Katsaus islamilaiseen maailmaan - Väestöliitto
20.02.2014 • Views
Share Embed Flag

Katsaus islamilaiseen maailmaan - Väestöliitto

Katsaus islamilaiseen maailmaan - Väestöliitto

Katsaus islamilaiseen maailmaan - Väestöliitto

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
vaestoliitto.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen<br />

Toimittanut Laura Lipsanen<br />

<strong>Katsaus</strong><br />

<strong>islamilaiseen</strong> <strong>maailmaan</strong><br />

Naiset, perhe ja seksuaaliterveys<br />

Väestötietosarja 20

VäesTöTieTOsarja 20<br />

Kirjoittajat:<br />

FT sylvia akar työskentelee islamintutkimuksen ja<br />

arabian kielen yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston<br />

Maailman kulttuurien laitoksella.<br />

FT marja Tiilikainen työskentelee Suomen Akatemian<br />

tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden<br />

laitoksella.<br />

Julkaisun on toimittanut<br />

laura lipsanen<br />

Taitto: Otto Paakkanen<br />

Kannen kuva: mari jaakonaho<br />

ja matti nummelin<br />

Kansainvälisen kehityksen yksikkö<br />

PL 849, 00101 Helsinki<br />

www.vaestoliitto.fi<br />

isBn 978-952-226-044-4 (nid.)<br />

isBn 978-952-226-045-1 (PDF)<br />

issn-l 1239-4084<br />

issn 1239-4084 (painettu)<br />

issn 1797-8807 (verkkojulkaisu)<br />

newprint Oy<br />

loimaa 2009<br />

Julkaisun tuottamiseen on saatu<br />

ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille<br />

suunnattua tiedotustukea.<br />

Julkaisussa esitetyt näkemykset<br />

eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön<br />

virallista kantaa.<br />

441 624<br />

Painotuote

<strong>Katsaus</strong> Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen<br />

<strong>islamilaiseen</strong> <strong>maailmaan</strong><br />

- Naiset, perhe ja seksuaaliterveys<br />

Kuva: JackF/Shutterstock<br />

3

SISÄLLYS<br />

Esipuhe................................................................6<br />

Johdanto.............................................................8<br />

Islam – uskonto ja elämäntapa................ 10<br />

1 Islamilainen kulttuuri.................................10<br />

Muslimit Euroopassa ja Suomessa...............11<br />

Perhe ja laillinen avioliitto..........................14<br />

2 Muslimiperhe..............................................14<br />

Avioliiton solmiminen....................................18<br />

Suomalainen seurustelukulttuuri ja islamilainen<br />

kulttuuri – yhteensovittamisen vaikeus.........20<br />

Moniavioisuus................................................23<br />

Avioero..........................................................25<br />

3<br />

Lapset, jumalan lahja..................................26<br />

Lasten saaminen........................................26<br />

Rituaalinen puhtaus.......................................30<br />

Poikien ympärileikkaus ..................................31<br />

Tyttöjen ympärileikkaus ................................32<br />

Muslimit suomalaisessa<br />

terveydenhuollossa ......................................36<br />

Houkutusten maailma............................... 38<br />

4 Seksuaalisuus............................................38<br />

Homoseksuaalisuus.......................................42<br />

Tulevaisuuden haasteita............................ 44<br />

5 Oikeus omaan vartaloon .............................44<br />

Kehitysnäkymiä ............................................46<br />

Lähteet ja kirjallisuus.......................................50<br />

Sanasto.............................................................52<br />

5<br />

Kuva: Mari Jaakonaho

Esipuhe<br />

Marko Juntunen<br />

Kirjoittaja on antropologi ja islamin tutkija Helsingin yliopistossa.<br />

Kuva: Marja Tiilikainen<br />

Kaikkialla Länsi-Euroopassa on käynnissä alati vilkastuva<br />

islamia ja muslimivähemmistöjä koskeva julkinen<br />

keskustelu, joka kytkeytyy keskeisesti tämän julkaisun<br />

teemaan.<br />

eskustelu koskee suurelta osin muslimiväestön identiteettejä; eurooppalaisten<br />

muslimien oikeuksia kulttuuriseen ja sosiaaliseen erilaisuuteen<br />

K<br />

sekä toisaalta kyseisten oikeuksien rajoja. Asetelma on tuottanut hyvin kirjavia<br />

seurauksia, kuten kiistat moskeijoiden minareettien rakentamisesta musliminaisten<br />

pukeutumiseen julkisessa tilassa osoittavat.<br />

Vuosituhanteen taitetta lähestyttäessä ei ainoastaan islam, vaan uskonto<br />

ylipäänsä teki näyttävän paluun julkiseen tilaan. Tarkasteltiinpa globaalissa<br />

järjestelmässä Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaa tai Intian hindunationalismia,<br />

oli käsillä joukko uskonnon kautta kanavoituneita reaktiota maallistunutta<br />

modernisaatiota vastaan. Myös islamin piirissä miljoonat ihmiset tuntuivat<br />

kaipaavan yhteiskuntiinsa enemmän uskontoa ja olivat yhä useammin<br />

valmiita toimimaan päämääriensä puolesta. Tilanne on tuottanut tyystin<br />

uudenlaisia tapoja puhua perheestä, sukupuolesta ja niihin kytkeytyvistä<br />

ideaaleista ja uhkista.<br />

6

”<br />

Viime vuosina lukuisat tutkijat ovat kokeneet voimakkaan<br />

tarpeen kamppailla muslimeihin kohdistuvia yksinkertaistavia<br />

näkemyksiä vastaan.<br />

Kehityskulku koskettaa suomalaista yhteiskuntaa<br />

aiempaa konkreettisemmin. Vaikuttaa<br />

vahvasti siltä, että islamin uskontoon<br />

ja uskonnollisiin identiteetteihin liittyvä monimuotoinen<br />

keskustelu on tullut jäädäkseen.<br />

Islamia ja muslimeja koskevat kirjavat<br />

kannat ovat Suomessakin voimakkaassa sidoksessa<br />

siihen, mitä muualla globaalissa<br />

järjestelmässä tapahtuu.<br />

Miltei puolentoista miljardin muslimin ylläpitämä<br />

uskonto on vääjäämättä moniääninen<br />

ja moni-ilmeinen. Viranomaistoimijat päiväkodeista<br />

terveyskeskuksiin ovat ymmärrettävästi<br />

hämmentyneitä pohtiessaan sukupuoleen,<br />

terveyteen ja seksuaalisuuteen<br />

liittyvien käsityksien moni-ilmeisyyttä kohdatessaan<br />

muslimiväestön edustajia. On ensisijaisen<br />

tärkeää avata tuota moninaisuutta<br />

järjestäviä käsityksiä, käsitteitä ja yhteiskunnallisia<br />

keskusteluja eri puolilla islamilaista<br />

maailmaa. Samalla tämä julkaisu muistuttaa<br />

”islam” ja ”muslimi” -termeihin piileytyvistä<br />

ongelmista. Sosiaaliset identiteetit ovat aina<br />

monisäikeisiä – ne rakentuvat vakaumuksiin<br />

kiinnittyvistä käsityksistä mutta yhtälailla<br />

etnisyyteen, kansallisuuteen, sukupuoleen<br />

ja yhteiskunnalliseen asemaan viittaavista<br />

merkityksistä. Identiteetit ovat ristiriitaisia ja<br />

muutosalttiita; ne eivät ole koskaan ”pysähdyksissä”.<br />

Toinen keskeinen ongelma kiteytyy islamin<br />

ja yhteiskunnan suhteisiin. On toisaalta<br />

tärkeää välittää tietoutta islamin ilmiasuista,<br />

muslimiyhteiskuntien sukupuolijärjestelmistä<br />

ja perhekulttuureista, sekä politiikan<br />

ja juridisen järjestelmän tuottamista<br />

sukupuolittuneista käsityksistä. Samalla on<br />

muistettava, että aikamme muslimit elävät<br />

kaikkialla osana valtioiden vaikutuspiiriltä<br />

karkaavaa globaalia taloutta sekä viihde- ja<br />

kulutuskulttuuria. Yhä useampi hyödyke on<br />

islamin merkkaama Barbie-nukeista internetsivustoihin,<br />

virvokejuomiin, musiikkiin ja<br />

viihteeseen saakka. Etenkin koulutetun ja<br />

vauraan musliminuorison kohdalla on näkyvissä<br />

voimakas irtaantuminen paikallisesti<br />

juurtuneista uskonnollisista käsityksistä<br />

– vanhempien uskonnollisuudesta – ja pyrkimys<br />

korostaa uutta globaalia islamilaista<br />

kulttuuria, joka tukeutuu individualistiseen<br />

etiikkaan. Kehitys voi johtaa hyvin erilaisiin<br />

suuntiin; toisille on keskeistä ahdas ja konservatiivinen<br />

uskonkäsitys, ns. uus-fundamentalismi,<br />

toisille taas islamin kautta tuotettu<br />

kulutusorientoitunut spirituaalisuus ja<br />

hyvin yksilökeskeinen käsitys terveydestä ja<br />

hyvinvoinnista.<br />

Lukuisten maamme muslimien kohdalla<br />

emme ole niinkään tekemisissä yhteisen<br />

tradition jakavien muslimivähemmistöjen<br />

kanssa vaan käsillä on yhä korostuneemmin<br />

joukko hyvin erilaisia globaaleja uskonnollisia<br />

vakaumuksellisia liikkeitä joihin<br />

ei synnytä vaan niihin liitytään vapaaehtoisesti.<br />

Viime vuosina lukuisat tutkijat ovat kokeneet<br />

voimakkaan tarpeen kamppailla muslimeihin<br />

kohdistuvia yksinkertaistavia näkemyksiä<br />

vastaan, joilla on mitä ilmeisimmin<br />

hyvin keskeisiä vaikutuksia sekä poliittiseen<br />

päätöksentekoon että julkiseen kansalaiskeskusteluun<br />

länsimaissa. Tämä päämäärä<br />

yhdistää kaikkia tämän julkaisun tekemiseen<br />

osallistuneita henkilöitä. n<br />

7

Kuva: Mari Jaakonaho<br />

Johdanto<br />

Tämän vihkosen tarkoituksena on valottaa seksuaali- ja<br />

lisääntymisterveyteen liittyviä kysymyksiä islamin näkökulmasta.<br />

Aihetta lähestytään eri tasoilta: ns. normatiivisen islamin näkökulmasta,<br />

jolloin tarkastelun kohteena ovat islamin kirjalliset lähteet, islamilaisten<br />

maiden perhelakien kannalta, paikallisten käytäntöjen ja perinnäistapojen<br />

kannalta sekä Eurooppaan, erityisesti Suomeen, muuttaneiden muslimien näkökulmasta.<br />

Islamin peruslähteet, Koraani sekä Profeetan sunna eli profeetta<br />

Muhammedin esimerkkiin perustuva oikea menettelytapa, luovat pohjan islamin<br />

näkemyksille seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Huolimatta yhteisistä<br />

peruslähtökohdista lähteitä on kuitenkin tulkittu eri aikoina ja eri puolilla islamilaista<br />

maailmaa eri tavoin. Erityisesti viime vuosikymmeninä kiihtynyt muslimeiden<br />

muutto varsinaisilta islamin ”ydinalueilta” Eurooppaan ja muualle<br />

länsimaihin on luonut jälleen uudenlaisen paikallisen ja globaalin kontekstin,<br />

jossa islamia voidaan ja joudutaan tulkitsemaan uusissa olosuhteissa. Tässä<br />

julkaisussa käsiteltyjen asioiden kannalta islamin pääsuuntausten, sunnalaisuuden<br />

(noin 85 prosenttia maailman muslimeista) ja shiialaisuuden, välillä ei<br />

ole merkittäviä näkemyseroja. Sunnalaisten lakikoulukuntien väliset erot ovat<br />

aste-eroja, eivätkä niiden näkemykset ole toisiaan poissulkevia.<br />

Julkaisussa keskitytään sellaisiin seksuaali- ja lisääntymisterveyden osaalueisiin,<br />

joihin liittyy erityispiirteitä muslimien arkipäivässä tai islamilaisten<br />

8

maiden lainsäädännössä. On huomattava,<br />

että monet yleiset seksuaali- ja lisääntymisterveyteen<br />

negatiivisesti vaikuttavat<br />

seikat kuten köyhyys ja sukupuolten välinen<br />

epätasa-arvo, sodat ja pakolaisuus määrittävät<br />

monen muslimin elämää yhtä lailla kuin<br />

muihinkin uskontokuntiin kuuluvien elämää<br />

erityisesti ei-teollistuneissa maissa. Maahanmuuttajataustaiset<br />

muslimit puolestaan<br />

joutuvat usein kokemaan työttömyyttä, syrjintää<br />

ja muita yleisiä maahanmuuttoon liittyviä<br />

haasteita, jotka heijastuvat koko perheen<br />

hyvinvointiin, kuten kielitaidon puutteellisuutta.<br />

Islamin usko sinänsä ei selitä seksuaali-<br />

ja lisääntymisterveyteenkin heijastuvaa<br />

yhteiskunnallista alikehittyneisyyttä, epätasa-arvoa<br />

ja sosiaalisia ongelmia. Suomessa<br />

muslimiperheitä kohtaavan työntekijän on<br />

tärkeä pitää mielessä, että vaikka uskonto<br />

on merkityksellinen osa monien muslimien<br />

elämää, monet kulttuuriset käytännöt myös<br />

muuttuvat maahanmuuton sekä siihen liittyvän<br />

suomalaisen lainsäädännön ja muiden<br />

rakenteellisten tekijöiden vaikutuksesta. Lisäksi<br />

asiakkaiden ja perheiden ongelmat ja<br />

niiden ratkaisut ovat viime kädessä yksilöllisiä.<br />

Tämä julkaisu voi parhaimmillaan tarjota<br />

perustietoa seksuaaliterveyteen vaikuttavista<br />

seikoista islamilaisessa maailmassa<br />

sekä rohkaista uusiin kysymyksiin ja keskusteluihin<br />

muslimien kanssa työssä ja vapaaaikana.<br />

n<br />

”<br />

Seksuaali- ja lisääntymisterveydellä tarkoitetaan kaikkia seksuaalisuuteen<br />

liittyviä terveysasioita. Sellaisia ovat esimerkiksi mahdollisuus käyttää nykyaikaisia,<br />

