei saa käyttää sosiaalitoimen 

muiden toimintakatteiden katteeksi. Toisaalta sosiaalitoimen ei tarvitse kattaa toimeentulotuen 

kustannuspaikan toimintakatteen ylitystä muista toimintakatteistaan. 

Tulosalueelle 513 ”Palo- ja pelastustoimi” osoitettua määrärahaa ei saa käyttää muiden 

menojen katteeksi eikä toisaalta teknisen lautakunnan tarvitse kattaa määrärahan ylitystä 

muista menoistaan.

26 

5.2.1.5.4 Kehittämisrahaprojektit 

Hallintokunnan hankkeista ja projekteista tulee raportoida ao. lauta- ja johtokunnalle 

vähintään puolivuosittain. Tämän lisäksi tulee raportoida hankkeesta tai projektista 

myös kaupunginhallitukselle, mikäli kaupunginhallitus on myöntänyt ko. 

hankkeisiin tai projekteihin rahoitusta tai hyväksynyt niihin ulkopuolisen rahoituksen. 

5.2.1.5.5 Sisäiset ja ulkoiset vuokrat 

Kaupunginhallitus päättää ulkopuolisilta vuokrattavista tiloista. 

Hallintokuntien käytössä oleviin tiloihin sovelletaan kaupunginhallituksen hyväksymää ohjetta 

sisäisestä vuokrajärjestelmästä. 

Kaupunginhallituksella on oikeus päättää tilojen muutosten aiheuttamista sisäisen vuokrajärjestelmän 

mukaisista määrärahojen siirroista hallintokuntien välillä. 

Tekninen virasto on oikeutettu hyväksymään hallintokuntien puolesta niiden vesi-, jätevesi-, 

sähkö-, lämpö- ja jätehuoltolaskut (kh 8.1.2007 § 21). 

Teknisellä lautakunnalla on valtuus periä sisäiset vuokrat kulloinkin voimassa olevien 

vuokrasopimusten mukaisesti ja lautakunta toimittaa kaupunginhallitukselle tiedot neljännesvuosittain 

tapahtuneista muutoksista (kh 14.5.2007 § 371). 

5.2.1.5.6 Tukityöllistäminen hallintokunnan omin määrärahoin 

Hallintokunta voi palkata työllistämistukityöntekijöitä myös omin määrärahoin yli sen kiintiön 

mihin henkilöstöhallinnon määrärahat riittävät. 

Työllistämistuen hakeminen ja tilittäminen hoidetaan näidenkin päätösten osalta henkilöstötoimistossa. 

5.2.2 Investointiosa 

Investointiosaan kuuluvat irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat, joiden hankinta-arvo on 

huomattava ja joiden käyttöaika on yli kolme vuotta. Hankinta-arvon voidaan katsoa olevan 

huomattava, mikäli se ylittää 10.000 euroa. 

Määräraha on toimielimen käytössä, ellei nimikkeen tai talousarvion perusteluissa toisin 

osoiteta. 

Talonrakennuksen määrärahat ovat sitovia rakennuskohteittain. Teknisellä lautakunnalla 

on kuitenkin oikeus päättää rakennuskohteesta syntyvän säästön siirtämisestä toiselle rakennuskohteelle 

40.000 euroon asti. 

Irtaimistohankintoja voidaan suorittaa kaupunginvaltuuston osoittamien määrärahojen 

puitteissa. Lautakunta voi päättää talousarvion perusteluissa esitetyn hankintakohteen toteuttamisesta 

tai uudesta hankintakohteesta. 

Muita investointimäärärahoja koskee tulosalueen, vastaava taso kirjanpidossa on kustannuspaikkaryhmä, 

ja työkohdeluettelon samanaikainen sitovuus, mikä tarkoittaa sitä, että 

hyväksytyistä työkohteista on pidettävä kiinni, mutta ylitysten osalta seurataan tulosaluetasoa. 

Poistolaskennan pohjana olevan pienhankintarajan alittavat hankinnat määrärahoineen 

voidaan siirtää investointiosasta käyttötalousosaan ilman kaupunginvaltuuston päätöstä.

27 

5.2.3 Tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa 

Kaupunginhallitus tekee esityksen tilinpäätökseen kuuluvassa toimintakertomuksessa tai 

sen antamisen yhteydessä tilikauden tuloksen käsittelyä koskeviksi toimenpiteiksi. 

Rahoitusosassa esitetty pitkäaikaisten lainojen vähennys ja niiden lisäys on nettona kaupunginvaltuustoon 

nähden sitova. 

Rahoitusosassa esitetty antolainojen lisäys ulkopuolisille on kaupunginvaltuustoon nähden 

sitova. 

Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää liikelaitoksille antolainoja. 

5.3 TALOUSARVION KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET 

Ennen kuin myönnettyä määrärahaa ryhdytään käyttämään, tulee laskujen hyväksymiseen 

oikeutetun henkilön varmistautua myönnetyistä määrärahoista sekä niiden perusteluista, 

jotka kunkin määrärahan kohdalla on hyväksytty. 

Määrärahoja käytettäessä on huomioitava, että menot ja tulot on otettu talousarvioon 

bruttomääräisinä vähentämättä tuloja menoista tai menoja tuloista. 

Jos määräraha ei riitä, viranomaisen on hyvissä ajoin ennen sen loppumista tehtävä määrärahan 

korotusesitys kaupunginhallitukselle, jonka tulee viipymättä saattaa asia kaupunginvaltuuston 

ratkaistavaksi. Samoin on meneteltävä, jos tarvitaan kokonaan uusi määräraha. 

Hallintokuntien on huolehdittava talousarvioon merkittyjen tulojen toteutumisesta. 

Lautakunnan ja muun viranomaisen on vuosittain määrättävä henkilöt, jotka sen puolesta 

hyväksyvät tositteet, jollei hyväksyjää ole määrätty ohje- tai johtosäännöissä. Ilmoitukset 

tositteita hyväksymään oikeutetuista henkilöistä sekä asianomaisten nimikirjoitusnäytteet 

on toimitettava sekä talousosastolle että revisiotoimistolle. Tapahtuvista muutoksista on 

viipymättä tehtävä vastaava ilmoitus. 

Ennen kuin maksu suoritetaan, on tosite varustettava hyväksymismerkinnällä. 

Hyväksyjän on tarkistettava, että tosite on muodollisesti, asiallisesti ja numerollisesti oikea, 

tavara, työsuoritus tai muu palvelus on merkitty vastaanotetuksi ja tositteessa on oikea 

laskentatunniste. 

Hyväksyjän on huolehdittava siitä, ettei käytettävissä olevaa määrärahaa ylitetä (vrt. sitovuusmääräykset 

1.1.3). 

Vastaanottajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö. 

Hyväksyjän on toimitettava hyväksymänsä tositteet viipymättä maksettavaksi. 

Kuluvan vuoden laskuja ei saa jättää seuraavaan vuoteen, koska kassatili talousosastolla 

päätetään joulukuun 31. päivänä. Vuoden viimeiset ostot on sen takia tehtävä hyvissä 

ajoin ennen vuoden loppua. Poikkeustapauksissa, milloin tätä sääntöä on mahdotonta 

noudattaa, on päättyvän vuoden tileihin kuuluviin laskuihin tehtävä puneella selvä vuosimerkintä. 

Hallintokuntien on pidettävä kaikesta hallussaan olevasta kaupungin irtaimesta omaisuudesta 

irtaimistokirjanpitoa. Tältä osin viitataan Rauman kaupungin irtaimen omaisuuden 

luettelointiohjeisiin, jotka on julkaistu säädöskokoelmassa.

28 

LIIKELAITOSTEN TALOUSARVIOIDEN SITOVUUS- JA KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET 

1. Liikelaitosten taloudesta ja sen hoitamisesta on säädetty kuntalain 10 a luvussa. Sen 

lisäksi kaupunginvaltuusto on hyväksynyt liikelaitoksille johtosäännöt, joissa on määräyksiä 

mm. taloudenhoidosta ja henkilöstöstä. 

2. Peruspääoman korko kaupungille/rahoitusavustus kaupungilta maksetaan kerran kuukaudessa 

tasasuuruisina erinä, ellei muuta sovita. Liikelaitos maksaa keskitetysti hoidettavista 

tehtävistä (mm. kirjanpito, palkanlaskenta, tarkastustoimi) sekä keskitetysti 

hoidettavista tietohallintopalveluista kaupungille ennakkomaksua kuukausittain. 

3. Liikelaitoksilla on oikeus myöntää kaupungille ja toisille liikelaitoksille pitkäaikaista lainaa.

29 


TOIMIELIN: 10 KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO 

TIIVISTELMÄ HALLINTOKUNNAN VUODEN 2009 TOIMINNASTA 

KAUPUNGIN KEHITTÄMISHANKKEIDEN TOTEUTTAMISEEN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET: 

• Jatketaan yhteistyötä Rauman Kauppakamarin ja Rauman Seudun Kehitys Oy:n kanssa erilaisiin 

elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvissä toimenpiteissä. 

• Huolehditaan liikenneyhteyksien parantamiseen liittyvien hankkeiden eteenpäinviemisessä (VT12, 

VT2, VT8, meriväylät, rautatiet) 

• Kaupunginhallituksen uusi rooli kaavoitustyön johtajana 

• Huolehditaan, että luovutettavia omakotitontteja on kaavoituksen ja kunnallistekniikan puolesta riittävästi 

SUURIMMAT TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET: 

• Kaupungin organisaation edelleen kehittäminen kaupunginvaltuuston tekemien periaatepäätösten 

mukaisesti 

• Lapin kuntaliitoksesta, kansanterveystyön kuntayhtymän purkamisesta sekä hallintokuntauudistuksista 

mahdollisesti aiheutuvien ongelmatilanteiden johtaminen ja selvittäminen 

• Kaupungin palveluverkon, palvelutuotannon, tilojen ja tuotantotapojen uudistamisen johtaminen 

• Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhdistämishankkeen johtaminen 

• Omistajapoliittisen ohjelman laatiminen 

• Kaupungin päästrategian päivittäminen 

HENKILÖSTÖ: 

• Myötävaikutetaan Lapin ja terveyskeskuksen henkilöstön sujuvaan siirtymiseen Rauman kaupungin 

palvelukseen 

• Huolehditaan edelleen siitä, että työn vaativuuden arviointia kehitetään edelleen 

• Huolehditaan, että henkilöstöstrategiassa ja sen toimenpideohjelmassa vuodelle 2009 ohjelmoidut 

hankkeet toteutuvat 

TÄRKEIMMÄT INVESTOINNIT: 

PROJEKTIT JA HANKKEET: 

• Kaupungin hallintokuntien käytössä olevien tilojen (omat ja vuokratilat) ja toimintojen samanaikainen 

tarkastelu tavoitteena tilojen tehokas hyödyntäminen. 

100 KONSERNIN JOHTO 

100 KONSERNIN 

JOHTO 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 1 888 0 0 0 0 

Vuokratuotot 2 532 438 2 734 000 2 899 800 2 899 800 2 899 800 6 

Muut toimintatuotot 6 129 714 6 474 080 7 140 420 7 140 420 7 228 920 12 

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 8 664 040 9 208 080 10 040 220 10 040 220 10 128 720 10 

Henkilöstökulut 535 383 515 070 510 500 527 850 527 850 2 

Palvelujen ostot 428 938 361 700 351 540 351 540 351 540 -3 

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 41 992 44 300 48 350 48 350 48 350 9 

Avustukset 870 870 870 870 870 0 

Vuokramenot 47 968 41 220 39 110 39 110 39 110 -5 

Muut toimintakulut 14 263 62 450 16 000 16 000 16 000 -74 

TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 1 069 414 1 025 610 966 370 983 720 983 720 -4 

TOIMINTAKATE 7 594 626 8 182 470 9 073 850 9 056 500 9 145 000 12

30 

KAUPUNGINHALLITUKSEN TEKEMÄT MUUTOKSET KAUPUNGINJOHTAJAN 

TALOUSARVIOEHDOTUKSEEN: 

MENOT 

+ =LISÄYS 

TULOT 

+ =LISÄYS 

1060 3535 Pääomakorvaus talotoimelta 88 500 


RAUMAN KAUPUNGIN VISION JA STRATEGIAN 2012 TOTEUTTAMISEEN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET VUODEN 2009 

TALOUSARVIOSSA; UUDET HANKKEET LIHAVOITU. 

TOIMINNAN 

Toiminnan menestystekijöistä johdettuja kehittämishankkeita 

MENESTYSTEKIJÄ /toimenpiteitä vuonna 2009 



kehittäminen 

2. Kehittyvä yhteistyö elinkeinoelämän 

sekä koulutusja 

tutkimuslaitosten kanssa 


– Oman elinkeinotoimen kehittäminen ja yritysten neuvontapalvelujen 

kehittäminen. Yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluiden sekä 

elinkeinollisten yhteishankkeiden toteuttaminen rooliltaan täsmennetyn 


– Olkiluoto 3-projektin ja Olkiluoto 4-hankkeen tukeminen ja hyödyntäminen 

– Liikenneyhteydet (Rauman meriväylä, VT12, VT8, rautatie, Lappi- 

Hinnerjoki -tie) 

– Eri teollisuusalueiden (mm. Susivuoren ja Lapin teollisuusalueet) 

hyödyntäminen ja Kaivopuiston yritysalueen rakentaminen sekä yritysalueiden 

profiloiminen ja varautuminen yritysaluekohtaisesti 

erityyppisten ja –kokoisten yritysten sijoittumiseen. 


– Palvelukonseptien kehittäminen yrittäjyyttä tukien (mm. palvelusetelit) 

– Tilapäisen työvoiman pysyttäminen Raumalla 


– Yrittäjyyskasvatus ja oppilaitosten hyödyntäminen yrityselämän 

kehittämisessä 

– Lounaisrannikon kaupunkien (Turku, Uusikaupunki, Rauma, Pori) 

yhteistyön kehittäminen erityisesti meriklusterin osalta. 

Tulosaluekohtaiset toimenpiteet 

Jatketaan yhteistyötä Rauman 

Kauppakamarin ja Rauman 

Seudun Kehitys Oy:n kanssa 

erilaisiin elinkeinoelämän kehittämiseen 

liittyvissä toimenpiteissä. 

Huolehditaan liikenneyhteyksien 

parantamiseen liittyvien hankkeiden 

eteenpäinviemisessä 

(VT12, VT2, VT8, meriväylät, 

rautatiet) 




– Elinkeinoelämän, työpaikka- ja palvelutarjonnan monipuolistaminen 

(kauppa-, matkailu- ja vapaa-aikapalvelut) 


– Elinympäristön viihtyisyyden lisääminen (mm. Fåfänga) 


Huolehditaan, että luovutettavia 

omakotitontteja on kaavoituksen 

ja kunnallistekniikan puolesta 

riittävästi 


vuorovaikutus 



tasapaino, 



7. Rauman aktiivinen toiminta 

verkostoissa 

– Asiakastyytyväisyyttä ja palvelujen vaikuttavuutta mitataan hallintokunnittain 

säännöllisesti 

– Vapaaehtoisen kylä- ja yhdistystoiminnan kehittäminen 

– Valikoitujen lapsipoliittisessa ohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden 

toteuttaminen 


– Työikäisten työ- ja toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen 




– Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa määriteltyjen toimenpiteiden 

valikoitu toteuttaminen 

– Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen ja hidastaminen kaupungin 

omissa toiminnoissa 

– Kaikki hallintokunnat ovat mukana maakunta- ja alueyhteistyössä 


– Uudistuvan seutuhallinnon avulla toteutetaan kuntayhteistyön 

Uudistuvan seutuhallinnon 

sisäänajo

31 

ohella valtion ohjelmallista aluepolitiikkaa ja seutuhallinto toimii 

aluepolitiikan yhdystahona 





– Kaikki hallintokunnat muuttavat prosessejaan ja palveluverkkoaan 

uuden kuntarakenteen ja palvelustrategian mukaisesti 

– Palveluverkon kehittäminen tarvetta vastaavaksi 

– Tuotteistamisen kehittäminen palvelutuotantotapojen arvioinnissa 

Kuntaliitos ja toiminta- ja palvelurakenteiden uudistaminen 

– Organisaatiouudistuksen toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet 

– Sosiaali- ja terveydenhuollon seudullisen toimintamallin edelleen kehittäminen 

– Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja muun terveydenhuollon 

yhteistyön kehittäminen 

Kaupunginhallituksen rooli 

kaavoitustyön johtajana, toimintamallin 

kehittäminen 

Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen 

yhdistämishankkeen 

johtaminen 

Omistajapoliittisen ohjelman 

laatiminen 


kehittäminen 

3. Tietojärjestelmien hyödyntäminen 

palvelutuotannossa 




– Sähköisen asioinnin ja sisäisten toimintojen kehittäminen 

– Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon maakunnallisen kokoamishankkeen 

toteuttaminen 

Johdetaan kaupungin päästrategian 

laatimista 

Jalkautetaan päivitetyt konserniohjeet 

Huolehditaan, että ammatillisen 

koulutuksen osakeyhtiö voi 

aloittaa toimintansa 1.1.2010 



organisaation kaikilla tasoilla – Esimiesten johtamistaidoista huolehtiminen 

– Johtamisen tukeminen mentoroinnin, työnohjauksen ja vertaistuen 

kautta 




muutoksia 




palkitseminen 


oppiminen 

– Kaikki hallintokunnat varautuvat muuttamaan palveluverkkoaan ja 

henkilöstön tehtäväsisältöjä uuden organisaatiorakenteen ja uuden 


- Me -hengen luominen uuteen organisaatioon (kärki-hanke 

vuonna 2009) 





(Kohderyhmät: nykyinen henkilöstö, fuusioiden kautta sulautuvat, 

rekrytoitavat) 



– Koulutussuunnittelussa korostuu henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja 

sitoutumisen kehittäminen sekä ennakoiva uudelleen- ja täydennyskoulutus 



– Työhyvinvointikartoituksen ja henkilöstötilinpäätöksen edellyttämät 

toimenpiteet 






– Hallintokuntien työskentely pohjautuu osaltaan parhaista käytännöistä 

oppimiseen (benchmarking) 

Myötävaikutetaan Lapin ja 

terveyskeskuksen henkilöstön 

sujuvaan siirtymiseen Rauman 

kaupungin palvelukseen 

Huolehditaan, että henkilöstöstrategiassa 

ja sen toimenpideohjelmassa 

vuodelle 2009 

ohjelmoidut hankkeet toteutuvat 

Huolehditaan edelleen siitä, että 

työn vaativuuden arviointia 

kehitetään edelleen 

MUUT RAUMAN KAUPUNGIN VISION JA STRATEGIAN 2012 TOTEUTTAMISEEN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET VUODEN 2009 

TALOUSARVIOSSA SEKÄ NS. HARKINNANVARAISET MENOJEN LISÄYKSET

32 

1030 KAUPUNGINVALTUUSTO 

1030 

KAUPUNGINVALTUUSTO 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 78 0 0 0 0 

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 78 0 0 0 0 




Vuokramenot 18 598 14 870 15 200 15 200 15 200 2 


TOIMINTAKATE -140 320 -164 420 -156 630 -164 130 -164 130 0 

1060 KAUPUNGINHALLITUS 

1060 

KAUPUNGINHALLITUS 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 





Palvelujen ostot 126 069 75 210 77 120 77 120 77 120 3 


Vuokramenot 28 296 26 350 23 910 23 910 23 910 -9 

Muut toimintakulut 458 650 1 000 1 000 1 000 54 


TOIMINTAKATE 5 467 477 5 568 160 6 422 990 6 415 990 6 504 490 17 

TUNNUSLUVUT Tavoite 2005 2006 TP 2007 2008 2009 

Oikeusvaikutteiset yleiskaavat / ha 925 1 978 ** - 

Kaikki yleiskaavat / kpl 2 1 1 ** - 

Voimassa olevat asemakaavat 395 395 396 385 

Vanhentuneet kaavat (yli 10 vuotta) / % / kpl alle 50 78 79 81 75 

Ympäristökeskuksen oikaisukehotukset 0 0 0 0 0 

Kumotut kaavapäätökset TUHO/KHO 0/0 0/0 0/0 1/0* 0/0 

Poikkeamiset (poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisut) 

alle 10 61 39 42 20 

/ kpl 

Poikkeamisten osuus rakennusluvista / % alle 5 15 12 12 15 

Kumotut päätökset TUHO/KHO 0/0 0/0 0/0 0/0 0/0 

* Talousmarkan asemakaavan muutos (AK 01-090) kumottiin Turun hallinto-oikeudessa) 

** Kodisjoen osayleiskaava

33 

1062 SUHDE- JA TIEDOTUSTOIMINTA 

1062 SUHDE- JA 

TIEDOTUSTOIM 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 






Avustukset 870 870 870 870 870 0 

Vuokramenot 1 074 0 0 0 0 

Muut toimintakulut 3 010 0 0 0 0 


TOIMINTAKATE -79 861 -72 760 -73 510 -73 610 -73 610 1 

1063 KONSERNIJAOSTO 

1063 KH:N 

KONSERNIJAOSTO 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 


Vuokratuotot 2 532 438 2 734 000 2 899 800 2 899 800 2 899 800 6 

Muut toimintatuotot 60 144 400 000 200 000 200 000 200 000 -50 

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 2 592 943 3 134 000 3 099 800 3 099 800 3 099 800 -1 

Henkilöstökulut 15 031 17 490 12 200 13 400 13 400 -23 


Aineet, tarvikkeet ja tavarat 913 500 0 0 0 -100 

Muut toimintakulut 10 771 46 800 0 0 0 -100 

TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 184 317 198 500 141 420 142 620 142 620 -28 

TOIMINTAKATE 2 408 626 2 935 500 2 958 380 2 957 180 2 957 180 1 

Tavoitteita: 

Valmistella kaupunginhallituksen käsiteltäväksi asioita, jotka tähtäävät strategian toteuttamiseen vuodelle 

2009. Näitä ovat mm: 

Uudistettujen konserniohjeiden jalkauttaminen 

Omistajapoliittisen ohjelman laatiminen 

Konsernia koskevien tavoitteiden tarkempi määrittely yhdessä tytäryhteisöjen kanssa 

1064 KÄYTTÖVARAUSMÄÄRÄRAHAT 

1064 

KÄYTTÖVARAUSMÄÄ 

RÄRAHAT(KH) 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Muut toimintakulut 0 15 000 15 000 15 000 15 000 0 

TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 0 15 000 15 000 15 000 15 000 0 

TOIMINTAKATE 0 -15 000 -15 000 -15 000 -15 000 0

34 

1066 YSTÄVYYSKAUPUNKITOIMINTA 

1066 

YSTÄVYYSKAUPUNKI 

TOIM (KH) 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 



Aineet, tarvikkeet ja tavarat 96 0 0 0 0 


TOIMINTAKATE -19 491 -16 200 -16 180 -16 230 -16 230 0 

Tavoiteasettelu ja toiminta 2009 

Kaposvár 2009 (perustuu yhteistyösopimukseen): 

toukokuu: virallinen delegaatio ”Maalareitten kaupunki” –tapahtumaan 

heinäkuu: virallinen delegaatio Raumalle 

unkarilais-suomalainen ystävyyskuntakokous Unkarissa 

Kolpino: 

heinäkuu: virallinen delegaatio Raumalle 

syyskuu: virallinen delegaatio Raumalta 

Pohjoismaiset ystävyyskaupungit: 

kontaktihenkilöiden kokous, paikkakunta avoin 

ystävyyskaupunkien ylimmän johdon seminaari, kaupunki vielä päättämättä 

1068 TOIMIKUNNAT 

1068 TOIMIKUNNAT TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 




Muut toimintakulut 24 0 0 0 0 


TOIMINTAKATE -41 805 -52 810 -46 200 -47 700 -47 700 -10

35 

105 PALKKA- JA ELÄKEVARAUKSET 

105 PALKKA- JA 

ELÄKEVARAUKSET 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 


TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 12 570 0 0 0 0 

Henkilöstökulut 322 910 1 489 440 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 

Palvelujen ostot 9 120 1 000 000 825 000 825 000 825 000 -18 

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 175 000 175 000 175 000 



TOIMINTAKATE -341 889 -2 512 440 -2 500 000 -2 500 000 -2 500 000 0 

Palkka- ja eläkevarauksissa on varauksia seuraavasti: 

Palkankorotukset, eläkemenoperusteiset maksut, 

1.500.000 

varhaiseläkemenoperusteiset maksut ym 

Varaus osuuksiin kuntayhteisöille 800.000 

Varaukset sähköön, lämpöön ym. 200.000 

YHTEENSÄ 2.500.000

36 

111 KESKUSVIRASTO 

108 KESKUSVIRASTO TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 560 045 580 530 249 100 249 100 261 100 -55 

Maksutuotot 2 560 427 2 731 060 3 618 780 3 618 780 3 618 780 33 

Tuet ja avustukset 261 034 279 600 316 000 316 000 316 000 13 

Muut toimintatuotot 367 761 343 000 354 000 354 000 354 000 3 


Henkilöstökulut 3 878 877 4 118 340 4 626 207 4 666 197 4 666 197 13 

Palvelujen ostot 2 579 454 2 717 540 2 831 895 2 891 895 2 941 895 8 

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 229 615 271 110 267 110 267 110 267 110 -1 

Avustukset 58 960 0 0 0 2 000 

Vuokramenot 273 435 259 870 305 340 305 340 310 690 20 

Muut toimintakulut 10 793 101 250 125 600 125 600 148 600 47 

TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 7 031 134 7 468 110 8 156 152 8 256 142 8 336 492 12 

TOIMINTAKATE -3 281 867 -3 533 920 -3 618 272 -3 718 262 -3 786 612 7 


me 

29 211 91 270 77 690 77 690 77 690 -15 




TOIMINNAN 





kehittäminen 










– Liikenneyhteydet (Rauman meriväylä,VT12, VT8, rautatie, Lappi- 










Kaupungin elinkeinostrategian 

laatiminen ja kytkentä innovaatiostrategiaan. 

Kaupunki – yrittäjä suhteiden ja 

toimintatapojen kehittäminen. 

Elinkeinopoliittisen edunvalvonnan 

aktivoiminen. 



vuorovaikutus 

















toteuttaminen 



Elinkeinopoliittiset toimenpiteet 

yhteistyössä RSK Oy:n ja 

muiden tahojen kanssa. 

Eu-vaalien organisointi. 

Viestintä- , asukastyytyväisyys-, 

asumisbarometri- ja asiakastyytyväisyyskyselyjen 

tuloksiin 

pohjautuvat toimenpiteet.

37 



Toimenpiteet kuntademokratian 

vahvistamiseksi valtuustoaloitteen 

pohjalta. 



tasapaino, 




verkostoissa 












Uuden valtuuston info- ja koulutustilaisuudet. 

Energiataloudellisuuden edistämiseen 

liittyvät toimenpiteet 

henkilö- ja työpistetasolla. 

Hankinnoissa huomioidaan 

energiataloudellisuuden tavoitteet. 

Aluekeskusohjelman toteuttaminen. 

Osallistuminen Turun kaupungin 

ym. tahojen kanssa Euroopan 

Kulttuuripääkaupunki-hankkeen 

valmisteluun. 














Kuntaliitoksen ja kuntayhtymän 

fuusioitumisen edellyttämät 

kehittämis- ja koordinointitoimenpiteet 

esim. tieto-, talous- ja 

henkilöstöhallinnossa sekä 

hankintatoimessa. 

Jatketaan työprosessien uudistamista 

hyödyntäen talous- ja 

henkilöstöhallinnon uusien 

ohjelmien tarjoamat mahdollisuudet 

koko kaupunkitasolla. 

Osallistuminen tarpeen mukaan 

hallintokuntien palvelurakenteiden 

muutostarpeiden arviointiin 

ja selvitystyöhön. 


kehittäminen 








toteuttaminen 

Palvelustrategian mukaisten 

tavoitteiden toteuttaminen keskusvirastossa. 

Tuotteistamista hyödynnetään 

sisäisessä laskennassa, toiminnan 

kehittämisessä ja palvelujen 

kilpailuttamisessa. Hallintokuntia 

tuetaan tuotteistamishankkeissa 

ja järjestetään tarvittavaa koulutusta. 

Organisoidaan ja toteutetaan 

kaupungin päästrategian laadinta. 

Kuntakonsernin ja sen osien 

toimivuuden tarkastelu. 




– Johtamisen tukeminen mentoroinnin, työnohjauksen ja vertaistu- 

Tehdään esimiesten pilottiryhmälle 

johtamiskäyttäytymis-

38 

en kautta 

kysely 360 astetta. 

Järjestetään esimieskoulutuksia. 

Järjestetään esimiehille ryhmätyönohjausta. 




muutoksia 




palkitseminen 


oppiminen 





vuonna 2009) 














toimenpiteet 








Me-hengen vahvistamiseen 

liittyvien toimenpiteiden koordinointi. 

Kartoitetaan ulkoisen ja sisäisen 

toimintaympäristön tekijöitä, 

jotka vaikuttavat henkilöstön 

saatavuuteen ja sitoutumiseen / 

Hanke tyke-rahoitteisena yhteistyössä 

Porin kanssa. 

Järjestetään keskitettyjä koulutuksia 

eri teemoista, lisänä 

fuusioiden aiheuttamat koulutustarpeet 

/ julkaistaan koulutusopas 

kaksi kertaa vuodessa. 

Toteutetaan työhyvinvointikysely 

sekä tuetaan hallintokuntia 

tulosten käsittelyssä. 

Järjestetään ja tuetaan tyhypäiviä 

hallintokunnittain. 

Kartoitetaan eläköityvien osaamisprofiili. 

Tuetaan aloitetoimintaa. 

Tulospalkkausmallin pilotointi. 

Tuetaan työyhteisöjen aktiivista 

kehittämistoimintaa ja benchmarking-käytäntöjä. 


TALOUSARVIOSSA SEKÄ NS. HARKINNANVARAISET MENOJEN LISÄYKSET 

1. Taloussihteeri Tieto- ja suunnittelupalvelut -yksikköön 1.1.2009 alkaen, n. 40 000 euroa 

KJ: 40 000 euroa. Toimi täytetään sisäisenä siirtona. Työnkierron kautta lopullisena tavoitteena on kustannusvaikutukseltaan 

neutraali siirtoketju. 

2. Henkilöstön kehittämisohjelman (liite) mukaiset kustannukset v. 2009 120.000 euroa. 

KJ: 50 000 euroa. 

2. 3. Kuntaliitokset (Kodisjoki, Lappi) sekä kansanterveystyön kuntayhtymän organisaation sulautuminen Rauman kaupunkiin asettaa haasteita 

kaupungin sisäiselle tavara-, posti- yms. liikenteelle. Vuonna 2009 tulisikin tehdä kokonaisvaltainen selvitys kaupungin sisäisistä liikennevirroista 

ja sen pohjalta laatia mahdollisimman tehokas ja tarkoituksenmukaisen logistiikkaratkaisu. Työn tilaamiseksi ulkopuoliselta konsultilta 

ehdotetaan 13 000 € harkinnanvaraista menolisäystä. 

KJ: 10 000 euroa..

39 

109 HALLINTO- JA HENKILÖSTÖPALVELUT 

Hallinto- ja henkilöstöpalvelut – tulosalue koostuu neljästä toiminnallisesta asiantuntijaryhmästä, joita ovat 

hallintopalvelut, lainopilliset palvelut, henkilöstöpalvelut ja viestintäpalvelut. Vuoden 2009 aikana tulosalueen 

henkilöstö saadaan toiminnallisesti lähekkäin kaupungintalon kolmanteen kerroksen. Fyysisen toimintayhteyden 

tiivistyminen antaa myös mahdollisuuksia uusien toimintamallien kehittämiselle. 

109 HALLINTO- JA 

HENKILÖSTÖPALVELUT 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 539 713 546 000 238 100 238 100 250 100 -54 

Maksutuotot 1 284 798 1 373 930 1 101 530 1 101 530 1 101 530 -20 




Henkilöstökulut 2 934 353 2 603 660 2 616 477 2 616 477 2 576 297 -1 



Avustukset 58 960 0 0 0 0 

Vuokramenot 185 696 165 790 140 550 140 550 145 900 -12 



TOIMINTAKATE -2 183 780 -1 687 760 -2 303 022 -2 353 022 -2 379 192 41 


me 

8 081 57 470 31 480 31 480 31 480 -45 

113 HALLINTOPALVELUT 

Hallintopalvelut -ryhmä koostuu kolmesta seurattavasta kustannuspaikasta, joita ovat kaupunginkanslia, 

puhelinvaihde ja yhteispalvelupiste Pyyrman. Hallintopalvelut –ryhmä vastaa kokonaisuudessaan kaupungin 

asianhallintaprosessista kirjaamisesta arkistointiin, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kansliatehtävistä, 

kaupungin puhelinpalvelukokonaisuudesta sekä kuntalaisten asiakaspalvelupisteenä toimivan Pyyrmanin 

toiminnasta. Hallintopalvelut -ryhmällä on kehittämisvastuu omaan toimintakenttäänsä sisältyvistä 

asioista. 

1120 Hallintopalvelut 

1120 

HALLINTOPALVELUT 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 4 055 2 000 2 000 2 000 2 000 0 

Tuet ja avustukset 1 804 0 0 0 0 

Muut toimintatuotot 2 354 0 0 0 0 





Vuokramenot 89 513 82 130 95 890 95 890 95 890 17 



TOIMINTAKATE -764 605 -744 080 -766 336 -766 336 -726 156 -2 

KH: Maaseutusihteerin henkilöstömenojen siirto -40 180

40 


Hallintopalveluiden henkilöstö kasvaa 1.1.2009 alk. kahdella henkilöllä, jotka siirtyvät Lapin kuntaliitoksen 

johdosta hallintopalvelut –yksikköön. Hallintopalvelut –yksikkö vastaa jatkossa myös maaseutuviranomaispalvelujen 

hoidosta. 

Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kansliatehtävät 

Kansliassa valmistellaan, kirjoitetaan, kootaan, kopioidaan ja jaetaan sekä kaupunginhallituksen että kaupunginvaltuuston 

esityslistat. 

Päätavoitteet: 

- kaupunginhallituksen kokousten tietokonepohjaisen mallin kehittäminen 

- kuntaliitosten ja fuusioitumisten edellyttämä kuntalaisten ja valtuutettujen informointi. 

- eu-vaalien organisointiin osallistuminen 

- KuntaToimisto –ohjelmiston laajennus, johon sisältyvät myös PDF-dokumentointi ja KTdocjärjestelmä 

Arkistotoimi 

Arkistotoimen tavoitteena on tarvittavan tiedon säilyminen ja nopea löytyminen sekä merkityksettömän aineiston 

tehokas hävittäminen. Arkistonmuodostussuunnitelmien (=ams.) avulla ohjataan asiakirjojen käsittelyä, 

arkistointia ja säilyttämistä. Keskusarkistoon vastaanotetaan pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja ja huolehditaan 

niiden tietopalvelusta. 


- tilojen järjestäminen Lapin kunnan arkistoaineistolle ja sen siirto kaupungintalolle 

- kansanterveystyön ky:n ams., muutokset v. 2009 alusta syntyvään aineistoon yms. 

- arkistovastaavien yhteistapaamiset / ohjaus- ja neuvontatilaisuudet 

- kaupungin arkistotilojen suojelusuunnitelman laatiminen 

- mikrokuvauksen käyttömahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen arkistoinnissa 

1122 Puhelinvaihde 

1122 PUHELINVAIHDE TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 230 967 265 700 230 000 230 000 230 000 -13 

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 230 967 265 700 230 000 230 000 230 000 -13 



Aineet, tarvikkeet ja tavarat 572 1 730 3 680 3 680 3 680 113 

Vuokramenot 890 620 2 170 2 170 2 170 250 


TOIMINTAKATE 2 014 -5 740 -9 420 -9 420 -9 420 64 


me 

533 44 530 13 870 13 870 13 870 -69 


Puhelinkulujen laskutusperusteita hallintokunnilta muutetaan vuoden 2009 alusta siten, että kaikki puhelimet 

niin lanka- kuin matkapuhelimetkin lasketaan koko kaupungin puhelinvaihdepalvelujen käyttäjiksi. Matkapuhelinliittymät 

muuttuvat mobiilialaliittymiksi, jolloin niillä soitetaan kaupungin vaihteen alanumeroilla. 

Järjestetään henkilöstölle uuden puhelinjärjestelmän käyttöönottokoulutusta. 

Lankapuhelimien puhelut kilpailutetaan vuoden 2009 aikana. 

Lapin kunnan ja kansanterveystyön kuntayhtymän puhelinkustannukset siirtyvät kaupungille.

41 

Puhelinvaihteen käyttökustannuksissa on kaupungin puhelinasioita hoitavan henkilön sekä puhelunvälityksestä 

kahden henkilön palkkakustannukset. Puhelunvälitykseen on lisätty ½ henkilön palkkakustannukset 

aikaisempaan, koska uusi puhelunvälitysjärjestelmä tuo välittäjille enemmän työtä. Asiakkaiden puhelut ohjautuvat 

vaihteeseen, ellei asiakkaan tavoittama viranhaltija tai sijainenkaan ole ollut paikalla, jolloin välittäjä 

informoi asiakasta, milloin kyseinen henkilö on tavoitettavissa. 

1124 Yhteispalvelupiste Pyyrman 

1124 PYYRMAN TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 2 627 3 500 2 000 2 000 2 000 -43 

Tuet ja avustukset 2 261 2 400 0 0 0 -100 





Vuokramenot 7 540 6 760 0 0 0 -100 



TOIMINTAKATE -92 999 -104 700 -74 500 -74 500 -74 500 -29 


Yhteispalvelupisteen päätehtävänä on sisäinen ja ulkoinen asiakaspalvelu. Ulkoiseen palveluun kuuluva 

kuntalaisten neuvonta, lomakkeiden, karttojen ja esitteiden jakaminen sekä kaupungin kassapalvelut. Pyyrmanissa 

myydään Raumaan liittyviä matkamuistoja, postikortteja sekä postimerkkejä. Sisäistä palvelua ovat 

lähettipalvelu (sisäinen ja ulkoinen postitus), kokoustilojen varaaminen ja niiden siisteydestä huolehtiminen. 

Palvelusihteerit huolehtivat myös iltaisin vahtimestarin tehtävistä. Kaupungin puhelinvaihdepalvelut hoidetaan 

Pyyrmanissa. 

Kaupungintalon kulunvalvonta, johon kuuluvat työntekijöiden työaikaleimausten korjausleimaukset ja avaimien 

antaminen uusille työntekijöille sekä ovivalvonta ohjauksineen, kuuluu myös yhteispalvelupisteen työnkuvaan. 

Vuoden 2009 aikana palvelupiste tullaan organisoimaan uudelleen ja se saa oman palveluesimiehen, jonka 

vastuulla tulee olemaan palvelupisteen kehittäminen sekä yhteistyö kaupungin muiden palvelupisteiden 

kanssa. 


– palvelupisteen uudelleenorganisointi, toimenkuvien selkiyttäminen 

– uuden puhelinvaihdejärjestelmän sujuva käyttö ja mahdollisuuksien huomioonottaminen sekä 

tarpeellisen koulutuksen hankkiminen 

– puhelinvälityspalvelun parantaminen 

– yhteistyön kehittäminen taustavirastojen sekä muiden kaupungin palvelupisteiden kanssa 

– turvallisuusasioiden huomiointi

42 

114 LAINOPILLISET PALVELUT 

1125 Lainopilliset palvelut 

1125 LAINOPILLISET 

PALVELUT 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Henkilöstökulut 0 0 135 420 135 420 135 420 

Palvelujen ostot 0 0 12 675 12 675 12 675 



TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 0 0 152 095 152 095 152 095 

TOIMINTAKATE 0 0 -152 095 -152 095 -152 095 

Lainopillisia palveluja varten on perustettu uusi kustannuspaikka (1125) vuoden 2009 alusta lukien. Lainopilliset 

palvelut -tulosyksikön tehtävänä on kuntakonsernin lainopillinen neuvonta ja lainopillisten toimeksiantojen 

hoitaminen. Lainopillisissa palveluissa työskentelee kaupunginlakimies, lakimies ja toimistosihteeri. Kustannuspaikkaan 

1125 on kohdennettu kaupunginlakimiehen palkasta 100 %, lakimiehen palkasta 80 % ja 

toimistosihteerin 30 %. 

Lainopillisiin palveluihin kuuluvat myös asuntorahoitus, kuluttajaneuvonta, perintä ja pysäköinninvalvonta, 

jotka kukin muodostavat omat kustannuspaikkansa. 

Vuoden 2009 tavoitteena on organisoida uudelleen lakimiesten keskinäinen tehtävänjako, koska edunvalvonnan 

siirtyessä valtiolle vapautuu lakimiehen työpanosta muihin tehtäviin. Molemmilla lakimiehillä on kuitenkin 

omat painopistealueensa. Kaupunginlakimies valmistelee kaupunginjohtajien toimeksiantoja ja KH:ssa 

käsiteltävät asiat kuten kunnallisvalitukset. Lisäksi hän vastaa perintäasioista ja vaaleista mm. toimimalla 

keskusvaalilautakunnan sihteerinä. Lakimies puolestaan toimii pysäköinninvalvojana, vastaa vahingonkorvausasioista 

sekä sosiaaliviraston lainopillisista toimeksiannoista. Toimistosihteeri huolehtii yleisistä toimistotehtävistä 

ja asiakirjahallinnosta. 


- lakimiesten tehtävänkuvien selkeyttäminen 

- toimeksiantojen jakaminen lakimiesten kesken 

- tehtävien, jotka eivät edellytä lakimieskoulutusta, siirtäminen 

- EU-vaalien järjestäminen 

1126 Kuluttajaneuvonta 

1126 

KULUTTAJANEUVONTA 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 43 770 42 510 0 0 0 -100 

Tuet ja avustukset 914 1 200 0 0 0 -100 

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 44 684 43 710 0 0 0 -100 




Vuokramenot 5 100 4 920 0 0 0 -100 


TOIMINTAKATE -44 139 -56 180 -94 230 -94 230 -94 230 68

43 


Kuluttajaneuvonnassa annetaan maksutonta neuvontaa ja kuluttajavalistusta, avustetaan kuluttajaa ristiriitatilanteessa 

elinkeinonharjoittajaan nähden ja ohjataan tarvittaessa asianmukaiseen oikeussuojaelimeen, 

seurataan kulutushyödykkeiden hintoja, laatua, markkinointia ja sopimusehtoja, avustetaan muita kuluttajaviranomaisia 

sekä vaikutetaan kuluttajan aseman parantamiseksi. 

Lain kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007) mukaan kuluttajaneuvonta siirretään valtiolle 

1.1.2009 alkaen. Lakiesitys (HE 54/2008) kuluttajaneuvonnasta tulee eduskunnan käsittelyyn syksyn aikana. 

Esityksessä ehdotetaan kuluttajaneuvonta maistraattien tehtäväksi. Kyseisessä hallituksen esityksessä henkilöstön 

oikeudet vastaavat siirtyvän henkilöstön oikeuksia liikkeenluovutustapauksissa. 

Toistaiseksi (10.9.2008) ei ole varmaa tietoa siitä, missä vaiheessa vuotta siirtyminen valtiolle tulee tapahtumaan, 

joten talousarvio tulee laatia vuodelle 2009. 

Nimike 2005 2006 2007 2008 2009 

Luentoja 1 3 

– tunteja 1½ 4 ½ 

– henkilöitä 11 45 

Julkaisuja tiedotusvälineissä 10 10 7 12 12 

Kaikki yhteydenotot kul.neuvontaan 2.438 2.611 2 265 

Tapausten määrä yhteensä 1.577 1.635 1 531 

Tapausten hoitamiseksi otettu yht. 282 293 267 

Tiedustelutapauksia 338 296 265 500 500 

Toimenpiteet yht. 408 350 322 

– tietojen antaminen/mat. toimittaminen 362 321 271 

– ohj. muu viranomainen/neuvontajärj. 46 29 51 

Valitustapauksia 1.239 1.339 1.266 700 700 

Toimenpiteet yht. 2.263 2.389 2.111 

– hlökoht. neuvonta ja avustaminen 2.156 2.243 1.929 

– sovittelu 21 20 13 

– ohj. kuluttajavalituslautakuntaan 52 62 79 

– ohj. muu viranomainen/neuvontajärj. 34 64 90 

Markk. ja sopimusehtojen seuranta 67 35 16 40 30 

– informoituja elinkeinonharjoittajia 21 18 9 

– kuluttaja-asiamiehelle ilmoitettuja 29 13 6 

- lääninhallituksen tarkastajalle ilm. 17 4 1 

Ei kuulu tehtäviin 226 213 183 

1128 Pysäköinninvalvonta 

1128 

PYSÄKÖINNINVALVONTA 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 


Maksutuotot 1 019 2 000 2 000 2 000 2 000 0 







Vuokramenot 6 090 5 530 520 520 1 780 -68 



TOIMINTAKATE 205 388 181 190 170 980 170 980 169 720 -6 

KH: Pysäköinnintarkastajien sosiaalitilat (pääomavuokra) 1 260

44 


Pysäköinninvalvonnan tehtävät on määritelty pysäköintivirhemaksusta annetussa laissa (248/1970) Yksikön 

henkilökuntaan kuuluvat pysäköinninvalvoja, kolme päätoimista pysäköinnintarkastajaa ja toimistosihteeri. 

Yleisen edunvalvonnan siirtyessä valtiolle pysäköinninvalvonnan toimistosihteerin palkka maksetaan kokonaan 

pysäköinninvalvonnan budjetista. Perintäyksikkö hoitaa maksumääräykset sekä niiden ulosoton. 

Suoritteet 2005 2006 2007 2008 2009 

Maksukehotukset 8 762 9 923 10 169 9 500 10 000 

Maksumääräykset 3 000 2 646 -- - 

Ulosotto 1 500 927 -- - 

Perintä - 

Vastalauseet 544 568 605 600 800 

1130 Asuntorahoitus 

1130 

ASUNTORAHOITUS 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 



Muut toimintatuotot 796 0 0 0 0 





Vuokramenot 0 0 4 690 4 690 4 690 



TOIMINTAKATE -51 491 -54 410 -60 291 -60 291 -60 291 11 


Asuntorahoituksen tehtävänä on huolehtia asuntotuotantolainsäädännön ja muiden asuntotoimeen liittyvien 

erityislakien mukaisten tehtävien valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä päätösvallan käyttämisestä myönnettyjen 

valtuuksien rajoissa. Asuntorahoituksen kustannuspaikkaan on kohdennettu yksi henkilötyövuosi. 

Suoritteet 2005 2006 2007 2008 2009 

Kuntalainat 

hakemukset 5 1 1 2 0 

myönnetyt 5 1 1 2 0 

Korkotukilainat 

hakemukset 1 0 0 1 

hyväksytyt 1 1 0 1 

Korjausavustukset 

Hakemukset 110 141 92 160 63 

Myönnetyt 

vanhusväestö 40 15 8 25 20 

veteraaniavustus 6 7 1 5 10 

asunto-oy:t

45 

talousjätevesiavustus 5 0 10 8 

suunnittelu ja kuntoarviointi 14 18 3 20 20 

energia-avustus 50 57 49 70 60 

Hyväksytyt huoneistohakemukset 1 100 728 955 950 950 

Lainakanta 

kpl 250 174 146 160 130 

€ (milj.) 8,2 6,6 6,1 6,0 5,5 

1134 Yleinen edunvalvonta 

Uusi laki holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä (575/2008) on 

vahvistettu 29.8.2008 ja tulee voimaan 1.1.2009. Lain mukaan edunvalvontapalveluiden 

tuottamista varten maa jaetaan edunvalvonta-alueisiin, joista kuhunkin kuuluu 

yksi tai useampi kunta. Edunvalvontapalveluiden järjestämisestä edunvalvonta-alueella 

vastaa valtion oikeusaputoimisto. 

Lain siirtymäsäännösten mukaan yleisellä edunvalvojalla lain voimaantullessa olevat 

tehtävät siirtyvät 1.2.2009, jollei siirron ajankohdasta toisin sovita. Tehtävät siirtyvät 

kuitenkin viimeistään 1.4.2009. 

1136 Perintä 

1136 PERINTÄ TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 45 140 25 000 0 0 0 -100 






Vuokramenot 5 410 4 920 5 620 5 620 5 620 14 



TOIMINTAKATE -86 138 -108 720 -117 980 -117 980 -117 980 9 


Perintäasioita hoitavat kolme perintäsihteeriä sekä kaupunginlakimies. 22 %:n vähennys henkilöstökuluissa 

johtuu siitä, että perintäsihteeri hoitaa myös asuntorahoituksen tehtäviä. 

Lainopilliset palvelut/perintäyksikkö hoitaa keskitetysti kaikkien kaupungin saatavien perinnän lukuun ottamatta 

elatusapumaksuja ja huoneenvuokrasaatavia. 

Kansanterveystyön kuntayhtymän ja Rauman kaupungin välinen perintäpalvelusopimus päättyy 31.12.2008 

kuntayhtymän purkautuessa, mikä vaikuttaa myyntituottojen määrään. 

Suoritteet (pysäköinninvalvonta) 2005 2006 2007 2008 2009 

Maksumääräykset (kpl) 2 176 2 200 2 212 2 000 2 000 

Ulosotto (kpl) 901 900 679 900 900 

Ulosotosta saadut suoritukset 18 575 18 000 23 595 18 000 18 000 

Maksumääräyksistä saadut suoritukset 22 000 40 000 40 000 40 000

46 

Suoritteet (lukuun ottamatta em. saatavia) 2005 2006 2007 2008 2009 

Toimeksiannot (kpl) 1 609 1 889 4 967 4 000 4 000 

Saadut suoritukset 211 318 211 000 246 310 250 000 250 000 

Saadut perintäkulut 18 385 12 500 14 674 13 000 14 000 

Palvelun myynnistä saadut tuotot (€) 45 140 30 000 - 

112 HENKILÖSTÖPALVELUT 

112 

HENKILÖSTÖPALVELUT 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 6 426 4 000 4 100 4 100 16 100 303 

Maksutuotot 1 283 779 1 371 930 1 099 530 1 099 530 1 099 530 -20 







Avustukset 58 960 0 0 0 0 

Vuokramenot 50 945 43 700 25 760 25 760 29 850 -32 



TOIMINTAKATE -1 068 003 -482 960 -944 280 -994 280 -1 059 370 119 

1150 4823 KH: Pääluottamusmiesten tilat (pääomavuokra) 1 230 

1150 4822 KH: Pääluottamusmiesten tilat (ylläpitovuokra) 2 860 

1150 4940 KH: Opiskelijoiden ohjauspalkkioiden maksaminen (palkkiot) 23 000 

1150 3130 KH: Opiskelijoiden ohjauspalkkiot (oppilaitosten maksamat korvaukset) 

1152 4441 KH: Henkilöstön kehittämisohjelma (yhteensä 100.000 euroa) 50 000 

12 000 


Henkilöstöpalveluiden keskeinen tehtävä on kaupungin henkilöstövoimavarojen turvaaminen. Tehtäviin kuuluu 

henkilöstöhallinnon strateginen suunnittelu, johtaminen ja valvonta sekä henkilöstön rekrytointipalvelujen 

kehittäminen. Palvelussuhdeasioiden hoidossa henkilöstöpalveluiden tehtävänä on hoitaa työnantajalle kuuluvat 

tehtävät sekä avustaa ja konsultoida virastoja ja laitoksia em. asioiden hoidossa. Henkilöstöpalveluiden 

tehtävänä on huolehtia yhteistoiminnan edistämisestä sekä työhyvinvointiin liittyvien palvelujen järjestämisestä 

henkilöstölle. Myös henkilöstön osaamisen kehittäminen ja uudelleensijoitus yhdessä hallintokuntien 

kanssa kuuluvat henkilöstöpalveluiden tehtäviin. 

Päätavoitteet 

- esimiestyön tukeminen 

- työhyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen ja edistäminen 

- hallintokuntien ohjeistus ja tukeminen henkilöstöhallinnon prosesseihin liittyvissä asioissa (rekrytointi, 

perehdyttäminen, palkkaus ja palkitseminen, koulutus ja kehittäminen, työhyvinvointi) 

- henkilöstö- ja palkkahallinnon sähköisen itsepalveluasioinnin (ESS) käyttöönoton jatkaminen 

hallintokunnissa

47 

Henkilöstöpalvelut-yksikön henkilöstö kasvaa 1.1.2009 alkaen yhdellä työntekijällä, joka siirtyy yksikköön 

Lapin kunnan henkilöstöstä. 

Merkittäviä lisäyksiä yksikön toimintamenoihin aiheutuu Lapin kunnan ja terveyskeskuksen liittämisestä kaupungin 

organisaatioon. Henkilöstömäärän kasvulla viidesosalla nykyisestä on arvioitu olevan vaikutusta ainakin 

seuraaviin määrärahoihin: luottamusmiestoiminta (palkat, koulutukset ym.), sisäinen suhdetoiminta 

(henkilöstön muistaminen ja palkitseminen), työsuojelumäärärahat (suojaimet, päätelasit, koulutukset ym. ), 

työterveyshuolto ja ikäohjelman mukaiset toimenpiteet (fysikaaliset hoidot, ylimääräiset terveystarkastukset), 

maksullisten liikuntapalveluiden tuki sekä henkilöstön uudelleensijoitustoiminta. Kaikkiin edellä mainittuihin 

kohtiin on esitetty korotuksia kaupungin nykyisiin määrärahoihin. 

Lisäksi kaupungin vision ja strategian 2012 sekä henkilöstöstrategialuonnoksen pohjalta laaditun alla olevan 

henkilöstön kehittämisohjelman toteuttamiseksi vuonna 2009 talousarvioon on esitetty 120.000 euron määrärahaa. 

HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISOHJELMA V. 2009 

Keskusvirasto / UUDISTUMISEEN JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ NÄKÖKULMA 

Toiminnan menestystekijä 

Toiminnan menestystekijöistä 

johdettuja kehittämishankkeita 

2009 

Keskusviraston / henkilöstöpalvelujen 

kehittämishankkeet/toimenpiteet 

1. Johtamisen 

tukeminen organisaation 

kaikilla tasoilla 

2. Organisaatiorakenteet 

ja henkilöstöresurssit 

vastaamaan 


vaatimuksia 


uudistuminen 

Esimiesten johtamistaidoista 

huolehtiminen 

Johtamisen tukeminen mentoroinnin, 

työnohjauksen ja vertaistuen 

kautta 

Hallintokunnat varautuvat muuttamaan 

palveluverkkoaan ja 

henkilöstön tehtäväsisältöjä 

uuden organisaatio- ja kuntarakenteen 

mukaisesti 

Me- hengen luominen uuteen 

organisaatioon (kärki-hanke 

2009) 

Henkilöstösuunnittelu 

Eläköitymisen huomioiminen 

Perehdyttäminen 


(nykyinen henkilöstö, fuusioiden 

kautta sulautuvat, rekrytoitavat) 

Esimieskoulutus/seminaarit n.4x/v. 

Aiheina mm. 

-Kehityskeskustelukäytännöt ja ohjeistus 

-Virka- ja työsuhdeasiat 

-Ihmissuhdejohtaminen 

-Budjetointi ja henkilöstösuunnittelu 

-Esimiesten työsuojeluvastuut 

-Henkinen työsuojelu 

-Työnantajan/esimiesten velvollisuudet 

Esimiesten (Ryhmä/yksilö) työnohjaus 

Esimiestyön arviointi ja kehittyminen 360 C 

(pilottiryhmä) 

Ohjeistuksia käytännön työvälineiksi 

*Perusteena strategiat ja koulutustarvekysely 

*360 C:n sisältyy henk.koht. kehittymissuunnitelma 

Tyhy-päivät hallintokunnittain 

Jatketaan perehdytysprosessin valmennusta tarvittaessa 

(koulutus +kirj. materiaali) 

Eläköityvien osaamisprofiilin kartoittaminen (-09)/ Ohjaus/neuvonta 

ja kouluttaminen 

Kartoitetaan henkilöstön saatavuuteen ja sitoutumiseen 

liittyvät tekijät / Hanke 

*Tyhy-päivät lisäävät org. sitoutumista sekä yhteishengen 

luomista 

*Eläköityvien osaamisprofiilin selvittäminen 

ajoissa mahdollistaa osaamispääoman turvaamiseen 

Toteutetaan henkilöstöstrategian mukaisia toimenpiteitä

48 

ja jaksaminen 



-koulutussuunnittelussa korostuu 

henkilökohtaisten tietojen, taitojen 

ja sitoutumisen kehittäminen sekä 

ennakoiva täydennys- ja uudelleenkoulutus 

-rekrytointijärjestelmän parantaminen 

-Uuden työvoiman ja osaamisen 

turvaaminen 

-Työhyvinvointikartoituksen ja 

henkilöstötilinpäätöksen edellyttämät 

toimenpiteet 

-henkilöstön uudelleenkoulutus 

kuntaliitostilanteessa 

-varhaisen tuen mallin soveltaminen 

-alaistaitojen kehittäminen 

Laaditaan henkilöstön kehittämisen strategiapohjainen 

toimenpideohjelma 

Laaditaan henkilöstön koulutusja kehittämisopas 

2x/v.(kootaan kaikki keskitetysti järjestettävät koulutukset ja 

kehittämishankkeet) 

Toteutetaan keskitettyjen koulutusten osalta koulutussuunnitelmaa 

Teemat: 

Viestintä 

Taloushallinto 

Henkilöstöhallinto 

ATK-koulutus 

Asiakkuuskoulutus 

Muu koulutus mm. fuusioon liittyvä ym. ad hoc-tarpeet( 

org.kulttuuri, muutoksenhallinta, hankintaprosessi, arkistotoimi, 

alaistaidot) 

TYHY-kartoitus (kyselyn tekeminen + palautteet) 

TYHY-kyselyn perusteella kehittämispalaverit työyhteisöissä 

Tuetaan varhaisen puuttumisen mallin soveltamista 

käytäntöön, työkyvyn seurannan toimenpideohjeistuksella 

*Tyhy-kyselyn tulokset toimivat johdon ja esimiesten 

konkreettisena työvälineenä sekä ohjaavat 

toiminnan suuntaa 

* Suunnitellut koulutukset pohjautuvat strategisten 

painopisteiden lisäksi hallintokunnilta saatuihin 

vastauksiin koulutustarvekyselyistä 

*Henkilöstön koulutusja kehittämisopas helpottaa 

koulutuksiin varautumista/osallistumista 

4. Palkkaus, kannustus 

ja palkitseminen 

Uusien kannustuskeinojen kehittäminen 

Tulospalkkausmallin kehittäminen 

Tuetaan henkilöstön uralla etenemistä ja ammatillista 

kehittymistä (koulutuksiin pääsy ja rahallinen tuki) 

Kehitetään työn vaativuuden ja työsuorituksen arviointia 


oppiminen 

Hallintokuntien työskentely pohjautuu 

osaltaan parhaista käytännöistä 


Luodaan sisäisen ja ulkoisen benchmarkkauksen pelisäännöt 

Palkitaan aloitteista ja parhaista käytännöistä (mm. 

kehittävä työyhteisö-palkinto)

49 

113 VIESTINTÄPALVELUT 

113 

VIESTINTÄPALVELUT 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 2 082 1 000 0 0 0 -100 





Vuokramenot 5 832 5 530 5 900 5 900 5 900 7 



TOIMINTAKATE -224 053 -228 070 -254 870 -254 870 -254 870 12 


me 

7 548 12 940 17 610 17 610 17 610 36 


Viestintäpalvelut –yksikkö koordinoi ja kehittää ja omalta osaltaan toteuttaa kaupungin viestintää ja markkinointia. 

Yksikkö tukee hallintokuntia viestintään liittyvissä asioissa, toimittaa kaupungin tiedotuslehteä sekä 

tuottaa ajankohtaista aineistoa kaupungin internet-sivuille. Yksikkö järjestää henkilöstölle viestintäkoulutusta. 

Yksikkö kehittää ja koordinoi ulkoisen ja sisäisen verkkopalvelun sisältöä ja avustaa hallintokuntia verkkopalvelujen 

suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhteistyössä tietohallinnon kanssa yksikkö koordinoi verkkoviestinnässä, 

- asioinnissa ja -palveluissa tarvittavia teknisiä ratkaisuja ja niiden käyttöönottoa. 

Yksikkö toteuttaa imago- ja kaupunkimarkkinointia sekä rekrytointimarkkinointia, valmistelee markkinointiyhteistyösopimukset 

ja valvoo niiden toteutumista. 

Viestintäpalveluiden toimintakulujen noin 10 prosentin kasvu johtuu Terveyskeskuksen ja Lapin liittämisestä 

kaupungin organisaatioon. Kaupungin asukasmäärän ja kotitalouksien määrän kasvu on noin 7 prosenttia ja 

kaupungin henkilöstömäärä kasvaa noin 20 prosenttia. Asukas- ja henkilöstömäärän kasvu merkitsee viestinnän 

tuotteiden määrän kasvua. Esim. Rauma-lehtien painos- ja jakelumäärien kasvua. Myös siirtyvien 

henkilöiden viestintäkoulutukseen on varauduttu. 

Vuoden 2009 pääprojektit ovat 

1 Olkiluoto 3 –projektin edellyttämät viestinnälliset toimet 

2. terveyskeskuksen ja Lapin liittämisestä kaupungin organisaatioon aiheutuvat tehtävät, kuten siirtyvien 

työntekijöiden viestintäkoulutus 

3. Rekrytointimarkkinoinnin tehostaminen 

4. Kaupunkiesitteen laatiminen 

5. Kuvapankkisovelluksen käyttöönotto

50 

114 TALOUS- JA STRATEGIAPALVELUT 

114 TALOUS- JA 

STRATEGIAPALVELUT 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 20 332 34 530 11 000 11 000 11 000 -68 

Maksutuotot 1 275 629 1 357 130 2 517 250 2 517 250 2 517 250 85 

Tuet ja avustukset 1 354 1 600 1 000 1 000 1 000 -38 



Henkilöstökulut 944 524 1 514 680 2 009 730 2 049 720 2 049 720 35 

Palvelujen ostot 581 756 864 980 1 123 100 1 133 100 1 133 100 31 


Vuokramenot 87 739 94 080 164 790 164 790 164 790 75 



TOIMINTAKATE -432 909 -1 170 370 -836 260 -886 250 -886 250 -24 


me 

21 130 33 800 46 210 46 210 46 210 37 

Talous- ja strategiapalvelut -tulosalue muodostuu neljästä toiminnallisesta asiantuntijaryhmästä (tulosyksiköstä), 

joita ovat tietoja suunnittelupalvelut, tietohallintopalvelut, talouspalvelut ja hankintapalvelut. 

Tulosalueen eri tulosyksiköiden sijoittuminen kaupungintalossa samaan kerrokseen vuonna 2009 antaa 

mahdollisuuden kehittää yksiköiden yhteistoimintaa nykyistä paremmaksi. Samoin eri tulosyksiköiden henkilöstön 

sijoittumisella toisiaan lähellä oleviin tiloihin on mahdollisuus parantaa tulosyksikön tehokkuutta. Tulosalueelle 

sijoittuu myös Lapin kunnan henkilöstöä, jonka perehdyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 

Edellä mainitut asiat ovat tulosalueen tärkeimpiä sisäisiä kehittämiskohteita vuonna 2009. 

Rauman seudun kehitys Oy:n toiminta muuttunee vuoden 2009 alusta siten, että kaupunki ottaa liikkeen 

luovutuksen ehdoin hoidettavakseen elinkeinopoliittisen edunvalvonnan ja matkailuneuvonnan. Keskusviraston 

talous- ja strategiapalvelut tulosalueelle siirtyy RSK:sta kolme henkilöä. Muutoksella on vaikutusta keskusviraston 

johto- ja toimintasääntöön samoin kuin henkilöstön tehtäväkuviin. 

115 TIETO- JA SUUNNITTELUPALVELUT 

115 TIETO- JA 

SUUNNITTELUPALVELUT 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 







Vuokramenot 10 740 9 830 19 190 19 190 19 190 95 


TOIMINTAKATE -188 846 -334 540 -604 130 -644 120 -644 120 93 


Uuden valtuustokauden 2009 – 2012 alkaessa valtuustokauden 1. vuonna tarkistetaan kaupungin päästrategia. 

Osallistutaan kaupungin elinkeinopoliittiseen edunvalvontaan.

51 

Syvennetään korkeakoulutuksen ja tutkimuksen verkostoyhteistyötä. 

Tuetaan seudulla sijaitsevien korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yksikköjen kehittämistä. 

Osallistutaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän puitelain edellyttämien toimenpiteiden ja mahdollisten 

jatkotoimenpiteiden valmisteluun sovittavan työnjaon mukaisesti. 

Yksikkö tukee hallintokuntia toimintojen kehittämisessä tarjoamalla niille mm. tuotteistamiseen ja työprosessianalyyseihin 

liittyvää asiantuntemusta. 

Parannetaan kehittämisrahaprojektien koordinointia, ohjeistusta ja seurantaa. 

Kehitetään tietopalvelua, erityisesti tilastointijärjestelmää. 

Tulosyksikön henkilöstön tehtäväjakoja tarkistetaan henkilöstön osaamisen ja tehtävien aiheuttaman kuormituksen 

perusteella. 

Koulutetaan henkilöstöä niin, että se pystyy viemään läpi kunnallishallintoon liittyviä yksikön toimialaan liittyviä 

kehittämisprojekteja. 

Konsernin johdon kanssa sovitaan esimerkiksi seuraavien tehtävien suorittamisesta: omistajapoliittisen ohjelman 

laatiminen(tarkastuslautakunnan huomautus) 

Talousarviossa tapahtuvat merkittävät euromuutokset 

Tieto- ja suunnittelupalvelut -tulosyksikköön on budjetoitu nykyisen henkilöstön lisäksi toiminnaltaan supistuvan 

Rauman seudun kehitys Oy:n henkilöstöstä kolme henkilöä, seutusihteeri sekä Lapin kunnanjohtaja. 

Edellä mainitut henkilöstölisäykset lisäävät tietysti myös muita määrärahatarpeita. Vastaavia säästöjä pitää 

syntyä henkilöitä luovuttavissa tulosyksiköissä. 

Perustelut taloussihteerin toimen perustamiselle: 

RSK OY:lta kaupungille palautuvien elinkeinotehtävien myötä yksikön toiminta laajenee. Yksikköön keskittyy 

taloussuunnittelu- ja strategiaprosessien hallinta sekä enenevässä määrin kaupungin kehittämistoiminta 

(ulkoinen ja sisäinen), mikä edellyttää avustavaa koordinointia sekä itsenäistä talous-, taustamateriaalien ja - 

aineistojen sekä erilaisten raporttien ja yhteenvetojen kokoamista ja valmistelua. 

116 TIETOHALLINTOPALVELUT 

116 TIETOHALLINTO TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 15 039 33 530 10 000 10 000 10 000 -70 

Maksutuotot 629 230 644 650 1 111 870 1 111 870 1 111 870 72 

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 644 269 678 180 1 121 870 1 121 870 1 121 870 65 




Vuokramenot 38 562 49 600 88 390 88 390 88 390 78 



TOIMINTAKATE -67 690 -157 180 -7 600 -7 600 -7 600 -95 


me 

2 062 4 860 0 0 0 -100

52 


Tietohallinnon tehtävänä on johtaa, koordinoida, kehittää ja suunnitella kaupungin tietohallintoa sekä ylläpitää 

kaupungin hallintokunnille tarjottavia keskitettyjä ja standardin mukaisia tietotekniikkapalveluja. Tehtäviin 

kuuluu myös nykyjärjestelmien käytettävyyden turvaaminen, kehittäminen ja ylläpito. 

Tietohallinnon palveluita ovat mm. sisäinen konsultointi, osallistuminen projekteihin, tietoliikenneverkon kehittäminen, 

rakentaminen ja ylläpito, keskitettyjen palvelinlaitteiden ylläpito ja kehittäminen, ohjelmistojen 

käyttöönotot sekä käyttäjien tuki. Palvelut tuotetaan joko itse tai ostopalveluina. 

Tietohallinnon toimintaa ohjaa pääasiassa hallintokuntien tarpeet. Tietohallinto konsultoi sisäisesti hallintokuntia 

ja osallistuu niiden kanssa tietojärjestelmäprojektien toteuttamiseen. 

Tietohallinto toimii aktiivisesti alueyhteistyön puitteissa. 

Toimivat ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet on kriittinen tekijä organisaation toiminnalle. Tietoliikenneverkon 

kehittämistä yhteistyökumppaneiden kanssa jatketaan, ottaen huomioon mahdollinen puheluiden siirtyminen 

dataverkkoon (VoIP). 

