Elinkeinopoliittinen ohjelma 2011 - 2013.ai - Rauman kaupunki

rauma.fi

Elinkeinopoliittinen ohjelma 2011 - 2013.ai - Rauman kaupunki

RAUMAN KAUPUNGIN

ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA

2011-2013


1. Johdanto

1.1. Elinkeinopoliittisen ohjelman lähtökohdat

Päästrategian Rauma-kuva vuodelle 2020

Rauma on tulevaisuussuuntautunut asumisen, koulutuksen, tutkimuksen

ja kulttuurin kaupunki, jossa on kaikenikäisille monipuoliset

palvelut, kehittyvä yritystoiminta sekä viihtyisä ja turvallinen elinympäristö.

Ympäröivä meri, teollisuus ja Unescon maailmanperintökohteet

yhdessä muodostavat Rauman imagon vahvuuden.

Yhteiskunta- ja asiakasvaikuttavuuden näkökulma

Rauman kaupungin strategia 2020 asiakirjassa on muotoiltu Rauma

kuva ja sitä täsmentävien päämäärien toteuttamiseksi määritellyt

strategiset tavoitteet.

Yhteiskunta – ja asiakasvaikuttavuuden näkökulmasta kaupungin

strategisena tavoitteena on vetovoimainen Rauma ja hyvinvoivat

kaupunkilaiset. Tämä tarkoittaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten

tukemista, asukkaiden henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistämistä

sekä hyvän elin- ja toimintaympäristön turvaamista.

Elinkeinopoliittisen ohjelman lähtökohdat

Rauman kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman tarkoituksena on

täsmentää päästrategian elinkeinopoliittisia linjauksia ja toimia apuna

kaupungin päätöksenteossa sekä markkinoida osaltaan kaupunkia

yrittäjille, asukkaille ja sidosryhmille.

Elinkeinopoliittisen ohjelman kautta pyritään luomaan yhteiset

tavoitteet ja tahtotila toimia pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

Ohjelman tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteiden toteuttaminen

perustuvat näkemykseen kaupungin kehittämisen suunnasta

työpaikkojen synnyttämisen ja säilyttämisen, verotulojen kasvattamisen

sekä asukkaiden palvelujen tuottamisen ja kehittämisen

suhteen. Elinkeinopoliittinen ohjelma sivuaa varsinaisten yrityksille

tarjottavien palvelujen lisäksi esimerkiksi kaavoitus- ja tonttipolitiikkaa

sekä koulutuspolitiikan kysymyksiä, sikäli kun ne kytkeytyvät

olennaisesti yritystoiminnan edellytysten parantamiseen.

Rauman edellinen oma elinkeinostrategia on vuodelta 2001 ja seudun

elinkeinostrategia vuodelta 2006. Vuonna 2010 valmistuneen

elinkeinopoliittisen ohjelman uudistamistyöhön ovat osallistuneet

Rauman kaupungin elinkeino- ja suunnittelupalvelut yksikkö

alkuvuodesta 2011 ja kehittämisosan kokoamiseen Capful, Kauppakamari,

Rauman Yrittäjät, Elinkeinoneuvottelukunta ja elinkeino- ja

suunnittelupalvelut. Kehittämisosan projektiryhmän muodostivat:

Capfulin Kimmo Kivinen, Kauppakamarista Jaakko Hirvonsalo,

Rauman Yrittäjistä Veli-Matti Paulasaari, Rauman kaupungista Asko

Aro-Heinilä, Ritva-Liisa Korpela ja Mirja Kotiranta.

1.2. Rauman elinkeinorakenne

Raumalla on paljon erityisosaamista, ja näihin vahvoihin painopistealueisiin

panostamalla voidaan edistää kilpailukykyisen yritystoiminnan

kehittymistä, joka synnyttää investointi- ja kulutuskysyntää

ja edelleen hyvinvointia Rauman seudulle.

Rauman elinkeinorakenne pohjautuu vahvaan teollisuusosaamiseen.

Teollisuuden osuus elinkeinorakenteesta on liikevaihdolla

mitattuna lähes 70 %. Työpaikkoja teollisuudessa on yli

5 000, joka on 30 % kaikista Rauman työpaikoista. Rakentaminen

1


tarjoaa työpaikan yli 1 000:lle, palveluala tarjoaa taas yli 10 000

työpaikkaa. ( 61 % Rauman työpaikoista)

Tärkeimmät teollisuuden toimialat ovat metsäteollisuus,

meritekninen teollisuus ja muu metalliteollisuus.

Rauman satama on merkittävä osa teollisuuden hyvin toimivaa

kokonaisuutta. Se tarjoaa tehokkaat logistiset ratkaisut sekä

kansainväliseen vientiin että tuontiin. Rauman satamaliikenne on

kasvanut 1970-luvun puolivälistä vuoteen 2010 melko tasaisesti.

Samaan aikaan satama on keskittynyt voimakkaasti metsäteollisuuden,

erityisesti paperiteollisuuden kuljetustarpeisiin.

Rauman Satama on laatinut vision vuodelle 2015: ”Rauman

Satama on länsirannikon johtava kappaletavarasatama. Sataman

erikoisalaa ovat metsä- ja metalliteollisuuden kuljetusratkaisut.

Länsirannikon suurin konttisatama tarjoaa tehokasta yksiköiden

käsittelyä ja parhaat linjayhteydet.”

Vahvojen teollisuusalojen rinnalla positiivisen kehityksen pitää jatkua

vahvana palvelualoilla, sekä yrityspalvelujen että yritysten palvelujen

osalta. Kasvun nähdään perustuvan erityisesti kasvuedellytyksiin

kaupan, tietointensiivisten yrityspalvelujen, matkailun ja hyvinvointipalvelujen

aloilla.

Rauman yritysten toimipaikoista vähittäiskaupan osuus liikevaihdon

perusteella on n. 10 %, ja henkilöstön osuus vähittäiskaupan toimipisteissä

hieman yli 7 %, 1 200 henkilöä.

Palveluliiketoimintojen merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä

enemmän. Rauman keskustan tuntumassa sijaitsevat isot liikekeskukset

ovat liikenteellisesti hyvin saavutettavissa ja lisäävät

asiakasvirtoja myös lyhyen etäisyyden päässä liikekeskuksessa

sijaitsevan vanhan Rauman erikoisliikkeisiin.

Palveluissa hyvinvointipalvelujen, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen

osuuden lisääntyminen on tulevaisuuden kannalta avainasemassa.

Raumalla on lähtenyt liikkeelle MediRauma-hanke,

jonka päämääränä on valmistella ja toteuttaa yhteistyössä Rauman

kaupungin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa uusimuotoiseen

alueelliseen työnjakoon pohjautuva potilas- ja prosessilähtöinen

terveydenhuollon toimintamalli, jolloin osa erikoissairaanhoidon

perustason toiminnoista siirtyy Rauman hoidettavaksi.