luotettavia ehkäisymenetelmiä, sukupuolitautien ehkäisy ja hoito,<br />

raskauden seuranta ja hyvä synnytyksen aikainen hoito sekä tarvittaessa mahdollisuus<br />

turvalliseen aborttiin. Siihen kuuluu oleellisena osana myös sukupuoleen<br />

liittyvän väkivallan ja haitallisten perinnäistapojen, kuten tyttöjen ympärileikkauksen<br />

eli sukuelinten silpomisen, vastustaminen ja vähentäminen.<br />

9

2<br />

ISLAM<br />

– uskonto ja elämäntapa<br />

Islam on 1400 vuotta vanha uskonto, joka syntyi Arabian<br />

niemimaalla, mutta levisi pian laajoille alueille Lähi-itään,<br />

Afrikan mantereelle ja Aasiaan. Islam on 1,3 – 1,5 miljardin<br />

ihmisen uskonto, joka muodostaa enemmistön yli neljässäkymmenessä<br />

maassa. Islamilainen maailma kattaa<br />

valtavan rikkaan ja monipuolisen kulttuurien kirjon.<br />

Islamilainen kulttuuri<br />

Levitessään nopeaan tahtiin laajalle alueelle islam ei vain muuttanut paikalliskulttuureja<br />

vaan sopeutui harvinaislaatuisen joustavasti paikallisiin tapoihin<br />

ja olosuhteisiin. Siksi emme voi puhua islamista muuttumattomana ja tarkasti<br />

määriteltynä ilmiönä, vaan meidän tulee ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet<br />

ja erilaiset tulkinnat.<br />

Muslimit sanovat usein, että islam on paitsi uskonto, myös elämäntapa.<br />

Tämä pitää varmasti ainakin osittain paikkansa, sillä muslimioppineet ovat<br />

10

Islamin maailma<br />

Sunnalaisen islamin alue.<br />

Shiialaisen islamin alue.<br />

Kuva: Thomas Hagström<br />

pyrkineet antamaan ohjeita paitsi uskovien<br />

hengelliseen elämään, myös jokapäiväisen<br />

elämän kysymyksiin, kuten puhtauteen,<br />

moraaliin, seksuaalisuuteen, ruokailuun ja<br />

pukeutumiseen liittyviin asioihin. Uskonnollinen<br />

laki, shari’a, säätelee yhä monissa islamilaisissa<br />

yhteisöissä sekä avioitumista että<br />

avioeroa, lasten huoltajuutta, elatusta ja perinnönjakoa.<br />

Islamilaisten maiden perhelaki<br />

noudattaa shari’an antamaa mallia eri maissa<br />

eri tavoin: monin paikoin käydään vilkasta<br />

keskustelua siitä, miten paljon uskonnon<br />

pitäisi ylipäänsä vaikuttaa lainsäädäntöön.<br />

Käytännön ratkaisut vaihtelevat ääripäistä<br />

toiseen: Turkissa lainsäädäntövalta on kokonaan<br />

eriytetty uskonnosta, Iranissa kaikille<br />

laeille täytyy viime kädessä saada uskonnollisen<br />

vartijainneuvoston hyväksyntä. Valtaosassa<br />

muslimiyhteisöjä lainsäädäntövalta<br />

toimii itsenäisesti, mutta selvästi islamin periaatteiden<br />

vastaisia uudistuksia on vaikea,<br />

ellei mahdoton saada läpi.<br />

Muslimit Euroopassa ja Suomessa<br />

Islam on vaikuttanut Euroopassa jo 700-luvun<br />

alusta lähtien, jolloin arabit ja berberit asettuivat<br />

Iberian niemimaalle. Myös Itä-Eurooppa<br />

on ollut kosketuksissa muslimien kanssa<br />

jo varhaisessa vaiheessa islaminuskon omaksuneiden<br />

mongolien kautta. Lisäksi osmanien<br />

valtakunnan vaikutuspiiri on ulottunut Balkanille,<br />

mistä saivat alkunsa nykyiset Balkanilla<br />

ja Itä-Euroopassa asuvat muslimiyhteisöt.<br />

Länsi-Euroopassa Britannian ja Ranskan<br />

muslimiväestön historia on yhteydessä maiden<br />

harjoittamaan kolonialismiin.<br />

Muslimien tulo Eurooppaan erityisesti<br />

toisen maailmansodan jälkeen liittyi yleiseen<br />

työvoimapulaan. Muslimiväestö koostui<br />

1970-luvun puoliväliin saakka pääosin<br />

ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista,<br />

jotka olivat tavallisesti perheettömiä<br />

miehiä. Tämän jälkeen maahanmuuttajien<br />

demografinen rakenne alkoi muuttua per-<br />

11

”<br />

Euroopassa olevien muslimien määrää on vaikea<br />

arvioida. Luokittelu kansalaisuuden mukaan ei<br />

useinkaan enää riitä, koska varsinkin toisella ja<br />

kolmannella sukupolvella on tavallisesti asuinmaan<br />

kansalaisuus.<br />

Kuva: Thomas Hagström<br />

heenyhdistämisten tuloksena. Samalla uudenlaiset<br />

käytännölliset kysymykset, kuten<br />

uskonnon opetuksen järjestäminen lapsille,<br />

nousivat ajankohtaisiksi.<br />

Euroopassa olevien muslimien määrää on<br />

vaikea arvioida. Luokittelu kansalaisuuden<br />

mukaan ei useinkaan enää riitä, koska varsinkin<br />

toisella ja kolmannella sukupolvella<br />

on tavallisesti asuinmaan kansalaisuus.<br />

Muslimeiksi ei voida myöskään luokitella<br />

automaattisesti kaikkia niitä maahanmuuttajia,<br />

jotka ovat lähtöisin jostain muslimienemmistöisestä<br />

maasta. Lisäksi muslimiidentiteetti<br />

on hyvin moniulotteinen käsite.<br />

Suomen muslimien historia ulottuu<br />

1800-luvun alkupuolelle, jolloin ensimmäiset<br />

muslimit saapuivat maahan Venäjän armeijan<br />

palveluksessa ja kauppiaina. Tataarit,<br />

joista monet saapuivat maahan alun perin<br />

kauppamatkoillaan, perustivat Suomen<br />

ensimmäisen pysyvän muslimien yhteisön.<br />

Heidän maahanmuuttonsa alkoi 1870-luvulla<br />

ja jatkui aina 1930-luvulle saakka. Tataarien<br />

perustama Suomen Islam-seurakunta<br />

on toiminut vuodesta 1922 lähtien. Tataarit<br />

ovat Suomessa paitsi uskonnollinen, myös<br />

etninen vähemmistö. Heitä on Suomessa<br />

nykyisin alle 700. Toinen muslimien ryhmä<br />

Suomessa ovat muslimeiksi kääntyneet<br />

suomalaiset. Heitä arvioidaan olevan noin<br />

1 000 ja heidän määränsä on vähitellen<br />

kasvamassa. Monet käännynnäisistä ovat<br />

muslimien kanssa avioituneita suomalaisia<br />

naisia. Kolmas ja merkittävin muslimien<br />

ryhmä Suomessa ovat maahanmuuttajina<br />

Suomeen tulleet muslimit. Suomeen muutti<br />

1960-luvulta lähtien yksittäisiä, pääasiassa<br />

miespuolisia muslimeja Välimeren alueelta.<br />

Muslimien määrän selvä kasvu Suomessa<br />

Euroopan<br />

muslimiväestö %<br />

90-100<br />

75-90<br />

50-75<br />

25-50<br />

5-25<br />

1-5<br />

0-1<br />

ajoittuu kuitenkin 1990-luvulle, jolloin maahanmuuttajien<br />

määrä Suomessa muutenkin<br />

moninkertaistui. Monet näistä uusista muslimeista<br />

ovat saapuneet Suomeen pakolaisina<br />

ja turvapaikanhakijoina.<br />

Vuonna 2009 Suomessa oli arviolta 40<br />

000 muslimia, mikäli mukaan lasketaan<br />

tataarit, suomalaiset käännynnäiset sekä<br />

ne maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien<br />

12

Lähde: Mapping the Global Muslim Population: A Report on the Size and Distribution of the World’s Muslim Population: Main Page, Pew Research Center<br />

lapset, jotka puhuvat äidinkielenään esimerkiksi<br />

somalia, arabiaa tai muita kieliä,<br />

joita puhutaan muslimienemmistöisissä<br />

maissa. Kaikki näistä maista muuttaneet<br />

eivät tietenkään ole muslimeja. Suurin yksittäinen<br />

muslimiryhmä Suomessa ovat<br />

somalialaiset – Tilastokeskuksen mukaan<br />

vuoden 2008 lopussa somalia äidinkielenään<br />

puhuvien määrä oli 10 647. Samaan<br />

aikaan arabiaa äidinkielenään puhuvia oli 8<br />

806, kurdia 6 455, albaniaa 6 308, turkkia 4<br />

669, persiaa 4 222 ja bosniaa puhuvia 1 596.<br />

Maantieteellisesti tarkasteltuna muslimitaustaiset<br />

maahanmuuttajat Suomessa ovat<br />

pääosin lähtöisin Somaliasta, entisen Jugoslavian<br />

alueelta, Turkista, Irakista, Iranista,<br />

Afganistanista ja Pohjois-Afrikasta. n<br />

13

Kuva: Marja Tiilikainen<br />

PERHE<br />

ja laillinen avioliitto<br />

Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Islamilaisissa maissa<br />

perheellä ja sukulaisuudella on usein laajempia sosiaalisia,<br />

taloudellisia ja poliittisiakin ulottuvuuksia kuin mihin pohjoismaisessa<br />

ydinperheajattelussa on totuttu.<br />

Muslimiperhe<br />

Muslimiperhe on suurperhe, johon lasketaan mukaan vanhempien ja lasten<br />

lisäksi isovanhemmat, vanhempien sisarukset, serkut ja joskus myös<br />

ystävät, jotka saattavat elää perheessä pysyvästi tai väliaikaisesti. Suurperhe<br />

tarjoaa lapselle elinikäisen sosiaalisen, emotionaalisen ja taloudellisen<br />

tukiverkoston, jossa yhteistyötä ja jaettua vastuuta pidetään itsestään selvänä.<br />