Vuoden 2009 pääprojektit ovat mm 

- terveyskeskuksen ja Lapin liittämisestä kaupungin organisaatioon aiheutuvat atk-tehtävät 

- uuden puhelinvaihteen sisäänajo 

- kaupungintalon sisäverkon uudistaminen 

- nykyjärjestelmän käytettävyyden tehostaminen, dokumentoinnit, hallinnan ja valvonnan kehittäminen 


Tietohallinnon TA2009 teon lähtökohtana oli mm. että terveyskeskuksen ja Lapin nykyiset perustietoliikenneyhteydet 

ja –lisenssit (Office, virustorjunta ja palvelimien käyttöoikeudet) siirretään keskitetysti tietohallintoon. 

Vastaavasti toimitaan Rauman peruskoulujen ja lukion suhteen, jotka aikaisemmin ovat maksaneet itse 

tietoliikenneyhteydet ja peruslisenssit. 

Lisäkustannuksia aiheuttaa terveyskeskuksen nykyisen Tiimi-sähköpostijärjestelmän muuttaminen kaupungin 

käyttämään Outlook-ympäristöön. 

Tietohallinnon keskitetyt kustannukset jaetaan työasemien määrien suhteessa hallintokunnille (määrät sisältävät 

nyt myös oppilaitosten, terveyskeskuksen ja Lapin työasemat). 

Muutoksen seurauksena yksikkökustannuksista saadaan oikeampi kuva, koska mm. koulujen atk-asioita 

hoitaneiden työntekijöiden kulut ovat tietohallinnon talousarviossa. 

Perusteluja talousarviossa tapahtuneille euromuutoksille: 

Tili 4002 työsuhteiset kk-palkkaiset 

- lisätty Lapin atk-suunnittelijan palkka 

- lisätty oppimateriaalikeskuksesta siirtyvän palkka 

Tili 4013 erilliskorvaukset 

- lisätty menoja, koska oletettavasti joudutaan tekemään ylitöinä liitoksen aiheuttamia toimenpiteitä 

Tili 4341 Atk-palvelut 

- lisätty Lapin, terveyskeskuksen ja kaupungin koulujen mm. Office ja virustorjuntalisenssit 

- lisätty terveyskeskuksen Effica-palvelimen tekninen tukimaksu TietoEnatorille 

- terveyskeskuksen Tiimi-sähköpostijärjestelmän vaihto Outlook-ohjelmistoon. 

Tili 4342 Asiantuntijapalvelut 

- lisätty terveyskeskuksen atk-palvelun osto sairaanhoitopiiriltä 6kk ylimenoajaksi 

- lisätty muun asiantuntijapalvelun ostoa 

Tili 4363 tietoliikennepalvelut

53 

- lisätty koko internet-yhteysmaksu tietohallintoon. Maksu jakaantuu kaikkien koneiden suhteissa hallintokuntiin. 

- lisätty koulujen tietoliikenneyhteydet 

- lisätty Lapin tietoliikenneyhteydet 

- lisätty terveyskeskuksen tietoliikenneyhteydet (42 000 euroa/v) 

- edelleen pitää sisällään yhteyden LSTT/Pori ja RaumaWlan 

Tili 4400 koneiden ja kaluston kunnossapito 

- lisätty terveyskeskuksen palvelimien ylläpito 

Tili 4420 henkilökuljetukset 

- lisätty km-korvauksien menoja mm. Lapin ja Kodisjoen takia 

Tili 4441 Koulutuspalvelut 

- lisätty menoja työntekijämäärän kasvun takia 

Tili 4840 Koneiden ja laitteiden vuokrat 

Tili pitää sisällään datajohtojen ja kuitujen vuokrat. 

- lisätty ja keskitetty mm. Lapin, terveyskeskuksen ja koulujen kuituyhteydet 

Tietohallinnon investointibudjetti 2009 (700300 atk-yhteiset hankinnat): 

- kh:n ja valtuuston puheenjohtajiston kannettavien uusiminen. 11+3=14 kpl. Yhteensä 10 500 euroa. 

- ruokapalvelun Aromi-ohjelmiston laajentaminen, 25 000 euroa 

- kaupungintalon sisäverkon uudistaminen. Nykyinen kaapelointi on alkuperäinen ja tukee vain 

10Mbit/s nopeuksia työasemille. Nykyiset järjestelmät vaativat jo 100 Mbit/s ja 1Gbit/s nopeuksia. 50 

000 euroa. 

- keskitetty tietoliikenne, levyjärjestelmät, palvelimet ja varusohjelmat, 60 000 euroa. 

- terveyskeskuksen tietoliikenneverkon, Effica-palvelimien ja ohjelmistojen uudistamisen, 60 000 euroa 

- kirjaston ja terveyskeskuksen atk-luokkien uudistaminen, 24 konetta, 17 000 euroa 

Yhteensä: 222 500 euroa 

117 TALOUSPALVELUT 

117 

TALOUSPALVELUT 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 


Maksutuotot 646 399 712 480 1 405 380 1 405 380 1 405 380 97 


TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 651 438 712 480 1 405 380 1 405 380 1 405 380 97 




Vuokramenot 32 237 29 120 49 010 49 010 49 010 68 



TOIMINTAKATE -21 767 -504 400 -11 510 -11 510 -11 510 -98 


me 

19 068 26 160 46 210 46 210 46 210 77 


Lapin kunnan ja kansanterveystyön kuntayhtymän liittämisestä aiheutuvista taloushallinnon tehtävistä huolehtiminen

54 

Vakuutusten kilpailuttaminen 

Raportointijärjestelmien kehittäminen 

Projektihallinnan kehittäminen 

Sähköisen arkistoinnin vaihtoehtojen selvittäminen yhteistyössä keskusviraston muiden yksiköiden kanssa 

Verkkolaskutuksen käytön lisääminen 

Lapin kunnasta siirtyy talouspalvelut –yksikköön kaksi henkilöä laskentasihteereiksi. 

Jatkuvana toimintana talousosaston tehtävänä on mm. huolehtia kirjanpidosta ja palkanlaskennasta, luoda 

edellytykset muiden virastojen tulokselliselle taloudenhoidolle mm. raportointia kehittämällä, palvella kuntalaisia 

ja muita asiakkaita mm. käyttämällä ajanmukaisia maksuliikenteen menetelmiä, käyttää tarkoituksenmukaisia 

rahoitusinstrumentteja sekä koordinoida ja kehittää vakuutusasioiden hoitoa ja riskienhallintaa. 

118 HANKINTAPALVELUT 

118 

HANKINTAPALVELUT 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 4 767 1 000 1 000 1 000 1 000 0 

Tuet ja avustukset 105 0 0 0 0 





Vuokramenot 6 200 5 530 8 200 8 200 8 200 48 



TOIMINTAKATE -154 606 -174 250 -213 020 -223 020 -223 020 28 


me 

0 2 780 0 0 0 -100 


Hankintatoimen tehtävänä on johtaa, koordinoida, kehittää ja suunnitella kaupungin hankintoja. Tehtäviin 

kuuluu myös mm. tarjouspyyntöjen laadinta ja postitus, tarjousten vastaanotto, hankintalain edellyttämien 

julkisten hankintailmoitusten teko, kausisopimusrekisterin ylläpito sekä hankintapäätösten ja sopimusten 

valmistelu 

Keskeisiä tavoitteita vuonna 2009 ovat: 

- selvitys hankintarengastoiminnan jatkoedellytyksistä kuntaliitosten jälkeen 

- selvitys organisaatioiden edellytyksistä vastata oman toimen ohella niistä tarviketilauksista, joista 

vielä siirtymäajan 2009 vastaa keskitetysti OM-keskuksen toimistosihteeri 

- uusien hankintakokonaisuuksien kartoittaminen ja kilpailuttaminen 

- sopimusrekisterin kehittäminen niin, että se palvelee paremmin kaupungin työntekijöitä 


Hankintapalvelut-tulosyksikköön on budjetoitu nykyisen henkilöstön lisäksi OM-keskuksen toimistosihteeri. 

OM-keskuksen toiminta päättyy vuonna 2008 ja OM-keskuksen toimistosihteeri siirtyy määräaikaisena vuodeksi 

2009 hankintatoimen organisaatioon vastaamaan tarviketilauksista keskitetysti sekä hoitamaan nykyisen 

varaston tyhjennyksen hallitusti. Vuoden 2010 alusta toimistosihteeri siirtyy varsinaiseen tehtäväänsä 

opetustoimen virastossa.

55 

128 ELINKEINOTOIMI 

119 ELINKEINOTOIMI TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Henkilöstökulut 0 0 0 0 40 180 



Avustukset 0 0 0 0 2 000 


TOIMINTAKATE -665 178 -675 790 -478 990 -478 990 -521 170 -23 

1286 Maaseututoimi hallinto 

1286 MAASEUTUTOIMI 

HALLINTO 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 


Palvelujen ostot 30 297 34 560 0 0 0 -100 


TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 30 297 34 560 0 0 42 180 22 

TOIMINTAKATE -30 297 -34 560 0 0 -42 180 22 

KH: Maaseutusihteerin henkilöstömenojen siirto 40 180 

KH: Lomittaja-avun subventointi 2 000 

1490 Rauman Seudun Kehitys Oy 

1490 RAUMAN 

SEUDUN KEHITYS OY 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 




TOIMINTAKATE -612 381 -611 230 -478 990 -478 990 -478 990 -22 

Rauman Seudun Kehitys Oy:n toiminnan muuttuessa 1.1.2009 on sen toimitusjohtajan, matkailujohtajan, 

maaseutu- ja elinkeinoneuvojan sekä matkailuneuvojan henkilöstömenot siirretty kohtiin ”tietoja suunnittelupalvelut” 

(kolme ensimmäistä nimikettä) ja ”kulttuuri- vapaa-aikatoimeen” (viimeisin nimike).

56 

123 TARKASTUSTOIMI 

123 TARKASTUSTOIMI TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Maksutuotot 110 140 124 210 124 610 124 610 124 610 0 





Vuokramenot 2 620 2 460 2 140 2 140 2 140 -13 



TOIMINTAKATE 6 888 3 280 -1 520 -2 820 -2 820 -186 


Rauman kaupungin tarkastuslautakunta huolehtii Rauman kaupunginvaltuuston toimikauden 2005 - 2008 

hallinnon ja talouden tarkastuksesta. Vuonna 2009 aloittaa toimintansa myös uusi tarkastuslautakunta, joka 

vastaavasti huolehtii valtuustokauden 2009 – 2012 hallinnon ja talouden tarkastuksesta. Tarkastuslautakunta 

valmistelee valtuuston päätettäväksi hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja arvioi vuosittain, 

ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta on suoraan 

kaupunginvaltuuston alainen. 

Lapin kunnan nykyinen tarkastuslautakunta hoitaa vuonna 2009 Lapin kunnan vuoden 2008 arviointikertomuksen 

laatimisen. 

Sisäisestä tarkastuksesta vastaa kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajien alaisuudessa kaupunginreviisori. 

Painopistealueena sisäisessä tarkastuksessa on vuonna 2009 uusien organisaatioiden toiminta. 

Tarkastuslautakunta perehtyy eri hallintokuntien toimintaan tarkastuskäynneillä sekä asiantuntijoiden kuulemisilla. 

Rauman ja Kodisjoen kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumisesta vuosina 2008 – 2011 sekä Rauman 

ja Lapin kunnan kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumisesta vuosina 2009 - 2012 laaditaan vuosittain seurantaraportti 

tarkastuslautakunnan toimesta. 

Tilintarkastukseen varataan tarpeelliset resurssit. Ostopalveluja avustetaan sisäisen tarkastuksen toimesta. 

KH: Lapin kunnan ja Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän tarkastuslautakunnat jatkavat vuonna 

2009 toimintaansa kunnes ovat antaneet arviointikertomuksensa vuodelta 2008.

57 

141 VAALIT 

126 VAALIT TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 


Muut toimintatuotot 0 0 56 000 56 000 56 000 

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 53 615 0 56 000 56 000 56 000 




Vuokramenot 391 0 200 200 200 


TOIMINTAKATE -21 262 -78 520 -24 750 -24 750 -24 750 -68 


Euroopan parlamentin jäsenten vaalit (europarlamenttivaalit) toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa kesäkuussa 

2009. EU:n neuvoston vahvistama vaaliajankohta on 4.-7.6.2009, jona aikana vaalit on toimitettava 

jokaisessa jäsenvaltiossa. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 7.6.2009 ja ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 

27.5. - 2.6.2009. Suomesta EP:n jäseniä valitaan 13.

58 

145 KONSERNIHALL ULKOP TOIMINNOT 

1244 

VAHINKOKUSTANN JA 

KORV 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Maksutuotot 156 501 158 760 157 000 157 000 157 000 -1 


Palvelujen ostot 4 582 0 7 000 7 000 7 000 



TOIMINTAKATE 151 919 8 760 0 0 0 -100 

#VIITTAUS! #VIITTAUS! #VIITTAUS! #VIITTAUS! #VIITTAUS! #### 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

1248 

KUNNALLISVEROTUS 




TOIMINTAKATE -817 094 -850 000 -982 700 -982 700 -982 700 16 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

1272 

SEUTUYHTEISTYÖ 




Palvelujen ostot 10 676 0 0 0 0 




TOIMINTAKATE -11 298 -10 000 -10 000 -10 000 -10 000 0 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

1273 

ALUEKESKUSHANKE 

Myyntituotot 40 700 0 40 000 40 000 40 000 


TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 174 029 0 40 000 40 000 40 000 



Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 601 0 0 0 0 

Vuokramenot 883 0 0 0 0 



TOIMINTAKATE -97 463 -160 000 -120 000 -120 000 -120 000 -25 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

1452 AVUSTUKSET 

(KH) 

Avustukset 52 548 41 710 50 000 50 000 50 000 20 


TOIMINTAKATE -52 548 -41 710 -50 000 -50 000 -50 000 20 

#VIITTAUS! #VIITTAUS! #VIITTAUS! #VIITTAUS! #VIITTAUS! ####

59 

1454 OSUUDET 

KUNTAYHTEISÖILLE 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 



TOIMINTAKATE -475 331 -520 000 -590 000 -590 000 -590 000 13 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

1456 

JOUKKOLIIKENNE 

(KH) 





Avustukset 122 063 135 000 153 800 153 800 153 800 14 


TOIMINTAKATE -222 719 -266 900 -320 800 -320 800 -320 800 20 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

1479 

KEHITTÄMISRAHAPRO 

JEKTIT 








Muut toimintakulut 0 872 350 583 000 618 500 647 100 -26 


TOIMINTAKATE -519 172 -612 350 -583 000 -618 500 -647 100 6 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

1480 VIRASTOJEN 

MUUTOT 







TOIMINTAKATE -11 962 -5 000 -20 000 -20 000 -20 000 300 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

1481 LIPUTUKSET 

VALAIST YM 

Palvelujen ostot 2 589 3 000 0 0 0 -100 

Muut toimintakulut 0 6 000 3 000 3 000 3 000 -50 


TOIMINTAKATE -2 589 -9 000 -3 000 -3 000 -3 000 -67 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

1485 

MAAHANMUUTON

60 

KEHITTÄMISOHJELMA 

-HANKE 






Vuokramenot 5 265 6 850 8 000 8 000 8 000 17 


TOIMINTAKATE -30 244 -43 290 -58 090 -58 090 -58 090 34 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

1487 KAUPUNGIN 

MARKKINOINTI (KH) 


Vuokratuotot 2 100 0 0 0 0 


Henkilöstökulut 23 0 0 0 0 



Vuokramenot 9 400 0 0 0 0 



TOIMINTAKATE -98 957 -178 000 -190 000 -190 000 -193 000 8 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

1495 OLKILUOTO 3 TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 



TOIMINTAKATE -23 565 -22 930 -33 260 -33 260 -33 260 45 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

1497 RAUMA 565 

VUOTTA 






Avustukset 540 0 0 0 0 


TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 43 630 0 0 0 0 

TOIMINTAKATE -40 457 0 0 0 0 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

1499 JAKAMATTOMAT 

ERÄT 

Myyntituotot 53 420 80 000 80 000 80 000 80 000 0 




Avustukset 0 31 000 0 0 0 -100 




TOIMINTAKATE -138 545 -186 800 -161 500 -161 500 -161 500 -14

61 

129 KONSERNIHALL 

ULKOP TOIMINNOT 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 153 690 80 000 120 000 120 000 120 000 50 

Maksutuotot 156 501 158 760 157 000 157 000 157 000 -1 







Avustukset 175 151 207 710 203 800 203 800 203 800 -2 

Vuokramenot 16 840 6 850 8 000 8 000 8 000 17 

Muut toimintakulut 40 268 1 293 650 1 022 000 1 057 500 1 086 100 -16 


TOIMINTAKATE -2 390 025 -2 897 220 -3 122 350 -3 157 850 -3 189 450 10 


1248 KUNNALLISVEROTUS 

Rauman osuus verotuskustannuksista. 

1452 AVUSTUKSET 

Kylä- ja asukastoimintaa varten 22.000 euroa, eläkeläisten toimitila-avustukset 4.000 euroa ja järjestöjen 

avustukset 24.000 euroa. 

1454 OSUUDET KUNTAYHTEISÖILLE 

Satakuntaliitto ja Kuntaliitto 

1456 JOUKKOLIIKENNE (KH) 

Tulot: 

Valtionavut 282 300 € 

kaupunkimainen paikallisliikenne (50 %) 182 000 € 

palveluliikenteen kaikille avoin osuus (50 %) 26 500 € 

seutulipun subventio-osuus (48 %) 52 800 € 

sarjalipun ja kausikortin subventio-osuus (48 %) 21 000 € 

Menot: 

Palveluiden ostot 449 300 € 

osuus tevin palkkakustannuksista 13 000 € 

joukkoliikennekoulutus 1 000 € 

painatukset, seutulipun mainokset 2 000 € 

Oras Liikenne Oy:n ja kaupungin välinen 364 000 € 

paikallisliikenteen ostosopimus 

eteläisten kylien ostoliikenne 11 000 € 

palveluliikenteen ostosopimus, 65 %:n avoin 53 000 € 

osuus 

Lapin asiointiliikenteen osto kutsutaksina 1 500 € 

henkilöliikennelogistikko, Rauman osuus 3 800 €

62 

Avustukset kotitalouksille 

seutulipun subventio-osuus 110 000 € 

kaupunki- ja nuorisolipun subventio-osuus 43 800 € 

Talousarvioehdotuksen toimintakate on – 320 800 euroa (vuoden 2008 talousarvio – 266 900 euroa). 

Paikallisliikenteen ostosopimus on voimassa vuosien 2007 – 2009 välisen ajan. Sopimushintaa tarkistetaan 

vuosittain edellisen vuoden kaupunkiliikenteen kustannusindeksillä. Alkuvuoden indeksikehityksen perusteella 

kustannusten nousu on 12 %. 

Kaupunginhallitus on 11.8.2008 päättänyt ostaa lähinnä koulumatkoja varten liikennettä eteläisiin kyliin. Liikenne 

ostetaan samalle ajalle kuin muukin ostoliikenne eli vuoden 2009 loppuun asti. Tästä tulee lisää kustannuksia 

11.000 €/vuosi. 

Lapin alueelle ostetaan asiointiliikennettä kutsutaksilla. Sopimus on kolmikantasopimus taksiyrittäjän, kunnan 

ja seurakunnan välillä. Kunnan maksuosuus tulee vuonna 2009 olemaan n. 1.500 €. 

Palveluliikenteen ostosopimus on voimassa 31.12.2009 asti. Koko ostokaudelta (1.1.2008-31.12.2009) liikennöintikorvaus 

on yhteensä 162.560 €, josta sopimuksen mukaan 65% maksetaan joukkoliikenteen määrärahoista. 

Vuoden 2009 osuus on 53.000 €. 

Seutulipun ja kaupunkilipunkäyttö on säilynyt alkuvuoden aikana lähes samana viime vuodesta, sen sijaan 

nuorisolipun käyttö on kasvanut 42 %. 

Porin ja Rauman seutukunnat ovat päättäneet yhteisen seudullisen henkilöliikennelogistikon palkkaamisesta 

ajalle 16.10.2008 – 15.10.2010. Rauman osuus on 3.800 €/vuodessa. 

1479 KEHITTÄMISRAHAPROJEKTIT (KH) 

PROJEKTI TA 2008 KH 2008 TA 2009 

netto 

netto 

KORKEAKOULUTUS SEKÄ TUTKIMUS JA KEHITYS (T&K) 

500014 TTY:n elektroniikan ja hydrauliikan Rauman yksiköt 50 000 14 286 65 000 1 

500030 ROKL-yhteistyö 20 000 20 000 

500038 Pyhäjärvi-Instituutti 20 500 21 000 2 

500049 MKK (Merenkulun koulutusja tutkimuskeskus, TY) 30 000 30 000 3 

500050 Vesi-Instituutti 50 000 50 000 4 

500055 Koordinaation edistäminen korkeakoulutuksessa ja T&K:ssa 20 000 20 000 

500070 Meriteknologian kehittämishanke (SAMK) 20 000 20 000 10 

Korkeakoulukampuksen valmistelu 10 000 

Koulutus ja tutkimus yhteensä 190 500 236 000 

MUUT 

500000 Kansainvälistymisneuvonta, Rauman kauppakamari 10 000 10 000 

500001 Ravakka 16 820 17 480 42 000 5 

500002 Kaupallisen keskustan kehittäminen 20 000 20 000 

500004 Osaamiskeskushanke 120 000 120 000 15 

500032 Pori/Rauma yht esimies- ja työyhteisökoulutuskokonaisuus 10 000 0 

500048 Kaavoihin tehtävät johtovaraukset 700 0 

500051 Metalli- ja meriteollisuuden alihankintaverkoston kehittäminen 

30 000 30 000 

500052 Kaivopuiston teknologiakylän kehittäminen 15 000 0 

500054 Matkailualueiden kehittäminen, suunnitelma ja kilpailutus 20 000 0 

500057 Satamien matkailullinen yhteismarkkinointi 5 000 5 000 13

63 

500061 Selkämeri-vuosi 6 825 6 830 6 

500062 Meriteollisuuden imagomarkkinointi (METY) 7 500 7 500 

500063 Meriklusterin osaamisen kehittäminen (MKK) 40 000 -16 167 0 7 

-18 833 10 

500064 Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen kehittäminen 50 000 30 000 11 

500065 Yritysalueiden alueopasteet 10 000 10 000 

500066 InnoGeo 10 000 0 8 

500067 Innova Laserpron kehittäminen 16 167 16 170 9 

Tutkivan teatteriyön keskuksen yleisöprojekti 15 000 12 

Tuulienergia 5 000 

Puukaupunki maailmanperintönä 5 000 

Kulttuuripääkaupunki -hanke, asioiden koordinointi 10 000 

KH: Tuottavuuden kehittämishanke kunnallistekniikan yksikössä 

28 600 14 

KH:n käyttöön 50 000 50 000 

Muut yhteensä 421 845 411 100 

KAIKKI YHTEENSÄ 612 345 647 100 

1) KH 18.8.2008 § 497 

2) Neuvoteltava uusi sopimus 

3) Sopimus 2007-2009 

4) Ohjelmasopimus 2008-2013. Rauman kaupungin vuotuinen rahoitusosuus 2008-2009 on 50 000 

euroa ja seuraavina vuosina laskevasti 40 000 (2010), 20 000 (2011), 10 000 (2012) ja 5000 

(2013), KH 13.8. § 518. 

5) KH 30.6.2008 § 455, lisäksi huomioitu Lapin osuus vuodelle 2009 

6) KH 3.9.2007 § 577, vuosina 2008-2009 kumpanakin 6.825 euroa 

7) Hanke ei ole toteutunut. Rahoitusta siirretty Innovan laserpro -projektille, KH 16.6.2008 § 409 

8) Hanke päättyy 2008 

9) KH 16.6.2008 § 409 

10) KH 18.8.2008 § 498 

11) KH 30.6.2008 § 445 

12) KH 5.5.2008 § 310, 15.000 euroa vuosittain 2009-2011 

13) KH 16.6.2008 § 421 

14) KH 20.10.2008 § 633 

15) KH: Edellyttää seutukunnittaista vaikuttavuusraportointia. 

1487 KAUPUNGIN MARKKINOINTI 

KH: Kaupungin markkinointi (DVD Vanhasta Raumasta) 3 000 

Markkinointisopimuksiin tarkoitettu määräraha pysyy viimevuotisella tasolla, samoin kannatusilmoituksiin 

ja internet-hakupalveluihin käytettävät määrärahat. RaumaWLANmarkkinointiin 

ei ole varattu omaa korvamerkittyä rahoitusta, vaan se sisältyy kaupunki- ja 

imagomarkkinointiin. Rekrytointimarkkinointia jatketaan samalla summalla kuin vuonna 2008. 

Kaupunki- ja imagomarkkinointiin varataan 12 000 euroa lisärahoitusta. Lisäys johtuu RSK:n 

toiminnan uudistumisesta ja eräiden kaupunkimarkkinointiin liittyvien tehtävien siirtymisestä 

takaisin kaupunkiorganisaatiolle. Kaupungin tehtäväksi tulee esimerkiksi vierasveneilymarkki-

64 

nointi ja kaupungin näkyminen messuilla. Siirrot on huomioitu vähennyksenä RSK:n toimintamenoissa. 

Markkinointiyhteistyösopimukset 106.000 

Varaudutaan sopimuksiin ainakin seuraavien tahojen kanssa: 

Kulttuuri: 

Urheilu: 

Festivo 

Klustermus 

Rauma Blues 

Rauma Jazz 

Blue Sea Film Festival 

Lukko 

Fera 

Markus Niemelä 

Kannatusilmoitukset 2.000 

Ilmoitukset Internet-hakupalveluissa 2.000 

Kaupunki- ja imagomarkkinointi 34.000 

Rekrytointimarkkinointi 30.000 

Kaupunkiesite 16.000 

1499 JAKAMATTOMAT ERÄT 

4300 Talous- ja velkaneuvonnan ostopalvelu 

Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikalta. 

Vastaava summa on budjetoitu tuloksi valtiolta 80.000 € 

4342 Eu-hankkeiden tilintarkastuspalkkiot 2.000 € 

4420 Vesibussiliikenteen tukeminen 31.000 € 

4470 Pieneläinten tarhaukset 15.000 € 

Arvaamattomat 18.500 € 

4943 Jäsenmaksut 35.000 € 

4947 Muut julkiset kulut 11.000 € 

4940 Vanhustyön palvelurakenteen muutosten edistäminen 50.000 € 

Vanhustyöhön osoitetaan palvelurakenteen muutosta edistävään tarkoitukseen 50.000 euroa, 

jonka käytöstä kaupunginhallitus tekee erillisen päätöksen vanhustyön ohjausryhmän esityksestä. 

Määräraha voidaan osoittaa sosiaalitoimen ja/tai perusterveydenhuollon toimintoihin.

65 

4943 Jäsenmaksujen erittely 

Rauman Kauppakamari 13000 € 

Pyhäjärven Suojelurahasto 3400 € 

Satakunnan hyvinvoinnin kehittämisyhdistys 1850 € 

Satakunnan korkean teknologian säätiö 3400 € 

Maailmanperintö - Vanha Rauma 2600 € 

Suomen Purjelaivasäätiö 1000 € 

Elävä kaupunkikeskusta 800 € 

Muut, arvaamattomat 8950 € 

35.000 € 

4947 Muut julkiset kulut 

Säveltäjäin tekijänoikeus 3.200 € 

Gramex 2.700 € 

Kopiosto 4.400 € 

10.300 € 

KUNTAYHTEISTYÖ JA ALUEKESKUSOHJELMA 

(1272 SEUTUYHTEISTYÖ ja 1273 ALUEKESKUSHANKE) 


Toimenpidekokonaisuudet 

1. Ohjelman hallinnointi; 

- ohjelman koordinointi, viestintä, verkostoyhteistyö 

2. Seudullinen kulttuuriyhteistyö; 

- hankkeessa 1/2 -päiväinen projektipäällikkö 

- teemat; kultuuri ja hyvinvointi, tuotteistaminen ja markkinointi, luovan sektorin kehittäminen' 

3. Koulutus, tutkimus, innovaatiot 

- elintarviketalouden kehittämistyön koordinointi Satakunnassa 

- 3-4 uutta Tekes -hanketta 

- koulutusja tutkimusorganisaatioiden laitteisto-, toimitila yms. yhteistyön aikaansaaminen 

4. Elinkeinoelämän kehittäminen 

- elintarvikeklinikka 

- elektroniikka -it -klinikka 

- luovien toimitalojen kehittäminen 

- työperäisen maahanmuuton ennakointi 

- seudun vetovoimaisuuden kehittäminen osana RSK:n kilpailukykyohjelmaa

66 

10 

KONSERNIHALLINTO 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 781 808 660 530 369 100 369 100 381 100 -42 

Maksutuotot 2 827 068 3 014 030 3 900 390 3 900 390 3 900 390 29 


Vuokratuotot 2 534 538 2 734 000 2 899 800 2 899 800 2 899 800 6 






Avustukset 234 981 208 580 204 670 204 670 206 670 -1 

Vuokramenot 341 254 310 400 354 790 354 790 360 140 16 

Muut toimintakulut 87 768 1 480 350 1 163 600 1 199 100 1 250 700 -16 


TOIMINTAKATE 1 566 471 -836 350 -193 042 -347 182 -358 632 -57 


me 

29 211 91 270 77 690 77 690 77 690 -15 



KPA TILI MENOT 

+ =LISÄYS 

TULOT 

+ =LISÄYS 

KONSERNIHALLINTO 111 950 100 500 

1060 3535 Pääomakorvaus talotoimelta 88 500 

1120 4001 Maaseutusihteerin henkilöstömenojen siirto -40 180 

1128 4823 Pysäköinnintarkastajien sosiaalitilat (pääomavuokra) 1 260 

1150 4823 Pääluottamusmiesten tilat (pääomavuokra) 1 230 

1150 4822 Pääluottamusmiesten tilat (ylläpitovuokra) 2 860 

1150 4940 Opiskelijoiden ohjauspalkkioiden maksaminen (palkkiot) 23 000 

1150 3130 Opiskelijoiden ohjauspalkkiot (oppilaitosten maksamat korvaukset) 

12 000 

1152 4441 Henkilöstön kehittämisohjelma (yhteensä 100.000 euroa) 50 000 

1286 4730 Lomittaja-avun subventointi 2 000 

1286 4001 Maaseutusihteerin henkilöstömenojen siirto 40 180 

1479 4940 Kehittämisrahaprojektit, Tuottavuuden kehittämishanke kunnallistekniikan 

28 600 

yksikössä (3. ja 4. vaihe) 

1487 4470 Kaupungin markkinointi (DVD Vanhasta Raumasta) 3 000 

Kehittämisrahaprojektit, Osaamiskeskushanke, lisätään perusteluihin: 

Edellyttää seutukunnittaista vaikuttavuusraportointia. 

Tarkastuslautakunta, tekstilisäys: Lapin kunnan ja Rauman kansanterveystyön 

kuntayhtymän tarkastuslautakunnat jatkavat 

vuonna 2009 toimintaansa kunnes ovat antaneet arviointikertomuksensa 

vuodelta 2008.

67 

TOIMIELIN: 12 KAUPUNGINHALLITUS, SISÄISET PALVELUT 

160 RUOKAPALVELU 

132 RUOKAPALVELU TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 5 464 619 6 736 380 7 439 060 7 439 060 7 439 060 10 

Maksutuotot 118 940 191 880 331 710 331 710 331 710 73 


Vuokratuotot 959 0 0 0 0 




Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 753 358 2 399 750 2 602 770 2 602 770 2 602 770 8 

Vuokramenot 492 389 493 930 525 060 525 060 529 990 7 



TOIMINTAKATE 330 850 51 980 -73 020 -73 020 -77 950 -250 


669 8 330 48 210 48 210 48 210 479 

me 



MENOT 

+ =LISÄYS 

TULOT 

+ =LISÄYS 

SISÄISET PALVELUT 4 930 0 

1600 4823 Hattulan pääomavuokra 4 930 




- Vanhus- ja terveydenhuollon keskuskeittiön toiminnan vakiinnuttaminen 

- Lapin ruokapalvelun liittäminen osaksi ruokapalvelun tulosaluetta 

HENKILÖSTÖ: Lapin ruokapalveluhenkilöstö osaksi ruokapalvelu tulosalueen henkilökuntaa. Tulospalkkausmallin 

kehittäminen ja pilotointi. 

Taloussihteerin palkkaus 

Sijaistiimin perustaminen ja rekrytointi. 

TÄRKEIMMÄT INVESTOINNIT: Aromin eväs-mysli -osio (määräraha tietohallinnossa) 

Nanun keskuskeittiön lastauslaiturin peruskorjaushanke (määräraha talotoimessa). 


- Vanhukset ja ravitsemus – teeman toteuttaminen yhteistyössä vanhustyön tulosalueen kanssa 

- Vanhus-ja terveydenhuollon ruokalistan kehittäminen 

- Henkilöstöravintolatoimintoja koskevan selvityksen laatiminen

68 




TOIMINNAN 





kehittäminen 

























3. Positiivinen väestökehitys – Monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta 








vuorovaikutus 



tasapaino, 




verkostoissa 





toteuttaminen 
















1. Uusien toimintamallien Palvelustrategia 

kehittäminen palvelujen – Kaikki hallintokunnat muuttavat prosessejaan ja palveluverkkoaan 










Vanhukset ja ravitsemus – 

teeman toteuttaminen yhteistyössä 

vanhustyön tulosalueen 

kanssa. 

. 

Lapin ruokapalveluja tuottavien 

yksiköiden toimintojen vakiinnuttaminen 

Lapin ruokapalvelujen kehittämisprojektin 

toteuttaminen 

Selvitys henkilöstöravintola- ja 

kahviotoiminnoista 

Vanhushuollon tuotanto- ja 

palvelukeittiöverkon toiminnan 

vakiinnuttaminen 

Vanhus- ja terveydenhuollon 

ruokalistojen kehittämisprojektin

69 


kehittäminen 








toteuttaminen 

toteuttaminen 

Liikelaitosselvityksen käynnistämien 

Aromisovelluksen tilausjärjestelmän 

(eväs-mysli) hankinta ja 

käyttöönotto 





kautta 

Maakunnallisen ruokapalvelujen 

lähiesimiesten koulutuspäivän 

suunnittelu ja toteutus yhteistyössä 

lähikuntien edustajien 

kanssa 




muutoksia 





vuonna 2009) 




Lapin ruokapalveluhenkilöstön 

perehdyttäminen ja sitouttaminen 

osaksi ruokapalvelun tulosaluetta. 

Taloussihteerin palkkaaminen 

ruokapalvelun hallintoon 

Ruokapalvelun sijaistiimin perustamienn 




palkitseminen 


oppiminen 











toimenpiteet 








Ruokapalveluhenkilöstön koulutussuunnitelman 

laatiminen 

Palvelukeittiöiden henkilöstön 

me-henki-työpaja 

- ammatillinen vahvistamien 

- asiakaspalveluosaamisen 

vahvistaminen 

”Asiakaspalvelijana ruokapalvelussa” 

– koulutuspäivät yhteistyössä 

lähikuntien kanssa. 

”Vanhusten ravitsemushoito” - 

yhteiskoulutus vanhustyön henkilöstön 

kanssa 

Tulospalkkausmallin kehittäminen 

ja pilotointi 



Ruokapalvelussa työskentelee Lapin kuntaliitoksen jälkeen 110 työntekijää vakituisessa työsuhteessa. Talousarvion toimintakulut ovat n. 7,9 

milj.€. Toimistossa työskentelee varsinaisissa hallintotehtävissä kolme henkilöä. Ruokapalvelussa työskentelevät esimiehet vastaavat oman 

tulosyksikkönsä operatiivisesta toiminnasta, jolloin hallinnon päävastuu jää ruokapalvelupäällikölle ja ruokapalveluesimiehelle sekä toimistosihteerille. 

Ruokapalvelussa tarvitaan toiminnan jatkuvan kehittämisen turvaamiseksi sisäisen kustannuslaskennan ja talousarvioprosessin hallitsevaa 

taloussihteeriä, joka voi työssään keskittyä materiaalin tuottamiseen budjetoinnin pohjaksi, edistää tuotteistamista sisäisen kustannuslaskennan 

avulla sekä tuottaa tietoa talousseurannan tueksi. Suoritepohjaisen laskutuksen kehittäminen ja seuranta kuuluu myös taloussihteerin 

tehtäviin. 

Esitän rekrytoitavaksi ruokapalvelun hallintoon kokoaikaista taloussihteeriä vuoden 2009 alusta lukien. 

KJ: 0 euroa. Asia tulee ratkaistavaksi koko organisaatiota koskevan talous- ja hallintotehtävä - 

selvityksen jälkeen.

70 

HALLINTOKUNTIEN RUOKAPALVELULTA TILAAMAT SUORITTEET VUONNA 2009 

RUOKAPALVELUN SUORITTEET VUONNA 2009 22.8.2008 

HALLINTOKUNTIEN TILAAMATSUORITTEET 2009 

OPPILAAT/ 

PAIKAT 

TOIMINTA- 

PÄIVÄT 

ATERIAPÄIVIÄ 

(LKM) 

KERROIN 

YHTEISMI- 

TALLISET 

SUORITTEET 

OPETUSTOIMI: 

Peruskoulu+Naula koul.pt.keskus+K:joki+Lappi 3811 185 710 035 1,00 710 035 

Lukio 185 127 550 1,00 127 550 

RAO, sos & ter 140 185 25 900 1,00 25 900 

Ryhmikset 1,75 30 200 

Myllytonttu ja muksula 1,75 25 332 

Iltapäiväkerhot 178 185 32 930 0,50 16 465 

SOSIAALITOIMI: 

Päivähoito 404 411 1,00 404 411 

Tukipalvelut 365 68 400 1,35 92 340 

Tukipalvelut/pakattu päivällinen 300 1,00 300 

Tukipalvelut (Ripi-Marttila) 18 365 6 570 3,44 22 601 

Marttilanmäki 38 365 13 870 3,40 47 158 

Sinisaaren palvelukeskus 31 365 11 315 1,90 21 499 

Uusilahti 51 365 18 615 3,40 63 291 

Kaunisjärvi 118 365 43 070 3,40 146 438 

Puhti 6 355 2 130 3,40 7 242 

Kinnon asuntola 18 365 6 570 1,00 6 570 

Naulan työkeskus 50 230 11 500 1,00 11 500 

Perhetukikeskus 24 365 8 760 1,50 13 140 

Linnavuoren palvelukeskusasukas 50 365 18 250 3,40 62 050 

Lappi tukipalvelut 40 264 10 560 1,35 14 256 



Ranskalaiset, Nanu 43 185 7 955 1,00 7 955 

MUUT: 

SAMK, Nanu 22 185 4 070 1,00 4 070 

MLL iltapäiväkerho, Nanu 12 185 2 220 0,50 1 110 

Lastentalo Musikatti annokset, Nanu 5 675 1,00 5 675 

Repolan lastentarha, Nanu 4 800 1,00 4 800 

Repolan lastentarha, aik. Nanu 1 100 1,00 1 100 

Palkasta perittävät, Nanu 7 500 1,00 7 500 

Palkasta perittävät, Stenius 7 500 1,00 7 500 

SAIRAANHOITOPIIRI 

Potilasruokailu 120 000 

Henkilökunta 21 000 

Vierasateria 420 

TERVEYSKESKUS 

Potilasruokailu 206 800 

YHTEENSÄ 2 247 649

71 

Suoritehinnat on laskettu tulosyksiköittäin ja kustannuspaikoittain ottamalla huomioon kuljetettavat 

ja ei-kuljetettavat suoritteet. 

Ruokapalvelun toimintatuotot kasvavat Lapin kunnan alueelta tulevilla päivähoidon, esiopetuksen, 

koulun ja vanhushuollon suoritteista koostuvilla tuloilla. 

Toimintakulujen lisäykset aiheutuvat: 

1. henkilöstökulujen kasvusta, joka johtuu palkankorotuksista sekä Lapin kunnan 9 henkilön 

siirtymisestä ruokapalvelun tulosalueelle. 

Ruokapalvelun sijaisjärjestelyjen kehittämiseksi perustetaan sijaistiimi, johon rekrytoidaan 

4-5 henkilöä. Palkkakulut katetaan sijaisiin varatuista määrärahoista. 

2. elintarvikkeiden kustannusten noususta. Elintarvikkeisiin on budjetoitu vuonna 2009 

Nanun tulosyksikköön 0,886 €/ suorite (0,76 € / suorite vuonna 2008 ) 

Steniuksen tulosyksikköön 0,970 €/ suorite (0,92 € / suorite vuonna 2008 ). 

Korotusta vuoteen 2008 elintarvikkeiden osalta 8 %. 

3. tavarakuljetusten kustannusten nousuprosentti on 13. 

Kuljetuksen osuus suoritteen hinnasta vuonna 2009 on 0,096 € (0,067 €/suorite vuonna 2008). 

Ruokapalvelun henkilöstörakenne vuonna 2009 on seuraava: 

RUOKAPALVELUN HENKILÖSTÖRAKENNE (sis. Lappi) 

Vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 

Vak. henkilöstö yhteensä, joista 109 

osa-aikatyökyv.eläke 4 

osa-aikaeläke 5 

osa-aikalisä 1 

vuorotteluvapaa 1 

Laskennallinen eläkeikä 2 6 3 9 10 12 2 

Lapin keittiöhlökunta 1 1 1 

Avoimet toimet 

4 tuntia / päivä 10 

6 tuntia/ päivä 2 

kokoaikainen 2 

Vakituisen henkilökunnan määrä on Lappi mukaan lukien yhteensä 109 henkilöä. Vuonna 

2009 laskennallisen eläkeiän saavuttaa kaksi henkilöä. 

Avoimia toimia on yhteensä 14, joista kaksi vakinaistetaan vuonna 2009. 

Seuraavasta taulukosta ilmenevät kuljetettavien ja ei-kuljetettavien suoritteiden määrät ja laskutushinnat.

72 

18.9.2008 

OPETUSTOIMI/LASKUTUKSET 2009 

Yksikkö ei kulj. kulj. suoritteen Laskutussuorite 

suorite hinta hinta 

Alakoulut 46 065 2,76 127 139 

Kodisjoki 8 510 3,56 30 296 

Kirkonkylä 24 790 3,98 98 664 

Kauklainen 6 105 5,91 36 081 

Kodiksami 5 735 6,32 36 245 

Kullanperä 6 845 5,93 40 591 

Alakoulut 336 330 2,86 960 558 

Yläkoulut 7 030 2,76 19 403 

Yläkoulut 260 110 2,86 742 874 

Naula 3 515 2,86 10 039 

Peruskoulu yht. 105 080 599 955 2 101 890 

Lukio yht. 127 550 2,76 352 038 

Päivähoito ja eo+ryhmis (1 434 611 2,86 1 241 249 

Kodisjoen Touhula 5 000 3,56 17 800 

Myllytonttu 19 626 3,21 62 999 

Muksula 5 706 3,21 18 316 

Päivähoito,eo+ryhmis yht. 30 332 434 611 1 340 365 

Iltapäiväkerho yht. 32 930 0,90 29637 

RAO/sos. Ja terv.ala yht. 25 900 2,856 73970 

OPETUSTOIMI YHTEENSÄ 262 962 1 093 396 3 897 900 

SOSIAALITOIMI/LASKUTUKSET 2009 

Yksikkö ei kulj. kulj. suoritteen Laskutussuorite 

suorite hinta hinta 

Uusilahti 63 291 3,59 227 151 

Puhti 7 242 3,59 25 992 

Kinno 6 570 3,59 23 580 

Perhetukikeskus 13 140 3,59 47 159 

Kaunisjärven vk 146 438 3,59 525 566 

Marttilanmäki 47 158 3,59 169 250 

Tukipalveluateriat 115 241 3,49 402 191 

Sinisaaren palv.keskus 21 499 3,59 77 160 

Tyke 11 500 3,59 41 274 

Yhteensä 0 432 079 1 539 323 

LINNAVUORI 62050 3,21 199181 

Lappi tukipalv. 14256 3,21 45762 

Lappi tukipalv. 7 391 3,21 23725 

Lappi tukipalv. 4050 3,21 13001 

Yhteensä 87 747 0 281 668 

SOSIAALITOIMI YHTEENSÄ 87 747 432 079 1 820 991 

SAIRAANHOITOPIIRI 141 420 4,10 579 822 

TERVEYSKESKUS 206 800 3,49 721 732 

RANSKALAISET 7 955 2,76 21 956 

1)eo=esiopetus

73 

TOIMIELIN: 15 KAUPUNGINHALLITUS, TYÖLLISYYDEN HOITO 

15 TYÖLLISYYDEN 

HOITO 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 






Avustukset 189 972 212 200 375 800 375 800 375 800 77 

Muut toimintakulut 0 54 500 0 0 0 -100 

TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 1 568 859 1 782 660 1 893 970 1 617 070 1 617 070 -9 

TOIMINTAKATE -1 058 396 -1 220 730 -1 302 970 -1 150 070 -1 150 070 -6 



MENOT 

+ =LISÄYS 

TULOT 

+ =LISÄYS 

TYÖLLISYYDEN HOITO 0 0 


KAUPUNGIN KEHITTÄMISHANKKEIDEN TOTEUTTAMISEEN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET: Kaupungin 

työllistämistoiminnan tarkoituksena on asukkaiden hyvinvoinnin parantaminen tarjoamalla pitkään 

työttömänä olleille raumalaisille työtä kaupungin erilaisissa tehtävissä. Työllistämistyöpaikat ovat 

määräaikaisia, mutta ne tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden päästä takaisin työelämään ja voivat olla myös 

askel pysyvämpään työllistymiseen, varsinkin tässä tilanteessa, kun kaupungin työllisyystilanne on selvästi 

paranemassa. Määräaikainenkin työ on ihmisen hyvinvoinnin kannalta aina parempi vaihtoehto kuin jatkuva 

työttömyys. 

Kaupungin työllistämistoiminta ja siihen liittyvät työelämään paluuta tukevat järjestelyt ovat tärkeä osa 

toimivia välityömarkkinoita, joiden kehittämisestä Kokoomus teki valtuustoaloitteen kesällä 2008. 

Työllistäminen pyritään kohdentamaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin työttömiin. Ensisijainen 

kohderyhmä ovat syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ja yleisemmin kohderyhmänä ovat työvoiman 

palvelukeskuksen eli työvoimatoimiston ja sosiaalikeskuksen yhteistyöyksikön asiakkaat. 

Työllistämistoiminnalla on merkitystä myös perheiden tukemisessa. Yhtenä tavoitteena on, että 

työllistämispäätökset voisivat kohdistua ensisijaisesti työttömiin yksinhuoltajiin tai perheisiin, joiden 

molemmat huoltajat ovat työttöminä. 

SUURIMMAT TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET: Varsinaiseen työllistämistoimintaan 

käytettävissä oleva määräraha kasvaa hiukan kuluvaan vuoteen verrattuna johtuen Lapin kunnan ja 

kansanterveystyön kuntayhtymän liittymisestä kaupunkiin. Lappi on viime aikoina työllistänyt vuosittain 5-10 

työtöntä ja kuntayhtymä yhden. 

Harkinnanvaraisiin työllistämispalkkoihin on tehty laadintaohjeiden mukainen 4 %:in tarkistus. Varsinaisen 

työllistämistoiminnan palkkamenot ovat ehdotuksessa yht. 1271600 euroa. Kun palkkatuet kattavat näistä 

menoista 46,5 %:ia, on tukien määräksi arvioitu 591000 euroa. Varsinaisen työllistämistoiminnan nettomenot 

ovat siten 680600 euroa. Vuoden 2008 elokuun loppuun mennessä toteutuneiden lukujen perusteella 

nettomenon työllistämiskuukautta kohti arvioidaan olevan 900 euroa vuonna 2009, mikä tarkoittaa, että 

yhdistyvä kunta pystyy työllistämään keskimäärin 63 työtöntä läpi vuoden. Määrä vastaa kuntien muutaman 

viime vuoden keskimääräistä tasoa. Määrärahojen käyttö ja riittävyys selviävät lopullisesti ensi vuotta varten 

laadittavassa työllistämissuunnitelmassa.

74 

Lapin kanssa tehtävän kuntaliitoksen takia ehdotukseen on tehty pari lisäystä nuoriin kohdistuviin 

määrärahoihin; sekä kesätyöpaikkatukiin että kaupungin omiin kesätyöpaikkoihin on esitetty 20000 euroa. 

HENKILÖSTÖ: 


PROJEKTIT JA HANKKEET: Työllistämisprojekteihin ja muuten työllisyyden hoitoa edistävän toiminnan 

tukemiseen on esitetty yhteensä 141 600 euroa. Tuettavat kohteet ovat Satakunnan erityishuoltopiirin ja 

nyttemmin Tyke Oy:n hoitama työasiamies-toiminta, johon on varattu 45 000 euroa, Rauman Seudun 

Katulähetys ry:n Kaarna-projekti, johon on varattu 69 000 euroa ja saman yhdistyksen Projekti-24, johon on 

varattu 27 600 euroa. Työttömien yhdistyksen Lokki-taloa koskevaa toimitila-avustusta on esitetty 

korotettavaksi 46 000 euroon. Perusteluna ovat vuokran ja sähkön hinnan korotukset. 

Työasiamiestoiminnan kohderyhmänä ovat erityistukea tarvitsevat nuoret työttömät. Siitä on tehty 

ostopalvelusopimus. Projektin pääkohderyhmänä ovat nuoret, erityistä tukea tarvitsevat raumalaiset. 

Vuoden 2007 keväällä käynnistynyttä, TE-keskusken tukemaa maahanmuuttajien kotoutumista edistävää 

hanketta varten on tehty oma talousarvioehdotus ja projektin määrärahavaraus (54 500 euroa v 2008) on 

jätetty täältä pois. 

KJ: Työllistettyjen määrä vähenee suunnitellusta 63:sta 50:een. Vähennys johtuu mm. vanhustenhuoltoon 

suunnatuista henkilöstön lisäresursseista. 


Kaupungin työllistämistoiminnan tavoitteena on työttömyydestä aiheutuvan syrjäytymisen ehkäiseminen ja 

vähentäminen. Toiminnan kohderyhmänä ovat ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömät sekä syrjäytymisuhan alla 

olevat nuoret. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä toimenpiteet kohdistetaan aiemmin tehtyjen päätösten 

mukaisesti vaikeimmassa asemassa oleviin, vähintään kaksi vuotta työttömänä olleisiin ja siten korkeimpaan 

työllistämistukeen oikeutettuihin työttömiin. 

Nuoret ovat nousseet työvoimapolitiikan erityiseksi kohderyhmäksi. Työvoiman palvelukeskusta perustettaessa 

sen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli pysyvän toimintamallin luominen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi 

ja osallisuuden lisäämiseksi. Tämän tavoitteen tukeminen on tärkeä näkökulma kaupungin kaikessa 

työllisyyden hoitoon liittyvässä toiminnassa, ja tämän takia kaupunki mm. osallistuu aktiivisena toimijana 

erilaisiin nuoria tukeviin projekteihin. Myös nuorten oppisopimuskoulutusta jatketaan hyväksyttyjen periaatteiden 

mukaisesti. 

Työllistämistoiminnan yhtenä perusteluna on myös ajatus siitä, että oikein kohdennetulla työllistämistoiminnalla 

voidaan vähentää toimeentulotukimenoja sekä kaupungin maksettavaksi tulevia työmarkkinatuen maksuosuuksia. 

Työllisyystilanteen paraneminen on näkynyt työmarkkinatuen maksuosuuksien pienenemisenä 

kuluneiden kolmen vuoden aikana, kun työmarkkinatukiuudistus on ollut voimassa. Kaupunki voi vaikuttaa 

työmarkkinatuen maksuosuuksien määrään myös omilla työllistämistoimillaan jatkamalla työllistämistä parilla 

kuukaudella niin, että työllistetty pääsee takaisin ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle. Tätä on kuluvana 

vuonna jo tehty käytettävissä olevien määrärahojen antamissa rajoissa. Tavoite on, että tätä lisätyöllistämistä 

jatketaan myös vuonna 2009.

75 

Kaupunki tukee nuoria myös edistämällä heidän mahdollisuuksiaan saada kesätöitä. Kaupunki maksaa yksityisille 

työnantajille tukea kesätyöpaikkojen perustamiseen ja tarjoaa nuorille työtä myös omissa tehtävissään. 

Näihin molempiin tarkoituksiin varattuihin määräahoihin on kuntaliitoksesta johtuen tehty 20 000 euron 

korotusehdotus. 

Toiminta 2009 

Varsinaisen työllistämistoiminnan palkkamenot ovat ehdotuksessa 1 271 600 euroa. Kaupungin kuluvan 

vuoden palkkamäärärahaan on tehty laatimisohjeiden mukainen 4 %:n tarkistus ja siihen on lisätty Lapin 

osuutta 40 250 euroa. Palkkatukia tähän arvioidaan saatavan 591 000 euroa (46,5 % palkkamenoista). Nettomenot 

ovat siten 680 600 euroa. Kun yhden työllistämiskuukauden kustannus on 900 euroa, määrärahoilla 

voidaan työllistää 63 työntekijää/kk. 

Varsinaisen työllistämisen määrärahojen lisäksi ensi vuoden talousarvioehdotuksessa ovat mukana seuraavat 

menoerät: 

- 188.200 € yksityisten työnantajien perustamien kesätyöpaikkojen tukemiseen (lisäys 20 000 e). Määrärahalla 

voidaan tukea 480 kesätyöpaikkaa (lisäys 57 paikkaa). (Määräraha sisältyy tiliin 4730 ”Avustukset yhteisöille”.) 

- 141.500 € (ei sis. sotu- ym.) kaupungin omien kesätyöpaikkojen järjestämiseen nuorille (lisäys 20 000 e). 

Määräraha riittää n. 160 työpaikan perustamiseen (lisäys 25 paikkaa). 

- 27.000 € (ei sis. sotu- ym.) oppisopimuskoulutettavien palkkoihin. Määrärahalla voidaan tukea 5-6 nuoren 

oppisopimuskoulutuksen käynnistämistä. 

- 187 600 € erilaisten projektien tukemiseen ja yhteisöjen avustuksiin. Määrärahaan sisältyvät. 45.000 € 

Tyke Oy:n työasiamiestoimintaan, 96 600 € Rauman Seudun Katulähetyksen kahteen projektiin sekä työttömien 

yhdistyksen toimitilojen vuokria ym. menoja varten 46 000 € (lisäys 2 000 e). (Määrärahat sisältyvät 

tiliin 4730 ”Avustukset yhteisöille”.) 

Varsinainen työllistämistoiminta 2005 2006 *2007 2008 2009 

Palkkamenot, € (milj.) 1,70 1,20 1,08 1,16 1,27 

Työllistämistuet, € (milj.) 0,82 0,50 0,51 0,54 0,59 

Nettomenot, € (milj.) 0,88 0,70 0,57 0,62 0,68 

Työllisyyspäivät 19 500 14 000 13 900 15 000 16 300 

Netto/työllisyyspäivät, € 45,3 50,0 41,0 41,3 41,8 

Työllistäminen keskimäärin 75 54 53 58 63 

* Eläkemenoperusteisen eläkemaksun uuden kirjaamistavan takia euromäärät eivät ole suoraan vertailtavissa 

edellisten vuosien lukujen kanssa.

76 

TOIMIELIN: 18 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA, TERVEYDENHUOLTO 

PERUSTERVEYDENHUOLTO 



Terveyskeskuskuntayhtymän purkautuessa vuodenvaihteessa 2008/2009 on osaksi Rauman kaupungin 

organisaatiota muuttuvalla terveysvirastolla erityinen syy kehittää edelleen yhteistyötään sekä sosiaaliviraston 

että Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa. Sosiaaliviraston kanssa käynnistetään suunnittelu yhteistyön 

tiivistämisestä yhtenä vaihtoehtona virastojen yhdistäminen. Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa käydään 

neuvotteluja, joiden tavoitteena on löytää entistä parempi työnjako terveyskeskuksen ja aluesairaalan välillä. 

Neuvotteluissa huomioidaan terveydenhuoltolakiesitys. 


HENKILÖSTÖ: 

Terveysviraston talousarvioon 2009 on tarkoitus palauttaa terveyskeskuksen vuoden 2008 talousarviosta 

annetun raamin riittämättömyyden johdosta karsitut avoimet virat ja toimet. Muista esitettävistä henkilöstömuutoksista 

merkittävin lienee sairaalatoiminnan hoitohenkilöstön lisääminen viidellä sairaanhoitajalla 

(STM:n mitoitus). 


Ympäristölaboratorion, hammashoitoloiden, eläinlääkärien, sairaalatoiminnan ja muitten yksiköiden ns. 

vuosihankinnat (laitteistojen uusinnat) ovat rahalliselta arvoltaan yhteensä noin186.000 euroa. Lisäksi on 

tarkoitus hankkia yksi kokonaan uusi hammashoitokoneyksikkö ja uusia yksi vanha yksikkö ja näiden hankintojen 

arvo on yhteensä noin 65.000 euroa. Atk-hankintoihin varaudutaan 140.000 eurolla. 


Terveysvirasto on hakenut sosiaaliviraston kanssa toteutettavaan yhteishankkeeseen, hyvinvointineuvolaan 

STM:ltä rahoitustukea ns. KASTE-rahoista. Jo valmis suunnitelma hyvinvointineuvolasta otetaan käyttöön 

siinä tahdissa kuin kaupungin oma taloudellinen tilanne ja mahdollisesti valtiolta saatava taloudellinen tuki 

sen mahdollistaa. Hyvinvointineuvolatoiminnalla on selvä kytkentä kaupungin lapsipoliittiseen ohjelmaan. 

Lääkärien ja hoitajien sekä hammaslääkärien ja suuhygienistien työnjakoa kehitetään edelleen.

77 

EHDOTUS VUONNA 2009 TOTEUTETTAVISTA TERVEYSVIRASTOA 

KOSKEVISTA HARKINNANVARAISISTA KÄYTTÖTALOUSHANKKEISTA 

Virka/toimi (V/T) 

Vuosikustannus, euroa 

(palkat sivukuluineen) 

A. Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän johtoryhmän talousarvion 2008 laadinnan yhteydessä 

hyllyttämien virkojen ja toimien käyttöönotto (lukuun ottamatta yhtä terveyskeskuslääkäriä 

ja yhtä toimistosihteeriä, joita ei edes siirretä kaupungin vakansseiksi) 

puheterapeutti T 46.652,00 

eurolääkäri V 67.378,00 

ylilääkäri V 81.875,00 

0,5 ylilääkäri V 42.658,00 

terveyskeskuslääkäri V 72.552,00 

0,5 kunnaneläinlääkäri V 14.470,00 

3 x 0,5 terveyskeskuslääkäri V 123.111,00 

2 x 0,5 terveyskeskushammaslääkäri V 60.496,00 

0,5 terveydenhoitaja T 14.980,00 

524.172,00 

sos.kuluineen 650.498,00 

KJ: Ylilääkärin viran täyttäminen 81.880 euroa. 

B. Tilapäisen palkkasihteerin palkkaaminen terveyskeskuksen palkkatietojärjestelmän vaihtamisprojektia 

varten 

palkkasihteeri 1.1.–30.6.2009 16.900,00 

KJ: 10.000 euroa. 

C. Tilapäisten työntekijöiden palkkaaminen hyvinvointineuvolaprojektiin 

4 x terveydenhoitaja 151.000,00 

(johon valtionosuutta + 113.250,00) 

KJ: 0 euroa. Eurajoelta siirtyvästä henkilöstöstä yksi terveydenhoitaja siirtyy hankkeeseen, 

joten se voidaan käynnistää. 

D. Lääkäri/hoitaja -työnjakomallin vakinaistaminen 

nyt määräaikaisina toteutettujen tehtäväkohtaisten palkkojen 

tarkistusten muuttaminen toistaiseksi tehtäviksi 

tarkistuksiksi 74.000,00 

KJ: 24.000 euroa. 

E. Yhden osastonhoitajan nimikkeen muuttaminen ylihoitajaksi 

kustannusvaikutus 6.400,00 

KJ: 0 euroa. 

F. Yhden terveyskeskusavustajan nimikkeen muuttaminen sairaanhoitajaksi 

kustannusvaikutus 5.000,00 

KJ: 0 euroa.

78 

G. Muut henkilöstölisäysehdotukset 

(tärkeysjärjestyksessä) 

Sairaalatoiminta + 5 sh Mitoitus (STM:n suositus) 

Sairaalatoiminnan muutos 

181 500 € 

Lääk./sair.hoitajien 

vastaanottotoiminta 

Lääkinnällinen 

kuntoutus 

+ 1 sh työnjako/tehtäväsiirtomallin 

vakiinnuttaminen 

+ 2 ft korvaa fysioterapeutin 

siirron muihin tehtäviin 

korvaa ostopalvelun 

36 900 

72 600 

Sairaalatoiminta + 1 ft akuuttikuntoutustoiminta 36 300 

Lääkinnällinen 

kuntoutus 

+ 1 huoltomies korvaa työllistämisvaroin 

palkatun 

30 700 

Lääk./sair.hoitajien 

vastaanottotoiminta 

Rauman seudun päivystys 

+ 1 psykiatrinen sh sairaanhoitopiirin psykiatrisen 

sairaanhoitajan 

tehtäväalueen siirtyminen 

perusterveydenhuoltoon 

36 900 

+ 1 sh korvaa ostopalvelun 38 500 

Neuvolatoiminta + 1 th naisten joukkotarkastukset 

seulontatarkastukset 

kutsuntatarkastukset 

Työterveyshuolto + 1 th määräaikaisena hoidetun 

tehtävän vakinaistaminen 

Yhteensä + 14 

37 400 

37 400 

508 200 € sivukuluineen 

KJ: Yksi fysioterapeutti lääkinnälliseen kuntoutukseen ja yksi sairaanhoitaja Rauman seudun päivystykseen. 

Molemmat korvaavat ostopalvelun, joten ei kustannusvaikutusta. 

H. Muut hankkeet/hankinnat 

Terveyskeskuksen vuoden 2008 talousarvion osamäärärahoja tulisi korottaa indeksikorotuksen 

(3,7 %) lisäksi seuraavilla summilla: 

Tulosyksikkö tai vastaava 

ja menokohde 

Lisämäärärahan Perustelut 

tarve, euroa 

Hallinto ja talous 

Ostopalvelut 9.500 Terveysviraston tilatarvekartoituksen tekeminen 

Hyvinvointineuvolaprojekti 

(johon valtionosuutta 

15.500 

+11.625) 

Koulutus- yms. kulut 

Terveysneuvonta 

Koulutus 11.000 Uusien toimintamallien (TedBM, uusi asetus) edellyttä-

79 

Parisuhdeillat 2.000 

Kalusto 2.000 

män osaamisen ja valmiuksien varmistaminen (koko 

henkilöstö) 

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 

Kalusto 4.000 

Lääkärien ja hoitajien vastaanotto 

Ostopalvelut 10.000 Oman toiminnan lisäksi tarvittavien geriatrin asiantuntijapalvelujen 

(muistipoliklinikka) kustannukset 

Tilakustannuksia 20.000 Vastaanoton tilanahtauden poistamiseksi RAS:sta kotisairaanhoidon 

käyttöön otettavien tilojen vuokrakustannukset 

(pitäisi mennä talotoimen kautta!) 

Lääkinnällinen kuntoutus 

Koulutus 7.000 

Ostopalvelut 20.000 Oman toiminnan lisäksi tarvittavien puheterapiaostopalvelujen 

kustannukset 

Kalusto 2.000 

Päihdehuolto 

Ostopalvelut 30.000 Päihdepsykiatrin asiantuntijapalvelulla varmistetaan 

hoitotyön laatua. Päihdepsykiatrin palveluilla tuetaan 

sekä hoitajien että lääkärien työtä (päihdehuoltolaki ja 

asetus) 

Kalusto 2.000 

Rauman seudun päivystys 

Kirjallisuus 3.500 

Kotisairaanhoito 

Kalusto 10.000 RAS:sta käyttöön otettavien tilojen kalustus 

Sairaalatoiminta 

Koulutus 30.000 Uusien hoitokäytäntöjen ja vaativan sairaanhoitotyön 

(erikoissairaanhoidosta siirtyvät akuuttipotilaat) edellyttämän 

erikoisosaamisen varmistaminen pitkäaikaissairaanhoidon 

ja kuntoutus-toiminnan osaamisen lisäksi 

(koko henkilöstö) 

Yleinen terveysvalvonta 

Koulutus 500 

Kalusto 300 

Kirjallisuus 500 

Eläinlääkintähuolto 

Koulutus 500 

Toimistotarvikkeet 400 

Kalusto 7.200 

Ympäristölaboratorio 

Kalusto 2.000 

KJ: Ei harkinnanvaraisia lisäyksiä muihin hankkeisiin.

80 

Eurajoen terveysaseman henkilöstön sijoitus 2009 

Neuvolatoiminta (3½) Uusi sijoituspaikka 

1 terveydenhoitaja Naisten joukkotarkastukset, seulontatarkastukset, kutsuntatarkastukset 

1 terveydenhoitaja Hyvinvointineuvola (TedBM) hanke, uusi toimintamalli) 

1 terveydenhoitaja Opiskelijaterveydenhuolto + Vorrin toiminta (Uusi asetus) 

½ terveydenhoitaja 

Korvaa kouluterveydenhuoltoon päihdeklinikalta 2008 lainatun työpanoksen 

Vastaanotot (6) 

1 sairaanhoitaja Siirtynyt Raumalle 2007, jalkahoitaja (Kuntoutustyöryhmä) 

1 terveyskeskusavustaja Siirtynyt Raumalle 2007, muistipoliklinikka 

1 sairaanhoitaja Siirtynyt keväällä 2008, sijaistehtävät, 29.9.08 alkaen Lapin terveysasemalle 

1 fysioterapeutti Siirtyy Raumalle 

2 lääkäriä siirtyneet Raumalle syksyllä 2007 

Kotisairaanhoito (3) 

1 sairaanhoitaja Vastaanottotehtävät Raumalla 

1 terveydenhoitaja Kotisairaanhoidon tehtävät Lapissa 

1 terveyskeskusavustaja Kotisairaanhoito Raumalla, avustavat tehtävät 

Suun terveydenhuolto (6) 

1 hammaslääkäri Keskushammashoitola 

½ hml 

Lappi 

½ hml 

Uotila 

1 suuhygienisti Lappi 

1 hammashoitaja Keskushammashoitola 

1 hammashoitaja Nanu 

½ hammashoitaja 

Uotila 

½ hammashoitaja 

Pyynpää 

Eläinlääkintähuolto (1) 

1 eläinlääkäri Rauma 

Yhteensä 19½ vakanssia, joista 6 on jo siirtynyt Raumalle tai Lappiin. 

Ellei Eurajoen toimipisteen työntekijä irtisano itseään, hän siirtyy 1.1.2009 Rauman kaupungin työntekijäksi. 

Saadaan tarvittavaa lisäresurssia hyvinvointineuvolan käynnistämiseen.

81 

152 HALLINTO JA TALOUS 

152 HALLINTO JA 

TALOUS 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

Myyntituotot 0 0 129 905 129 900 129 900 

Tuet ja avustukset 0 0 3 400 3 400 3 400 

Vuokratuotot 0 0 12 000 12 000 12 000 

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 0 0 145 305 145 300 145 300 


Palvelujen ostot 18 209 570 22 233 700 481 840 481 840 481 840 


Vuokramenot 0 0 155 870 155 870 155 870 

Muut toimintakulut 0 0 9 570 9 570 9 570 


TOIMINTAKATE -18 209 570 -22 233 700 -2 058 475 -2 069 580 -2 069 580 


me 

0 0 153 830 153 830 153 830 




TOIMINNAN 





kehittäminen 


































vuorovaikutus 






toteuttaminen 


– Työikäisten työ- ja toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen

82 



tasapaino, 










verkostoissa 














Osallistutaan aktiivisesti alueellisiin 

viranhaltijatapaamisiin. 

Jatketaan osallistumista Efekon 

ylläpitämään keskisuurten 

kaupunkien terveydenhuollon 

toimintojen vertailuverkostoon. 

Aloitetaan sosiaalitoimen kanssa 

suunnittelu sosiaalija terveysvirastojen 

toimintojen uudelleen 

organisoinnista yhteisen 

lautakunnan ohjaamana. 







kehittäminen 








toteuttaminen 





kautta 




muutoksia 





vuonna 2009) 




Esimiehille järjestetään vähintään 

kerran vuodessa yksi 

yhteinen johtamisen koulutuspäivä 

ja toteutetaan muutakin 

organisaatiouudistuksen täytäntöönpanon 

edellyttämää koulutusta. 











Kehityskeskustelut käydään 

jokaisen työntekijän kanssa. 