Hyvinvointipalvelujen tarpeen kasvaminen luo uusia mahdollisuuksia

erityisesti sosiaali-terveysalan yrittäjyyden kehittämisen ja myös

palvelusetelikäytäntöjen kannalta.

Palvelualalla myös Tietointensiiviset yrityspalvelut (KIBS) nähdään

tulevaisuuden menestysaloina (esim.teollisuuden ja ympäristön

mittaus- ja laboratoriopalvelut, insinööritoimistot, suunnitteluyritykset,

tekniset palveluyritykset, taloushallinnon palvelut, viestintä- ja

mainostoimistot). Rauman seudullakin toimialalla katsotaan olevan

kehityspotentiaalia runsaasti.

Rauma on merkittävä matkailukaupunki, jonka vetovoima

perustuu erityisesti maailmanperintökohteisiin, Vanha Rauma ja

Sammallahdenmäen pronssikautinen muinaismuistoalue, saariston

(Selkämeren kansallispuisto, Kylmäpihlajan majakkasaari,

Kuuskajaskarin entinen varuskuntasaari ja Reksaaren luontoretkeilysaari)

luonto- ja kulttuuriarvoihin, kaupungin monipuolisiin

kulttuuritapahtumiin sekä kaupungin omaleimaisuuteen.

Matkailu on osa elinkeinojen kehittämistä ja tärkeä tekijä kaupungin

tunnettavuuden ja houkuttelevuuden kasvattamiseksi.

Tapahtumamatkailun rooli on kansallisesti ja kansainvälisesti

nousussa ja kytkeytyy vahvasti elämystuotannon osaamiseen.

Luovuus, kulttuuri ja matkailu ovat kokonaisuus ja nousemassa

näkyvään asemaan kaupunkien elinkeinopolitiikassa. Osaamispalveluihin

kuuluvat mm. kulttuurin, median ja mainonnan yritykset

sekä liike-elämän palvelukset.

2


Ajankohtaisia asioita toimintaympäristön kehittämisessä:

I Kaivopuiston alueelle (Sinkokatu 11) nousseen teknologiatalo

”Sytyttimen” tarkoituksena on tarjota paikallisille yrityksille

toimintamahdollisuuksien kehittämiseksi yhteinen toimintaympäristö

hautomo-, kehitys- ja kokouspalveluineen. Kuuden tuhannen

neliömetrin rakennuskokonaisuus tarjoaa työtilat parille sadalle

työntekijälle. Osa uudesta Kaivopuiston alueelle nousseesta teknologiatalosta

on vuokrattu täyden palvelun toimistohotellin tiloiksi.

Rauman Hovi Oy:n toimistohotellista voi vuokrata käyttöönsä valmiiksi

kalustettuja ja varusteltuja toimistohuoneita ja neuvottelutiloja

lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa.

II Lakarin logistiikka-alue aloittaa uuden laajan yritysalueen

kaavoituksen. Samanaikaisesti laaditaan sekä osayleiskaavaa koko

alueelle että Lakarin logistiikka- ja yritysalueen asemakaavaa.

Lakarin logistiikka-alueesta suunnitellaan dynaamista aluetta

suurtenkin yritysten tarpeisiin. Alue rakentuu liikenteellisesti

edulliseen paikkaan valtatie 8 ja 12 väliin ja on kytkettävissä valtakunnan

rautatieverkkoon. Uuden logistiikka- ja yritysalueen vahvuuksia

ovat lisäksi: suuret yritystontit, erinomaiset mahdollisuudet

vaativille varastointi- ja logistiikka-alan toimijoille, sataman läheisyys,

Raumalla jo oleva hyvä alihankinta- ja muu palveluverkko, lyhyet

etäisyydet Turkuun (90km), Poriin (45km) ja Tampereelle (150km).

1.3. Alueiden kilpailukyky

Yritysten näkökulma

Keskuskauppakamari on tutkinut vuodesta 2000 lähtien alueellisten

tekijöiden vaikutusta yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen

Suomessa. Alueiden kilpailukyky 2009 on viides aihepiiriin liittyvä

tutkimus. Selvitys perustuu 1059 yritysjohtajan antamiin tietoihin.

Alueiden kilpailukyky 2009-selvitys tarkastelee alueellisten tekijöiden

vaikutusta yritystoimintaan. Tavoitteena on tutkia, mitkä tekijät

vaikuttavat yritysten sijoittumiseen Suomessa ja miten alueiden

kilpailukykyä pitäisi yritysten mielestä kehittää. Lisäksi selvityksessä

on tarkasteltu yritysten oman talouden toteutunutta ja

tulevaa kehitystä.

Kahden vuoden välein toteutetuissa yrityskyselyissä yleisimmät

yrityksen sijaintiin ja toimintaedellytyksiin Suomessa vaikuttavat tekijät

ovat pysyneet samoina edellisestä yrityskyselystä:

1. Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus 66%

2. Markkinoiden läheisyys 53%

3. Liikenneyhteydet 52%

4. Alueella on kasvukeskus 52%

5. Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö 44%

Kysyttäessä, kuinka paljon lueteltuihin asioihin pitäisi alueella

panostaa yrityksen kilpailukyvyn parantamiseksi, korostivat yritykset

Raumalla suorien kansainvälisten lentoyhteyksien tärkeyttä,

satamien ja vesiliikenteen kehittämistä, valtateiden ja moottoriteiden

rakentamista ja myös panostusta alueiden yhteisiin liikennehankkeisiin.

1.4. Yhteistyö ja verkottuminen

Valtakunnallisessa kaupunkiverkkotypologiassa Rauman seutu

kuuluu maakuntaveturien luokkaan (C2).

Rauman kaupunki on järjestänyt vuoden 2011 alusta alkaen

uudelleen elinkeinotoiminnan kehittämispalvelut Rauman Seudun

Kehitys Oy:n toiminnan päätyttyä. Palvelut on jaettu kahteen eri

kokonaisuuteen. Uusyritysneuvonta hankitaan ostopalveluna

Yrityspalvelu Enteriltä eli Porin Seudun Yrityspalveluyhdistys ry:ltä,

joka tuottaa yrittäjiksi aikovien henkilöiden ja alkavien yritysten

3


maksuttomat neuvontapalvelut sekä yrittäjyyden edistämiseen liittyvät

palvelut Raumalla. Enterin Rauman toimisto toimii maaliskuusta

2011 lähtien Kaivopuiston alueelle, Sinkokadulle valmistuneessa

teknologiatalossa.