Islamilaisissa yhteisöissä sekä naisten että miesten yksin eläminen<br />

on harvinaista. Naimattomat tytöt ja pojat asuvat vanhempiensa kanssa<br />

ja lesket tai eronneet palaavat usein perheensä pariin. Muslimiperheessä<br />

saattaakin elää yhdessä monta sukupolvea. Perinteisesti perhe huolehtii<br />

14

Kuva: Matti Nummelin<br />

pienten lasten ja vanhusten hoidosta, ja esimerkiksi<br />

suomalainen vanhainkotijärjestelmä<br />

onkin herättänyt kummastusta maahanmuuttajataustaisten<br />

muslimien keskuudessa.<br />

Muslimiperheissä isovanhempia ja<br />

vanhuksia kunnioitetaan suuresti, ja he voivat<br />

toimia tärkeällä tavalla välittäjinä vaikkapa<br />

puolisoiden tai lasten ja vanhempien<br />

välisissä ristiriitatilanteissa. Tänä päivänä<br />

monet suurperheet ovat hajonneet lisääntyneen<br />

liikkuvuuden, sotien ja pakolaisuuden<br />

seurauksena. Tästä huolimatta transnationaaliset,<br />

eli maantieteelliset rajat ylittävät<br />

perhesiteet ovat säilyneet monille muslimiperheille<br />

tärkeinä. Esimerkiksi Suomessa<br />

asuvat somalialaiset ylläpitävät maailmanlaajuisia<br />

perheverkostoja modernin teknologian<br />

kuten internetin avulla.<br />

Lasten saaminen on muslimeille tärkeää.<br />

Lapset ovat Jumalan lahja ja pieninä<br />

he ovat suuren ihastuksen kohde. Lapset,<br />

erityisesti pojat, jatkavat ja vahvistavat<br />

isän sukulinjaa, mutta myös tytöt ovat<br />

tervetulleita. Äidit saattavat toivoa tytärtä<br />

avuksi kotitöihin ja myöhemmin tyttären<br />

avioituminen voi joissain kulttuureissa tietää<br />

morsiusmaksuja sulhasen perheeltä.<br />

Muslimiäidit saavat lisää vaikutusvaltaa<br />

perheessä ja yhteisössä lastensa kautta.<br />

Lisäksi lasten olemassaolo on tärkeää sekä<br />

äidin että isän vanhuuden turvaamiseksi,<br />

sillä omat lapset voidaan rinnastaa suomalaiseen<br />

sosiaaliturvaan tai eläkkeeseen:<br />

lasten velvollisuus on huolehtia ikääntyneistä<br />

vanhemmistaan. Lapsettomuus islamilaisessa<br />

avioliitossa on suuri ongelma,<br />

joka voi johtaa avioeroon tai toisen vaimon<br />

ottamiseen.<br />

Ennen koulun aloittamista lapsia kasvatetaan<br />

kodeissa, koraanikouluissa ja kaupungeissa<br />

myös lastentarhoissa. Muslimiperheissä<br />

lapsia opetetaan ymmärtämään<br />

ja suorittamaan uskonnollisissa seremonioissa<br />

tarvittavat toimet, rukoilemaan ja<br />

15

16<br />

Kuva: Marja Tiilikainen

”<br />

Varsinkin sellaisissa maissa, joissa elintaso on<br />

alkanut kohota, tyttöjen koulutukseen on alettu<br />

kiinnittää yhä enemmän huomiota. Islam ei uskontona<br />

estä tyttöjen tai naisten opiskelua.<br />

paastoamaan. Lasten henkistä kasvua muslimiyhteisön<br />

jäseniksi tuetaan. Lisäksi heille<br />

annetaan moraalisia ohjeita ja neuvoja, kuinka<br />

he voivat välttää pahoja tapoja. Kulttuuriin<br />

ja islamiin liittyvien arvojen ja tapojen välittäminen<br />

pienille lapsille on erityisesti äitien<br />

tehtävä. Jo varhain lapsia aletaan sosiaalistaa<br />

naisten ja miesten maailmoihin ja heille<br />

annetaan sukupuolen mukaan eriytyviä tehtäviä.<br />

Esimerkiksi tytöt alkavat vähitellen<br />

opetella kotitaloustöitä ja muita hyvälle vaimolle<br />

kuuluvia tehtäviä. Tyttöjen ohjaaminen<br />

ja opetus on äidin ja muiden naispuolisten<br />

sukulaisten vastuulla. Yleisesti ottaen sekä<br />

tyttöjen että poikien koulutusta arvostetaan,<br />

mutta monissa islamilaisissa maissa tyttöjen<br />

koulutustaso on kuitenkin alhaisempi<br />

kuin poikien. Perinteiset käsitykset tyttöjen<br />

roolista ja tulevaisuudesta kodin piirissä<br />

vaikuttavat siihen, että varsinkin köyhissä<br />

oloissa perheet eivät välttämättä kannusta<br />

tyttöjään opintojen jatkamiseen. Kuilu<br />

tyttöjen ja poikien koulutustason välillä on<br />

kuitenkin kaventumassa hyvää vauhtia. Varsinkin<br />

sellaisissa maissa, joissa elintaso on<br />

alkanut kohota, tyttöjen koulutukseen on<br />

alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota.<br />

Islam ei uskontona estä tyttöjen tai naisten<br />

opiskelua.<br />

Suomalainen koulutusjärjestelmä tarjoaa<br />

hyvät mahdollisuudet niin poikien kuin<br />

tyttöjenkin opiskeluun ja muslimiperheet<br />

arvostavat lasten koulutusmahdollisuuksia.<br />

Erityisesti pakolaisina ja turvapaikanhakijoina<br />

tulleilla vanhemmilla voi olla suuriakin<br />

odotuksia lastensa opintojen ja koulussa<br />

menestymisen suhteen, ja tällöin vaikkapa<br />

lapsen tarve erityisopetukseen on syytä selittää<br />

vanhemmille perusteellisesti. Koulun<br />

ja kodin yhteistyöhön vaikuttavat kielellisten<br />

ja kulttuuristen erojen lisäksi myös aikaisemmat<br />

kokemukset ja käsitykset yhtäältä<br />

koulun ja opettajien sekä toisaalta kodin ja<br />

vanhempien rooleista: Monissa islamilaisissa<br />

maissa koulu ja koti ovat kaksi erilaista<br />

maailmaa, joiden välillä ei ole tiivistä yhteistyötä.<br />

Koulu nähdään paikkana, jossa<br />

lasta opetetaan, kun taas kotona lasta kasvatetaan.<br />

Opettaja on ehdoton auktoriteetti,<br />

jota ei sinutella ja jonka opetustapoihin tai<br />

rangaistuskäytäntöihin koulussa ei puututa.<br />

Opettajalla on vastuu koulussa tapahtuvista<br />

asioista, kun taas vanhemmat ovat vastuussa<br />

siitä mitä tapahtuu koulun jälkeen. Lasten<br />

on kunnioitettava vanhempiaan ja vanhemmat<br />

voivat tarvittaessa myös kurittaa<br />

lapsiaan fyysisesti heitä ojentaakseen.<br />

Suomessa muslimivanhemmat odottavat,<br />

että päiväkodeissa ja kouluissa kunnioitetaan<br />

perheen uskonnollista vakaumusta.<br />

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi<br />

sitä, että lapsille ei tarjota kiellettyjä<br />

ruoka-aineita, kuten sianlihaa tai verituotteita,<br />

tai heille järjestetään mahdollisuus<br />

päivittäisiin rukoushetkiin ja tärkeimpien<br />

uskonnollisten juhlien viettoon perheen<br />

kanssa ramadanin ja pyhiinvaelluskuukauden<br />

jälkeen. Maahan muuttaneilla muslimivanhemmilla<br />

voi olla pelkoja siitä, että<br />

Suomessa kasvaessaan nuoret vähitellen<br />

etääntyvät kodin arvoista ja tavoista, ja<br />

omaksuvat esimerkiksi suomalaisen alkoholin<br />

käytön. Lasta suojellakseen vanhemmat<br />

saattavat hädissään turvautua<br />

kuritukseen tai nuoren liikkumisen rajoittamiseen.<br />

Vanhemmilla saattaa myös olla<br />

epätietoisuutta ja kysymyksiä suomalaisissa<br />

päiväkodeissa ja kouluissa annettavasta<br />

opetuksesta erityisesti musiikin, kuvaamataidon<br />

ja liikunnan osalta.<br />

17

”<br />

Vaikka islamilaisen avioliiton solmimiseen<br />

liittyy aina myös taloudellinen puoli,<br />

vaimoa ei missään tapauksessa voi ostaa.<br />

Vanhemmat saattavat suhtautua kuvaamataidon<br />

ja musiikin opiskeluun epäilevästi<br />

siksi, että taideaineita ei pidetä yhtä tärkeinä<br />

kuin lukuaineita. Jotkut muslimit pitävät<br />

ihmishahmon kuvaamista uskonnollisesti<br />

kiellettynä. Myös etenkin popmusiikin sanoja<br />

saatetaan pitää moraaliltaan arveluttavina.<br />

Muslimikoululaisten peseytymistä liikuntatuntien<br />

jälkeen voi edistää ripustamalla<br />

suihkutiloihin verhoja: riisuutuminen ja<br />

peseytyminen hoidetaan mieluiten yksityisesti,<br />

sillä alastomuus ei ole suotavaa<br />

edes samaa sukupuolta olevien kesken.<br />

Hämmennystä aiheuttaa myös terveystiedon<br />

oppiaine, jossa muun muassa käydään<br />

yksityiskohtaisesti läpi ihmisen anatomiaa<br />

ja annetaan seksuaalivalistusta – vanhemmat<br />

saattavat epäillä kyseisen tiedon kannustavan<br />

esiaviollisiin seksisuhteisiin ja romuttavan<br />

muslimeille keskeisiä moraalisia<br />

arvoja. Suomalaisissa kouluissa on tarjolla<br />

myös islamin opetusta, mutta ongelmana<br />

on pätevien opettajien puute.<br />

Avioliiton solmiminen<br />

Avioliittoon liittyviä asioita säätelee kunkin<br />

maan perhelaki. Islamilainen avioliitto,<br />

nikah, on kahden suvun välinen sopimus,<br />

joka tuo sekä miehelle että vaimolle tiettyjä<br />

oikeuksia ja velvollisuuksia. Miehen velvollisuuksiin<br />

kuuluu perheen elättäminen,<br />

päätöksenteko tärkeissä koko perhettä koskevissa<br />

asioissa ja perheen edustaminen<br />

yhteiskunnassa. Vaimon velvollisuus on totella<br />

miestään, mikäli hänen vaatimuksensa<br />

ovat uskonnon ja lain mukaisia. Usein lasten<br />

kasvatus ja kodinhoito ovat vaimon vastuulla.<br />

Jos vaimolla on omia palkkatuloja,<br />

hänen tulisi voida käyttää palkkansa omiin<br />

tarpeisiinsa. Vaikka mies on periaatteessa<br />

perheen pää, vaimolla saattaa olla paljonkin<br />

valtaa perheen sisäisissä asioissa.<br />

Raha vaihtaa omistajaa, mutta morsiusraha,<br />

mahr/meher, kuuluu morsiamelle, ei<br />

hänen huoltajalleen. Avioliiton solmimisen<br />

yhteydessä voi tapahtua paikallisista tavoista<br />

riippuen myös muuta omaisuuden<br />

tai varallisuuden vaihtoa perheiden kesken.<br />

Perinteiset sukupuoliroolit ovat muuttuneet.<br />

Yhä useampi musliminainen käy<br />

kodin ulkopuolella töissä. Työttömyyden<br />

rasittamissa suurkaupungeissa naisille<br />

saattaa elinkeinorakenteen muuttuessa<br />

löytyä jopa helpommin töitä kuin<br />

miehille ja näin vaimosta saattaa tulla<br />

perheen pääasiallinen elättäjä. Tämä<br />

voi aiheuttaa suuria psykologisia ongelmia<br />

perheissä, sillä taloudellinen<br />

vastuu islamilaisessa avioliitossa kuuluu<br />

miehelle. Myös maahanmuuttotilanteessa<br />

miehen on vaikea selviytyä<br />

yksin perheen elättäjän roolista, mikä<br />

vaikeuttaa usein uuteen kotimaahan<br />

sopeutumista. Monissa yhteisöissä<br />

sota tai muut konfliktit ovat korostaneet<br />

naisten asemaa taloudellisina<br />

toimijoina. Perherakenteet muuttuvat<br />

myös lisääntyneen kaupungistumisen<br />

myötä ja moderneissa kaupungeissa<br />

ydinperheet ovatkin yleisempiä kuin<br />

perinteiset suurperheet. Perherakenteiden<br />

muutokset vaikuttavat myös<br />

tiedonkulkuun: perinteisesti seksuaalivalistusta<br />

ovat antaneet vanhemmat<br />

sukupolvet, varsinkin isoäidit, mutta<br />

kun sukupolvien väliset siteet heikentyvät,<br />

myös perinteinen valistuksen ja kulttuurin<br />

välittyminen vaarantuu.<br />

Islamilainen avioliitto on laillinen sopimus,<br />

joka solmitaan islamilaisen tuomarin<br />

18

Kuva: Marja Tiilikainen<br />

19

Suomalainen seurustelukulttuuri ja<br />

islamilainen kulttuuri –<br />

yhteensovittamisen vaikeus<br />

n 20-vuotias somalitaustainen Iqlas on asunut Suomessa<br />

kolmivuotiaasta saakka, ja kahden kulttuurin välissä<br />

eläminen on hänelle tuttua. Hän on seurustellut aiemmin<br />

somalitaustaisen kanssa ja myös hänen nykyinen poikaystävänsä<br />

on somali. Iqlas ei voisi olla muslimi, jos hän menisi<br />

naimisiin muun kuin islaminuskoisen kanssa ja sitä<br />

hän ei halua.<br />

Nuorempana hän seurusteli itseään kahdeksan vuotta<br />

vanhemman miehen kanssa yrittäen salata seurustelun<br />

vanhemmiltaan, sillä uskonnolliset säännöt kieltävät<br />

seurustelun ja ylipäänsä kanssakäymisen poikien kanssa.<br />

Pojan kanssa ei saa olla kahdestaan tai tapaamisissa<br />

pitäisi olla vähintään esiliina mukana. Iqlasin veljet saivat<br />

kuitenkin tietää seurustelusta. Huolissaan siskonsa<br />

ja koko perheen maineesta he pyysivät Iqlasia lopettamaan<br />

seurustelun tai harkitsemaan naimisiinmenoa. Tytön<br />

isän saadessa tietää suhteesta myös hän halusi, että<br />

Iqlas menisi naimisiin. Hän kuitenkin koki olevansa liian<br />

nuori, ja lopulta päätti lopettaa suhteensa. Jälkeenpäin<br />

hän ei ole katunut ratkaisuaan. Vanhempana hän ymmärsi,<br />

ettei heillä ollut paljoakaan mitään yhteistä.<br />

Seurustelu ja sen salaaminen vanhemmilta on melko<br />

yleistä tytön kaveripiirissä ja siksi salailu ei tunnu kovinkaan<br />

ihmeelliseltä. Nuoret seurustelevat, koska se on<br />

suomalaisessa kulttuurissa tapana.<br />

Iqlas on alkanut seurustella uudestaan samanikäisen<br />

pojan kanssa. Hän on edelleen päättänyt salata suhteensa<br />

vanhemmiltaan, vaikka ajatteleekin, että hän<br />

voisi jossain vaiheessa mennä nykyisen kumppaninsa<br />

kanssa naimisiin. Hän ei halua kertoa vanhemmilleen,<br />

koska hän haluaa noudattaa oman kulttuurinsa sääntöjä<br />

ja vanhemmille kertominen tarkoittaisi automaattisesti<br />

naimisiinmenoa, mihin hän ei vielä ole valmis. Toisaalta<br />

tytön nuorempi sisko on seurustellut ei-islaminuskoisten<br />

kanssa niin, että heidän vanhempansa ovat tienneet<br />

asiasta. Vanhemmat eivät pakottaneet siskoa naimisiin<br />

eivätkä he myöskään vaadi tätä käyttämään huivia.<br />

Koska Iqlas ei voi muuttaa pois kotoa ennen kuin on<br />

mennyt naimisiin, nuoret tapaavat toisiaan kahviloissa,<br />

kaupungilla ja elokuvissa. Vaikka islamilaisten sääntöjen<br />

mukaan tapailu on kiellettyä, hänestä tuntuisi omituiselta<br />

pyytää jokin kolmas henkilö mukaan tapaamisiin. Hän<br />

kertoo, että he ovat toisinaan halanneet tai suukotelleet,<br />

mutta siitä on tullut jälkikäteen huono omatunto, koska<br />

säännöt kieltävät fyysisen kontaktin ennen avioliittoa<br />

Iqlas arvelee, että jos hän olisi asunut koko ikänsä Somaliassa,<br />

hän olisi jo naimisissa ja hänellä olisi monta<br />

lasta. Somaliassa hänellä ei olisi ehkä mahdollisuutta<br />

opiskella, mutta Suomessa asuessaan hän halusi hankkia<br />

itselleen koulutuksen ja hän on nyt lähihoitaja. Hänen<br />

haaveenaan on päästä opiskelemaan kätilöksi.<br />

Tulevaisuudessa Iqlas haluaisi muuttaa takaisin Somaliaan<br />

tai muuhun <strong>islamilaiseen</strong> maahan, sillä hänestä olisi<br />

helpompaa elää muslimien keskuudessa. Hän haluaisi<br />

saada 4 lasta ja hän olisi valmis käyttämään ehkäisyä.<br />

Hän ajattelee, että hän sallisi lastensa seurustelun ja<br />

toivoo, että hänellä olisi tyttäriensä kanssa avoin äiti-tytär<br />

-suhde. Hänen lapsensa voisivat kertoa kaikista asioista<br />

hänelle eikä hän tahtoisi salailun kulttuuria omaan tulevaan<br />

perheeseensä. Hänen mielestään nuorten on voitava<br />

seurustella ja kasvettava <strong>islamilaiseen</strong> kulttuuriin. Islamin<br />