Niissä hyödynnetään osaamiskartoituksia 

ja toisaalta suunnataan 

koulutusta alueille, joissa 

terveyskeskuksessa on osaamisvajetta. 

Jatketaan tyky-toimintaa. 

Huolehditaan nuorista työntekijöistä. 

Suoritetaan syksyllä 2008 terve-

83 


palkitseminen 


oppiminen 



toimenpiteet 








ysvirastossa tehdyn työhyvinvointikartoituksen 

edellyttämiä 

toimenpiteitä. 





Jatketaan benchmarkingtapaamisia 

muiden terveyskeskusten 

kanssa. 



155 KANSANTERVEYSTYÖ 

155 

KANSANTERVEYSTYÖ 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

Myyntituotot 0 0 1 601 500 1 601 500 1 601 500 

Maksutuotot 0 0 1 520 400 1 520 400 1 520 400 






Avustukset 0 0 23 860 23 860 23 860 

Vuokramenot 0 0 933 520 933 520 972 910 



TOIMINTAKATE 0 0 -23 415 170 -23 521 050 -23 560 440 


me 

0 0 19 530 19 530 19 530 




TOIMINNAN 





kehittäminen 



















Tulosaluekohtaiset toimenpiteet

84 














Käynnistettävän hyvinvointineuvolan 

avulla rohkaistaan perheitä 

hankkimaan lapsia. 


vuorovaikutus 



tasapaino, 







toteuttaminen 










Osallistutaan lapsipoliittisen 

ohjelman ja vanhuusstrategian 

tavoitteiden täytäntöönpanoon. 

Saatetaan mielenterveys- ja 

päihdehuollon suunnitelma 

valmiiksi ja aloitetaan siinä 

määriteltyjen toimintojen käyttöönotto. 

Osallistutaan muiden hallintokuntien 

kanssa hyvinvointikertomuksen 

laadintaan ja ollaan 

valmiit ottamaan sen laadinnassa 

vetovastuun, mikäli sitä 

terveystoimelle tarjotaan. 

Käynnistetään verisuonisairauksien 

seulonnan suunnittelu. 


verkostoissa 

















– Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja muun terveyden- 

Osallistutaan aktiivisesti alueellisiin 

viranhaltijatapaamisiin. 

Liitytään Stakesin kehittäjäterveyskeskusten 

valtakunnalliseen 

verkostoon. 

Kehitetään hyvinvointineuvolaa 

yhdessä Stakesin ja muiden 

valtakunnallisten toimijoiden 

kanssa. 

Pidetään yhteyttä Turun yliopiston 

lääketieteelliseen tiedekuntaan. 





Kehitetään hyvinvointineuvolaa 

yhdessä Stakesin ja muiden 

valtakunnallisten toimijoiden 

kanssa. 

Neuvotellaan sairaanhoitopiirin 

ja kaupungin keskusjohdon 

kanssa terveyskeskuksen ja 

Rauman Aluesairaalan työnajon 

kehittämisestä. 

Aloitetaan sosiaalitoimen kanssa 

suunnittelu sosiaalija terve-

85 


kehittäminen 




huollon yhteistyön kehittäminen 





toteuttaminen 

ysvirastojen toimintojen uudelleen 

organisoinnista yhteisen 

lautakunnan ohjaamana. 





kautta 




muutoksia 





vuonna 2009) 




Esimiehille järjestetään vähintään 

kerran vuodessa yksi 

yhteinen johtamisen koulutuspäivä 

ja toteutetaan muutakin 

organisaatiouudistuksen täytäntöönpanon 

edellyttämää koulutusta. 




palkitseminen 











toimenpiteet 






Kehityskeskustelut käydään 

jokaisen työntekijän kanssa. 

Niissä hyödynnetään osaamiskartoituksia 

ja toisaalta suunnataan 

koulutusta alueille, joissa 

terveyskeskuksessa on osaamisvajetta. 

Jatketaan tyky-toimintaa. 

Huolehditaan nuorista työntekijöistä. 

Suoritetaan syksyllä 2008 terveysvirastossa 

tehdyn työhyvinvointikartoituksen 

edellyttämiä 

toimenpiteitä. 


oppiminen 







Jatketaan benchmarkingtapaamisia 

muiden terveyskeskusten 

kanssa. 



86 

168 SUUN TERVEYDENHUOLTO 

168 SUUN 

TERVEYDENHUOLTO 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

Myyntituotot 0 0 26 000 26 000 26 000 

Maksutuotot 0 0 1 053 000 1 053 000 1 053 000 





Vuokramenot 0 0 48 160 48 160 76 720 



TOIMINTAKATE 0 0 -3 006 660 -3 006 660 -3 035 220 


me 

0 0 44 300 44 300 44 300 




TOIMINNAN 





kehittäminen 

























Turun yliopiston lääketieteellisen 

tiedekunnan ja alueen 

terveydenhuolto-oppilaitosten 

kanssa tehdään yhteistyötä. 










vuorovaikutus 






toteuttaminen 




Tiedottaminen toiminnasta / 

muutoksista. 

Asiakaspalautejärjestelmä. 

Riittävien ja laadukkaiden palvelujen 

järjestäminen kuntalaisille. 

Asukkaiden elinympäristöä 

kehitetään terveyttä edistäväksi 

(mm. poistamalla limsa- ja karkkiautomaatit). 

Koulujen, terveydenhuollon ja

87 


tasapaino, 









sosiaalitoimen henkilöstön 

kanssa toimitaan yhteistyössä. 


verkostoissa 



















Päivystys- ja koulutusyhteistyötä 

lähialueiden kanssa jatketaan ja 

kehitetään. 

Kansallisella tasolla ollaan 

mukana SUHAT-verkostossa. 

Vastaava ylihammaslääkäri 

pitää yhteyttä yksityissektoriin. 

Osallistutaan alueellisiin kokouksiin. 

Terveyden edistämiseen tähtääviä 

toimenpiteitä painotetaan 

kaikissa toiminnoissa. 

Työnjakoa eri työntekijäryhmien 

välillä (hml/shg/hh) järkevöitetään 

ja kehitetään edelleen. 

Viikonloppupäivystyksen malli 

uudistetaan. 

Ajanvarausta kehitetään. 


kehittäminen 






– Sähköisen asioinnin ja sisäisten toimintojen kehittäminen Tietotekniikan suomia mahdollisuuksia 

hyödynnetään palvelujen 

kehittämisessä mm. ajanvarauksessa 

esim. puhelin- ja 

nettipalvelut. 


toteuttaminen 





kautta 

Esimiehet osallistuvat koulutuksiin. 




muutoksia 







vuonna 2009) 










Potilaat ohjataan hoidon tarpeen 

mukaiseen hoitopaikkaan 

(hml/shg/hh). 

Tavoitteena on säännöllisiin ja 

pitkäaikaisiin hoitosuhteisiin 

perustuva suun terveydenhuolto. 

Kehityskeskustelut vuosittain. 

Koulutuksen merkitystä korostetaan. 

Täydennyskoulutukseen kannustetaan. 

Rekrytointiin kehitetään uusia 

malleja. 

Tyky-toiminta.

88 


palkitseminen 


oppiminen 





toimenpiteet 








Työn vaativuuden arviointi / 

tehtäväkuvien kirjaaminen. 

Työnjako-asiat. 

SUHAT-verkosto: benchmarking, 

indikaattoripankki, prosessien 

kehittäminen. 



171 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO 

171 

YMPÄRISTÖTERVEYDEN 

HUOLTO 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

Maksutuotot 0 0 286 400 286 400 286 400 


TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 0 0 290 900 290 900 290 900 




Vuokramenot 0 0 46 530 46 530 46 530 



TOIMINTAKATE 0 0 -955 130 -955 130 -955 130 


me 

0 0 24 930 24 930 24 930 




TOIMINNAN 





kehittäminen 






















89 













vuorovaikutus 






toteuttaminen 




Pidetään toiminnassa yllä aktiivista 

tiedottamista kuntalaisten 

suuntaan. 


tasapaino, 




verkostoissa 

























Jätteiden lajittelua ja kierrätystä 

jatketaan ja mahdollisuuksien 

mukaan tehostetaan ympäristöterveydenhuollon 

osaston toiminnassa. 

Laitteiden ja kaluston 

hankinnoissa kiinnitetään huomiota 

kestävyyteen ja vähäpäästöisyyteen. 

Yleinen terveysvalvonta käyttää 

yhteistä työautoa (leasing), 

jolloin työntekijät voivat halutessaan 

kulkea työmatkat julkisen 

liikenteen kulkuneuvoilla. 

Osallistutaan ympäristöterveydenhuollon 

alueellisiin ja valtakunnallisiin 

koulutuspäiviin. 

Osallistutaan kauppaketjujen, 

Kuntaliiton ja Eviran yhteisiin 

valtakunnallisiin hankkeisiin 

elintarvikevalvonnan kehittämisessä. 

Eläinlääkärit osallistuvat eläinlääkäripäiviin, 

sekä hygieenikkoja 

kunnaneläinlääkärien yhdistysten 

tapaamisiin. 

Pidetään yhteyttä elintarvike- ja 

ympäristöhygienian laitokseen 

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä 

tiedekunnassa. 

Ympäristöterveydenhuollon 

yhteistoiminta-alueen suunnittelua 

jatketaan. 

Eläinlääkäripäivystyksen malli 

uudistetaan. 

Ympäristölaboratorion myymien 

palvelujen tarpeen mahdolliset 

muutokset selvitetään. 


kehittäminen 

– Rauman kaupungin päästrategian laatiminen

90 





– Sähköisen asioinnin ja sisäisten toimintojen kehittäminen Ympäristöterveydenhuollon 

asiakastietojärjestelmiä ylläpidetään 

ja päivitetään jatkuvasti. 

Yleisen terveysvalvonnan asiakastietojärjestelmän 

käyttöä 

kehitetään siten, että se tukee 

terveystarkastajien toimenkuvaa 

parhaalla mahdollisella tavalla. 

Lomakkeita, ohjeita, tietoa ja 

linkkejä tarjotaan asiakkaille 

edelleen ympäristöterveydenhuollon 

nettisivuilla. 


toteuttaminen 





kautta 

Esimiehet osallistuvat vuonna 

2009 järjestettäviin johtajakoulutuksiin. 




muutoksia 




palkitseminen 





vuonna 2009) 














toimenpiteet 






Kaikkien työntekijöiden kanssa 

käydään kehityskeskustelut, 

joissa kartoitetaan mm. työtilanne 

sekä koulutustarve ja 

-toiveet. 

Yleisessä terveysvalvonnassa 

jatketaan työntekijöiden erikoistumista 

omiin tehtäväalueisiinsa. 

Eläinlääkintähuollossa panostetaan 

sijaisten hankintaan tarjoamalla 

kilpailukykyinen palkkaus 

sekä olosuhteet. Eläinlääkäripäivystys 

pyritään järjestämään 

siten, ettei eläinlääkärikohtainen 

päivystystaakka ole 

kohtuuton. 


oppiminen 



Osallistutaan alueellisiin ja 

valtakunnallisiin koulutustilaisuuksiin 

sekä eri yhdistysten ja 

liittojen tapaamisiin. 



91 



PERUSTERVEYDE 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 0 0 1 757 405 1 757 400 1 757 400 

Maksutuotot 0 0 2 859 800 2 859 800 2 859 800 


Vuokratuotot 0 0 12 000 12 000 12 000 



Palvelujen ostot 18 209 570 22 233 700 9 048 610 9 048 610 9 048 610 -59 


Avustukset 0 0 23 860 23 860 23 860 

Vuokramenot 0 0 1 184 080 1 184 080 1 252 030 



TOIMINTAKATE -18 209 570 -22 233 700 -29 435 435 -29 552 420 -29 620 370 33 


me 

0 0 242 590 242 590 242 590 



MENOT 

+ =LISÄYS 

TULOT 

+ =LISÄYS 

PERUSTERVEYDENHUOLTO 67 950 0 

1860 4823 Kodisjoen terveysasema (pääomavuokra), 40 % 580 



1883 4823 Pyynpään hammashoitola (pääomavuokra) 10 080 

1883 4823 Nanun hammashoitola (pääomavuokra) 18 480 

1860 4823 Terveysasema Nortamonkatu 30 (pääomavuokra) 37 950

2 92 

TOIMIELIN: 19 ERIKOISSAIRAANHOITO JA ELÄKEVASTUUT 

193 

ERIKOISSAIRAANHOITO 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 



TOIMINTAKATE -31 001 786 -34 175 000 -38 150 000 -38 150 000 -38 150 000 12 

ERIKOISSAIRAANHOITO (SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI) 

Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää jäsen-kuntiensa puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito, ja 

kehitysvammaisten erityishuolto siltä osin kuin kunnat eivät järjestä sitä muulla tavalla. 

Sairaanhoitopiiri voi sopimukseen perustuen hoitaa muitakin terveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen tehtäviä. 

Sairaanhoitopiirin tehtävänä on myös yhteistyössä jäsenkuntiensa kanssa edistää jäsenkuntien asukkaiden 

terveyttä ja toimintakykyä. 

Sairaanhoitopiirin palvelutuotannossa käytetyn työpanoksen määrän tulee vuodesta 2009 kääntyä laskuun. 

Huomioon otetaan 

- kuntayhtymälle lain mukaan siirtyvät tehtävät, 

- sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin yhdistyminen ja 

- kumppanuussopimuksessa sovitut henkilöstömuutokset ja ostopalvelut sekä 

- liikkeenluovutusten yhteydessä muutoin siirtyvän henkilöstön vaikutus. 

Palvelurakennemuutosta jatketaan: 

- keskitytään perustehtäviin ja kiinnitetään potilaan ja asiakkaan sujuvaan hoitoketjuun, 

- ”Koko elämä kotona” - hanke 

- toiminnalliset muutokset sisäisillä järjestelyillä ja kumppanuussopimusta toteuttaen 

TALOUSARVIO 2009 

Rauman vanhustenhoidon hoitoketju tulee saada toimivaksi. Väliraportti tekeillä. 

Jatketaan päihde- ja mielenterveyssuunnitelman täytäntöönpanoa. 

Selvitetään Rauman kaupungin ja terveyskeskuskunta-yhtymän ja sairaanhoitopiirin kesken Rauman aluesairaalasta 

vapautuvien tilojen käyttö ja pysäköintijärjestelyt 30.9.2008 mennessä. 

Sovittiin, että asetetaan valmisteluryhmä, jonka tavoitteena on Rauman yhteistoiminta-alueella selvittää ja 

järjestää kehitysvammaisten palvelujen työnjako kuntien ja tulevan kuntayhtymän kesken. 

– sairaanhoidon palveluhinnaston nousu + 4,8 % vrt 2008 

– erityishuollon palveluhinnaston nousu + 4 % vrt 2008 

Ras:in peruskorjauksen III -vaihe 

Hankesuunnitelma on tehty Rauman kansan-terveystyön kuntayhtymän, Rauman kaupungin ja Satakunnan 

sairaanhoitopiirin yhteistyönä 

- v 2009 suunnittelumääräraha 0,1 Me 

- vv 2010 – 2012 yhteensä 3,7 Me 

(1. vaihe 7:sta; arkistotilat, apteekkitilat, vainajien säilytystilat sekä poliklinikkatiloja) 

− 

vaiheet 2. – 7. ajoittuvat vuodesta 2013 eteenpäin

2 93 

− 

− 

sairaanhoitopiirin hallituksessa hankesuunnitelma on käsittelyssä 27.10.2008 ja lausunto-pyyntö 

Rauman kansanterveystyön kuntayhtymälle/Rauman kaupungille 31.12.2008 mennessä 

jatkoneuvottelut Rauman kaupungin sitoutumisesta toimintoihin/tiloihin sekä rahoitukseen? 

ELÄKEVASTUUT 

196 ELÄKEVASTUUT 

SIIRTYNEISTÄ 

PALVELUSSUHTEISTA 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Henkilöstökulut 884 743 968 130 1 053 930 1 053 930 1 053 930 9 


TOIMINTAKATE -884 743 -968 130 -1 053 930 -1 053 930 -1 053 930 9 

Rauman maksuosuudet toimintansa lopettaneiden kuntayhtymien eläkemenoihin. Näitä ovat mm. Rauman 

aluesairaalan kuntayhtymä, Lastenlinnan sairaalan kuntayhtymä ja Vakka-Suomen mielisairaanhoitopiirin 

kuntayhtymä. 

19 

ERIKOISSAIRAANHOITO 

JA ELÄKEVASTUUT 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Henkilöstökulut 884 743 968 130 1 053 930 1 053 930 1 053 930 9 



TOIMINTAKATE -31 886 529 -35 143 130 -39 203 930 -39 203 930 -39 203 930 12 



MENOT 

+ =LISÄYS 

TULOT 

+ =LISÄYS 

ERIKOISSAIRAANHOITO JA ELÄKEVASTUUT 0 0

94 

TOIMIELIN: 20 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA, SOSIAALITOIMI 



Uuden terveys- ja sosiaalilautakunnan kouluttaminen ja työkäytäntöjen kehittäminen, yhteisen strategian 

laatiminen sekä virastojen yhdistämisvalmistelun aloittaminen ovat keskeisellä sijalla lautakuntatason toimenpiteistä. 

Vanhustyön tarkistetun strategian mukaisten kotihoitoa tukevien toimenpiteiden toteuttaminen 

vahvistettujen voimavarojen puitteissa on sosiaalitoimen toiminnallisesti tärkein kehittämiskohde. Palvelukonseptien 

kehittämistä jatketaan laajentamalla palvelusetelikäytäntöä kotipalvelussa ja omaishoidossa 

sekä ottamalla se käyttöön uutena vanhusten asumispalveluissa. 


Sosiaalitoimen talousarvion toimintakate kasvaa 3,4 miljoonalla eurolla vuoteen 2008 verrattuna eli 10,1 %. 

Luvuissa on huomioitu sisäisten erien muutokset, vuoden 2009 palkankorotusvaraus ja ostopalveluhintojen 

korotusvaraus. Lapin kunnan sosiaalitoimen luvut ovat pohjaluvuissa mukana, mutta opetustoimeen siirretty 

päivähoito ei, joten kasvuprosentti kuvaa todellista muutosta. 

Lapin kunnan asukkaat tulevat saamaan kuntaliitoksen hyötyinä laajemman ja erikoisosaamista aiempaa 

enemmän sisältävän palveluverkoston sekä eräiden etuuksien ja palkkioiden korotuksia. Raumalaisten 

hyötyinä on nähtävissä ainakin lastensuojelun sosiaalityön vahvistuminen ja eräiden toiminnallisten yhteistyökäytäntöjen 

siirtyminen. 

Vanhustyön kehittäminen on sosiaalitoimen toiminnallinen painopistealue. Vanhainkotien ja asumispalveluyksiköiden 

henkilöstöä vakinaistetaan ja lisätään mitoitussuositusten ja aiempien päätösten mukaisesti. 

Muu harkinnanvarainen voimavarojen lisäys kohdennetaan vanhusväestön kasvun edellyttämällä tavalla 

ensisijaisesti kotihoitoa tukevien erilaisten palvelujen lisäämiseen ja toiseksi terveystoimen vähentyvän 

laitospaikkamäärän korvaamiseen asumispalveluilla. Toimintakate kasvaa vanhustyössä 11,2 %. 

KJ: vanhustyöhön lisätty harkinnanvaraisena 80.000 euroa kotipalvelun palveluseteleihin ja 70.000 

euroa lyhytaikaispaikkojen lisäämiseksi kahdella paikalla 

Sosiaalityössä joudutaan lisäämään henkilöstöä sekä aikuissosiaalityössä että lastensuojelussa, jotta toimeentulotukihakemusten 

ja lastensuojeluilmoitusten käsittelyssä pystytään noudattamaan lakisääteisiä 

määräaikoja. Lasten huostaanotot ovat kasvaneet alkuvuodesta 2008 aikaisempia vuosia enemmän ja vastaavasti 

kasvavat sijaishuollon kustannukset. Lapsiperheiden kodinhoitoavun 50.000 euron ostopalveluraha 

siirtyy päivähoidon tulosalueelta sosiaalityön tulosalueelle ja samalla sitä esitetään harkinnanvaraisena 

lisättäväksi 50.000 eurolla. Sosiaalityön toimintakate kasvaa 6,5 %. 

Vammaistyössä painopistealueina ovat avustajatoiminnan lakisääteinen laajentaminen ja kehitysvammaisten 

tukiasumisen edelleen kehittäminen. Määrärahaa joudutaan lisäämään kuljetuspalveluun ja palveluasumiseen 

kasvavaan kysyntään vastaamiseksi. Vammaistyön toimintakate kasvaa 15,7 %. 

HENKILÖSTÖ: 

Vanhustyössä mitoitussuosituksen mukaisina pakollisina henkilöstön vakinaistamisena ja lisäyksenä esitetään 

yhteensä17 toimen perustamista. Lisäksi vanhainkoteihin esitetään kahden varahenkilön palkkaamista 

sijaisuuksien hoitamiseksi pätevällä henkilöstöllä. Sosiaalityössä pakollisina lisäyksinä esitetään neljän 

toimen perustamista. Vammaistyössä esitetään vastaavan ohjaan toimen perustamista Kinnon asuntolaan, 

koska sillä pystytään välittömästi osoittamaan palkkakustannusta suurempi vaihtoehtoiskustannusten säästö 

asumispalveluissa ja päivätoiminnassa. 


Sosiaalitoimen tärkeimmät investointikohteet ovat Tornelan palvelukodin putkilinjojen uusiminen, Kaunisjärven 

vanhainkodin putkilinjojen ja hissien uusiminen sekä tukiasuntojen hankkiminen. Lisäksi esitetään 

suunnittelurahaa 1) Kaunisjärven vanhainkodin mahdollisiin muutostöihin liittyen sen viereen tulevaan palvelukeskukseen, 

2) kehitysvammaisten asumisyksikön sekä työ- ja päivätoimintatilojen hankintaan ja 3) 

Uudenlahden vanhainkotikiinteistön tulevaan käyttöön. 

KH: Määrärahaesityksistä jäljellä on Kaunisjärven vanhainkotiin liittyvä määräraha.

95 


Sosiaalityössä jatkuu Luvian kunnan kanssa tehtävärakennehanke, jonka tarkoituksena on selvittää sosiaalityön 

virkarakennetta. Uutena hankkeena alkaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuutta 

kehittävä Satakunnan ja Varsinais-Suomen kuntien yhteinen Remontti-hanke, jonka osana Raumalla selvitetään 

perheneuvolapalveluja korvaavan kokonaisuuden järjestäminen sekä Satakunnassa mm. sijaisperhehoidon 

vahvistaminen huostaan otettujen lasten ensisijaiseksi sijoituspaikaksi. Kehitysvammatyön strategia 

ja kehittämisohjelma valmistuvat keväällä 2009 ja kehittämistyö jatkuu valittujen painopistealueiden 

mukaisesti mahdollisesti yhteistyössä Kehitysvammaisten palvelusäätiön kanssa. 

220 SOSIAALIKESKUKSEN HALLINTO 

200 SOSKESKUKSEN 

HALLINTO 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 



Vuokratuotot 1 497 1 200 0 0 0 -100 






Avustukset 37 268 40 000 60 000 60 000 60 000 50 

Vuokramenot 110 438 100 190 31 200 31 200 31 200 -69 



TOIMINTAKATE -693 998 -738 260 -794 260 -795 360 -795 360 8 




TOIMINNAN 





kehittäminen 





























(kauppa-, matkailu- ja vapaa-aikapalvelut)

96 





vuorovaikutus 



tasapaino, 




verkostoissa 





toteuttaminen 















Otetaan käyttöön uusi malli 

sosiaalialan järjestöjen vuosiavustusten 

myöntämiseksi 

(määrärahalisäys 20.000 e) 









Uuden, yhteisen terveys- ja 

sosiaalilautakunnan jäsenten 

kouluttaminen sosiaalija terveydenhuollon 

kokonaisuuteen 







kehittäminen 








toteuttaminen 





kautta 




muutoksia 







vuonna 2009) 







Sosiaalikeskus ja terveyskeskus 

aloittavat yhteisen toimintaorganisaation 

suunnittelun 

Sosiaalitoimi laatii henkilöstöstrategian 

pohjalta hallintokunnan 

oman henkilöstöpoliittisen

97 


palkitseminen 


oppiminen 








toimenpiteet 








toimenpideohjelman 

Koulutuksen painopiste asetetaan 

ammatillisen täydennyskoulutuksen 

toteuttamiseen 

Terveys- ja sosiaalilautakunta 

järjestää yhteistapaamisen 

vähintään yhden vertailukaupungin 

kanssa 



Lapin kuntaliitoksen vaikutus: 

Hallintoon perustetaan suunnittelijan toimi, johon siirtyy sosiaalityön nykyinen osastopäällikkö, kun osastopäällikön viran uudeksi haltijaksi 

siirtyy Lapin sosiaalijohtaja. 

Hallintoon siirtyy lisäksi yksi toimistosihteeri, ja tämän siirron ansiosta hallinto-osasto pystyy ohjaamaan yhden työntekijän kokoaikaisen 

työpanoksen sosiaalikeskuksen arkistotehtäviin. Siirrolla pystytään suunnittelemaan myös hallinto-osaston lähivuosien tehtäviä eläköitymisten 

jälkeen

98 

220 VANHUSTYÖ 

220 VANHUSTYÖ TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 1 054 061 987 300 1 155 300 1 155 300 1 155 300 17 

Maksutuotot 2 929 055 2 988 700 3 804 200 3 804 200 3 804 200 27 


Vuokratuotot 91 330 92 900 159 060 159 060 159 060 71 






Avustukset 378 593 97 500 878 000 878 000 878 000 801 

Vuokramenot 718 196 751 120 892 210 892 210 892 210 19 



TOIMINTAKATE -12 668 849 -13 777 210 -17 979 050 -18 328 790 -18 328 790 33 


me 

42 492 20 410 19 890 19 890 19 890 -3 




TOIMINNAN 





kehittäminen 

























Palvelusetelikäytäntöjä kehitetään 

edelleen yhteistyössä 

Rauman Seudun Kehitys Oy:n 

kanssa 



vuorovaikutus 













toteuttaminen 

Asiakastyytyväisyyttä mitataan 

jo säännöllisesti 

Vanhustyön strategian mukaiset 

toimenpiteet: 

-kotipalvelujen, omaishoidon,


tasapaino, 




verkostoissa 

99 















päivätoiminnan ja lyhytaikaishoidon 

palvelujen lisääminen 

-palveluliikenteen lisääminen 

-henkilöstön lisääminen laitospalveluihin 

ja tehostettuun 

palveluasumiseen 














Vanhustyön palveluja kehitetään 

uuden kuntarakenteen ja palvelustategian 

mukaisesti. 

Palveluja lisätään vanhusväestön 

kasvun edellyttämällä määrällä 


kehittäminen 








toteuttaminen 





kautta 

Toteutuu 




muutoksia 







vuonna 2009) 












Vanhustyö varautuu muutoksiin 

Vanhustyö sitoutuu henkilöstönsä 

osaamisen, uudistumisen ja 

jaksamisen parantamiseen. 

Erityisesti tavoitteena on rekrytoinitijärjestelmän 

parantaminen.

100 


palkitseminen 


oppiminen 



toimenpiteet 








Toteutuu 



Yhteiskunnallisen ja asiakasvaikuttavuuden näkökulma 

-Palvelujen lisääminen palvelutarpeen kasvun mukaisesti: 

- omaishoidon lisääminen 10 asiakkaalla 

- päivätoiminnan lisääminen 

- lyhytaikaishoitopaikkojen lisääminen 

-Henkilöstön lisääminen lääninhallituksen edellyttämälle tasolle 

- 9 vanhainkotien työntekijää (korvataan työllistämistuella/tilapäisrahoituksella olevat työntekijät) Raumalla 

- 5 hoitajaa lapin Linnavuoreen 

- 2 työntekijää Sinisaaren Kotikaareen 

- 4 työntekijää porrastetusti Palvelukoti Kokkilaan (20kk) 

-Vuoden 2009 erityisenä vanhustyön laadullisena teemana on vanhukset ja ravitsemus. Teemaa toteutetaan yhteistyössä ruokapalvelun 

kanssa ja se aloitetaan yhteisellä koulutuksella vuoden vaihteen jälkeen. 

- Tiivistetään yhteistyötä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa 

Prosessien ja rakenteiden näkökulma 

-Otetaan käyttöön palveluseteli tehostetussa palveluasumisessa (syksyllä-08 selvitys perusteista) 

-Kotipalvelun ja omaishoidon palvelusetelikäytäntöjä kehitetään edelleen yhteistyössä Rauman Seudun Kehitys Oy:n kanssa 

-Ehkäisevä työ mm. ehkäisevät kotikäynnit juurrutetaan kotipalvelun toimintaan. Tänä vuonna ehkäisevät kotikäynnit tehdään sellaisille turvapuhelinasiakkaille, 

joilla ei ole muita sosiaalipalveluja. Seuraavana kohderyhmänä ovat muut tukipalvelujen (lähinnä ateriapalvelujen) 

vastaavat asiakkaat. Ehkäisevän työn suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä kotisairaanhoidon kanssa. 

-Vanhustyössä toteutetaan uuden sosiaali-ja terveystoimen yhteisen lautakunnan prosesseihin ja rakenteisiin kohdistuvat mahdolliset toimenpiteet 

-Lapista siirtyy vanhustyön tulosalueelle kaikkiaan 38 työntekijää. Työntekijät ja palvelut ( esim.omaishoito, laskutukset jne.) liitetään Rauman 

vastaaviin toimintoihin ilman lisäresurssia. Tavoitteena on saada Rauman ja Lapin hyvät käytännöt yhteiseen käyttöön 

- Effica-asiakastietojärjestelmä on otettu tänä vuonna käyttöön koko vanhustyössä. Järjestelmän käyttö on kuitenkin haaste tulevallekin 

vuodelle mm. tilasto ym. tietojen saamiseksi. 

Uudistumisen ja henkilöstön kehittämisen näkökulma 

-Sijaistyövoiman saanti vanhustyöhön on vaikeutunut ja tästä syystä rekrytointijärjestelmän parantaminen on tavoitteena, myös varahenkilöitä 

ensi vuodelle esitetään kaksi työntekijää lisää (nyt 13 työntekijää) 

-Henkilöstön täydennyskoulutuksessa jatketaan yhteistyötä ammattiopiston ja Samk:n kanssa. Hoitohenkilöstö osallistuu myös Satakunnan 

sairaanhoitopiirin järjestämiin koulutuksiin. 

-Effica-asiakastietojärjestelmään kirjaamisessa tarvittavaa osaamista lisätään ja käytäntöjä yhtenäistetään. Kirjaamiskoulutus henkilöstölle 

aloitetaan jo syksyllä -08 yhteistyössä SAMK:n ja Länsi-Suomen kesäyliopiston kanssa 

Yhteenveto ja talousarvioesityksen ensisijaisuusjärjestys 

Vanhustyön tulosalueella lainsäädäntö velvoittaa asiakkaan subjektiivisena oikeutena järjestämään 

sitovaa hoitotyötä tekeville omaishoitajille 3 vapaavuorokautta/kk. Toinen subjektiivinen oikeus 

koskee palvelutarpeen arviointia yli 80-vuotiaille ja Kelan erityishoitotuen saajille 7 päivän sisällä 

yhteydenotosta. Muita lakisääteisiä subjektiivisia oikeuksia ei asiakkailla ole. Kuitenkin tänä 

vuonna valmistunut uudistettu ikäihmisten palvelujen laatusuositus ja lääninhallitusten ratkaisut 

esim. hoitohenkilöstön mitoituksissa luovat velvoitteita kunnille. 

Raumalla tulisi voida palveluiden lisäämisen painopisteen olla myös avopalveluissa ja ehkäisevässä 

toiminnassa jotta tulevaisuuden haasteista ikäihmisten määrän kasvaessa selvitään. Kuitenkin 

prioriteettilistan kärjessä on oltava henkilöstön lisääminen / vakinaistaminen vanhainkoteihin ja 

tehostettuun palveluasumiseen. 

1. Rauman vanhainkoteihin 6 hoitajaa ja 3 sairaanhoitajaa ja Lapin palvelukeskukseen 5 hoitajaa 1.8.2009 

alkaen 

2. Palvelukoti Kokkilaan 4 hoitajaa porrastetusti niin, että henkilöstölisäys 21 kk v.2009 

3. Sinisaaren Kotikaareen 2 hoitajaa 1.4.2009 alkaen 

4. Sinisaaren kulunvalvontajärjestelmä 

5. Päiväkeskustoimintaan 1 hoitaja 1.4.2009 alkaen 

6. Omaishoitoon 10 uutta asiakasta 

KJ: Ylläesitettyjen toimien kustannukset (kohdat 1, 3 ja 5) eivät sisältyneet hallintokunnan esitykseen. 

Toimet esitetään täytettäväksi 1.8.2008 alkaen, kustannusvaikutus 199 210 euroa.

101 

Ns. harkinnanvaraiset esitykset: 

7. Kotipalveluun 8 hoitajan resurssi (4 hoitajaa+palvelusetelit) 1.4.2009 alkaen 

8. Lyhytaikaishoidon paikkojen lisääminen 

Lyhytaikaishoidon paikkojen lisätarve on 6 -7, mikä pyritään vuonna 2009 järjestämään joko omissa yksiköissä 

korvaamalla paikat ostamalla tai palvelusetelillä tai lyhytaikaispaikkojen suoralla ostolla yksityiseltä 

palveluntuottajalta. (220 000) 

9 Palveluliikenteen lisääminen 

Ikäihmisiltä saadaan runsaasti palautetta siitä, että kulkuyhteydet ovat huonot ja että palveluliikennettä 

pitäisi lisätä. 

Nykyinen palveluliikenne on sidottu aamuisin ja iltapäivisin päiväkeskuskuljetuksiin ja Naulan työntekijöiden 

kuljetuksiin ja vain näiden kuljetusten välillä se toimii kutsuperiaatteella. Ikäihmisten omaehtoisen 

liikkumisen tukeminen on ensiarvoisen tärkeää ehkäisevää toimintaa (70 000) 

10 Tehostetun palveluasumisen palvelusetelit noin 5 - 7 asiakkaalle (200 000) 

KJ: vanhustyöhön on lisätty harkinnanvaraisena 80.000 euroa kotipalvelun palveluseteleihin ja 70.000 

euroa lyhytaikaispaikkojen lisäämiseksi kahdella paikalla

102 

Tunnusluvut, vanhustyö ja kotipalvelu 2005 2006 TP 2007 2008 TA 2009 

75 vuotta täyttäneiden lukumäärä 2 927 3 090 3 211 3 147 3608 

Kotona tai kodinomaisissa oloissa asuvien 75 vuotta 

täyttäneiden osuus ikäluokasta % 92 92 93 93 93 

VANHAINKODIT 

Vanhainkotipaikat, pitkäaikaishoito 193 193 196 196 225 

Kattavuus 75 vuotta täyttäneiden ikäluokasta (%) 6,6 6,2 6.1 6,1 6,2 

Vanhainkotien käyttömenot 

hoitopäivää kohti Netto 82,3 92,4 94,6 92,7 111,4 

TERVEYSKESKUS 

Pitkäaikaispotilaiden paikkojen lukumäärä (arvio) 45 48 30 30 30 

Kattavuus 75 vuotta täyttäneiden ikäluokasta (%) 1.5 1,6 0.9 0,95 0,8 

TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN 

Palvelutaloissa asuntoja 

107 142 148 147 175 

Kokkila 58, Dem. kodit 32, Ripi 8, Kotikaari 47(- 

06),muut 3 

Kattavuus 75 vuotta täyttäneiden ikäluokasta (%) 3.7 4.6 4.6 4,7 4,9 

Palvelutalojen käyttömenot hoitopäivää kohti 36,3 35,3 44,6 49,2 56,4 

KOTIPALVELU 

Kodinhoitoapua saaneiden kotitalouksien lukumäärä 506 524 535 530 580 

(vuosi 2006 ei sisällä enää Kotikaaren asukkaita) 

lapsiperheet, oma toiminta 6 7 9 7 - 

lapsiperheet, ostopalvelu (päivähoidossa) 56 37 43 40 40 

vanhuskotitaloudet yhteensä 

65 -74 -vuotiaiden lukumäärä 

75 vuotta täyttäneiden lukumäärä 

- kattavuus ao. ikäluokasta (%) 

392 

9,5 

444 

79 

365 

10.7 

436 

59 

377 

11.7 

445 

71 

374 

11,9 

490 

60 

430 

11,9 

vammaiskotitaloudet 7 2 2 3 3 

muut 45 34 45 35 47 

Kotipalvelutunnin hinta 

Netto 23,5 32,8 32,8 36,3 47,5 

KOTIPALVELUN TUKIPALVELUT 

Tukipalveluja saaneiden määrä yhteensä 

65 - 74 -vuotiaiden lukumäärä 



765 

88 

617 

20 

780 

99 

619 

19.3 

770 

80 

690 

21,9 

930 

110 

760 

21,1 

OMAISHOITO 

Omaishoidon tuella hoidettuja 

65 - 75 -vuotiaiden lukumäärä 



60 

1,7 

116 

32 

84 

2.7 

158 

36 

122 

3.8 

140 

30 

110 

3,5 

200 

40 

160 

4,4 

HENKILÖSTÖ 

Vanhainkotien vakinainen henkilöstö 

Hoitotyötätekevä henkilöstö + työllistetyt /hoitopaikka: 

- Kaunisjärvi 

- Uusilahti 

- Marttilanmäki 

- Linnavuori 

Kotipalvelun, palvelutalojen ja asumispalvelujen henkilöstö 

135,5 

0.51 

0.57 

0.50 

135 

0.51 

0.57 

0.50 

135 

0.51 

0.57 

0.50 

150 

0,57 

184 

0,6 

0,63 

0,55 

0,6 

86 88 87 85 115 

Työllistetyt ympäri vuoden 16 16 16 9 -

103 

233 VAMMAISTYÖ 

233 VAMMAISTYÖ TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 244 070 218 200 216 300 216 300 216 300 -1 

Maksutuotot 163 217 127 500 174 400 174 400 174 400 37 


Vuokratuotot 74 480 72 300 75 500 75 500 75 500 4 

Muut toimintatuotot 43 575 0 50 000 50 000 50 000 





Avustukset 724 505 689 500 1 223 900 1 267 900 1 267 900 84 

Vuokramenot 114 255 100 220 111 680 111 680 111 680 11 



TOIMINTAKATE -5 057 663 -5 799 350 -7 252 170 -7 252 270 -7 252 270 25 




TOIMINNAN 





kehittäminen 



























vuorovaikutus 












toteuttaminen 


Valmistellaan kehitysvammastrategiaa 

yhteistyössä asiakkaiden 

ja sidosryhmien kanssa 

sekä tiedotetaan strategiasta. 

Tiedotetaan isoimmista muutoksista 

käytännöissä ja sovelluksissa 

asiakkaille. 

Tuetaan asiakkaiden omatoimi-



tasapaino, 



104 









suutta ja etsitään palvelusuunnitematyöllä 

hyviä vaihtoehtoja 

asiakkaiden itsenäisen elämän 

tukemiseksi, kouluttautumiseksi 

ja työn saamisen tukemiseksi. 

Aloitetaan kehitysvammastrategian 

toteuttaminen. 


verkostoissa 















kehittäminen 













toteuttaminen 





kautta 




muutoksia 





vuonna 2009) 




Osallistutaan avustajakeskuksen 

hallinnoimaan Henkilökohtaisen 

avun aluetukikeskusprojektiin 

(1.3.2007-31.12.2011) 

sekä Porin kaupungin hallinnoimaan 

Satakunnan vammaispalveluhankkeeseen 

(2007-09) 

Henkilökohtaisen avun – 

järjestelmän uudistamista jatketaan 

avustajakeskuksen kanssa 

yhteistyössä. 

Otetaan käyttöön vammaispalveluverkostohankkeen 

tuottamia 

lomakkeita ja käytäntöjä soveltuvin 

osin. 

Kehitetään ja otetaan käyttöön 

omia toimintatapoja soveltuvin 

osin (esim. älykortti kuljetuspalveluihin). 

Päivitetään tuloskorttia huomioiden 

lakimuutokset ja valmistuva 

kehitysvammastrategia sekä 

itsenäisen asumisen –projektin 

tulokset. 

Osallistutaan Satakunnan vammaispalveluverkostohankkeen 

yhteistyöryhmiin. Jatketaan 

yhteistyötä palveluntuottajien 

kanssa. 

Perehdytetään uusi osastosihteeri 

ja vastaava vammaispalveluohjaaja 

vammaistiimin ja 

kehitysvammatiimin sekä uudistuvan 

kehitysvammatyön toimintaan. 

Osallistutaan tehtävärakennehankkeen 

työskentelyyn ja 

tulosten huomioimiseen käytännössä 









Jatketaan VAM- ja kehitysvammatiimin 

sekä SAS –ryhmän 

työskentelyä henkilökunnan 

työssä selviytymisen tukemiseksi 

sekä työnohjausta tarvittaessa. 

Osallistutaan koulutukseen joka 

ylläpitää ammattitaitoa ja parantaa 

mahdollisuuksia toteuttaa


palkitseminen 

105 





toimenpiteet 






muutoksia laeissa ja sovelluksissa. 


oppiminen 



VAM-, KEV- ja SAS –tiimien 

työtä jatketaan. Henkilökohtaisen 

avun –projektin ja Verkostoprojektin 

sekä omien projektien 

hyvät käytännöt huomioidaan. 



Lapin kuntaliitoksen kautta saadaan rakennusmestarin työpanosta vammaisten asuntojen muutostyöprosessiin. Vammaistyöhön ei tule 

muutoin henkilöstölisäystä Lapista eli asiakkuudet siirtyvät nykyisen henkilöstön hoidettavaksi. 

Tunnusluvut, vammaishuolto 2005 2006 TP 2007 TAE 

2008 

TA 

2009 

VAMMAISPALVELU 

Palveluasuminen 

Palveluasuminen palvelutaloissa/asiakkaita 20 35 28 10 14 

Palveluasuminen Puhdissa (5+1 tlap. paikka) 6 

Käyttömenot asumisvuorokautta kohti 126,09 e/vrk netto 

Palveluasuminen omassa kodissa, asiakkaita yhteensä 19 20 

Tehostettu palveluasuminen sosiaalihuoltolain nojalla 

Pitkäaikaispäätöksillä ostopalveluissa 3 5 

Omaishoidon tuki 

Omaishoidontuen saajia yhteensä 55 43 48 45 50 

joista 18-64 vuotiaita aikuisia 28 32 

ja lapsia ja alle 18-vuotiaita nuoria yhteensä 17 18 

Kuljetuspalvelut 

Kuljetuspalveluasiakkaita yhteensä 620 670 776 700 880 

joista vammaispalvelulain nojalla asiakkaita 580 740 

joista sosiaalihuoltolain mukaisia asiakkaita 120 140 

KEHITYSVAMMAHUOLTO 

Kehitysvammahuollon asiakkaat yhteensä 190 181 181 182 178 

Laitoshoidossa 8 8 10 9 12 

Omaishoitotukiasiakkaat 21 19 21 20 23 

Asuminen 

Pitkäaikainen, asiakkaita yhteensä 28 33 35 34 48 

(Omissa asuntoloissa, erittely alla ja ostopalveluina

106 

Tilapäinen, asiakkaita yhteensä piirissä 47 36 32 39 27 

(Lähinnä ostopalveluna) 

Kinnon asuntola (autettu asuminen) 10 10 

Käyttömenot asumisvuorokautta kohti/netto 88,11 e/vrk 

(vähennetty K-tuvan ½ työntekijän kulut) 

Kannastupa (tuettu asuminen) 5 5 

(tuki tulee Kinnon asuntolasta) 

Samppustenkoto (ohjattu asuminen) 7 7 

Käyttömenot asumisvuorokautta kohti/netto 23,77 e/vrk) 

Tukiasuminen, asiakkaita 4 10 

(asunnot tavallisia vuokra-asuntoja, tuki Samppustenkodosta 

tai vammaispalveluohjaajalta) 

Työtoiminta, Naulan työkeskus 

asiakkaita yhteensä 63 78 76 76 78 

josta avotyöllistettyjä 17 23 22 22 25 

Toimintapäivän hinta/netto 30,08 e

107 

240 SOSIAALITYÖ 

240 SOSIAALITYÖ TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 91 132 163 000 164 900 164 900 164 900 1 

Maksutuotot 394 813 301 000 305 000 305 000 305 000 1 

Tuet ja avustukset 1 088 852 1 159 880 1 117 900 1 117 900 1 117 900 -4 

Vuokratuotot 190 027 213 200 230 000 230 000 230 000 8 






Avustukset 4 835 310 4 787 250 4 186 600 4 186 600 4 186 600 -13 

Vuokramenot 268 753 277 210 350 620 350 620 350 620 26 



TOIMINTAKATE -9 345 400 -9 201 480 -10 439 900 -10 439 900 -10 489 900 14 


me 

21 409 17 600 0 0 0 -100 




TOIMINNAN 





kehittäminen 



























vuorovaikutus 













toteuttaminen 


- Toteutetaan asiakastyytyväisyyden 

mittaus. 

- Suunnitelma lastensuojelun 

järjestämisestä ja kehittämisestä 

valmistuu 

- Seurataan sosiaalisen luoto-


tasapaino, 




verkostoissa 

108 














tuksen toteutumista 

- Nuorten miesten syrjäytymistä 

ehkäistään ns. Aikalisätoiminnalla 

- Lasten, nuorten ja perheiden 

psykososiaalisten palvelujen 

järjestäminen selvitetään 

Rauma on mukana KASTErahoituksella 

toimivassa Remontti-hankkeessa, 

joka on 

Satakunnan ja Varsinais- 

Suomen maakuntien yhteinen 

hanke. 









- Sosiaali- ja tehtävärakennehankkeen 

avulla järkeistetään 

sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen 

tehtäväjakoa. Hankkeen 

yhteydessä laaditaan sosiaalityön 

stragia. 







kehittäminen 








toteuttaminen 





kautta 




muutoksia 







vuonna 2009) 











- Henkilöstön osaamista lisätään 

hankkimalla laadukkaita koulutusjaksoja 

tarpeen mukaan.

109 


palkitseminen 


oppiminen 




toimenpiteet 








- Tehdään vertaiskäyntejä 

palvelujen kehittämisen kannalta 

sopiviin kohteisiin. 



YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKSVAIKUTTAVUUS 

Keskeisenä tavoitteena sosiaalityön tulosalueella on lastensuojelun ja toimeentulotuen palvelutakuiden toteutuminen. Lastensuojelussa 

seurataan lapsikohtaisten lastensuojeluilmoitusten määrää, valmistuneiden lastensuojelutarpeen selvitysten määrää sekä laissa säädetyn 3 

kuukauden aikarajan ylityksiä (määräaika lasketaan lastensuojeluilmoituksen saapumisesta). 

Toimeentulotukilain mukaan kiireellisissä tapauksissa toimeentulotukipäätös on tehtävä samana päivänä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä 

hakemuksen saapumisesta ja ei-kiireellisissä tapauksissa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Toimeentulotuen 

käsittelyaikojen on arvioitu lyhenevän lain sallimiin rajoihin, mikäli saadaan etuuskäsittelyyn ja sosiaaliohjaukseen lisähenkilökuntaa 

(1 toimistosihteeri ja 1 sosiaaliohjaaja). Käsittelyaikojen ylitysten määrää seurataan. 

PROSESSIT JA RAKENTEET; HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 

Sosiaalialan ammatti- ja tehtävärakennehanke jatkuu 30.10.2009 asti. Hankkeen tulosten perusteella tehdään esitykset sosiaalityön, sosiaaliohjauksen 

ja etuuskäsittelyn tehtävienjaosta ja tulevaisuuden henkilöstötarpeista. 

Elatustukiasiat siirtyvät Kelan hoidettavaksi 1.4.2009 alkaen. Elatusturvassa työskennelleiden 2 toimistosihteerin työpanos tarvitaan edelleen 

siirtymävaiheen tehtävien hoitamisessa ja Kelan tarvitsemien tietojen välittämisessä. Lisäksi toimistosihteereitä tarvitaan lastenvalvojan ja 

sosiaalityön (etenkin lastensuojelun) toimistotehtävissä. 

Kuntaliitoksen vaikutukset: 

Kuntaliitoksessa Lapin kanssa Lapin kunnan 2 sosiaalityöntekijän virkaa menevät lastensuojeluun, koska vuoden 2007 alusta voimaan tulleen 

lastensuojelulain velvoitteiden takia lastensuojelun on katsottu tarvitsevan lisää resursseja. Lapin kunnan sosiaalitoimen psykiatrinen 

sairaanhoitaja sijoitetaan aikuissosiaalityöhön (konsultoi myös mm. lastensuojelua). Lapin kunnasta on arvioitu tulevan aikuissosiaalityöhön 

asiakkaita n. ½ viran verran. Rauman sosiaalivirastossa on 2 aikuisten sosiaalityöntekijää, jotka eivät pysty vastaamaan työn nykyisiinkään 

haasteisiin, mikä on näkynyt siinä, että toiseen virkaan ei ole saatu pysyvää työntekijää työntekijän todettua jo lyhyen työajan jälkeen, että 

voimavarat eivät riitä tehtävän kaikkiin vaatimuksiin. Mm. tämän vuoksi aikuissosiaalityöhön esitetään sosiaaliohjaajan toimen perustamista. 

SOSIAALITYÖN TULOSALUEEN NS. HARKINNANVARAISET MENOJEN LISÄYKSET V. 2009 

1. määrärahan lisäys: lapsiperheiden kotipalvelun lisäys 50.000 euroa 

2. perhetukikeskuksen ohjaaja, n. 40.000 euroa 

KJ: Ei harkinnanvaraisia lisäyksiä. 

Tunnusluvut, sosiaalityö 2005 2006 TP 2007 2008 TA 2009 

Toimeentulotuen piirissä olevien kotitalouksien määrä 1 551 1 497 1 400 1 400 1350 

(uusi) 

Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden määrä (uusi) 500 500 

Aktivointitoimenpiteiden piirissä olevat toimeentulotukea 400 550 500 - - 

saavat (tilasto poistuu) 

Elatustukea saaneiden lasten lukumäärä vuoden aikana 800 713 840 750 - 

(tilasto poistuu) 

% -osuus 0-18-vuotiaista (tilasto poistuu) 11,4 9,8 11,4 10,7 - 

Sijoitettuna olevat lapset 90 89 93 87 90 

Sijoitettuna olevat lapset/10 000 alle 18-vuotiasta 129 130 127 126 130 

Lastensuojelun laitoshoidon bruttomenot, €/hoitopäivä 186 167 175 180 195 

Palvelukotien asukasmäärä 31.12. 37 42 47 45 55 

Osatyökykyiset ja työtoiminta – asiakkaat 55 93 105 90 100 

Tulosalueen henkilöstö 57 58 60 60 68 

Työllistettyjen määrä keskimäärin 7 1 1 1 1

110 



SOSIAALITOIMI 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 1 389 726 1 368 500 1 536 500 1 536 500 1 536 500 12 

Maksutuotot 3 487 085 3 417 200 4 283 600 4 283 600 4 283 600 25 


Vuokratuotot 357 334 379 600 464 560 464 560 464 560 22 






Avustukset 5 975 676 5 614 250 6 348 500 6 392 500 6 392 500 14 

Vuokramenot 1 211 642 1 228 740 1 385 710 1 385 710 1 385 710 13 



TOIMINTAKATE -27 765 910 -29 516 300 -36 465 380 -36 816 320 -36 866 320 25 


me 

63 901 38 010 19 890 19 890 19 890 -48 



MENOT 

+ =LISÄYS 

TULOT 

+ =LISÄYS 

SOSIAALITOIMI 50 000 0 

2400 4300 Lapsiperheiden kotipalvelu 50 000

111 

TOIMIELIN: 25 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 



Opetustoimen kehittämishankkeet pohjautuvat kaupunginvaltuuston hyväksymään Rauman kaupungin visioon 

ja strategiaan vuodelle 2012. 

Varhaiskasvatus siirtyy 1.1.2009 osaksi opetustoimea ja organisaatiomuutokseen liittyvät henkilöstöesitykset 

ovat virkapakettiehdotuksessa. 

KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN VIRASTON tulosalueen henkilökunnan lukumäärä kasvaa kolmella varhaiskasvatuksen 

toimistosihteerien siirtyessä opetustoimen yhteyteen. 

VARHAISKASVATUKSEN tulosalue koostuu 12 tulosyksiköstä, joista kuusi on päiväkodeista muodostuvaa 

maantieteellistä varhaiskasvatuksen aluetta ja kuusi toiminnallista aluetta. 

PERUSKOULUn tulosaluetta kehitetään tavoitteena perusopetuksen toimintaedellytysten parantaminen. 

Tähän liittyvät määrärahaesitykset on esitetty jäljempänä ns. harkinnanvaraisissa menojen lisäyksissä. 

Kouluverkkoratkaisusta ja oppilasmäärän vähenemisestä johtuva vähennys on 3 oppilasryhmää. Oppilasennuste 

kevätlukukaudeksi on 3646 ja syyslukukaudeksi 3510 oppilasta, josta Lapin koulujen oppilasmäärät 

230/234. 

Rauman lapsipoliittiseen ohjelmaan kirjatun mukaisesti pyritään siihen, että 1-3. luokilla ryhmäkoko olisi 

maksimissaan 20 oppilasta ja 4- 9 luokilla maksimissaan 25 oppilas. Nanun ja Kourujärven alueella syksyllä 

2008 aloittavien 1-luokkalaisten määrä oli niin suuri, että Nanun kouluun jouduttiin perustamaan uusi 1- 

luokkalaisten ryhmä, jonka kustannukset ovat mukana talousarvioesityksessä (kustannusvaikutus 45.000 €). 

Oppilaskuljetuskustannukset kasvavat kouluverkkoratkaisun johdosta 94.000 eurolla. 

Peruskoulujen käyttötalouspuolelle on varattu kalustohankintoihin 35.000 euron määräraha, joka on aikaisempina 

vuosina ollut investointiosassa. 

LUKIOIDEN tulosalueella turvataan Rauman lukion toimintaedellytyksien säilyminen vähintään nykytasolla 

sekä opetuksen laadun, monipuolisen tarjonnan että opinto-ohjauksen osalta. 

Rauman lukiolle on varattu määrärahat 750 oppilaalle ja aikuislukiolle 137 kurssille. Kaksoistutkinnon suorittamiseen 

menee 52, etälukioon 19 ja loput varsinaiseen aikuislukioon n. 66. 

RAUMAN AMMATTIOPISTON talousarviossa on lähdetty siitä, että ammattiopiston tulee kattaa laskennallisislla 

valtionosuuksilla ja omatoimisella varainhankinnalla kaikki käyttötalousmenonsa sekä kone- ja laitehankinnat. 

Valtionosuudet on laskettu 1420 oppilaan mukaan. Mikäli oppilasmäärä on pienempi ja valtionosuudet 

laskevat tämän takia, tulee käyttötaloudessa syntyä vastaavan suuruinen säästö. 

Oppisopimustoiminta siirtyy 1.1.2009 alkaen osaksi Porin isäntäkuntamallilla toimivaa ylikunnallista Satakunnan 

oppisopimuskeskusta. Ammattiopiston talousarvioista on poistettu oppisopimustoiminnan menoja 

712.700 euroa (TA 2008 luku). Kaupungille tulevat valtionosuudet vähenevät oppisopimustoimintaan osoitettujen 

valtionosuuksien poistuttua. Länsirannikon Koulutus Oy:n suunnitteluun mahdollisesti saatavat harkinnanvaraiset 

valtionosuudet kohdistetaan kokonaisuudessaan yhtiön perustamismenoihin. 

LÄNSI-SUOMEN KESÄYLIOPISTOLLE maksettavaan tukeen on varattu 52.125 €. 


Suurimmat toiminnalliset muutokset liittyvät uuden laajennetun kasvatus- ja opetuslautakunnan toiminnan 

käynnistymiseen ja Lapin ja Rauman kuntaliitokseen. 

Rauman ammattiopiston osalta vuosi 2009 on viimeinen vuosi Rauman kaupungin opetustoimen alaisuudessa. 

Vuoden 2009 aikana valmistellaan yhtenäisen peruskoulun toteuttamista, IB-lukion käynnistämistä ja Rauman 

lukion ja aikuislukion yhdistämistä.

112 

Suurimmat taloudelliset muutokset liittyvät opetustoimen osalta liittyvät ikäluokkien pienenemisestä johtuviin 

valtionosuustulojen vähenemisiin ja tästä johtuviin käyttötalouden sopeuttamistarpeisiin. 

Lapin kuntaliitoksen myötä palvelujen myynti Lapin kunnalle lakkaa ja tämä vaikuttaa myös vähentävästi 

(85.000 €) opetustoimen toimintatuottoihin. 

Oppimateriaalikeskuksen toiminta loppuu lokakuussa 2008. Tämä muutos pienentää opetustoimen vuotuista 

toimintakatetta 57.000 €:lla. 

HENKILÖSTÖ: vakinaisen henkilöstön asema turvataan muutoksissa. 

TÄRKEIMMÄT INVESTOINNIT: Suurimmat investoinnit ovat Nanun koulun peruskorjaus (kustannusarvio 

5,5 M€, valtionosuus 2,12 M€), RAO merenkulku (kustannusarvio 3,1 M€) , Syvärauman koulun laajennus 

(kustannusarvio 1,5 M€) sekä Lapin kuntaliitokseen liittyvät koulu- ja liikuntasalihankkeet. 


1. Opetustoimen oman strategian ja kehittävän arvioinnin sitouttaminen tukemaan kaupungin 

kokonaisstrategia 2012:sta. 

2. Opetustoimen seudullisen yhteistyön kehittäminen. 

3. Perusopetuksen kehittäminen kaupunginvaltuuston hyväksymien päätösten mukaisesti. 

4. Aamupäivä-/iltapäivätoiminnan kehittäminen osana peruskoulua. 

5. Rauman lukiokoulutuksen laadukkaan toiminnan varmistaminen. 

6. Osallistuminen aktiivisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseen ja 

Länsirannikon Koulutus Oy:n toiminnan käynnistymiseen. 

Lisäksi seuraavat hankkeet ja projektit: 

IB-lukiohanke 

Yhtenäiskouluhanke 

Aikuislukion kehittämishankkeita: 

Maahanmuuttajien koulutustarpeen koordinointiin liittyvä kehittämishanke. 

Ammattiopiston projektit / hankkeet: 

RAO: Graafisen alan koulutuksen kehittämiseen liittyvät Arvi- ja TYKO -hankkeet, osallistuminen 

Ammattitutka -hankkeeseen sekä osallistuminen toisen asteen ammatillisen koulutuksen uusien 

opetussuunnitelmien laatimiseen ja Länsirannikon Koulutus Oy:n valmisteluun liittyviin kehittämishankkeisiin.

113 




TOIMINNAN 





kehittäminen 




















Oppisopimuskoulutuksen käytön 

tehostaminen elinkeinostrategian 

toteuttamisessa maakunnallisella 

yhteistyöllä. 















vuorovaikutus 



tasapaino, 




verkostoissa 





toteuttaminen 















Toisen asteen koulutuksen 

(lukio/ammatillinen) maakunnallisen 

yhteistyön syventäminen 

sopimuspohjaisella toimintamallilla. 







– Palveluverkon kehittäminen tarvetta vastaavaksi

114 


kehittäminen 









Varhaiskasvatuksen integrointi 

osaksi kasvatus- ja opetustointa. 

IB-lukiokoulutuksen valmistelu 

ja yhteistyön syventäminen 

Normaalikoulun kanssa. 






toteuttaminen 





kautta 

Valmistautuminen Länsirannikon 

Koulutus Oy:n käynnistämiseen 

1.1.2010. 




muutoksia 




palkitseminen 


oppiminen 





vuonna 2009) 














toimenpiteet 








Kuntaliitoksen kautta syntyneen 

koulu- /henkilöstörakenteen 

sopeuttaminen uuteen toimintaympäristöön. 



Ehdollisena määrärahavarauksena esitetään opetustoimen viraston tulosalueelle: 

- IB-lukiohanke, kustannusvaikutus 80.000 €, KJ: 50.000 euroa 

- Yhtenäiskouluhanke, kustannusvaikutus 10.000 €, KJ: 10.000 euroa

115 

TULOSALUEIDEN KOHDALLA ESITETTYJEN NS. HARKINNANVARAISTEN MENOJEN TÄRKEYSJÄRJESTYS 

LAUTAKUNTATASOLLA: 

1) Perusopetuksen tuntijaon korotus 1 tunnilla yli vähimmäistuntimäärän, kustannusvaikutus 75.000 €, KJ: 75.000 e 

2) Lisää tukiopetustunteja (3 tuntia/koulu), kustannusvaikutus 94.500 €, KJ: 30.000 e (1 tunti/ koulu) 

3) 2 uutta ryhmää erityisopetukseen, kustannusvaikutus 90.000 €, KJ: 0 

4) Lisärahoitus taitoja taideaineiden aseman parantamiseen, kustannusvaikutus 15.000 €, KJ: 0 

5) Koulunkäyntiavustajien vakinaistaminen, kustannusvaikutus 18.000 €, KJ: 0 

6) Peruskoulujen kalustohankintoihin 55.000 € (35.000 euron siirto investointiosasta mukana talousarvioluvuissa), KJ: 0 

7) 36.000 €:n määräraha käytettäväksi lautakunnan myöhemmin erikseen tekemän päätöksen mukaisesti peruskoulun 1-2 

luokkien oppilaiden koulukyydityksiin ja kerhotoiminnan kehittämiseen. KJ: 0 

Varhaiskasvatuksen tulosalueen ns. harkinnanvaraiset menot eivät ole tässä listauksessa mukana, vaan ne ovat sosiaalilautakunnan 

ehdotuksen mukaisesti tärkeysjärjestyksessä varhaiskasvatuksen tulosalueen kohdalla. 

250 OPETUSTOIMEN VIRASTO 


OPETUSVIRASTO 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 250 631 236 000 0 0 0 -100 








Vuokramenot 33 931 23 840 20 950 20 950 20 950 -12 



TOIMINTAKATE -564 011 -739 920 -818 100 -879 490 -879 490 19 




TOIMINNAN 





kehittäminen 









116 


























vuorovaikutus 



tasapaino, 




verkostoissa 





toteuttaminen 















Seututapaamisten jatkaminen. 









Tuetaan varhaiskasvatuksen ja 

Lapin kunnan sulautumista ja 

vakiinnutetaan uuden organisaation 

toimintamalli. 







kehittäminen 



4. Laajentuva kuntayhteis- 



– Sähköisen asioinnin ja sisäisten toimintojen kehittäminen

117 

työ 


toteuttaminen 





kautta 




muutoksia 




palkitseminen 


oppiminen 





vuonna 2009) 














toimenpiteet 








Henkilöstön tehtäväsisältöjen 

mukauttaminen vastaamaan 

uuden laajennetun organisaation 

tarpeita. 

Huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista 

ja osaamisesta 

sekä me-hengen luomisesta 

uudessa laajennetussa hallintokunnassa. 



IB-lukiohanke, kustannusvaikutus 80.000 € 

Opetustoimessa selvitetään mahdollisuuksia saada IB-linja Rauman lukioon. Tämän hankkeen etenemiseksi esitetään ehdollisesti varattavaksi 

IB-lukion valmisteluun yhteensä 80.000 €. Määräraha käytetään edellyttäen, että Rauman kaupunki päättää hakea IB-järjestämislupaa 

ja opetusministeriö sen myöntää. 

Yhtenäiskouluhanke, kustannusvaikutus 10.000 € 

Kaupunginjohtaja on asettanut työryhmän pohtimaan mahdollisuuksia toteuttaa yhtenäinen peruskoulu kaupungin perusopetuksen ja Normaalikoulun 

yhteistyöllä ja Satakuntaliiton tuella.

118 

253 VARHAISKASVATUS 

253 VARHAISKASVATUS TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 14 188 500 0 0 0 -100 

Maksutuotot 1 511 692 1 510 720 1 721 200 1 721 200 1 721 200 14 



Muut toimintatuotot 16 545 50 000 0 0 0 -100 





Avustukset 2 298 997 1 987 700 3 060 000 2 890 000 2 955 000 49 

Vuokramenot 527 922 672 270 807 230 807 230 807 230 20 



TOIMINTAKATE -12 566 578 -13 516 570 -16 551 350 -16 381 350 -16 446 350 22 


me 

69 407 69 600 65 080 65 080 65 080 -6 

KH: Varhaiskasvatukseen voidaan määräaikaisten ja sijaisten tilalle palkata enintään kolme vakinaista varahenkilöä 

siten, että ne katetaan sijaismäärärahoista. 

KH: Kotihoidon tuen kuntalisän ikärajan nosto kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen 65.000 euroa. 




TOIMINNAN 





kehittäminen 




















Muuttuviin työelämän tarpeisiin 

vastataan perustamalla uusia 

vuorohoidon hoitopaikkoja. 

Koululaisten vuorohoidon kysyntä 

kasvaa ja se vaatii uudelleenjärjestelyjä 

ja lisäresursseja 

Arvio vuorotyöntekijöiden lisäämiseksi 

on 3 työntekijän työpanos 

Erilaisten asiakkaiden palvelutarpeisiin 

vastaaminen ( monikulttuurisuus) 






Asiakkailla on tasavertainen 

mahdollisuus valita kunnallisten 

ja yksityisten varhaiskasvatusja 

esiopetuspalvelujen välillä 

Yksityisen hoidon pitäminen 

kilpailukykyisenä (kuntalisä). 

Ostetaan edelleen myös yksityisten 

järjestämää esiopetusta

119 









Palveluja monipuolistetaan 

avoimia varhaiskasvatuspalveluja 

lisäämällä ja kehittämällä. 

sekä ottamalla palvelupalettiin 

päivähoitoa kevyempää kerhotoimintaa. 


vuorovaikutus 



tasapaino, 




verkostoissa 





toteuttaminen 















STM:n ohjeistuksen mukaan 

laaditaan varhaiskasvatuksen 

turvallisuussuunnitelma. Henkilöstön 

turvallisuusosaamista 

kehitetään yhteistyössä alkuopetuksen 

kanssa. 

Osallistutaan Viron hallinnoimaan 

Baltian ja pohjoismaiden 

yhteiseen päivähoidon laatuhankkeeseen. 

Projektin rahoitus 

selviää loppuvuodesta 2008. 














Valmistellaan yhteistyöverkostoissa 

varhaiskasvatuksen 

strategiset linjaukset uudelle 

valtuustokaudelle 

Vakiinnutetaan uusi varhaiskasvatuksen 

ja lastensuojelun 

toimintamalli uuteen hallintokuntaan 

siirryttäessä. 

Vakiinnutetaan uusi varhaiskasvatuksen 

organisaatio osana 

uutta kasvatus- ja opetustoimea. 


kehittäminen 








toteuttaminen 

Parannetaan palveluohjausta, 

joka toteutuu uuden varhaiskasvatuksen 

organisaatiomallin 

mukaisesti 

Tuetaan Lapin päivähoidon 

sulautumista osaksi Rauman 

varhaiskasvatuksen uutta organisaatiota 

sekä kasvatus- ja 

opetustoimea

120 





kautta 




muutoksia 





vuonna 2009) 




Pedagoginen johtaminen ja 

henkilöstön pedagoginen osaaminen 

vahvistuvat uudessa 

organisaatiossa 

Lapin päivähoitopalvelujen tarve 

kasvattaa päivähoitopaikkojen 

kysyntää ensisijaisesti Uotilan- 

Lajon alueella sekä vuorohoidossa 







palkitseminen 


oppiminen 








toimenpiteet 








Vakiinnutetaan kokeiluna toteutettu 

päiväkotien varahenkilöjärjestelmä 

(viisi työntekijää). 

Huolehditaan henkilöstön työ 

hyvinvoinnista hallinnonalan ja 

organisaation muutosprosessissa 

tiedottamalla ja varaamalla 

henkilöstön kehittämiseen 

riittävästi määrärahoja 

Taataan oma palvelutarjonta ja 

henkilöstön pysyvyys palkkaamalla 

vapautuviin tehtäviin 

vakinaista henkilökuntaa. 



Asiakasvaikuttavuus 

Esi- ja alkuopetuksen 

• yhteistyötä kehitetään tavoitteena lapsen sujuva siirtyminen esiopetuksesta kouluun. 

• oppilashuoltoa kehitetään uudessa toimintaympäristössä tiivistämällä erityisvarhaiskasvatuksen ja erityisopetuksen yhteistyötä. 