Toimivien yritysten kehittämisneuvonta ja kehittämispalvelut tuotetaan

Rauman kaupungin omana palveluna sekä yhdessä

yhteistyökumppanien kanssa. Yritysasiamies vastaa toimivien

yritysten kehittämistoiminnasta, projektipäällikkö kaupungin rahoittamasta

meriteollisuuden kehittämishankkeesta ja suunnittelusihteeri

yritys-kaupunki suhteista.

Rauman Kauppakamari toimii toimialueensa keskeisenä vaikuttajayhteisönä.

Kauppakamari on alueensa yritysten edunvalvonta-,

yhteistyö- ja palveluorganisaatio. Jäsenistöön kuuluu yli 300 seudun

merkittävintä yritystä. Myös seudun kunnat ovat kauppakamarin

jäseniä.

Rauman Yrittäjät toimii vaikuttajana ja yrittäjien yhteisten etujen

valvojana. Kaupungin yhteistyökumppanina Rauman Yrittäjät pyrkii

vaikuttamaan aktiivisesti siihen, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa

toimitaan pk-yritysten ja yrittäjien toimintaolosuhteiden

parantamiseksi.

Rauman yhteistyökumppaneina elinkeinotoiminnan verkostoyhteistyössä

toimivat myös korkeakoulutasoista opetusta ja

tutkimusta tarjoavat opinahjot sekä toisen asteen opetusta antavat

oppilaitokset.

Satakuntaliitto vastaa aluehallinnosta ja maakunnan suunnittelusta.

Vuoden 2010 alusta aloittaneiden Elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskusten strateginen tulossuunnitelma ja Satakuntaliiton

maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (Totsu) ohjaavat osaltaan

valtion budjetin määrärahojen kohdentamista maakuntaan ja kuntiin.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (Ely) tukevat ja

neuvovat yrityksiä niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa

ja osallistuvat innovaatioympäristön kehittämiseen. Ne hoitavat työja

elinkeinotoimintojen kautta alueellista työvoimapolitiikkaa ja

edistävät maaseutuelinkeinojen kehittymistä.

ProAgria Satakunta tarjoaa yrityspalveluita ja hallinnoi monia

merkittäviä maakunnallisia kehittämishankkeita yhteistyössä kuntien

ja seudullisten kehittämisorganisaatioiden kanssa.

Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry on Leadertoimintaryhmä,

joka tukee ja opastaa ympäröivän maaseudun

toimijoita. Ravakan ohjelmasta rahoitetaan maaseudun yhteisöjen

hankkeita sekä myönnetään yritystukia.

Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on määräaikainen erityisohjelma,

jonka avulla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille

painopistealueille. Satakunnan osaamiskeskus on ohjelmakaudella

2007-2013 mukana Energiateknologian ja Jokapaikan

tietotekniikan klusteriohjelmissa sekä Meriklusteriohjelmassa ja

alueellisena kumppanina Hyvinvoinnin ja Ympäristöteknologian

klusteriohjelmissa. Osaamiskeskusohjelman hallinnointiorganisaationa

toimii Prizztech Oy, joka omalta osaltaan myös asettaa

tavoitteekseen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamisen.

Aluekeskusohjelma muuttui vuoden 2010 alusta Koheesio- ja

kilpailukyky ohjelmaksi (KOKO). KOKO-ohjelma kaudelle 2010-2013

on yksi väline Rauman seudun kehittämistyössä. Rauman seudun

KOKO-alueen muodostaa Rauman seutukunta: Eura, Eurajoki,

Köyliö, Rauma ja Säkylä. Rauman seudun KOKO-ohjelman

tavoitteena on osaltaan tehdä Rauman seudusta

1) Aluekehittämisessä tehokas seutu

2) Innovatiivinen ja tuotantorakenteitaan uudistava seutu

3) Ympäristötietoinen seutu

4) Väestökehitykseltään tasapainoinen seutu

5) Palvelutuotannoltaan ja –rakenteiltaan veto-voimainen,

tehokas ja uusiutumiskykyinen.

4


Lounaisrannikon keskuskaupungit (Pori, Rauma, Uusikaupunki

ja Turku) ovat lisänneet entisestään yhteistyötään. Kaupungeissa on

hyväksytty yhteistyötä säätelevä puitesopimus, joka on laadittu

vuosille 2011-2013. Tavoitteena Lounaisrannikkoyhteistyössä on

keskuskaupunkien roolin vahvistuminen ja monipuolistuminen.

Toimintaympäristön ja osaamisen kehittämiseen on yhteisesti

hahmoteltu kymmenen kärkihanketta/ lippulaivahanketta.

I Toimintaympäristön ja osaamisen kehittäminen

1 Meriosaaminen yhdistää; rakennetaan maailman osaavin meriklusteri.

2. Energiarannikko uudistaa; energiaosaamisessa profiloidutaan ja

sovitaan työnjaosta. Rauma vie eteenpäin kaukolämpö- ja uuden

sukupolven biojalostamohankkeita.

3. Innovaatiot tuottavat; tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteiksi

otetaan uusiutuva energia ja ympäristöteknologia.

4. Tulevaisuuteen tiedolla; Lounaisrannikon elinkeinoelämän kärkien

(meri,energia,ympäristö) kasvupotentiaali arvioidaan.

5. Lounaismeri viettelee; kasvatetaan Lounaisrannikon matkailuosaamista

ja rakennetaan yhteistä paketointia merelliseen matkailuun,

tapahtumamatkailuun ja kulttuuri-/ historiamatkailuun.

II Toiminnan kehittäminen ja yhteistyön vahvistaminen

1. Kasvurahasto käynnistetään; keskuskaupunkien yhteistyöllä

luodaan edellytykset yhteisen rahaston perustamiselle.

2. Sijoituksia houkutellaan; kehitetään yhteistä Invest In-toimintaa

Lounaisrannikolle

3. Elinkeinopalvelut trimmataan; luodaan Lounaisrannikolle Suomen

parhaat elinkeinopalvelut yrityksille.

4. Yhteishenkeä vahvistetaan; a) terävöitetään edunvalvontaa ja b)

toimitaan yhteisen identiteetin ja yhteishengen vahvistamiseksi ja

alueen sisäisen matkailun lisäämiseksi.