uskon vahvistuminen kuuluu aikuistumiseen ja naisen<br />

osalta usko kulminoituu naimisiinmenoon. Naimisiin mentyään<br />

myös kulttuurien väliset ristiriidat vähenevät.<br />

Hän ei myöskään tahtoisi oman äitinsä tapaan jäädä kotiin<br />

hoitamaan lapsia vaan hän laittaisi lapsensa päiväkotiin<br />

ja menisi itse töihin. Vaikka hänen mielestään mies on<br />

perheen pää ja elättäjä hän tahtoisi tehdä työtä kätilönä,<br />

jotta hän voisi auttaa muita.<br />

Haastateltavan nimi on muutettu<br />

Haastattelun teki Riikka Närhi, joka oli syksyn 2009<br />

Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä<br />

korkeakouluharjoittelijana.<br />

20

Kuva: Thomas Hagström<br />

”<br />

Islamilaisen lain mukaan<br />

ketään ei voida pakottaa<br />

avioliittoon vaan molemmilta<br />

puolisoilta täytyy saada<br />

suostumus.<br />

luona. Se ei ole uskonnollinen vaan juridinen<br />

sopimus, joka voidaan myös purkaa.<br />

Nuoripari ei voi solmia avioliittoa itsenäisesti,<br />

vaan morsiamen huoltaja, wali,<br />

luovuttaa tytön avioliittoon. Monesti muslimien<br />

avioliitot ovat järjestettyjä liittoja.<br />

Järjestetty avioliitto ei kuitenkaan tarkoita<br />

pakkoavioliittoa. Islamilaisen lain mukaan<br />

ketään ei voida pakottaa avioliittoon vaan<br />

molemmilta puolisoilta täytyy saada suostumus.<br />

Suvun paine voi kuitenkin olla niin<br />

suuri, että nuorten on vaikea vastustaa<br />

vanhempiensa puolisoehdokasta. Myös<br />

pakkoavioliittoja esiintyy esimerkiksi silloin,<br />

jos tyttö on menettänyt neitsyytensä.<br />

Sellainen liitto, jossa puolisot tapaavat toisensa<br />

ensimmäisen kerran omissa häissään,<br />

on nyky-yhteiskunnissa kuitenkin yhä<br />

harvinaisempi. Vaikka suomalaisille nuorille<br />

tavallista seurustelukulttuuria ei tunnetakaan,<br />

ei sukupuolten välinen segregaatio<br />

ole aukotonta vaan nuoret tapaavat toisiaan<br />

opiskelu- ja työpaikoilla. Tässäkin on suuria<br />

eroavaisuuksia eri yhteisöjen välillä.<br />

Islamilainen käytäntö edellyttää, että nuoret<br />

ovat neitsyitä mennessään ensimmäistä<br />

kertaa naimisiin. Perinteisissä yhteisöissä<br />

suku on hääyön jälkeen kokoontunut toteamaan<br />

morsiamen neitsyyden, jonka todisteena<br />

on esitelty veren tahraama lakana. Nykyään<br />

tapa on katoamassa. Mikäli sulhanen kuitenkin<br />

toteaa, ettei morsian ole neitsyt, tämä aiheuttaa<br />

suuren häpeän koko morsiamen perheelle, ja<br />

21<br />

Kuva: Marja-Leena Kultanen

”<br />

Melkein kaikissa islamilaisissa<br />

maissa moniavioisuutta on<br />

rajoitettu lailla siten, että miehen<br />

on pystyttävä tuomioistuimessa<br />

perustelemaan halunsa ottaa<br />

toinen vaimo.<br />

avioliitto voidaan mitätöidä. Koska neitsyyden<br />

säilyttäminen on niin tärkeää, jotkut<br />

musliminaiset turvautuvat immenkalvon<br />

korjausleikkaukseen neitsyyden ”palauttamiseksi”<br />

ennen hääyötä. Musliminaiset<br />

saattavat välttää myös gynekologisia tutkimuksia<br />

ennen avioliiton solmimista, koska<br />

pelkäävät sisätutkimuksen rikkovan immenkalvon<br />

ja vievän heiltä samalla ”todisteen”<br />

neitsyydestä.<br />

Muslimiyhteisöissä avioliiton solmimisikä<br />

on ollut perinteisesti hyvin alhainen.<br />

Islamilainen laki ei määrittele avioliiton<br />

solmimisikää tarkasti, mutta se edellyttää,<br />

että nuoret ovat saavuttaneet sukukypsyyden.<br />

Nykyään Kuwaitissa ja Sudanissa puberteetin<br />

saavuttaminen riittää avioliiton<br />

solmimiseksi. Useimmissa maissa lakiin<br />

on kirjattu alhaisin sallittu naimisiinmenoikä.<br />

Algeriassa ja Bangladeshissa se on<br />

tytöillä 18 ja pojilla 21. Somaliassa, Egyptissä,<br />

Jordaniassa, Marokossa, Irakissa ja<br />

Iranissa se on molemmilla 18, Afganistanissa<br />

tytöillä 16 ja pojilla 18. Joissakin<br />

maissa avioliitto voidaan solmia nuorempana,<br />

yleensä 16-vuotiaana vanhempien<br />

ja/tai tuomioistuimen luvalla. Käytännössä<br />

avioliiton solmimisikä on noussut voimakkaasti<br />

miltei kaikkialla, mutta avioliittoja<br />

solmitaan myös alaikäisinä, sillä kaikkien<br />

syntymätodistukset eivät pidä paikkaansa<br />

eikä tarvittavia dokumentteja avioliiton<br />

solmimista varten aina edes vaadita.<br />

Avioliiton solmimisiän nousu on tietysti<br />

hyvä asia nuorten tyttöjen ja poikien oikeuksien<br />

kannalta, mutta toisaalta se saattaa<br />

johtaa vaikeuksiin yhteisöissä, joissa seksuaalisten<br />

tarpeiden tyydyttäminen on hyväksyttävää<br />

ainoastaan avioliitossa. Avioliiton<br />

solmimisiän huomattavaan nousuun on<br />

vaikuttanut monissa maissa asuntopula ja<br />

lisääntyneet elintasovaatimukset. Avioliiton<br />

solmiminen vaatii sulhasen perheeltä varoja<br />

uuden perheen perustamiseksi. Myös<br />

sekä miesten että etenkin naisten lisääntyneet<br />

koulutustoiveet ovat nostaneet avioitumisikää.<br />

12-shiialaiset muslimit, pääasiassa iranilaiset<br />

ja irakilaiset shiiamuslimit, hyväksyvät<br />

myös niin kutsutun väliaikaisen avioliiton,<br />

sighe/mut’a. Väliaikainen avioliitto eroaa<br />

nikah-liitosta siten, että se solmitaan tietyksi,<br />

etukäteen määritellyksi ajaksi. Liitto voi<br />

kestää muutamia tunteja tai useita vuosia.<br />

Kuten nikah-liiton, muslimimies voi solmia<br />

väliaikaisen avioliiton muslimin, kristityn tai<br />

juutalaisen naisen kanssa. Myös väliaikaisen<br />

liiton päätyttyä nainen viettää ns. ’idda-ajan,<br />

jonka kuluessa varmistuu, ettei hän ole raskaana.<br />

Jos liitosta syntyy lapsi, sen elatus on<br />

lapsen isän velvollisuus. Shiialainen musliminainen<br />

ei voi solmia väliaikaista liittoa<br />

22

Kuva: Mari Jaakonaho<br />

toisuskoisen miehen kanssa eikä myöskään<br />

useamman kuin yhden miehen kanssa samaan<br />

aikaan.<br />

Sunnalaiset muslimit, eli muslimien pääosa,<br />

pitää väliaikaista avioliittoa kiellettynä ja<br />

rinnastaa sen prostituutioon. Sen sijaan sunnimuslimit<br />

saattavat solmia niin kutsutun<br />

’urfi-liiton. ’Urfi-liitto on epävirallinen avioliitto,<br />

jolla ei ole nuorten holhoajien eikä muslimiyhteisön<br />

julkista hyväksyntää. ’Urfi-liitot<br />

ovat yleisiä nykypäivän suurissa kaupungeissa,<br />

joissa avioliiton solmimisen kustannukset<br />

saattavat olla erittäin korkeat. ’Urfi-liitto<br />

solmitaan uskonnollisen virkamiehen luona,<br />

kahden todistajan läsnä ollessa. Liittoa ei<br />

kuitenkaan rekisteröidä virallisesti ja siksi<br />

tällaisen liiton solmivan naisen asema on taloudellisesti<br />

ja laillisesti täysin turvaton.<br />

Moniavioisuus<br />

Islamilainen laki sallii rajoitetun polygamian.<br />

Sen mukaan miehellä voi yhtä aikaa olla<br />

enintään neljä vaimoa edellyttäen että hän<br />

pystyy huolehtimaan heistä taloudellisesti.<br />

Moniavioisuuden yleisyydestä on hyvin vaikea<br />

saada luotettavia tietoja, mutta se on<br />

käymässä yhä harvinaisemmaksi. Toisaalta<br />

jotkut uskonnolliset ryhmät ovat alkaneet<br />

suosia moniavioisuutta, sillä sen ajatellaan<br />

vastaavan uskonnollisesti hyväksytyllä tavalla<br />

miesten seksuaalisiin tarpeisiin ja turvaavan<br />

naisten yhteiskunnallisen aseman<br />

virallisina aviopuolisoina.<br />

Melkein kaikissa islamilaisissa maissa<br />

moniavioisuutta on rajoitettu lailla siten,<br />

että miehen on pystyttävä tuomioistuimessa<br />

perustelemaan halunsa ottaa toinen vaimo,<br />

edelliselle vaimolle on ilmoitettava asiasta<br />

ja vaimolla on oikeus vaatia avioliiton purkamista,<br />

mikäli hän ei hyväksy miehensä uutta<br />

avioliittoa. Tunisiassa ja Turkissa polygamia<br />

on kokonaan kielletty ja Marokossa se on<br />

lainsäädännöllisin keinoin tehty käytännössä<br />

melkein mahdottomaksi. Mielipiteet<br />

monivaimoisuudesta muslimien parissa<br />

vaihtelevat suuresti. Monet ovat sitä mieltä,<br />

että käytäntö ei sovellu nyky-yhteiskuntaan<br />

ja sotii naisten oikeuksia vastaan. Osa pitää<br />

sitä Jumalan miehille antamana oikeutena,<br />

johon ei saisi puuttua. Joissakin tapauksissa<br />

muslimit pitävät toisen vaimon hankkimista<br />

oikeutettuna silloin, jos ensimmäinen<br />

vaimo on sairas tai jos hän ei voi saada lapsia.<br />

Jotkut muslimit puolustavat polygamian<br />

sallimista sillä, että se heidän mukaansa<br />

estäisi laittomat suhteet, aviottomien lasten<br />

syntymisen ja sukupuolitautien tarttumisen.<br />

Suomen lain mukaan aviopuolisoita voi olla<br />

samaan aikaan vain yksi, mutta käytännössä<br />

moniavioisuutta esiintyy myös Suomessa<br />

asuvien muslimien keskuudessa.<br />

23

Kuva: Mari Jaakonaho<br />

24

”<br />

Useissa maissa äiti joutuu luopumaan lasten huoltajuudesta, jos<br />

hän avioituu uudelleen. Vaikka lapset olisivat äitinsä huollettavina,<br />

taloudellinen vastuu on kuitenkin aina lasten isällä.<br />

Avioero<br />

Avioerot ovat nykyisin varsin yleisiä myös<br />

muslimien parissa. Avioeroa ei pidetä suositeltavana,<br />

mutta jos pari ei tule toimeen<br />

keskenään eikä sovittelu auta, ero on mahdollinen.<br />

On hyvin yleistä ja myös suositeltavaa,<br />

että eronneet solmivat uuden avioliiton.<br />

Miehen on huomattavasti helpompi<br />

saada ero kuin naisen. Islamilainen perhelaki<br />

tuntee monia erilaisia avioerotyyppejä,<br />

jotka laki määrittelee tarkasti. Talaq, jossa<br />