• laatua ja sisältöjä kehitetään pedagogisissa moniammatillisissa alueellisissa tiimeissä 

Lappilaiset asiakkaat tulevat Rauman kuntakohtaisten lisien piiriin ( yksityisen hoidon tuki ja kotihoidon tuki) 

Kuntaliitoksen asiakasvaikutukset 

Lappilaiset perheet tulevat sekä yksityisenhoidon tuen että kohdennetun kotihoidon tuen kuntalisän piiriin. Lisäksi Raumalla on tarjolla 

- ympärivuorokautista päiväkotihoitoa 

- erityisvarhaiskasvatuksen integroitujen erityisryhmien palveluja ( kuusi ryhmää) 

- avoimen päiväkodin perhetoiminnan palvelut sekä 

- kokovuotisen leikkikenttätoiminnan palveluja 

Lapissa säilyvät päivähoidon/varhaiskasvatuksen lähipalvelut; Lappi muodostaa uudessa organisaatiossa / hallintokunnassa oman varhaiskasvatususalueensa 

Henkilöstö 

Henkilöstön jaksamisen ja palvelun laadun parantamiseksi palkataan kolme uutta varahenkilöä päiväkoteihin. 

Lasten ja henkilöstön suhdeluvun toteutumista seurataan uudessa tilanteessa, jossa lapselle tulee lain mukaan taata perheen muuttuvassa 

tilanteessa osapäivähoitopaikan sijasta kokopäivähoitopaikka.

121 

Rakenteet 

Tulosalueen investointisuunnitelmissa vuonna 2009 

- Sampaanalan päiväkodin LVI –remontin toteuttaminen keväällä 2009. Yhdeksi väistötilaksi suunnitellaan Nummen koululta 

vapautuvaa tilaa. Sijoitettavana on 50 lasta, kun päiväkodin esiopetusryhmä sijoittuu Unajan kouluun tammikuusta 2009. 

- Pyynpään koulun yhteyteen rakennettavat esiopetustilat ( 2 ryhmää). Tilojen on tarkoitus valmistua syksyllä 2009 

- Pohjoisten kaupunginosien uuden päiväkodin suunnittelu jatkuu ja rakennuksen tulisi olla valmis vuonna 2010 

- Otan päiväkodin remontin suunnittelu käynnistynee vuonna 2009 

Talous 

Huolehditaan, että varhaiskasvatus saa tarvitsemansa voimavarat uudessa hallintokunnassa. 

Valtion budjetissa nostetaan sekä kotihoidon tuen hoitorahaa (20 € / kk ja yksityisen hoidon tukea (22, 67 € ). Määrärahalisäykset vaikuttavat 

Rauman budjettiin yhteensä n 200 000 € vuodelle 2009, mikäli korotukset tulevat voimaan 1.1.2009 

NS. HARKINNANVARAISET MENOJEN LISÄYKSET: 

- Päivähoidon palvelutarjontaa ohjaa perheiden subjektiivinen päivähoito-oikeus. 

- Uutena 1.8.2008 voimaan tulleen lain mukaan kunnan on tarjottava osa-aikaisen hoitopaikan tilalle kokopäiväinen hoitopaikka vanhempien 

työllistyessä / aloittaessa opiskelun mielellään samassa paikassa, missä lapsi on hoidossa, heti työllistymistä seuraavana 

päivänä. 

- Raumalla on ollut 1.8.2008 alkaen käytössä kohdennettu vuorohoidon kotihoidon tuen kuntalisä, jonka vaikutuksia hoitopaikkojen 

vähenemiseen on vaikea todentaa, koska tarve lisääntyy suhteessa tarjontaan. 

Varahoitoon voidaan edelleen vastata satunnaisin sijaisjärjestelyin. Kolmen uuden varahenkilön palkkaaminen on kuitenkin päivähoidon 

laatua sekä lapsiasiakkaiden että henkilöstön näkökulmasta. 

Valtuustoaloitteeseen koskien kotihoidon tuen kuntalisää sosiaalilautakunta esittää kotihoidon tuen vuorohoidon kuntalisän kahden 

vuoden ikärajan nostamista kolmeen ikävuoteen. Kustannusvaikutukset on arvioitu asiakasmääristä 15 – 20 perhettä 54 000 – 

72 000 euroa. Vaihtoehtona kuntalisän maksaminen valtuustoaloitteen pohjalta kaikille tuen piirissä oleville perheille (363 ) kustannukset 

436 000 €, tuen ollessa 100 € / perhe / kk tai 1 M€ tuen ollessa 250 / perhe / kk. 

Suulliseen aloitteeseen koskien päivähoidon asiakasmaksujen sisaralennusta perheen toisesta lapsesta myös muiden kuin 

enimmäismaksuluokassa olevien lasten osalta, päivähoidon hallinto on tehnyt karkean laskelman ehdotuksen toteuttamisen kustannuksista. 

Jos sisaralennus olisi perheen toisesta lapsesta 10 % ensimmäisen lapsen maksusta, asiakasmaksutulojen vähennykseksi 

on arvioitu noin 40 000 euroa vuodessa. 

KJ: Ei harkinnanvaraisia lisäyksiä 

KJ: Yksityisen perhepäivähoidon avustuksista on vähennetty 170.000 euroa (budjetointivirhe).

122 

Tunnusluvut, päivähoito 2005 2006 TP 2007 2008 TA 2009 

HOITOPAIKAT, KUNNALLISET 

YHTEENSÄ 1 090 1 123 1 237 1 254 1379 

0 - 6 -vuotiaat 2 394 2 353 2 436 2 482 2711 

Osuus 0 - 6 vuotiaista (%) 45 48 51 51 51 

HOITOPAIKAT, YKSITYISET 

YHTEENSÄ 180 145 152 160 173 

- josta esiopetuspaikkoja 25 18 15 16 25 

HOITOPAIKAT YHTEENSÄ 1 270 1 268 1 364 1 398 1552 

Osuus 0 - 6 -vuotiaista (%) 53 54 56 56 57 

HOITOPÄIVÄT, KUNNALLISET 196 200 182 

890 

190 052 220 000 241 300 

HOIDOSSA JA ESIOPETUKSESSA 

OLEVAT LAPSET, KUNNALLISET 

kp yht. 801 809 831 930 1 030 

pp yht. 325 288 301 250 290 

pelkkä esiopetus 110 99 86 80 100 

kaikki yht. 1 236 1 196 1 218 1 260 1 420 

esiopetus + päivähoito 239 

HENKILÖSTÖ, KUNNALLISET 240 259 264 280 290 

HOITOPAIKAN HINTA 

Nto €/vuosi 6 300 6 566 6 773 7 000 8 300 

Hoidon tuen ja palvelurahan 2 937 3 278 3 506 3 500 3 900 

laskennallinen 

HOITOPÄIVÄN HINTA (NTO) noin 6 100 

Perhepäivähoito 35,0 41 47 42 talousarvio 

Ryhmäperhepäivähoito 42,4 42 56 42 rakenteen 

Vuorohoito 51,5 64 61 50 muutoksesta 

Päiväkoti 32,1 41 42 44 johtuen 

Esiopetus 30 28 ei laskettavissa 

LAPSEN HOIDON TUKI 

KOTIHOIDON TUKI 

Tuen piirissä lapsia keskimäärin/kk 580 558 548 570 595 

Osuus 0 - 6 -vuotiaista (%) 24 23,7 22,5 23 22 

br=nto €/lapsi/vuosi 3 068 2 857 2 943 3 000 3 250 

KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄ 

Tuen piirissä perheitä keskimäärin/kk 30 70 60 

Tuen piirissä lapsia keskimäärin 

br=nto €/lapsi/vuosi 1 542 3 600 

=½ vuosi 

YKSITYISEN HOIDON TUKI 

Tuen piirissä lapsia keskimäärin/kk 190 148 163 167 183 

br=nto €/lapsi/vuosi 1 626 1 563 1 691 1 680 1 970 

PALVELURAHA 

Rahan piirissä lapsia keskimäärin/kk 180 144 149 165 166 

br/nto €/lapsi/vuosi 1 311 1 625 1 815 1 872 1 930 

TUNNUSLUVUT, ESIOPETUS 

Aloittava ikäluokka 352 359 343 299 375 

josta esiopetukseen osallistuu 97 92 99 98 98 

ESIOPETUSPAIKAN HINTA 

Kunnallinen 

br = nto €/vuosi 4 400 4 609 5 005 5000 5 100 

Ostopalvelu 

br = nto €/vuosi 3 287 3 976 3 440 3 500 3 900

123 

253 PERUSKOULUT 

270 PERUSKOULUT TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 389 173 308 600 296 800 296 800 296 800 -4 

Maksutuotot 75 864 78 000 89 000 89 000 89 000 14 


Vuokratuotot 10 416 1 100 1 100 1 100 1 100 0 






Avustukset 99 000 103 910 93 840 93 840 93 840 -10 

Vuokramenot 2 489 705 2 583 330 2 705 690 2 705 690 2 705 690 5 



TOIMINTAKATE -22 626 955 -23 339 490 -26 302 090 -26 409 500 -26 409 500 13 


me 

128 647 69 560 114 720 114 720 114 720 65 

KH: Yrittäjyysluokan perustamisen selvittäminen Rauman ammattiopistoon ja/tai muuhun opetustoimeen 




TOIMINNAN 





kehittäminen 

























Yhteistyö ranskalaisen koulun 

kanssa. 

Yrittäjyyskasvatuksen lisääminen 

peruskouluissa 



vuorovaikutus 










Vuosittain toteutettava koulukohtainen 

itsearviointi, jossa 

kuullaan oppilaita ja heidän

124 



tasapaino, 




verkostoissa 



toteuttaminen 















vanhempiaan 

Alkuopetuksen luokkakoko max. 

20 oppilasta 

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön 

lisääminen, sujuva siirtyminen 

esiopetuksesta koluluun. 

Erityiskasvatuksen ja erityisopetuksen 

yhteistyön kehittäminen. 

Seutukunnallisen yhteistyön 

lisääminen perusopetuksen 

alueella 









Lapin peruskoulujen tasavertaiseksi 

osaksi Rauman peruskouluverkkoa 

Kehitetään yhteistyötä varhaiskasvatuksen 

kanssa 







kehittäminen 





toteuttaminen 




MultiPrimus-oppilashallintoohjelman 

kayttöönotto 





kautta 

Rehtorikoulutuksen kehittäminen 




muutoksia 







vuonna 2009) 










Henkilöstön työhyvinvoinnista 

huolehtiminen 

Iltapäiväkerho-ohjaajien vaihtuvuuden 

vähentäminen ja koulutuksen 

lisääminen

125 


palkitseminen 


oppiminen 





toimenpiteet 








Henkilökohtaisen lisän käyttöönotto 

OVTES-alueella 



Perusopetuksen tuntijaon korotus 1 tunnilla yli alarajan , kustannusvaikutus 75.000 € 

Peruskoulujen 1-4 luokilla on viikoittainen perusopetuksen tuntimäärä asetuksen mukaisella alarajalla ja sen nostamiseksi 1 tunnilla esitetään 

vuodelle 2009 varattavaksi 75.000 euron määräraha. 

Keskimääräiset vähimmäistuntimäärät perusopetusasetuksen (852/1998) mukaan: 

• 1. ja 2. vuosiluokilla vähintään 19 h 



Kuntaliiton kyselyn mukaan yli 80 % kyselyyn vastanneista kunnista oli käytössä tuntijaon vähimmäistuntimääriä laajempi tuntimäärä. (Kuntaliiton 

kysely opetustuntien vähimmäismääristä kunnissa, 2006). 

Opetustoimen lautakunta hyväksyi 20.5.2008 Rauman kaupungin perusopetuksen uuden tuntijaon 1.8.2008 käyttöön otettavaksi. Rauman 

kaupungin perusopetuksen tuntijakoon on lisätty perusopetuksen 1-4 vuosiluokille yksi vuosiviikkotunti eli uudessa tuntijaossa vuosiluokat 1-6 

ovat kaikki yhden tunnin valtakunnallisissa perusteissa ilmoitetun alarajan yläpuolella. Syksyn 2008 osalta kustannusvaikutus on 31 250€. 

Uudessa tuntijaossa kouluilla on edelleen mahdollisuus sijoittaa lisätunnit haluamallaan tavalla eri oppiaineeseen. 

Lisää tukiopetustunteja 3 tuntia/koulu, kustannusvaikutus 94.500 € 

Perusopetuslain mukaan tukiopetusta on annettava opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville. Vuodelle 

2009 esitetään lisää tukiopetustunteja 3 h / koulu (21koulua), yhteensä 63 h. 

2 uutta ryhmää erityisopetukseen, kustannusvaikutus 90.000 € 

Perusopetuslain mukaan oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa. 

Erityisopetukseen esitetään perustettavaksi kaksi uutta ryhmää, Uotilaan (EVY) ja Ankkuriin (EMU). Näiden lisäryhmien perustaminen lisää 

kustannuksia vuositasolla 90.000 €. 

Erityisryhmiä on tällä hetkellä 18, joissa oppilaita 4,3 % peruskoulun oppilaista. Tämän lisäksi oppilaita on luokattomassa EHA- ja ELAerityisopetuksessa. 

Tilastokeskuksen tilaston mukaan syksyllä 2007 Suomessa oli 8 % peruskoululaisista siirretty erityisopetukseen. 

Koulunkäyntiohjaajien vakinaistaminen, kustannusvaikutus 14.000 € 

Vakinaisia koulunkäyntiohjaajia on yhteensä 22 ja määräaikaisia 45. Talousarvioon esitetään kolmen koulunkäyntiohjaajan vakinaistamista. 

Kokonaistarve on vähintään 70 koulunkäyntiohjaajaa. 

Koulujen kalustohankinnat, kustannusvaikutus 90.000 € (josta 35.000 € siirtoa vuoden 2008 talousarvion investointiosasta) 

Talousarvioehdotuksessa on sisällytetty peruskoulujen käyttötalouteen vuoden 2008 talousarvion investointiosassa ollut 35.000 €:n määräraha. 

Kouluille tehdyn kyselyn mukaan vuoden 2009 tarve on 90.000 €, koska koulujen käyttömäärärahoja ei ole lisätty moneen vuoteen ja 

kustannustaso on kuitenkin noussut. 

Peruskoulujen kalustohankintoihin esitetään 55 000 €:n lisäystä kuluvaan vuoteen verrattuna (4285€/koulu, 21 koulua) 

Perustelut peruskoulujen harkinnanvaraisille menojen lisäyksille: 

Valtuusto on asettanut vuodelle 2009 kolme toimintojen kehittämisen painopistealuetta, joista yksi on koulujen toimintaedellytyksien 

parantaminen valtuuston linjausten mukaisesti. 

Kouluverkkorakenteessa tehtyjen muutosten yhtenä päälähtökohtana oli, että tehtyjen muutosten tulee näkyä kouluissa resurssien ja toimintamahdollisuuksien 

lisääntymisenä, mm. tuntikehyksen kasvattamisena ja panostuksena erityisopetukseen.

126 

Rauman lapsipoliittisessa ohjelmassa on myös painotettu perusopetuksen kehittämistä ja tuki- ja erityisopetuksen lisäämistä. 

Tunnusluvut TP 2005 TP 2006 TP 2007 TA 2008 TA 2009 

Peruskoulut 

Oppilaita 3 591 3 545 3 519 3 480 3 360 

Hallinto 245 783 254 016 301 603 252 650 263 470 

€/opp. 68 72 86 73 78 

Opetustoiminta 13 219 833 13 514 978 14 157 797 14 529 000 16 423 080 

€/opp. 3 681 3 812 4 023 4 175 4 888 

Kouluruokailu 1 789 696 1 602 839 1 741 317 1 814 034 2 029 217 

€/annos 2,44 2,31 2,43 2,61 2,88 

(733 887) (692 980) (715 506) (694 709) (705 035) 

Kiinteistöt 2 750 251 2 780 590 2 780 561 2 797 490 3 004 370 

€/opp. 766 784 790 804 894 

Kyyditys 451 039 524 763 556 962 607 800 746 550 

€/opp. 126 148 158 175 222 

Oppilashuolto 1 300 473 1 331 489 1 262 047 1 346 790 1 750 850 

€/opp. 362 376 359 387 521 

Peruskoulut yhteensä 

1) 19 757 075 

2) 20 008 675 

3) 

20 800 287 

4) 

21 347 764 

5) 

24 217 537 

€/opp. 5 502 5 644 5 911 6 134 7 208 

Iltapäivätoiminta 319 730 364 370 421 350 

Kesätoiminta 51 310 54 690 

1) 

2) 

3) 

4) 

5) 

TP 2005 toimintakuluista on vähennetty korot & poistot 1 720 069, työllistämistukituotot 5 121 sekä myyntituotot 

ja yhteistoimintakorvaukset 392 432 

TP 2006 toimintakuluista on vähennetty pääomavuokrat 1 776 763, työllistämistukituotot 5 941 sekä opetustoiminnan/Naula 

& yhteiset, oppilashuollon ja oppilaskyydityksen myyntituotot ja yhteistoimintakorvaukset 

355 607 

TA 2007 toimintakuluista on vähennetty pääomavuokrat 1 721 737 sekä myyntituotot ja yhteistoimintakorvaukset 

295 200 

TA 2008 toimintakuluista/peruskoulut on vähennetty pääomavuokrat 1 682 936 sekä myyntituotot ja yhteistoimintakorvaukset 

303 200 

TA 2009 toimintakuluista/peruskoulut on vähennetty pääomavuokrat 1 833 813 sekä myyntituotot ja yhteistoimintakorvaukset 

291 400

127 

ILTAPÄIVÄKERHOTOIMINTA 2005 2006 TP 2007 TA 2008 TA 2009 

Kaupungin järjestämien 

9 10 10 9 8 

kerhojen määrä 

Lain mukaisessa kerhotoiminnassa 

kaupungin 

koordinoimissa kerhoissa 

kerholaisia yhteensä 150 160 140 150 180 

Muiden tahojen järjestämien 

8 9 9 9 8 

kerhojen määrä 

Kerholaisia kaikissa kerhoissa 

yhteensä 

350 359 340 365 380 

Kaupungin ohjaaja-avustusta 

saavat yhteistyötahot 

+ seurakunnan palvelusopimus 

5 6 6 5 5 

Kerhomaksut 

Koko kuukausi* 

- lain mukainen, enint. 3 

h/pv 

- yli 3 h/pv 

Hoitopäiviä kuukaudessa 

säännönmukaisesti 

10 tai vähemmän 

- lain mukainen 

(osaviikkohoitomaksu)** 

Tilapäinen hoito 

1 - 5 päivää kuukaudessa 

60 €/kk 

70 €/kk 

60 €/kk 

70 €/kk 

60 € / kk 

ka 21 hlö / kk 

70 € / kk 


30 €/kk 30 €/kk 30 € / kk 


60 €/kk 

75 €/kk 

35 €/kk 

5 €/pv 5 €/pv 7 €/pv 

* Mikäli samasta perheestä on useampi lapsi iltapäiväkerhossa, peritään seuraavista lapsista 30 €/kk 

** Mikäli samasta perheestä on useampi lapsi iltapäiväkerhossa, peritään seuraavista lapsista 20 €/kk

128 

292 LUKIOT 

292 LUKIOT TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 78 944 70 000 70 000 70 000 70 000 0 

Maksutuotot 2 158 0 0 0 0 


Vuokratuotot 240 0 0 0 0 






Avustukset 0 670 670 670 670 0 

Vuokramenot 396 920 461 970 465 750 465 750 465 750 1 



TOIMINTAKATE -4 549 275 -4 519 990 -4 764 890 -4 765 110 -4 765 110 5 


me 

65 352 167 000 197 140 197 140 197 140 18 





TOIMINNAN 





kehittäminen 

























- Kehitetään edelleen lukiokoulutuksen 

yhteyksiä paikallisiin 

yrityksiin mm. osallistumalla 

Taloudellisen Tiedotustoimiston 

(TAT) toimintaan 

- Kuuskajaskaria käytetään 

lukion koulukohtaisten kurssien 

(esim. Itämerikurssi) tukikohtana 









-Kehitetään Rauman lukion 

toimintaa mm. niin, että sen 

monipuolinen kurssitarjonta 

houkuttelee opiskelijoita aiempaa 

enemmän hakeutumaan 

Raumalla järjestettävään lukiokoulutukseen 

seudullisesti ja 

jopa valtakunnallisesti. 

- kansainväliseen ylioppilastutkintoon 

tähtäävän lukiolinjan 

(ns. IB-lukio) saamista Rauman

129 

lukioon valmistellaan 

- Aikuislukiossa aloitettu suomi 

toisena kielenä opetus sekä 

maahanmuuttajien koulutuksen 

koordinointi ja ohjauksen suunnittelu 

yhteistyössä mm. kansalaisopiston 

kanssa. 


vuorovaikutus 



tasapaino, 







toteuttaminen 










- Rauman lukion tiimiorganisaatioon 

kuuluvan TYKY-tiimin 

työskentelyä tuetaan 

- Moniammatillisen opiskelijahuoltotyöryhmän 

työtä jatketaan 

ja kehitetään edelleen Rauman 

lukiossa 


verkostoissa 














- Rauman lukio kuuluu jäsenenä 

Satakunnan etälukioverkostoon 

- Rauman lukio osallistuu kansainväliseen 

toimintaan mm. 

seuraavissa projekteissa : 

Euroscola, Comenius-projekti, 

itämerikouluyhteistyö Viron 

suuntaan sekä vaihtoopiskelijatoiminta 

Valmistellaan Rauman lukion ja 

aikuislukion yhteistoiminnan 

syventämistä vuodesta 2010 

alkaen. 







kehittäminen 








toteuttaminen 

- sähköpostin ja nettisivuston 

käyttöä tiedottamisessa lisätään 





kautta 




muutoksia 





vuonna 2009)

130 




palkitseminen 


oppiminen 














toimenpiteet 








- Yksi Rauman lukion lehtori 

osallistuu työnohjaus/mentorikoulutukseen 

tavoitteenaan 

toimia koko opetustoimen 

uusien opettajien mentorina 

- Yksi Rauman lukion lehtori 

osallistuu erityisopettajaksi 

pätevöitymiskoulutukseen. 

Tavoitteena on pystyä vastaamaan 

lukion erityistä tukea 

tarvitsevien opiskelijoiden tarpeisiin. 

Myöhemmin tulee harkittavaksi 

esimerkiksi lähikuntien 

yhteisen lukion erityisopettajan 

viran perustaminen. 



Lisärahoitus taitoja taideaineiden aseman parantamiseen, kustannusvaikutus 15.000 € 

Lukiossa annettava taitoja taideaineiden (tuntijaon mukaiset liikunta, kuvataide, musiikki) opetus on todettu erittäin tärkeäksi opiskelijan 

kokonaispersoonallisuuden kehittymisen kannalta. Taito- ja taideaineita tulee tarjota sillä tavoin, että opetusryhmien koot pysyvät kohtuullisina. 

Lisäksi lukiossa tulee tarjota myös sellaisia taitoja taideaineita (esim. tietotekniikka, käsityö, ilmaisutaito), joita valtakunnallisessa tuntijaossa 

ei ole esitetty. Ryhmäkokojen pitäminen kohtuullisina n. 25 opiskelijaa/opetusryhmä sekä tuntijakoon kuulumattomien koulukohtaisten 

taitoja taideaineiden kurssien tarjonta tulisi olla tavoitteena. 

Rauman kaupungilla on pitkä traditio käsitöiden arvostamisessa ja Rauman OKL on edelläkävijä esimerkiksi käsityön ja teknisen työn opettamisessa. 

Mainitussa oppiaineessa on nykyisin mahdollista suorittaa myös lukiodiplomi. Siksi Rauman lukion tuntikehykseen esitetään 

varattavaksi normaalin tuntikehyksen lisäksi 15 000 euron lisärahoitus taitoja taideaineiden aseman parantamiseen. Tämä vastaisi 7 lukion 

kurssia. 

Kansainväliseen toimintaan lisää määrärahaa, kustannusvaikutus 10.000 € 

Rauman lukio toimii erittäin aktiivisesti erilaisissa kansainvälisissä projekteissa. Lukuvuonna 2007-08 lukio osallistui kahteen Comeniusprojektiin, 

Pietari-projektiin ja järjestää biologian kurssin yhteistyössä virolaisen koulun kanssa Viljandissa. 

Vuoden 2009 talousarvioon esitetään Rauman lukion kansainvälisen toiminnan aiheuttamia ylimääräisiä kuluja varten 10 000 euroa. 

Erityisopettajan yhteisen viran perustaminen, kustannusvaikutus 30.000 € 

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa edellytetään lukion opetussuunnitelmassa otettavaksi 

huomioon erityistä tukea vaativat opiskelijat. Erityisopetuksen tarve lukioissa on selkeästi osoitettu (mm. Mehtäläinen, J. 2005: Erityisopetuksen 

tarve lukiokoulutuksessa, Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 11). 

Esimerkiksi Porin kaupungin viittä päivälukiota kohti toimii yksi päätoiminen lukioiden erityisopettaja. Rauman tilanteessa tämä vastaisi n. 2,5 

työpäivää viikossa. 

Lukioiden erityisopetuksen järjestämistä varten voitaisiin perustaa esimerkiksi Rauman lähikuntien kanssa yhteinen lukioiden erityisopettajan 

virka. Viranhaltijan työaika voisi jakaantua esim. niin, että hän työskentelisi 3 työpäivää viikossa Rauman lukiossa ja 2 työpäivää naapurilukioissa 

(esim. 1 työpäivä/lukio). Viran kulut jaettaisiin koulutuksen järjestäjien kesken työpäivien suhteessa.

131 


Päivälukion oppilasmäärä 867,4 799,4 752,4 770 750 

Vieraspaikkakuntalaisten 

osuus 

Hallinto ja opetustoiminta 3 285 685 3 266 429 3 123 464 3 122 160 3 261 210 

€/opp. 3 788 4 086 4 151 4 055 4 348 

Kouluruokailu 380 372 364 319 337 627 330 938 339 731 

€/opp. 439 456 449 430 453 

Kiinteistöt 376 791 367 201 400 071 308 900 334 530 

€/opp. 434 459 532 401 446 

Kyyditys 

€/opp. 

Yhteensä 

1) 4 042 848 

2) 

3 997 949 

3) 

3 861 162 

4) 

3 761 998 

5) 

3 935 471 

€/opp. 4 661 5 001 5 132 4 886 5 247 

Aikuislukion opiskelijat 

joista aineopiskelijoita 

325,1 

242,1 

393,3 

296,3 

398,1 

293,5 

295 

190 

280 

185 

Aikuislukio 416 209 404 456 429 072 389 080 472 020 

Yhteensä €/vars. opiskelija 5 015 4 170 4 102 3 706 4 969 

1) 

2) 

3) 

4) 

5) 

TP 2005 toimintakuluista on vähennetty korot & poistot 263 484 sekä opetustoiminnan myyntituotot/aikuislukio 

51 751 

TP 2006 toimintakuluista on vähennetty pääomavuokrat 293 917 sekä opetustoiminnan myyntituotot/aikuislukio 

76 815 

TA 2007 toimintakuluista on vähennetty pääomavuokrat 267 803 sekä opetustoiminnan myynti- ja toimintatuotot 

70 000 


83 000 


83 000

132 

310 RAUMAN AMMATTIOPISTO 

310 R:N 

AMMATTIOPISTO 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 843 398 631 200 620 500 620 500 620 500 -2 

Maksutuotot 191 193 120 300 123 800 123 800 123 800 3 


Vuokratuotot 20 431 15 000 15 050 15 050 15 050 0 






Avustukset 47 229 81 900 1 900 1 900 1 900 -98 

Vuokramenot 1 635 015 1 562 220 1 588 280 1 588 280 1 588 280 2 



TOIMINTAKATE -11 810 391 -12 007 030 -11 628 790 -11 629 490 -11 629 490 -3 


me 

140 101 59 960 201 250 201 250 201 250 236 





TOIMINNAN 





kehittäminen 

































Yritysklinikkatoiminnan kokeilun 

käynnistäminen yhteistyössä 

RSK:n kanssa. 

Ammattiopiston toiminnan 

kehittäminen OPM:n Ammattiopistostrategian 

tavoitteiden 

mukaisesti. 

Ammattitutka – hankkeeseen 

osallistuminen (työelämän 

kehittämis- ja palvelutehtävä).

133 


vuorovaikutus 



tasapaino, 




verkostoissa 





toteuttaminen 















Asiakastyytyväisyyttä ja palvelujen 

vaikuttavuutta arvioidaan 

suunnitelman mukaisesti. 

Ammattiopiston tuottamat palvelut 

suunnitellaan yhteistyössä 

työ- ja elinkeinoelämän kanssa 

sekä toimitaan aktiivisesti yhteisissä 

kehittämishankkeissa. 














Uusien opetussuunnitelmien 

laatimisen käynnistäminen, 

opetusmenetelmien ja opetuksen 

jaksotuksen sekä oppimisympäristöjen 

kehittäminen: 

- ammattiosaamisen näytöt 

- laajennettu työssäoppiminen 

- verkko-opetus 

- henkilökohtaistaminen 


kehittäminen 








toteuttaminen 





kautta 

Henkilöstön osallistuminen 

aktiivisesti Länsirannikon Koulutus 

Oy:n toiminnan valmisteluun. 




muutoksia 







vuonna 2009) 








Henkilöstön valmentaminen/osallistaminen 

muutosprosessiin 

yhteistyössä Länsirannikon 

Koulutus Oy:n muiden 

toimijoiden kanssa.

134 


palkitseminen 


oppiminen 







toimenpiteet 










135 


Tekniikka ja liikenne 603,3 670,8 703,3 725 730 

teknikko- ja insinöörikoulutusala 

opiskelijamäärät 

käyttökustannukset €/opp. 

Merenkulkuala 

opiskelijamäärät 206,7 227,1 211,3 225 220 

käyttökustannukset €/opp. 9 730 9 619 9 251 9 217 9 665 

Tekniikka 



Liiketalouden ja hallinnon ala 



Sosiaali- ja terveysala 

opiskelijamäärät 262,4 284 281,6 280 270 


Matkailu-, ravitsemus- ja talousala 



Opiskelijamäärät yhteensä 1 354,4 1 434,1 1 412,9 1 420 1 420 

Oppisopimustoiminta 

ammatillinen peruskoulutus 74,5 94 90 90 

ammattitutkintoon johtava lisäkoulutus 

133,0 165 164,5 160 

ei tutkintoon johtava lisäkoulutus - 2 0,5 - 

407 LÄNSI-SUOMEN KESÄYLIOP KV 

368 LÄNSI-SUOMEN 

KESÄYLIOPISTO (KV) 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Avustukset 50 460 50 460 52 130 52 130 52 130 3 


TOIMINTAKATE -50 460 -50 460 -52 130 -52 130 -52 130 3 


YLEISTAVOITTEET: 

- Kesäyliopisto tarjoaa avoimen yliopiston perus- ja aineopintoja huomioiden entisiä laajemmin eri tieteenalat 

ja alueellisen saavutettavuuden. 

- Kesäyliopisto pyrkii aktiivisesti verkostoitumaan ja kehittämään alueellista koulutustarjontaa yhteistyössä 

eri koulutusorganisaatioiden 

- Panostetaan Länsi-Suomen kesäyliopiston tunnettavuuden lisäämiseen

136 

YKSILÖIDYT TAVOITTEET: 

- Koulutustarjonnalla pyritään kattamaan elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti eri ikäluokat. 

- Panostetaan eri koulutusorganisaatioiden ja yhteisöjen kanssa tehtävään koulutuksen suunnitteluun 

ja toteuttamiseen (esim. yleisöluennot, ikääntyvien yliopistotoiminta). 

- Pyritään säilyttämään osallistujamäärät ennallaan. 

- Kehitetään kesäyliopiston tunnettavuutta ”jalkautumalla” eri koulutusorganisaatioiden yhteisesti toteuttamiin 

tapahtumiin. 

- Opiskelijamaksujen osuus kesäyliopiston tulorakenteessa noudattaa aikaisempien vuosien toimintaperiaatteita 

ja panostetaan tietyille kohderyhmille suunnatun opintosetelityyppisen rahoituksen saamiseen. 

- Toteutetaan valtakunnallisen koulutuspolitiikan edellyttämiä suuntaviivaopintoja ja aktiivista kansalaisuutta 

tukevia kursseja. 



TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 1 576 334 1 246 300 987 300 987 300 987 300 -21 

Maksutuotot 1 780 907 1 709 020 1 934 000 1 934 000 1 934 000 13 

Tuet ja avustukset 1 063 591 168 200 436 830 436 830 436 830 160 

Vuokratuotot 33 456 16 100 16 150 16 150 16 150 0 






Avustukset 2 495 736 2 224 640 3 208 540 3 038 540 3 103 540 40 

Vuokramenot 5 083 493 5 303 630 5 587 900 5 587 900 5 587 900 5 



TOIMINTAKATE -52 167 670 -54 173 460 -60 117 350 -60 117 070 -60 182 070 11 


me 

403 507 366 120 578 190 578 190 578 190 58 



MENOT 

+ =LISÄYS 

TULOT 

+ =LISÄYS 

KASVATUS- JA OPETUSTOIMI 65 000 0 

Tekstilisäys: Varhaiskasvatukseen voidaan määräaikaisten 

ja sijaisten tilalle palkata enintään kolme vakinaista 

varahenkilöä siten, että ne katetaan sijaismäärärahoista. 

2625 4700 Kotihoidontuen vuorohoidon kuntalisä 65 000 

Tekstilisäys: Yrittäjyysluokan perustamisen selvittäminen 

Rauman ammattiopistoon ja/tai muuhun opetustoimeen

137 

TOIMIELIN: 41 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 



Uuden hallintokunnan ja uuden organisaation tulosyksiköiden yhteisen toimintakulttuurin työstäminen palvelujen 

järjestämisessä. 

Nettisivujen ajantasainen tieto on helposti löydettävissä ja tietojen päivittäjät on nimetty 


Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen siirtyminen yhden lautakunnan alaisuuteen ja organisaatiomuutoksen läpivieminen. 

Lapin kuntaliitos ja sitä kautta palveluiden integroiminen osaksi kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelukenttää. 

Kenttä- ja hallihenkilöstön siirtyminen tekniseen toimeen ja tätä kautta siirtyminen sisäiseen tilaaja – tuottaja 

malliin. 

HENKILÖSTÖ: 

Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen toimistohenkilöstö tullaan keskittämään kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen 

tulosalueelle yhdeksi sektorin toimijoita palvelevaksi kokonaisuudeksi. 

Lapin kuntaliitos tuo kulttuuri- ja vapaa-aikatoimeen 6 henkilöä; nuorisopäällikkö (nuorisopalvelut ja kuvaken 

hallinto) ja hallintosihteeri (kuvaken hallinto), jotka tulevat korvaamaan organisaatiossa tapahtuvia eläköitymisiä. 

Kirjastonhoitaja ja kirjastovirkailija sekä toimistosihteeri (60%) vastaavat Lapin kirjaston toiminnasta ja 

Lapista tuleva kentänhoitaja Lapin kenttä- ja hallikokonaisuuksista. 

Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus esittää uusina perustettavaksi talouspäällikön virkaa ja nuoriso-ohjaajan, 

toimistosihteerin ja kulttuurituottajan toimia. 


Äijänsuon huoltorakennus, Fåfänga / maauimala, Nuorten työpajatalo, Taidemuseon varasto, Marelan piharivi, 

Kenttien ja Äijänsuon kehittäminen sekä Latu-majan reitti 


Seudullinen nuorisoteatteri hanke 2008 – 2009 (nuorten teatteriryhmien ohjausta, koulutusta, minifestivaali 

keväällä 2009) (kulttuuripalvelut), 

Ajan Jäljet – projekti, kotiseutumuseoiden kehittämisprojekti (museopalvelut), 

Turku 2011 Kulttuuripääkaupunki hankkeisiin liittyviä hankkeita(kulttuuri-, museopalvelut sekä kansalaisopisto) 

, 

Rauman musiikkiopiston rytmimusiikin opetuksen kehittämishanke (musiikkiopisto), 

Äärest viäre – Raumalaista pitsinnypläystä verkossa 2008-2010, (kansalaisopisto) 

Maahanmuuttajien aikuiskoulutuksen koordinointi ja suunnittelu sekä ohjauksen kehittäminen Rauman seudulla 

2008-2009, (kansalaisopisto) 

Taiteen perusopetuksen järjestäminen Raumalla, virkamiestyönä tehtävä selvitys taiteen perusopetuksen 

järjestämisestä. (kansalaisopisto, musiikkiopisto, kuvake, kulttuuritoimi) 

Liikunnallisen iltapäiväkerhotoiminnan kehittäminen jatkuu lääninhallituksen tuella (motoriikka-, kroppa-, 

vempulat-, leikkimaailma- ja kehitysvammaisten liikuntaryhmät) 

Satakunnan kirjastojen maakunnalliseen yhteisjärjestelmän suunnittelu ja mahdollinen liittyminen( Kirjasto)

138 

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN ORGANISAATIO 1.1.2009 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 

Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus 

Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja 

Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen 

hallinto 

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 

Opistopalvelut 

Lapset ja nuoret 

Aikuisväestö 

Hallinto ja talous 

(sis. Taidelaitosten av*) 

Kulttuuripalvelut 

Nuorisopalvelut 

Kirjastopalvelut 

Liikuntapalvelut 

Kansalaisopisto 

(sis. kuvataidekoulu) 

Musiikkiopisto 

Ikäihmiset 

Museopalvelut 

* Rauman kaupunginteatteri, Rauman Merimuseo, Rauman Taidemuseo 

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAKESKUKSEN HALLINTO 

380 KULTTUURI- JA 

VAPAA-AIKAKESKUKSEN 

HALLINTO 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 




Avustukset 1 069 900 1 011 750 1 048 780 1 074 780 1 124 780 11 

Vuokramenot 0 0 55 210 55 210 55 210 


TOIMINTAKATE -1 069 900 -1 011 750 -1 614 090 -1 641 540 -1 691 540 67 


RAUMAN KAUPUNGIN VISION JA STRATEGIAN 2012 TOTEUTTAMISEEN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET VUODEN 2009 TALOUSAR- 

VIOSSA; UUDET HANKKEET LIHAVOITU. 

TOIMINNAN MENESTYS- Toiminnan menestystekijöistä johdettuja kehittämishankkeita 

TEKIJÄ 

/toimenpiteitä vuonna 2009 



139 


kehittäminen 
































Parannetaan jo osittain olemassa 

olevia yhteyksiä Olkiluotoon 

kulttuuri- ja vapaa-aika keskuksen 

palveluista tiedottamiseksi 

Selvitetään kulttuurisetelien 

mahdollisuutta verotuskäytännön 

selvittyä 

Kulttuuri- ja vapaaaikakeskuksen 

palvelupisteen 

toiminnan käynnistäminen, 

kehittäminen tuoden palvelut 

kuntalaisille helpommin saataville. 


markkinointi 

kokonaisuutena. 

Internet sivuston uusiminen ja 

ulospäin suunnatun viestinnän 

kehittäminen 


vuorovaikutus 



tasapaino, 




verkostoissa 





toteuttaminen 















Paperin kierrätyksen käyttöön 

ottaminen keskuksessa 


toimii eri sektoriensa kautta 

kansainvälisesti 









Lapin vapaa-aika palveluiden 

ylläpitäminen sovitulla tavalla ja 

integroiminen osaksi palvelukenttää 

Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen 

organisaatiomuutosten läpivie-

140 


kehittäminen 













toteuttaminen 

minen käytäntöön 

Sektorin palvelurakenteen 

läpikäynti ja resurssien oikea 

kohdentaminen 

Elämänkaariajattelu- mallin 

tuominen palvelurakenteeseen 

Kenttä- hallihenkilöstön siirtyminen 

tekniseen toimeen ja sisäisen 

tilaaja-tuottajamallin luominen 

ja kehittäminen 


tilojen varauksen 

osalta siirrytään sähköiseen 

järjestelmään 





kautta 




muutoksia 





vuonna 2009) 




Muutokseen ja sen hallintaan 

liittyvää koulutusta tarjotaan 

henkilöstölle 

Esimiehille työnohjauksen 

ryhmä 

Tavoitteet kohdassa ”Uusien 

toimintamallien kehittäminen 

palvelujen järjestämisessä” 




palkitseminen 


oppiminen 











toimenpiteet 








Käynnistetään henkilöstöstrategian 

mukaiset toimenpiteet 

Tarjotaan henkilöstölle aidot 

vaikutusmahdollisuudet tehtävien 

ja toiminnan kehittämiseen 

Tutustutaan muiden toimijoiden 

malleihin 

MUUT RAUMAN KAUPUNGIN VISION JA STRATEGIAN 2012 TOTEUTTAMISEEN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET VUODEN 2009 TA- 

LOUSARVIOSSA SEKÄ NS. HARKINNANVARAISET MENOJEN LISÄYKSET 

Talouspäällikkö: 

Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen hallinnon tulosalueelle esitetään perustettavaksi talouspäällikön virka 1.1.2009 alkaen Rauman muiden 

hallintokuntien tapaan johtamaan hallinto- ja talouspalveluita. Tämä on perusteltua kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen koko toiminnan kannalta,

141 

huomioiden organisaation koko, hallintokunnan laaja palvelusektori mukaan lukien sektorilla sovellettavat useat virkaehtosopimukset, kaupungin 

sisäiset hallinnon prosessit, sektorin toimintaan ja sen hallinnon alle kuuluvien taidelaitosten avustukset sekä tuotteistamisen ja tätä 

kautta tuottojen nostamisen (kustannuslaskenta) tarve. Hallintokunnan sisältä kyetään kattamaan vuonna 2009 50 % talouspäällikön palkkamenoista 

eläköitymisten kautta, joten määrärahaa esitetään lisättäväksi 28 000 €, tämä pitää sisällään henkilösivukulut. 

KJ: 0 euroa. Asia tulee ratkaistavaksi koko organisaatiota koskevan talous- ja hallintotehtävä - 

selvityksen jälkeen. 


VAPAA-AIKAKESKUKSEN 

HALLINTO 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 




Vuokramenot 0 0 55 210 55 210 55 210 


TOIMINTAKATE 0 0 -519 310 -520 760 -520 760 

4105 

MATKAILUNEUVONTA 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 




TOIMINTAKATE 0 0 -46 000 -46 000 -46 000 

Matkailuneuvonta lisätty hallintokunnan esitykseen lautakunnan käsittelyn jälkeen pakollisena menona.

142 

RAUMAN TAIDEMUSEO (KV) 

4210 RAUMAN 

TAIDEMUSEO (KV) 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

Avustukset 165 900 192 800 199 160 199 160 249 160 

TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 165 900 192 800 199 160 199 160 249 160 

TOIMINTAKATE -165 900 -192 800 -199 160 -199 160 -249 160 

KH: Näyttelytilojen kunnostaminen 50.000 euroa (KH) 


Rauman Taidemuseon hallinto on säätiöpohjainen. Säätiön hallinnossa ovat edustettuina Rauman kaupunki 

ja Rauman Taideyhdistys. Taidemuseon toiminnassa huomioidaan Rauman kaupungin ja taidemuseon yhteistoiminnan 

periaatteet, jotka on määritelty asiaa käsitelleen työryhmän toimesta. Taidemuseon rahoitus 

koostuu kaupungin avustuksesta sekä lain mukaisesta valtionosuudesta. Kaupungin ja valtion rahoitus ei 

kata koko museon toimintaa, jonka vuoksi näyttelyprojekteja rahoitetaan myös erillisin avustuksin sekä sponsorien 

ja yhteistyökumppanien tuella. Varoja saadaan myös pääsylipputuloista sekä vuokraamalla 

taidemuseon tiloja sekä piha-aluetta näyttelyihin ja erilaisiin tapahtumiin. 

Näyttelyt: 

Vuoden aikana toteutetaan seuraavat omaa tai yhteistuotantoa olevat näyttelyt: Harharetki (Stray 

Trek/Irrfahrt) – sukelluksia liikkeen, valon ja varjon poluille. 12.1. – 15.2. 

Office D’Art Contemporain. Belgialaista nykytaidetta. Isabel Baraona, J.-M. Stroobants, Jacques Dujardin, 

David Clément, Anthony Berthaud, Mikko Paakkola, Manuel Alves Pereira ja Maren Dubnick. 13.6. – 13.9. 

Näyttelytilaa varataan pitkäkestoiselle kokoelmanäyttelylle. 

Lisäksi järjestetään noin neljä näyttelyä, joissa hakemusten perusteella valituille taiteilijoille vuokrataan tilaa. 

Kokoelmat: 

Raumalaisen kuvataiteen museokokoelman kartuttaminen ja ylläpitäminen. Jatketaan 

kokoelmien kartoittamista. Kaupungin taidekokoelman hankintapäätöksiin osallistuminen sekä teosten inventointi, 

huolto, dokumentointi, varastointi ja sijoittaminen kaupungin tiloihin. 

Arkisto: 

Arkistojärjestelmän ja kokoelmatiedostojen ylläpito ja kehittäminen. Uuden teostietojärjestelmän Muusan 

ylläpitomaksu vaatii lisäresursseja sekä oman että kaupungin kokoelman hoitoon. Raumalaisen kuvataiteen 

dokumentointi 

Yleisönpalvelu ja taidekasvatus 

Taidekasvatus 

Opastukset 

Työpajat 

Asiantuntijapalvelu, konsultointi 

Tunnusluvut 2005 TP 2006 TP 2007 2008 2009 

Kävijät 9 432 10 083 8 923 10 000 12 000 

Menot yht. € 236 622 285 640 232 014 281 913? 

Pääomamenot € 57 785 29 048 12 796 18 607 17 107 

Omat tulot € 14 509 16 000 16 154 18 340 34 350 

Kaupungin avustus 151 200 154 200 165 900 192 800 199 160

143 

RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI (KV) 

4230 RAUMAN 

KAUPUNGINTEATTERI 

(KV) 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Avustukset 754 000 664 400 690 980 710 980 710 980 7 


TOIMINTAKATE -754 000 -664 400 -690 980 -710 980 -710 980 7 

KJ: Kaupunginteatterin avustukseen lisätään 20.000 euroa. 


Rauman Kaupunginteatteria pyritään edelleen kehittämään alueen vetovoimatekijänä ja taiteellisesti tasokkaana 

teatterina, joka tunnetaan sekä omassa maakunnassa että valtakunnallisesti. 

Vuonna 2009 teatteri tuottaa 5-6 uutta näytelmää ensi-iltaan. 

Kierre projekti jatkaa keväälle 2010 ja sille ollaan hankkimassa rahoitusta. Projektin tarkoitus on kehittää 

osaamista, tuotantomalleja sekä lisätä työpaikka hyvinvointia. 

Vuonna 2009 teatteri on mukana Tampereen yliopiston ESR hankkeessa: ’Ammattiteattereiden yleisötyön 

haasteet palveluiden monipuolistamiseksi ja teattereiden liiketoimintapohjan laajentamiseksi’ Hanke ajoittuu 

vuosille 2009 - 2011. 


Katsojat 19 410 30 265 32 264 23 000 23400 

Esityskerrat 156 207 221 170 184 

Täyttöaste % 92,6 76,0 63 (76/43) 70,00 63/52 

Menot € 1 140 000 1 330 000 1 440 000 1 394 380 1 456 552 

Kaupungin avustus € 647 000 869 000 754 000 664 400 690 980 

RAUMAN PUHALLINORKESTERI RY (KV) 

4250 R:N 

PUHALLINORKESTERI 

RY (KV) 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Avustukset 30 500 30 500 30 500 30 500 30 500 0 


TOIMINTAKATE -30 500 -30 500 -30 500 -30 500 -30 500 0 


Rauman puhallinorkesteri ry on yhdistyspohjainen. Puhallinorkesterin hallinnossa on edustettuna Rauman 

kaupunki. 

Puhallinorkesteriyhdistyksen kanssa on tehty yhteistyösopimus, vuosiksi 2007 – 2008. Tulevasta sopimuksesta 

yhdistyksen kanssa neuvotellaan loppuvuonna 2008. Vuosien 2007 – 2008 yhteistyösopimuksessa on 

sovittu yhteistyömuodoista ja vuosiavustukseksi on määritelty 30 500.

144 

RAUMANMEREN MERIMUSEOSÄÄTIÖ 

4251 RAUMANMEREN 

MERIMUSEOSÄÄTIÖ 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Avustukset 119 500 124 050 128 140 134 140 134 140 8 


TOIMINTAKATE -119 500 -124 050 -128 140 -134 140 -134 140 8 

KJ: Raumanmeren merimuseosäätiön avustukseen lisätään 6.000 euroa. 


Rauman merimuseon hallinto on säätiöpohjainen. Säätiön hallinnossa on edustettuna Rauman kaupunki. 

Museotoiminta: 

- perusnäyttelyjen kehittäminen erityisesti museon tietokantoja syventämällä. 

- toukokuun lopussa avataan uusi vaihtuva näyttely, jonka aihe on AICH eli kaphoornarit 

- panostus kokoelmien luettelointiin ja parempaan esille tuontiin 

- vuoden 2009 aikana museo neuvottelee mahdollisten sponsoreiden kanssa keväällä 2010 avattavasta 

jäämerenkulkua esittelevästä näyttelystä. 

- Syksyllä 2008 yhdessä toisten museoiden ja Rauman kaupungin opetustoimen kanssa aloitettua 

kulttuurikorttihanketta jatketaan ja laajennetaan vuonna 2009. 

- Esinekokoelmia kartutetaan ostoilla. Valokuva- ja dokumenttikokoelmia parannetaan ostoilla sekä 

kopioitavaksi saatavalla materiaalilla edellisien vuosien tapaan. 

Markkinointi ja tilojen vuokraaminen: 

- esitteitä ja mainoksia eri medioissa mm. internet 

- tilojen vuokraaminen yritys- ja yksityistilaisuuksiin jatkuu 

TUNNUSLUVUT TP 2005 TA 2006 TA 2007 2008 2009 

Kävijät * 11 745 11 000 11 000 11 000 10 000 

Ryhmät 225 250 250 250 270 

Opastukset 200 230 230 150 170 

Menot € 164 300 197 000 193 000 197 500 211 000 

Kaupungin avustus € 86 000 106 000 113 500 124 050 

* Maksaneet kävijät

145 

KULTTUURI- JA VAPAA-AJANPALVELUT 


VAPAA-AJANPALVELUT 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 114 063 67 300 94 310 94 310 94 310 40 

Maksutuotot 475 428 456 790 476 500 476 500 476 500 4 


Vuokratuotot 397 495 397 220 445 690 445 690 445 690 12 






Avustukset 247 046 209 050 218 050 218 050 228 050 9 

Vuokramenot 2 133 603 2 072 940 2 176 410 2 185 910 2 150 060 4 



TOIMINTAKATE -7 409 283 -7 655 760 -7 913 230 -7 933 330 -7 923 330 3 


me 

225 695 169 800 131 440 131 440 131 440 -23 

KULTTUURIPALVELUT 

386 

KULTTUURIPALVELUT 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 15 061 13 000 13 500 13 500 13 500 4 

Maksutuotot 30 195 18 290 19 000 19 000 19 000 4 


Vuokratuotot 54 770 53 200 55 370 55 370 55 370 4 

TOIMINTATUOTOT 

103 818 84 490 87 870 87 870 87 870 4 

YHTEENSÄ 




Avustukset 79 042 57 800 62 800 62 800 62 800 9 

Vuokramenot 118 652 82 770 80 190 80 190 80 190 -3 



TOIMINTAKATE -476 359 -528 620 -448 660 -448 660 -448 660 -15 





TEKIJÄ 




kehittäminen 









Kulttuurilaturi-projektin tuloksia 

hyödynnetään ikäihmisten 

kulttuuritarjonnassa. 

Lasten kulttuuriviikkojen ohjelma 

käännetään englanniksi, jotta 

ulkomaalaiset perheet saavat 

myös tiedon tapahtumista.

146 

























Kulttuuritapahtumille pyritään 

saamaan Rauman ulkopuolista 

näkyvyyttä. 

Tuetaan kulttuuritoimijoita, jotka 

järjestävät osallistavia, maksuttomia 

yleisötapahtumia. 


vuorovaikutus 



tasapaino, 




verkostoissa 





toteuttaminen 















Järjestetään lasten kulttuuriviikot 

kaksi kertaa vuodessa. 

Toteutetaan senioreiden kulttuuriviikko 

syksyllä yhdessä sosiaalitoimen 

vanhustyön kanssa. 

Pitsiviikon ohjelmassa on erityisesti 

lapsille ja ikäihmisille 

suunnattuja tapahtumia sekä 

maksuttomia tapahtumia, joihin 

on helppo osallistua. 

Rauman kulttuuritapahtumat 

ovat esillä Selkämeren kalenterissa 

2009. 

Osallistutaan alueelliseen kulttuuriyhteistyöhön. 


hallinnoi seudullista nuorisoteatterihanketta 

2008-2009. 









Raumalaiset kulttuuritoimijat 

ovat mukana Satakunta Senaatintorilla 

tapahtumassa kesäkuussa 

2009. 

Rauman ja Lapin kulttuuritapahtumat 

tukevat toisiaan. 

Huolehditaan kuntaliitoksen 

tuomista velvoitteista ja tapahtumista. 





yhteistyön kehittäminen

147 


kehittäminen 








toteuttaminen 

Kulttuuritilojen sähköinen varausjärjestelmä 

vakiinnutetaan 

käyttöön. 

Asiakastietokannan jatkaminen. 





kautta 




muutoksia 




palkitseminen 


oppiminen 





vuonna 2009) 














toimenpiteet 








Osallistutaan tavoitteita tukevaan 

koulutukseen. 

Parhaista käytännöistä oppimiseen 

panostetaan erityisesti 

tapahtumatuotannossa. 



Kulttuuriavustusten määrärahan kasvattaminen 2000 eurolla (3,3 % sekä Rauman että Lapin 2008 avustussummaan) 

- Kulttuuriavustusten määrärahaa tulisi korottaa samassa suhteessa kuin palvelujen ostojen määrärahoja. Kulttuuriavustusten saajat käyttävät 

pääsääntöisesti avustussumman erilaisiin palveluhankintoihin ja materiaaleihin liittyen kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Mikäli avustusmäärärahoja 

ei koroteta muun kustannustason noustessa, kaupungin suhteellinen tuki kulttuuritilaisuuksille pienenee. Tästä syystä on 

perusteltua lisätä kulttuuriavustuksiin varattuja määrärahoja. 

KJ: 0 euroa.

148 


Konsertit / lkm 4 10 7 5 5 

Konsertit / yleisömäärä 452 1 350 730 1 100 1 200 

Lastentapahtumat / lkm 60 42 43 35 36 

Lastentapahtumat / yleisömäärä 5 477 6 505 5 600 5 200 5 400 

Pitsiviikon tapahtumat / lkm 8 10 9 13 8 

Pitsiviikon tapahtumat / yleisömäärä 

1 245 2 551 4 077 4 120 3 500 

Posellin käyttö / tilaisuuksien lkm 209 217 199 200 208 

Posellin maksutuotto (€) 28 250 30 610 31 800 32 200 33 500 

Rauma-salin käyttö / tilaisuuksien 64 75 71 75 75 

lkm 

Rauma-salin maksutuotto (€) 26 070 25 130 20 000 21 000 21 840 

Huom. Tapahtuma on tilaisuus, jolla on oma alkamisaika ja yleisö. Yhdessä tapahtumassa voi olla useita esiintyjiä tai 

näytteilleasettajia. Pitsiviikon tapahtumiin lasketaan kulttuuritoimen järjestämät maksulliset yleisötilaisuudet, näyttelyt ja 

pitsiviikon avajaistilaisuus. Tunnusluvut on korjattu takautuvasti em. laskentaperusteiden mukaisesti. 

MUSEOPALVELUT 

388 MUSEOPALVELUT TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 45 050 6 000 29 710 29 710 29 710 395 

Maksutuotot 25 980 33 000 30 000 30 000 30 000 -9 


Vuokratuotot 0 300 0 0 0 -100 



105 471 58 660 63 710 63 710 63 710 9 

YHTEENSÄ 




Vuokramenot 54 674 87 190 86 870 90 870 90 870 4 



TOIMINTAKATE -439 530 -462 510 -434 490 -438 490 -438 490 -5 





TEKIJÄ 




kehittäminen 









Raatihuoeelle avatun museokaupan 

yhteyteen on perustettu 

RSK:n infopiste. Näin ollen 

Raatihuoneelta saa myös alueellista 

neuvontapalvelua. 

Yhteistyötä jatketaan. 

Museokaupan tuotteet on tuot-

149 

























teistettu yhdessä Rauman ja 

seudullisten käsityöläisten ja 

käsityöyrittäjien kanssa. Tuotteistamista 

jatketaan. 

Korkeakouluopiskelijat ovat 

museossa töissä kesäisin nk. 

seikkailuretkivetäjinä. 

Suunnitteilla OKL:n kanssa 

neuvotellaan jouluperinteen 

projektista. 

Aluillaan yhteisprojekti ”äärestä 

viereen” jossa monen toimijan 

kesken aloitetaan mm. virtuaalisen 

nypläyksen opetus. 

Markkinoidaan jatkossakin 

Vanhan Rauman aluetta yhtenä 

suurena Rauman vahvuutena / 

maailmanperintökohde. Markkinoinnissa 

lisätään vielä museolle 

tulevan toisen maailmanperintökohteen 

markkinointi - 

Sammallahdenmäki. 


vuorovaikutus 



tasapaino, 




verkostoissa 





toteuttaminen 















Asiakastyytyväisyyttä tarkkaillaan. 

Tuetaan kylätoimintaa mm. 

Muinassa Vasaraisilla ( 1 kk 

työntekijä vuosittain Muinassa 

museon rahoilla). Selvitetään 

yhditystoiminnan mahdollisuutta 

kotiseutumuseossa Kodisjoella. 

Koulujen kanssa jatketaan 

tapahtumia. Kirstin koululaisviikko 

2. luokille. Granlundein aika 

elämysopastus Marelassa 5. 

luokille ja ala-aste ikäisten 

joululeipojaiset Pakarissa Marelassa. 

Vanhustyön strategiaa toteutetaan 

kaksi kertaa vuodessa 

vietettävillä senioreiden kulttuuriviikoilla 

joissa yhtenä toteuttajana 

on Rauman museo. 

Ollaan mukana maakunta- ja 

alueyhteistyössä. 

Osallistutaan mm. seudullisille 

käsityöperinneviikoille jotka 

sisältävät näyttelyitä ja seminaareja. 

Jatketaan maalaistoritapahtumaa 

ensi vuonna. 

Ollaan kaiken aikaa mukana 

”ajan jäljet” projektissa

150 

Museo tekee vuosittain kansainvälistä 

yhteistyötä pitsinäyttelyiden 

ja seminaarien muodossa 

Maailmanperintö tuo mukanaan 

myös kansainvälistä toimintaa 

joka lisääntynee Sammallahdenmäen 

liittyessä osaksi museon 

toimintaa. 














Palveluverkko muuttuu koko 

ajan tarvetta vastaavaksi. Lappi 

otetaan ensi vuonna huomioon. 

Museokaupan tuotteistamista 

jatketaan raumalaisten ja seudullisten 

käsityöläisten ja käsityöyrittäjien 

kanssa. 

Museo on osa kulttuuri- ja vapaa-aikakeskusta. 

Se tuo koko 

ajan uusia palvelurakenneuudistuksia 

joihin oma toiminta sopeutetaan. 


kehittäminen 



Museo on mukana strategian 

laadinnassa omalta osaltaan. 



– Sähköisen asioinnin ja sisäisten toimintojen kehittäminen Tuleva esinestö luetteloidaan 

sähköiseen muotoon ( esineet ja 

valokuvat). Jatketaan vanhojen 

esinekorttien syöttämistä digitaaliseen 

muotoon. Jatketaan 

kuvien skannaamista. Arkistointia 

suunnitellaan muutettavaksi 

sähköiseen muotoon. 

Museon kotisivut uusitaan ensi 

vuonna. 



toteuttaminen 





kautta 

Esimieskoulutukseen osallistutaan. 




muutoksia 







vuonna 2009) 










Henkilöstösuunnittelua jatketaan 

vastaamaan paremmin museon 

tarpeet ja erikoistuminen. 

Museolle tulee kulttuuri- vapaaaikakeskuksen 

kautta henkilöstömuutoksia. 

Niihin on varuduttu. 

Työhyvinvointi ”kuumemittaritesti”, 

tehdään vuosittain

151 


palkitseminen 


oppiminen 





toimenpiteet 








Uutena kannustuskeinona mm. 

delegoidaan suurempia ja vaativampia 

kokonaisuuksia henkilöille 

mahdollisuuksien mukaan. 

Onnistuminen näissä on luonut 

hyvän pohjan itseluottamuksen 

vahvistumiseen ja uusien haasteiden 

vastaanottoon. ( näyttelyiden 

tutkiminen ja valmistaminen 

sekä luennot) 

Parhaat käytännöt: 

Museopäivien antamalla tiedolla 

suunnitellaan uusia verkostohankkeita. 

Satakunnan museonjohtajien 

kokouksia pidetään ja niissä 

selvitellään ajankohtaisia asioita, 

mm. keruusuunnitelmat eri 

museoiden oslta, ( Rauma 

tekstiilit ja pitsi), neuvontakäynnit 

ja lausuntopyynnöt 



Museon varaston vuokra määrärahat 11 000 € 

KJ: 4.000 euroa. 


Kävijämäärä 26 032 27 125 21 367 30 000 30 000 

Opastukset 193 239 126 150 120 

Erikoisnäyttelyt 9 12 17 8 8 

Luetteloidut tallenteet 

ja digitalisoidut kokoelmatiedot* 

5 112 2 300 2 987 3 000 2 000

152 

KIRJASTOPALVELUT 

391 KIRJASTOPALVELUT TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 14 706 15 000 15 300 15 300 15 300 2 


Vuokratuotot 3 602 3 000 6 000 6 000 6 000 100 






Vuokramenot 470 752 448 520 464 630 464 630 464 630 4 



TOIMINTAKATE -2 241 296 -2 299 200 -2 492 160 -2 502 760 -2 502 760 9 


me 

85 812 40 700 18 550 18 550 18 550 -54 





TEKIJÄ 




kehittäminen 

























Kirjaston palvelujen markkinointi 

muualta Raumalle muuttaviille ja 

tilapäiselle työvoimalle. Vieraskielisten 

siirtokirjakokoelmien 

hankkiminen tarpeiden mukaan. 

Yhteistyö paikkakunnan oppilaitosten 

kanssa – ryhmäkäynnit, 

aineiston hankinnan suunnittelu 



vuorovaikutus 













toteuttaminen 


Kirjaston kokoelman monipuolistaminen 

(vieraskielinen kirjallisuus, 

musiikki, dvd). 

Kirjaston hyvien palvelujen 

markkinointi henkilöille, jotka 

eivät käy kirjastossa. 

Vuorovaikutteisuuden lisääminen 

asukkaiden kanssa palvelujen 

täsmentämiseksi kuukausikysymyksin. 

Kirjaston toiminnan perusajatuksena 

on edistää kaupunkilaisten 

hyvinvointia.

153 


– Vanhustyön strategian toteuttaminen Yhteistyö sosiaalikeskuksen 

kanssa vanhuksille suunnattujen 

kirjasto- ja lukupalvelujen järjestämisessä. 

Yhteistyö nuorisotoimen kanssa 

– mm. koululaisille suunnattu 

ohjattu iltapäiväparkkitoiminta, 

mediakasvatus 

Neuvoloiden hyödyntäminen 

kirjastopalveluiden markkinoinnissa 

ja kirjastokäyntiajan järjestäminen 

”äiti-lapsi” -ryhmille (ns. 

äitiparkkitoiminta) aukioloajan 

ulkopuolella 


tasapaino, 




verkostoissa 












Kirjasto hyvänä kierrätyslaitoksena 

järjestää tietoiskuja ja 

näyttelyitä energian säästämisestä 

, ilmastonmuutoksesta ja 

kestävästä kehityksestä 

Yhteistyö maakuntakirjaston 

kanssa ja mm. Satakunnan 

yhteisrekisterin suunnittelussa 

mukanaolo ja yhteisjärjestelmään 

liittyminen 

Kansainvälistymisen huomioiminen 

kirjaston toiminnassa 














Lapin kirjaston toiminnan ja 

asukkaiden integroiminen Rauman 

kirjaston toimintaan 

Kirjastoautoreittien suunnittelu 

uuden kuntarakenteen tarpeisiin 

Satakunnan yhteisrekisteriin 

liittyminen (valmistelutyö) 

Kokoelmien arvioinnin aloittaminen 

järjestelmällisesti 

Kirjastoesitteen laatiminen 


kehittäminen 








toteuttaminen 

Kirjavinkkaukseen panostaminen 

– mm. viikon vinkit netissä 

Nettikäytön saattaminen entistä 

joustavammaksi -> esitykset 

järjestelmätoimittajalle 





kautta 

Henkilökohtaisen työnohjauksen 

aloittaminen 


henkilöstöresurssit vastaa- 

– Kaikki hallintokunnat varautuvat muuttamaan palveluverkkoaan ja

154 

maan toimintaympäristön 

muutoksia 




palkitseminen 




vuonna 2009) 














toimenpiteet 






Lapin kirjaston henkilökunnan 

integroiminen kirjaston osaksi 

Henkilöstökehittämisohjelman 

laatiminen – mm. kirjaston 

sisäisen koulutuksen tehostaminen 

ja täydennyskoulutustarpeen 

esittäminen eri järjestäjätahoille 

Asiakaspalveluprosessin kirkastaminen 

ESS-asiointijärjestelmän hyödyntäminen 

tiedotuksessa ja 

tuotannossa 

Rekrytointia parannetaan mm. 

tekemällä kirjastoammatit tutuiksi 

tarjoamalla harjoittelu- ja 

työkokeilupaikkoja 

Asiakaspalveluprosessin kirkastaminen 

”Vuoden onnistuja” 


oppiminen 



Kirjastotiimien tutustumiskäynnit 

muihin kirjastoihin ja näyttelyvaihto 



Lehtien hankintamäärärahan lisäys 5 000 €, KJ: 0 euroa 

Liittyminen Satakunnan kirjastojen maakunnalliseen yhteisjärjestelmään 22 600 €, KJ: 10.600 euroa 


Lainat 925 850 913 117 873 236 900 000 860 000 

Lainat/asukas 25,4 25,0 23,6 24,3 21,8 

Lainat/henkilötyövuosi 26 340 26 470 24 950 25 710 23 600 

Kävijät 579 170 507 116 493 997 510 000 510 000 

Käynti/as./vuosi 15,8 13,9 13,4 13,8 12,9 

Verkkokäynnit / vuosi 412 790 387 781 339 870 400 000 320 000 

Kirjastonkäytön opetus 127 115 102 100 110 

Oheistoiminta/määrä 310 270 333 300 320 

Asiakasmikrojen käyttö 

(internet + cd-rom -käyttö) 

82 717 74 318 60 269 70 000 60 000 

€/asukas 59 61 61 60 63 

Taloudellisuusluku * 0,9 1,0 1,0 1,0 1,2 

* Taloudellisuusluku = aineisto- ja henkilöstömääräraha yhteensä jaettuna lainaus- ja kävijämäärän yhteenlasketulla 

luvulla

155 

NUORISOPALVELUT 

409 NUORISOPALVELUT TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 27 123 25 300 25 300 25 300 25 300 0 

Maksutuotot 12 483 9 000 10 000 10 000 10 000 11 


Vuokratuotot 10 427 15 000 17 840 17 840 17 840 19 






Avustukset 152 434 18 940 22 940 22 940 22 940 21 

Vuokramenot 104 370 157 870 168 210 172 210 172 210 9 



TOIMINTAKATE -889 349 -809 330 -776 620 -780 620 -780 620 -4 


me 

315 0 12 550 12 550 12 550 





TEKIJÄ 




kehittäminen 






















vuorovaikutus 
















- Nuorten työpajan ja RAO:n 

yhteistyön kehittäminen jatkuu 

- nuorisotalopalveluja tehostetaan 

ja alueellista nuorisotyötä 

suunnataan myös äärialueille 

- rullalautailutilan harrastustoiminta 

on jäsentynyt 

- Nuorten työpajatoiminnan 

arviointi on käytössä jatkuvasti. 