5. Yhteistyö vakinaistetaan; yhteistyörakenteet vahvistetaan sopimuspohjaisiksi.

5


RAUMAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖVERKOSTO

OPERATIIVINEN VETOVASTUU

KUNNAT

Rauman kaupunki

•Eura , Eurajoki, Köyliö, Säkylä,

•Pori, Turku, Uusikaupunki,

Laitila, Pyhäranta

KOULUTUS-

ORGANISAATIOT

•Porin yliopistokeskus

•Turun yliopisto/Rauman

opettajankoulutuslaitos

•Satakunnan ammattikorkeakoulu

•WinNova

•Länsi-Suomen kesäyliopisto

•Eurajoen kristillinen opisto

TUTKIMUS / KEHITTÄMIS-

ORGANISAATIOT

•Prizztech Oy

•Pyhäjärvi-instituutti

•TTY:n elektroniikan tutkimusyksikkö

•TTY:n hydrauliikan tutkimusyksikkö

•Vesi-instituutti WANDER

•Turun yliopiston merenkulun koulutus- ja

tutkimusyksikkö

ELINKEINOELÄMÄ

•Yritykset

Rauman kauppakamari

•Satakunnan Yrittäjät

•Yrittäjäyhdistykset

•Satakunnan kauppakamari

•Uudenkaupungin

kauppakamariosasto

RAHOITTAJAT JA

YHTEISTYÖKUMPPANIT

•Satakunnan Elinkeino-,liikenne- ja

ympäristökeskus (Ely)

Rauman seudun työ- ja elinkeinotoimisto

● Satakuntaliitto

• Finnvera Oy

• Tekes

• ProAgria

ALUEELLISET YHTEIS-

TYÖKUMPPANIT

•POSEK Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy

•PSKK Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy

•Ravakka ry

•Pyhäjärviseutu ry

•Ukipolis Oy

6


Rauman elinkeinopoliittinen ohjelma 2011 - 2013

2 Toimintaympäristön tulevaisuus ja Rauman

elinkeinoelämän nykytila

perustuen Rauman alueen elinkeinoelämän skenaariot ja

kehittämislinjaukset työhön

14.3.2011

8


2.1. Rauman alueen elinkeinoelämän skenaariot

Muutosvoimia ja kehitysprosesseja

Maailmantalous

EU:n kehitys

Ilmastonmuutos

Energia ja raaka-aineet

Kansainväliset suhteet ja

geopolitiikka

Innovaatiot

Muuttoliike ja

maahanmuutto

Yhteiskunnallisten ja

taloudellisten uudistusten

painopiste

Vesiteknologia

Ympäristö-teknologia

Kilpailu osaajista

Julkiset palvelut ja niiden

tuotantotavat

Yhdysvaltojen kehitys

Venäjän kehitys

Kiinan kehitys

Itämeren kehitys

Latinalaisen Amerikan

kehitys

Maailman logistiikan kehitys

Meriteollisuuden kehitys

maailmassa

Muutostekijöiden

syy–seuraus -suhteet ja

kokonaisvaikutukset

Kansallinen infrastruktuuri

Arvot, uskonnot ja kulttuurit

– kulutus-käyttäytyminen

Internetteknologia

Metsäteknologia-osaamisen

sijainti

Tytäryhtiötalous

Alueiden kehitys ja kyky

tehdä elinkeinopolitiikkaa

SKENAARIO 1

Länsi luo

nahkansa

SKENAARIO 2

Kiinalaista

kapitalismia

SKENAARIO 3

Blokkien taisto

SKENAARIO 4

Stimulus ja

romahdus

USA ja EU nousevat nopeasti talouskriisistä. Markkinataloutta

ja demokratiaa edistetään länsimaiden johdolla.

Tavoitellaan hiilineutraalia yhteiskuntaa. Energiakysymykset

ratkaistaan ydinvoimalla ja uusiutuvilla energiamuodoilla.

Suuri kysyntä uudistuneille ja erikoistuneille

biomassapohjaisille tuotteille, paperin kulutus vähenee.

Maailman logistinen virta on jatkanut kasvuaan mutta

Itämerelle on löytynyt kilpailevia reittejä.

Kapitalismia ilman demokratiaa. Taloudellisten uudistusten

painopiste siirtyy Aasiaan, Lähi-idän OPEC-maille ja

markkinavetoisille osaamisverkostoille.

Logistiikkavirrat keskittyvät. Energian hintojen noustua

energiayhtiöt ovat ottaneet haltuunsa suuret puuvirrat.

Ydinvoiman kansainvälinen merkitys kasvaa. Kiinalaiset

ostavat myös raumalaista tietotaitoa sekä yrityksiä ja

uudelleenmäärittelevät toimintatavat. Myös palvelut ja

suunnittelu siirtyy Aasiaan.

Maailmantalouden kriisi syvenee ja pitkittyy. Alueellisten

kauppablokkien, protektionismin ja valtiokapitalismin nousu.

Logistiikka erikoistuu ja on pääosin blokin sisäistä.

Tavaravirrat ovat pienempiä mutta monipuolisempia.

Suomalaisilla perus- ja pitkälle jalostetuilla elintarvikkeilla

kasvava kysyntä Venäjän markkinoilla. Perinteinen

metsäteollisuustuotanto saa jatkoaikaa.

Velan sosialisointi ja elvytystoimet eivät pure. Seuraa

romahdus ja pitkä alhaisen talouskasvun maailma.

Ilmastomuutos aiheuttaa laajoja tuhoja ja vesipula on

maailmassa akuutti. Ruoantuotanto siirtyy pohjoisemmaksi.

Kuljetuksissa ja henkilöliikenteessä otetaan enemmän

huomioon turvallisuus ja taloudelliset reitit. Rauman alueen

väestötappio kiihtyy. Kuntapalvelut näivettyvät.

Häiriökäyttäytyminen lisääntyy.

8.6.2011 9

9


Välttämättömät toimenpiteet ja skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat

Länsi luo nahkansa

• Valitaan erikoistumisalueet

logistiikkapalveluiden ja sataman

osalta

• Ekologisuus ja yhteiskuntavastuu

huomioitava kaikessa –

panostetaan uusiutuvaan ja

päästöttömään energian ja

kierrätysteknologiaan

• Vetovoimaisuuden kehittäminen

Blokkien taisto

• Varmistetaan hyvä

uudistumiskyky, jottei

elinkeinoelämä yksipuolistu liikaa

tai jää liiaksi suurteollisuuden

varaan

• Panostetaan Venäjänkaupan

edellytyksiin ja hyviin Venäjäsuhteisiin

Skenaarioista riippumattomat välttämättömät

toimenpiteet:

Tehostetaan logistiikka ja siihen liittyviä palveluja sekä

varmistetaan infran hyvä taso

Tehostetaan kuntatalouden kustannusrakenteita

Toiminnan tehostamisosaamisen lisääminen

RFID -sovellukset

Toiminnan tehostaminen tutkimuslaitosten avulla

Isojen projektien johtamisosaamisen hyödyntäminen alueen

ulkopuolella ja muilla aloilla (ydinvoima, meriteknologia,

energia- ja ympäristöprojektit jne)

Kehitetään ja tuotteistetaan ydinvoimaosaamista –

pysyvät huolto ja kunnossapitopalvelut

Ympäristöasioiden liiketoimintamahdollisuuksien

hyödyntäminen

Vesiteknologia

Elintarviketeollisuus

Ympäristöteknologia

Metsäteollisuuden uudet biotuotteet

Panostetaan alueen vetovoimaisuuteen

Kauaskantoinen kaavoitus- ja asuntopolitiikka

Kaupan edellytysten kehittäminen

Matkailu- ja tapahtumapalvelut

Varmistetaan riittävä osaavan työvoiman saatavuus

Työperäinen maahanmuutto

Täällä olevan kv –työvoiman ”kotouttaminen”

Kehitetään ja syvennetään sekä alueen sisäistä että alueen

ulkopuolista yhteistyötä ja panostetaan yritysten edellytyksiin

verkostoitua uusien toimintatapojen synnyttämiseksi –

yhteinen innovaatio-osakeyhtiö?