mies yksipuolisesti erottaa vaimonsa, on<br />

vain miehen käytössä. Nainen voi hakea<br />

eroa tuomioistuimesta. Päteviä syitä eron<br />

saamiselle ovat esimerkiksi miehen väkivaltaisuus,<br />

kyvyttömyys huolehtia perheen<br />

tarpeista tai impotenssi. Islamilainen laki<br />

määrittelee myös sellaisen avioerotyypin,<br />

khul’, jossa vaimo voi saada eron palauttamalla<br />

liittoa solmittaessa saamansa morsiusrahan<br />

tai osan siitä. Eron tullessa voimaan<br />

molemmat osapuolet pitävät oman<br />

omaisuutensa, sillä yhteisomistus ei kuulu<br />

<strong>islamilaiseen</strong> avioliittokäsitykseen. Miehen<br />

tulee kuitenkin maksaa erottamalleen<br />

vaimolle elatustukea, nafaqa, tämän ’iddaajalta.<br />

Lasten huoltajuus eron jälkeen määritellään<br />

tuomioistuimissa. Esimerkiksi Marokossa<br />

huoltajuuden saa ensisijaisesti lasten<br />

äiti, mutta yleinen käytäntö islamilaisissa<br />

maissa on, että pienet lapset jäävät äidin ja<br />

isommat lapset isän huoltajuuteen. Iranissa<br />

vuoden 2003 lakiuudistuksen jälkeen sekä<br />

pojat että tytöt jäävät äidille 7-vuotiaaksi<br />

asti. Somaliassa poika jää äidille 10-vuotiaaksi<br />

ja tyttö 15-vuotiaaksi saakka, mutta<br />

tuomari voi pidentää äidin huoltajuutta kunnes<br />

nuori täyttää 18 vuotta. Egyptissä äiti<br />

saa lapsen huoltajuuden 15-vuotiaaksi asti,<br />

minkä jälkeen lapsen oma mielipide otetaan<br />

huomioon ja tuomari voi nostaa rajoja,<br />

mikäli lapsen etu niin vaatii. Useissa maissa<br />

äiti joutuu luopumaan lasten huoltajuudesta,<br />

jos hän avioituu uudelleen. Vaikka lapset<br />

olisivat äitinsä huollettavina, taloudellinen<br />

vastuu on kuitenkin aina lasten isällä.<br />

Musliminainen voi mennä naimisiin ainoastaan<br />

muslimimiehen kanssa, sillä<br />

lasten katsotaan kuuluvan isänsä uskontokuntaan.<br />

Muslimimies voi mennä naimisiin<br />

myös juutalaisen tai kristityn naisen<br />

kanssa, eikä vaimon tällöin tarvitse kääntyä<br />

islamiin. Muun-uskoinen vaimo ei kuitenkaan<br />

islamilaisen perhelain mukaan voi<br />

saada lasten huoltajuutta erotilanteessa.<br />

Jos pariskunta asuu esimerkiksi Suomessa,<br />

toimitaan Suomen lainsäädännön mukaan.<br />

Avioliiton solmiminen islamilaisen<br />

käytännön mukaan on Suomessa mahdollista<br />

sellaisessa islamilaisessa yhdyskunnassa,<br />

jolla on oikeus vihkiä avioliittoon.<br />

Vihkimisen jälkeen liitto rekisteröidään siviilirekisterissä.<br />

Mahdollisessa erotilanteessa ongelmia<br />

saattaa aiheuttaa se, että vaikka pariskunta<br />

olisi eronnut Suomen lain mukaan, mies ei<br />

ehkä myönnäkään eroa islamilaisesta liitosta.<br />

Tällöin vaimo voi avioitua uudelleen,<br />

mutta ei <strong>islamilaiseen</strong> avioliittoon ilman<br />

miehen myöntämää eroa. n<br />

25

3<br />

LAPSET,<br />

jumalan lahja<br />

Avioliiton tarkoitus on paitsi mahdollistaa laillinen sukupuolielämä,<br />

myös lasten saaminen. Monissa islamilaisissa maissa väestönkasvu<br />

on suuri sosiaalinen ongelma.<br />

Lasten saaminen<br />

Islamilaiset oppineet ovat kuitenkin suhtautuneet<br />

ehkäisyyn hyvin käytännönläheisesti.<br />

Jo profeetta Muhammedin kerrotaan hyväksyneen<br />

raskauden ehkäisyn. Muhammedin<br />

aikana ainoa tunnettu menetelmä oli keskeytetty<br />

yhdyntä. Monet oppineet ovat tulkinneet<br />

asiaa niin, että koska Muhammed hyväksyi<br />

keskeytetyn yhdynnän, hän hyväksyisi myös<br />

modernit ehkäisykeinot. Joidenkin muslimien<br />

näkemyksen mukaan hormonaalinen<br />

ehkäisy ei ole sallittua. Monissa maissa on<br />

pyritty kampanjoimaan väestönkasvun hillitsemiseksi,<br />

mutta siinä on saatu hyvin vaihtelevia<br />

tuloksia.<br />

Hyvä esimerkki valistuksen tuloksista on<br />

Iran, jossa väestö kasvoi voimakkaasti vielä<br />

1980-luvulla. Vuosikymmenen puolivälissä<br />

kasvunopeus oli 3,4 prosenttia, mutta se laski<br />

vuosituhannen vaihteeseen mennessä 1,4<br />

prosenttiin ja on arviolta vain 0,88 prosenttia<br />

vuonna 2009. Näin hyviin tuloksiin Iranissa<br />

päästiin käyttämällä monenlaisia keinoja.<br />

26

Kuva: Zurijeta/Shutterstock<br />

Kuva: Thomas Hagström<br />

Valistus oli yksi tärkeimmistä, ja uskonnollisen<br />

oppineiston rooli tässä oli ratkaiseva.<br />

Oppineet pitivät väestön kasvun rajoittamista<br />

tärkeänä ja antoivat varauksettoman tukensa<br />

perhesuunnittelulle. Erittäin tärkeää oli<br />

myös tiedonkulun parantaminen, naisten<br />

motivointi ja palveluiden saatavuuden parantaminen.<br />

Kaikki ehkäisyvälineet Iranissa<br />

ovat maksuttomia. Monissa muissa islamilaisissa<br />

maissa väestö kasvaa yhä liian nopeasti:<br />

Yhdysvaltalaisen Population Reference<br />

Bureaun vuoden 2009 ennusteen mukaan<br />

väestönkasvu Somaliassa on 3,0, Egyptissä<br />

1,9, Marokossa 1,4 ja Turkissa 1,2 prosenttia.<br />

Suomen vastaava luku on 0,2 prosenttia.<br />

Maahanmuuttajien kokonaishedelmällisyysluvut,<br />

mikäli ne ovat olleet lähtömaassa<br />

korkeammat kuin kantaväestöllä uudessa<br />

asuinmaassa, ajan myötä yleensä lähestyvät<br />

kantaväestön lukuja. Esimerkiksi<br />

2000-luvun puolivälissä Somaliassa naiset<br />

saivat keskimäärin yli kuusi lasta, kun taas<br />

somalialaiset naiset Suomessa synnyttivät<br />

keskimäärin yli neljä lasta. Suomalaisten<br />

naisten kohdalla vastaava luku oli alle 2.<br />

Suomalaisessa terveydenhuollossa olisikin<br />

kiinnitettävä huomiota siihen, että myös<br />

musliminaiset saavat asianmukaista tietoa<br />

erilaisista ehkäisyvaihtoehdoista.<br />

Abortti on tietyin ehdoin sallittu islamilaisissa<br />

maissa. Sosiaalisista syistä tehtävä<br />

abortti sallitaan kuitenkin ainoastaan Turkissa,<br />

Tunisiassa ja Bahrainissa raskauden<br />

ensimmäisen kolmanneksen aikana. Muissa<br />

maissa se sallitaan ainoastaan, jos raskaus<br />

vaarantaa äidin terveyden. Sudanissa<br />

27

”<br />

Islamilaisen tavan<br />

mukaan muslimiäidit<br />

usein imettävät lapsiaan<br />

pitkään. Jo Koraanissa<br />

kehotetaan imettämään<br />

kaksi vuotta.<br />

ja Irakissa abortti sallitaan, mikäli raskaus<br />

on saanut alkunsa raiskauksen tai insestin<br />

seurauksena. 120 päivää on ratkaiseva raja<br />

abortin sallittavuutta pohdittaessa. Islamilaiset<br />

oppineet päättelivät jo varhain Koraanin<br />

jakeen (23:12–14) perusteella, että 120<br />

päivän ikäinen sikiö on elävä sielu:<br />

”Me olemme alkuaan luoneet ihmisen savikimpaleesta.<br />

Sitten olemme panneet hänet<br />

siemenpisarana varmaan talteen. Siemenestä<br />

olemme luoneet alkion, alkiosta sikiön, ja sikiölle<br />

olemme luoneet luut ja pukeneet ne lihaan.<br />

Sitten me olemme luoneet ihmisen uudestaan.<br />

Siunattu olkoon Jumala, paras Luoja.”<br />

Islamilaisessa perimätiedossa eli hadithteksteissä<br />

alkion kehitysprosessia kuvataan<br />

tarkemmin:<br />

”Jokainen teistä on äitinsä kohdussa 40 päivää,<br />

sitten hän on verihyytymä yhtä pitkään,<br />

sitten alkio yhtä pitkään... Sitten häneen puhalletaan<br />

henki...”<br />

Äitiyden arvostaminen näkyy muslimiäidin<br />

jo raskausaikana muilta yhteisön jäseniltä<br />

saamassa huolenpidossa. Erityisesti<br />

muut suvun naiset auttavat raskaana olevaa<br />

kotitöissä ja raskaiden tavaroiden kantamisessa.<br />

Raskauteen, synnytykseen valmistautumiseen<br />

sekä synnytyksen jälkeiseen<br />

aikaan saattaa kuulua erilaisia kulttuurisia<br />

käytäntöjä kuten esimerkiksi tiettyjen ruokien<br />

nauttiminen, hennaaminen tai naisten<br />

kesken pidettävät juhlat. Islamilaisissa<br />

maissa miesten läsnäolo synnytyksissä ei<br />

ole ollut tapana, vaan synnyttävää tukevat<br />

hänen äitinsä tai muut naispuoliset lähisukulaiset.<br />

Synnytyksissä avustaa usein<br />

perinteinen kätilö. Maahanmuuttajina Suomeen<br />

tulleissa perheissä suuri muutos onkin<br />

ollut se, että isät ovat yhä tavallisemmin<br />

mukana synnytystilanteissa. Suurperheiden<br />

hajottua muslimiäidin perinteinen naisten<br />

tukiverkosto on usein ohentunut, joten isän<br />

rooli myös pienten lasten hoidossa on tullut<br />

yhä tärkeämmäksi.<br />

Islamilaisen tavan mukaan muslimiäidit<br />

usein imettävät lapsiaan pitkään. Jo Koraanissa<br />

kehotetaan imettämään kaksi vuotta<br />

(2:233). Jos imettäminen ei onnistu, lapselle<br />

voidaan hankkia imettäjä, mutta myös teolliset<br />

äidinmaidonkorvikkeet ovat sallittuja. Saman<br />

naisen imettämille lapsille muodostuu<br />

ns. maito- tai imetyssisaruus, eivätkä he voi<br />

mennä keskenään naimisiin. Monien muslimiäitien<br />

onkin vaikea hyväksyä lypsetyn äidinmaidon<br />

antamista vauvoille suomalaisissa<br />

synnytyssairaaloissa, koska he eivät voi tällöin<br />

tietää, kuka maidon on luovuttanut.<br />

28

Kuva: Thomas Hagström<br />

Kuva: Marja Tiilikainen<br />

Maahanmuuttajaäidit eivät yleensä osallistu<br />

suomalaisille äideille tarkoitettuun<br />

äitiys- ja perhevalmennukseen eikä heille<br />

myöskään tavallisesti ole tarjolla omia<br />

valmennusryhmiä. Koska monelta uudelta<br />

äidiltä puuttuvat Suomesta läheiset naissukulaiset<br />

ja -ystävät, jotka olisivat voineet<br />

opastaa ja auttaa pienen vauvan hoidossa,<br />

on tärkeää, että maahanmuuttajaäiti saa<br />

riittävästi ohjausta ja tukea sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