Nuorisotalojen avoimessa toiminnassa 

lisätään kyselyiden

156 



tasapaino, 




verkostoissa 


toteuttaminen 















määrää sekä kerhojen, retkien 

ja leirien asiakastyytyväisyyttä 

selvitetään aina toiminnan 

jälkeen 

- kehitetään sisäisten asiakkaiden 

palautejärjestelmä 

- nuorisojärjestöjen tapaaminen 

2 krt /v 

- nuorisovaltuustolle myönnetään 

oma toimintaraha ja huomioidaan 

Lapin nuorisovaltuuston 

yhdistyminen 

- osallistutaan valtakunnalliseen 

Suomen lasten parlamentin 

kokoukseen 

- seutukunnan nuorten tietokanta, 

Rauno-sivut päivitetään 

kuntakohtaiseksi 

- seudullinen nuorisotyöfoorumi 

jatkuu kuntaliitoksen huomioiden 

- alueellinen työpajayhteistyö 

jatkuu Porin kanssa 














- palkataan uusi nuoriso-ohjaaja 

mm. muuttuvan palveluverkon 

tarpeisiin 

- varaudutaan Lapin kunnan 

työpajatarpeisiin 

- yhteisen työn selkeyttäminen 

kulttuuri- ja vapaaaikaorganisaatiossa 

jatkuu; 

nuorisotoimi osa kokonaisuutta 


kehittäminen 








toteuttaminen 

- tuloskortti on uudistettava 





kautta 




muutoksia 





vuonna 2009) 

- mahdollistetaan esimies- ja 

sisäinen kehittäjä –koulutukseen 

osallistuminen 

- lähiesimiehille on tarjolla työnohjausta 

. 

- Lapista tulevan nuorisotoimen 

henkilön tehtävät neuvotellaan 

vastaamaan uutta organisaatiorakennetta

157 




- kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen 

henkilöstön yhteinen tapahtuma 

järjestetään 2 krt / v 







palkitseminen 


oppiminen 








toimenpiteet 








- nuorisotyön iltaohjaajien kouluttautumismahdollisuuksien 

lisääminen 

- järjestetään tarvittaessa työnohjausta 

nuoriso-ohjaajille 



Nuoriso-ohjaajan toimen perustaminen v. 2009 => 26 000 (sisältää henkilöstösivukulut) 

Perustelut: Nuorisotyön toimintakenttä laajenee Lapin kuntaliitoksen myötä entisestään. Nuorisotoimen palveluja on nuorille tarjolla nuorisotiloissa: 

ns. avointa toimintaa, monipuolista kerhotoimintaa, erityisryhmien toimintaa, kulttuuritoimintaa, kisailua, pelejä jne., ja erityisesti 

kesällä retkiä sekä leirejä. Nuorisovaltuusto tarvitsee aikuisen nuoriso-ohjaajan taustahenkilöksi, ja nuorisotoimen yhteistyö koulun kanssa 

henkilöresurssien salliessa olisi merkittävää palvelua. 

Nuorisotyö tarvitsee koulutettuja, ammattitaitoisia ja ihmissuhdetaitoja omaavia nuorten parissa viihtyviä ohjaajia. Raumalla on 5 nuorisoohjaajaa 

jotka pääsääntöisesti vastaavat kolmesta eri nuorisotilasta: Kuovi, Uotila ja Sampaanala, mutta vailla työntekijää ovat bänditilat, 

skeittitila ja kuntaliitosalueet Kodisjoki mukaan lukien. Nuorisotyön iltatoiminnassa on tarpeellista olla työpari turvallisuusnäkökohtana sekä 

nuorten ja ohjaajien kannalta. Nykyisellään työparitoiminta ei ole mahdollista. Lapin kunnasta ei ole tulossa nuorisotoimeen ohjaushenkilöstöä 

kuntaliitoksen yhteydessä joten uuden nuoriso-ohjaajan toimen perustaminen edellä olevin perusteluin on tarpeellista. 

KJ: 0 euroa. 

Skeittilan kokovuotisen vuokran ja keilahallin yhtiövastikkeen korotuksen kustannuslisäys 

v. 2009 talousarvioon => 8 000 € 

Perustelut: Skeittitilan vuosivuokra on 18 000 € . Vuoden 2008 talousarvioon saatiin ko vuokraan 10 000 € joten on perusteltua että koko 

vuokrasumma tulee ensi vuoden talousarvioon käyttökuukausien ollessa 12 ( vuonna 2008 10 kk ). 

KJ: 4.000 euroa. 

Nuorisojärjestöjen vuosiavustusten korottaminen 3,3 % => 650 € 

Perustelut: Järjestöavustuksia ei ole korotettu vuosikausiin, pikemminkin karsittu alaspäin. Kuitenkin järjestöt tuottavat ja järjestävät palveluja 

kaupunkilaisille eli ovat verrattavissa palvelujen tuottajiin, joten avustusmäärärahoja tulisi korottaa keskitetysti 3 % ja suhtautua 

kuten muuhunkin ostopalveluun. 

KJ: 0 euroa. 

Tunnusluvut: 

avustukset 

TA 2005 TP 2006 TP 2007 2008 2009 

NUORISOJÄRJESTÖT 

avustusmääräraha 19 300 19 350 19 350 19 350 22 940 

avustuksen saajia 8 11 10 15 

Toteutuma 15 765 16 367

158 

Tunnusluvut: TA 2005 TP 2006 TP 2007 2008 2009 

LEIRITOIMINTA 

leirivuorokausien määrä 900 637 681 650 770 

NUORISOTYÖLLISET KON- 

TAKTIT 

työpajatoimintaan osallistuneet 

- yksilö valmennus 

35 38 46 

18 

50 50 

59 

INFORMAATIOKONTAKTIT 

tiedottamisella tavoitetut 27 000 

NUORISOTILAKÄYNTI 

alle 29 v. 24 000 22 722 23 500 23 000 24 000 

yli 29 v. vuosi 6 500 6 950 6 000 5 500 5 500 

LIIKUNTAPALVELUT 

412 LIIKUNTAPALVELUT TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 12 123 8 000 10 500 10 500 10 500 31 

Maksutuotot 406 770 396 500 417 500 417 500 417 500 5 

Tuet ja avustukset 18 994 0 3 500 3 500 3 500 

Vuokratuotot 328 696 325 720 366 480 366 480 366 480 13 



Henkilöstökulut 1 243 745 1 411 520 1 453 850 1 453 850 476 190 -66 



Avustukset 15 570 132 310 132 310 132 310 142 310 8 

Vuokramenot 1 385 155 1 296 590 1 376 510 1 378 010 1 342 160 4 



TOIMINTAKATE -3 362 749 -3 556 100 -3 761 300 -3 762 800 -3 752 800 6 


me 

139 568 129 100 100 340 100 340 100 340 -22 



Liikuntapaikkojen kunnossapitomenojen (uimahallit, jäähallit, -1 343 980 

talviharjoitteluhalli, maauimala, ulkoliikuntapaikat) siirto liikuntapaikkatoimeen 

(tekninen toimi) 

Ostopalvelut liikuntapaikkatoimelta 1 343 980 

Kiinteistökulujen kaksinkertaisen budjetoinnin vähentäminen -10 000

159 





TEKIJÄ 




kehittäminen 

























- pyritään tarjoamaan ja vastaamaan 

OL-projektien henkilöstön 

liikuntatarpeisiin 

- liikuntapaikkojen ja palveluiden 

näkyvyyden lisääminen 

- liikuntapaikkojen uudistamisessa 

tehdään yhteistyötä alan 


kanssa 









- liikuntapalveluiden (esim. 

uimahalli) lisäpanostus lapsiperheisiin 

- liikunnallisen ohjaajakoulutuksen 

yliopistoyhteistyön kartoittaminen 


vuorovaikutus 



tasapaino, 




verkostoissa 





toteuttaminen 















- omaehtoisten liikuntamahdollisuuksien 

parantaminen 

- terveysliikuntaryhmien palautteet 

ja uimahallin palautejärjestelmä 

- liikuntaneuvonnan tarjoaminen 

- liikuntaneuvonnan tarjoaminen 

- jätteiden vähentäminen liikuntakeskuksissa 

- liikuntapaikkasuunnittelussa 

paremmin huomioitava ympäristön 

kokonaisuus 

- ystävyyskaupunkitoiminta 

jatkuu ja kehittyy 



kehittäminen palvelujen Palvelustrategia

160 



kehittäminen 












- Lapin vapaa-aikapalveluiden 

sisällyttäminen 

- kenttä- ja hallihenkilöstön 

siirtyminen tekniseen toimeen ja 

sisäisen tilaaja-tuottajamallin 

luominen ja kehittäminen 

- liikunta-nuorisopoliittisen 

strategian hyväksyminen 




– Sähköisen asioinnin ja sisäisten toimintojen kehittäminen - nettisivujen kehittäminen (linkit 

liikuntapaikkoihin ja fyysisiin 

ominaisuuksiin 

- Innofactorin (tilanvarausohjelma) 

laajentaminen käyttäjille 


toteuttaminen 





kautta 

- liikuntapaikkojen hoitolaitteiden 

lainaaminen ympäristökuntien 

kanssa 

- muutoskulutusta organisaatiomuutoksen 

myötä 




muutoksia 




palkitseminen 


oppiminen 





vuonna 2009) 














toimenpiteet 








- liikuntapaikkojen valvonnan 

tehostaminen (ilkivalta yms.) 

- palkkajärjestelmän muutokset 

eläköitymisen yhteydessä 

- henkilöstön sopeuttaminen 

kuntaliitoksen ja organisaatiomuutoksen 

johdosta 

- tutustutaan muihin toimijoihin 

ja suorituspaikkoihin 



Yhdistysten ja järjestöjen perusavustuksen korottaminen 3,3 % eli 5500€. Tavoitteena on saattaa yhdistyksille ja järjestöille maksettava 

perusavustus vastaamaan paremmin tämän hetken kustannuksia. Avustusmäärärahaa ei ole korotettu vuosiin, mutta myös yhdistysten ja 

järjestöjen kustannukset ovat kasvaneet yleisen hintatason noustessa. Avustuksien suuruutta tulee kasvattaa, jos halutaan mahdollistaa 

edes saman tason palvelujen tuottaminen järjestöiden ja yhdistysten taholta kuin mitä tällä hetkellä on. 

Lapin liikuntapaikkojen hoitosopimukset 3000€. Lapin liittyessä Raumaan sivualueiden urheilukenttien hoidosta aiheutuvat kustannukset 

tulevat lisärasitteena liikuntatoimen talousarvioon. Lapissa on kentät hoidettu talkootyöllä, mutta Raumalla on kyseisestä talkootyöstä mak-

161 

settu hoitosopimukseen perustuva korvaus. Kodiksamin ja Kullanperän koulujen yhteydessä toimiva kenttä-/kaukalokokonaisuus ovat hoidon 

osalta verrattavissa Rauman kenttiin, joista maksetaan 1680€ vuodessa hoitokorvausta. Lapissa toistaiseksi kyseisistä kentistä korvaukseksi 

riittäisi noin 1000€, mutta koulutoiminnan loppuessa keväällä 2010 korvauksen suuruus tulee kasvamaan. Muiden kenttien (4 kpl) osalta 

korvausta maksettaisiin 250€ vuodessa, mikä vastaa Raumalla saman tason kenttien hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Kokonaisvaikutus 

tällä hetkellä on 3000€, jotta Lapin kyläkentät saadaan hoidettua Raumaan verrattavalla tasolla (tämän hetken hintatasolla vuonna 2010 

summa tulee olemaan 4360€ vuodessa). Tällä hetkellä kyseistä summaa ei ole olemassa, joten se tarvitaan lisänä talousarvioon. 

KJ: 0 euroa. 

Keilahallin yhtiövastike 3000 €. Keilahallin yhtiövastike on tällä hetkellä 2575,00€/kk eli 30900€ vuodessa. Yhtiövastikkeen tarkastus suoritetaan 

vuosittain 1.5., jolloin korotus astuu voimaan. Näin ollen vuosittain kahdeksan kuukautta yhtiövastike on arviota suurempi. Vuoden 

2008 talousarviossa on varattu 30 000€ yhtiövastikkeen maksuun, joka ei riitä. Vuodelle 2009 yhtiövastikkeen menoerä tulee olemaan noin 

32 000€ edellisvuosien korotuksiin verrattaessa. 

KJ: 1.500 euroa.

162 

Tunnusluvut TA 2005 TP 2006 TP 2007 2008 2009 

UIMAHALLI 

tuotot 417 835 436 727 420 000 397 000 

kulut 1 026 880 1 099 062 1 050 000 1 115 000 

käyttäjiä 165 000 170 451 174 165 165 000 168 000 

€/käyttäjä 3,5 3,8 3,8 4,4 

(toimintakate/käyttäjä) 

Tunnusluvut TA 2005 TP 2007 

JÄÄHALLI 

käyttäjiä 50 000 38 734 49 248 45 000 45 000 

otteluita kpl 330 225 304 250 254 

yleisöä 170 000 147 467 233 614 200 000 210 000 

aukiolopäivät, kpl/vuosi 270 197 262 260 260 

kustannus, €/tunti 161 172 

(toimintakate/ käyttötunti 

määrä) 

HARJOITUSJÄÄHALLI 

käyttäjiä 50 000 61 074 61 580 50 000 53 000 

otteluita kpl 400 423 322 300 310 

yleisöä 35 000 31 458 26 773 30 000 31 000 



(toimintakate/ käyttötuntimäärä) 

TALVIHARJOITTELUHALLI 

käyttäjiä 70 000 71 051 77 240 75 000 77 000 

otteluita kpl 300 389 402 300 320 



(toimintakate/ käyttötuntimäärä) 

Tunnusluvut TA 2005 TP 2006 TP 2007 

ERITYISRYHMÄT, KUN- 

TOLIIKUNTA- JA OHJA- 

USTOIMINTA 

Tilaisuuksien määrä 1 200 1 250 1 180 

Osallistujia 70 000 72 273 70 126 

Tunnusluvut: TA 2005 TP 2006 TP 2007 2008 

avustukset 

URHEILUSEURAT 

avustusmääräraha 134 900 134 060 134 060 124 060 130 000 

avustuksen saajia 56 55 55 55 

Toteutuma 126 875 135 682 

SISÄLIIKUNTATILAT 

lukumäärä kpl 22 23 23 23 23 

MUUT KENTÄT JA RADAT 

Lipas-järjestelmän mukaisia 

suorituspaikkoja

163 

OPISTOPALVELUT 

395 OPISTOPALVELUT TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 136 802 117 200 83 100 83 100 83 100 -29 

Maksutuotot 363 873 369 800 402 000 402 000 402 000 9 


Vuokratuotot 8 832 5 500 6 500 6 500 6 500 18 






Avustukset 850 1 500 1 500 1 500 1 500 0 

Vuokramenot 173 546 175 090 188 630 188 630 188 630 8 



TOIMINTAKATE -1 675 160 -1 809 250 -1 821 390 -1 861 390 -1 861 390 3 


me 

5 812 4 620 4 230 4 230 4 230 -8 

MUSIIKKIOPISTO 

396 MUSIIKKIOPISTO TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 37 772 44 000 30 400 30 400 30 400 -31 

Maksutuotot 162 872 185 000 204 200 204 200 204 200 10 


Vuokratuotot 4 060 1 000 2 000 2 000 2 000 100 






Avustukset 850 1 500 1 500 1 500 1 500 0 

Vuokramenot 66 447 42 910 54 590 54 590 54 590 27 



TOIMINTAKATE -790 515 -807 170 -847 290 -877 290 -877 290 9 


me 

5 812 4 620 4 230 4 230 4 230 -8 





TEKIJÄ 




kehittäminen 









-Olkiluoto 3 –projektin ulkomaalaisia 

perheitä tuetaan musiikkiopintojen 

jatkamisessa ja 

aloittamisessa Raumalla 

-ranskan- ja englanninkieliset 

esitteet, kotisivuilla ulkomaalaiset 

perheet huomioidaan pää-

164 






vuorovaikutus 



tasapaino, 



























toteuttaminen 










kohtien käännöksillä 

-pyritään vastaamaan yritysten 

musiikkikulttuurin tuottamisen 

tarpeisiin 

-jatketaan satakunnan alueen 

(sekä Vakka-Suomi) musiikkioppilaitosten 

välistä yhteistyötä 

(mm. mestarikurssit ja leirit, 

opettajien koulutus, projektit ja 

yhteiskonsertit) 

-musiikkiopiston tarjoamat 

palvelut edistävät lapsiperheiden 

asettumista Raumalle 

-kerätään palautteita säännöllisesti, 

pyritään toteuttamaan 

toiveita ja kehittämään toimintoja 

resurssien mukaan 

-osallistutaan lasten ja ikäihmisten 

kulttuuriviikkojen tuotantoon 

-kehitetään ulkoista viestintää ja 

markkinointia 

-tutkitaan mahdollisuuksia 

yleisen oppimäärän opintojen 

käynnistämiseen, jolloin mahdollisimman 

moni voisi osallistua 

taiteen perusopetukseen 

-osallistutaan seniorien kulttuuriviikkojen 

ohjelmaan, jatketaan 

yhteistyötä seurakunnan ja 

sosiaalitoimen kanssa 


verkostoissa 

















-jatketaan yhteistyötä muiden 

satakuntalaisten sekä Vakka- 

Suomen musiikkioppilaitosten 

kanssa 

-osallistutaan mahdollisimman 

paljon valtakunnallisiin musiikkioppilaitos- 

ja musiikkitapahtumiin 

-huolehditaan koko toimintaalueelle 

tasokas musiikin laajan 

oppimäärän mukainen opetus ja 

riittävät resurssit sen ylläpitämiseen 

pitkällä tähtäyksellä 

-edistetään yhteistoimintaa 

raumalaisten kulttuuritoimijoiden 

välillä mm. konserttisarjojen 

tuottamisessa ja työpaja- ja 

koulutustapahtumien järjestämi-

165 



sessä (opetustoimi, kulttuuritoimisto, 

matkailu, konserttiyhdistys, 

RSK) 


kehittäminen 








toteuttaminen 

-kehitetään sähköistä viestintää 

ja asiointia 





kautta 

-tuetaan koko henkilöstön täydennyskouluttautumista 

ja 

osallistumista kuntoutuksiin 

-sovelletaan varhaisen tuen 

mallia 




muutoksia 




palkitseminen 





vuonna 2009) 














toimenpiteet 






-toimitaan luovasti uudessa 

organisaatiossa ja hyödynnetään 

positivisella tavalla esiintylevat 

mahdollisuudet palvelujen 

kehittämiseen 

-huolehditaan henkilöstön täydennyskoulutuksesta 

ja motivoinnista 

-tarkastellaan koko henkilökunnan 

jaksamista muutostilanteessa 

-kehitetään TYKY-toimintaa 

-TVA toteutetaan ja kehitetään 

ohjeistuksen mukaan 


oppiminen 



-säännöllinen kokemusten 

vaihto ja yhteistyö hyvien käytäntöjen 

jakamisessa valtakunnallisesti 



Rauman musiikkiopiston oletetaan kuuluvan raumalaisten oppilaitos- ja kulttuuripalvelujen tuottajien joukkoon: jotta tämä toteutuu, musiikkiopiston 

toiminnan vakauttamiseen on haettu 70.000 € budjettilisäystä. Perustelut ovat olemassa ja on huomioitu myös tarkastuslautakunnan 

vuoden 2007 lausunnossa. Lisäykset kohdistuvat tuntiopetukseen/rytmimusiikin ja musiikin varhaiskasvatuksen opetuksen järjestämiseen 

sekä oppilashallinnon, tuottamisen ja tiedotuksen lisäämiseen. Myös soitinkannan ja muun kaluston päivittäminen on edellytys saattaa 

opetustyö vaatimusten mukaisiksi. 

KJ: 30.000 euroa.

166 

Tunnusluvut TA 2005 TA 2006 TP 2007 2008 2009 

Viikkotuntimäärä 500 500 490 500 500 

Oppilasmäärä 650 650 711 800 850 

-soitinoppilaat 400 380 370 410 430 

-musiikin varhaiskasvatus 150 170 241 220 250 

-muut 100 100 100 170 170 

KANSALAISOPISTO 

402 KANSALAISOPISTO TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 99 030 73 200 52 700 52 700 52 700 -28 

Maksutuotot 201 001 184 800 197 800 197 800 197 800 7 


Vuokratuotot 4 772 4 500 4 500 4 500 4 500 0 



311 321 268 650 270 800 270 800 270 800 1 

YHTEENSÄ 




Vuokramenot 107 099 132 180 134 040 134 040 134 040 1 



TOIMINTAKATE -884 645 -1 002 080 -974 100 -984 100 -984 100 -2 





TEKIJÄ 




kehittäminen 

























- Jatketaan opiskelumahdollisuuksien 

markkinointia ja kurssien 

järjestämistä Olkiluodon 

ulkomaalaisille työntekijöille ja 

heidän perheilleen. 

- Osallistutaan aikuislukion 

hallinnoimaan maahanmuuttajaprojektiin. 

- Tarjotaan 2-3 opintokokonaissuuta 

yliopistollisia opintoja. 




- Suunnitellaan monipuolinen, 

kiinnostava ja riittävän laaja 

opinto-ohjelma.

167 


vuorovaikutus 



tasapaino, 












toteuttaminen 










- Kehitetään kansalaisopistolle 

sopiva säännöllinen ja kattava 

arviointijärjestelmä yhdessä 

Satakunnan muiden opistojen 

kanssa. 

- Järjestetään yhdistystoimintaa 

tukevaa opetusta. 

- Osallistutaan seniorien kulttuuriviikon 

suunnitteluun ja toteutukseen. 

- Senioreilla ja eläkeläisillä on 

mahdollisuus saada vapautus 

tietotekniikkakursseista. 

- Järjestetään ilmastonmuutokseen 

liittyvää ja muuta ympäristöasioita 

käsittelevää koulutusta. 


verkostoissa 














- Jatketaan yhteistyötä Satakunnan 

muiden kansalais- ja 

työväenopistojen sekä Vakka- 

Opiston kanssa. 

- Huomioidaan kurssien järjestämisessä 

ja markkinoinnissa 

ulkomaalaiset opiskelijat. 







kehittäminen 








toteuttaminen 

- Jatketaan sähköistä ilmoittautumista 

ja muuta sähköistä 

asiointia. 





kautta 




muutoksia 





vuonna 2009) 


.

168 




palkitseminen 


oppiminen 













toimenpiteet 








- Tuetaan henkilöstön koulutukseen 

ja kuntoutukseen osallistumista. 

- Järjestetään omalle henkilöstölle 

koulutusja virkistystilaisuuksia. 

- Tarjotaan kaupungin henkilöstölle 

täydennyskoulutusta. 

- Hyödynnetään muiden opistojen 

toimivia käytäntöjä. 



Tuntiopetukseen varattuun määrärahaan 45 000€:n lisäys. Lautakunnalle on annettu perustelu esitykselle. 

KJ: 10.000 euroa 

Tunnusluvut 2005 TA 2006 TP 2007 2008 2009 

Tunnit yhteensä 13 763 14 200 14 369 14 100 14 500 

normaali opetus 13 713 13 900 14 090 13 800 14 000 

Taiteen perusopetus (sisältyy edelliseen) 1 216 1 300 1 063 1 100 1 100 

Maksullinen palvelu ja työllisyyskoulutus; 

tunnit 

50 100 279 150 150 

Hankkeet ja projektit; tunnit 200 100 50 

Opiskelijat 5 160 4 800 5 449 5 100 5 100 

Opintopiirit (kalenterivuoden kurssit yht.) 587 640 649 620 620 

Toimipisteet 50 48 52 51 51

169 


VAPAA- 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 250 865 184 500 177 410 177 410 177 410 -4 

Maksutuotot 839 301 826 590 878 500 878 500 878 500 6 


Vuokratuotot 406 327 402 720 452 190 452 190 452 190 12 






Avustukset 1 317 796 1 222 300 1 268 330 1 294 330 1 354 330 11 

Vuokramenot 2 307 149 2 248 030 2 420 250 2 429 750 2 393 900 6 



TOIMINTAKATE -10 154 343 -10 476 760 -11 348 710 -11 436 260 -11 476 260 10 


me 

231 507 174 420 135 670 135 670 135 670 -22 



MENOT 

+ =LISÄYS 

TULOT 

+ =LISÄYS 

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAKESKUS 40 000 0 

4210 4730 Taidemuseon lisäavustus: 

Näyttelytilojen kunnostaminen (KH) 

50 000 

Liikuntapaikkojen kunnossapitomenojen (uimahallit, 

-1 343 980 

jäähallit, talviharjoitteluhalli, maauimala, 

ulkoliikuntapaikat) siirto liikuntapaikkatoimeen 

(tekninen toimi) 

Ostopalvelut liikuntapaikkatoimelta 1 343 980 

4322 Kiinteistökulujen kaksinkertaisen budjetoinnin 

vähentäminen 

-10 000 

PERUSTELUT: 

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN HARKINNANVARAISET MENOLISÄYKSET 


Kulttuuriavustusten määrärahan kasvattaminen 2000 eurolla (3,3 % sekä Rauman että Lapin 2008 

avustussummaan) 

1. Kulttuuriavustusten määrärahaa tulisi korottaa samassa suhteessa kuin palvelujen ostojen määrärahoja. 

Kulttuuriavustusten saajat käyttävät pääsääntöisesti avustussumman erilaisiin palveluhankintoihin ja materiaaleihin 

liittyen kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Mikäli avustusmäärärahoja ei koroteta muun kustannustason 

noustessa, kaupungin suhteellinen tuki kulttuuritilaisuuksille pienenee. Tästä syystä on perusteltua 

lisätä kulttuuriavustuksiin varattuja määrärahoja.

170 

Museopalvelut 

1. Museon varastotilat 11 000 €. Rauman museo luopui syksyllä 2007 vanhan vesilaitoksen alimman kerroksen 

verstastilasta, joka esinehuoltaja eläkkeelle jäännin jälkeen jäi museolle täysin tarpeettomaksi. Tila on 

ollut vuoden 2008 alusta nuorisotoimen käytössä bänditilana. Museo on luopunut myös vanhan vesilaitoksen 

kiinteistön nk. allastiloista joissa olivat varastoituna mm. ajokalustoa, veneitä sekä kaikki Takalan kiinteistöstä 

1990-luvun alussa deponoidut maataloustyökalut. Museon varastotilanne on erittäin huono ja korvaava tila 

on onneksi saatu Kalatorin majatalon alimmasta kerroksesta. Vuoden 2008 vuokrameno kyetään kattamaan 

museon budjetin sisältä, mutta vuodelle 2009 ei ole olemassa vuokra määrärahoja ja mikäli niitä ei talousarvion 

yhteydessä saada, niiden kattamiseksi joudutaan museon toimintaa supistamaan vuonna 2009. Luopuessaan 

vesilaitoksen tiloista, museo ei ole saanut kaupungin periaatteiden mukaisesti tiloista säästyneitä 

kustannuksia budjettiinsa. 

2. Sammalahdenmäki 45 000 €. Sammallahdenmäen maailmanperintökohteen toiminnasta aiheutuvat tehtävät 

ja toimenpiteet työllistävät karkean arvion mukaan 4h/pvä 4 kuukauden ajan eli keskimäärin 6 h/ vko 

ympäri vuoden 

Talohankkeen toteuttaminen työllistää täysipäiväisesti koko vuoden, mutta tiukasti vedettynä pystytään nämä 

kaksi tehtäväkokonaisuutta hoitamaan yhden kokoaikaisen työntekijän toimesta. Palkkauskustannuksia kertyy 

vuodessa n. 40.000 € (sis. palkka+sivukulut) ja tarvikekustannuksia n. 4.500 €. ( TYÖVALIOKUNNAN 

TOIMEKSIANTONA SAMMALLAHDENMÄEN OSALTA TEHTY SELVITYS SEKÄ VAIKUTUS 

TALOUTEEN) 


1. Liittyminen Satakunnan kirjastojen maakunnalliseen yhteisjärjestelmään – > 

lisätarve 22.600 € 

Porin maakuntakirjasto – Satakunnan maakuntakirjasto on esittänyt, että Satakunnan maakuntakirjastot 

liittyisivät ensi vuoden aikana yhteiseen aineisto- ja asiakastietokantaan. Näin maakunnan kokoelmat olisivat 

kaikkien kuntien asukkaiden käytettävissä ja kirjastoasiointiin riittäisi yksi yhteinen kortti. Tavoitteena on kirjastoasioinnin 

helpottuminen, kirjastojen kokoelmien tehokkaampi käyttö, seudullisen yhteistyön tiivistyminen 

ja vahvistuminen, päällekkäiseltä työltä välttyminen sekä asiantuntemuksen nykyistä parempi hyödyntäminen. 

Kustannukset muodostuvat yhteisjärjestelmän rakentamisesta ts. tietokantojen yhdistämisistä, asennuksista 

ja suunnittelusta sekä ylläpidosta. Yhteisjärjestelmä edellyttää kaikkien kirjastojen toimimista yhteisellä palvelimella. 

Rauman lisäkustannukset vuonna 2009 liittymisestä arvion mukaan: 

1. Yhteisjärjestelmään liittyminen 10.600 € 

2. Palvelinkustannukset 12.000 € 

3. Ylläpitokustannukset ei lisämenoja nykytasoon (= 15.160 €) 

Tulevina vuosina ylläpitokustannukset laskisivat jonkin verran nykytasosta, mutta palvelinmaksut tulisivat 

uutena menoeränä. 

Yllä olevaan laskelmaan on laskettu palvelinmenot koko vuodelta, mutta käytännössä luultavasti järjestelmään 

pystyttäisiin siirtymään vasta syksyllä. Yhteisjärjestelmän suunnittelu on kesken eikä näin ollen tarkkoja 

tietoja kustannuksista ole annettavissa tässä vaiheessa. 

2. Lehtien hankintamäärärahan lisäys –> lisätarve: 5.000 € 

- nykyinen lehtien hankintapaikka Lehtimarket on laskenut tilauksista saatavat alennukset lähes 0- 

tasolle (alennukset ovat nyt 6 – 17 %) eikä alalla ole enää kilpailijoita 

- alennusten huomattavan alennuksen lisäksi lehtien hinnat nousevat 

- ostot tänä vuonna ovat olleet päätoimittajalta 38 000 € 

- vaihtoehdot: nykyistä lehtivalikoimaa pienennetään viidenneksellä (n. 100 - 150 vuosikertaa) tai lisätään 

määrärahaa

171 


Talousrakenteen korjaus 70 000 €. Vuoden 2008 opetustuntikohtaisen yksikköhinnan korotus oli yht. n. 

70.000 €, joka esitetään lisättäväksi musiikkiopiston raamiin. Jos korotusta voidaan ohjata siihen yksikköön, 

jonka toimintaan valtionosuusjärjestelmä perustuu, myös kuntaosuuksissa päästään tulotavoitteisiin. Muussa 

tapauksessa tulojen tilanne vääristyy edelleen. Rauman kaupunki ylläpitäjänä saa taiteen perusopetuksen 

laajan oppimäärän oppilaitoksen palvelut tuotettua kuntalaisille ilman kohtuuttoman suuria satsauksia, vertailuluvut 

osoittavat tämän lisäksi myös valtionosuusprosentin korkean osuuden. Lisäksi Raumalla on ollut jo 

pitkään vaarallinen tilanne valtionosuuden perusteeseen oikeuttavien tuntien täyttymisen kanssa. 

Satakuntalaisten musiikkiopistojen vertailulukuja 2007 (+ Riihimäki) 

Rauma Pori Laitila Kankaanpää Riihimäki 

kulut 1.023.888€ 1.564.858€ 804.617€ 1.135.191€ 

valtionosuus% 56 47 54 44,2 (sis.as.per.vo:n) 50,9 

oppilasmaksut% 15,9 13 13,6 13,9 

kuntakorvaukset% 13,5 9 8,7 7,4 

muut tulot% 2,7 2 2,3 0,6 

kaupunginosuus% 20,8 29 31,2 27,5 

valtionosuustunnit: 

-laskenn. peruste 

-toteutuneet 

-17.500 vt 

-17.500 vt 

-22 561 vt 

-22 915 vt 

-10.818 vt 

-13.109 vt 

-17.280 vt 

-19.000 vt 

Käyttösuunnitelma budjettilisäykselle: 

1. Tuntiopettajien palkkavarauksen ja matkakulujen menokohtien nostaminen, varsinkin harvinaisten 

soittimien kohdalla opetus pitää turvata Raumalla. 

2. Pienten, alle kouluikäisten lasten opetuksen lisääminen avaamalla täyttämättä oleva musiikkileikkikoulunopettajan 

virka. 

3. Kulttuurituottajan toimi yhteistyössä kulttuuritoimiston kanssa tai apulaisrehtorin virka: Rauman musiikkiopiston 

kokoisella yksiköllä tulisi olla hallinnossa henkilöstöä enemmän, jotta perustoiminnot sujuvat ja 

opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja sen vaatimaa kehitystyötä voidaan tehdä. 

4. Rytmimusiikin opetuksen kehittäminen: uusi opettajan virka ja toiminto: ns. bändikoulu, jonka avulla 

mahdollisimman moni potentiaalinen nuori saadaan perusopetuksen piiriin (tähän asti ilman paikkaa on rytmimusiikin 

puolella jäänyt yli 70% hakijoista opetuksen resurssipulan takia). Suunnitelmalla on myös työllistävä 

vaikutus; avaamalla uusi virka, saadaan jälleen pysyvällä työpaikalla houkuteltua kouluttautunutta väkeä 

Rauman kaupunkiin. 

5. Rytmimusiikin perusteiden opetuksen järjestäminen: rytmimusiikin uuteen virkaan sisällytetään rytmimusiikin 

puolen musiikin perusteiden opetusta. 

6. Mahdollisuus toteuttaa opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta lisää mm. yhteissoiton tuntimäärien 

kohdalla, jotka eivät tällä hetkellä täyty (yhteissoitto kuuluu opetussuunnitelmaan, se on lukukausimaksuun 

sisältyvää opetusta). Soitinryhmissä on edelleen niitä, joille ei ole pystytty osoittamaan yhteissoittoa 

varten tunteja. 

7. Tuntiopettajien kohdalla suuri ja kroonisesti alibudjetoitu menoerä on muun työn korvausten osuus. Tuntiopettajien 

opetukseen kuuluu sellaista työtä, josta ovtes:n mukaan kuuluu maksaa erillinen korvaus. Jotta 

opetussuunnitelma toteutuu, tähän on varattava riittävästi resursseja. 

8. Musiikkiopistossa käytössä oleva kalusto on jatkuvaa uusimista, korjaamista ja huoltoa vaativa, resurssit 

ovat olleet riittämättömät useiden vuosien ajan. Mm. pianojen viritys- ja huoltokulut ovat nousseet huomattavasti 

parin viime vuoden aikana, eikä momenttiin ole lisäyksiä pystytty osoittamaan. 

Kansalaisopisto 

Talousrakenteen korjaus 45 000 €. 

Kansalaisopiston viime vuosien tavoitteena on ollut opetustuntimäärän lisääminen. Tämä siitä syystä, että 

1990-luvulla taloudellisista syistä johtuen opiston tuntimäärä jouduttiin laskemaan n. 19 000 tunnista n. 12 

000 tuntiin. Opiston toiminta-alueen, Rauma (Kodisjoki), Eurajoki ja Lappi, ja asukasmäärän (n. 46 000) 

huomioiden opetustuntien määrän lisääminen on kuitenkin välttämätöntä. Kansalaisopiston valtionosuuden 

peruste lasketaan kertomalla opetusministeriön ko. opistolle vahvistama tuntimäärä opetustunnin yksikköhinnalla. 

Opetusministeriön vahvistamien opetustuntien määrä perustuu kyseisen kansalaisopiston toteutu-

172 

neiden opetustuntien määriin. Vuodelle 2008 vahvistettujen opetustuntien määrän valmistelussa perusteena 

ovat olleet vuosien 2005 ja 2006 toteutuneet ja vuoden 2007 arvioitujen opetustuntien keskimääräiset tuntimäärät. 

Laskentatavasta johtuen toteutuneiden tuntien määrän kasvu nostaa hieman viiveellä kansalaisopiston 

saamaa valtionosuutta. Opetusministeriö vahvistaa myös vuosittain valtionosuuden perusteena olevan 

yksikköhinnan. 

Opetusministeriön Rauman kansalaisopistolle vahvistamat valtionosuuden perusteet ja saatu valtionosuus 

ovat kehittyneet seuraavasti: 

Vuosi yksikköhinta opetustuntien määrä valtionosuus 

2003 68,83€/h 11 685h 458 439€ 

2007 72,07€/h 12 228h 502 325€ 

2008 78,54€/h 12 569h 562 686€ 

Vuoden 2009 perusteita ei ole vielä vahvistettu. 

Kuluvana talousarviovuonna kansalaisopiston saama valtionosuus on siis n. 60 000€ suurempi kuin vuonna 

2007 johtuen yksikköhinnan tasokorotuksesta (6,47€) ja vahvistettujen opetustien määrän kasvusta (341h). 

Koska vuosina 2006 ja 2007 on edelleen pystytty lisäämään toteutuneita opetustunteja, voidaan arvioida, 

että vuodelle 2009 kansalaisopiston saama valtionosuus edelleen kasvaa jonkin verran. 

Kansalaisopiston talousarvion raamissa ei kuitenkaan ole huomioitu valtionosuuden kasvua, vaan tuntiopetukseen 

on tehty ainoastaan palkankorotuksista johtuva lisäys. Tämä on johtanut siihen, että tuntiopetusmenoja 

on pitänyt kattaa muista menokohdista ja siksi on jätetty opetusvälineitä ja kalustoja hankkimatta. 

Tavoitteena on saavuttaa toteutuneiden opetustuntien määräksi 15 000 -16 000 tuntia (vuonna 2007 toteutui 

14 369 opetustuntia). Tällöin opisto pystyisi järjestämään kuntalaisten tarpeiden mukaisen määrä koulutusta. 

Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kansalaisopiston saama valtionosuuden lisäys huomioidaan 

kansalaisopiston talousarvion raamissa. Vuoden 2009 budjettiin esitetään lisättäväksi henkilöstökuluihin 

45 000€ (vuonna 2007 tuntiopetusmääräraha ylittyi n. 45 000€). 

Kansalaisopisto pystyy kurssimaksuja tarkistamalla lisäämään tulojaan 4%:lla vuoden 2009 talousarviossa. 

Nuorisopalvelut 

1. Nuoriso-ohjaajan toimen perustaminen v. 2009 => 26 000 (sisältää henkilöstösivukulut) 

Perustelut: Nuorisotyön toimintakenttä laajenee Lapin kuntaliitoksen myötä entisestään. Nuorisotoimen 

palveluja on nuorille tarjolla nuorisotiloissa: ns. avointa toimintaa, monipuolista kerhotoimintaa, erityisryhmien 

toimintaa, kulttuuritoimintaa, kisailua, pelejä jne., ja erityisesti kesällä retkiä sekä leirejä. Nuorisovaltuusto 

tarvitsee aikuisen nuoriso-ohjaajan taustahenkilöksi, ja nuorisotoimen yhteistyö koulun kanssa henkilöresurssien 

salliessa olisi merkittävää palvelua. 

Nuorisotyö tarvitsee koulutettuja, ammattitaitoisia ja ihmissuhdetaitoja omaavia nuorten parissa viihtyviä 

ohjaajia. Raumalla on 5 nuoriso-ohjaajaa jotka pääsääntöisesti vastaavat kolmesta eri nuorisotilasta: Kuovi, 

Uotila ja Sampaanala, mutta vailla työntekijää ovat bänditilat, skeittitila ja kuntaliitosalueet Kodisjoki mukaan 

lukien. Nuorisotyön iltatoiminnassa on tarpeellista olla työpari turvallisuusnäkökohtana sekä nuorten ja ohjaajien 

kannalta. Nykyisellään työparitoiminta ei ole mahdollista. Lapin kunnasta ei ole tulossa nuorisotoimeen 

ohjaushenkilöstöä kuntaliitoksen yhteydessä joten uuden nuoriso-ohjaajan toimen perustaminen edellä 

olevin perusteluin on tarpeellista. 

2. Skeittitilan kokovuotisen vuokran ja keilahallin yhtiövastikkeen korotuksen kustannuslisäys 

v. 2009 talousarvioon => 8 000 € 

Perustelut: Skeittitilan vuosivuokra on 18 000 € . Vuoden 2008 talousarvioon saatiin ko vuokraan 10 000 € 

joten on perusteltua että koko vuokrasumma tulee ensi vuoden talousarvioon käyttökuukausien ollessa 12 ( 

vuonna 2008 10 kk ). 

3. Nuorisojärjestöjen vuosiavustusten korottaminen 3,3 % => 650 € 

Perustelut: Järjestöavustuksia ei ole korotettu vuosikausiin, pikemminkin karsittu alaspäin. Kuitenkin järjestöt 

tuottavat ja järjestävät palveluja kaupunkilaisille eli ovat verrattavissa palvelujen tuottajiin, joten avustusmäärärahoja 

tulisi korottaa keskitetysti 3 % ja suhtautua kuten muuhunkin ostopalveluun.

173 

Liikuntapalvelut 

1. Yhdistysten ja järjestöjen perusavustuksen korottaminen 3,3 % eli 5500€. Tavoitteena on saattaa 

yhdistyksille ja järjestöille maksettava perusavustus vastaamaan paremmin tämän hetken kustannuksia. 

Avustusmäärärahaa ei ole korotettu vuosiin, mutta myös yhdistysten ja järjestöjen kustannukset ovat kasvaneet 

yleisen hintatason noustessa. Avustuksien suuruutta tulee kasvattaa, jos halutaan mahdollistaa edes 

saman tason palvelujen tuottaminen järjestöiden ja yhdistysten taholta kuin mitä tällä hetkellä on. 

2. Lapin liikuntapaikkojen hoitosopimukset 3000€. Lapin liittyessä Raumaan sivualueiden urheilukenttien 

hoidosta aiheutuvat kustannukset tulevat lisärasitteena liikuntatoimen talousarvioon. Lapissa on kentät hoidettu 

talkootyöllä, mutta Raumalla on kyseisestä talkootyöstä maksettu hoitosopimukseen perustuva korvaus. 

Kodiksamin ja Kullanperän koulujen yhteydessä toimiva kenttä-/kaukalokokonaisuus ovat hoidon osalta 

verrattavissa Rauman kenttiin, joista maksetaan 1680€ vuodessa hoitokorvausta. Lapissa toistaiseksi kyseisistä 

kentistä korvaukseksi riittäisi noin 1000€, mutta koulutoiminnan loppuessa keväällä 2010 korvauksen 

suuruus tulee kasvamaan. Muiden kenttien (4 kpl) osalta korvausta maksettaisiin 250€ vuodessa, mikä vastaa 

Raumalla saman tason kenttien hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Kokonaisvaikutus tällä hetkellä on 

3000€, jotta Lapin kyläkentät saadaan hoidettua Raumaan verrattavalla tasolla (tämän hetken hintatasolla 

vuonna 2010 summa tulee olemaan 4360€ vuodessa). Tällä hetkellä kyseistä summaa ei ole olemassa, 

joten se tarvitaan lisänä talousarvioon. Vaihtoehtoisesti summa katetaan Lapin jo olemassa olevista menoista, 

mikä tarkoittaa jonkin toisen toiminnan supistamista. ( TYÖVALIOKUNNAN TOIMEKSIANTONA LAPIN 

KYLÄKENTISTÄ TEHTY SELVITYS SEKÄ VAIKUTUS TALOUTEEN) 

3. Keilahallin yhtiövastike 3000 €. Keilahallin yhtiövastike on tällä hetkellä 2575,00€/kk eli 30900€ vuodessa. 

Yhtiövastikkeen tarkastus suoritetaan vuosittain 1.5., jolloin korotus astuu voimaan. Näin ollen vuosittain 

kahdeksan kuukautta yhtiövastike on arviota suurempi. Vuoden 2008 talousarviossa on varattu 30 000€ 

yhtiövastikkeen maksuun, joka ei riitä. Vuodelle 2009 yhtiövastikkeen menoerä tulee olemaan noin 32 000€ 

edellisvuosien korotuksiin verrattaessa. 

Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen hallinto 

1. Talouspäällikkö 28 000 €. Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen hallinnon tulosalueelle esitetään perustettavaksi 

talouspäällikön virka 1.1.2009 alkaen Rauman muiden hallintokuntien tapaan johtamaan hallinto- ja 

talouspalveluita. Tämä on perusteltua kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen koko toiminnan kannalta, huomioiden 

organisaation koko, hallintokunnan laaja palvelusektori mukaan lukien sektorilla sovellettavat useat virkaehtosopimukset, 

kaupungin sisäiset hallinnon prosessit, sektorin toimintaan ja sen hallinnon alle kuuluvien taidelaitosten 

avustukset sekä tuotteistamisen ja tätä kautta tuottojen nostamisen (kustannuslaskenta) tarve. 

Hallintokunnan sisältä kyetään kattamaan vuonna 2009 50 % talouspäällikön palkkamenoista eläköitymisten 

kautta, joten määrärahaa esitetään lisättäväksi 28 000 €, tämä pitää sisällään henkilösivukulut. 

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN PAKOLLISET MENOLISÄYKSET 

Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen hallinto 

1. Siivouskustannukset 7 000 €. Puhtauspalvelun ilmoituksen ilmoituksen mukaisesti kulttuuri- ja vapaaaikakeskuksen 

tilojen siivous tulee maksamaan 10 000 euroa vuodessa. Kulttuuritoimistosta - ja liikuntanuorisovirastolta 

siivouksesta vapautuneilla määrärahoilla kyetään kattamaan 3000 € siivouskuluja, mutta 

tämän lisäksi tarvitaan 7 000 € lisää, jotta tilat saadaan siivottua. 

2. Toimistosihteerin 22 500 € toimi 1.1.2009 alkaen. Toimistosihteerin tehtävänä on keskuksen palvelupisteen 

hoito ja siihen liittyvät kehittämisprosessit. Palvelupisteen tavoitteena on palvella ja antaa perustiedot 

yhdestä pisteestä kuntalaisille kaikissa kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluissa ja sen toiminta on edellytys kulttuuri- 

ja vapaa-aikakeskukselle. Palvelupiste on toiminnoiltaan uusi kokonaisuus ja edellyttää toimen perustamista. 

Palvelupisteeseen keskitetään kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen kassapalvelut, lipun myynnit, varaukset 

ja ilmoittautumiset, asiakkaiden neuvonta, tilanvaraukset jne. Loppu vuoden 2008 tehtävää hoidetaan 

määräaikaisessa työsuhteessa. Hallintokunnan sisältä kyetään eläköitymisten kautta kattamaan 40 % palk-

174 

kamenoista, joten määrärahaa esitetään lisättäväksi 22 500 euroa sisältäen henkilösivukulut. Toimi tultaisiin 

täyttämään sisäisin siirroin. 

Lisäyksestä huolimatta kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi kykenee uudelleen organisoitumisensa kautta sekä Lapin 

liitos huomioiden saavuttamaan 1,5 henkilötyövuoden säästöt toimistotöissä tulevien 2-3 vuoden aikana. 

3. Henkilöstömenojen budjetointivaje 16 350 (sisältää sivukulut). Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan palkka 

on budjetoitu vuodelle 2008 virheellisenä ja rasittaa kulttuuripalveluiden budjettia vuonna 2008 tältä osin. 

Uusien perustettujen virkojen ja toimien osalta budjetointiohjeiden mukaisesti palkkamäärärahat on budjetoitava 

täysmääräisinä vuodelle 2009. 


1. Lapin Löylypäivien järjestelyvaroihin 2500 euron lisäys 

Lapin Löylypäivien rantasaunamaksut sekä teknisen henkilökunnan palkat olivat aikaisemmin olivat sisällytettynä 

Lapin KH:n ja teknisen toimen menoihin. Lisäksi summa sisältää viranomaisten vaatimat tapahtuman 

järjestysmieskustannukset. 


1. Tuottojen vähennys 10 000 € 

Kirjasto on jo usean vuoden ajan jäänyt jälkeen tuottotavoitteista ja niiden asettaminen realistiselle tasolle 

olisi välttämätöntä, jotta tuottojen alituksille ei tulisi etsiä vastinetta kuluista. 

Kirjaston tulot kertyvät lähinnä myöhästymismaksuista ja vahingoittuneen aineiston korvauksista, esimerkiksi 

vuoden 2007 tuloista 98 414 euroa oli näiden osuus 84 % eli 68.400 euroa. Kuluvaksi vuodeksi on tuottoodotukseksi 

kirjattu 115.400 euroa, josta myöhästymis- ja korvausmaksujen osuus on 96 000 € eli 83 %. 

Elokuun loppuun mennessä tuloja on kertynyt 57.200 € eli vain 

49,6 %. Kirjaston tuottoihin on voitu kirjata parina edellisenä vuonna ns. matalapalkkatukia, joiden arvioitu 

määrä pienenee kuluvasta vuodesta noin 60 % (12.400 € -> 5.000 €). Tiedossa ei ole ensi vuodelle muita 

avustuksia, joskin niitä anotaan eri tahoilta. Mahdolliset avustukset tuovat kuitenkin samalla myös lisäkuluja. 

Vuonna 2004 saatiin satunnaistuloa kirjastoauton myynnistä 15.000 euroa ja vuonna 2005 vahingonkorvauksia 

automaattien myyjältä n. 20.000 euroa, mitkä aikoinaan ovat vääristäneet tuottokertymää. 

Kirjaston maksuja kohottamalla asiakkaat tulevat huolellisimmiksi ja joitakin muitakin maksuja kohottamalla 

(esim. valokopiot) palveluja ei enää käytetä. Kirjastolaki lisäksi edellyttää, että aineiston lainauksen ja käytön 

tulee olla maksutonta sekä että kirjaston suoritteista voidaan periä enintään suoritteen omakustannusarvo 

vastaava maksu. 


Tuloihin ei ole tehty 4 %:n korotusta. Perustelut seuraavassa: 

Lukukausimaksut ovat musiikkiopiston ainoa keino lisätä tuloja ja kuitenkaan ne eivät riitä täyttämään vuosittain 

asetettuja tulotavoitteita. Oppilasmäärä/lukukausimaksutuotot riippuvat aina käytettävissä olevasta tuntimäärästä. 

Olemassa olevilla resursseilla tämä yhtälö on haastava. 

2007 2006 2005 2004 

Tot. lukuk.maksutuotot 

162.872 146.960 136.388 116.391 

-tavoite/ TA 181.799 147.100 142.388 136.100 

erotus -18.828 -140 -6.000 -19.709 

henkilöstömenot 812.081 840.189 777.888 729.493 

toimintakulut yht. 1.023.888 1.014.789 940.119 872.728 

Musiikkiopiston laskennalliset tulot koostuvat neljästä elementistä: valtionosuudet, lukukausimaksut, kuntaosuudet 

ja kaupungin eli ylläpitäjän osuus. Lukukausimaksuja on nostettu kahden vuoden välein, seuraava

175 

korotus on tulossa vuodelle 2009. Nostojen on oltava maltillisia, jotta asiakkaiden maksukyky ja alueellinen 

tasapaino säilyvät. 

Palkkakulut vievät suurimman osan budjetista, loppu menee kiinteisiin kuluihin. Toiminnan ylläpitämiseen ja 

kehittämiseen ei varoja ole voitu osoittaa. Kun molemmat suuret kuluerät jatkuvasti nousevat, eikä tulopuolella 

ole tapahtunut nousua, kuilu syvenee. Lisäksi Rauman musiikkiopiston kokoisessa oppilaitoksessa on 

hallintohenkilöstöä valtakunnallisesti ja alueellisesti tarkasteltuna ennätysvähän. 

Valtionosuuden peruste Rauman musiikkiopistolla on 17.500 vuosiviikkotuntia. Yksikköhinta nousee tasaisesti 

joka vuosi, yleensä vain indeksin verran, mutta mm. vuonna 2008 nosto oli yli 10 % ja korotuksen tarkoituksena 

oli erityisesti auttaa oppilaitoksia kohonneiden kiinteiden kulujen kanssa. 

Suositus ja valtakunnallinen keskiarvo valtionosuuksien osuudesta kokonaisbudjetissa on 50 %, Rauman 

musiikkiopistossa luku on 56 %. Raumalla ylläpitäjän osuus ei myöskään ole noussut ja sekin on alueellisesti 

tarkasteltuna alhaisin, vain 20,8 %. Lukukausimaksujen osuus on alueellisesti tarkasteltuna kohdallaan. 

TAIDELAITOSTEN HARKINNANVARAISET AVUSTUKSET, PERUSTELUT 

Rauman Merimuseo 

Kaupungin avustuksen kasvatus 12.000 kattamaan henkilöstökuluja. Rauman kaupungin ja Merimuseon 

välinen sopimus edellyttää, että Merimuseo on toiminnaltaan valtionosuuskelpoinen. Museolainsäädäntö 

muuttui vuoden 2008 alusta siten, että valtionosuuskelpoisuudenehdot tiukkenivat henkilöstön koulutustason 

osalta. Tästä johtuen Merimuseo joutuu vakinaistaan kokopäiväiseksi museoamanuenssin, täyttääkseen 

valtionosuuskelpoisuuskriteerit, joka kasvattaa henkilöstömenoja 12 000 €. 

Kaupunginteatteri 

Kaupungin avustuksen kasvatus 25 820 €, jolla katetaan Kivipään vuokrakulujen (14 000 €) ja henkilöstömenojen 

(11 820) kasvua. Teatterin sopimuskorotukset ovat vuodelle 2009 korkeammat kuin kunnallisen sektorin, 

lisäksi teatteri on esittänyt teatterin henkilöstömenoja tarkasteltaisiin jatkossa kokonaisuutena. Talousarviossa 

palkkojen korotus laskettaisiin henkilöstön kokonaismenoista, ei ainoastaan vakinaisen henkilökunnan 

palkkamenoista. Talousarviossa 2008 henkilöstömenot ovat 960.000 euroa. Henkilöstömenojen osalta 

kokonaiskorotustarve on 38.400 euroa. 

Teatterin vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin. Näin ollen vuokrankorotus nykytasosta lienee vuoden 

2009 ensimmäisellä vuosipuoliskolla +4 % nykytasosta ja toisella n. +8 % nykytasosta. Lisäksi vuokran määrää 

nostaa Kivipäässä toteutettu ilmastointiremontti, joka korottaa pääomavuokraa per 6.5.2008 talotoimen 

arvion mukaan 5.600 euroa vuositasolla, luonnollisesti myös tämä vuokranlisä korottuu em. indeksitarkistusten 

mukaisesti. Vuokrankorotusten aiheuttama korotustarve 14.000 euroa. 

Rauman Taidemuseo 

Kaupungin avustukseen 5000 euron korotus kattamaan vuonna 2009 menetetyt vuokratulot näyttelytilojen 

vuokraamisesta. Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto perii näyttelyn järjestäjiltä tekijänoikeusmaksuja 

näyttelyssä esillä olevista teoksista. Rauman taidemuseo on maksanut näyttelykorvaukset 

Kuvastolle taidemuseon omatuotantoisista näyttelyistä (Rauma Biennale Balticum, lastennäyttelyt). Taidemuseon 

näyttelyohjelmassa on suuri osa näyttelyistä järjestetty vuokraamalla taiteilijoille näyttelytilaa. Taidemuseon 

talousarvio on laadittu siten, että näistä näyttelyistä saadaan vuokratuloa eikä näyttelyistä aiheudu 

suoria kuluja. Näistä taiteilijan järjestämistä ns. vuokranäyttelyistä ei Kuvaston näyttelykorvausmaksua 

ole maksettu. 

Nyt Kuvasto on muuttanut toimintatapaansa ja laskuttaa jatkossa myös Rauman taidemuseolla järjestettävistä 

vuokranäyttelyistä. Korvausten periminen taiteilijan järjestämistä näyttelyistä on käytäntö, johon Rauman 

taidemuseon talousarvoissa ei ole varauduttu. Tällä hetkellä varoja jo pidettyjen näyttelyiden korvausten 

maksamiseen ei ole ja Kuvaston kanssa pyritään neuvottelemaan tähänastisten näyttelyiden korvauksista. 

Jos vuokranäyttelyiden järjestämistä jatkettaisiin, taidemuseon tulisi varautua maksamaan näyttelykorvauksia 

myös taiteilijan järjestämistä näyttelyistä, mikä vaikuttaisi voimakkaasti taidemuseon toimintaan ja rahoi-

176 

tustarpeeseen. Näyttelytilan vuokraaminen taiteilijalle on taidemuseoille hyvin epätyypillinen käytäntö, josta 

luopumista olemme harkinneet jo aikaisemmin. Kun näyttelykorvausten periminen vuokranäyttelyistä näyttää 

väistämättömältä, mielestäni tässä uudessa tilanteessa on aiheellista luopua vuokrauskäytännöstä. Tilalle 

järjestetään omatuotantoisia ja muiden taidemuseoiden kanssa yhteistyössä tuotettuja näyttelyitä, kokoelmien 

esittelyä ja mahdollisia kiertonäyttelyitä. Vuoden 2009 aikana tämä merkitsee noin 5000 euron vähennystä 

arvioituihin vuokratuloihin. Eino Valtosen kokoelman, omien kokoelmien ja pienimuotoisten omien näyttelyiden 

järjestäminen voidaan vuoden aikana järjestää olemassa olevin toimintamäärärahoin. Tulevaisuudessa 

on tarvetta rahoituksen lisäämiseen näyttelyiden valmistamiseksi.

177 

TOIMIELIN: 45 TEKNINEN LAUTAKUNTA 


KAUPUNGIN KEHITTÄMISHANKKEIDEN TOTEUTTAMISEEN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET: Riittävän 

omakotitalotonttivarannon aikaan saamiseksi jatketaan kaavoitustyötä yleiskaavan mukaiseksi; tavoitteena 

on, että ensimmäiset tontit Pirttialhon alueelta saadaan luovutettavaksi vuoden 2010 loppupuolella (kaava 

mahdollistaa n. 100-150 tonttia). Silikallion kunnallistekniikan valmistumisen myötä saadaan alueelle vuoden 

2009 aikana 32 uutta tonttia. Vaavasti huolehditaan, että yritystontteja on tarjolla kysyntää vastaavati. 

Verkostojen uudisrakentamisen ohella huolehditaan ikääntyneen verkoston peruskunnostuksesta 

kunnossapito- ja käyttökustannusten alentamiseksi. Rakennusten kunnossapitorahat kohdistetaan niin, että 

tulevaisuudessa vältyttäisiin kalliilta uusintainvestoinneilta. 

SUURIMMAT TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET: Jatketaan talotoimen ja 

kunnallistekniikan tulosalueiden toiminnanohjausjärjestelmien kehittämistä sekä huoleditaan Lapin 

kuntaliitoksesta johtuen toimintojen synkronoimisesta osaksi Rauman kaupungin toimintaa. 

Liikuntapaikkatoimen siirtämisestä osaksi teknisen viraston toimintaa on tehty periaatepäätös; huolehditaan 

henkiköstön perehdyttämisestä teknisen viraston toimintaan sekä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan 

yhteiskäytöstä saatava hyöty. 

HENKILÖSTÖ: Lapin kuntaliitoksesta johtuen siirtyy teknisen viraston palvelukseen rakennuttajainsinööri, 

kaksi laitosmiestä, aluehuoltomies ja kaksi puhtauspalveluista Lapin alueella vastaavaa siivoojaa. Rauman 

kansanterveystyön kuntayhtymän purkamisesta johtuen yhdistetään terveyskeskuksen puhtauspalveluista 

vastaavat toiminnot osaksi kaupungin puhtauspalvelutoimintaa; em. johtuen siirtyy puhtauspalvelut 

yksikköön siivoustyönjohtaja ja 39 laitoshuoltajaa. Eläketapahtumista johtuen tehdään tehtävien/toimien 

uudelleen järjestelyitä mm. wihertoimen tulosalueelle esitetään perustettavaksi toimistohortonomin toimi 

sekä talotoimeen arkkitehdin/rakennusarkkitehdin toimi. Vastaavasti kaupungin keskuskorjaamolle esitetään 

perustettavaksi auto- ja koneasentajan toimi ja liikuntapaikkatoimen "vetäjän" nimike esitetään muutettavaksi 

kenttärakennusmestarista työpäälliköksi. 

TÄRKEIMMÄT INVESTOINNIT: Kunnallistekniikan tulosalueen merkittävimmät investoinnit: Keskustan 

kehittämisen jatkaminen (Valtakatu), valtatiehankkeisiin liittyvien katujen loppuun saattaminen, Silikallion IIvaihe 

sekä Pohjoiskehän suunnittelu ja rakentamisen valmistelu 

PROJEKTIT JA HANKKEET:

178 

450 HALLINTO JA TALOUS 

450 HALLINTO JA 

TALOUS 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 187 525 193 270 210 070 210 070 210 070 9 







Vuokramenot 29 070 29 500 28 870 28 870 28 870 -2 



TOIMINTAKATE -1 330 996 -1 430 190 -1 463 130 -1 465 480 -1 465 480 2 




TOIMINNAN 





kehittäminen 


































vuorovaikutus 






toteuttaminen 



– Vanhustyön strategian toteuttaminen

179 


tasapaino, 




verkostoissa 




















Osallistutaan toimintojen kehittämiseen. 







kehittäminen 






– Sähköisen asioinnin ja sisäisten toimintojen kehittäminen Osallistutaan toimintojen kehittämiseen. 


toteuttaminen 





kautta 

Huolehditaan esimiestaitojen 

kehittämisestä. 




muutoksia 







vuonna 2009) 














toimenpiteet 


Kehitetään työnkiertoa mahdollisuuksien 

mukaan. 

Osallistutaan kehittämistoimiin 

mahdollisuuksien mukaan ja 

kannustetaan henkilöstöä kouluttautumaan 

ammattitaidon 

ylläpitämiseksi.

180 


palkitseminen 


oppiminen 







Osallistutaan mahdollisuuksien 

mukaan. 



* Keskusvirastosta ”kotiutetaan” 20 % toimistosihteerin työpanoksesta; sisäiset tuotot vähenevät n. 7.500 euroa. 

456 TALOTOIMI 

456 TALOTOIMI TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 3 317 334 2 923 340 3 125 130 3 125 130 3 125 130 7 

Maksutuotot 174 0 0 0 0 


Vuokratuotot 10 657 922 10 698 420 11 896 330 11 896 330 11 991 000 12 






Vuokramenot 717 545 621 290 765 930 765 930 765 930 23 

Muut toimintakulut 6 091 525 6 539 450 7 409 740 7 417 740 7 506 240 15 


TOIMINTAKATE -108 397 -420 820 -477 180 -555 180 -549 010 30 


me 

3 958 302 4 029 690 4 632 590 4 632 590 4 632 590 15 




TOIMINNAN 





kehittäminen 


























– Monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta

181 


vuorovaikutus 



tasapaino, 




verkostoissa 











toteuttaminen 















Tilojen korjaustarpeita ja asiakastyytyväisyyttä 

kysytään käyttäjiltä 

vuosittain. 














Talotoimeen siirtyvä tekninen henkilöstö 

perehdytetään kaupungin 

organisaatioon ja toimintatapoihin. 

Talotoimen ylläpitohenkilöstö perehtyy 

uusiin ylläpidettäviin kiinteistöihin. 


kehittäminen 








toteuttaminen 





kautta 




muutoksia 





vuonna 2009) 




Organisaatiouudistuksen edellyttämien 

toimintamallien luominen.

182 




palkitseminen 


oppiminen 











toimenpiteet 








Henkilöstöä kannustetaan täydennyskoulutukseen 



Merkittävimmät toteutettavaksi suunnitellut investointihankkeet: 

Nanun koulun sekä RAO/merenkulkualan A ja D-rakennusten peruskorjaushankkeiden toteuttaminen 

Lisämäärärahatarpeet toiminnan tason säilyttämiseksi: 

• Kiinteistöjen kunnossapitoon on vuodelle 2009 esitetty -1.121.240 (+ Lappi 26.600) euron suuruinen määräraha (korotusta v. 2008 

nähden 3,5 %). 

Korjausvelan (29 ME) pienentäminen edellyttää vähintään 1.5 ME/v panostusta kunnossapitoon. 

Määrärahassa ei ole huomioitu Lapin ja Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän purkamisesta aiheutuvaa kiinteistömassan lisäystä, 

joka Lapin kunnan kiinteistöjen osalta on 13.980 bm 2 ja tulevan terveysviraston tilojen osalta n. 13.338 bm 2 . Lisämäärärahatarve 

on Lapin osalta -25.000 euroa ja terveysviraston tilojen osalta -70.000 euroa. 

KJ: Kiinteistöjen kunnossapitoon 50.000 euroa. 

• Lämmitys- ja sähkökulut nousevat kuluvaan vuoteen nähden n. 9 % ja vesija jätevesimaksut n. 5 %. Lisäksi nuohous- ja vartiointipalveluiden 

hankinta kallistuu. Lisämäärärahan tarve tältä osin -20.000 euroa. 

KJ: Nuohous- ja vartiointipalveluihin 20.000 euroa. 

• Kiinteistöjen viheralueiden kunnossapito hoidetaan ostopalveluna; hinnan noususta aiheutuva lisämäärärahan tarve -8.000 euroa. 

KJ: Kiinteistö- ja viheralueiden kunnossapitoon 8.000 euroa. 

• Talotoimen tuntipalkkaisen henkilöstön palkantarkistuksiin -20.000 euroa. 

KJ: 0 euroa. 

TUNNUSLUVUT 2005 TP 2006 TP 2007 2008 2009 

Kunnossapidettävien kiinteistöjen 

(1.210.000 m 3 ) kustannukset 

Tekninen kp. €/m³/v 1,05 1,11 1,11 1,30 1,40 

Kiinteistön hoito €/m³/v 1,07 0,92 1,02 1,15 1,26

183 

Tilojen tavoitekulutus v.2009 

Tav. Tot. Tav. Tot. Tav. Tot. Tav. Tot. Tav. Tot. Tav. Tot. Tavoite Tot. 

Rak. 

kunn. 

pito 

Lämmitys 

Sähkö 

Vesi ja 

jätevesi 

Jätehuolto 

Alueet 

kunn. 

pito. 

€/m3/v 

Muuttuvat 

kust.yht 

Rakennustyyppi €/m3/v €/m3/ 

v 

€/m3/v €/m3/v €/m3/ 

v 

€/m2/v 

Virastorakennukset 1,33 1,36 1,56 0,13 0,12 0,09 21,54 

Päiväkodit 3,58 2,79 1,64 0,44 0,36 0,25 33,85 

Vanhainkodit, 

1,05 2,32 1,54 0,74 0,36 0,21 31,24 

vanh.talot 

Asuintalot, asuntolat 2,76 3,30 0,74 1,24 0,60 0,16 39,38 

Koulurakennukset 0,78 1,55 0,83 0,13 0,16 0,23 22,42 

Kulttuurirakennukset 3,06 1,54 0,54 0,07 0,10 0,06 36,3 

Uimahalli 1,55 2,81 3,22 1,78 0,05 0,12 54,65 

Jäähallit 0,17 0,67 1,56 0,14 0,01 0,04 22,11 

466 ISÄNNÖINTI 

461 ISÄNNÖINTI TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 216 614 210 000 218 000 218 000 218 000 4 







Vuokramenot 13 090 12 290 3 230 3 230 10 370 -16 



TOIMINTAKATE 8 035 -13 670 -1 770 -1 770 -8 910 -35 




TOIMINNAN 





kehittäminen 
























Olkiluoto 3-projektin hyödyntäminen.

184 











vuorovaikutus 



tasapaino, 




verkostoissa 





toteuttaminen 















Asiakastyytyväisyyden kartoittaminen. 















kehittäminen 






– Sähköisen asioinnin ja sisäisten toimintojen kehittäminen Osallistutaan sähköisen asioinnin 

ja sisäisten toimintojen 

kehittämiseen. 


toteuttaminen 





kautta

185 




muutoksia 







vuonna 2009) 








palkitseminen 


oppiminen 








toimenpiteet 








Henkilökunnan koulutus ja 

kurssittaminen ajantasakoulutuksin. 

Bechmarking-mallin hyödyntäminen 

soveltuvin osin. 



v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 

Kiinteistöyhtiöitä 9 10 11 11 14 

Asuntoja 947 975 988 988 1072 

M2:ä 63.696 65.281 66.508 66508 71530 

Liikevaihto 3.964.400 4.050.000 4.400.000 4.820.000 

Lainakanta 21.941.00 22.777.000 22.000.000 24.300.000 

0 

Asuntohakemuksia n. 950 n. 1 000 n. 1.000 n.1.000 

Uusia vuokrasopimuksia 226 n. 250 n. 250 n. 250 

Käyttöaste 99,2 % 98,70 % 98,50 98,8 % 98,5 % 

Kaupungin suoraan omistamia asuntoja n. 90 n. 90 n. 90 n. 90 n. 90 

hallinnollisessa isännöinnissä 

Kaupungin omistamia muita kohteita 

vuokralaskutuksessa 

n. 80 n. 80 n. 75 n. 75 n. 75 

Asuntojen käyttöaste on vuoden 2008 tammi-kesäkuussa ollut edelleen korkea 98,8 % ja sen ennustetaan

186 

463 PUHTAUSPALVELU 

464 PUHTAUSPALVELU TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 3 051 614 3 099 090 5 114 420 5 114 420 5 114 420 65 






Vuokramenot 9 080 10 130 24 600 24 600 29 150 188 



TOIMINTAKATE 350 075 276 770 480 910 480 910 476 360 72 

Puhtauspalvelun eläkemenoperusteiset maksut n. 400 000 euroa on kohdistettu Teknisen viraston hallintoon. 