Kiinalaista kapitalismia

• Panostetaan biopohjaiseen

energiaan (biomassa, turve,

biodiesel/-etanoli)

• Keskitytään teräviin

osaamiskärkiin, joilla päästään

aasialaisiin ja muihin

kansainvälisiin osaamiskeskuksiin

• Vahvistetaan suunnittelu- ja

tuotekehitysosaamista erityisesti

teknologiateollisuudessa

Stimulus ja romahdus

• Panostetaan yhteistyöhön

elintarvikepuolella, esim.

funktionaaliset elintarvikkeet ja

lähiruoka

• Tuetaan pienyrittäjien

etabloitumista

• Panostetaan turvallisuusalaan

(esim. RFID-teknologian

turvallisuussovellukset)

8.6.2011

10

10


2.2. Rauman seudun kehittyvät klusterit ja niihin liittyvät nykyiset toimialat

Vesi-, ympäristö ja bioteknologia

• Metsäteollisuus

• Kemianteollisuus (pakkaus ja

graafinen ala)

• Koneiden ja laitteiden valmistus

• Elintarviketeollisuus

Uusiutuva energia ja ympäristöalat

• Biometsäteollisuus

• Koneiden ja laitteiden valmistus

• Maa- ja metsätalous

Ydinvoimaklusteri

• Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

(ydinvoima)

• Metsäteollisuus

• Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne

• Metallituotteiden valmistus pl.

koneet ja laitteet

• Kauppa, majoitus ja

ravintolatoiminta

• Rahoitus ja liikeelämän

palvelut

Projektiosaaminen

• Kulkuneuvojen valmistus

• Koneiden ja laitteiden valmistus

• Metallituotteiden valmistus pl.

koneet ja laitteet

8.6.2011

11

11


2.3 Osaamisalojen strategista ryhmittelyä 2010 | Tilasto 2007

2.3.1. Vesi-, ympäristö ja bioteknologia näkökulma

SUURI

Liiketoiminnan kasvupotentiaali seudulla

Pallon koko kuvaa työllistävää vaikutusta seudulla (määrä, %-osuus seudun työpaikoista)

Rahoitus ja liikeelämän

palvelut

3044

10 %

Kauppa, majoitus

ja ravintolatoiminta

1241

4 %

Maa- ja metsätalous

Kuljetus, varastointi

ja tietoliikene

Metallituotteiden valmistus

pl. koneet ja laitteet

2261

8 %

3258

11 %

Rakentaminen

2237

8 %

1222

4 %

Sähkö-, kaasu- ja

vesihuolto (ydinvoima)

1673

6 %

725

2 %

905

3 %

Metsäteollisuus

1265

4 %

1188

4 %

Kemianteollisuus

(pakkaus ja graafinen ala)

Koneiden ja

laitteiden

valmistus

1947

7 %

Elintarviketeollisuus

Kulkuneuvojen

valmistus

PIENI

KAPEA-ALAINEN

Seudun osaaminen

KORKEATASOINEN

Vesi-, ympäristö ja bioteknologia

Lähde: Tilastokeskus 2007

8.6.2011 12

12


8.6.2011 13

13

2.3.2. Uusiutuva energia ja ympäristöalat näkökulma

SUURI

Liiketoiminnan kasvupotentiaali seudulla

Pallon koko kuvaa työllistävää vaikutusta seudulla (määrä, %-osuus seudun työpaikoista)

Rahoitus ja liikeelämän

palvelut

3044

10 %

Kauppa, majoitus

ja ravintolatoiminta

1241

4 %

Maa- ja metsätalous

Kuljetus, varastointi

ja tietoliikene

Metallituotteiden valmistus

pl. koneet ja laitteet

2261

8 %

3258

11 %

Rakentaminen

2237

8 %

1222

4 %

Sähkö-, kaasu- ja

vesihuolto (ydinvoima)

1673

6 %

725

2 %

905

3 %

Metsäteollisuus

1265

4 %

1188

4 %

Kemianteollisuus

(pakkaus ja graafinen ala)

Koneiden ja

laitteiden

valmistus

1947

7 %

Elintarviketeollisuus

Kulkuneuvojen

valmistus

PIENI

KAPEA-ALAINEN

Seudun osaaminen

KORKEATASOINEN

Uusiutuva energia ja ympäristöalat

Lähde: Tilastokeskus 2007


8.6.2011 14

14

2.3.3. Ydinvoimaklusteri näkökulma

SUURI

Liiketoiminnan kasvupotentiaali seudulla

Pallon koko kuvaa työllistävää vaikutusta seudulla (määrä, %-osuus seudun työpaikoista)

Rahoitus ja liikeelämän

palvelut

3044

10 %

Kauppa, majoitus

ja ravintolatoiminta

1241

4 %

Maa- ja metsätalous

Kuljetus, varastointi

ja tietoliikene

Metallituotteiden valmistus

pl. koneet ja laitteet

2261

8 %

3258

11 %

Rakentaminen

2237

8 %

1222

4 %

Sähkö-, kaasu- ja

vesihuolto (ydinvoima)

1673

6 %

725

2 %

905

3 %

Metsäteollisuus

1265

4 %

1188

4 %

Kemianteollisuus

(pakkaus ja graafinen ala)

Koneiden ja

laitteiden

valmistus

1947

7 %

Elintarviketeollisuus

Kulkuneuvojen

valmistus

PIENI

KAPEA-ALAINEN

Seudun osaaminen

KORKEATASOINEN

Ydinvoimaklusteri

Lähde: Tilastokeskus 2007


8.6.2011 15

15

2.3.4. Projektiosaaminen näkökulma

SUURI

Liiketoiminnan kasvupotentiaali seudulla

Pallon koko kuvaa työllistävää vaikutusta seudulla (määrä, %-osuus seudun työpaikoista)