työntekijöiltä. Esimerkiksi<br />

somalialaiset monilapsiset äidit ovat todenneet,<br />

että rintamaito loppuu heiltä nopeasti,<br />

koska he kokevat itsensä niin stressaantuneiksi<br />

yrittäessään selviytyä yksin vauvan ja<br />

muiden pienten lasten hoidosta. Arjen keskellä<br />

voi olla myös vaikea järjestää riittävän<br />

rauhallinen hetki imetyksen toteuttamiseen.<br />

Lisäksi muslimiäidit eivät mielellään<br />

imetä julkisella paikalla häveliäisyyssyistä.<br />

Isyys on islamilaisessa perhekäsityksessä<br />

tärkeä käsite. Avioliitossa syntynyt lapsi liittyy<br />

aina isänsä sukulinjaan ja monissa maissa<br />

se ilmaistaan myös nimellä. Lapsen toisena<br />

ja kolmantena nimenä saatetaan käyttää<br />

isän ja isoisän nimeä. Adoptiota ei islamilaisessa<br />

laissa hyväksytä. Muslimiperhe saattaa<br />

kuitenkin kasvattaa vieraita tai sukulaisten<br />

lapsia kuin omiaan, mutta lapset pitävät<br />

oman nimensä ja kuuluvat virallisesti omaan<br />

perheeseensä.<br />

Islamilaisen lain mukaan avioliitossa syntynyt<br />

lapsi on aina laillinen, eikä miehen<br />

isyyttä epäillä, vaikka hän olisi esimerkiksi<br />

ollut pitkään poissa kotoa. Siitä huolimatta,<br />

että avioliiton ulkopuoliset suhteet ovat<br />

kiellettyjä, aviottomia lapsia kuitenkin syntyy.<br />

Tällaiset ”laittomat” lapset ovat arka<br />

asia muslimeille, sillä periaatteessa heitä ei<br />

pitäisi olla olemassa. Avioton lapsi on häpeä<br />

äidilleen ja äidin perheelle. Tällaisten lasten<br />

ja heidän äitiensä asemasta on hyvin vaikea<br />

saada luotettavaa tietoa. Lastenkodeissa<br />

asuvia lapsia väitetään usein orvoiksi, vaikka<br />

he todellisuudessa olisivat avioliiton ulkopuolella<br />

syntyneitä lapsia.<br />

Turkin siviililaista laittoman lapsen määritelmä<br />

poistettiin vuonna 2001 ja avioliiton<br />

ulkopuolella syntyneen lapsen huolto<br />

myönnettiin lapsen äidille. Mikäli lapsen<br />

isyys voidaan vahvistaa, hän voi saada myös<br />

yhtäläiset perintöoikeudet kuin avioliitossa<br />

29

”<br />

Peseytymiseen wc:ssä käynnin jälkeen käytetään juoksevaa<br />

vettä ja vasenta kättä, siksi vain oikealla kädellä saa syödä.<br />

syntynyt lapsi. Myös Marokon uudessa perhelaissa<br />

vuodelta 2004 myönnetään virallisen<br />

avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten<br />

oikeus isyyden tunnustamiseen.<br />

Islamilaisen lain joustavuutta kuvaa ”nukkuvan<br />

sikiön” käsite. Sen mukaan on mahdollista,<br />

että sikiö nukahtaa kohtuun ja syntyy<br />

biologian määrittelemien rajojen ulkopuolella.<br />

Näin on voitu pitää laillisena jopa sellaista<br />

lasta, joka syntyy viiden tai jopa seitsemän<br />

vuoden päästä avioerosta tai puolison kuolemasta.<br />

Nykyään näitä käsityksiä on alettu<br />

pitää vanhentuneina. Kaikki lakikoulukunnat<br />

tuntevat nukkuvan sikiön käsitteen, mutta se<br />

on ollut erityisesti esillä Marokon, Algerian ja<br />

Tunisian kansanuskossa. Nukkuvaan sikiöön<br />

vedoten on voitu pitää legitiiminä sellaista<br />

lasta, joka syntyy pitkään ulkomailla työskennelleen<br />

miehen vaimolle, vaikka tämä ei<br />

olisi käynyt tapaamassa vaimoaan vuosiin.<br />

Nukkuvalla sikiöllä on voitu puolustella myös<br />

naisen lapsettomuutta.<br />

Rituaalinen puhtaus<br />

Suorittaessaan uskonnollisia velvoitteitaan<br />

muslimin tulee olla rituaalisen puhtauden<br />

tilassa, tahara. Siksi naiset eivät rukoile,<br />

paastoa tai mene moskeijaan kuukautisten<br />

tai lapsivuodeajan (yleensä 40 päivää) aikana.<br />

Aina yhdynnän, kuukautisten tai synnytyksen<br />

jälkeen muslimin tulee suorittaa<br />

”suuri puhdistautuminen”, ghusl. Tällöin<br />

pestään koko vartalo. Muutoin riittää pieni<br />

puhdistautuminen eli wudu. Wudu tulee<br />

suorittaa ennen jokaista viittä päivittäistä<br />

rukousta ja aina ennen Koraanin lukemista<br />

mikäli jokin tapahtuma on rikkonut rituaalisen<br />

puhtauden tilan. Wudu-pesuun kuuluu<br />

käsien, suun, nenän, kasvojen, käsivarsien,<br />

pään, kaulan, korvien ja jalkojen pesu. Rukouskäytäntö<br />

edistääkin päivittäistä henkilökohtaista<br />

hygieniaa. Wc:ssä käynti tulee<br />

suorittaa ennen wuduta, sillä se rikkoo rituaalisen<br />

puhtauden samoin kuin pieraiseminen,<br />

nukkuminen, tajuttomuus, verenvuoto,<br />

oksentaminen tai siemensyöksy. Joidenkin<br />

koulukuntien mukaan myös vastakkaisen<br />

sukupuolen edustajaan koskeminen rikkoo<br />

rituaalisen puhtauden.<br />

Peseytymiseen wc:ssä käynnin jälkeen käytetään<br />

juoksevaa vettä ja vasenta kättä, siksi<br />

vain oikealla kädellä saa syödä. Suomessa<br />

käsisuihkujen yleistyminen julkisissa wctiloissa<br />

helpottaisi muslimien wc-hygienian<br />

hoitamista. Myös rukouspaikan tulee olla<br />

puhdas ja siksi monet käyttävätkin erityistä<br />

rukousmattoa. Kengät otetaan aina pois ennen<br />

rukousta.<br />

Vaikka nainen on kuukautisten aikana rituaalisesti<br />

epäpuhdas, häntä ei tarvitse sinä<br />

aikana muutoin välttää. Uskonnollisten rituaalien<br />

lisäksi vain yhdyntä on kuukautisten<br />

aikana kielletty, muuten nainen elää tänä<br />

aikana yleensä aivan normaalia elämää.<br />

Joissakin muslimiyhteisöissä nainen ei kuitenkaan<br />

saa kuukautisten aikana leipoa tai<br />

laittaa ruokaa. Kuukautiset ovat tabu – usein<br />

niistä ei puhuta ja niiden alkaminen saattaa<br />

olla tytölle järkytys.<br />

30

Lähteet:<br />

Kuva: Väestöliitto<br />

Kuva: Carlos Neto /Shutterstock<br />

Poikien ympärileikkaus<br />

Poikien ympärileikkaus kuuluu sekä muslimien<br />

että juutalaisten uskonnollisiin perinteisiin,<br />

ja sitä harjoitetaan kulttuurisista<br />

syistä myös muiden ryhmien keskuudessa<br />

erityisesti Afrikassa. Arabian kielessä sekä<br />

poikien että tyttöjen ympärileikkaukseen voidaan<br />

viitata termeillä khitan tai tahara, joka<br />

tarkoittaa puhdistautumista. Koraanissa ei<br />

mainita poikien ympärileikkausta, mutta<br />

siihen viitataan usein hadith-teksteissä. Perimätiedon<br />

mukaan profeetta Muhammed<br />

syntyi ympärileikattuna ja pojan ympärileikkausta<br />

pidetään yleensä muslimille välttämättömänä<br />

rituaalisen puhtauden vuoksi.<br />

Islamin oppineet ovat olleet tosin jossain<br />

määrin erimielisiä siitä, onko pojan ympärileikkaaminen<br />

pakollista vai ainoastaan suositeltavaa.<br />

Ympärileikkaamattomuus ei ole uskovien<br />

yhteisöön kuulumisen ehdoton este, mutta<br />

joidenkin tulkintojen mukaan ympärileikkaamaton<br />

mies ei voi esimerkiksi rukoilla, toimia<br />

imaamina eikä hänen todistustaan pidetä<br />

luotettavana. Muslimit painottavat usein, että<br />

ympärileikkauksesta on pojalle selvää terveydellistä<br />

hyötyä. Ympärileikkausikä vaihtelee<br />

vastasyntyneestä vanhempiin poikalapsiin,<br />

mutta ympärileikkaus tulisi suorittaa viimeistään<br />

ennen puberteettia. Leikkauksessa<br />

poistetaan peniksen päässä oleva esinahka<br />

osittain tai kokonaan. Islamilaisissa maissa<br />

perinteiset ympärileikkaajat tekevät leikkauk-<br />

31

Kuva: UNHCR/H.J.Davies<br />

sen joko kotiolosuhteissa tai vastaanotoillaan.<br />

Varakkaammat vanhemmat leikkauttavat poikansa<br />

klinikoilla tai sairaaloissa.<br />

Suomessa poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset<br />

nousivat julkisuuteen 1990-<br />

luvulla muslimiväestön kasvaessa ja keskustelu<br />

aiheesta on ollut erityisen vilkasta<br />

2000-luvulla. Pakolaisina ja turvapaikanhakijoina<br />

maahan saapuneilla muslimiperheillä<br />

ei ole välttämättä varaa leikkauttaa<br />

poikiaan yksityisillä lääkäriasemilla, joten<br />

paine leikkausten suorittamiseen julkisella<br />

sektorilla on kasvanut suomalaisten lääkäreiden<br />

vastustuksesta huolimatta. Sosiaali-<br />

ja terveysministeriön asettama työryhmä<br />

julkaisi keväällä 2004 muistion, jossa<br />

ehdotettiin, että poikien ei-lääketieteelliset<br />

ympärileikkaukset rinnastettaisiin lääketieteellisin<br />

perustein tehtäviin ympärileikkauksiin<br />

ja järjestettäisiin samaan tapaan kuin<br />

vastaavat lääketieteelliset toimenpiteet. Lisäksi<br />

ehdotettiin erillisen lain säätämistä tilanteen<br />

selkiyttämiseksi. Ehdotuksia perusteltiin<br />

muun muassa tarpeella turvata se,<br />

että muslimipojat ympärileikattaisiin asianmukaisissa<br />

olosuhteissa. Syksyllä 2009 tilanne<br />

poikien ympärileikkausten suhteen<br />

on edelleen avoin eikä lopullisia linjauksia<br />

asiasta ole tehty.<br />

Tyttöjen ympärileikkaus<br />

Tyttöjen ympärileikkauksella tai sukuelinten<br />

silpomisella tarkoitetaan kaikkia kulttuurisista<br />

tai muista ei-hoidollisista syistä<br />

tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy tyttöjen<br />

ulkoisten sukuelinten osittainen tai täydellinen<br />

poistaminen tai niiden vahingoittaminen<br />

jollain muulla tavalla. Suurin osa maailman<br />

ympärileikatuista tytöistä ja naisista asuu 28<br />

Afrikan maassa, mutta myös eräissä Lähiidän<br />

maissa (esimerkiksi Jemenissä, Omanissa<br />

ja Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa)<br />

sekä jossain määrin muslimiväestön parissa<br />

Aasiassa (muun muassa Indonesiassa ja Malesiassa).<br />

Lisäksi ympärileikattuja tai ympärileikkausuhan<br />

alaisia tyttöjä ja naisia asuu<br />

tänä päivänä maahanmuuttajien keskuudessa<br />

kaikkialla maailmassa. Suomessa tyttöjen<br />

ympärileikkauskysymykset alettiin tiedostaa<br />

32

”<br />

Tyttöjen ympärileikkaus on islamia vanhempi tapa, jota harjoitetaan<br />

myös kristittyjen, juutalaisten ja animistien keskuudessa .<br />

1990-luvun alussa, jolloin maahanmuuttajien<br />

määrä kääntyi nopeaan kasvuun. Määrällisesti<br />

suurin – mutta ei suinkaan ainoa –<br />

maahanmuuttajaryhmä, jonka lähtömaassa<br />

harjoitetaan tyttöjen ympärileikkausta, ovat<br />

somalialaiset.<br />

Ympärileikkausikä vaihtelee, mutta tavallisimmin<br />

tytöt ympärileikataan 4–10 vuoden<br />

iässä. Myös ympärileikkauskäytännöissä on<br />

suuria eroja. Ympärileikkauksen laajuus voi<br />

vaihdella muutaman veripisaran vuodattamisesta<br />

laajempiin leikkauksiin, joista radikaaleinta<br />

kutsutaan infibulaatioksi tai faraoniseksi<br />

ympärileikkaukseksi. Tällöin tytön<br />

ulkoiset sukuelimet poistetaan ja typistetyt<br />

häpyhuulet ommellaan yhteen lukuun ottamatta<br />

pientä aukkoa virtsan ja kuukautisveren<br />

poistumiseksi. Faraonisia ympärileikkauksia<br />

tehdään erityisesti Somaliassa,<br />

Djiboutissa, Malissa, Pohjois-Sudanissa,<br />

eteläisessä Egyptissä lähellä Sudanin rajaa<br />

sekä Eritreassa ja Etiopiassa erityisesti Sudaniin,<br />

Somaliaan ja Djiboutiin rajoittuvilla<br />

alueilla.<br />

Monet maailman ympärileikatuista naisista<br />

ovat muslimeja, mutta samaan aikaan<br />

monissa islamilaisissa yhteisöissä käytäntö<br />

on tuntematon. Tyttöjen ympärileikkaus<br />

on islamia vanhempi tapa, jota harjoitetaan<br />

myös kristittyjen, juutalaisten ja animistien<br />

keskuudessa niillä alueilla, joilla tapa<br />

on yleinen. Esimerkiksi Egyptissä, jossa eri<br />

arvioiden mukaan 78–97 prosenttia tytöistä<br />

ja naisista ympärileikataan, tehdään ympärileikkauksia<br />

yli uskonnollisten ryhmärajojen<br />

sekä muslimien että koptikristittyjen<br />

keskuudessa. Tyttöjen ympärileikkaus ei<br />

kuulu Koraanin opetuksiin, mutta islamilaisesta<br />

maailmasta voidaan kuitenkin löytää<br />

myös tyttöjen ympärileikkauksia, erityisesti<br />

sen lievempiä muotoja puolustavia<br />

tulkintoja. Epätietoisuus islamin kannasta<br />

johtuu siitä, että tyttöjen ympärileikkaus<br />

mainitaan vain suullisessa perimätiedossa<br />

ja islamin oppineet ovat eri mieltä näiden<br />

nimenomaisten hadithien autenttisuudesta<br />

ja tulkinnasta. Yksi tässä yhteydessä lainatuimmista<br />

haditheista kertoo Profeetan sanoneen<br />

ympärileikkauksia suorittaneelle<br />

naiselle: ”Älä leikkaa paljon, sillä se on parempi<br />

naiselle ja tekee hänestä miehellekin<br />

haluttavamman.”<br />

Erimielisyys liittyy nimenomaan lievempiin<br />

ympärileikkauksen muotoihin: islamin<br />

oppineiden kannanotot siitä, että tytöille<br />

tehtävät suuret ympärileikkaukset ovat islamin<br />

vastaisia, ovat viime vuosikymmenen<br />

aikana merkittävällä tavalla vaikuttaneet<br />

ainakin radikaalien ympärileikkausten vähenemiseen.<br />

Sen sijaan leikkauksia, joihin<br />

esimerkiksi somalialaisten keskuudessa<br />

viitataan ns. sunna-leikkauksina, saatetaan<br />

edelleen perustella myös uskonnollisilla<br />

syillä. ”Sunna-leikkaus” on toimenpiteenä<br />

kuitenkin hyvin epämääräinen. Vaikka sitä<br />

usein kuvataan ”pieneksi” leikkaukseksi<br />

kuten pistämiseksi ja muutaman veripisaran<br />

vuodattamiseksi klitoriksesta tai klitoriksen<br />

osittaiseksi tai täydelliseksi poistamiseksi,<br />

käytännössä se voi kuitenkin<br />

tarkoittaa lähes yhtä laajaa leikkausta kuin<br />

infibulaatiokin.<br />

33

”<br />

Ympärileikkaus on tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia loukkaava<br />