TOIMINNAN 





kehittäminen 


































vuorovaikutus 






toteuttaminen 

– Mielenterveys- ja päihdestrategian toteuttaminen

187 


tasapaino, 




verkostoissa 














Huomioidaan ilmastonmuutos 

yksikön hankinnoissa ja työmenetelmissä. 

Tehdään aktiivista yhteistyötä 

lähikuntien siivoustyönjohdon 

kanssa. 














Prosessien tarkastelua ja kehittämistä, 

asiakasnäkökulman 

selkeämpi huomioiminen. 

Ostopalvelukohteitten nimeäminen 

ensimmäiseen uudelleenkilpailutusryhmään 

vuodelle 

2010; aikaisemmat kiinteistöt + 

uudet kohteet 


kehittäminen 








toteuttaminen 

Sähköisen palautejärjestelmän 

käyttöönotto. 

Sisäisen Intranetin käyttöasteen 

laajentaminen. 





kautta 

Työnohjauksen käynnistäminen 

työnjohdolle. 




muutoksia 







vuonna 2009) 












Me-hengen vahvistaminen 

työyhteisöissä, sekä me-hengen 

luominen laajentuneeseen 

palveluyksikköön. 

Eläköitymissuunnitelman laatiminen 

2+2 vuodelle. 

Ennakkokeskusteluja osaaikaratkaisuista. 

Oppisopimuskoulutuksella 

siivousteknikon tutkinnon suorittaminen 

työnjohdon sijaisuuksien 

varalle, ajalla 9/2008 - 

6/2010. 

Siivoustyönohjaajan koulutukseen 

siivoojia oppisopimusrahoituksella. 

Sisäisen keikkaryhmän perehdyttäminen 

työskentelyn tavoitteisiin. 

Terveysviraston ja Lapin kunnan

188 



toimenpiteet 




siivoojien perehdyttäminen 

organisaation toimintaan ja 

tiimityöhön. 

Varhaisen tuen mallin käytön 

jatkaminen ja kehittäminen. 

Osa-aikaeläkejärjestelyjen 

tukeminen. 


palkitseminen 


oppiminen 





Käynnistetään selvitystyö mahdollisuudesta 

tulospalkkauksen 

käyttöönottamiseksi. 

Asiakaspalautteiden kytkeminen 

palkitsemiseen. 

Haetaan hyviä toimintamalleja ja 

kehittämisideoita yhteistyökumppaneilta. 



Täytetään 6 vapaana olevaa tointa; ”keikka-tiimien” (2 x3 henkilöä) täyttö edellyttää tehtäväjärjestelyitä. Sijaismäärärahoja siirretään kokopäiväisen 

henkilöstön palkkaamiseen. Henkilöstökulujen kokonaismäärää ei em. johtuen kasva. 


SIIVOTTAVA PINTA-ALA 

Omana työnä siivottavat m 2 :t 129 019 123 690 122 796 141 050 

% kokonaispinta-alasta 87 % 85 % 80 % 83 % 

Ostopalveluna siivottavat m 2 :t 12 746 17 823 22 734 28 200 

% kokonaispinta-alasta 13 % 15 % 20 % 17 % 

TYÖN TEHOKKUUS 

Oman työn kustannukset € / m 2 / v 21,59 23,05 20,60 23,00 

oma työ ilman Terveysvirastoa 24,20 

Terveysvirasto 100,40 

Ostopalvelun kustann. € / m 2 / v 10,15 

*) 

11,02 12,00 15,00 17,30 

*) 

ei sisällä työnjohdon kustannuksia 

Työtehokkuudet m 2 / työtunti 

peruskoulut/ala-asteet 208 211 219 240 230 

peruskoulut/yläasteet 193 232 227 230 230 

lukiot 420 420 

ammatilliset oppilaitokset 236 223 243 250 260 

päiväkodit 112 135 137 150 150 

sos.toimen muut kohteet 171 121 131 140 

vanhainkodit 110 

terveysviraston kohteet ? 

liikuntatoimen kohteet 148 173 172 200 200 

teknisen viraston kohteet 200 242 273 300 300 

toimisto- ja hallintorakennukset 454 450 450 

kirjastot 281 356 353 400 350 

koko kaupunki 201 213 221 240 ? 

SAIRAUSPOISSAOLOT 

- poissaolopäiviä 4 900 7 000 5 000 7 500 

- henkilöt, joilla sairauspäiviä < 5/v 10 15 

Asiakastyytyväisyys (1 – 5 ) 4 4 

Itseohjautuvien tiimien 

lukumäärä 1 4 7 

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 83 79 133 

- kokopäivätyöntekijät 65 66 99 

- osa-aikatyöntekijät 18 14 34

189 

470 KUNNALLISTEKNIIKKA 

470 

KUNNALLISTEKNIIKKA 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 1 270 253 1 210 170 1 288 255 1 288 255 2 632 235 118 


Vuokratuotot 197 772 189 770 195 000 195 000 195 000 3 






Avustukset 83 175 85 850 118 850 118 850 118 850 38 

Vuokramenot 709 477 211 660 239 710 239 710 277 520 31 

Muut toimintakulut 27 813 2 591 270 2 739 790 2 779 790 2 781 190 7 


TOIMINTAKATE -3 542 787 -4 074 720 -4 264 300 -4 324 300 -4 329 060 6 


me 

2 481 371 3 156 490 2 898 180 2 898 180 2 898 180 -8 

KH: Liikuntapaikkojen kunnossapitomenojen siirto liikuntapalveluista 

1 343 980 

Palvelujen myynti liikuntapalveluille 1 343 980 




TOIMINNAN 





kehittäminen 

























VT-12 rakentaminen Rauman 

alueella saadaan päätökseen. 









Silikallion itäosan kunnallistekniikka 

valmistuu keväällä, jolloin 

rakennettavaksi valmistuu 32 

tonttia. 

Pohjoiskehän suunnittelu ja 

rakentamisen valmistelu.

190 


vuorovaikutus 



tasapaino, 




verkostoissa 





toteuttaminen 















Haja-asutusalueen jätevesilinjojen 

rakentaminen jatkuu. 














Liikuntapaikkatoimen sopeuttaminen 

osaksi kunnallistekniikan 

tulosalueen toimintaa. 


kehittäminen 








toteuttaminen 





kautta 




muutoksia 







vuonna 2009) 







Sitoudutaan muuttamaan toimintoja/toimintarakenteista 

tarpeen mukaan.

191 


palkitseminen 


oppiminen 








toimenpiteet 








Varaudutaan työvoiman saantiin 

kouluttamalla 3 työntekijää 

oppisopimuksella työnjohtajaksi. 



Lapin kuntaliitoksesta johtuen kasvaa kaupungin metsäomaisuus n. 700.000 ha. Budjetissa ei ole huomioitu puun myynnistä mahdollisesti 

saatavia tuottoja. 

Lisämäärärahatarpeet toiminnan tason säilyttämiseksi: 

• Katujen kunnossapidon korjausvelan pienentäminen edellyttää 0.5 ME/v panostusta päällysteiden uusimiseen. 

Katuverkon pituus kasvanut 2006-2009 n. 38 km, minkä lisäksi vuoden 2009 alusta hoidettavaksi siirtyy Lapin alueen kaavatiet. 

Kiireellisimmässä kunnostustarpeessa olevien katujen/katuosuuksien uudelleenpintaus edellyttäisi vähintään 350.000 euroa/v. 

Vuonna 2008 on käytettävissä 250.000 euroa sekä kv:n erikseen myöntämä 150.000 euroa. Lisämäärärahan tarve vähintään 

-100.000 euroa + Lapin alueen teiden vaatima kunnossapitomääräraha -30.000 euroa. 

KJ: Katujen/katuosuuksien uudelleenpintaukseen (sis. Lapin alue) 20.000 euroa. 

• Sähköenergian hinnan nousu (n. 9 %) edellyttää lisärahoitusta katuvalaistukseen – 20.000 euroa. 

KJ: 20.000 euroa. 

• Viheralueiden käytettävissä oleva määräraha on pudonnut reaalisesti vuoden 2004 tasolle (korjausvelkaa). Kaupunkikeskustan 

kunnossapito ja asuntoalueiden peruskunnossapito edellyttävät lisärahoitusta -70.000 euroa. 

KJ: 0 euroa. 

• Liikennevihreät hoidetaan ostopalveluna. Budjettiin on esitetty varattavaksi 165.000 euroa, kasvua vuoteen 2008 3,5 %. Todellinen 

lisämäärärahan tarve em. lisäksi -20.000 euroa. Kuntaliitoksesta johtuen myös hoidettava määräala kasvaa. 

KJ: 20.000 euroa. 

• Budjettiesitykseen sisältyy yksityisteiden avustusmäärärahaa 118.850 euroa (vuoden 2008 taso ml Lappi): Rauma (ml. Kodisjoen 

alue)- 87.850 euroa; Lapin alue -31.000 euroa. 

• Kunnallistekniikan tuntipalkkaisen henkilöstön palkantarkistuksiin -20.000 euroa. 

KJ: 0 euroa.

192 


- kunnallistekniikalla varustettuja rakentamattomia 

51 8 7 35 32 

omakotitalotontteja (kpl) 

(31.12.06) 

- kunnallistekniikalla varustettuja rakentamattomia 

teollisuus/yritystontteja (kpl) 39 37 33 

(31.12.06) 

- saneerattu verkostokilometri (km) 2,2 0,2 0,9 2,0 

- hoitoala 

kadut, tiet ja raitit, P-alueet ja torit, ha 293 300 293 293 294 

- hoitokilometrit 

kadut, pp- tiet ja muut tiet 320 330 335 336 356 

- liikennealueiden ylläpito 

kunnossapitokustannus (€/m 2 ) 0,7 0,8 0,7 0,7 0,7 

- kiinteistöjen piha-alueiden 

hoitoala, ha 16,7 16,7 16,7 16,7 12 

- kunnallistekniikan 

investointimäärärahat € (milj.) 4,7 3,1 5,9 6,0 6,0 

- metsäpinta-ala 3.113,6 ha 3 208 4009 

(Rauma 3009 

+ Lappi 700) 

- metsien vuotuinen kasvu nykyisen metsätaloussuunnitelman 

mukaisesti 14 996 14 996 16 607 15 965 15 965 

- metsien vuotuinen hakkuu 5 420 5 150 6 625 5 200 5 300 

490 KONEET JA KULJETUSVÄLINEET 

490 KONEET JA 

KULJETUSVÄLINEET 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 



Vuokratuotot 1 008 583 1 085 000 1 075 000 1 075 000 1 075 000 



Henkilöstökulut 446 535 569 080 494 270 494 270 494 270 

Palvelujen ostot 150 342 201 530 165 730 165 730 165 730 


Vuokramenot 40 398 126 070 123 990 123 990 123 990 



TOIMINTAKATE 222 521 -670 114 300 114 300 114 300 


me 

225 469 250 290 246 600 246 600 246 600 


Jatketaan sisäisen leasing-yksikön toimintaa kaupunginhallituksen hyväksymien toimintaohjeiden mukaisesti. 

Vuoden 2009 aikana esitetään tehtäväksi seuraavat autohankinnat (määrärahaesitys sisältyy tevin investointiosaan 

kohtaan irtaimisto): 

• Puhtauspalvelu: 2 palveluautoa "keikka-tiimien" käyttöön, 36.000 €. 

• Katutoimi: Vuotoryhmälle isompi auto, vanha Toyota Hiace nro 304 jää katutoimen käyttöön, 25.000 €; 

Mittryhmälle uusi auto, vanha Ford Transit vm 2000 nro 34 menee vaihdossa, 20.000 € 

• Sosiaalitoimi: Marttilanmäen kotipalveluun vuonna 2002 hankitun tilalle 20.000 €.

193 

506 TILAUSTYÖT 

506 TILAUSTYÖT TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

Myyntituotot 3 194 261 3 700 000 3 700 000 3 700 000 3 700 000 



Palvelujen ostot 1 845 965 0 0 0 0 


Vuokramenot 194 210 0 0 0 0 

Muut toimintakulut 0 3 694 950 3 694 950 3 694 950 3 694 950 


TOIMINTAKATE 20 590 5 050 5 050 5 050 5 050 


Määrärahalla suoritetaan sekä kaupungin omien hallintokuntien että ulkopuolisten tilaamia töitä. 

513 PELASTUSLAITOS 

513 SATAKUNNAN 

PELASTUSLAITOS 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 






Vuokramenot 110 378 90 570 21 230 21 230 21 230 -77 


TOIMINTAKATE -2 699 784 -2 801 030 -3 456 760 -3 456 760 -3 456 760 23 


me 

16 624 8 290 8 220 8 220 8 220 -1 

Pelastustoimen tavoitteet Rauman osalta 

SUORITTEET JA 

TUNNUSLUVUT 

TOTEUTUMA 

2004 

TAVOITE 

2005 

TP 

2006 

TAVOITE 

2007 

TAVOITE 

2008 

TAVOITE 

2009 

Viranomaistoiminta: 

- kerran vuodessa tarkastettavat 

256 280 210 280 280 261 

kohteet 

- kerran kolmessa vuodessa 

36 120 37 360 167 214 

tark. kohteet 

- asuinrakennusten tarkastus 680 1 100 230 1 000 1 000 1000 

- muut katselmukset ja tarkastukset 

500 250 539 500 500 500 

150 

Palvelutasotoiminta 

- päivystysvahvuus 8-9 8-9 6-7 8-9 8-9 9-10 

- lähtövalmius alle alle 60 s alle 60 s alle 60 alle 60 s alle 60 s alle 60 s 

s 

- palo- ja pelastushälytykset 424 500 430 500 500 500 

- turvallisuuskoulutus (henkilöä) 1 045 1 000 1 000 1 200 1 200 1500 

- esittely, neuvonta (henkilöä) 860 2 000 5 113 2 000 2 500 2500

194 

Sairaankuljetus 

- A-, B-tehtävät, sis. L 4 hälytyksen 

262 400 301 450 1520 2480 

- C- tehtävät 981 2 300 1 866 1 300 2 130 2200 

- siirtokuljetukset ja D-tehtävät 2 023 1 100 2 265 2 200 2 000 2300 

- X-tehtävät (hoito paikalla, ei 

1 302 1 000 744 1 000 1 000 1000 

kuljetusta) 1 

000 

L4 hälytykset 4 569 960 

On varauduttava kuljetuksien määrän kasvuun, kun erikoissairaanhoidon päivystys Rauman aluesairaalassa 

loppuu 1.4.2008. 

Rauman toimintayksikkö: 

• viranomaistoiminta - 676.340 euroa (kasvu n. 5 %) 

• palvelutasotoiminta -1.680.000 euroa (kasvu n. 5 %) 

• investointien kuntaosuus - 220.700 euroa (as.luk 31.12.2007 36.783 x 6,00 €/as) 

• Rauman paloaseman vuokrat - 360.000 euroa 

• palokuntasopimusten muutos - 23.000 euroa. 

Lapin toimintayksikkö: 

• viranomaistoiminta - 60.120 euroa (kasvu n. 5 %) 

• palvelutasotoiminta - 100.000 euroa (kasvu n. 5 %) 

• investointien kuntaosuus - 19.620 euroa (as.luk 31.12.2007 3.270 x 6,00 €/as) 

• Lapin paloaseman vuokrat - 65.000 euroa 

• palokuntasopimusten muutos - 5.000 euroa. 

Yhteistoimintakorvaus yhteensä n. 3.209.800 €/v + ”sis. laskutettava siivouspalvelu” 31.160 €+ eläkemenoperusteiset 

eläkemaksut 180.470 €. 

Talotoimi laskuttaa vuokrat 425.000 euroa/v Satakunnan pelastuslaitokselta. Vuokrat kirjataan tuloksi 

talotoimen tulosyksikköön kustannuspaikalle ” asuinrakennukset ja muut vuokratut tilat” 425.000 

euroa/v. Vuokra sisältää ylläpitovuokran ja pääomavuokran (korko 4 %, korjausvastike 2 %). 

VSS-keskus; ylläpito- ja pääomavuokra: 21.230 €, muut ylläpitomenot (vesi- jätevesi, lämpö, sähkö, 

siivous) 14.100 euroa.

195 

520 KAAVOITUS 

520 KAAVOITUS TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Maksutuotot 240 10 000 0 0 0 -100 






Vuokramenot 30 650 27 660 26 450 26 450 26 450 -4 


TOIMINTAKATE -494 652 -606 090 -563 550 -563 550 -563 550 -7 




TOIMINNAN 





kehittäminen 

























Asemakaavoitus yleiskaavan 

linjausten mukaan 

Yleiskaavan 2025 ohjelmointi 

Osallistuminen Satakunnan 

maakuntakaavan laadintaan 



vuorovaikutus 



tasapaino, 













toteuttaminen 






Maapoliittisten keinojen valmistelu 

yksityisten tonttien markkinoille 

saamiseksi 

Pirttialhon ak 

Nykyisiä asuntoalueita täydentävät 

asemakaavat ja asemakaavamuutokset; 

mm. Kettukallio 

Vaikkusten maankäytön osalta 

tulee tehdä ratkaisu. 

Yleiskaava 2025

196 







verkostoissa 



















Osallistuminen maakuntakaavan 

laadintaan 

Yhteistyö muiden maailmanperintökohteiden 

toimijoiden kanssa 

Yhteistyön jatkaminen länsirannikon 

kaupunkien kanssa 

Puukaupunki -seminaarin järjestäminen 

yhteistyössä ympäristöministeriön 

kanssa 

Yhteistyön ja toimintatapojen 

kehittämisen jatkaminen kaavoituksen 

rakennussuunnittelun ja 

kunnallistekniikan suunnittelun 

kanssa 

Jatketaan lupakäytäntöihin 

liittyvien prosessien analyysiä ja 

toimintojen kehittämistä ympäristöviraston 

kanssa 


kehittäminen 








toteuttaminen 

Osallistuminen Lounaispaikka - 

projektiin ja teknisen viraston 

ATK-työryhmään 





kautta 




muutoksia 







vuonna 2009) 














toimenpiteet 



Kehittämiskeskustelut, kehittämispäivät 

ja osastopalaverit 

Kehittämiskeskustelut, kehittämispäivät 

ja osastopalaverit

197 


palkitseminen 





oppiminen 



Tiivistetään yhteistyötä erityisesti 

muiden länsirannikon kaupunkien 

ja historiallisten kaupunkien 

kanssa sekä eri kaupunkisuunnittelun 

ja kaupunkikulttuurin 

asiantuntijoiden kanssa osallistumalla 

ja järjestämällä tapaamisia, 

opintomatkoja ja seminaareja. 



TUNNUSLUVUT Tavoite 2005 TP 2006 TP 2007 2008 2009 

Asemakaavat ja asemakaavamuutokset / ha 90 66 25 50 50 

Asemakaavat ja asemakaavamuutokset / kpl 12 10 6 10 10 

Ranta-asemakaavat / kpl - 3 ** 1 

Oikeusvaikutteiset yleiskaavat / ha 925 1 978 ** - 

Kaikki yleiskaavat / kpl 2 1 1 ** - 

Voimassa olevat asemakaavat 390 395 396 385 385 

Vanhentuneet kaavat (yli 10 vuotta) / % / kpl alle 50 78 79 81 75 75 

Poikkeamiset (poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisut) 

alle 10 61 39 42 20 20 

/ kpl 

Poikkeamisten osuus rakennusluvista / % alle 5 15 12 12 15 15 

** 

Kuntaliitoksesta johtuva lisäys.

198 

524 KIINTEISTÖ- JA MITTAUSTOIMI 

524 KIINTEISTÖ JA MITT 

TOIMI 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 140 429 130 000 135 200 135 200 135 200 4 

Maksutuotot 110 585 93 500 97 200 97 200 97 200 4 






Vuokramenot 46 602 34 420 42 470 42 470 42 470 23 



TOIMINTAKATE -603 173 -668 300 -646 890 -646 890 -646 890 -3 


me 

119 465 97 510 92 480 92 480 92 480 -5 




TOIMINNAN 





kehittäminen 

























Yritysalueiden tonttien markkinointi 

yhdessä RSK Oy:n kanssa 

(toimitilarekisteri). 









Tulosalue osallistuu toimenpiteisiin, 

joilla tonttitarjonta saadaan 

vastaamaan kysyntää. Kaupungin 

tulee olla valmis käyttämään 

kunnalle kuuluvia oikeuksia 

kaavoitetun yksityismaan saamiseksi 

markkinoille rakentajien 

käyttöön. 


vuorovaikutus 






toteuttaminen 

– Mielenterveys- ja päihdestrategian toteuttaminen

199 




tasapaino, 




verkostoissa 


























kehittäminen 








toteuttaminen 

Tulosalue jatkaa kuntatietojen ja 

karttajärjestelmien muodostaman 

kokonaisuuden (paikkatiedot) 

ominaisuuksien kehittämistä 

siten, että kaupunki voi vastata 

nopeasti kehittyvän sähköisen 

asioinnin ja paikannusjärjestelmien 

asettamiin vaatimuksiin 

(mobiilisovellukset). Asiakkaina 

ovat omien hallintokuntien 

lisäksi ulkopuoliset viranomaiset, 

yritykset ja yksityishenkilöt. 





kautta 




muutoksia 







vuonna 2009) 







Tietoja ja taitoja kehitetään 

jatkuvalla koulutuksella ja erityisesti 

silloin, kun toimintaympäristö 

muuttuu (lakimuutokset,

200 


palkitseminen 


oppiminen 








toimenpiteet 








uudet laitteistot ja ohjelmistot). 

Työntekijöiden lisä- ja täydennyskoulutusta 

tuetaan kaupungin 

antamien mahdollisuuksien 

mukaisesti. 



Tulosalue jatkaa vuonna 2005 aloitettua haja-asutusalueen numeerisen pohjakartan laatimista mm. vesihuoltohankkeiden tarpeisiin. 

Vuonna 2009 ilmakuvataan Lapin kunnan alue pohjakartan laatimista varten. 


(tilasto toteutuneesta) 

MAAOMAISUUS 

Kaupungin maaomaisuus (ha) 5 690 5 738 5 877 5910 6890 

Vuokra-alueet (ha) 568 578 588 600 610 

2005 2006 2007 2008 2009 

TONTTIEN LUOVUTUS 

(myynti ja vuokraus) 

Luov. pientalotontit (kpl) 45 34 31 35 35 

Luov. kerrostalotontit (kpl) 2 1 - - - 

Luov. yritystontit (kpl) 9 12 11 8 8 

2005 2006 2007 2008 2009 

KIINTEISTÖREKISTERI JA 

KIINTEISTÖJEN MUODOSTUS 

Kiinteistörekisteriyksiköitä (kpl) 5 536 5 572 5 649 5710 5770 

Lohkottu tontteja (kpl) 71 71 113 120 100 

Lohkottu yleisiä alueita (kpl) 55 5 32 60 60 

KARTASTOT 

Tehty maastomallia (ha) 

Tehty numeerista pohjakarttaa (ha) 

2005 2006 2007 2008 2009 

410 

1 850 

170 

4 100 

264 

4 364 

0 

3500 

0 

4000

201 

45 TEKNINEN 

LAUTAKUNTA 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 11 379 411 11 465 870 13 791 075 13 791 075 15 135 055 32 

Maksutuotot 110 999 103 500 97 200 97 200 97 200 -6 


Vuokratuotot 11 864 277 11 973 190 13 166 330 13 166 330 13 261 000 11 






Avustukset 83 175 85 850 118 850 118 850 118 850 38 

Vuokramenot 1 900 500 1 163 590 1 276 480 1 276 480 1 325 980 14 



TOIMINTAKATE -8 178 568 -9 733 670 -10 273 320 -10 413 670 -10 423 950 7 


me 

6 801 231 7 542 270 7 878 070 7 878 070 7 878 070 4 



MENOT 

+ =LISÄYS 

TULOT 

+ =LISÄYS 

TEKNINEN TOIMI 1 448 930 1 438 650 

Liikuntapaikkojen kunnossapitomenojen siirto 

1 343 980 

liikuntapalveluista 

Palvelujen myynti liikuntapalveluille 1 343 980 

4560 4823 Heinrichs / Isännöinti (pääomavuokra) 7 140 

4580 4823 Hattula / Puhtauspalvelu (pääomavuokra) 3 980 

4590 4823 Hattula / Puhtauspalvelu, ostopalvelu (pääomavuokra) 

570 

4890 4823 Puutarhan sosiaalitilat (pääomavuokra) 760 

4700 4823 Kunnallistekniikan sosiaalitilat (pääomavuokra) 680 

4890 4822 Puutarhan sosiaalitilat (ylläpitovuokra) 1 720 

4700 4822 Kunnallistekniikan sosiaalitilat (ylläpitovuokra) 1 600 

4602 3423 Pääomavuokra hallintokunnilta 88 500 

4602 4945 Pääomakorvaus konsernihallinnolle 88 500 

4602 3422 Ylläpitovuokra hallintokunnilta 6 170

202 

TOIMIELIN: 55 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 


KAUPUNGIN KEHITTÄMISHANKKEIDEN TOTEUTTAMISEEN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET: s. kohta 

projektit ja hankkeet 

SUURIMMAT TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET: Lappi-kuntaliitoksen aiheuttamat 

muutokset yhdistymissuunnitelman mukaisesti. 

HENKILÖSTÖ:Ks. ed. kohta 


PROJEKTIT JA HANKKEET:Selkämeren teemavuosi (kumppanuus, kh), Selkämeren kansallispuiston matkailun 

edistäminen (kumppanuus, kh), Selkämeren kansallispuiston toteuttaminen (kh), Selkämeren tila ja 

ilmastomuutos (kumppanuus, kh), Satakunnan luonto- ja ympäristökoulu (kumppanuus, kh), tuulienergiatuotannon 

kehittämisuunnitelma, Puukaupunki maailmanperintönä -tapahtuma/näyttely, Ilmastomuutokseen 

varautumisselvitys, 




TOIMINNAN 





kehittäminen 

























Selkämeren kansallispuiston 

toteuttamishanke (kh) 

Selkämeriaiheinen yhteistyö 

yliopistojen kanssa. 

Vanha Rauma –yhteistyö yliopistojen 

sekä ammattikorkeakoulu- 

ja anmattioppilaitosten 

kanssa 








Ks. kohta Projektit ja hankkeet

203 


vuorovaikutus 



tasapaino, 








toteuttaminen 










Lakisääteisen vuorovaikutuksen 

tekniikoiden kehittäminen 

Ks. edellä kohta 1 


verkostoissa 



















Useita maakunnallisia yhteistyömuotoja 

Kansainvälisyys Selkämeren 

kansallispuiston, Selkämeren 

tilan ja Vanhan Rauman asioissa 

Rakennussuunnittelija ja vastaava 

mestari –koulutus 

Rakennusvalvontatehtävien 

priorisointi ja työprosessien 

päivitys 


kehittäminen 





– Sähköisen asioinnin ja sisäisten toimintojen kehittäminen Paikkatieto- ja mobiilitekniikan 

lisäkäyttö 



toteuttaminen 

Ks. edellä kohta 7 ja alla kohta 5 





kautta 




muutoksia 







vuonna 2009) 






Eläköitymisjärjestelyt 

Ammatillinen koulutus 

Asiakaspalvelukoulutus

204 


palkitseminen 









toimenpiteet 






Palkantarkistukset tehtävämuutosten 

mukaan 


oppiminen 



Kehittämisyhteistyö Pyhäjärviseudun 

ympäristötoimiston 

kanssa 



• Tuulienergia 8.000 euroa, KJ: KH:n kehittämisrahaprojekteihin 5.000 euroa. 

• Puukaupunki maailmanperintönä 5.000 euroa, KJ: KH:n kehittämisrahaprojekteihin 5.000 euroa. 

• Ilmastomuutos 1.500 euroa, KJ: 0 euroa. 

540 JOHTO JA PROJEKTIT 

540 JOHTO JA 

PROJEKTIT 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 



Muut toimintatuotot 10 0 2 000 2 000 2 000 

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 700 3 700 2 000 2 000 2 000 -46 




Avustukset 10 7 600 0 0 0 -100 

Vuokramenot 4 516 6 170 23 320 23 320 23 320 278 



TOIMINTAKATE -219 098 -226 520 -282 080 -283 080 -283 080 25

205 

550 RAKENNUSVALVONTA 

550 

RAKENNUSVALVONTA 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 5 791 0 300 300 300 

Maksutuotot 272 643 273 000 240 000 240 000 240 000 -12 







Vuokramenot 43 496 42 300 26 050 26 050 26 050 -38 



TOIMINTAKATE -223 907 -247 330 -272 760 -272 760 -272 760 10 

TUNNUSLUVUT TA 2005 TP 2006 TP 2007 2008 2009*) 

Rakennus-, toimenpide- ja ilmoitusluvat 850 726 787 820 780 

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset 

70 58 69 70 60 

poikkeamisluvat 

Rakennusvalvonnan tarkastuskäynnit 2 000 1 335 1 270 1 000 1 000 

Korkotukilainat 0 0 0 0 

Korjaus-, vammaispalv.- yms. avustukset 70 141 92 

Rakennusvalvontamaksu (168 €) 210 294 290 272 272 

554 YMPÄRISTÖNSUOJELU 

554 

YMPÄRISTÖVALVONTA 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 15 006 12 000 0 0 0 -100 

Maksutuotot 19 921 20 500 20 500 20 500 20 500 0 






Vuokramenot 8 636 8 600 9 850 9 850 9 850 15 



TOIMINTAKATE -162 882 -166 520 -208 690 -208 690 -208 690 25

206 

TUNNUSLUVUT TA 2005 TP 2006 2007 2008 2009*) 

Ympäristö-, jätevesiluvat ja velvoitteet 5 4 3 5 6 

Lausunnot, selvitykset, aloitteet ja kehotukset 

20 20 22 20 25 

Poikkeukset jätehuolto-määräyksiin ja 

20 18 12 

vapautukset 

Vesioikeudelliset riitaratkaisut 2 0 1 2 5 

Ruoppaus-, jätevesi- ja melu ym. ilmoitukset 

30 62 64 30 35 

Ympäristölupatarkastukset ym. 70 77 96 120 120 

Velvoitetarkkailuraportit 100 84 87 100 100 

Maa-ainesluvat 1 0 1 1 3 

*) Tunnuslukujen perusteena taloudellinen laskusuhdanne, joka laskee uusien lupa-asioiden määrää huolimatta 

Lapin alueen lisäävästä vaikutuksesta. 

55 

YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 

TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 21 267 12 000 300 300 300 -98 

Maksutuotot 292 564 293 500 260 500 260 500 260 500 -11 


Muut toimintatuotot 26 465 0 2 000 2 000 2 000 





Avustukset 10 7 600 0 0 0 -100 

Vuokramenot 56 648 57 070 59 220 59 220 59 220 4 



TOIMINTAKATE -605 887 -640 370 -763 530 -764 530 -764 530 19 



MENOT 

+ =LISÄYS 

TULOT 

+ =LISÄYS 

YMPÄRISTÖTOIMI 0 0

207 

1 EMO 


TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 % 

Myyntituotot 20 864 030 21 674 080 26 058 150 26 058 145 27 414 125 26 

Maksutuotot 9 456 864 9 555 720 14 545 700 14 545 700 14 545 700 52 


Vuokratuotot 15 196 891 15 505 610 17 011 030 17 011 030 17 105 700 10 






Avustukset 10 297 346 9 575 420 11 548 550 11 448 550 11 575 550 21 

Vuokramenot 11 393 075 10 805 390 12 793 490 12 802 990 12 894 870 19 



TOIMINTAKATE -148 129 552 -163 922 490 -189 176 687 -189 874 472 -190 124 082 16 


me 

7 530 026 8 220 420 8 980 310 8 980 310 8 980 310 9

208 

INVESTOINTIOSA 

KAUPUNGINHALLITUS 

TILINIMI TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

700001 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 535 028 683 000 607 000 607 000 646 000 

Netto 535 028 683 000 607 000 607 000 646 000 

700100 ERI ARVOPAPERIT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 261 452 50 000 50 000 550 000 550 000 

Tulot 68 726 

Netto 192 726 50 000 50 000 550 000 550 000 

700300 ATK YHTEISET HANKINNAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 33 753 50 000 222 500 150 000 150 000 

Netto 33 753 50 000 222 500 150 000 150 000 

700316 TALOUS- JA HENK.HALLINNON OHJELMISTO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 41 700 

Netto 41 700 

700317 PUHELINVAIHDE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 5 000 

Netto 5 000 

700323 VIRASTOJEN MUUTOISTA AIH. 

1 KAIKKI TOIMINNOT 

KALUSTEHANKINNAT 

Menot 0 0 50 000 

Netto 0 0 50 000 

700500 MAA-ALUEET 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 392 975 500 000 500 000 500 000 500 000 

Tulot 5 600 50 000 50 000 50 000 50 000 

Netto 387 375 450 000 450 000 450 000 450 000 

56 KAUPUNGINHALLITUS 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 1 269 908 1 283 000 1 379 500 1 807 000 1 896 000 

Tulot 74 326 50 000 50 000 50 000 50 000 

Netto 1 195 582 1 233 000 1 329 500 1 757 000 1 846 000 

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI 

KH: Satakunnan sairaanhoitopiiri (Erityishuoltopiirin lainat) 39 000 

700100 

ERI ARVOPAPERIT 

480.000 euroa Länsirannikon ammatillisen koulutusyhtiön perustamiseen 

20.000 euroa vanhusten palvelukeskuksen osakepääomaan 

50.000 euroa ennalta arvaamattomiin kohteisiin 

700300 

ATK-YHTEISET HANKINNAT 

– Kh:n ja valtuuston puheenjohtajiston kannettavien uusiminen. 11+3=14 kpl. Yhteensä 10 500 euroa. 

– ruokapalvelun Aromi-ohjelmiston laajentaminen, 25 000 euroa 

– kaupungintalon sisäverkon uudistaminen. Nykyinen kaapelointi on alkuperäinen ja tukee vain 10Mbit/s nopeuksia työasemille. Nykyiset 

järjestelmät vaativat jo 100 Mbit/s ja 1Gbit/s nopeuksia. 50 000 euroa. 

– keskitetty tietoliikenne, levyjärjestelmät, palvelimet ja varusohjelmat, 60 000 euroa. 

– terveyskeskuksen tietoliikenneverkon, Effica-palvelimien ja ohjelmistojen uudistamisen, 60 000 euroa 

– kirjaston ja terveyskeskuksen atk-luokkien uudistaminen, 24 konetta, 17 000 euroa 

Yhteensä: 222 500 euroa 

KH: 700323 Virastojen muutoista aiheutuvat kalustehankinnat 50 000

209 

TERVEYS- JA SOSIAALILAUTAKUNTA 


701001 TERVH HALLINTO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 80 000 200 000 200 000 

Netto 80 000 200 000 200 000 

701002 KANSANTERVEYSTYÖ 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 60 000 0 0 

Netto 60 000 0 0 

701003 SUUN TERVEYDENHUOLTO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 120 000 0 0 

Netto 120 000 0 0 

701004 


YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO 

Menot 51 000 0 0 

Netto 51 000 0 0 

702003 ATK-LAITTEET 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 32 260 0 

Netto 32 260 0 

702004 VANHUSTYÖN KALUSTEET 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 80 000 

Netto 80 000 



TERVEYSLAUTAKUNTA 

Menot 32 260 80 000 311 000 200 000 200 000 

Netto 32 260 80 000 311 000 200 000 200 000 

PERUSTERVEYDENHUOLLON INVESTOINNIT 

Vuosi-investoinnit 186 000.00 

Ympäristölaboratorion hankinnat 26 000.00 

Vanhan tutkimuslaitteen (HPLC-laite) päivitys 

Autoklaavi elatusaineiden valmistukseen 

Suun terveydenhuollon hankinnat 55 000.00 

Käytössä olevien yksiköiden varusteiden uusimista: 

autoklaavi Pyynpään välinehuoltoon 

instrumenttien pesukone Uotilan välinehuoltoon 

Kulmakappaleet yksiköihin 20 kpl (turbiinit ja mikromoottorit) 

Silmälasit/luupit hammaslääkäreille 14 kpl 

Eläinlääkintähuolto 25 000.00 

Röntgenlaite ja kehityskone eläinläärin toimitilaan 

Sairaalatoiminta 60 000.00 

Potilassänkyjen uusinnat 20 kpl 

Potilaiden yöpöytien uusinnat 30 kpl 

Potilashuoneiden televisiot 20 kpl 

Muiden toimipisteiden hankinnat 

Varaus 20 000.00 

Hammashuollon yksiköt 65 000.00 

Yhden hoitokoneen uusinta 25 000.00 

Keskushammashoitola, huone no 9 käyttöönotto 

(hoitokone kaapistoineen ja varusteluineen 40 000.00 

Atk-hankinnat 60 000.00 

Työasemauusinnat sekä investointirajan ylittävät ohjelmien 

lisäpiirteet 

Yhteensä 311 000.00 

Sosiaalitoimella ei ole investointiesityksiä vuodelle 2009. 

KJ: Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä käytettäväksi 200.000 euroa.

210 

KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 


704099 OPETUSTOIMENLTK YHTEISET 


HANKINNAT 

Menot 430 777 

Tulot 314 965 

Netto 115 812 

704100 PERUSKOULUN HANKINNAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 35 000 201 300 130 000 130 000 

Netto 35 000 201 300 130 000 130 000 

704140 LUKION HANKINNAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 566 417 186 000 170 000 120 000 170 000 

Netto 566 417 186 000 170 000 120 000 170 000 

704152 UNAJAN KOULUN IRTAIMISTO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 340 000 

Netto 340 000 

704501 RAO:N HANKINNAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 370 000 630 000 370 000 370 000 

Netto 370 000 630 000 370 000 370 000 

59 OPETUSTOIMEN LAUTAKUNTA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 997 194 931 000 1 001 300 620 000 670 000 

Tulot 314 965 

Netto 682 229 931 000 1 001 300 620 000 670 000 

Projektinro 

704100 

Nimike, perustelut 

Apusarake 

1 

Apusarake 

2 

TA 2008 + 

SMR 

1.8.2008 

PERUSKOULUT 201 300 

TAE 

2009 

(€) 

Atk-laitteet 

Peruskoulujen atk-luokkien (yht. 8 luokkaa) koneiden uusimiseen, 2 luokkaa / vuosi. 30 000 

Muut koneet ja laitteet 

Lyseon peruskoulu: Kielistudion muuttaminen atk-luokaksi, siirrettävän kuuntelulaitteiston 

hankkiminen. Johtokunnan ehdotus. Koulussa nyt yksi varsinainen atk-luokka, jota käyttää 

425 oppilasta ja kansalaisopisto. 

37 800 

Lisäksi vaatimattomampi atk-luokka kansalaisopiston luokkatilassa, jonka luokan koneet 

vanhoja ja kansalaisopisto tarvitsee ko.tilan omaan opetuskäyttöönsä. 

Uotilanrinteen koulu: fysiikan ja kemian opetusvälineistön täydentäminen ja uusiminen. 10 000 

Kaikille kouluille: porakoneiden karasuojat (turvallisuuskysymys) 10 000 

Pulpetit ja oppilastuolit 

Syvärauman koulu: kolmen luokan kalustus (75 pulpettia ja tuolia). Kolmessa luokassa 

nykyiset kalusteet 1960-luvulta. 

13 500 

Muu kalusto 

Malmin koulun Uotilaan muutto, kalusteiden hankinta 20 000

211 

Opettajahuoneen kalustus, Uotilan koulu 15 000 

Uotilanrinteen koulu: Koulun ruokasalin eteläpuolen yläikkunoihin kaihtimet. 10 000 

Uotilanrinteen koulu: Koulun lähiliikuntapaikan kalustus; lentopalloverkko, tolpat, maalit jne. 10 000 

Lyseon peruskoulu: Koulun keskusaulan esiripun ja verhojen uusiminen. Johtokunnan ehdotus. 

Koulun keskusaulan esirippu on niin huonokuntoinen, että se vaatii uusimista. Myös 

luokkahuoneiden verhot ikivanhat ja kuluneet. 

25 000 

Malmin koulun muutto Uotilanrinteelle: piha-alueen aitaus ja leikkivälineiden hankinta. 20 000 

704140 

LUKIO 170 000 

Irtaimiston ja kaluston hankinta Rauman lukioon 170 000 

Lukiota perustettaessa varattiin irtaimisto- ja kalustohankintoihin noin 890.000 euroa, 

josta vuodelle 2007 570.000 €, vuodelle 2008 150.000 (+36.000) € ja vuodelle 2009 170.000 

€. 

704501 

RAUMAN AMMATTIOPISTO 630 000 

erillinen luettelo, raamin mukaan enint. 630.000 € 

RAO:N ERILLINEN LUETTELO 

Rauman ammattiopisto 

Investointiesitykset (kone- ja laitehankinnat) vuodelle 2009 

€ Yht. 

Kauppa ja hallinto 

Atk-luokan tietokoneet , yht 30 kpl 20 000 

Yhden luokan pulpetit ja kahden tuolit 20 000 40 000 

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 

Keittopata 17 500 

Suurtalouskylmiö, yht. 4 kpl 10 000 

Yhdistelmäuuni 11 200 

Painekeittokaappi 11 200 49 900 

Merenkulku 

Sähkötyösalin työpisteet 35 000 

Konevalvontajärjestelmä 55 000 

Koulualus Fannyn keittiöremontti 25 000 

Maalaivan nosturin tekniikan uusiminen 60 000 

ARPA-tutka koulualus Fannyyn 25 000 

Perävetolaite MOB-veneeseen 10 000 

Keinokuormallinen moottori konetyösalille 40 000 

Koulualus Fannyn ja Hakunin sateliittikompassi 10 000 

Auto aikuiskoulutuksen käyttöön 40 000 

Pikkubussi perusopetukseen 40 000 

Lavapakettiauto nostolaitteella 40 000 380 000 

Sosiaali- ja terveysala 

Työpöydät ja tuolit teorialuokkaan 10 200 

Atk-luokan tietokoneet, yht 15 kpl 10 000 20 200

212 

Tekniikka 

Trukki logistiikka-alalle 25 000 

Sorvi kone- ja metallialalle 16 000 

Pöytäsirkkeli etu- ja takapöytineen rakennusalalle 11 000 

Rakennusautomaatiojärjestelmä saähköalalle 10 500 

Kipinänsammutuslaitteisto puualalle 11 000 

Tulityökontti alkusammutuksen opetukseen 

11 000 

Atk-luokan tietokoneet, yht 16 kpl 16 000 

Auto opiskelija/tavarakuljetuksiin rakennusalalle 40 000 140 500 

Yhteensä 630 600 

KJ: Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksellä käytettäväksi 620.000 euroa jakautuen peruskoulut 130.000 euroa, 

lukio 120.000 euroa ja RAO 370.000 euroa. Lukion rahoitus jatkuu vuonna 2010. 

KH: Lukion kalustohankinnat 50 000

213 

KULTTURI- VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 


704300 MUSIIKKIOPISTON HANKINNAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 20 000 39 600 40 000 40 000 

Netto 20 000 39 600 40 000 40 000 

704301 KIRJASTON HANKINNAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 27 000 0 0 

Netto 27 000 0 0 

706007 RAUMA-SALI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 10 000 

Netto 10 000 

706009 MUSEON HANKINNAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 45 500 0 0 

Netto 45 500 0 0 

706011 RAATIHUONEEN MUSEOMYYMÄLÄ 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 10 000 

Netto 10 000 




Menot 40 000 112 100 40 000 40 000 

Netto 40 000 112 100 40 000 40 000 

Nimike, perustelut TA 2008 + 

SMR 

1.8.2008 


TAE 2009 

(€) 

Musiikkiopiston opetuskaluston uusiminen 39 600 

1. Lyömäsoitinluokan/bändiluokan soittimiston uusiminen ja puuttuvien soittimien hankinta: Rauman 

musiikkiopisto on yksi harvoista musiikkioppilaitoksista, joissa on lyömäsoitinopettajan virka. Soittimisto, 

jolla opettaja on kouluttanut ammattiopintoihinkin asti oppilaita on ollut vaatimaton, muutamia 

perussoittimia, joita opetussuunnitelman ja suoritusohjeiden mukaan tulee opettaa, jopa puuttuu 

kokonaan. 

-kaksi rumpusettiä á 1.500 € yht. 3.000 € 

-marimba (vanhaa ei voi enää korjata) á 3.500€ 

-vibrafoni (puuttuu kokonaan) á 4.500 € 

-vanhojen rumpusettien (2 kpl) kalvojen ja peltien, mallettien sekä muun lyömäsoitinkalustonuusiminen 

yht. 1.500 € 

Kaikki yht. 12.500 € 

2. Pianotuolien uusiminen yht. 6.300 € 

-musiikkiopistolla on pianonsoitto-opetuksessa 5 flyygeliä ja 10 pianoa, näissä vain yhdessä on uusi 

penkki. á 450 € x 14 

3. Puhallinsoitinten hankinta yht. 17.000 € 

-musiikkiopistolta puuttuu kokonaan f-tuuba á 6.000 € 

-fagotti (yksi kalleimmista soittimista) á 7.500 € 

-englannintorvi puuttuu kokonaan á 3.500 € 

4. Orkesterituolien hankinta yht. 4.500 € 

-musiikkiopistolla ei ole olemassa kunnollisia orkesterituoleja á 45€ x 100

214 

Kirjasto 

Atk-laitteiden uusiminen 17 000 

- nykyinen laitteisto osin uusimiskunnossa eikä myöskään kaikilla työntekijöillä ole työvälineitä tehokkaaseen 

työskentelyyn -> tarpeet (26 tietokonetta, 5 lukijaa, langaton lukija, 6 kirjoitinta ja 2 tulostinta) 

Mikrofilmien lukulaite 10 000 

- lukulaite, joka mahdollistaa mikrofilmisivujen kopioinnin, skannauksen ja siirron omalle tietokoneelle 

Kansalaisopisto, kulttuuritoimi, museotoimi 

Näyttelysermit ja -tasot: sermejä (2,5mx 2,3m) 20 kpl a`900€ 25 000 

eri kokoisia tasoja a` 200-400€ 

Rauman Museo 

Tekstiilikonservointiin tarvittavat kiinteät kalusteet 9 500 

Vitriineitä, isoja (nykyiset lainassa Taidemuseolta, vitriineissä ole takaseinää eikä kattoa) 7 500 

alumiiniprofiilia ja lasia 5 kpl a´1.500 € 

Valvontakamerat Raatihuoneelle ja Marelaan 3 500 

Irtaimiston investoinnit yhteensä 112 100 

KJ: Kulttuuri-vapaa-aikalautakunnan päätöksellä käytettäväksi 40.000 euroa koko kulttuuri-vapaa-aikatoimen hankintoihin.

215 

TEKNINEN LAUTAKUNTA 

TEKLA TALONRAKENNUS 

TILINIMI TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 SU 2010 SU 2011 

712000 VANHOJEN RAKENNUSTEN MUUTOSTYÖT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 293 886 800 000 600 000 500 000 500 000 500 500 

Netto 293 886 800 000 600 000 500 000 500 000 500 500 

712001 KAUPUNGINTALOKORTTELIN 


RAKENNUKSET 

Menot 67 834 65 000 250 000 600 000 600 000 150 150 

Netto 67 834 65 000 250 000 600 000 600 000 150 150 

712003 TARVONSAAREN KOULU 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 200 000 0 0 0 0 

Netto 200 000 0 0 0 0 

712006 TERVEYSKESKUKSEN PÄÄASEMA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 80 000 50 000 50 000 300 300 

Netto 80 000 50 000 50 000 300 300 

712007 NANUN KESKUSKEITTIÖN 


LASTAUSLAITURI 

Menot 15 000 0 0 0 0 

Netto 15 000 0 0 0 0 

714003 PALOASEMA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 170 000 0 0 0 0 

Netto 170 000 0 0 0 0 

716004 TORNELAN PALVELUKOTI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 162 685 0 230 000 0 0 0 0 

Netto 162 685 0 230 000 0 0 0 0 

716014 PÄIVÄKOTIEN PIHAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 13 399 35 000 35 000 35 000 35 000 35 35 

Netto 13 399 35 000 35 000 35 000 35 000 35 35 

716018 KAUNISJÄRVEN VANHAINKOTI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 64 502 60 000 60 000 60 000 60 000 200 0 

Netto 64 502 60 000 60 000 60 000 60 000 200 0 

716021 SYVÄRAUMAN PÄIVÄKOTI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 50 000 0 0 0 50 

Netto 0 50 000 0 0 0 50 

716022 TUKIASUNNOT ASUNNOTTOMILLE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 60 000 0 0 0 60 

Netto 0 60 000 0 0 0 60 

716027 KEHITYSVAMMAH TILOJEN SUUNN 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 30 000 0 0 30 0 

Netto 30 000 0 0 30 0 

716030 POHJOISTEN KAUPUNGINOSIEN 


PÄIVÄKOTI 

Menot 1 100 000 300 000 300 000 300 000 1 000 0 

Netto 1 100 000 300 000 300 000 300 000 1 000 0 

716034 KANALINRANNAN LEIKKIKENTTÄ JA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

LIIKENNEPUISTO 

Menot 0 100 000 0 0 20 50 

Netto 0 100 000 0 0 20 50 

716037 KAARON KOULUN PÄIVÄHOITOTILAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 80 000 0 0 20 50 

Netto 0 80 000 0 0 20 50 

716038 OTAN PÄIVÄKOTI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 200 000 0 0 100 1 400

216 

Netto 0 200 000 0 0 100 1 400 

716039 UUDENLAHDEN VANHAINKOTI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 60 000 0 0 50 200 

Netto 0 60 000 0 0 50 200 

716040 VUOROHOITOPÄIVÄKOTI RINKELI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 29 041 

Netto 29 041 

716042 SAMPAANALAN PÄIVÄKOTI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 150 000 900 000 350 000 350 000 0 0 

Netto 150 000 900 000 350 000 350 000 0 0 

716043 PYYNPÄÄN KOULUN ESIOPETUSTILAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 50 000 420 000 550 000 550 000 0 0 

Netto 50 000 420 000 550 000 550 000 0 0 

716044 UOTILAN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 0 0 0 50 

Netto 0 0 0 0 0 50 

718002 NANUN KESKUSKEITTIÖ 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 1 222 341 

Netto 1 222 341 

718003 KOURUJÄRVEN KOULU 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 620 000 

Netto 620 000 

718005 UOTILANRINTEEN PERUSKOULU 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 46 762 0 490 000 0 0 50 200 

Netto 46 762 0 490 000 0 0 50 200 

718010 ANKKURIP. KOULU 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 200 000 

Netto 200 000 

718012 RAO/MERENK. JA RAV. OP.ALA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 101 070 2 710 000 1 100 000 100 000 100 000 1 000 0 

Netto 101 070 2 710 000 1 100 000 100 000 100 000 1 000 0 

718017 RAUMAN LYSEO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 44 000 20 000 20 000 20 20 

Netto 0 44 000 20 000 20 000 20 20 

718018 NANUN KOULU 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 3 300 000 1 100 000 1 100 000 1 100 000 1 100 0 

Tulot 0 0 1 000 000 1 000 000 1 100 0 

Netto 3 300 000 1 100 000 100 000 100 000 0 0 

718022 KOULUJEN PIHOJEN KUNNOST. 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 11 497 40 000 40 000 40 000 40 000 40 40 

Netto 11 497 40 000 40 000 40 000 40 000 40 40 

718026 RAUMAN LUKIO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 2 042 331 70 000 30 000 30 000 30 000 0 0 

Netto 2 042 331 70 000 30 000 30 000 30 000 0 0 

718027 SUURKEITTIÖLAITTEET 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 23 940 30 000 45 000 30 000 30 000 30 30 

Netto 23 940 30 000 45 000 30 000 30 000 30 30 

718028 UOTILAN KOULU 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 40 000 40 000 40 000 40 000 70 0 

Netto 40 000 40 000 40 000 40 000 70 0 

718030 RAUMANMEREN KOULU 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 110 167 0 130 000 0 0 50 150 

Netto 110 167 0 130 000 0 0 50 150 

718031 SYVÄRAUMAN KOULU 1 KAIKKI TOIMINNOT

217 

Menot 50 000 1 500 000 100 000 100 000 700 0 

Netto 50 000 1 500 000 100 000 100 000 700 0 

718040 UNAJAN KOULU 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 75 035 2 480 000 

Netto 75 035 2 480 000 

718044 NANUN PAIKOITUSALUE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 120 000 0 0 0 0 

Netto 120 000 0 0 0 0 

718045 ATK-LUOKKIEN JÄÄHDYTYS 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 40 000 40 000 40 000 40 40 

Netto 0 40 000 40 000 40 000 40 40 

718046 LAPIN KIRKONKYLÄN KOULUN 


RAKENNUKSET 

Menot 1 800 000 1 000 000 1 000 000 1 500 900 

Tulot 0 200 000 200 000 200 0 

Netto 1 800 000 800 000 800 000 1 300 900 

720000 KAUPUNGINTEATTERI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 11 347 

Netto 11 347 

720002 POSELLI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 30 000 

Netto 30 000 

720006 JÄÄHALLI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 31 940 0 130 000 0 0 0 0 

Netto 31 940 0 130 000 0 0 0 0 

720007 MAAUIMALA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 0 50 300 

Netto 0 0 0 50 300 

720008 MARELA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 150 000 0 0 0 0 

Netto 150 000 0 0 0 0 

720015 HARJOITUSJÄÄHALLI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 20 000 0 0 0 0 

Netto 20 000 0 0 0 0 

720021 FÅFÄNGA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 50 000 0 0 0 0 

Netto 0 50 000 0 0 0 0 

720023 FÅFÄNGAN KESÄTEATTERI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 44 934 130 000 

Tulot 25 000 30 000 

Netto 19 934 100 000 

720024 ÄIJÄNSUON HUOLTORAKENNUS 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 150 000 0 0 50 300 

Netto 150 000 0 0 50 300 

720025 JALKAPALLOKENTÄN YLEISÖ-WC 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 95 000 0 0 0 0 

Netto 95 000 0 0 0 0 

721002 SATAMAKATU 26, LIIKUNTATILAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 110 000 0 0 0 0 

Netto 0 110 000 0 0 0 0 

720027 LAPIN KIRJASTO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 0 0 100 

Netto 0 0 0 0 100 

721009 TYÖPAJATALO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 30 000 0 0 0 0

218 

Netto 0 30 000 0 0 0 0 

721012 KOURUJÄRVEN URHEILIKESKUS 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 0 0 30 

Netto 0 0 0 0 30 

721016 KEILAHALLI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 75 000 

Netto 75 000 

721019 RAUMAN TAIDEMUSEON VARASTOTILAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 75 000 0 0 0 0 

Netto 75 000 0 0 0 0 

722000 ISOMETSÄN VARIKKOALUEEN 


RAKENNUKSET 

Menot 0 285 000 200 000 200 000 0 0 

Netto 0 285 000 200 000 200 000 0 0 

722007 KAUPUNGINPUUTARHAN RAKENNUKSET 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 70 000 0 0 0 0 

Netto 0 70 000 0 0 0 0 

722009 TORIPÖYTIEN VARASTORAKENNUS 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 27 000 0 0 0 0 

Netto 27 000 0 0 0 0 

724007 KESKITETTY VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 32 738 30 000 33 000 33 000 33 000 33 33 

Netto 32 738 30 000 33 000 33 000 33 000 33 33 

724014 MERIMUSEO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 30 000 0 0 30 30 

Netto 30 000 0 0 30 30 

724015 K:PIHLAJA, KUUSK:KARI, POOKI (KH) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 61 657 40 000 156 000 130 000 130 000 50 50 

Netto 61 657 40 000 156 000 130 000 130 000 50 50 

724017 ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEET 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 23 567 40 000 40 000 40 000 40 000 40 40 

Netto 23 567 40 000 40 000 40 000 40 000 40 40 

724018 TURVAJÄRJESTELMÄT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 30 000 27 000 27 000 27 000 27 27 

Netto 30 000 27 000 27 000 27 000 27 27 

724021 POROHOLMA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 50 000 120 000 120 000 120 000 150 30 

Netto 50 000 120 000 120 000 120 000 150 30 

726000 RAKENNUTTAM /HANKES KUST 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 35 000 35 000 35 000 35 000 35 35 

Netto 35 000 35 000 35 000 35 000 35 35 

726001 SUUNNITTELUKUSTANNUKSET 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 30 000 30 000 30 000 30 000 30 30 

Netto 30 000 30 000 30 000 30 000 30 30 

726004 RANTAKIINTEISTÖJEN JÄTEVESIHUOLTO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 30 000 30 000 30 000 30 000 30 30 

Netto 30 000 30 000 30 000 30 000 30 30 

630 TALONRAKENNUS 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 4 545 673 12 245 12 012 5 590 000 5 590 000 7 530 5 260 

000 000 

Tulot 25 000 30 000 0 1 200 000 1 200 000 1 300 0 

Netto 4 520 673 12 215 

000 

12 012 

000 

4 390 000 4 390 000 6 230 5 260

219 

HANKKEIDEN PERUSTELUT 

RAUMAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2008 JA TOIMINTASUUNNITELMA 2009 - 2012 

INVESTOINTILOMAKE 

HALLINTOKUNTA: Tekninen virasto 

TULOSALUE: 

Talotoimi 

Projektinro 

TA 2008 

(€) 


YLEISHALLINTO 

712000 500 000 Vanhojen rakennusten muutostyöt 

Korjaustyöt kohteissa toteutetaan tärkeysjärjestyksessä: Korjauskohteet ovat seuraavat: rak.tekn. 

muutokset (100.000 €) lvi-laitteiden peruskorjaukset (100.000 €) vesikattojen pinnoitukset ja uusiminen 

(50.000 €), terveyshaittojen ja -riskien poistaminen (100.000 €), sähkölaitteiden peruskorjaus 

(80.000 €) ja muut korjaukset (70.000 €). 

KJ: 500.000 €. 

KH: Korvamerkitään vanhojen rakennusten mmuutostöiden muista korjauksista (70.000 

euroa) 40.000 euroa turvallisuuden parantamiseen (mm. kaupungintalo). 

712001 Kaupungintalokorttelin rakennukset 

Kaupungintalon 3. hissi uusitaan konehuoneettomaksi köysihissiksi toimintavarmuuden lisäämiseksi. 

Paloilmoitinjärjestelmän uusimista jatketaan. KJ: 100.000 €. 

Hattulan ja Heinrichsin (yht. noin 520 br-m2) muutostyöt, kust.arvio: rak.tekn. työt + LVIS-työt n. 

1100 €/br-m2 = 570.000 €, hissi 55.000 € ja kaukolämpö 55.000 €; yhteensä 680.000 €. Tarvonsaaren 

koulun muutostyöt: hissi + rak.tekn.työt; yhteensä 160.000 €. Kaupungintalon muutostyöt 

yhteensä 20.000 €. Yhteensä em. muutostyöt 860.000 €. KJ: 500.000 €, vuoden 2008 rahoitusta 

käyttämättä 360.000 €. 

Valtuustosalin ja aulojen lattiapinnoitteen ja kalusteiden uusiminen. Ilmanvaihto-, sähkö- ja avlaitteiston 

uusiminen. 

712006 Terveyskeskuksen pääasema 

Pääasemasta laaditaan kuntotutkimus ja tarveselvitykset vuoden 2009 aikana. 

Pääaseman ikkunoiden (20.000 €) ja vesikaton uusimisen suunnittelun (20.000 €) aloittaminen että 

keskushammashoitolan hoitohuoneen muuttaminen hammaslääkärin vastaanottohuoneeksi (10.000 

€). 

KJ: 50.000 €. 

Nanun keskuskeittiön lastauslaituri 

Lastauslaiturin muuttaminen toimintaa paremmin vastaavaksi. Kustannusarvio 165.000 euroa 

KJ: 0 

718027 30 000 Suurkeittiölaitteet 

Mm. Naulan työkeskuksen tiskikoneen uusimisen (15.000 €). Kertun astiapesukone (20.000 €), 

Kourujärven koulun linjasto (7.000 €) ja Uotilanrinteen linjaston lisäosat (3.000 €). 

KJ: 30.000 €. 

714003 

PELASTUSLAITOS 

Paloasema 

Paloaseman peruskorjauksen suunnitteluttaminen (100.000 €) ja toteuttaminen. 

Kalustohallin nosto-ovet ovat alkuperäiset ja niiden toimivuus on huono. Ovet vaihto, kust.arvio 

70.000 €). 

KJ: 0

220 

716004 

3 SOSIAALITOIMI 

Tornelan palvelukoti 

Rakennuksen putkilinjat uusitaan vaiheittain. Kaksi putkilinjaa uusitaan v.2009 ja kunnostetaan 

siihen liittyvät keittiöt ja kh:t. Seuraavana vuonna kunnostetaan myös kaksi linjaa. Vuonna 2011 

uusitaan viimeinen linja ja maalataan rakennus ulkopuolelta. 

KJ: Selvitetään KOy-mallia. 

716014 35 000 

Päiväkotien pihat 

Päiväkotien pihojen pinnoitteet, aidat, pintavesien poisto, kalusteet, yms. ovat monissa kohteissa 

välttämättömän korjauksen tarpeessa. 

KJ: 35.000 €. 

716037 

Kaaron koulun päivähoitotilat 

Kouluremontin yhteydessä jätettiin peruskorjaamatta sivurakennus, jonka huoneistoala on 232 m2 

(294 brm2). Rakennus tulee esikoulun ja iltapäiväkerhon käyttöön. Tilat kunnostetaan ko. käyttöön 

soveltuviksi. 

KJ: 0 

716038 

Otan päiväkoti 

Päiväkodin talotekniikka, erityisesti vesija viemäriputkistot sekä iv-järjestelmä, aiheuttaa ongelmia 

toistuvasti. Rakennuksessa on toteutettava peruskorjaus. Rakennuksen kokonaishuoneistoala on 

1693 m2 (2198 brm2). Tavoitehinta 2/3 uudisrakennuksen hinnasta (1693 hu-m2 * 2200 €/hum2 

*2/3 =) 2,5 M€ 

KJ: 0 

716034 

Kanalinrannan leikkikenttä ja liikennepuisto 

KH: Puiston kunnostaminen 

KJ: 0 

716042 150 000 

Sampaanalan päiväkoti 

Päiväkodilla on käytössään tiloja yhteensä noin 1000 huon-m2, kun peruskoulun toiminta loppuu. 

Liikuntasali aputiloineen siirtyy liikunta-nuorisotoimelle. Käyttötarkoituksen muutos edellyttää rakennusteknisiä 

muutoksia ja pihan rakentamista, iv-järjestelmän uusimisen (n. 170.000 €), valaistuksen, 

palovaroitin-, turva- ja merkkivalaistusjärjestelmän asentamisen (n. 120.000 €). Kaukolämpöön 

liittyminen (n. 50.000 €). 

Tavoitehinta 500.000 €. 

KJ: 350.000 €, vuoden 2008 rahoitusta käyttämättä noin 150.000 €. 

716022 100 000 

Tukiasunnot asunnottomille 

Erityisesti päihdeongelmaisille tarvittaisiin edelleen uusia parakkimaisia tukiasuntoja. Ongelmana on 

sopivan sijoituspaikan löytyminen. Yhden parakin hinta on noin 30 000 € sijoituspaikasta riippuen. 

KJ: 0 

716021 

Syvärauman päiväkoti 

Päiväkoti, jonka huoneistoala on 677 m2 (753 brm2), vaatii peruskorjauksen lähivuosina. Hankesuunnitelma 

laaditaan vuonna 2009. Siinä otetaan huomioon myös mahdolliset toiminnalliset muutostarpeet. 

Tavoitehinta 2/3 uudisrakennuksen hinnasta (677 hu-m2 * 2200 * 2/3 =) 1,0 M€. 

KJ: 0 

716030 1 100 000 

Pohjoisten kaupunginosien päiväkoti 

Päiväkoti rakennetaan pohjoiseen kaupunginosaan. Hankkeen huoneistoala on noin 1100 huon-m2 

ja kustannusarvio noin 2,4 M€. Hankesuunnitelma laadittu vuonna 2008. 

KJ: 300.000 €, vuoden 2008 rahoitusta käyttämättä noin 1.100.000 €.

221 

716043 50 000 

Pyynpään koulun esiopetustilat 

Pyynpään kouluun rakennetaan tilat kahdelle esikouluosastolle. Hankkeen huoneistoala on noin 300 

huon-m2 ja kustannusarvio noin 600 000 €. 

KJ: 550.000 €. 

716044 

Uotilan ryhmäperhepäiväkoti 

Kahmon tai Helkkilän päiväkotia laajennetaan, huon.ala on noin 250 m2 ja kustannusarvio 550 000 

€. Vaihtoehtona toiminnot sijoitetaan Uotilanrinteen koulurakennuksen tiloihin. 

KJ: 0 

716039 

Uudenlahden vanhainkoti 

Osasto I ja koko siipirakennus, 930 huon-m2, vaatii täydellisen peruskorjauksen. 

Ensivaiheessa tulee selvittää rakennuksen tuleva käyttötarkoitus. 

KJ: 0 

716018 60 000 

Kaunisjärven vanhainkoti 

Valurautaiset jätevesiviemärit uusitaan vaiheittain jatkuvien tukkeutumis- ja vuoto-ongelmien poistamiseksi. 

Hissit (2 kpl) peruskorjataan vaiheittain yksi vuodessa, 20.000 €/hissi. Vuoden 2009 

määrärahalla valmistellaan myös uuden palvelukeskuksen käyttöönoton edellyttämiä muutostöitä. 

KJ: 60.000 €. 

716027 Kehitysvammah. tilojen suunnittelu 

Kehitysvammaisille hankitaan asumispalveluyksikkö sekä työ- ja päivätoimintatilat. 

KJ: 0 

Vanhusten palvelukeskus 

Hankkeen hyötyala on 3300 hym2 ja bruttoala 5100 brm2. Alustava kustannusarvio on noin 7 M€. 

Hankkeeseen anotaan ARAn rahoitusta. 

KJ: 0 

4 KOULUTUS 

718003 620 000 

Kourujärven koulu 

Liikuntasalissa huono akustiikka ja valaistusta tulisi parantaa. Koulun piha pyritään aitaamaan asemakaavan 

mukaisesti. 

KJ: 0 

718004 

Kaaron koulu 

Liikuntatilarakennuksessa tulisi vaippa korjata ja märkätilat kunnostaa. 

KJ: 0 

718005 30 000 

Uotilanrinteen peruskoulu 

Kotitalousluokat tulisi kunnostaa, kust.arvio 450.000 €. Lämpölinjoja tulisi tasapainottaa, kust.arvio 

40.000 €. Myöhempi peruskorjaus edellyttää hankesuunnitelman laadintaa. 

KJ: 0 

718012 2 710 000 

RAO/merenkulkuala 

V. 2009 peruskorjataan A ja D-rakennusten vaipat ja v. 2010 uimahalli, minkä suunnittelu tulisi 

aloittaa v. 2009. 

KJ: 100.000 €, vuoden 2008 rahoitusta käyttämättä noin 1.100.000 €.

222 

718017 

Rauman Lyseo 

Rakennuksen pinta-ala on 6700 br-m2. Peruskorjauksesta on laadittu luonnossuunnitelma. 

Vuonna 2009 toteutetaan käytön kannalta olennaisia korjaustoimenpiteitä. 

KJ: 20.000 €. 

718018 3 300 000 

Nanun koulu 

Nanun koulu on rakennettu v. 1962. Rakennuksen tilat, rakenteet ja talotekniikka peruskorjataan. 

Bruttoala on 5590 m2. Kouluun sijoitetaan 2-sarjaisen peruskoulun luokat 1-6, erityiskoulu, tilat 

kahdelle esikouluosastolle, iltapäiväkerho ja tiloja kansalaisopiston harrastuspiireille. Kustannusarvio 

on 5,5 M€. Hankkeelle on haettu OPM:ltä valtionosuutta ja se on rahoitussuunnitelmassa v. 

2009. Valtionosuus on 2,1 M€. 

KJ: menot 1.100.000, tulot 1.000.000 €, vuoden 2008 rahoitusta käyttämättä noin 3.300.000 €. 

718022 40 000 

Koulujen pihojen kunnostaminen 

KJ: 40.000 €. 