Rahoitus ja liikeelämän

palvelut

3044

10 %

Kauppa, majoitus

ja ravintolatoiminta

1241

4 %

Maa- ja metsätalous

Kuljetus, varastointi

ja tietoliikene

Metallituotteiden valmistus

pl. koneet ja laitteet

2261

8 %

3258

11 %

Rakentaminen

2237

8 %

1222

4 %

Sähkö-, kaasu- ja

vesihuolto (ydinvoima)

1673

6 %

725

2 %

905

3 %

Metsäteollisuus

1265

4 %

1188

4 %

Kemianteollisuus

(pakkaus ja graafinen ala)

Koneiden ja

laitteiden

valmistus

1947

7 %

Elintarviketeollisuus

Kulkuneuvojen

valmistus

PIENI

KAPEA-ALAINEN

Seudun osaaminen

KORKEATASOINEN

Projektiosaaminen

Lähde: Tilastokeskus 2007


2.4. Rauman seudun kilpailutekijät

Inhimillinen

pääoma

Elinkeinot ja

yritykset

Vahvuudet Heikkoudet Tarvittavat toimenpiteet

Osaavaa työvoimaa löytyy

useille toimialoille

Jatkossa ihmiset valitsevat

asuinpaikkansa oman

elämäntyylinsä mukaan,

työvoimapula johtaa siihen,

että työpaikat valittavissa

Monelta alalta löytyy hyviä

yrityksiä

Olkiluoto

Isot yritykset

vetävät/synnyttävät heille

palveluja tuottavia yrityksiä

alueelle

Työpaikoissa ei riittävästi

valinnanvaraa tänä päivänä,

entä jatkossa?

Kasvuportaiden hallinta,

kaikki eivät halua kasvaa.

Monet yritykset eivät

osaa/pysty hyödyntämään

Olkiluotoa

Ei yrityshautomoa

Mahdollistettava

luonnonläheinen,

kaupunkilainen elämäntyyli.

Merellisyys, turvallinen

perhekaupunki. Moderni,

historiallinen kaupunki

Inhimillinen pääoma saatava

alueelle, silloin kun lapset eivät

vielä koulussa tai heti

opiskelujen päätyttyä (kasvu

tulee omasta jälkipolvesta)

Löydettävä ne alueet, joita

järkevä tehdä täällä. Tarvitaan

teräviä, skarppeja yrityksiä, jotka

voidaan hyväksyä isojen

yritysten palveluketjuun ja

yrityksiä joilla on omia

korkealaatuisia tuotteita. Näiden

tunnistaminen.

Selvitettävä yritysten valmius

yhteiseen innovointiin /

ideointiin / verkoston

kehittämiseen (Edisonkaan ei

keksinyt lamppua yksin),

vetäjänä/alustajana

korkeakoulu?

Mukaellen Sotarauta

8.6.2011

16

16


Rauman seudun kilpailutekijät

Instituutiot ja

kehitysorganisaatiot

Verkostot

Vahvuudet Heikkoudet Tarvittavat toimenpiteet

Aktiivisuutta

elinkeinopoliittisessa

kehittämisessä

Uusia alkuja, Vesi-instituutti,

hydrauliikan tutkimus ,

Pyhäjärvi Instituutti etc.

Alueen toimijat tuntevat

toisensa ja yhteistyö on

toiminut

Raumalaiset yritykset

puhaltavat yhteen hiileen

Länsirannikon kehityskäytävä

eri alueiden vahvuudet

huomioitu

Isot yritykset rakentavat

itselleen toimivat verkostot

Luotujen strategioiden

toimeenpano on ollut

puutteellista

Ei omaa Pekkarista, vahvat

omat poliitikot puuttuvat

Alueellista

kehitysorganisaatiota ei enää

ole ensi vuoden alussa, liian

pienet alueet haluavat toimia

itsenäisesti

Suhtautuminen yrittämiseen

kuivaa, tukeudutaan liiaksi

olemassa oleviin

suuryrityksiin.

Ulkopuolisten vaikea tulla ja

tuoda mukaan oma

asiantuntemuksensa

Raumalaiset heikosti

kykeneviä verkostoitumaan

muiden alueiden kanssa.

Alueelliselle kehitysyhtiölle

konkreettiset valmiudet

houkutella uusia yrityksiä

alueelle (vrt. Jykes ).

Tarjonta tuotteistettava

Alueella pitää olla

seudullinen kehitystaho,

jolla selkeä rooli ja resurssit.

Tehtävä helpoksi tulla muualta

Raumalle, sekä siviili että

yrityspuolella

Tullista tulleille toimintaopas,

miten Raumalla pärjää,

raumalainen kulttuuri

opeteltava (kielikylpy)

Raumalaisille siirtymäopas,

miten mennään raskaampaan

sarjaan

Mukaellen Sotarauta

8.6.2011

17

17


8.6.2011 18

Rauman elinkeinopoliittinen ohjelma 2011 - 2013

3

Rauman kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma

2011-2013


3. Rauman elinkeinopoliittinen ohjelma 2011 - 2013

Kehittämistavoitteet

Kehittämisalueet

Elinkeinoelämän

kehittämispalvelut

kaikille

toimialoille ja

toimijoille

• Nopeutetaan ja lisätään kaupungin organisaation päätöksenteon sujuvuutta ja ymmärrystä liittyen

elinkeinoelämään

• Tiivistetään yhteistyötä kaupunkiorganisaatiossa elinkeinoelämän kehittämisasioissa

• Vahvistetaan t kaupungin ja elinkeinoelämän i lä ä yhteistyötä t ja vuoropuhelua

Alueen

vetovoima ja

houkuttelevuus

• Rakennetaan elinympäristöstä ja asumisesta alueen vetovoimatekijä

• Vahvistetaan kaupungin imagoa monikulttuurisena ympäristönä

• Kehitetään Raumasta alueen vetovoimainen kaupallinen keskus

• Hyödynnetään Raumalla jo olevaa osaamista isojen ja uusien tapahtumien järjestämiseksi

• Hyödynnetään Vanhan Rauman vetovoimaisuutta

• Hyödynnetään Selkämeren kansallispuiston vetovoimaisuutta

• Tehdään Raumasta yritysten investoinneille mahdollinen ja houkutteleva alue

• Turvataan alueella monipuolinen työpaikkatarjonta

Kärkiyritysten

• Lisätään seudulla panostusta tutkimukseen

innovointi- ja • Perustetaan alueellinen riskirahoitusyhteisö

uusiutumiskyky • Edistetään kansainvälistymistä

Logistiikka • Voimistetaan edunvalvontaa logistisesti merkittävissä asioissa

8.11.2010 1

16


Rauman elinkeinopoliittinen ohjelma 2011 - 2013

Nopeutetaan ja lisätään kaupungin organisaation päätöksenteon sujuvuutta ja ymmärrystä liittyen elinkeinoelämään

Tiivistetään yhteistyötä kaupunkiorganisaatiossa elinkeinoelämän kehittämisasioissa

Vahvistetaan kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyötä ja vuoropuhelua

Toimenpiteet/hankkeet

Aikataulu

Tekijät / Resurssit

Elinkeinoelämän

kehittämispalvelut

kaikille

toimialoille

ja

toimijoille

Kehittämisalueet

Sitoutetaan kouluttamalla kaupungin johto päätösten yritysvaikutusten

arviointiin

Parannetaan elinkeinoelämän näkökulman välittymistä kaupunkikonsernin

sisällä informoimalla hallintokuntia säännöllisesti (esim. johtoryhmien

kokouksissa, työpaikkakokouksissa).