käytäntö, jota vastustetaan nykyisin maailmanlaajuisesti.<br />

Tyttöjen ympärileikkaukseen liittyy kysymyksiä<br />

neitsyyden suojaamisesta ja avioliittokelpoisuuden<br />

varmistamisesta, sosiaalisesta<br />

hyväksynnästä, naisen identiteetistä<br />

ja kulttuurisesta jatkuvuudesta. Esimerkiksi<br />

Somaliassa ympärileikkauksen on katsottu<br />

suojelevan tyttöä siveettömyydeltä ja esiaviollisilta<br />

raskauksilta, ja se on yleensä ollut<br />

edellytys avioliiton solmimiselle. Lisäksi tyttöjen<br />

ympärileikkausta on perusteltu esteettisillä<br />

sekä puhtauteen ja seksuaalisuuteen<br />

liittyvillä syillä.<br />

Tyttöjen ympärileikkauksesta voi aiheutua<br />

monia seksuaali- ja lisääntymisterveyteen<br />

liittyviä ongelmia. Ympärileikkaukseen liittyvät<br />

komplikaatiot ovat yhteydessä leikkauksen<br />

laajuuteen sekä olosuhteisiin leikkauksen<br />

aikana ja sen jälkeen. Esimerkiksi faraonisesti<br />

ympärileikattujen naisten raskauden<br />

seurantaan ja synnytyksiin liittyvät ongelmat<br />

ovat suurimmat köyhissä, alikehittyneissä<br />

maissa, joissa ei ole mahdollisuutta riittäviin<br />

terveydenhuoltopalveluihin ja joissa naisten<br />

terveyteen liittyvät kysymykset eivät usein<br />

ole muutenkaan etusijalla.<br />

Ympärileikkaus on tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia<br />

loukkaava käytäntö, jota vastustetaan<br />

nykyisin maailmanlaajuisesti.<br />

Myös Afrikassa taistellaan tyttöjen ympärileikkauksia<br />

vastaan. Monissa maissa on<br />

pyritty kehittämään tyttöjen ympärileikkausten<br />

vastaista lainsäädäntöä ja toimintaohjelmia.<br />

Esimerkiksi Sudanissa laki kuitenkin<br />

kieltää vain infibulaatio-tyyppiset<br />

leikkaukset, ei ympärileikkausten lievempiä<br />

muotoja. Myös Egyptissä on vuosikausia<br />

kiistelty siitä, onko tyttöjen ympärileikkaus<br />

Egyptin lainsäädännön mukaan kielletty<br />

kaikissa olosuhteissa vai voidaanko tapa<br />

medikalisoida ja hyväksyä lääkäreiden suorittamana.<br />

Egyptin uskonnolliset johtajat<br />

ovat lisäksi olleet erimielisiä siitä, kuuluuko<br />

tyttöjen ympärileikkaus islamiin vai ei.<br />

Vuonna 2008 12-vuotiaan egyptiläistytön<br />

kuoltua ympärileikkaukseen, Egyptin terveysministeriö<br />

kielsi kaikki ympärileikkaukset<br />

asetuksella ja Egyptin päämufti tuomitsi<br />

käytännön islamin vastaisena. Egyptiläisen<br />

al-‘Arabiyya-lehden mukaan ensimmäinen<br />

laittoman ympärileikkauksen tehnyt mies<br />

pidätettiin elokuussa 2009 sen jälkeen kun<br />

hänen silpomansa 11-vuotias tyttö joutui<br />

sairaalaan.<br />

Monissa maissa lait eivät ole osoittautuneet<br />

riittävän tehokkaaksi keinoksi ympärileikkausperinteen<br />

katkaisemiseksi. Samalla<br />

on kuitenkin todettava, että monissa Afrikan<br />

maissa on tapahtunut myös huomattavaa<br />

positiivista kehitystä tyttöjen ympärileikkausten<br />

suhteen.<br />

Länsimaissa tyttöjen ympärileikkaus on<br />

yleensä kielletty joko omalla ympärileikkauksen<br />

kieltävällä lailla (esimerkiksi Ruotsi,<br />

Englanti ja Norja) tai siihen sovelletaan jo<br />

olemassa olevaa rikoslakia. Ranskassa on<br />

ollut useita oikeustapauksia tyttöjen ympärileikkauksiin<br />

liittyen. Suomessa tyttöjen<br />

ympärileikkaus on kaikissa muodoissaan<br />

rikoslain mukaan rangaistava teko. Suomessa<br />

ei toistaiseksi ole ollut yhtään oikeustapausta<br />

tyttöjen ympärileikkauksesta,<br />

mutta todennäköisesti se katsottaisiin<br />

törkeäksi pahoinpitelyksi. Ympärileikkaamisesta<br />

voi saada jopa kymmenen vuoden<br />

34

Kuva: Mari Jaakonaho<br />

35

”<br />

Monille musliminaisille naislääkäri on tärkeä<br />

erityisesti gynekologisissa vaivoissa.<br />

vankeusrangaistuksen. Myös tyttöjen vieminen<br />

ulkomaille ympärileikattavaksi on<br />

kielletty. Siitä huolimatta on mahdollista,<br />

että tyttöjen ympärileikkauksia tehdään<br />

jossain määrin edelleen Suomessa asuvien<br />

maahanmuuttajien keskuudessa esimerkiksi<br />

aikaisempiin kotimaihin suuntautuvilla<br />

matkoilla.<br />

Ihmisoikeusliitto ry on julkaissut vuonna<br />

2004 sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle<br />

suunnatun suosituksen erityisesti<br />

tyttöjen ympärileikkausten ennaltaehkäisemiseksi,<br />

mutta myös jo ympärileikattujen<br />

tyttöjen ja naisten kulttuurisensitiiviseksi<br />

kohtaamiseksi terveydenhuollossa. Suomessa<br />

tehdään avausleikkauksia faraonisesti<br />

ympärileikatuille naisille. Mikäli raskauden<br />

ja synnytyksen kulun seuraaminen sisätutkimuksin<br />

ei ympärileikkauksesta johtuen<br />

onnistu, asiakkaalle suositellaan avausleikkausta<br />

raskauden aikana. Jos avaamista ei<br />

ole tehty raskauden aikana, sen tekee yleensä<br />

kätilö synnytyksen yhteydessä. Kaikkien<br />

synnyttäjien kohdalla avaaminen ei ole<br />

välttämätön, mikäli arpikudos joustaa riittävästi.<br />

Avausleikkaus suositellaan kuitenkin<br />

tehtäväksi ennen raskautta ja sitä kannattaa<br />

tarjota myös alavatsa- ja kuukautiskivuista<br />

sekä virtsaamisvaivoista ja tulehduksista<br />

kärsivälle nuorelle tytölle. Naimattomien tyttöjen<br />

ja heidän vanhempiensa pelkoja avausleikkausta<br />

kohtaan voi hälventää kertomalla,<br />

että tulevaa avioitumista varten sairaalasta<br />

on mahdollista saada kirjallinen selvitys tehdystä<br />

avaamisesta. Sairaalassa polikliinisesti<br />

tehtävä avausleikkaus on melko yksinkertainen<br />

toimenpide: leikkaus kestää vain 10–15<br />

minuuttia ja toipuminen tapahtuu parissa<br />

päivässä.<br />

Muslimit suomalaisessa<br />

terveydenhuollossa<br />

Suomalaisissa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa<br />

on tarpeen ottaa yhä lisääntyvästi<br />

huomioon muslimipotilaiden ja -asiakkaiden<br />

erityistarpeet ja -toiveet. Esimerkiksi<br />

islamin ruokasäännöt, joiden mukaan ei saa<br />

syödä tai juoda alkoholia, sikaperäisiä aineita<br />

tai verituotteita, pätevät myös sallittuihin<br />

lääkeaineisiin. Muslimeiden kesken on kuitenkin<br />

eroja siinä, kuinka tiukasti sääntöjä<br />

tulkitaan. Esimerkiksi joissakin perheissä<br />

on kieltäydytty sikaperäistä liivatetta sisältävistä<br />

rokkoaineista, kun taas toisissa ne<br />

on hyväksytty perustelujen jälkeen. Alkoholia<br />

voi periaatteessa käyttää ulkoisesti ihon<br />

puhdistukseen, mutta suun kautta otettavat<br />

alkoholiuutteet ovat kiellettyjä.<br />

Vuosittainen noin 30 päivää kestävä ramadan-paasto<br />

on tärkeä uskonnollinen ja sosiaalinen<br />

tapahtuma, johon tulee osallistua<br />

viimeistään 15-vuotiaana. Ramadanin aikaan<br />

muslimin ei tule syödä tai juoda mitään<br />

auringonnousun ja -laskun välisenä aikana.<br />

Sairaiden tai raskaana olevien ei tarvitse<br />

paastota, mutta monet yrittävät paastota siitä<br />

huolimatta. Paastoava potilas voi yleensä<br />

antaa verinäytteen sekä saada lääkepistoksia,<br />

suonensisäistä lääkitystä sekä iholle,<br />

silmiin, korviin ja nenään pantavia lääkkeitä.<br />

Sen sijaan paasto mitätöityy, jos paastoava<br />

ottaa lääkkeitä suun kautta tai nestemäisen<br />

peräruiskeen tai jos nenätippoja valuu nieluun.<br />

Esimerkiksi diabeetikoiden tai säännöllistä<br />

lääkitystä saavien kanssa on hyvä<br />

keskustella siitä, kuinka ramadanin aikana<br />

voidaan menetellä. Viime kädessä elämän<br />

suojeleminen on paastoa tärkeämpää. Ra-<br />

36

Kuva: Marja Tiilikainen<br />

madan on perheissä kiireistä aikaa, jolloin<br />

voi olla vaikea irrottautua esimerkiksi terveyskeskuksessa<br />

järjestettävään ryhmätilaisuuteen<br />

tai vastaanotolle, varsinkin jos se<br />

sattuu lähelle päivittäisen paaston rikkomisajankohtaa<br />

auringon laskiessa.<br />

Tutkimustilanteissa on hyvä mahdollisuuksien<br />

mukaan välttää täysin alasti riisuttamista.<br />

Mikäli mahdollista, muslimiasiakas toivoo<br />

yleensä samaa sukupuolta olevan lääkärin<br />

tai hoitajan. Monille musliminaisille naislääkäri<br />

on tärkeä erityisesti gynekologisissa<br />

vaivoissa. Häveliäisyyssyistä mieslääkärille<br />

ei ehkä kerrota käynnin todellista syytä lainkaan.<br />

Mikäli naislääkäriä ei ole mahdollista<br />

saada, tilannetta voi helpottaa esimerkiksi<br />

naispuolisen hoitajan tai tulkin läsnäolo tutkimus-<br />

ja hoitotilanteessa. Osa muslimeista<br />

ei halua tervehtiessään kätellä vastakkaista<br />

sukupuolta olevaa hoitohenkilöstöä, mistä ei<br />

kannata loukkaantua.<br />

Islamilaiseen etiikkaan kuuluu sairaiden<br />

luona vierailu. Sairaalassa olevan potilaan<br />

luona käykin usein paljon vierailijoita. Näiden<br />

vierailujen yhteydessä saatetaan potilaalle<br />

lukea Koraania ja joskus sitä varten<br />

pyydetään myös erillistä huonetta, jotta samassa<br />

huoneessa olevat muut potilaat eivät<br />

häiriintyisi. Koraanin lukeminen ja sosiaalisten<br />

verkostojen tarjoama tuki on potilaalle<br />

tärkeää, joten perheenjäsenten ja ystävien<br />

läsnäoloon sairaalassa kannattaa suhtautua<br />

kärsivällisesti. Sairaalassa vuodepotilaana<br />

olevan muslimin ja hänen omaistensa<br />

kanssa on hyvä keskustella siitä, millaista<br />

apua potilas tarvitsee päivittäisten rukousten<br />

suorittamiseksi. Muslimipotilaat pukeutuvat<br />

yleensä sairaalan vaatteisiin, mutta<br />

huivia käyttävät naiset peittävät päänsä<br />

myös sairaalassa ollessaan. n<br />

37

4<br />

HOUKUTUSTEN<br />

maailma<br />

Kuva: JackF/Shutterstock<br />

Seksuaalisuutta pidetään islamissa hyvin positiivisena asiana.<br />

Islamilaiset oppineet eivät koskaan ole ihannoineet selibaatissa<br />

elämistä. Profeetta Muhammedilla oli useita vaimoja ja hänen<br />

kerrotaan sanoneen, että menemällä naimisiin ihminen turvaa<br />

puolet uskonnostaan.<br />

Seksuaalisuus<br />

Seksuaalisuutta pidetään positiivisena viettinä,<br />

jonka tyydyttäminen edistää henkistä ja<br />

fyysistä hyvinvointia. Kaikki seksuaalisuuden<br />

ilmaisut pitäisi kuitenkin rajoittaa heteroseksuaaliseen<br />

avioliittoon. Ihanteena pidetään<br />

sitä, että kaikki seksuaalisesti aktiivit<br />

yhteiskunnan jäsenet olisivat naimisissa ja<br />

tyydyttäisivät seksuaaliset tarpeensa avioliiton<br />

puitteissa. Varhaista avioliittoa on pidetty<br />

suositeltavana, ja sen on ajateltu varmistavan<br />

etenkin tyttöjen neitsyyden säilymisen.<br />

Koska islamilainen laki rajoittaa seksuaalisuuden<br />

heteroseksuaaliseen lailliseen avioliittoon,<br />

esiaviollinen seksi ja tietenkin kaikki<br />

avioliiton ulkopuoliset suhteet ovat kiellettyjä.<br />

Suhtautuminen masturbaatioon vaihtelee.<br />

Yhden tulkinnan mukaan masturbaatio<br />

on periaatteessa kielletty, sillä se rinnastetaan<br />

avioliiton ulkopuoliseen seksiin, mutta<br />

se saattaa olla sallittua, jos kyseessä on nai-<br />

38

maton henkilö ja jos se on keino välttyä laittomalta<br />

suhteelta. Masturbaatio on yleensä<br />

hyväksytty nuorten miesten keinona purkaa<br />

seksuaalisia tarpeitaan, mutta myöhemmällä<br />

iällä siitä tulee oppineiden mukaan tarpeetonta,<br />

jos mies on naimisissa. Seksuaalisten<br />

halujen hillitsemiseksi imaamit yleensä<br />

suosittelevat paastoa ja rukoilemista, jos<br />

mahdollisuutta avioseksiin ei ole. Jotkut<br />

vanhoilliset oppineet pitävät masturbaatiota<br />

terveydelle haitallisena. Naimattomien tyttöjen<br />

itsetyydytystä pidetään haitallisena myös<br />

siksi, että se saattaa aiheuttaa immenkalvon<br />

rikkoutumisen. Naimisissa olevien naisten<br />

kohdalla asia on tabu, sillä aviomiehen pitäisi<br />

periaatteessa pystyä huolehtimaan vaimonsa<br />

seksuaalisista tarpeista.<br />

Avioliiton ulkopuolisia suhteita esiintyy myös<br />

muslimiyhteisöissä. Nuorilla on esiaviollisia<br />

suhteita ja aviopareilla avioliiton ulkopuolisia<br />

suhteita. Myös prostituutiolle on suuret<br />

markkinat ja sukupuolitauteja esiintyy. Suuri<br />

hiv-infektioiden levittäjä ovat suonensisäiset<br />

huumeet, mutta ne leviävät myös seksisuhteiden<br />

kautta. Koska laittomat seksisuhteet ja<br />

prostituutio ovat islamilaisen moraalikäsityksen<br />

vastaisia, on niistä samoin kuin sukupuolitaudeista<br />