718026 100 000 

Rauman Lukio 

Aikuislukion siirtyminen Rauman lukion tiloihin edellyttää tilojen muutostöitä. Kasvaa opettajien 

määrä lisää opettajien työ- ja neuvottelutilojen tarvetta. 

KJ: 30.000 €. 

718028 40 000 

Uotilan koulu 

Osa koulun ikkunoista, vesikatteesta uusitaan ja talotekniikan automatiikka uusitaan. 

KJ: 40.000 €. 

718030 60 000 

Raumanmeren koulu 

Fysiikan ja kemian luokat (4 kpl), 42.000 € ja kotitalousluokkien (2 kpl) puiset kaapistot, 35.000 €, 

tulisi uusia. 

Liikuntasalin lattia, 620 m2, 60.000 € tulisi uusia. 

KJ: 0 

718031 50 000 

Syvärauman koulu 

Koulun laajennukseen rakennetaan ruokasali, keittiö, kaksi luokkaa, varastotiloja sekä tilat yhdelle 

kokopäiväesikouluosastolle. Laajennuksen huon. ala on 570 m2. 

Tavoitehinta 900.000 €. 

Vanha koulurakennus, jonka huoneistoala on 553 m2, korjataan. 

Ennen jatkosuunnittelua selvitettävä myös pohjoisen alueen koulujen kokonaistilatarve. 

KJ: 100.000 €. 

718035 

Merikoulun rantavaja 

Uuden pelastusaseman viereen rakennetaan suunniteltu huolto- ja varastorakennus. 

KJ: 0 

718044 

Nanun paikoitusalue 

Autopaikoitustarve on lisääntynyt alueella merkittävästi. Kun hiekkapintainen paikoitusalue asfaltoidaan 

ja valaistaan, saadaan alueen käyttö tehokkaammaksi. 

KJ: 0 

718045 

Atk-luokkien jäähdytys 

Tietokoneiden määrä lisääntyy kouluissa kaiken aikaa. Lämpimänä vuoden aikana koneiden aiheuttama 

lämpökuorma nostaa helposti atk-luokkien lämpötilan yli sallitun. Jäähdytyksen rakentaminen 

maksaa noin 8000 €/luokka. Vuosittain järjestelmä asennetaan viiteen luokkaan (yht. n.15 kpl). 

KJ: 40.000 €.

223 

712003 Tarvonsaaren koulu 

Rakennuksen tilat peruskorjataan opetusviraston käyttöön.Huoneistoala on 960 m2. Työpisteet 

huoneissa erotetaan toisistaan pääsääntöisesti seinäkkein. Välttämättömät tilamuutokset ja rakennusmääräysten 

RakMK F1:n 'Esteetön rakennus' vaatimukset toteutetaan. Rakennuksen talotekniikka 

uusitaan nykyiset määräykset täyttäväksi. Peruskorjauksesta laaditaan hankesuunnitelma ja 

siinä selvitetään myös julkisivujen korjaustapa. 

KJ: 0 

718046 Lapin kirkonkylän koulun alueen rakennukset 

Liikuntahallin ja teknisen työn luokan muutostöiden suunnitteleminen ja toteuttaminen v. 2009-2010, 

kust.arvio 1.97 M€ (VOS 20%). Koulutilojen (6 luokkahuonetta, 1atk-luokan, kust.arvio n. 1,33 M€) 

laajennuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen v. 2010-2011. 

KJ: menot 1.000.000, tulot 200.000 €, vuonna 2008 tehty rahoitusvaraus, 2.000.000 €, joka purkautuu 

vuonna 2011, jolloin rakennus valmistuu. Tämä parantaa vuoden 2011 tulosta 2.0 M€:lla. 

5 VAPAA-AIKA 

720024 

Äijänsuon huoltorakennus 

Peruskorjataan vanha huoltorakennus 732 brm2. 

KJ: 0 

720021 

Maauimala 

v. 1955 rakennetun teräsbetonirakenteisen maauimalan peruskorjaus (sis. altaan, hyppytornin, 

katsomon, tasojen, uuden aidan ja vanhan huoltorakennuksen kunnostamisen rakennustekniset 

sekä lvisa-työt (vedenkäsittely+ kaukolämpö) sekä altaan salaojitus. 

Uuden ulkoaltaan rakentaminen uimahallin yhteyteen (sis. 6-rataisen 50 m pitkän altaan, aidan, 

hyppytornin ja katsomon rakennustekniset työt). 

Vuonna 2009 tehdään vaihtoehtojen tarkempi tarkastelu (uimahallissa tarvittavat muutostyöt tai 

maauimalan käyttötarkoituksen muutos) ml käyttökustannukset. 

KJ: 0 

721009 

Työpajatalo 

Nuorten työpajojen käyttöön hankitaan yhtenäinen tila, kiireellisimpänä puupajan tilat: työtila, konetila, 

varastotila, maalaamo, sosiaalitilat, autotalli ja yksilövalmennuksen tilat (n.700 m2 vrt. nyk.350 

m2). Tiloihin rakennetaan myös mm. puupölyn- ja purunpoistojärjestelmä, ilmanpaineporsaita, hyvä 

valaistus ja ruiskumaalauksen laitteet. Uudisrakennus n. 1500 €/m2 (1,05M€). Vrt. vuokraus 5,5 

€/m2 (3850 €/kk. 

KJ: 0 

720025 Jalkapallokentän yleisö-wc 

Äijänsuon jalkapallokentän katsomon yhteyteen rakennetaan yleisö-wc:t. Hankkeen bruttoala on 

noin 20 m². 

KJ: 0 

720006 100 000 Jäähalli 

Jäähallin pohjoispuolen vesikate tulee uusia, 90.000 €, samoin länsisivun seinäelementit ja ikkunat, 

40.000 €. Pääkatsomon profilointi muutetaan ja istuimet uusitaan, 100.000 €. Kentän betonilaatta 

uusitaan v. 2011, 100 000€ 

KJ: 0 

720015 Harjoitusjäähalli 

Puku- ja pesutilat (n. 160 hum2) tulisi kunnostaa. Vesikalusteet ja tilojen pinnat tulisi uusia. Hankkeesta 

laaditaan suunnitelma, 20 000 €. 

KJ: 0

224 

721002 Satamakatu 26, liikuntatilat 

Liikuntasalin lattian uusiminen, 924 m², kust.arvio 110.000 € 

KJ: 0 

721013 Uotilan palloiluhalli 

Pallohallin puku-, pesu- ja wc-tilojen muutos myös kentän käyttäjien tarpeisiin. 

KJ: 0 

721017 

Raumanmeren koulun liikuntasali 

Liikuntasalin lattian uusiminen, 612 m², 75.000 € 

KJ: 0 

721012 

Kourujärven urheilukeskus 

Lähdepellon urheilukeskuksen laajennus tekojään tarpeisiin. Laajennukseen rakennetaan sosiaalija 

tekniset tilat sekä varastot.. 

KJ: 0 

721018 

Merirauman urheilukenttä 

Urheilukentälle wc-tilat, 12 m². 

KJ: 0 

Syvärauman koulun kenttä 

Kentän sivulle rakennetaan noin 45 m pitkä ja 5 m korkea verkkoaita estämään kiekkojen lentäminen 

naapurin aitaan. 

KJ: 0 

720022 

Sepän talo 

Alueen käyttötarkoitusta selvitetään. 

KJ: 0 

720008 

Marela 

Marelan piharakennusrivin kylmiin tiloihin, yhteensä 107 m², tulisi kunnostetaan tekstiilikonservaattorin 

työtila, esineistön karenssilla, wc:t sekä näyttelymateriaalin säilytys- ja rakennustila. Selvitetään 

myös muita tilaratkaisuja. 

KJ: 0 

720027 

Lapin kirjasto 

Uuden kirjastorakennuksen (n. 570 brm2) suunnitteleminen ja toteutus v.2011- 2012. Kust.arvio 

noin 1,0 M€. 

KJ: 0 

724014 

Merimuseo 

Vesikaton maalaustyö (15.000 €) ja julkisivun maalaus- ja korjaustyön suunnittelu ja toteutus 

(115.000 €). Rahoitusvaihtoehdot tulee selvittää. 

KJ: 0 

721019 Rauman taidemuseon varastotilat 

Kodisjoen kunnanviraston tilojen muutoskorjaus. 

KJ: 0 

Lappari, nuorisotalo 

50-luvulla rakennetun nyk. nuorisotalon (473 brm2) rapatun julkisivun paikkakorjaus- ja maalaustyöt. 

KJ: 0

225 

718010 Ankkuripuisto 

722000 

50-luvulla rakennetun entisen kauppaoppilaitoksen peruskorjaus (3392 brm2, 2580 hum2). Rakennus 

kunnostetaan musiikkiopiston, kansalaisopiston ja kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen käyttöön. 

Kustannusarvio on noin 3,0 M€. 

KJ: 0 

6 TEKNINEN VIRASTO 

Varikko 

Isometsän varikolla jatketaan sadevesiviemäröinnin rakentamista (35.000 €), ja aluevalaistusta 

lisätään (40.000 €).Määräysten mukaisten sosiaalitilojen (120 m2) ja osavalmistustilojen (60 m2) 

rakentaminen uuteen hallirakennukseen (sis. myös kylmän tarvikevarastotilan 260 m2) sekä nykyisen 

maalaamon toimintojen eriyttäminen hiomo-maalaamo- maalivarasto -laajennuksella (n.140 m2) 

varastokatoksessa. Hankkeesta laaditaan suunnitelma ja aloitetaan rakentaminen v.2009 aikana. 

Hankesuunnitelma vaiheessa tutkitaan eri vaihtoehdot kuten Uotilan varikkoalueen peltihallin siirtäminen 

ko. käyttöön tai Lapin liikuntahallin hyödyntäminen. 

KJ: 200.000 €. 

722007 Kaupunginpuutarhan traktoritallin muutos 

Kylmä traktoritalli muutetaan korjaamotilaksi. Nykyinen korjaamo toimii jatkossa autotallina. 

KJ: 0 

722009 Toripöytien varastorakennus 

Toripöytien määräysten mukaisen säilytyspaikan eli varastorakennuksen suunnitteleminen ja rakentaminen 

Raatihuoneen pihalle. 

KJ: 0 

7 KIINTEISTÖT 

724007 33 000 Keskitetty valvontajärjestelmä 

KJ: 33.000 €. 

724015 40 000 

Kylmäpihlaja, Kuuskajaskari ja Karttu 

Kylmäpihlajan tornin julkisivukorjauksen suunnittelu ja toteuttaminen (120.000 €), matalan osan 

katon maalaus (10.000 €), vesijohdon lisäpainotus (6.000 €) ja jätekeräyslajittelupiste (1.000 €) v. 

2009. Liikuntaesteisten majoitusmajojen+kulk.sillan rakentaminen (30.000 €), alue ja ympäristötyöt 

(6.000 €), keittokatos (5.000 €) v. 2010. Rantasauna (100.000 €) ja aluetyöt (10.000 €) v. 2011. 

YHT. 288.000 € 

Karttuun 

rakennetaan jätekeräyslajittelupiste (1.000 €) v. 2009. V. 2011 kunnostetaan uimarantaa (16.000 €) 

ja leirikatos (12.000 €). YHT. 29.000 € 

Kuuskajaskarissa tehdään lisälaituri (17.000 €) ja jätekeräyslajittelupiste (1.000 €) v. 2009. Pienvenelaituri 

(15.000 €), saunan pesutilojen peruskorjaus (50.000 €) ja öljysäiliön täyttö (400.000 €) 

v.2010. Kylmävesijohto ja sähkö laitureille (6.000 €), ympäristötöitä (6.000 €) ja rivitalon vesikaton 

muutos harjakatoksi (25.000 €) v. 2011. YHT. 520.000 €. Vuoden 2009 määrärahalla toteutetaan 

mm. Kylmäpihlajan tornin julkisivukorjaus. 

KJ: 130.000 €. 

724017 40 000 

Energiansäästötoimenpiteet 

KJ: 40.000 €. 

724018 27 000 

Turvajärjestelmät 

Rakennuksiin asennetaan kameravalvonta-, paloilmoitus-, rikosilmoitus- ja ovivalvontajärjestelmiä 

tarpeen mukaan. 

KJ: 27.000 €. 

724021 40 000 Poroholma 

Hyväksytyn kehittämisohjelman mukaisesti. 

KJ: 150.000 €.

226 

726004 30 000 Rantakiinteistöjen jätevesihuolto 

Jätevesihuolto eri rantakiinteistöissä järjestetään vaiheittain määräysten mukaisiksi. 

KJ 30.000 €. 

8 RAKENNUTTAMINEN 

726000 35 000 

Rakennuttamis- ja hankesuunnittelukustannukset 

Määräraha niiden kohteiden hankesuunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksiin, joilla ei ole omaa 

rahoitusta. 

KJ: 35.000 €. 

726001 30 000 

Suunnittelukustannukset 

Suunnitteluun pienissä ja keskisuurissa hankkeissa, joille ei ole erikseen osoitettu suunnittelurahaa. 

KJ: 30.000 €.

227 

TEKLA KUNNALLISTEKNIIKKA SEKÄ VESI- JA VIEMÄRILAITOSINVESTOINNIT KUIN MYÖS LIIKUNTAPAIKKATOIMI 


732011 NIKULANMÄKI - TARVOLANTIE JK+PP- 1 KAIKKI TOIMINNOT 

TIE 

Menot 0 10 000 10 000 0 0 

Netto 0 10 000 10 000 0 0 

732014 PYYNPÄÄN KOULUN 


LIIKENNEJÄRJESTELYT 

Menot 15 000 

Netto 15 000 

732023 RAUMANJOEN KÄVELYSILLAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 10 000 

Netto 10 000 

732029 TIELAITOKSEN PYÖRÄTIET 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 196 870 210 000 

Netto 196 870 210 000 

732031 KORTELANTIEN PYÖRÄTIE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 20 000 20 000 20 000 0 0 

Netto 0 20 000 20 000 20 000 0 0 

732032 PYÖRÄTIEMERKIT JA REUNAKIVET 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 30 000 0 0 0 0 

Netto 30 000 0 0 0 0 

734000 LIIKENNEJÄRJESTELYT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 56 028 80 000 80 000 80 000 80 000 80 80 

Netto 56 028 80 000 80 000 80 000 80 000 80 80 

734015 KESKUSTAN KEHITTÄMINEN 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 1 791 255 1 375 000 950 000 950 000 950 000 1 250 2 730 

Tulot 627 570 300 000 140 000 140 000 140 000 0 0 

Netto 1 163 685 1 075 000 810 000 810 000 810 000 1 250 2 730 

734018 VÄHÄMAANPUISTON 


LIIKENNEJÄRJESTELYT 

Menot 180 000 

Netto 180 000 

736001 PÄÄLLYSTEET 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 120 192 370 000 150 000 150 000 150 000 150 150 

Netto 120 192 370 000 150 000 150 000 150 000 150 150 

738000 KATUJÄRJESTELYT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 71 051 80 000 80 000 80 000 80 000 100 100 

Netto 71 051 80 000 80 000 80 000 80 000 100 100 

738001 VANHA KINNO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 0 0 0 30 

Netto 0 0 0 0 0 30 

738002 PALOAHTEEN VIIMEISTELY 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 80 000 

Netto 80 000 

738009 HAJA-ASUTUKSEN TIET 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 12 553 25 000 

Netto 12 553 25 000 

738011 TUOMONIEMI-UUSILAHTI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 30 000 

Netto 30 000 

738016 SUSIVUOREN TEOLLISUUSALUE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 548 0 350 000 225 000 225 000 415 500 

Netto 548 0 350 000 225 000 225 000 415 500 

738017 PAPINHAKA KERROSTALOALUE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 40 000 40 000 40 000 25 0

228 

Netto 0 40 000 40 000 40 000 25 0 

738021 PORINTIEHEN LIITTYVÄT KADUT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 1 907 988 630 000 1 040 000 630 000 630 000 1 670 0 

Tulot 699 929 450 000 

Netto 1 208 059 180 000 1 040 000 630 000 630 000 1 670 0 

738027 KOILLISVÄYLÄ 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 20 000 20 000 20 000 0 700 

Netto 20 000 20 000 20 000 0 700 

738030 MONNA 2 ASUNTOALUE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 25 000 0 0 0 0 

Netto 25 000 0 0 0 0 

738031 KANTANIKULANTIE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 360 000 10 000 10 000 25 25 

Netto 0 360 000 10 000 10 000 25 25 

738034 OTTILAN ALUE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 40 000 100 000 0 0 0 0 

Netto 40 000 100 000 0 0 0 0 

738035 KAARON UUDET ALUEET 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 92 028 

Netto 92 028 

738041 LAIVURINPOLKU 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 21 709 

Netto 21 709 

738047 KAIVOPUISTON ALUE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 455 117 

Tulot 64 600 

Netto 390 517 

738048 VT 12 JA SIIHEN LIITTYVÄT KADUT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 1 904 128 1 300 000 

Netto 1 904 128 1 300 000 

738049 SILIKALLION ALUE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 162 685 660 000 375 000 375 000 375 000 0 0 

Netto 162 685 660 000 375 000 375 000 375 000 0 0 

738050 POHJOISKEHÄ 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 1 510 000 

Netto 1 510 000 

738051 KUIVASSUON TEOLLISUUSALUEET 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 0 0 440 440 

Netto 0 0 0 0 440 440 

738052 KAIVOPUISTON PILAANTUNEET MAA- 1 KAIKKI TOIMINNOT 

ALUEET 

Menot 568 531 100 000 

Netto 568 531 100 000 

738054 PIRTTIALHO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 30 000 30 000 30 000 0 0 

Netto 30 000 30 000 30 000 0 0 

738055 POMPPUSTEN TEOLLISUUSALUE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 70 000 35 000 35 000 0 0 

Netto 70 000 35 000 35 000 0 0 

738098 SUUNNITTELU 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 44 103 80 000 80 000 80 000 80 000 80 80 

Netto 44 103 80 000 80 000 80 000 80 000 80 80 

740000 PERUSKUNNOSTUSOHJELMA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 449 209 615 000 965 000 675 000 675 000 1 000 1 000 

Netto 449 209 615 000 965 000 675 000 675 000 1 000 1 000

229 

742000 ULKOVALAISTUSVERKKO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 94 283 60 000 80 000 60 000 60 000 80 80 

Netto 94 283 60 000 80 000 60 000 60 000 80 80 

744000 VENESATAMAT JA VENEVÄYLÄT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 2 588 80 000 200 000 150 000 150 000 185 200 

Netto 2 588 80 000 200 000 150 000 150 000 185 200 

746000 PUISTOT JA LEIKKIPAIKAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 116 012 90 000 100 000 100 000 100 000 100 100 

Netto 116 012 90 000 100 000 100 000 100 000 100 100 

746017 PARPANSALIN SANEERAUS 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 140 000 160 000 160 000 160 000 0 0 

Netto 140 000 160 000 160 000 160 000 0 0 

750002 MATONPESUPAIKAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 0 0 10 25 

Netto 0 0 0 0 10 25 

750007 KANALIN KAUNEUSPATO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 20 000 10 000 10 000 10 000 0 0 

Netto 20 000 10 000 10 000 10 000 0 0 

750009 MERIRAUMAN KEHITTÄMINEN 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 19 539 30 000 25 000 0 0 210 270 

Netto 19 539 30 000 25 000 0 0 210 270 

750012 HANGASSUON KAATOPAIKKA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 5 069 10 000 20 000 20 000 20 000 30 30 

Netto 5 069 10 000 20 000 20 000 20 000 30 30 

750018 UOTILAN KUIVATUS 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 10 000 25 000 25 000 25 000 0 0 

Netto 10 000 25 000 25 000 25 000 0 0 

750019 KINNON-SUSIVUOREN VALTAOJA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 10 000 

Netto 10 000 

750024 ARKEOLOGISET KAIVAUKSET (KH) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 300 000 100 000 100 000 300 300 

Netto 300 000 100 000 100 000 300 300 

750025 PILAANTUNEET MAA-ALUEET (KH) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 100 000 50 000 50 000 0 0 

Netto 100 000 50 000 50 000 0 0 

708103 KENTTIEN KEHITTÄMINEN 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 70 000 0 0 0 100 

Netto 0 70 000 0 0 0 100 

708104 ÄIJÄNSUON KEHITTÄMINEN (KH) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 100 000 100 000 100 000 100 000 0 0 

Netto 100 000 100 000 100 000 100 000 0 0 

708110 LATUMAJAN REITTI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 30 000 50 000 0 0 0 0 

Netto 30 000 50 000 0 0 0 0 

708111 LÄHILIIKUNTAPAIKAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 10 963 0 0 0 0 70 0 

Tulot 8 400 

Netto 2 563 0 0 0 0 70 0 

708209 OTANLAHDEN RANTA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 20 377 0 

Netto 20 377 0 

708210 UIMARANNAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 30 000 0 0 70 0

230 

Netto 30 000 0 0 70 0 

708211 TEKONURMI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 0 150 0 

Netto 0 0 0 150 0 

708213 LAPIN PURURATA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 95 000 95 000 95 000 0 0 

Tulot 0 18 000 18 000 0 0 

Netto 95 000 77 000 77 000 0 0 

708214 LAPIN URHEILUKENTTÄ 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 140 000 0 0 140 0 

Netto 140 000 0 0 140 0 

650 KUNNALLISTEKNINEN RAKENT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 8 122 826 7 970 000 6 270 000 4 280 000 4 280 000 6 580 6 940 

Tulot 1 400 499 750 000 140 000 158 000 158 000 0 0 

Netto 6 722 327 7 220 000 6 130 000 4 122 000 4 122 000 6 580 6 940 

7510 KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN 

TA 2008 KARSITTU 2010 MYÖ 

H 

€ TA-EHD 2009 1 000 1 000 

732005 KARPALOTIEN JK+PP-TIE 80 

Tie rakennetaan kadun pohjoisreunaan. Kourujärven koulu on tien itäpäässä. Kohde todettiin koulumatkatutkimuksessa 

tärkeäksi. 390 m. 

732007 PURJEHTIJANKADUN JK+PP-TIE 135 

Tie rakennetaan eteläreunaan kasisuuntaisena välillä Merikatu - Lahdenkatu. Tekla on käsitellyt asian kokouksessaan 7.10.1980 

§ 1177, asukkaiden kirjeen perusteella. Syvärauman koulun johtokunta on myös kiirehtinyt hankkeen toteuttamista. 580 m. 

732011 NIKULANMÄKI – TARVOLANTIE JK+PP-TIE 10 000 

Tien rakennuskustannukset alustavan arvion perusteella 200.000 euroa. 

Yhteys parantaa koulumatkaliikennettä. 

732014 PYYNPÄÄN KOULUN LIIKENNEJÄRJESTELYT 15 000 150 

Suunnittelumääräraha 2008. Tavoitteena Pyynpäänkadun liikeneeturvallisuuden parantaminen Pyynpään koulun ja Raumanmeren 

koulun välittömässä läheisyydessä. Rakentamismäärärahan suuruus riippuu suunnittelun myötä päätettävästä ratkaisusta. 

Varaus liikenneympyrälle Sorkantien liittymässä. Tämä ratkaisu vaatii kaavamuutoksen, jolloin sen aikaisin mahdollinen toteutusajankohta 

on vuonna 2010. 

732023 RAUMANJOEN KÄVELYSILLAT 10 000 0 

Vuoden 2009 määrärahalla totutetaan Vanha Rauma säätiön esittämä Kirkkosillan kaiteitten uusiminen vanhan mallin mukaisiksi 

(alustava kustannusarvio). 

732024 MÄNNISTÖNKADUN JK+PP-TIE 0 

Osuus Kaivopuistontieltä Papinhaankadulle. Kadun liikenne on kasvanut huomattavasti Papinhaan yritysalueen rakennuttua. 

Osuus Syväraumankadulta Kaivopuistontielle sisältyy valtatien 12 yhteydessä tehtäviin katujärjestelyihin, jotka entisestään lisäävät 

liikennettä Männistönkadulla. 360 m. 

732025 LÄNNENTIEN JK+PP-TIE 260 

Asiaa on käsitelty Teklassa 134 §/ 11.3.97. Hanke sisältää ajoradan siirron Kourujärven ojan kohdalla, pyörätien Monnankadun 

ja Isoarontien välillä ja Kourujärven ojan sillan jatkamisen. 

732028 STENIUKSENKADUN JK+PP-TIE 0 

Kadun eteläreunan jk saneerataan pyörätieksi. Vanhan Rauman liikennetyöryhmä on esittänyt kohteen toteutusta. Kadulla on 

vilkas pyöräliikenne, linja-autoreitti kulkee kadulla ja sitä käytetään sairaalan pysäköintiin. 450 m.

231 

732029 TIELAITOKSEN PYÖRÄTIET 210 000 

Vuoden 2008 määräraha 

732031 KORTELANTIEN PYÖRÄTIE 20 000 

Yksityistien reunaan rakennetaan jalankulku- ja polkupyörätie Hakamäentien ja koulun välille. Tällä yhdistetään vuonna 2007 

rakennettu Hakamäentien pyörätie Kortelan koululle. 90 m. 

732032 PYÖRÄTIEMERKIT JA REUNAKIVET 30 000 

Määrärahalla yhdenmukaistetaan kevyenliikenteen väylien merkinnät tehdyn suunnitelman mukaisesti (yhdistetyt/erotetut väylät 

ja sallittu mopoille merkit). Madalletaan vanhojen eroteltujen väylien jk-puolen reunakivet ja muutetaan laatoitus asfaltiksi. 

732033 KOURUJÄRVEN KOULUN YMPÄRISTÖN PYÖRÄTIET 80 

Kourujärven koulun ympäristössä eivät kevyenliikenteenväylät ole rakennettu asemakaavan mukaisesti vaan kulkevat osittain 

koulun tontin kautta. Koulun piha on tarkoitus aidata ja siksi pyörätiet tulee siirtää asemakaavan mukaisesti pois tontilta. 

734000 LIIKENNEJÄRJESTELYT 80 000 80 000 80 80 

Määrärahalla toteutetaan mm. liikenneturvallisuussuunnitelmassa ja hidasteohjelmassa esitettyjä pienehköjä parantamistoimenpiteitä. 

Lisäksi määrärahalla toteutetaan opastuksen parantamista, liikennesuunnitelmia, liikuntaesteiden poistamisia, pienehköjä 

liikennevalotöitä ja katoksien lisäämisiä linja-autopysäkeille. 

734006 NUMMENK/ETELÄK LIVAN SAN. YMPYRÄKSI 0 

Nykyiset Hautausmaankulman liikennevalot saneerataan liikenneympyräksi. Tämä sujuvoittaa liikennettä ja vähentää ylläpitotarvetta. 

Nykyiset liikennevalot tulisi joka tapauksessa saneerata opastimien ja ilmaisimien osalta. 

734008 KARJALANKADUN PYSÄKÖINTIALUE 0 

Määrärahalla toteutetaan Karjalankadun ja Tuulensuunkadun kulmassa olevan pysäköintialueen istutukset ja päällystys alueen 

siistimiseksi. Alueen kunnostustyöt on aloitettu vuonna – 87 pintaviemärin rakentamisella. Porintien - Karjalankadun peruskunnostuksen 

valmistuessa alueen keskeinen sijainti ja hoitamattomuus korostuvat. 

734012 KORTTELIN 239 P-ALUE 110 

Määrärahalla kunnostetaan Karjalankadun varressa oleva pysäköintialue ammattiopiston käyttöön. Asia on olut aikanaan Teklassa 

ammattioppilaitoksen kirjeen perusteella. 

734015 KESKUSTAN KEHITTÄMINEN 1 075 000 810 000 1 250 2 730 

Menot 1 375 000 950 000 1 500 2 980 

Tulot 300 000 140 000 250 250 

Netto 1 075 000 810 000 1 250 2 730 

Määrärärahalla toteutetaan Valtakadun länsipää (Seminaarinkatu - Luoteisväylä), Kuninkaankatu ja Kauppakatu torin ja Hauenguanon 

välillä, Kanalinranta Tarvontorinkohdalla ja myöhemmin Kalatorin rakentaminen. Kalatorin arkeologiset kaivaukset tulee 

toteuttaa ennen Kalatorin rakentamista. Arkkeologisille kaivauksille on osoitettu erillinen määräraha. Kuninkaankadun ja Kauppakadun 

määräraha sisältää myös katujen sulatusjärjestelmän rakentamisen länsipään tapaan. Tämän osuuden sulatusjärjestelmä 

edellyttää uuden lämmönvaihtokeskusen rakentamisen. Tulot on arvioitu aiemmin saatujen valtionavustusten mukaan. 

Hanke sisältää myös ko.kohteitten vv-verkoston saneerauksen. Nämä määrärahat on esitetty Rauman veden talousarvioehdotuksessa. 

734018 VÄHÄMAANPUISTON LIIKENNEJÄRJESTELYT 180 000 


734017 SATAMAKADUN TASORISTEYKSEN TURVALAITTEET 180 

Vuonna 2000 saneerattiin Anderssonin sillan ja Suojantien liittymä. Turvalaitteet rakennettiin sillan ja rautatien tasoristeykseen. 

Hankkeesta jätettiin pois Satamakadun tasoristeyksen turvalaitteet määrärahan niukkuuden johdosta. Esitetyllä määrärahalla 

toteutetaan myös ne. Sataman työsuojeluryhmä on esittänyt turvalaitteitten toteuttamista kirjeellään 6.6.2006.

232 

736001 PÄÄLLYSTEET 120 000 150 000 150 150 

Määrärahalla toteutetaan katupäällysteitä Teklan hyväksymän ohjelman mukaan, myös Lapin päällysteet. Sorapintaisia katuja 

kaava-alueilla on vielä noin 50 km. Näiden kaikkien päällystys PAB:lla maksaa noin 2,5 milj€. Uusien kaava-alueiden kadut 

päällystetään jo rakentamisvaiheessa. 

738000 KATUJÄRJESTELYT 80 000 80 000 100 100 

Määrärahalla toteutetaan vuosittain katujen viimeistelyä, katualueiden vihertöitä, sadevesikaivojen ja rumpujen rakentamista ja 

pienehköjä vuoden aikana esille tulevia katuosuuksia. 

738001 VANHA KINNO 0 30 

Kinnon asuntoalue saatetaan kunnallistekniikan piiriin asemakaavan mukaisesti. Vielä on rakentamatta osalle Kinnontietä kiertovesijohto 

ja kahden yksityisen omistaman tontin viemäröinti, toteutus myöhemmin, jos ilmenee tarvetta. Lisäksi osa jo rakennetuista 

teistä on vielä päällystämättä. (Yht. 45.000 €). 

738002 PALOAHTEEN VIIMEISTELY 80 000 


738009 HAJA-ASUTUKSEN TIET 25 000 


738011 TUOMONIEMI-UUSILAHTI 30 000 


738016 SUSIVUOREN TEOLLISUUSALUE 350 000 415 500 

Katuyhteys Isometsäntie - Pohjoiskehä Vt 8:lle on rakennettu ajoradan osalta vuonna 2001. Kyseisen yhteyden pyörätien on 

rakennettu Luostarinkyläntielle saakka. Vielä on rakentamatta Isometsäntien pyörätie Pohjoiskehälle saakka (55.000 €) ja Pohjoiskehän 

pyörätie Vt 8:lle (70.000 €) ja koko katuyhteyden vihertyöt (85.000 €). Lisäksi rakennetaan ja päällystetään teollisuusalueen 

kadut Kaaritien pohjoisosa, Volttitien osa, Teodoliittitien osa ja Statiivitie sekä niiden vesijohdot ja viemärit. 

738017 PAPINHAKA KERROSTALOALUE 40 000 25 

Kiirunavaheen runko rakennetaan vuonna 2008, koska kerrostalojen rakentaminen sen varteen aloitetaan. Vuonna 2009 rakennetaan 

katu loppuun. Hanke sisältää myös Kiirunavaheen vv-johtojen rakentamisen, joiden määrärahat on esitetty Rauman 

Veden talousarvioehdotuksessa. Kiirunavaheen lisäksi on aluella vielä tekemättä Metsotien ja Riekkopolun viimeistelytyöt 25.000 

€. 

738021 PORINTIEHEN LIITTYVÄT KADUT 180 000 1 040 000 1 670 

Menot 630 000 1 040 000 1 670 

Tulot 450 000 

Netto 180 000 1 040 000 1 670 

Tällä määrärahalla toteutetaan Vt 12 hankkeeseen liittyvien itse hankkeeseen kuulumattomien katujen rakentaminen. Vielä on 

toteuttamatta Porintien liikenneympyrän keskiosa, Harmaidenveljestenkadun pysäköintialueen laajennus, Tallikedonkadun pysäköintialue, 

Kirkkokatu, Tallikedonkatu, Nortamonkadun pohjoisosa, Männistönkadun, Kaivopuistontien ja Junamiehenkadun 

järjestelyt, Rauhankadun hidasteet, Valtakadun ja Karjalankadun liikenneympyrä, Veturinaukio sekä Seminaarinkatu Valtakadun 

liittymäjärjestelyineen. Rauman Veden talousarvioehdotuksessa on esitetty hankkeeseen liittyvät vesijohto- ja viemärijärjestelyt. 

738027 KOILLISVÄYLÄ 20 000 700 

Vuonna 2009 suunnittelumääräraha. Rakentaminen nykyisen rakennetun osan ja Äyhöntien välillä. Äyhöntien ja valtatien välinen 

osuus ja valtatien eritasoliittymä toteutetaan vielä myöhemmin. 

738030 MONNANNUMMEN ALUEEN VIIMEISTELY 25 000 

Alueen katujen kääntöpaikkojen keskisaarekkeitten istutukset on vielä 

rakentamattaa. 

738031 KANTANIKULANTIE 360 000 25 25 

Kantanikulantie on Kantanikulan ja Nikulanmäen alueiden läntinen pääkatu. Liikenne alueille kulkee nykyisin erittäin ahtaan ja 

vaarallisen kulkuyhteyden kautta. Kadun uuden linjauksen mahdollistava kaava on hyväksytty. Uuden linjauksen esikuormituksen 

painopenger on rakennettu vuosina 2005/6. Kun painuminen pysähtyy, voidaan uuden linjauksen mukainen kadun pohjoisosa 

rakentaa Nikulantien liittymästä Uotilan vanhatielle (360.000 €), rakentamisen yhteydessä rakennetaan myös tarvittavat 

vesijohdot (110.000 €) ja viemärit (155.000 €). Asemakaavaluonnoksen mukaan näin saadaan 4 uutta AO-tonttia kunnallistekniikan 

piiriin. Kantanikulan alueen asuntokaduilta puuttuu vielä myös päällysteet (50.000 €). Ennen päällystämistä tulee rakentaa 

sadevesiviemärit Karikummuntielle (35.000 €) ja Metsäojantien kääntöpaikalle (15.000 €).

233 

738034 OTTILAN ALUE 40 000 100 000 

Määrärahalla rakennetaan Vanhan Turuntien ja Ottilantien väliin jäävän Ottilan alueen eteläosan kadut vielä puuttuvan vesihuollon 

rakentamisen yhteydessä. 

738048 VT 12 JA SIIHEN LIITTYVÄT KADUT 1 300 000 


738049 SILIKALLION ALUE 660 000 375 000 

Määrärahalla rakennetaan Silikallion keskiosan kunnallistekniikka. Silikallion alue jakaantuu kaavassa kolmeen osaan. Länsiosan 

kadut on rakennettu sorapäällysteisinä ja itäosa rakennetaan vuoden 2008 syksyllä ja näiden kadut päällystetään 2009 

vuoden 2008 rahoituksella. Kaavaluonnoksen mukaan keskiosassa on 36 AO-tonttia. Rauman Veden talousarvioehdotuksessa 

on esitetty alueen vesijohtojen ja viemärien rakentaminen. Keskiosan päällysteet vuonna 2010. Sorkantien osan muutos kaduksi, 

kaupungin osuus 15.000 € rahoitus 2009. 

738050 POHJOISKEHÄ 10 000 0 

Vuonna 2008 suunnittelumääräraha ja lisäksi lisämääräraha 1.500.000 € (Tällä rahoituksella saadaan rakennettua väli Sorkantie 

- Isometsäntie). Pohjoiskehä on nimensä mukaisesti Luoteisväylän ja Vt 8:n yhdistävä pohjoinen kehäväylä. Uuden-Lahden, 

Paloahteen ja Susivuoren teollisuusalueen osalta Pohjoiskehä on jo kaavoitettu ja Paloahteen ja Susivuoren osalta myös rakennettu. 

Muilta osin väylä on vielä kaavoittamatta. Uuden-Lahden kaava-alueen ja vanhainkodin liikenteen takia osuus Luoteisväylä 

- Uudenlahdentie on tärkeä. Sorkantien eteläpään liikenteen rauhoittamisen kannalta ovat muut osuudet tärkeitä. Itse Pohjoiskehän 

lisäksi hanke sisältää Uudenlahdentien vanhainkodille ja Hirvitien pohjoisosan. Koko hankkeen kustannusarvio on 3.650.000 

€. 

738051 KUIVASSUON TEOLLISUUSALUE 0 440 440 

Lintulehdon ja Kuivassuontien varren teollisuusalueilta puuttuu vesihuolto. Alueilla on jo vanhaa yritystoimintaa. Osa kaivoista on 

niin huonoja, ettei niitten vettä enää voida puhdistaa käytössä olevin menetelmin. Samalla saadaan myös uusia yritystontteja 

kunnallistekniikan piiriin. Vesihuollon rakentamisen yhteydessä rakennetaan myös alueen puuttuvat kadut 

738052 KAIVOPUISTON PILAANTUNEET MAA-ALUEET 100 000 


738054 PIRTTIALHO 30 000 

Pirttialho on Silikallion jälkeen seuraavaksi rakennettava pientaloalue Mäentaustan ja Pohjoiskehän välissä. Alueen kaavoitus on 

käynnissä. Suunnitteluraha. Alueen rakentamisen määrärahat esitetään vuodelle 2010 ja eteenpäin, 2010 talousarvioehdotuksessa. 

738055 POMPPUSTEN TEOLLISUUSALUE 70 000 

Alueelle on rakennettu betoniasema vuonna 2008. Myös alueen muu liikentoiminta vaatii Metsätuomistontien rakentamista. 

738056 PYYVAHE 0 

Pyyvahe on Pyynpään koulun laajennuksen asemakaavan mukainen pihakatu, jolla järjestetään Pyynpään päiväkodin, esikoulun 

ja ala-asteen saattoliikenne Sorkantien ja Vähä-Kinnontien välillä. Järjestely parantaa nykyisin sekavaa ja vaarallista päiväkodin 

liikennettä ahtaalla Pyyvaheella. 

738098 SUUNNITTELU 80 000 80 000 80 80 

Määrärahalla tehdään sellaisten kohteitten suunnittelu ja maastomallitöitä, joilla ei vielä ole kohdemäärärahaa ko. vuoden 

talousarviossa. 

740000 PERUSKUNNOSTUSOHJELMA 615 000 965 000 1 000 1 000 

Määrärahalla toteutetaan Antolantien, Metallitien, Laaksotien, Hiekkakuopantien ja aloitetaan Lonsin peruskunnostus. Rahoitus 

sisältää myös Lapin verkoston peruskunnostusta 

742000 ULKOVALAISTUSVERKKO 60 000 80 000 80 80 

Määrärahalla toteutetaan vuosittain Teklan päättämät kohteet erikseen laadittavan ohjelman mukaan. Tästä määrärahasta toteutetaan 

vain sellaisten kohteitten valaistus ja valaistuksen peruskunnostus, joilla ei ole omaa erillistä katumäärärahaa ko. vuonna. 

744000 VENESATAMAT JA VENEVÄYLÄT 80 000 200 000 185 200 

Vuoden 2009 määrärahalla uusitaan Petäjäksen laituri nro 2, joka on lähes hajoamispisteessä. Vuonna 2010 jatketaan Syvärauman 

etelärannan laítureitteen peräkiinnityksien ja ankkurointien uusimista.

234 

746000 PUISTOT JA LEIKKIPAIKAT 90 000 100 000 100 100 

Aiemmin hyväksytyn leikkikenttien uudistusohjelman ja Teklassa vuosittain erikseen hyväksyttävän 

ohjelman toteutus. 

746017 PARPANSALIN SANEERAUS 140 000 160 000 

Parpansalin kunnostussuunnitelman kustannusarvio on noin 350.000 €. Puistotoimen 

osuus hankkeesta on 300.000 €. 

750002 MATONPESUPAIKAT 0 10 35 

Tuomoniemen pesupaikalle on toivottu yhtä allasyksikköä lisää. Määrärahalla lisätään alueelle allasyksikkö, mankeli, laajennetaan 

ja päällystetään alue sekä lisätään vesipainetta (35.000 €). Nykykäsityksen mukaan matonpesuvedet tulisi ohjata viemäriverkostoon 

ja uusia matonpesupaikkoja rakentaa vain sellaisille alueille, joissa pesuvedet voidaan johtaa viemäriverkostoon siksi 

mm. Vilokarin pesupaikka tulisi poistaa. Haapasaaren sillan läheisyyteen on toivottu uutta pesupaikkaa (35.000 €), nyt kun alue 

tulee viemäriverkon piiriin. Alueella on aiemmin ollut mattolaiturit. Nykyisten alueitten (Kaaro ja Uotila) päällystäminen puhtaanapidon 

helpottamiseksi (10.000 €). 

750007 KANALIN KAUNEUSPATO 20 000 10 000 

Suunnittelumääräraha 2008 ja lisärahoitus 2009. Kauneuspadon rakentaminen Vähämaanpuiston sillan kohdalle. Kanalin ruohottuminen 

vähenee padon rakentamisen myötä. Saunasillan luona oleva pato on pahoin rapautunut. Se voitaisiin korvata 

alemmalla padolla. 

750009 MERIRAUMAN KEHITTÄMINEN 30 000 25 000 210 270 

Merirauman kehittämisen yleissuunnitelma kattaa eri hallintokuntien (Tekla/LNL) alueet ja siinä esitetään konkreettiset toimet ja 

niiden toteuttamisjärjestys kustannusarvioineen. Vuosittaisista kohteista päätetään erikseen lautakunnissa niiden omien sektoriensa 

osalta. Ohjausryhmä on esittänyt, että nyt pitäisi keskittyä suunnitelmassa esitettyihin suurempiin kokonaisuuksiin, jotka 

vaativat myös vuosittaisen rahoitustason selkeää korottamista. 

750012 HANGASSUON KAATOPAIKKA 10 000 20 000 30 30 

Määrärahalla hoidetaan täytemaan vastaanottoa sekä viimeistellään ja kehitetään aluetta laaditun kehittämissuunnitelman pohjalta 

mm. kaasunkeräysputkiston ja maa-ainesten lajittelualueen rakentaminen. 

750013 RAUMAN JOEN REUNAKIVEYKSET 0 

Määrärahalla kunnostetaan Rauman joen olevia kiveyksiä ja ”paloportaita”. Asia on ollut esillä Teklassa § 397/98 Vanha Rauma 

yhdistyksen kirjeen johdosta. Vanha Rauma säätiö on lähettänyt asiasta myös kirjeen viimeksi 18.3.2003. Kirjeessään säätiö 

lupautuu osallistumaan n. 2.500 €:n osuudella portaiden kunnostukseen. 

750016 KAARON KUIVATUS 0 

Myllykorventien eteläpään tonttien kuivattamiseksi tulee alueen laskuoja 

kunnostaa. 

750018 UOTILAN KUIVATUS 10 000 25 000 

Tolppakallionojan ja Kantanikulanojan kunnostus. 

750019 KINNON-SUSIVUOREN VALTAOJA 10 000 0 

Pyynpäänkadun varressa kulkeva oja on liettynyt ja padottaa pahimmillaan lähes Pyynpäänkadun ajoradan tasolle. Ojan kunnostetaan 

Kappelinsalmeen asti. 

750021 TULVAPADOT 0 

Suunnitelman tekeminen ja toteutuksen aloittaminen meriveden äkillisestä noususta aiheutuvien ongelmien ehkäisemiseksi. 

750024 ARKEOLOGISET KAIVAUKSET (KH) 300 000 300 300 

Kalatorin arkkeologiset kaivaukset maksavat varovaisen arvion mukaan noin 600.000 €. Ne on tehtävä ennen Kalatorin saneerausta. 

Myös muissa kohteissa jouduttaneen ennen toteutusta suorittamaan kaivauksia. Käytetään KH:n päätöksellä projekteihin, 

jotka vaativat arkeologiasia kaivauksia. Määräraha siirretään kirjanpidossa ao. projektille. 

780025 PILAANTUNEET MAA-ALUEET (KH) 100 000 

650 KUNNALLISTEKNINEN RAKENTAMINEN 

Menot 6 090 000 5 785 000 6 630 7 865 

Tulot 750 000 140 000 250 250 

Netto 5 340 000 5 645 000 6 380 7 615

235 

Projektinro 

708103 

LIIKUNTAPAIKKATOIMI, INVESTOINTIEN PERUSTELUT 

TA 2008 

(€) 


5 VAPAA-AIKA 

TAE 

2009 

(€) 

2010 

(1000 

€) 

2011 

(1000 

€) 

Kenttien kehittäminen 70 000 100 

Hallinurmen peruskorjaus (uusi siirtonurmi+ kastelulaitteet). Vuonna 2011 Otanlahden 

yu-nurmen peruskorjaus ja katsomon toiminnallinen muutos sekä uudistaminen. 

2012 

(1000 

€) 

2013 

(1000 

€) 

708110 

708104 

Latumajan reitti 50 000 

Loppupätkän rakentaminen ja koko reitin loppuviimeistely. 

Äijänsuon kehittäminen 100 000 

P-alueen peruskorjaus ja siihen liittyvät työt. Hanke vaiheistetaan useammalle 

vuodelle. Alkuperäistä suunnitelmaa on karsittu ja toiminallisia asioita tarkennettu. 

708111 Lähiliikuntapaikat 70 

Merirauman tenniskentät ja tennisseinä Lähdepellolle. Jatkossa painopiste 

isojen koulujen tai olemassaolevien liikuntakeskusten toiminnallisten asioiden 

kehittämisessä. 

708210 EU-uimarannat 30 000 70 

Uimarantojen ajanmukaistaminen ja voimassa olevien määräysten toteuttaminen 

( wc:t, jätehuolto, valvonta, ilmoitustaulut yms.). Otanlahden uimarannan ja 

ranta-alueen kunnostus. 

708211 Stadionin tekonurmen uusiminen 150 

Uusitaan tekonurmen pintamatto uudella tekonurmella ja parannetaan suojaalueen 

turvallisuutta. 

708014 Kourujärven vss:n irtokalusteet 50 

Uusitaan väestönsuojan kuntoiluvälineet ja parannetaan painisalin toiminnallisia 

puitteita 

708212 Otanlahden pesäpallokenttä 10 50 

Pesäpallokentän katsomon osittainen kattaminen. 

708213 Lapin pururata 

Työ aloitetaan 2008. Kustannusarvio 175 000 euroa 

708214 Lapin urheilukenttä 

Kohteeseen haetaan valtionapua (20 %), käynnistys vuoden 2009 syksyllä. 

Kohde on läänin liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa, 

rakennussuunnitelmat valmiit 

95 000 

140 000 140

236 

TEKLA IRTAIN OMAISUUS 


754003 TRAKTORIT (KH) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 109 684 0 90 000 40 000 40 000 0 0 

Netto 109 684 0 90 000 40 000 40 000 0 0 

754007 IMULAKAISUKONE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 270 000 

Netto 270 000 

754701 LASKUTUSJÄRJ AL AUTOT (KH) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 122 335 249 000 101 000 101 000 46 000 100 100 

Netto 122 335 249 000 101 000 101 000 46 000 100 100 

754702 ESIINTYMISLAVA (KH) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 65 000 60 000 60 000 0 0 

Netto 65 000 60 000 60 000 0 0 

754404 ATK-HANKINNAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 20 000 69 000 50 000 50 000 0 0 

Netto 20 000 69 000 50 000 50 000 0 0 

754413 ROSKA-ASTIAT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 22 000 11 000 11 000 0 0 

Netto 22 000 11 000 11 000 0 0 

754415 HIEKOITUSLAITE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 19 750 

Netto 19 750 

754423 TAKYMETRI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 25 000 25 000 25 000 0 0 

Netto 25 000 25 000 25 000 0 0 

754424 TÄRYLEVY 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 14 000 0 0 0 0 

Netto 14 000 0 0 0 0 

754429 SEULAMURSKAIN 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 40 000 0 0 0 0 

Netto 0 40 000 0 0 0 0 

754430 SUURVÄRITULOSTIN 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 16 000 16 000 16 000 0 0 

Netto 0 16 000 16 000 16 000 0 0 

754431 TORIPÖYDÄT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 10 000 0 0 

Netto 0 0 10 000 0 0 

708002 JÄÄNHOITOKONE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 0 0 100 

Netto 0 0 0 0 100 

708014 KOURUJÄRVEN VSS:N IRTOKALUSTEET 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 0 0 0 50 

Netto 0 0 0 0 0 50 

708017 LIIKUNTATOIMEN TRAKTORIT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 0 100 0 

Netto 0 0 0 100 0 

708018 NUORTEN TYÖPAJAN KONE- JA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

LAITEHANKINNAT 

Menot 5 329 

Netto 5 329 

708020 KENTTÄLANA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 10 000 0 0 0 0 

Netto 10 000 0 0 0 0

237 

708021 UIMAHALLIN LAITTEET 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 30 000 30 000 30 000 0 0 

Netto 30 000 30 000 30 000 0 0 

708022 SIIRRETTÄVÄT KATSOMOT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 10 000 0 0 0 0 

Netto 10 000 0 0 0 0 

708023 TALVIHARJOITTELUHALLI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 50 000 0 0 0 0 

Netto 50 000 0 0 0 0 

708024 KASTELULAITE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 0 10 0 

Netto 0 0 0 10 0 

672 TEKLA IRTAIN OMAISUUS 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 257 098 539 000 542 000 333 000 288 000 210 250 

Netto 257 098 539 000 542 000 333 000 288 000 210 250 

7520 IRTAIN OMAISUUS 

TA 2008 TA EHD 2009 2010 MYÖH 

€ € 1 000 € 1 000 € 

754003 TRAKTORIT 40 000 

Taajamatraktori Wille 645 nro 130 tilalle. Kone otettu käyttöön vuonna 

1987 

754007 IMULAKAISUKONE 270 000 


754011 KADUNPESULAITE 40 000 

Kuorma-autoon nro 4, keväiseen hiekanpoistoon ja kadun pesuun 

754404 ATK-HANKINNAT 20 000 69 000 

Teklan sovellutukset (5.000 €), Xstreet WebMap + mobiili (13.000 €), 

Xcity lisenssit (7.000 €), Lupasovellus (2.000 €), Yahta mobiili (5.000 

€), Yahta tallentava lisenssi (2.000 €), Katutarkastusohjelmisto 

(25.000 €), Kuntaliitoskonversiot (10.000 €) 

754423 TAKYMETRI 25 000 

Katutoimen käyttöön 

754408 HENKILÖNOSTIN 35 000 

Puutarhan käyttöön isojen puitten karsintaan ym. 

754413 ROSKA-ASTIAT 22 000 

40 roska-astian hankinta. 

754424 TÄRYLEVY 14 000 

Katutoimen käyttöön 

754429 SEULAMURSKAIN 40 000 

Allu -seulamurskainkauha kivianesvaraston pyöräkuormaajaan. Hiekoitushiekan 

jäätyminen kokkareiseksi varastokasoilla aiheuttaa hiekoituslaitteiden 

tukkeutumista ja laitteiden vaurioitumisriskin. Seulamurskaimella 

kokkareet murskattaisiin jo ennen kuormausta. 

754430 SUURVÄRITULOSTIN 16 000

238 

Iso piirturi vanhan Oce TSC400 tilalle. Laite tulee talotoimen, Rauman 

veden, ympäristöviraston, keskusviraston ja tevin käyttöön. 

754431 KH: TORIPÖYDÄT 10 000 

754605 PYÖRÖSAHA 11 000 

Talotoimen puutyöverstaalle. Nykyinen saha ei täytä tämän päivän 

turvallisuusmääräyksiä ja joutuu käyttökieltoon 

754701 LASKUTUSJÄRJ AL AUTOT (KH) 249 000 101 000 100 100 

Katutoimi: Vuotoryhmälle isompi auto, vanha Toyota Hiace nro 304 jää 

katutoimen käyttöön, 25.000 €; Mittryhmälle uusi auto, vanha Ford 

Transit vm 2000 nro 34 menee vaihdossa, 20.000 €; Sosiaalitoimi: 

Marttilanmäen kotipalveluun vuonna 2002 hankitun tilalle 20.000 €. 

Puhtauspalvelu: 2 palveluautoa "keikka-tiimien" käyttöön, 36.000 € 

754702 ESIINTYMISLAVA (KH) 65 000 

Alustavasti on keskusteltu sellaisesta käytännöstä, että kaupunki 

hankkii uuden esiintymislavan ja tekee sen vuokrauksesta yhteistyösopimuksen. 

672 TEKLA IRTAIN OMAISUUS 

Menot 539 000 478 000 100 100 

Tulot 0 0 

Netto 539 000 478 000 100 100 

754431 Toripöydät 10 000

239 

LIIKUNTAPAIKKATOIMI, IRTAIMEN PERUSTELUT 

Projektinro 

TA 2008 

(€) 

Nimike, perustelut TAE 2009 

(€) 

2010 

(1000 €) 

2011 

(1000 €) 

2012 

(1000 €) 

2013 

(1000 €) 

5 VAPAA-AIKA 

708 020 

Kenttälana 10 000 

708 021 

Hankitaan vanhanaikaisen lanan tilalle uusi kenttälana, 

joka sovelltuu hiekkakenttien ja eri reittien 

tasaamiseen sekä muotoiluun. 

Uimahallin vedenkäsittelyn uusiminen 30 000 

708 022 

Uimaveden vedenkäsittelyprosessin tekniikan 

uudistaminen vastaamaan 

hyvän uimaveden laatumääräyksiä 

Siirrettävät katsomot 10 000 

708 023 

708 024 

718 017 

708 002 

Hankitaan keveitä helposti siirettäviä katsomoperävaunuja 

eri tapahtumien lisäkatsomoiksi. 

Talviharjoitteluhallin suojalevyt 50 000 

Hankitaan talviharjoitteluhallin toiselle puolelle 

suojalevyt, jotka mahdillistavat tapahtumien joustavan 

järjestämisen ilman vuokrausjärjestelyitä. 

Itsekulkeva kastelulaite 10 

Hankitaan pienempien nurmikenttien hoitamiseeen 

itsekulkeva kastelulaite 

Pienoistraktori 100 

Hankitaan Äijänsuon urheilualueelle monitoiminen 

pienoistraktori vanhan koneen tilalle. 

Jäänhoitokone 100 

Korvataan harjoitusjäähallin vanha kone uudella 

määräykset täyttävällä jäänhoitokoneella. 

TEKLA AINEETON KÄYTTÖOMAISUUS 


755000 KANTAKARTASTO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 130 488 100 000 175 000 175 000 175 000 150 150 

Netto 130 488 100 000 175 000 175 000 175 000 150 150 

680 TEKLA AINEETON 


KÄYTTÖOM 

Menot 130 488 100 000 175 000 175 000 175 000 150 150 

Netto 130 488 100 000 175 000 175 000 175 000 150 150 

Määrärahalla valmistetaan numeerista kartaa vuonna 2005 tehdyn ilmakuvauksen aneistosta. Lapin alueen kartoittamiseksi määräraha 

sisältää 75.000 €. 

TEKLAN INVESTOINNIT YHTEENSÄ 

TILINO TILINIMI TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

63 TEKNINEN 

LAUTAKUNTA 

0 

UA01 Menot 13 056 085 20 854 000 18 999 000 10 378 000 10 333 000 

I4999 Käyttöomaisuuden hankinta 13 056 085 20 854 000 18 999 000 10 378 000 10 333 000 

UA02 Tulot 1 425 499 780 000 140 000 1 358 000 1 358 000 

I3594 Muut rahoitusosuudet 25 000 30 000 

I3595 Investointien valt.os. 1 400 499 750 000 140 000 1 358 000 1 358 000 

UAAA Netto 11 630 586 20 074 000 18 859 000 9 020 000 8 975 000

240 

EMON KAIKKI INVESTOINNIT YHTEENSÄ 

TILINO TILINIMI TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

2 EMO INVESTOINTIOSA 

0 

UA01 Menot 15 355 447 23 188 000 21 802 900 13 045 000 13 139 000 

I4999 Käyttöomaisuuden hankinta 15 355 447 23 188 000 21 802 900 13 045 000 13 139 000 

UA02 Tulot 1 814 790 830 000 190 000 1 408 000 1 408 000 

I3594 Muut rahoitusosuudet 25 000 30 000 

I3595 Investointien valt.os. 1 789 790 750 000 140 000 1 358 000 1 358 000 

I3599 Käyttöomaisuuden myynti 50 000 50 000 50 000 50 000 

UAAA Netto 13 540 657 22 358 000 21 612 900 11 637 000 11 731 000

241 

TULOSLASKELMAOSA 

TOIMINTAKATE -148 129 552 -163 922 490 -189 176 687 -189 874 472 -190 124 082 

TULOSLASKELMA TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

TOIMINTAKATE -148 129 552 -163 922 490 -189 176 687 -189 874 472 -190 124 082 

Verotulot 117 116 183 121 043 000 135 400 000 135 400 000 135 400 000 

Kunnan tulovero 101 504 011 106 000 000 119 000 000 119 000 000 119 000 000 

Kiinteistövero 4 138 300 4 043 000 4 400 000 4 400 000 4 400 000 

Osuus yhteisöveron tuotosta 11 473 872 11 000 000 12 000 000 12 000 000 12 000 000 

Valtionosuudet 43 321 854 46 204 700 54 681 000 54 681 000 54 681 000 

Yleiset valtionosuudet ja-avus 1 008 168 880 000 815 000 815 000 815 000 

Sosiaali- ja terveystoimen val 27 450 403 31 400 000 40 422 000 40 422 000 40 422 000 

Opetus- ja kulttuuritoimen val 13 206 072 12 600 000 10 240 000 10 240 000 10 240 000 

Yhdistymisavustus 1 475 000 1 179 700 2 304 000 2 304 000 2 304 000 

VOS-menetysten korvaus 182 211 145 000 900 000 900 000 900 000 

Verotulot ja valtionosuudet yhteensä 160 438 037 167 247 700 190 081 000 190 081 000 190 081 000 

KÄYTTÖKATE 12 308 485 3 325 210 904 313 206 528 -43 082 

Rahoitustuotot ja -kulut 8 335 440 4 152 890 4 587 729 4 587 729 4 587 729 

Korkotuotot 2 623 412 2 012 000 2 627 000 2 627 000 2 627 000 

Korkotuotot antol ulkopuol 1 291 624 1 100 000 1 201 000 1 201 000 1 201 000 

Korkotuotot kauppahintasaami 6 402 

Korkotuotot sijoit ja tall 1 252 616 900 000 1 400 000 1 400 000 1 400 000 

Korkotuotot konttokuranttitilit 41 296 1 000 10 000 10 000 10 000 

Korkotuotot sisäinen leasing 18 962 10 000 15 000 15 000 15 000 

Korkotuotot muut lyhytaikaiset 12 512 1 000 1 000 1 000 1 000 

Muut rahoitustuotot 6 663 807 2 865 890 2 900 729 2 900 729 2 900 729 

Osinko- ja osuuspääomien korot 54 709 40 000 66 000 66 000 66 000 

Jätehuollon peruspääoman ko 63 574 63 070 66 910 66 910 66 910 

Vesi- ja viemäril peruspääoman ko 336 376 336 380 336 376 336 376 336 376 

Satamalaitoksen peruspääoman ko 2 186 443 2 186 440 2 186 443 2 186 443 2 186 443 

Verotilitysten korot ja korotu 16 008 10 000 5 000 5 000 5 000 

Maksuliikennetilien korot 382 

Viivästyskorot 29 640 30 000 40 000 40 000 40 000 

Peruspääoman korot kuntayhty 185 229 120 000 120 000 120 000 120 000 

Sijoitusarvopapereiden myyntiv 2 397 509 

Muut rahoitustuotot 1 393 937 80 000 80 000 80 000 80 000 

Korkokulut 719 286 645 000 730 000 730 000 730 000 

Korkokulut kotimaiset markkam 50 558 45 000 130 000 130 000 130 000 

Korkokulut kotimaiset lyhytai 442 

Korkokulut konttokuranttitilit 668 286 600 000 600 000 600 000 600 000 

Muut rahoituskulut 232 493 80 000 210 000 210 000 210 000 

Verotilitysten korot ja korotu 2 005 10 000 10 000 10 000 10 000 

Viivästyskorot 440 


VUOSIKATE 20 643 925 7 478 100 5 492 042 4 794 257 4 544 647 

Vuosikate poistoista ( % ) 274 91 61 53 51 

Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me 7 530 026 8 220 420 8 980 310 8 980 310 8 980 310

242 

Suunnitelman mukaiset poistot 7 530 026 8 220 420 8 880 310 8 880 310 8 880 310 

Poistot aineettomista oikeuksi 73 721 279 900 176 220 176 220 176 220 

Poistot muista pitkävaikutteis 268 397 69 200 407 020 407 020 407 020 

Poistot rakennuksista 3 911 570 3 983 350 4 546 440 4 546 440 4 546 440 

Poistot kiinteistä rak ja laitt 2 515 892 3 235 950 2 779 390 2 779 390 2 779 390 

Poistot koneista ja kalustosta 760 446 652 020 971 240 971 240 971 240 

Kertaluonteiset poistot 0 0 100 000 100 000 100 000 

Muut kertaluonteiset poistot 100 000 100 000 100 000 

Satunnaiset tuotot ja kulut -744 436 0 0 0 0 

Satunnaiset kulut 744 436 0 0 0 0 

Muut satunnaiset kulut 744 436 

TILIKAUDEN TULOS 12 369 463 -742 320 -3 488 268 -4 186 053 -4 435 663 

Varausten muutos -2 000 000 0 0 0 0 

Varausten lisäys (-) -2 000 000 

Rahastojen muutos -277 180 0 0 0 0 

Rahastojen lisäys (-) -277 180 

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 10 092 283 -742 320 -3 488 268 -4 186 053 -4 435 663 

KUNNAN TULOVERO 

Kunnan tuloverotuksen tuloarvio määräytyy verotettavien tulojen yhteismäärän arvion ja tuloveroprosentin 

mukaan. Talousarviovuoden verotuloa arvioitaessa otetaan huomioon yhtäältä vuoden aikana kertyvät 

erät aikaisemmilta vuosilta ja toisaalta se osa arvioitujen verotettavien tulojen mukaisesta verotuotosta, 

joka siirtyy seuraavana tai seuraavina vuosina kertyväksi taikka jää perimättä. 

Kuntaliitto on laatinut syyskuussa 2008 seuraavan Rauman kunnallisveron veropohjaa koskevan arvion. 

RAUMA, VEROVUOSI 2006 2007* 2008** 2009** 

Asukasluku vuoden alussa 37 114 37 044 36 783 36 698 

Muutos % -0.2 -0.2 -0.7 -0.2 

ANSIOTULOT 

Palkkatulot, pl. optiot 478 153 513 229 542 340 565 338 

Muutos % 6.9 7.3 5.7 4.2 

Työsuhdeoptiot 1 153 1 107 1 107 1 107 

Muutos % 48.4 -4.0 0.0 0.0 

Palkat yhteensä 479 306 514 336 543 447 566 445 

Muutos % 7.0 7.3 5.7 4.2 

Eläketulot 139 180 145 872 156 363 168 083 

Muutos % 4.1 4.8 7.2 7.5 

Työttömyysturva 18 695 17 226 16 231 16 231 

Muutos % -15.4 -7.9 -5.8 0.0 

Muut sos.turvaetuudet 12 396 12 799 13 435 14 199 

Muutos % -1.4 3.2 5.0 5.7

243 

Maa- ja metsätalous 1 210 1 268 1 306 1 332 

Muutos % -21.0 4.8 3.0 1.9 

Elinkeinotoim. + muut 25 340 25 024 25 244 26 128 

Muutos % 3.9 -1.2 0.9 3.5 

ANSIOTULOT YHTEENSÄ 676 127 716 525 756 027 792 417 

Muutos % 5.3 6.0 5.5 4.8 

VÄHENNYKSET 2006 2007* 2008** 2009** 

Palkansaajan vak.maksut 28 324 30 256 29 157 31 097 

% palkoista 5.9 5.9 5.4 5.5 

Vähennetyt matkakustan. 5 756 6 387 6 749 7 036 

Muut tulonhankk.vähenn. 16 539 17 752 18 759 19 555 

Eläketulovähennys 23 212 24 620 28 423 34 924 

% eläkkeistä 16.7 16.9 18.2 20.8 

Ansiotulovähennys 53 838 45 407 48 783 48 671 

Perusvähennys 5 883 6 281 6 658 7 339 

Muut vähennykset 4 590 5 571 8 115 9 205 

VÄHENNYKSET YHT. 138 142 136 275 146 645 157 826 

VÄHENNYSASTE % 20.43 19.02 19.40 19.92 

Ansiotulot - vähennykset 537 985 580 250 609 381 634 592 

Muutos % 6.0 7.9 5.0 4.1 

Rauma 

VEROTETTAVA TULO 2006 2007* 2008** 2009** 

Ansiotulot - vähennykset 537 985 580 250 609 381 634 592 

Tuloveroprosentti 18.00 18.00 18.00 18.00 

VERO (Tulon perust.) 96 837 104 445 109 689 114 227 

Työtulovähennys 1 754 

Muut vähenn. verosta 1 077 1 210 1 317 1 607 

Vähenn. Verosta yht. 1 077 1 210 1 317 3 361 

MAKSUUNPANTAVA VERO 95 760 103 235 108 371 110 865 

Yhtiöveron hyvitys 

MAKSETTAVA VERO 95 760 103 235 108 371 110 865 

Muutos % 5.8 7.8 5.0 2.3 

Jää kertymättä, (n 1 %) 958 1 032 1 084 1 109

244 

KERTYY KOLMEN VUODEN 

AIKANA 

94 803 102 202 107 287 109 757 

Verovuosi 2006 2007* 2008** 2009** 

Verotettava tulo 1000 € 532 002 573 526 602 062 615 918 

Muutos % 5.8 7.8 5.0 2.3 

Verotett. tulo €/Asukas 14 334 15 482 16 368 16 783 

Muutos % 6.1 8.0 5.7 2.5 

Efektiivinen veroaste % 14.16 14.41 14.33 13.99 

Verotettava tulo kasvaisi vuodesta 2007 vuoteen 2008 5.0%:lla ja vuodesta 2008 vuoteen 2009 

2.3%:lla. 

Luvut ovat alle maan keskiarvon johtuen lähinnä arvioidusta muuttotappiosta. 

Rauman kunnallisverotuloja arvioitaessa on vuodesta toiseen lähtökohtana pidetty verotettavan tulon 

kehitystä. Tämä muodostaa pidemmällä tähtäimellä luotettavamman lähtökohdan kuin tilitysten mukaisten 

verotulojen arviointi. 

VUOSI 

TULO- 

VERO 

-% 

VEROTET- 

TAVA TULO 

(M€) 

MUUT0 

S 

-% 

(A) 

MAKSETTAVA 

KUNNALLISVERO 

(MILJ EUROA) 

(B) 

KUNNALLISVERON 

TILITYS 

TILINPÄÄTÖKSESSÄ 

(MILJ EUROA) 

B - A 

(MILJ 

EUROA 

) 

1995 17.00 380.6 64.7 63.8 -0.9 

1996 17.00 393.6 3.4 66.9 71.3 3.5 

1997 17.00 394.5 0.2 67.1 67.4 0.3 

1998 17.00 414.4 5.0 70.4 68.7 -1.7 

1999 17.00 415.0 0.1 70.6 71.2 0.6 

2000 17.00 432.2 4.1 73.3 68.8 -4.5 

2001 16.50 456.7 5.7 75.1 75 -0.1 

2002 16.50 468.1 2.5 76.9 83 6.1 

2003 17.00 478.4 2.2 81.0 81.9 0.9 

2004 17.00 484.8 1.3 81.4 82.7 1.3 

2005 18.00 496.9 2.5 89.6 88.5 -1.1 

2006 18.00 567.9 1) 14.3 102.2 

2007 18.00 612.3 2) 7.8 110.2 

2008 18.00 628.0 3) 2.6 113.0 

TA 

2009 

RAAMI 

18.00 649.4 4) 3.4 116.9 

VEROTULOJEN MUUTOS, KUNTALIITON ARVIO 11.8.2008 

MUUTOSPROSENTTI 

VEROTULOT 

KOKO MAA RAUMA KOKO MAAN 

PROSENTEILLA 

RAUMAN 

PROSENTEILLA 

2008 18.00 6.4 5.2 117.3 115.9

245 

2009 18.00 3.4 3.2 121.3 119.7 

VEROTULOJEN MUUTOS, KUNTALIITON ARVIO 19.9.2008 

2008 18.00 6.3 5.0 117.2 115.7 

2009 18.00 3.2 2.3 120.9 118.4 

Oma 11.8.2008 

2008 18.00 5.0 115.7 

2009 18.00 3.0 119.2 

Oma 19.9.2008 

2008 18.00 5.0 115.7 

2009 18.00 2.8 119.0 

1 Kodisjoki ja Lappi mukana 

2) Rauma ja Lappi yhteensä, Verohallituksen ennakkotieto 19.9.2008 

3) Rauman ja Lapin talousarviot yhteensä 

4) Raami kv:ssa 23.6.2008 

Talousarvioon otettu Rauman oma verotuloennuste on jonkin verran optimistisempi kuin Kuntaliiton 

ennuste. 