Hallintokuntia edellytetään informoimaan Elinkeino- ja suunnittelupalveluja

elinkeinoelämään liittyvissä asioissa.

Otetaan käyttöön yhteiset elinkeinopalveluja koskevat rekisterit

(mm. yritystontit, toimitilat ja asuntotontit)

Välitetään tieto yritystonttien varaamisesta elinkeino- ja suunnittelupalveluihin.

Annetaan jokaiselle yritystontin t ti varaajalle tietopaketti t tti kaupungin

elinkeinopalveluista.

Kehitetään vuorovaikutusta elinkeinoelämän ja koulutuslaitosten välillä,

jonka pohjalta kehitetään koulutustarjontaa: Tukeudutaan Kauppakamarin

selvitykseen koulutustarpeista, osallistutaan AMK:n selvitykseen

koulutuslinjojen uudelleen organisoinnista, koulutuskysymykset

elinkeinoneuvottelukuntaan käsittelyyn

Monipuolistetaan elinkeinoneuvottelukunnan toimintaa esim.

koulutuskysymykset käsittelyyn

2011 Rauman kaupungin konserninjohto /

Elinkeino- ja suunnittelupalvelut

2011 Rauman kaupungin konserninjohto /

Elinkeino- ja suunnittelupalvelut

2011 Rauman kaupunki / Elinkeino- ja

suunnittelupalvelut / Tekninen virasto

2011 Rauman kaupunki / Tekninen virasto

2011/2013 Rauman kaupunki / Elinkeino- ja

suunnittelupalvelut / Kasvatus- ja opetusvirasto

2011/2013 Rauman kaupunki / koordinaatiovastuu

Elinkeino- ja suunnittelupalvelut

Osallistutaan Satakunnan yrittäjyyskasvatuksen strategian toteuttamiseen 2011/2013 Rauman kaupunki / Elinkeino- ja

suunnittelupalvelut / Kasvatus- ja

opetusvirasto

17

8.6.2011

2


Rauman elinkeinopoliittinen ohjelma 2011 - 2013

Kehittämisalueet

Rakennetaan elinympäristöstä ja asumisesta alueen vetovoimatekijä

• Merellisten asumis- ja virkistysmahdollisuuksien rakentaminen

• Korkeatasoisten omistus- ja vuokra-asuntojen asuntojen sekä tonttien tarjoaminen

Rauman seudun markkinointi asumispaikkana

• Elin- ja asuinympäristön asukaslähtöinen, ihmisiä osallistava kehittäminen

Alueen

vetovoima

ja houkuttelevuus

Vahvistetaan kaupungin imagoa monikulttuurisena ympäristönä

Toimenpiteet/hankkeet

Otetaan suunnitellussa ja toteutettavassa yleiskaavassa merellinen

asuminen, merelliset virkistäytymisalueet ja palvelut vahvasti mukaan

Aikataulu

Tekijät / Resurssit

2012 Rauman kaupunki / Tekninen virasto

Rauman houkuttelevuuden lisäämiseksi i i asuinpaikkana, ikk tavoitellaan sitä,

2013 - Rauman kaupunki / Tekninen virasto

että tarjolla on 8 vuoden aikana 500-600 uutta pientalotonttia kysynnän sitä

edellyttäessä.

Maankäytön suunnittelulla tavoitellaan, että asukkaille (uudet/nykyiset) on

tarjolla monipuolisia ja viihtyisiä asuinympäristöjä ja asumisen vaihtoehtoja.

Asumisvaihtoehtojen tarjoamiseksi kaupunki käyttää monipuolisesti maanhankinnan

keinoja.

Kaikki asumismuodot huomioon ottaen asuntorakentamismahdollisuus

mitoitetaan noin 1000 asukkaalle seuraavan viiden vuoden aikana. Näin

mahdollistetaan 15 000 – 20 000 km² uutta kerrostalorakentamista viiden

vuoden aikajänteellä.

Jatketaan kaupungin vetovoimaisuusprojektia valtakunnallisen näkyvyyden

kehittämiseksi ja selvitetään markkinoinnin organisoitumista

Toteutetaan MediRauma –hanke laadukkaiden sosiaali- ja

terveyspalvelujen turvaamiseksi

Käynnistetään Olkiluoto 4 –projektia tukeva alueellinen hanke: Asuminen,

yritysten sijoittuminen, palvelut, tiedottaminen ja koulutus

2012 - Rauman kaupunki / Tekninen virasto

2012 Rauman kaupunki / Viestintäyksikkö /

Rauman Yrittäjät ja Rauman

Kauppakamari

2012 Rauman kaupunki ki / Sosiaali ja

terveystoimi

2012 Rauman kaupunki / Kauppakamari

8.6.2011

3

18


Rauman elinkeinopoliittinen ohjelma 2011 - 2013

Kehittämisalueet

Kehitetään Raumasta alueen vetovoimainen kaupallinen keskus

• Nykyaikaisten kauppa- ja viihdekeskusten luominen

• Kaupallisen keskustan laajentaminen

Toimenpiteet/hankkeet

Tavoitteena on Tarvontorin/ linja-autoaseman kauppa- ja elämyskeskuksen

kaavoittaminen ja keskuksen markkinoinnin tukeminen

Tavoitteena on Potkurin ja muiden Kanaalin Itä-rannan liikekortteleiden

kehittäminen

Alueen

vetovoima

ja houkut-

televuus

Aikataulu

Tekijät / Resurssit

2011-2013 Rauman kaupunki / kaupunginjohtajat

2012 Rauman kaupunki / kaupunginjohtajat

Keskustan kehittämishankkeen jatkaminen 2011-2013 Rauman kaupunki / Tekninen virasto

Tilaa vaativan erikoiskaupan alueen kehittäminen 2011-20132013 Rauman kaupunki ki / kaupunginjohtajat

j t

8.6.2011

4

19


Rauman elinkeinopoliittinen ohjelma 2011- 2013

Kehittämisalueet

Alueen

vetovoima

ja houkuttelevuus

Hyödynnetään Raumalla jo olevaa osaamista isojen ja uusien tapahtumien järjestämiseksi

Hyödynnetään Vanhan Rauman vetovoimaisuutta

Hyödynnetään Selkämeren kansallispuiston vetovoimaisuutta

Toimenpiteet/hankkeet

Aikataulu

Tekijät / Resurssit

Kaupunki perustaa organisaation sisältä tapahtumatuotannosta vastaavan

organisaation ja tuotteistaa tapahtumatuotannon palvelut.