RAUMAN OSUUS YHTEISÖVERON TUOTOSTA 

Kuntaliitto on laatinut syyskuussa seuraavan Raumaa koskevan yhteisöveroennusteen: 

VEROVUOSI 2006 2007** 2008** 2009** 

YHTEISÖVERO 

YHTEENSÄ, Milj.€ 6 016 7 250 7 250 7 480 

Kuntaryhmän osuus 0.2203 0.2203 0.2203 0.2203 

KUNTIEN OSUUS Milj.€ 1 332 1 610 1 610 1 660 

Osuus mannersuomessa 1 322 1 600 1 600 1 650 

Osuus Ahvenanmaalla 10 10 10 10 

Kunnan jako-osuus 0.0082372 0.0077889 0.0081581 0.0081581 

KUNNAN OSUUS 

10 890 12 462 13 053 13 461 

YHT.VEROSTA 

Muutos % 7.2 14.4 4.7 3.1 

TILIVUOSI 2006 2007 2008** 2009** 

Verovuodelta 2004 -548 24 0 0 

Verovuodelta 2005 1 927 -553 0 0

246 

Verovuodelta 2006 8 278 2 492 -494 0 

Verovuodelta 2007 607 8 923 3 271 -545 

Verovuodelta 2008 608 9 545 3 100 

Verovuodelta 2009 734 9 790 

Verovuodelta 2010 734 

Verovuodelta 2011 

Verovuodelta 2012 

TILITYKSET YHTEENSÄ 10 352 11 592 13 056 13 079 

Muutos % 0.3 12.0 12.6 0.2 

Rauman osuus yhteisöveron tuotosta on kehittynyt seuraavasti: 

VUOSI 

OSUUS 

YHTEISÖVERON 

TUOTOSTA (M€) 

ARVONLISÄVERON 

TAKAISINPERINTÄ (M€) 

OSUUS YHTEISÖVERON TUOTOSTA 

(M€) KORJATTUNA ARVONLISÄVERON 

TAKAISINPERINNÄLLÄ 

1997 8.6 -5.2 3.4 

1998 9.7 -5.5 4.2 

1999 13.4 -5.6 7.8 

2000 21.4 -6.0 15.4 

2001 28.6 -6.4 22.2 

2002 12.9 12.9 

2003 12.4 12.4 

2004 10.9 10.9 

2005 10.1 10.1 

2006 10.2 10.2 

2007 11.5 11.5 

2008 TA 11.0 11.0 

2009 TA 12.0 12.0 

Kunnan suhteellinen osuus kohdistettavasta yhteisöverosta määräytyy verovuodelta maksettavien 

yhteisöverojen perusteella. Kullekin yhteisölle verovuodelta maksuunpantu yhteisövero kohdistetaan 

kunnille yhteisöjen toimipaikkojen perusteella. Kohdistus tehdään seuraavien kriteerien mukaan: 

• jos yhteisöllä on Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukainen kiinteä toimipaikka 

vain yhdessä kunnassa, yhteisön vero luetaan kyseisen kunnan yritystoimintaerän laskentaerään 

• jos yhteisöllä on kiinteitä toimipaikkoja useassa kunnassa, yhteisön vero luetaan toimipaikkakun- 

tien yritystoimintaerän laskentaerään toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa 

• konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain mukaisessa konsernisuhteessa olevien 

yhteisöjen verot lasketaan yhteen ja luetaan konsernin toimipaikkakuntien yritystoimintaerän 

laskentaerään toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa (jos konserni on 

yksikuntainen, kohdistus tehdään kuten ensimmäisessä kohdassa) 

Henkilöstömäärinä käytetään Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaisia henkilöstötietoja, 

jotka tilastoidaan henkilötyövuosina. 

Kunnan suhteellinen laskentaerä saadaan, kun kunnan laskentaerä jaetaan kaikkien kuntien laskentaerien 

summalla. Kunnan yritystoimintaerä lasketaan suhteellisen laskentaerän ja kohdistettavan yhteisöveron 

tulona. 

Yksittäisen kunnan tai seurakunnan jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen ja 

vastaavien toimipaikkatietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvo. Jako-osuuksia käyte-

247 

tään kaikissa verovuodelta tehtävissä kuukausitilityksissä verovuotta seuraavan seitsemän vuoden ajan, 

jonka jälkeen verovuodelta kertyvät varat tilitetään vanhimman verovuosikohtaisesti tilitettävän vuoden 

jako-osuuksien mukaisesti. 

Vuonna 2002 luovuttiin arvonlisäveron takaisinperintäjärjestelmästä ja tätä kompensoimaan vähennettiin 

kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Tämä osaltaan selittää sen miksi vuonna 2002 yhteisöveron tuotto 

on arvioitu huomattavasti pienemmäksi kuin aikaisempina vuosina. 

Rauman verovuoden 2007 jako-osuus tarkistuu lopulliseksi tammikuussa 2009. Lain mukaan kunnan 

seuraavien vuosien jako-osuuskerroin on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen ja vastaavien 

toimipaikkatietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvo. Näin ollen esim. vuoden 2009 

yhteisöveron jako-osuuskerroin määräytyy vuosien 2006 ja 2007 kertoimien keskiarvona. 

Yhteisöveron tuoton arviointia vaikeuttavat kaikkien yritysten tulosten muutokset, työntekijämäärien 

kehittyminen sekä raumalaisten yritysten menestyminen. 

Kaupungin talousarvioehdotuksiin yhteisöveron tuotto on pyritty arvioimaan varovaisesti, koska suuretkin 

muutokset ovat mahdollisia. 

KIINTEISTÖVERO 

Kiinteistöveron tuotoksi on arvioitu 4.400.000 euroa Lappi mukaanlukien. Tällöin veroprosentit ovat 

vuoden 2008 tasolla. 

VAKITUISET 

ASUINRAKENNUKSET 

MUUT ASUINRAKENNUKSET 

MUUT RAKENNUKSET JA 

MAAPOHJA 

Vero -% 0.24 0.75 0.68 

VALTIONOSUUDET 

Talousarvioon merkityt summat perustuvat tämän hetkisiin (18.9.08.2008) arvioihin. 

V ALTIONOSUUDET 2009 

KAUPUNGIN LASKELMA 

YLEINEN VALTIONOSUUS 2009 

TA 2009 

21.8.2008 

A sukasluku 2007/2008 40 053 

Yl eisen valtionosuuden vahvistettu määrä, euroa/as. 29.67 

Valtionosuuden perusteena oleva määrä, euro 

a 1 188 373 

Osuus valtionosuuden leikkauksesta, 21.63 e uroa/as. 21.63 

V altionosuuden leikkaus -866 346 

Työmarkkinatukikompensaatio 819 888

248 

E delliset yhteensä 1 141 914 

Osuus verotulojen tasauksesta (6 %) -326 477 

Yleinen valtionosuus 815 437 

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALT 

IONOSUUS 2009 KAUPUNKI 

21.8.2008 

SO SIAALITOIMI 

Ikäryhmä 

Euroa/as 

Asukkaita 

31.12.2007 

Kerroin 

Laskennalliset 

kustannukset 

0 - 6 6 075.00 2 708 1.02830873 16 916 810 

7 - 64 279.00 29 953 8 356 887 

65 - 74 826.00 3 882 3 206 532 

75 - 84 4 997.00 2 637 13 177 089 

85 - 13 897.00 873 12 132 081 

Yhteensä 40 053 53 789 399 

Lastensuojeluker- 

roin 

42.00 40 053 0.77446369 1 302 823 

Vammaiskerroin 15.00 40 053 0.98521028 591 909 

Työttömien määrä 545.00 1 732 943 940 

Työttömyysaste 50.00 40 053 1.035 2 073 143 

SOSIAALITOIMI YHTEENSÄ 58 701 214 

TERVEYDENHUOLTO 

Ikäryhmä 

Euroa/as 

Asukkaita 

31.12.2007 

Kerroin 

Laskennalliset 

kustannukset 

0 - 6 748.00 2 708 2 025 584 

7 - 64 854.00 29 953 25 579 862 

65 - 74 2 017.00 3 882 7 829 994 

75 - 84 3 890.00 2 637 10 257 930 

85 - 6 753.00 873 5 895 369 

Yhteensä 40 053 51 588 739 

Sairastavuus 369.00 40 053 0.88561296 13 088 967 

TERVEYDENHUOLTO YHTEENSÄ 64 677 706 

Laskennalliset kustannukset yhteensä 123 378 921 

Kunnan omarahoitusosuus -1 993.73 40 053 -79 854 868 

Valtionosuus sosiaalija terveystoimeen 43 524 053 

Osuus verotulojen tasauksesta (57 %) -3 101 533

249 

V ALTIONOSUUS 2009 40 422 520 

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN VALTIONOSUUS TA 2009 

Suorite- 

Lask. Kerroin Valt.os. euroa 

määrä hinta 

21.8.2008 

Peruskoulut 3 578 6 016.90 21 528 468 

Perusopetus yli 18 vuotiaat 0 

Esiopetus (yh 91 % pk:sta) 358 5 475.38 1 957 448 

Aamu- ja iltapäivätoiminta 12 540 21.37 0.57 

152 748 

Päivälukiot 735 5 432.39 3 990 996 

Aikuislukio 100% 27 5 432.39 145 751 

Aikuislukio 60% 60 3 259.43 195 012 

Ammatillinen lisäkoulutus 14 10 172.00 0.87 

123 895 

Ammatillinen peruskoulutus 1 420 8 781.00 12 469 020 

Taiteen perusopetus 40 053 1.40 56 074 

Kirjastotoiminta 40 053 54.09 0.9844 2 132 670 

Kulttuuritoiminta 40 053 3.50 1 140 186 

Kansalaisopisto 12 350 75.19 0.53788107 499 474 

Musiikkiopisto 17 500 67.25 0.57 670 819 

Liikuntatoiminta 40 053 12.00 0.297 142 749 

Nuorisotyö 12 951 14.00 0.297 53 850 

Museo 8 59 292.00 0.37 175 504 

0 

Oppisopimuskoulutus, ammatillinen peruskoulutus 0 0.00 0 0 

0 

Oppisopimuskoulutus, ammattitutkintoon valmistava lisäkoulu- 

0 0.00 0 

tus 

0 

Oppisopimuskoulutus, ei tutkintoon johtava lisäkoulutus 0 0.00 0 

Laskennalliset kustannukset yhteensä 44 434 665 

Kunnan rahoitusosuus: 

Kunnan rahoitusosuus yht eu- 

roa/asukas 

40 053 -803 -32 176 177 

Osuus verotulojen tasauksesta (37 %) -2 013 276 

VALTIONOSUUS 2009 10 245 212 

RAO:N VUOKRA-ARVON PÄÄOMAKORVAU S 

0 

VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ 10 245 212 

YLEINEN, SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON SEKÄ OP ETUS- 

JA KULTTUURITOIMEN VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ 51 483 170 

YHDISTYSMISAVUSTUS 2 304 000 

V OS-MENETYSTEN KORVAUS 900 000 

K AIKKI VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ 54 687 170

250

251 

VEROTULOIHIN PERUSTUVA VALTIONOSUUDEN TASAUS 2009 

21.8.2008 

KAUPUNKI 

Verotettava tulo 2007, euroa 

Keskimääräinen tulove roprosentti koko maassa 2006 18.46 

Laskennallinen kunnallisvero 

112 989 846 

Yhteisövero: 

Yhteisöveron maksuunpano-osuus 2007 

vuodelta 

12 427 222 

Kiinteistövero: Verotusarvo Keskim. Laskenn. 

2006 vero-% kiint.vero 

Vakituinen asuinrakennus 0.29 

Muu kuin vakituinen asuinrak. 0.87 

Yleinen kiinteistövero 0.75 

Yhteensä 5 068 179 

Laskennallinen verotulo yhteensä, euroa 130 485 247 

Asukasluku 2006/2007 40 292 

Laskennallinen verotulo, euroa/asukas 3 238 

Keskimääräinen verotulo/ euroa asukas 3 128.13 

Tasausraja, % 91.86 

Tasausraja, euroa/asukas 2 873.50 

Tasausrajan ja laskennallisen verotulon erotus -365 

Valtionosuuksia vähentävä tasaus 

- 37 % erotuksesta -135 

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus (euroa) -5 441 285 

Tasattu verotulo, euroa/asukas 3 103 

(Määrää investointien valtionosuusprosentin) 

Verotulojen tasauksen kohdennus 

(1000 €) 

Yleinen valtionosuus 6 % -326 

Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuus 57 % -3 102 

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus 37 % -2 013 

Valtionosuudet yhteensä 100 % -5 441 

0.L 18.9.2008 

YHDISTYMISAVUSTUS JA VALTIONOSUUKSIEN MENETYSTEN KORVAUS 

Lapin ja Rauman kuntaliitoksen 1.1.2009 vuoksi yhdistynyt kunta saa valtiolta yhdistymisavustusta

252 

seuraavan taulukon mukaisesti: 

VUOSI YHDISTYMISAVUSTUS 

2009 2.304.000 

2010 1.728.000 

2011 1.728.000 

YHTEENSÄ 5.760.000 

Kuntien yhdistyessä se saa valtionosuuksien menetyksen korvausta viiden vuoden ajan. Valtionosuuksien 

laskennallinen menetys 1. vuonna 2009 on noin 900.000 euroa. 

Kirjausohjeiden mukaan yhdistymisavustus ja valtionosuuksien menetysten korvaus tulee kirjata käyttötalousosan 

kohtaan ”Konsernihallinto”. Selvyyden vuoksi erät siirretään sinne vasta kaupunginvaltuuston 

talousarviokäsittelyyn. 

POISTOT 

Lapin käyttöomaisuuden poistoajat ovat pitemmät kuin Rauman. Talousarviossa on varauduttu yhtenäistämään 

poistoajat varaamalla Talonrakennukseen 50.000 € ja Kunnallistekniikkaan 50.000 €. 

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 

Muut rahoitustuotot: 

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 

Muut satunnaiset kulut

253 

RAHOITUSOSA 

YLI-/ALIJÄÄMÄT YHTEENSÄ 35 133 325 34 391 005 30 902 737 30 204 952 29 955 342 

RAHOITUSLASKELMA TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

Vars toiminnan ja inv nettokassavirta 

Tulorahoitus ( H ) 19 899 489 7 478 100 5 492 042 4 794 257 4 544 647 

Vuosikate 20 643 925 7 478 100 5 492 042 4 794 257 4 544 647 

Satunnaiset erät -744 436 0 0 0 0 

Pakollisten varausten muu 0 0 0 0 0 

Korjauserät 0 0 0 0 0 

Investoinnit netto ( I ) -13 540 657 -22 358 000 -21 612 900 -11 637 000 -11 731 000 

Käyttöomaisuusinvestoinni ( J ) 15 355 447 23 188 000 21 802 900 13 045 000 13 139 000 

Rahoitusosuudet investoin 1 814 790 780 000 140 000 1 358 000 1 358 000 

Käyttöomaisuuden myyntitu 0 50 000 50 000 50 000 50 000 

Varsinainen toiminta ja investoinnit, netto ( 

K ) 

6 358 832 -14 879 900 -16 120 858 -6 842 743 -7 186 353 

Rahoitustoiminta 

Antolainauksen muutokset 0 945 000 630 000 630 000 630 000 

Antolainasaamisten lisäykset (-) 0 55 000 55 000 55 000 55 000 

Antolainasaamisten vähennykset (L) (+) 0 1 000 000 685 000 685 000 685 000 

Pitkäaikaisten saamisten lisäys+/väh- 0 0 0 0 0 

Lainakannan muutokset 0 -140 000 -523 000 -523 000 -523 000 

Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 0 0 0 0 0 

Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) 0 140 000 523 000 523 000 523 000 

Lyhytaikaisten lainojen muutokset +/- 0 0 0 0 0 

Muut maksuvalmiuden muutokset 

Liittymismaksujen muutos +/- 0 0 0 0 0 

Vaikutus maksuvalmiuteen 6 358 832 -14 074 900 -16 013 858 -6 735 743 -7 079 353 

Nettoinvestointien tulorahoitus, % ( H/I ) 147 33 25 41 39 

Tulorah ja antolai väh nettoinv:sta , % 

((H+L)/I) 

147 38 29 47 45 

Bruttoinvestoinnit poistoista, % ( J/G) 204 282 243 145 146 

TULORAHOITUS 

Vuosikate, satunnaiset erät sekä pakollisten varausten muutos tulevat suoraan tuloslaskelmasta.

254 

INVESTOINNIT NETTO 

Käyttöomaisuusinvestoinnit, rahoitusosuudet investointeihin sekä käyttöomaisuuden myyntitulot tulevat 

investointiosasta. 

PITKÄAIKAISTEN SAAMISTEN MUUTOS 

Antolainojen vähennys sisältää kaupungin myöntämien antolainojen lyhennykset. 

Antolainojen lisäyksessä on 55.000 euron varaus asuntolainojen myöntämiseen nuorille pareille. 

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS 

Rauman talousarviolainat ovat muuttuneet seuraavasti: 

VUOSI EMO LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ 

Meur Mmk Meur Mmk Meur Mmk 

1993 31.2 185.5 0 0 31.2 185.5 

1994 25.9 154.0 0.5 3.0 26.4 157.0 

1995 22.3 132.8 0.5 2.9 22.8 135.7 

1996 15.0 89.1 5.5 32.6 20.5 121.7 

1997 10.6 63.0 0.1 0.8 10.7 63.8 

1998 9.1 53.9 0.1 0.8 9.2 54.7 

1999 6.6 39.3 0.1 0.7 6.7 40.0 

2000 4.4 26.0 0.1 0.5 4.5 26.5 

2001 1.8 10.5 0.1 0.5 1.9 11.0 

2002 0.6 0.0 0.6 

2003 0.2 0.1 0.3 

2004 0.2 0.0 0.2 

2005 0.2 0.0 0.2 

PÄÄOMARAHOITUS 

TOIMINTAPÄÄOMAN MUUTOS

255 

LIIKELAITOSTEN TALOUSARVIOEHDOTUKSET 

SATAMAN TALOUSARVIO VUODELLE 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 

2010- 2011 

1. INFORMAATIO-OSA 

Taloudellinen viitekehys 

Suomen talouskasvu on oleellisesti hidastunut vuonna 2008. Syksyn aikana talous on maailmanlaajuisesti 

kriisiytynyt. Tämä saattaa merkitä heikon talouskasvun aikaa tai jopa voimakasta taantumaa. 

Suomi tuskin jää tämän kehityksen ulkopuolelle. 

Sataman palvelujen kysyntä riippuu voimakkaasti taloudellisesta aktiivisuudesta. Paperiteollisuus 

on jo tehnyt päätöksiä Suomessa sijaitsevan kapasiteetin leikkaamisesta ja päätöksillä on huomattava 

vaikutus Rauman sataman liikennevirtoihin jo vuonna 2009. Talousarvio perustuu pienempään 

liikennemäärään kuin vuonna 2008 tulee toteutumaan. 

Talousarvio 2009 tehdään tilanteessa, jossa ennakointi on erittäin vaikeaa. Toisaalta riskinä on 

supistuva liikennemäärä ja toisaalta puute tilasta uusien toimintojen käynnistämiseksi. Kuluvan 

vuonna on käyty useita keskusteluja uuden liiketoiminnan käynnistämiseksi tai toiminnan laajentamiseksi 

Rauman satamassa, mutta viivästyneiden laajennusinvestointien takia lisätilaa nykyisille ja 

uutta tilaa uusille toimijoille ei ole voitu osoittaa. 

Talousarvio 2009 perustuu 7,1 miljoonan tonnin ja 180 000 konttiyksikön (TEU) liikennemäärään, 

jossa on otettu huomioon suurimmilta asiakkailta saadut alustavat arviot tulevan vuoden liikenteestä. 

Taloussuunnitelma 2010-11 perustuu olettamukselle, että tavaraliikenne Rauman satamassa 

säilyy nykyisellä tasolla ja tulot kasvavat noin 3% vuodessa vuosina 2009 - 2010. 

Rauman Sataman kehitys 

Rauman Sataman strategisena tavoitteena on yhä säilyä Suomen suurimpana paperiteollisuussatamana 

ja vahvistaa asemaansa länsirannikon johtavana konttisatamana. Sataman tavoitteena on 

parantaa asiakastyytyväisyyttä sekä pystyä vastaamaan asiakkaiden investointitarpeisiin. Sataman 

maa-alueet on vuokrattu kokonaan ja uutta kenttätilaa saadaan käyttöön Ulko-Petäjäksestä, mikäli 

hankkeen ympäristölupa-asiat ratkeavat. Konttiterminaalin tarvitaan nopeasti nykyisen laituripaikan 

pidennys, toinen laituripaikka sekä nosturikapasiteettia. Rakennustyöt käynnistetään, mikäli hankkeen 

ympäristölupa saa lainvoiman. 

Sataman tulevaisuuden laajentumisvaihtoehtoja pohtivan suunnittelutoimikunnan työ jatkuu ja 

hankkeeseen liittyvän YVA-sunnitelman on määrä valmistua keväällä 2009. Satama pyrkii parantamaan 

tunnettavuuttaan niin koti- kuin ulkomaillakin. Aloitettua markkinointityötä jatketaan edelleen 

uusilla alueilla. Satama säilytetään taloudellisesti vahvana pitämällä toiminnot kannattavina, 

kalusto toimintakykyisenä ja osaamistaso korkeana sekä käyttämällä nykyistä kapasiteettia mahdollisimman 

tehokkaasti. 

Sataman organisaatiota kehitetään suunnittelemalla nosturitoiminnan sekä rakennus- ja kunnossapitotoiminnan 

kehittämistoimenpiteet. Hallintomallia kehitetään yhdessä keskushallinnon ja luottamushenkilöiden 

kanssa ottaen huomioon muuttuvan liikelaitoslain, toiminnan ja kilpailuympäristön 

vaatimukset. Toimintajärjestelmää hyödyntämällä sataman toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen 

ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. PDS - toiminnanohjausjärjestelmää 

käytetään ja kehitetään edelleen.

256 

Talousarvion pääkohdat 

Talousarvio 2009 perustuu 7,1 miljoonan tonnin ja 180 000 konttiyksikön (TEU) liikennemäärään. 

Henkilötyötä sisältäviä palvelumaksuja korotetaan maltillisesti kustannusten nousun takia. Sataman 

henkilömäärää pysyy lähes ennallaan. 

Sataman liikevaihto on edellä mainitulla perusteella arvioitu 16,6 milj. euroksi, materiaali ja palvelukulut 

2,4 milj. euroksi sekä henkilöstökulut 3,3 milj. euroksi. Poistojen arvioidaan olevan 3,7 miljoonaa 

euroa. Liikeylijäämää poistojen jälkeen jää 6,8 miljoonaa euroa. Rahoituskulujen arvioidaan 

olevan 1,6 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä on näin ollen 5,2 miljoonaa euroa. Sataman kassa ja 

tulorahoitus riittävät vuonna 2009 kattamaan investoinnit ja ulkopuolista pitkäaikaista pääomaa ei 

jouduta ottamaan. 

Tärkeimmät investoinnit 2009 

Vuodelle 2009 varataan yhteensä 22,4 miljoonaa euroa investointeja varten. Investoinneista suurimmat 

ovat riippuvaisia ympäristölupien tulemisesta lainvoimaiseksi; Ulko-Petäjäksen kenttä- ja 

täyttötyöt 1, vuonna 2009 4,5 milj. euroa (2009-2011 yhteensä 9,0 miljoonaa euroa), Konttisataman 

2. vaihe 9,0 miljoonaa euroa (2009-2010 yhteensä 15,0 miljoonaa euroa) ja Laitsaaren väylän 

oikaisu 1,5 milj. euroa. 

Nosturiosastolla merkittävimpiä ovat uuden konttipukkinosturin hankinta 0,5 milj. euroa (2009-2011 

yhteensä 8,0 milj. euroa) ja nosturien maasähköjärjestelmien kehittäminen ( yhteensä 0,9 milj. euroa). 

Henkilöstö 2009 

Sataman henkilöstön kehittäminen painottuu normaalin tehtävien edellyttämien koulutusten lisäksi 

asiakaspalveluvalmennukseen. Valmennus toteutetaan vuoden 2009 kuluessa ja siihen osallistuu 

koko Sataman henkilökunta. Sataman tavoite henkilöstön työturvallisuudessa on edelleen, että 

henkilöstö ei kärsi työperäisistä sairauksista tai tapaturmista työaikana tai eläkkeellä. 

Nosturiosastolle perustetaan kalustomäärän kasvun johdosta huoltoinsinöörin toimi. Huoltoinsinöörin 

tehtävänä on lähinnä koneiden huollon organisointi ja henkilöstön kouluttaminen huoltojen suorittamiseen. 

Taloussuunnitelman 2010-11 perusteet 

Taloussuunnitelman 2010 - 2011 lähtökohtana on ollut, että liikenne pysyy ennallaan vuoden 2009 

jälkeen ja palvelumaksut nousevat noin 3 prosenttia vuodessa ja palkkakustannukset nousevat 

ainoastaan palkkaratkaisua vastaavan määrän. Henkilökunnan määrä pysyy samana. 

2010 -2011 konttitoiminnan jatkokehittäminen edellyttää yhteensä noin 18,0 milj. euron ja syväväylän 

ruoppaus noin 2,0 milj. euron investointeja. 

Sijoitetun pääoman kasvaessa ja ylijäämän pienentyessä sataman kannattavuus lyhyellä tähtäimellä 

heikkenee. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti laskee tarkastelukaudella 11,1 prosentista 

6,6 prosenttiin. Sataman vakavaraisuus pysyy kuitenkin hyvänä. 

Kaupunginhallitus ei tehnyt kokouksessaan 28.10.2008 muutoksia sataman johtokunnan talousarvioehdotukseen.

257 

TULOSLASKELMA 

TP TP EN TA Arvio Arvio 

2006 2007 2008 2009 2010 2011 

Liikevaihto 15 245 16 545 17 200 16 623 17 122 17 636 

Liiket. Muut tuotot 259 119 180 192 200 200 

Materiaalit ja palvelut 2 310 2 092 2 280 2 362 2 409 2 457 

Henkilöstökulut 2 838 3 106 3 400 3 306 3 406 3 508 

Poistot 4 003 3 835 3 700 3 694 5 568 6 692 

Liiket. Muut kulut 437 523 650 611 623 635 

Liikeylijäämä 5 916 7 108 7 350 6 842 5 317 4 543 

Rahoitustuotot ja kulut 2 449 2 102 1 350 1 615 2 186 2 186 

Satunnaiset tuotot ja kulut 

Ylijäämä 3 467 5 006 6 000 5 227 3 130 2 357 

Bruttoinvestoinnit 2781 1180 5457 22430 16810 6550 


Nettoinvestoinnit 2765 1180 5457 22430 16810 6550 

2008 luvut ennusteita 

TASE 

Vastaavaa 


2006 2007 2008 2009 2010 2011 

Pysyvät vastaavat 35874 33220 34976 53712 64954 64811 

Saamiset 1702 1635 1635 1635 1635 1635 

Kassa ja pankkisaamiset 11291 18615 22858 9350 1238 3737 

Vaihtuvat vastaavat yht 12993 20250 24494 10985 2873 5372 

Vastaavaa yhteensä 48868 53470 59470 64697 67827 70183 

Vastattavaa 

Oma pääoma 

peruspääoma 23326 23326 23326 23326 23326 23326 

muu omapääoma 24483 29490 35490 40717 43847 46204 

Oma pääoma yhteensä 47809 52816 58816 64043 67173 69530 

Varaukset 47 0 0 0 0 0 

Vieras pääoma 

lyhytaikainen 1011 654 654 654 654 654 

pitkäaikainen 0 0 0 0 0 0 

Vieras pääoma yhteensä 1011 654 654 654 654 654 

Vastattavaa yhteensä 48867 53470 59470 64697 67827 70183

258 

RAHOITUSLASKELMA 


2006 2007 2008 2009 2010 2011 

Rahan lähteet 

Tulorahoitus 

Liikeylijäämä 5916 7108 7350 6842 5317 4543 

Poistot ja arvonalentumiset 4003 3835 3700 3694 5568 6692 

Rahoitustuotot ja kulut -2449 -2102 -1350 -1615 -2186 -2186 

Satunnaiset tuotot ja kulut 

Varauksen muutos -23 0 0 0 0 0 

Tulorahoitus yhteensä 7447 8841 9700 8922 8698 9049 

Investoinnit 

Käyttöomaisuusinvestoinnit 

2781 1180 5457 22430 16810 6550 

(m.voitto korjaus) 

Rahoitusosuudet investointimenoihin 

16 0 0 0 0 0 

Investoinnit yhteensä 2765 1180 5457 22430 16810 6550 

Rahoitustoiminnan kassavirta 

Lyhytaikaisten saamisten muutos 

-459 67 0 0 0 0 

(+ = lisäys) 

Lyhytaikaisten velkojen muutos 264 -357 0 0 0 0 

(+= lisäys) 

Pitkäaikaisten velkojen muutos 

0 0 0 0 0 0 

(+=lisäys) 

Kassan muutos(+= lisäys) 4498 7324 4244 -13508 -8112 2499 

TUNNUSLUVUT 


2006 2007 2008 2009 2010 2011 

Sataman liikenne (t) 6563958 6 823 7 500 000 7 100 7 100 000 7 100 000 

956 

000 

Sataman henkilöstö (htv/hlö) 56.1 54.2 56.0 56.0 56.0 56.0 

Liikenne/henkilöstö (t/hlö) 117 005 126 020 133 929 126 126 786 126 786 

786 

Liikevaihto/liikenne (euroa/ tn) 2.32 2.42 2.29 2.34 2.41 2.48 

Liikevaihto/henkilöstö (euroa/hlö) 271 738 305 540 307 143 296 305 753 314 926 

848 

Liiketoiminnan kulut/liikenne (euroa/tn) 

0.85 0.84 0.84 0.88 0.91 0.93 

(ei poistot) 

Liiketoiminnan kulut/hlöstö (euroa/hlö) 

(ei poistot) 

99544 105647 113036 112125 114957 117865 

Liikeylijäämä/liikenne (euroa/tn) 0.90 1.04 0.98 0.96 0.75 0.64 

Liikeylijäämä/henkilöstö (euroa/hlö) 105 454 131 273 131 250 122 94 938 81 129 

179 

Liikeylijäämä % 38.8 43.0 42.7 41.2 31.1 25.8 

Sijoitetun pääoman tuotto % 12.8 14.1 13.2 11.1 8.1 6.6 

Maksuvalmius (QR) 12.9 31.0 37.5 16.8 4.4 8.2

259 

RAUMAN SATAMAN INVESTOINNIT 2009-2011 16.10.2008 

ALV 0% EN TA Arvio Arvio 

yht. 2009- 2008 2009 2010 2011 Poisto poisto 

2011 

1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa vuodet/% peruste 

NRO KOHDE 

RAKENNUSOSASTO 

775000 kone- ja laitehankinnat 60 10 20 20 20 3 tasap. 

775003 konttisatama ja-laituri 15000 100 9000 6000 0 10 % 

775004 Raiteiston perusparannus 370 168 170 100 100 10 % 

775005 kenttien ja teiden perusparannus 450 150 150 150 150 10 % 

775006 Suojan satama 60 20 20 20 20 10 % 

775007 palavien nesteiden alueen peruskorjaus 30 10 10 10 10 10 % 

775009 Rakennusten peruskorjaus *** 370 70 330 20 20 15 tasap. 

775013 Laitureiden peruskorjaus 60 20 20 20 20 10 % 

775017 Satama-allas ja -väylät 90 30 30 30 30 10 % 

775020 Laiturien tausta- ja kenttätyöt 90 20 30 30 30 10 % 

775021 Kemikaalilaituri K2 siirto 350 0 0 350 0 10 % 

775028 Martinkarin täyttötyö 0 20 0 0 0 10 % 

775030 Sataman tiejärjestelyt 60 20 20 20 20 10 % 

775031 Porttirakennus 120 20 120 0 0 30 tasap. 

775033 Öljylaiturin syventäminen 200 0 200 0 0 10 % 

775034 Laitsaaren väylän oikaisu 1500 20 1500 0 0 10 % 

775035 Syväväylän ruoppaus 11/12m, sataman osuus 2100 60 100 1400 600 10 % 

775041 Ulko-Petäjäs, kenttä - ja täyttö 1 9000 50 4500 3000 1500 10 % 

775039 Ulko-Petäjäs, laituri 1 300 0 0 0 300 10 % 

775044 Teknisen tiedon järjestelmä 200 0 100 100 0 5 tasap. 

775047 Kemikaalisataman raiteistot 0 250 0 0 0 10 % 

775053 Öljylaiturin tuloväylä ja laituriallas 2100 0 2100 0 0 11 % 

775054 RoRo4 peruskorjaus 1000 0 1000 0 0 10 % 

775055 RoRo7 tihtaali 300 0 300 0 0 10 % 

Osasto yhteensä 33810 1038 19720 11270 2820 

NOSTURIOSASTO 0 

774005 Kauhat/Konttitarraimet 100 490 0 100 0 10 tasap. 

774006 Nosturien peruskorjaukset 300 200 100 100 100 20 % 

774017 Nosturi 8 Peruskorjaus 500 50 500 0 0 20 % 

774018 Nosturi 16 (mobiilinosturi bulk-käsittelyyn, 

400 3400 400 0 0 20 % 

korvaa nosturin 6) 

774022 Nosturiosaston auto 0 9 0 0 0 5 tasap. 

774024 Nosturi 17 (konttipukkinosturi) 8000 50 500 4000 3500 20 % 

774025 Nosturi 18 (materiaalinkäsittelynosturi) 1000 0 0 1000 0 20 % 

774026 Henkilönostin 0 30 0 0 0 10 tasap. 

774027 Nosturien 13 ja 14 maasähköjärjestelmä 700 0 700 0 0 20 % 

774028 Nosturien maasähköjärjestelmä Petäjäksen 

150 0 150 0 0 20 % 

syöttö 


LIIKENNEOSASTO 0 

772002 Kamerajärjestelmä 30 10 10 10 10 3 tasap. 

772006 Vesimiehen auto 40 0 0 0 40 5 tasap. 

772007 Porttijärjestelmä 30 10 10 10 10 20 % 

772008 Yksiköiden kunnonvalvonta 250 0 0 250 0 20 % 

772009 Liikenteen säteilyvalvonta 100 0 100 0 0 20 % 

772010 Kulunvalvontaohjelmiston kehittäminen 20 0 20 0 0 20 % 

772011 Öljyntorjunta- ja ympäristövahinkovalmius 100 0 100 0 0 5 tasap. 

Osasto yhteensä 570 20 240 270 60

260 

HALLINTO JA TALOUSYKSIKKÖ 0 

771003 Atk-hankinnat 30 10 10 10 10 3 tasap. 

771004 Konttorikoneet, kalusteet 30 10 10 10 10 3 tasap. 

771007 Kehitys ja tutkimus 150 50 50 50 50 3 tasap. 

771011 Satama 2030 selvitys 50 100 50 0 0 3 tasap. 


SATAMA YHTEENSÄ 45790 5457 22430 16810 6550 

EU- ja muut avustukset 0 0 0 0 0 

Investoinnit netto 45790 5457 22430 16810 6550 

*** Rakennusten peruskorjaus sisältää Rientolan huvilan peruskorjausta 250 000 euroa, jonka laajuudesta päätetään erikseen.

261 

VESI- JA VIEMÄRILAITOS (RAUMAN VESI) 



Vesihuollon käyttövarmuutta lisätään mm. vesijohtoverkoston ”solmupisteisiin” rakennettavien 

mittauspisteiden avulla. Veden laatua parannetaan vesilaitoksen toiminnallisin muutoksin. Hajaasutusalueiden 

paineviemäriverkoston rakennustyötä jatketaan kehittämissuunnitelman 

mukaisesti. 


Kuntaliitos edellyttää toiminnan uudelleen arviointia. Korkea investointiaste ja mm. 

energiakustannusten voimakas nousu edellyttävät taksojen korotusta vähintään 5 %. Laitoksen 

tuloslaskelma osoittaa negatiivista tulosta, mikä on tarkoitus ”oikaista” vuosien 2010 ja 2011 

aikana. 

HENKILÖSTÖ: 

Paineviemäriverkoston voimakas laajentuminen ja Maanpäänniemen jv-puhdistamon uudet 

lupaehdot edellyttävät henkilöstöresurssien vahvistamista. Laitokselle perustetaan uudet toimet 

putkimestarille ja vesija viemärilaitoksen hoitajalle. 


Uudisrakennusalueiden (mm. Silikallio) putkiverkostojen rakentaminen, haja-asutusalueiden 

paineviemäriverkoston rakennustyön jatkaminen, Lapin pohjavesilaitoksen saneeraustyön aloitus. 


Lapin vesihuollon kytkeminen osaksi Rauman Vettä. 

HAJA-ASUTUSALUEIDEN PAINEVIEMÄRIVERKOSTOJEN RAKENNUSKUSTANNUKSIA 

SEKÄ NIIDEN RAHOITUSPERIAATTEITA 

Kodisjoki: 

- runkoviemäri ja vesijohto välillä Kodisjoen jv-puhdistamo – Monna 

- rak.kustannus yht. n. 1,5 M€ 

- kuntaliitossopimukseen liittyvä investointiavustus 

sisäasiainministeriöltä 528 000 € 

- arvioitu liittyjämäärä 64 kiinteistöä => liittymismaksuja n. 85 000 € 

=> nettokustannus laitokselle n. 0,9 M€ 

Lappi: 

Ylisenpään vesihuolto (Kuolimaa, Sukkala, Kaukola, Ruona, Kodiksami 

ja Mäentaka): 

- runkoviemäri ja vesijohto ”kiinni” Euran verkostoihin, toteutus valtion 

vesihuoltotyönä

262 

- arvioitu rak.kustannus yht. n. 1,85 M€ 

- valtion osuus kustannuksista n. 0,74 M€ (n. 40 %) 

- kylien ”sisäiset” verkostot, arvioitu rak.kustannus yht. n. 2,85 M€ 

- mahdollinen avustus valtiolta n. 0,57 M€ (20 %) 

- asuinrakennuksia ko. kylissä 208 kpl, arvioitu liittyjämäärä 150 

kiinteistöä => liittymismaksuja n. 0,4 M€ 

=> Ylisenpään vesihuollon nettokustannus laitokselle n. 2,99 M€ 

Alisenpään vesihuolto (Kivikylä, Kauklainen, Yli-Kieri, Kullanperä, 

Murtamo) : 

- arvioitu rak.kustannus yht. n. 1,5 M€ 

- mahdollinen avustus valtiolta n. 0,3 M€ 

- arvioitu liittyjä määrä 150 kiinteistöä => liittymismaksuja n. 0,2 M€ 

Alisenpään vesihuollon nettokustannus laitokselle n. 1,0 M€ 

Investoinnit ”liittyvien kuntien” haja-asutusalueiden vesihuoltoon 

yhteensä n. 7,7 M€ (brutto) / n. 4,9 M€ (netto) (liittyviä kiinteistöjä yht. 

n. 370 kpl). 

Mikäli investoinnit toteutetaan vuosina 2008 – 2017 ovat ko. 

investointikustannukset n. 0,54 M€/v (netto). 

Näiden investointien vaikutus vesija jätevesimaksuihin on n. 6 snt/m 3 . 

INVESTOINTIEN RAHOITUSPERIAATTEITA 

Kaupunginjohtajan talousarvioneuvotteluissa on sovittu alustavasti, että 

emo tukee em. investointeja 50 %:lla sen jälkeen, kun hankkeisiin 

saatava tulorahoitus (esim. valtion rahoitus) on vähennetty 

kustannuksista. 

Vuodelle 2009 emo ei anna investointitukea Kodisjoen vesija 

viemärijohtoon.

263 

TULOSTAVOITTEET 

Laskuttamattoman veden määrä 

verkostoon pumpatusta vedestä (%) 

2005 2006 2007 tav. 2008 tav. 2009 

11,8 21,8 20 < 12 < 12 

Käyttövesi: 

KMn04-luku (mg/l 4,9

264 

RAUMAN VEDEN TULOSLASKELMA 

TULOSLASKELMA TP 2007 TA 2008 HK 2009 KJ 2009 KH 2009 

TOIMINTAKATE 2 709 050 2 322 710 2 448 720 2 448 720 2 448 720 

KÄYTTÖKATE 2 709 050 2 322 710 2 448 720 2 448 720 2 448 720 

Rahoitustuotot ja -kulut -364 205 -317 380 -362 380 -362 380 -362 380 

Korkotuotot 11 355 10 000 10 000 10 000 10 000 

Korkotuotot antol liikelait 10 000 

Korkotuotot konttokuranttitilit 11 355 10 000 10 000 10 000 

Muut rahoitustuotot 2 801 9 000 4 000 4 000 4 000 

Viivästyskorot 2 801 9 000 4 000 4 000 4 000 

Korkokulut 41 985 0 40 000 40 000 40 000 

Korkokulut kotimaiset markkam 689 

Korkokulut konttokuranttitilit 41 296 40 000 40 000 40 000 


Peruspääoman tuotto 336 376 336 380 336 380 336 380 336 380 

VUOSIKATE 2 344 845 2 005 330 2 086 340 2 086 340 2 086 340 

Vuosikate poistoista ( % ) 123 102 91 91 91 


Suunnitelman mukaiset poistot 1 901 018 1 965 240 2 288 340 2 288 340 2 288 340 

Poistot aineettomista oikeuksi 152 170 

Poistot muista pitkävaikutteis 112 718 161 060 161 060 161 060 

Poistot rakennuksista 115 485 133 740 156 250 156 250 156 250 

Poistot kiinteistä rak ja laitt 1 636 422 1 645 440 1 924 180 1 924 180 1 924 180 

Poistot koneista ja kalustosta 36 393 33 890 46 850 46 850 46 850 

TILIKAUDEN TULOS 443 827 40 090 -202 000 -202 000 -202 000 

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 443 827 40 090 -202 000 -202 000 -202 000 


5 391 090 5 834 917 5 875 007 5 875 007 5 875 007 

/ALIJÄÄMÄ 


265 

RAUMAN VEDEN RAHOITUSLASKELMA 



Tulorahoitus ( H ) 2 344 845 2 005 330 2 086 340 2 086 340 2 086 340 

Vuosikate 2 344 845 2 005 330 2 086 340 2 086 340 2 086 340 

Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 



Investoinnit netto ( I ) -5 069 919 -3 015 000 -4 210 000 -4 210 000 -4 210 000 

Käyttöomaisuusinvestoinni ( J ) 5 158 965 3 515 000 4 210 000 4 210 000 4 210 000 

Rahoitusosuudet investoin 89 046 500 000 0 0 0 

Käyttöomaisuuden myyntitu 0 0 0 0 0 

Varsinainen toiminta ja investoinnit, netto ( K 

) 

-2 725 074 -1 009 670 -2 123 660 -2 123 660 -2 123 660 


Antolainauksen muutokset 0 0 0 0 0 

Antolainasaamisten lisäykset (-) 0 0 0 0 0 

Antolainasaamisten vähennykset (L) (+) 0 0 0 0 0 


Lainakannan muutokset 0 -11 220 -11 220 -11 220 -11 220 


Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) 0 11 220 11 220 11 220 11 220 




Vaikutus maksuvalmiuteen -2 725 074 -1 020 890 -2 134 880 -2 134 880 -2 134 880 



((H+L)/I) 

46 67 50 50 50 

Bruttoinvestoinnit poistoista, % ( J/G) 271 179 184 184 184 

Nettoinvestoinnit poistoista, % ( I/G ) 267 153 184 184 184

266 

RAUMAN VEDEN INVESTOINNIT 


780001 VERKOSTOJÄRJESTELYT (VJ) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 69 552 100 000 100 000 100 000 100 000 100 100 

Netto 69 552 100 000 100 000 100 000 100 000 100 100 

780003 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

(VJ) 

Menot 111 789 50 000 60 000 60 000 60 000 140 100 

Netto 111 789 50 000 60 000 60 000 60 000 140 100 

780004 PERUSKUNNOSTUSOHJELMA (VJ) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 118 805 115 000 190 000 190 000 190 000 250 250 

Netto 118 805 115 000 190 000 190 000 190 000 250 250 

780005 VANHA KINNO (VJ) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 0 0 0 25 

Netto 0 0 0 0 0 25 

780006 OTTILAN KAAVA-ALUE (VJ) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 40 000 125 000 125 000 125 000 0 0 

Netto 40 000 125 000 125 000 125 000 0 0 

780008 SUSIVUOREN TEOLLALUE (VJ) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 12 932 0 60 000 60 000 60 000 80 80 

Netto 12 932 0 60 000 60 000 60 000 80 80 

780009 PAPINHAAN KERROSTALUE (VJ) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 25 000 25 000 25 000 0 0 

Netto 0 25 000 25 000 25 000 0 0 

780011 KANTANIKULANTIE (VJ) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 110 000 110 000 110 000 0 0 

Netto 110 000 110 000 110 000 0 0 

780021 KESKUSTAN RUNKOVESIJOHTO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

(VJ) 

Menot 0 0 0 0 100 0 

Netto 0 0 0 0 100 0 

780022 NURMELANPOLUN RUNKOVJ (VJ) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 0 0 0 85 

Netto 0 0 0 0 0 85 

780025 KAARON UUDET ALUEET (VJ) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Tulot 1 335 

Netto -1 335 

780028 KESKUSTAN KEHITTÄMINEN (VJ) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 1 802 40 000 125 000 125 000 125 000 35 240 

Netto 1 802 40 000 125 000 125 000 125 000 35 240 

780039 VT 12 JA PORINTIE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 70 000 70 000 70 000 110 0 

Netto 70 000 70 000 70 000 110 0 


Menot 121 658 

Tulot 35 000 

Netto 86 658 


Menot 57 958 165 000 145 000 145 000 145 000 0 0 

Netto 57 958 165 000 145 000 145 000 145 000 0 0 

780043 KUIVASSUON 


TEOLLISUUSALUEET 

Menot 0 0 0 0 110 110 

Netto 0 0 0 0 110 110 

780044 RAUMA-KODISJOKI 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 1 000 000 400 000 400 000 400 000 0 0

267 

Tulot 500 000 

Netto 500 000 400 000 400 000 400 000 0 0 

780045 LAPPI, YLINENPÄÄ 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 40 000 40 000 40 000 510 0 

Netto 40 000 40 000 40 000 510 0 


Menot 25 000 25 000 25 000 0 0 

Netto 25 000 25 000 25 000 0 0 

781003 VESIMITTARIT (VJ) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 49 641 40 000 40 000 40 000 40 000 15 15 

Netto 49 641 40 000 40 000 40 000 40 000 15 15 

781009 VESITORNIN PERUSKUNNOSTUS 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 69 990 70 000 0 0 0 20 20 

Netto 69 990 70 000 0 0 0 20 20 

781013 PAINEENKOROTUSASEMA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 30 000 30 000 30 000 200 0 

Netto 30 000 30 000 30 000 200 0 

781015 VEDEN PUHDISTAMO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 30 000 30 000 30 000 0 0 

Netto 30 000 30 000 30 000 0 0 

781017 VESISÄILIÖTILAVUUDEN 


LISÄÄMINEN 

Menot 20 277 650 000 

Netto 20 277 650 000 

781021 LAPIN VEDENOTTAMON 


SANEERAUS 

Menot 100 000 100 000 100 000 450 0 

Netto 100 000 100 000 100 000 450 0 

782001 VERKOSTOJÄRJESTELYT (VI) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 103 631 140 000 150 000 150 000 150 000 150 150 

Tulot 7 700 

Netto 95 931 140 000 150 000 150 000 150 000 150 150 

782003 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

(VI) 

Menot 216 602 250 000 670 000 670 000 670 000 250 250 

Tulot 4 600 

Netto 212 002 250 000 670 000 670 000 670 000 250 250 

782004 PERUSKUNNOSTUSOHJELMA (VI) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 311 909 235 000 340 000 340 000 340 000 450 450 

Netto 311 909 235 000 340 000 340 000 340 000 450 450 

782005 VANHA KINNO (VI) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 0 0 0 45 

Netto 0 0 0 0 0 45 

782006 OTTILAN KAAVA-ALUE (VI) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 75 000 250 000 250 000 250 000 0 0 

Netto 75 000 250 000 250 000 250 000 0 0 

782008 SUSIVUOREN TEOLLALUE (VI) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 31 953 0 120 000 120 000 120 000 175 175 

Netto 31 953 0 120 000 120 000 120 000 175 175 

782009 PAPINHAAN KERROSTALUE (VI) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 45 000 45 000 45 000 0 0 

Netto 0 45 000 45 000 45 000 0 0 

782011 KANTANIKULANTIE (VI) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 155 000 155 000 155 000 30 10 

Netto 0 155 000 155 000 155 000 30 10 

782025 KAARON UUDET ALUEET (VI) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Tulot 3 411

268 

Netto -3 411 

782028 KESKUSTAN KEHITTÄMINEN 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 3 901 65 000 105 000 105 000 105 000 35 240 

Netto 3 901 65 000 105 000 105 000 105 000 35 240 

782039 VT 12 JA PORINTIE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 175 000 175 000 175 000 175 000 320 0 

Netto 175 000 175 000 175 000 175 000 320 0 


Menot 284 190 

Tulot 37 000 

Netto 247 190 


Menot 162 756 215 000 290 000 290 000 290 000 0 0 

Netto 162 756 215 000 290 000 290 000 290 000 0 0 

782043 POLARIN TULVASELVITYS 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 4 073 

Netto 4 073 

782044 KUIVASSUON 


TEOLLISUUSALUEET 

Menot 0 0 0 0 230 120 

Netto 0 0 0 0 230 120 

782046 LAPPI, YLINENPÄÄ 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 60 000 60 000 60 000 490 0 

Netto 60 000 60 000 60 000 490 0 


Menot 55 000 55 000 55 000 0 0 

Netto 55 000 55 000 55 000 0 0 

783007 PUMPPAAMOIDEN 


PERUSKUNNOSTUS 

Menot 48 585 30 000 30 000 30 000 30 000 30 30 

Netto 48 585 30 000 30 000 30 000 30 000 30 30 

783010 JÄTEVESIEN YHTEISPUHDISTUS 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 3 063 955 

Netto 3 063 955 

783011 JÄTEVEDEN PUHDISTAMO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 36 223 0 30 000 30 000 30 000 20 20 

Netto 36 223 0 30 000 30 000 30 000 20 20 

783013 PUTKIVERKOSTON KARTOITUS 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 0 0 0 0 30 30 

Netto 0 0 0 0 30 30 

783021 LEASINGAUTOJEN LUNASTUS 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 73 848 60 000 60 000 60 000 60 000 50 50 

Netto 73 848 60 000 60 000 60 000 60 000 50 50 

783099 MUUT KOHTEET (VI) 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 182 935 

Netto 182 935 

908 VV-INVESTOINNIT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 5 158 965 3 515 000 4 210 000 4 210 000 4 210 000 4 380 2 595 

Tulot 89 046 500 000 

Netto 5 069 919 3 015 000 4 210 000 4 210 000 4 210 000 4 380 2 595

269 

JÄTEHUOLTOLAITOS 


KAUPUNGIN KEHITTÄMISHANKKEIDEN TOTEUTTAMISEEN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET: n. 

Jatketaan Hevossuon vanhan penkereen sulkemistoimia (kaasunpoisto, tiivistäminen ja kuivatus) laadittujen 

suunnitelmien mukaisesti. 

Ratkaistavaksi tulee yhteistyö jätteen energiahyödyntämisestä Vapo Oy:n kanssa. 


Uusien jätehuoltomääräysten voimaantulo edesauttaa biohajoavien jätteiden erilliskeräyksen tehostumista 

ja näin ollen Hevossuolle loppusijoitettava jätemäärä tulee vähenemään valtakunnallisen jätesuunnitelman 

antamien viitteiden mukaisesti. 

Tarkastellaan mahdollisuutta aloittaa energiajätteen erilliskeräys. Asia ratkennee Vapo Oy:n 

jätteenpolttoprojektin etenemisestä. 

HENKILÖSTÖ: Henkilöstömuutoksia ei ole. 

TÄRKEIMMÄT INVESTOINNIT: Hevossuon vanhan jätepenkereen sulkemisurakka 2/6 osaa sekä kaasunpoistolaitteiston 

loppuunsaattaminen. 


Laaditaan suunnitelmat ja haetaan ympäristölupaa erillisen hyötyjätekentän ja ylijäämämaan vastaanottoalueelle. 

TUNNUSLUVUT 

asukasluku 46 200 

2005 2006 2007 TA 2008 TA 2009 

Yhdyskuntakertymä (tn) 17 297 17 957 16 005 17 500 17 300 

*asukasta kohti (kg/as) 374 389 349 378 375 

Hyötykäyttöön ohjattu jäte (tn) 2 111 2 475 2 534 1 950 2 300 

*asukasta kohti (kg/as) 45,60 53,6 88,2 42,20 50,0 

Ongelmajätekertymä (tn) 205 57 60 170 60 

asukasta kohti (kg/as) 4,40 1,23 1,3 3,70 1,5 

Jäteastioiden tyhjennyksiä (kpl) 239 190 240 790 241 569 245 000 245 000 

Biojäteastioiden tyhjennyksiä (kpl) 25 017 26 185 22 321 26 000 25 500 

Biojätekertymä (tn) 895 853 810 950 920

270 


TALOUSARVIOSSA 

TOIMINNAN 




MENESTYSTEKIJÄ 



kehittäminen 

2. Kehittyvä yhteistyö 

elinkeinoelämän sekä 


kanssa 



vuorovaikutus 



tasapaino, 

monimuotoisen 

ympäristön hyödyntäminen 

7. Rauman aktiivinen 

toiminta verkostoissa 

– Yhteistyö Rauman Seudun Kehitys Oy:n kanssa 

• Rauman seudun elinkeinostrategian toteuttaminen 

yhteistyössä RSK:n kanssa 

• pelisäännöistä sopiminen 

– Olkiluoto 3-projektin hyödyntäminen 

– Yhteisyritykset elinkeinoelämän kanssa 

– Yrittäjyyskasvatus 

– Rauman seudun korkeakoulustrategian toteuttaminen 

– Oppilaitosten hyödyntäminen yrityselämän kehittämisessä 

– Liikenneyhteydet (VT12, VT2, VT8, meriväylät, rautatiet) 

– Lampola ja Kaivopuisto, alueiden toteuttaminen 

– Kylmäpihlajan ja Kuuskajaskarin toiminnan kehittäminen, 

tavoitteena myös kustannussäästöjen aikaansaaminen 

– Tonttitarjonta vastaamaan kysyntää 

– Muuttoliikeselvityksen edellyttämät toimenpiteet 

– Asiakaspalautejärjestelmät ovat käytössä 

– Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti 

– Eri ikäryhmien vapaa-ajanharrastusmahdollisuuksien 

markkinoiminen 

– Asukkaiden omaehtoisen toiminnan lisääminen 


– Valikoitujen lapsipoliittisessa ohjelmassa määriteltyjen 

toimenpiteiden toteuttaminen 

– Kodisjokilaisten informointi kaupungin palveluista yms. 



– Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa määriteltyjen 

toimenpiteiden valikoitu toteuttaminen 

– Kaikki hallintokunnat ovat mukana maakunta- ja 

alueyhteistyössä 

Investointikohteiden suunnittelu ja toteuttaminen 

hankitaan pääsääntöisesti ulkopuolisilta 

alan toimijoilta. 

Hyvä palvelutuotanto esim. jätteiden kuljetukset, 

ongelmajätehuolto sekä asiantunteva ja 

aktiivinen jäteneuvonta 

Asiakaspalautejärjestelmä käytössä, kyselyt 

kaksi kertaa vuodessa sekä keskushallinnon 

teettämä palvelukysely kahden vuoden välein. 

Jätteiden omatoimisen lajittelu mahdollisuuksien 

lisääminen ja opastaminen niin, että se 

tuottaa säästöä asumiskustannuksissa ja on 

sopusoinnussa valtakunnallisten hyötykäyttöja 

kierrätystavoitteiden kanssa. 

Toimiminen siten, että hyötykäyttö ja ongelmajätteistä 

huolehtiminen lisääntyy sekä huolehtimalla, 

että jätteenkäsittely on säännösten ja 

lakien mukaista niin kaatopaikalla kuin kaupunkiympäristössä. 

Yhteistyötä tehdään lähikuntien ja jätelaitosten 

kanssa. Esim. Lappi, Eurajoki, Satakierto Oy. 

Käydään ainakin keskustelua sisäisesti laajemman 

sekä yhtenäisemmän jätehuoltoalueen 

perustamisesta. 


kehittäminen 

3. Tietojärjestelmien 

hyödyntäminen palvelutuotannossa 



kehittäminen palvelu- 

– Organisaatiouudistuksen toteuttamiseen liittyvät toi- 

– Palveluverkon kehittäminen kysyntää vastaavaksi 

jen järjestämisessä 

menpiteet 

– Kodisjoen ja Rauman kuntaliitoksen onnistunut läpivienti 

hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen 

mukaisesti 

– Sosiaali- ja terveydenhuollon seudullisen toimintamallin 

edelleen kehittäminen 

– Tuotteistamiskoulutusta ja pilottihankkeita hallintokunnille 

– Kilpailuttamiskoulutusta hallintokunnille 

– Matkailuinfran (matkailusaaret, leirintäalue, Syväraumanlahti 

ja Kiikartorni sekä muut mahdolliset alueet) 

omistajapolitiikan ja omistajan tavoitteiden selkeyttäminen 

– Tasapainotettu tuloskortti ohjaa hallintokuntien toiminnan 

suunnittelua ja arviointia 

– Konserniohjauksen vahvistaminen 


Toimintaa kehitetään yhteistyökuntien ja toisten 

jätealan yritysten sekä keskusjärjestöjen 

kanssa. Seurataan valtakunnan tasolla yhdyskuntajätteiden 

termisen hyödyntämisen edistymistä 

ja toimitaan niin, että jätelaitoksen 

yhdyskuntajätteet löytävät tiensä termiseen 

hyödyntämiseen vuosikymmenen vaihteessa. 

Rauman seudun jätehuollon tasapainotettu 

tuloskortti päivitetään uuden strategian mukaisesti 

ja laadittua ympäristökäsikirjaa noudatetaan 

päivittäisessä työskentelyssä sekä pidetään 

huolta sen päivittämisestä. 

Ollaan ajan hermolla mitä jätteiden raportointiin 

ja tietokantojen ylläpitoon tulee. Sekä 

päivitetään käytössä oleva Ecomond-

271 


– Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän puitelain 

edellyttämät toimenpiteet mm. palvelurakenteeseen 

– Laitilan, Pyhärannan ja Uudenkaupungin kanssa 

tehtävän esiselvityksen aiheuttamat jatkotoimenpiteet 

ajonseuranta ohjelma. 

Pidetään yllä keskustelua lähikuntien ja yhteistyö 

kummppaneiden kanssa. 

Pidetään myös yllä keskustelua näiden kuntien 

kanssa jätehuollon yhteistyöstä. 



– Esimiesten johtamistaidoista huolehtiminen 

organisaation kaikil- 

la tasoilla 

2. Organisaatiorakenteet – Kaikki hallintokunnat varautuvat muuttamaan palvelurakenteitaan 

ja henkilöstöresurssit 

ja henkilöstön tehtäväsisältöjä uuden or- 

vastaamaan toimintaympäristön 

ganisaatiorakenteen mukaisesti 

muutoksia – Kodisjoen henkilöstön perehdyttäminen 

kaupungin 


uudistuminen ja 

jaksaminen 

4. Palkkaus, kannustus 

ja palkitseminen 


oppiminen 

toimintatapoihin 

– Koulutussuunnittelussa korostuu henkilökohtaisten 

tietojen, taitojen ja sitoutumisen kehittäminen sekä 

ennakoiva uudelleen- ja täydennyskoulutus 

– Työilmapiirikartoituksen ja henkilöstötilinpäätöksen 

edellyttämät toimenpiteet 


Ympäristöjärjestelmän mukainen henkilökunnan 

kouluttaminen 

Toimitaan minimi organisaatiolla, ottaen huomioon 

kaatopaikkatoiminnan muuttuminen ja 

henkilöstön eläköityminen. 

Jatkuvan koulutuksen periaatteen mukaisesti 

noudattaen laadittua ympäristökäsikirjaa. 

– Työn vaativuuden arvioinnin kehittäminen Tulospalkkaus käytössä ja jatkuva mittarien 

kehittäminen. 

– Hallintokuntien työskentely pohjautuu osaltaan parhaista 

käytännöistä oppimiseen (benchmarking) Pidetään yllä henkilökunnan kustannustietoutta 

niin, että pystytään vertaamaan valtakunnallisia 

vertailulukuja ja oman toiminnan muuttaminen 

saatujen kokemusten perusteella. 

TALOUDELLISIIN RESURSSEIHIN LIITTYVÄ NÄKÖKULMA 

1. Kyky pitkäjänteisten – Hallitusohjelman toteuttaminen 

tulevaisuuden päätösten – Omistajapolitiikan arviointi 

tekemiseen 

2. Kunnallistalouden 

tunnusluvut kunnossa, 

suhdanneherkkyys 

tiedostettu 

3. Tulevaisuusinvestoinnit 

ja infran 

perusparannus 

4. Elinvoimainen yritysmaailma 

– Emon edellisen vuoden tilinpäätöksen, kuluvan vuoden 

talousarvion ja laadittavan talousarvion yhteenlaskettu 

tulos on positiivinen, jolloin vuosikate vastaa 

vähintään poistoja 

– Kunkin liikelaitoksen edellisen vuoden tilinpäätöksen, 

kuluvan vuoden talousarvion ja laadittavan talousarvion 

yhteenlaskettu tulos on positiivinen, jolloin vuosikate 

vastaa vähintään poistoja 

– Emon investoinnit katetaan kolmen vuoden taloussuunnittelussa 

keskimäärin tulorahoituksella 

– Tulovero-% on alle kaupunkien keskiarvon (18.3 

vuonna 2005) 

– Emon investointien tulee keskimäärin vastata vähintään 

poistojen määrää 

– Kunnallisveron veroäyrimäärän kehittyminen parempi 

kuin kunnissa keskimäärin 

– Yhteisövero-osuuden kehittyminen parempi kuin 

kunnissa keskimäärin

272 

JÄTEHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA 



Myyntitulot 2 499 661 2 575 500 2 729 000 2 729 000 2 729 000 

Maksutulot 0 0 0 0 0 

Vuokratulot 0 0 0 0 0 


Muut tulot 1 709 0 0 0 0 


Henkilöstömenot 261 497 290 510 307 000 307 200 307 200 




Vuokrat 19 506 17 990 18 950 18 950 18 950 

Muut menot 474 727 551 900 552 300 552 300 552 300 

TOIMINTAKATE 639 464 576 960 642 380 642 180 642 180 


Verotulot ( C ) 0 0 0 0 0 

Valtionosuudet ( D) 0 0 0 0 0 

KÄYTTÖKATE 639 464 576 960 642 380 642 180 642 180 


Rahoitustulot ja -menot 11 510 -35 160 -5 660 -5 660 -5 660 

Korkotulot 78 537 30 000 60 000 60 000 60 000 

Muut rahoitustulot 6 133 7 500 7 000 7 000 7 000 

Korkomenot 0 0 0 0 0 

Muut rahoitusmenot 73 160 72 660 72 660 72 660 72 660 

VUOSIKATE ( F ) 650 974 541 800 636 720 636 520 636 520 




pitkävaikutteisista menoista ( G ) 88 154 145 220 132 990 132 990 132 990 

Satunnaiset tulot ja menot 0 0 0 0 0 


Satunnaiset menot 0 0 0 0 0 

TILIKAUDEN TULOS 562 820 396 580 503 730 503 530 503 530 


Varausten lisäys (-) tai vähen 0 0 0 0 0 

Rahastojen lisäys (-) tai vähe 0 0 0 0 0 

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 562 820 396 580 503 730 503 530 503 530 


2 763 921 3 326 741 3 723 321 3 723 321 3 723 321 

/ALIJÄÄMÄ 


273 

JÄTEHUOLTOLAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA 



Tulorahoitus ( H ) 650 974 541 800 636 720 636 520 636 520 

Vuosikate 650 974 541 800 636 720 636 520 636 520 

Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 



Investoinnit netto ( I ) -1 543 763 -1 180 000 -792 000 -792 000 -792 000 

Käyttöomaisuusinvestoinni ( J ) 1 721 093 1 180 000 792 000 792 000 792 000 

Rahoitusosuudet investoin 177 330 0 0 0 0 

Käyttöomaisuuden myyntitu 0 0 0 0 0 

Varsinainen toiminta ja investoinnit, netto ( K 

) 

-892 789 -638 200 -155 280 -155 480 -155 480 


Antolainauksen muutokset 0 0 0 0 0 

Antolainasaamisten lisäykset (-) 0 0 0 0 0 

Antolainasaamisten vähennykset (L) (+) 0 0 0 0 0 


Lainakannan muutokset 0 0 0 0 0 


Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) 0 0 0 0 0 




Vaikutus maksuvalmiuteen -892 789 -638 200 -155 280 -155 480 -155 480 



((H+L)/I) 

42 46 80 80 80 

Bruttoinvestoinnit poistoista, % ( J/G) 1 952 813 596 596 596 

Nettoinvestoinnit poistoista, % ( I/G ) 1 751 813 596 596 596

274 

JÄTEHUOLTOLAITOKSEN INVESTOINNIT 


790004 TYÖKONE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 43 381 

Netto 43 381 

790005 KAATOPAIKKAKAASUJEN TALTEENOTTO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 200 000 

Netto 200 000 

790006 HEVOSSUON JÄTEASEMAN LAAJENNUS 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 1 452 863 

Tulot 177 330 

Netto 1 275 533 

790009 PAKETTIAUTO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 30 000 30 000 30 000 0 0 

Netto 30 000 30 000 30 000 0 0 

790011 VANHAN KAATOPAIKAN PEITTO 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 195 432 795 000 500 000 500 000 500 000 300 000 0 

Netto 195 432 795 000 500 000 500 000 500 000 300 000 0 

790013 HYÖTYJÄTEPISTEET 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 29 417 30 000 20 000 20 000 20 000 0 0 

Netto 29 417 30 000 20 000 20 000 20 000 0 0 

790014 PIENJÄTEASEMAN SANEERAUS 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 150 000 150 000 150 000 150 000 0 0 

Netto 150 000 150 000 150 000 150 000 0 0 

790015 JÄTEASEMAN TSTORAKENNUKSEN 1 KAIKKI TOIMINNOT 

LAAJENNUS 

Menot 5 000 50 000 50 000 50 000 0 0 

Netto 5 000 50 000 50 000 50 000 0 0 

790016 HEVOSSUON LAAJENNUS II VAIHE 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 10 000 10 000 10 000 13 000 0 

Netto 10 000 10 000 10 000 13 000 0 

790017 HEVOSSUON JÄTEVESIPUMPPAAMON 1 KAIKKI TOIMINNOT 

PERUSKORJAUS 

Menot 10 000 10 000 10 000 0 0 

Netto 10 000 10 000 10 000 0 0 

790018 VERKKOAITA 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 12 000 12 000 12 000 0 0 

Netto 12 000 12 000 12 000 0 0 

790019 HYÖTYJÄTEKENTÄN RAKENTAMINEN 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 10 000 10 000 10 000 0 0 

Netto 10 000 10 000 10 000 0 0 

967 JÄTEHUOLTOINVESTOINNIT 1 KAIKKI TOIMINNOT 

Menot 1 721 093 1 180 000 792 000 792 000 792 000 313 000 0 

Tulot 177 330 

Netto 1 543 763 1 180 000 792 000 792 000 792 000 313 000 0

Kh:n talousarvioesitys - Rauma

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?