Kaupunki synnyttää ja organisoi uusia tapahtumia aktiivisesti esimerkiksi

Vanhaan Raumaan liittyen. Vanhaa Raumaa vaalitaan siten, että

maailmanperinnön arvo säilyy.

Luodaan uusia tapahtumia ja toimintoja Rauman keskustan Citykauppiaiden

kanssa

Toteutetaan hyvät opasteet ja nettipohjaiset opastepalvelut Raumalla ja

Raumalle

2011-2013 Rauman kaupunki / kaupunginjohtajat /

tapahtumajärjestäjät

2011-2013 Rauman kaupunki / Elinkeino- ja

suunnittelupalvelut / Rauman Yrittäjät

2011-2013 Rauman kaupunki / Tekninen virasto

Kehitetään Selkämeren kansallispuiston retkeily- ja matkailukohteita

vastaamaan vaativien kansallispuistokriteerien tasoa Rauman kaupungin

omistamilla saaristoalueilla

2011-2013 Rauman kaupunki / Tekninen virasto

8.6.2011

5

20


Rauman elinkeinopoliittinen ohjelma 2011 - 2013

Kehittämisalueet

Tehdään Raumasta yritysten investoinneille mahdollinen ja houkutteleva alue

Turvataan alueella monipuolinen työpaikkatarjonta

Alueen

vetovoima

ja houkut-

televuus

Toimenpiteet/hankkeet

Lakarin logistiikkakeskuksen rakentaminen

• asemakaavan valmistuminen ja lainvoimaisuus

• alueelle ll sijoittuvien itt i toimialojen i määritys

• alueen aktiivinen markkinointi: tehdään markkinointisuunnitelma

Kaivopuiston yritysalueen kehittäminen

• alueen markkinointi uusien rakennushankkeiden saamiseksi:

markkinointisuunnitelman i it laatiminen

i

• asemakaavaan esitetään muutosta talojen korkeuden lisäämiseksi

Luovien alojen kehittämishanke: Luovien alojen kohtauttaminen

teollisuus-, palvelu- ja hyvinvointialojen kanssa

Aikataulu

Tekijät / Resurssit

2011-2013 Rauman kaupunki / Elinkeino- ja

suunnittelupalvelut ja Kaavoitus

Markkinointiresursseja lisää 2012

2011-2013 Rauma kaupunki / Elinkeino- ja

suunnittelupalvelut

Työhön ja markkinointiin resursseja

2011-2013 Rauman kaupunki / KOKO

Yrityslähtöinen kuntamarkkinointi:

2011-2013 Rauman kaupunki / Elinkeino- ja

• yritysalueiden markkinointiesite

suunnittelupalvelut

• Invest In Finland yhteistyö

Luodaan edellytyksiä biodiesel hankkeen toteutumiseksi 2011-2012 Rauman kaupunki / Elinkeino- ja

suunnittelupalvelut / Rauman

Kauppakamari

8.6.2011

6

21


Rauman elinkeinopoliittinen ohjelma 2011 - 2013

Kehittämisalueet

Lisätään seudulla panostusta tutkimukseen

Perustetaan alueellinen pääomarahasto

Edistetään kansainvälistymistä

Toimenpiteet/hankkeet

Aikataulu

Kärkiyritysten

innovointi-

ja uusiutumiskyky

Rauman alueen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen

kehittämiskärjet 2010—2013 –ohjelman mukaiset, elinkeinoelämän

kärkialueita ja kärkiyrityksiä palvelevat kehittämistoimet ja -hankkeet

Meriteollisuuden kehittämishanke 2011—2012

Lounaisrannikon Meritekniikan ylemmän tutkimuksen ja koulutuksen

kehittämisen jatkohanke

• Perustetaan Raumalle uudet meritekniikkaan liittyvät tutkimusyksiköt /

tutkimusryhmät (Ferryt, erikoislaivat, Propulsio, modulointi)

Tekijät / Resurssit

2011-2013 Rauman kaupunki / Elinkeino- ja

suunnittelupalvelut

2011-2012

Rauman kaupunki / Elinkeino- ja

suunnittelupalvelut

2011-20132013

Rauman kaupunki ki / Elinkeino- i ja

suunnittelupalvelut

Lounaisrannikon pääomarahaston perustaminen LOURA yhteistyön kautta 2011-2012 Rauman kaupunki / Elinkeino- ja

suunnittelupalvelut

l l t

Tuetaan monikulttuurisen Rauman ja maahanmuuttajille suunnattujen

palvelujen edelleen kehittämistä

2011-2013 Rauman kaupunki/Elinkeino- ja

suunnittelupalvelut

Rauman kaupungin kansainvälistymisohjelman laatiminen ja toteuttaminen 2011-2013 Rauman kaupunki / Keskusvirasto

Yritysten kansainvälistymispalveluiden monipuolistaminen 2011-2013 Kauppakamari / Rauman kaupunki

8.6.2011

7

22


Rauman elinkeinopoliittinen ohjelma 2011 - 2013

Kehittämisalueet

Voimistetaan edunvalvontaa logistisesti merkittävissä asioissa

Tehdään edunvalvontaa Loura-hankkeen avulla, jolla parannetaan Turku-

Rauma-Pori–kulkuyhteyksiä, selkärankana Valtatie 8. Väyläsuunnittelun

ja yleiskaavoituksen it k avulla tutkitaan tkit palvelujen l sijoittumista itt i t väylän varrelle.

Logistiikka

Toimenpiteet/hankkeet

Toteutetaan edunvalvontaa valtakunnantasolla niin että Raumalle johtaa

normaalinopeudella ajettava 25 t akselipainon rautatie ja

kulkusyvyydeltään 12 metrin meriväylä.

Aikataulu

Tekijät / Resurssit

2011-2013 Rauman kaupungin konserninjohto /

Rauman Kauppakamari

2011-2013 Rauman kaupungin konserninjohto /

Rauman Kauppakamari

Rauman satama yhtiöitetään ja sen strategia terävöitetään. Markkinointi

kohdistetaan strategian mukaisesti.

2011-2013 Rauman kaupungin konserninjohto /

Satama / Operaattorit

Logististen väylien varrelle varataan kaavoituksella riittävästi alueita, esim. 2011-2013 2013 Rauman kaupungin konserninjohto

Lakarin logistiikka-alue

8.6.2011

8

23

More magazines by this user
Similar magazines