ja aviottomista lapsista vaikea saada<br />

luotettavaa tietoa. Samasta syystä myös<br />

esimerkiksi hiviin ja aidsiin liittyvä valistustyö<br />

on muslimiyhteisöissä usein vaikeaa.<br />

Jotta kaikki mahdolliset houkutukset laittomien<br />

suhteiden harrastamiseksi voitaisiin<br />

eliminoida, tulisi sekä miesten että naisten<br />

esiintyä kodin ulkopuolella mahdollisimman<br />

huomiota herättämättömästi. Myös hyvää<br />

tuoksua pidetään seksuaalisesti viettelevänä<br />

ja tilanteesta riippuen hajusteita saate-<br />

”<br />

Varhaista avioliittoa on pidetty suositeltavana, ja sen on<br />

ajateltu varmistavan etenkin tyttöjen neitsyyden säilymisen.<br />

39

Kuva: Marja-Leena Kultanen<br />

Kuva: Thomas Hagström<br />

40

”<br />

Hijab-käsite tarkoittaa paitsi peittävää pukeutumista, myös tietynlaista<br />

käyttäytymiskoodia, johon kuuluu hillitty puhe ja liikehdintä.<br />

taan joko käyttää runsaasti tai välttää kokonaan.<br />

Kosteat hiukset viittaavat siihen, että<br />

nainen on juuri ollut sukupuoliyhteydessä,<br />

ja siksi nainen ei näyttäydy hiukset märkinä,<br />

vaikka hän ei muuten käyttäisikään pään<br />

peittävää huivia.<br />

Muslimioppineiden mukaan naisten pitäisi<br />

lähisukuun kuulumattomien miesten läsnä<br />

ollessa peittää itsestään kaikki muu paitsi<br />

kasvot ja kädet, miehen tulee peittää vartalonsa<br />

navasta polviin. Muslimimiehet eivät julkisilla<br />

paikoilla kuitenkaan yleensä pidä edes<br />

shortseja eivätkä hihattomia paitoja, sillä se<br />

ei kuulu tapoihin. Hijab-käsite tarkoittaa paitsi<br />

peittävää pukeutumista, myös tietynlaista<br />

käyttäytymiskoodia, johon kuuluu hillitty puhe<br />

ja liikehdintä, usein vastakkaisen sukupuolen<br />

kättelemisen välttäminen ja hillitty kosmetiikan<br />

käyttö. Monet muslimit tulkitsevat Koraania<br />

niin, että he ajattelevat pukeutumiskoodin<br />

olevan Jumalan käsky. Koraanissa ei kuitenkaan<br />

määritellä siveätä pukeutumista tarkasti,<br />

esimerkiksi hiusten peittämistä ei suoraan<br />

mainita. Monet muslimit, esimerkiksi Suomen<br />

tataarit, tulkitsevatkin pukeutumissääntöjä<br />

niin, että riittää kun pukeutuu säädyllisesti,<br />

yhteiskunnan yleisten normien mukaan.<br />

Kun Saudi-Arabiasta lähtöisin oleva wahhabilainen<br />

islamintulkinta on vallannut alaa<br />

modernien islamintulkintojen kustannuksella,<br />

myös naisten pukeutumiseen ja käyttäytymiseen<br />

on alettu kiinnittää yhä enemmän<br />

huomiota. Monet sellaiset maahanmuuttajat<br />

ja käännynnäiset, jotka eivät aikaisemmin<br />

halunneet erityisesti korostaa islamilaista<br />

identiteettiään pukeutumisellaan, ovat yhä<br />

enemmän alkaneet käyttää tietyntyyppistä,<br />

islamilaiseksi koettua pukeutumis- ja käyttäytymiskoodia.<br />

Monelle muslimille hiusten<br />

peittäminen merkitsee paitsi Jumalan tahdon<br />

noudattamista, myös tapaa tuoda julki<br />

omaa islamilaista vakaumustaan ja tietynlaista<br />

islamintulkintaa.<br />

Nuoret käyttävät usein kevyitä, vain hiukset<br />

peittäviä huiveja ja muu pukeutuminen<br />

saattaa olla samanlaista kuin muilla suomalaistytöillä,<br />

kunhan se on tarpeeksi peittävää.<br />

Hijab peittää yleensä myös kaulan ja hartiat<br />

ja sen alla voidaan käyttää otsan peittävää<br />

alushuivia. Niqab peittää myös kasvot ja jättää<br />

vain silmät näkyviin. Jilbabilla tarkoitetaan<br />

yleensä pitkää huntua, joka voi ulottua<br />

lanteille, polviin tai nilkkoihin, tai koko vartalon<br />

peittävää pitkää asua, jota käytetään<br />

erillisen hijabin kanssa, kun taas ns. burka/<br />

burkha/burqa/burqu’ on tullut tutuksi afganistanilaisten<br />

naisten vartalon peittävänä<br />

kaapuna. Siihen liitetään usein myös silmät<br />

peittävä silmikko, jonka läpi nainen näkee<br />

eteensä. Chadoriksi kutsutaan iranilaista<br />

versiota peittävästä, yleensä mustasta kaavusta.<br />

Burkat, chadorit ja niqabit ovat yleensä<br />

yksivärisiä, sinisiä tai mustia, mutta muut<br />

asut voivat olla myös kirkkaasti kuvioituja.<br />

Islamilaisissa maissa kukoistaa hijab-muoti,<br />

eikä mikään estä myös ns. <strong>islamilaiseen</strong><br />

asuun pukeutuvaa naista olemasta viehättävä.<br />

Jotkut käyttävät hijabin kanssa myös<br />

vahvaa meikkiä, mikä viittaa siihen että hijab<br />

on pikemminkin muoti- ja yhteiskunnallinen<br />

asia, kuin merkki vakaasta uskonnollisuudesta<br />

ja siveellisyydestä.<br />

41

Kuva: Mari Jaakonaho<br />

Homoseksuaalisuus<br />

Fyysinen läheisyys samaa sukupuolta<br />

edustavien ihmisten välillä on monissa<br />

kulttuureissa paljon tiiviimpää kuin Suomessa.<br />

Miehet halaavat, antavat poskisuudelmia<br />

toisilleen ja kulkevat kaulakkain<br />

aivan yleisesti ilman minkäänlaista seksuaalista<br />

tarkoitusta. Homoseksuaaliset<br />

suhteet ovat lailla kiellettyjä melkein kaikissa<br />

islamilaisissa yhteiskunnissa, sillä<br />

niitä pidetään rikoksena yhteiskuntaa ja<br />

yleistä siveellisyyttä vastaan. Egyptin ja<br />

muutaman muun maan rikoslaki ei suoraan<br />

tuomitse homoseksuaalisia suhteita, mutta<br />

niistä voidaan tuomita jopa kolmen vuoden<br />

vankeusrangaistus muiden yleistä moraalia<br />

säätelevien lakien perusteella. Irakissa ja<br />

Jordaniassa rikoslaki ei kriminalisoi homoseksuaalisia<br />

suhteita. Avioliitto on kuitenkin<br />

aina miehen ja naisen välinen liitto, eikä<br />

homoseksuaalisten liittojen hyväksymisestä<br />

edes keskustella. Homoseksuaalisuutta esiintyy<br />

kuitenkin yleisesti myös muslimien parissa,<br />

eikä siihen ole perinteisesti suhtauduttu kovinkaan<br />

kielteisesti. Homoseksuaalisia suhteita on<br />

voitu pitää tarpeellisina, jotta yhteisön naisten<br />

neitsyys on voitu turvata. Sen sijaan homoseksuaalista<br />

identiteettiä on muslimien yleensä vaikea<br />

hyväksyä. Naisten homoseksuaaliset suhteet ovat<br />

nyky-yhteiskunnissa vaiettu asia, mutta Profeetan<br />

perimätieto tuomitsee myös ne.<br />

Rangaistukset homoseksuaalisesta aktista ovat<br />

yleensä sakkoja tai jopa useita vuosia vankeutta, mutta<br />

Iranissa, Saudi-Arabiassa, Sudanissa, Nigeriassa ja<br />

Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa rangaistus voi olla<br />

jopa kuolemantuomio. Islamilaisessa laissa homoseksuaalisuudesta<br />

ei määritellä tiettyä rangaistusta, vaikkakin<br />

se luetaan laittomaksi sukupuolisuhteeksi. Monissa<br />

tapauksissa homoseksuaalisuuden kieltäviä lakeja ei<br />

valvota eikä rangaistuksia panna täytäntöön. Islaminuskoiset<br />

homoseksuaalit voivat nykyään vaihtaa mielipiteitään<br />

ja pitää yllä omaa alakulttuuriaan internetin<br />

kautta, mutta julkiset kokoontumiset saattavat aiheuttaa<br />

42

” Homoseksuaalisuutta<br />

esiintyy kuitenkin<br />

yleisesti myös<br />

muslimien parissa, eikä<br />

siihen ole perinteisesti<br />

suhtauduttu kovinkaan<br />

kielteisesti.<br />

osallistujille suuria ongelmia. Perinteisiä<br />

miespuolisten homoseksuaalien kohtauspaikkoja<br />

ovat olleet puistot, naiset tapaavat<br />

toisiaan kodeissaan.<br />

Länsimaissa asuvien muslimien suhtautuminen<br />

homoseksuaalisuuteen ja<br />

LBGT-suhteisiin (lyhennys sanoista Lesbian,<br />

Bisexual, Gay, Transgender) ylipäätään<br />

on kaksijakoista. Osa uskoo ”dominoteoriaan”,<br />

jonka mukaan avoimien homoseksuaalisten<br />

suhteiden hyväksyminen<br />

liittyy yleiseen moraalin rappeutumiseen,<br />

joka alkaa naisten vapaasta esiintymisestä<br />

hunnuttautumattomina julkisuudessa,<br />

vapaasta seurustelemisesta ja esiaviollisista<br />

suhteista ja päättyy homoseksuaalisten<br />

avioliittojen hyväksymiseen. Tämä taas<br />

johtaa sukulaisuussiteiden katkeamiseen ja<br />

koko yhteiskunnan asteittaiseen romahdukseen.<br />

Osa maahanmuuttajista on omaksunut<br />

liberaalimman ajattelutavan ja näkee seksuaalisten<br />

vähemmistöjen oikeuksien puolustamisen<br />

samanarvoisena kuin uskonnollisten<br />

vähemmistöjen oikeuksien puolustamisen.<br />

Länsimaissa asuvat islaminuskoiset homoseksuaalit<br />

ovat hyvin järjestäytyneitä ja saavat tukea<br />

toisiltaan esimerkiksi internetissä toimivien keskustelupalstojen<br />

avulla. n<br />

Kuva: Mari Jaakonaho<br />

43

5<br />

TULEVAISUUDEN<br />

haasteita<br />

Kuva: Marja Tiilikainen<br />

Suurimmat ongelmat naisten seksuaaliterveydessä liittyvät heidän<br />

puutteelliseen oikeuteensa määrätä omaan kehoonsa liittyvistä<br />

asioista.<br />

Oikeus omaan vartaloon<br />

Naisen ruumis on yhteisöllisesti hyvin tärkeä.<br />

Siihen liitetään usein suvun ja perheen<br />

kunnia, mutta se on tärkeä myös traditioiden<br />

siirtämisessä sukupolvelta toiselle ja<br />

uuden sukupolven synnyttämisessä. Suomessa<br />

ajatellaan ja käyttäydytään usein hyvin<br />

yksilökeskeisesti ja ehkä itsekkäästikin,<br />

mutta monissa muissa kulttuureissa yhteisön<br />

hyvinvointi ja oikeudet ovat tärkeämpiä<br />

kuin yksilön. Seksuaalioikeudet ovat tiiviisti<br />

sidoksissa yleisiin ihmisoikeuksiin. Monien<br />

islamilaisten maiden lainsäädännössä on<br />

puutteita ihmisoikeuksien kohdalla, mutta<br />

osittain ongelmana on myös lain ja käytäntöjen<br />

välinen ristiriita.<br />

Muslimiyhteisöjä koskettavia ongelmaalueita<br />

seksuaaliterveyden kannalta ovat<br />

ainakin varhaiset ja/tai epämieluisat avioliitot,<br />

erilaisten seksuaalisten suuntauksien<br />

tuomitseminen, kunniamurhat, raiskaus<br />

avioliitossa, tyttöjen ympärileikkaus, avioliiton<br />

ulkopuolisten raskauksien häpeälli-<br />

44

syys, nuorten<br />

seksuaalisuuden tukahduttaminen,<br />

vaikeus saada<br />

turvallinen abortti ja seksuaalivalistuksen<br />

puutteellisuus.<br />

Aviorikos on yksi shari’assa määritellyistä<br />

vakavista rikoksista. Nykyään aviorikos<br />

on kriminalisoitu kaikkien muslimienemmistöisten<br />

maiden rikoslaeissa, poikkeuksena<br />

Turkki. Aviorikosta pidetään vakavana<br />

rikoksena siksi, että se on yksi Koraanissa<br />

mainituista ns. hudud-rikoksista ja sen<br />

ajatellaan olevan rikkomus Jumalan asettamia<br />

rajoja ja yhteiskunnan moraalia vastaan.<br />

Iranissa ja Saudi-Arabiassa aviorikos<br />

on pahempi rikos kuin murha ja siitä on<br />

rangaistuksena joko raipparangaistus tai<br />

kivittäminen. Muissa islamilaisissa maissa<br />

aviorikoksesta voi saada vankeusrangaistuksen<br />

tai sakkoja. Usein rangaistus pannaan<br />

täytäntöön vain loukatun osapuolen<br />

vaatimuksesta.<br />

Yksi suurimmista ihmis- ja seksuaalioikeuksien<br />

rikkomuksista ovat kunniamurhat,<br />

jolla tarkoitetaan perheenjäsenen tekemää<br />

murhaa, jonka uhrina on epäsiveellisestä<br />

käytöksestä epäilty nainen tai joskus myös<br />

mies. Ajatus kunniamurhasta on peräisin<br />

esi-islamilaiselta ajalta. Sen taustalla on<br />

kunniakäsitys, joka määritellään naisten<br />

seksuaalisuuden kautta. Monissa maissa,<br />

kuten Jordaniassa, Syyriassa, Turkissa,<br />

Pakistanissa, Kuwaitissa ja Egyptissä<br />

rangaistus kunniamurhasta on vain nimellinen,<br />

sillä miehillä ajatellaan olevan oikeus<br />

rangaista naisia, jotka ovat syyllistyneet<br />

epäasialliseen käytökseen. Monissa maissa<br />

esiintyy kuitenkin painostusliikkeitä, jotka<br />

vaativat, että perheen kunnian säilyttämiseksi<br />

tehtyjen murhien rangaistukset saatettaisiin<br />

oikeudenmukaisemmalle tasolle.<br />

Islamilaisen lain mukaan aviorikoksesta<br />

syyttämiseen tarvitaan neljä silminnäkijätodistajaa.<br />

Tätäkään vaatimusta ei aina<br />

oteta huomioon, vaan pelkkä epäily epäsiveellisyydestä<br />

saattaa riittää. Niillä alueilla,<br />

joilla kunniamurhia tehdään, se on koko väestön<br />

ongelma. Esimerkiksi Jordaniassa ja<br />

Egyptissä se koskettaa yhtä lailla kristittyjä<br />

kuin muslimejakin.<br />

45

”<br />

Tunisiassa naisten<br />

väkivaltainen kohtelu<br />

parisuhteessa on tehty<br />

rikoslaissa rangaistavaksi ja<br />

naisten oikeuksia aborttiin on<br />

laajennettu merkittävästi.<br />

Joissakin islamilaisissa maissa raiskaaja<br />

voi saada tekonsa anteeksi, jos hän menee<br />

uhrinsa kanssa naimisiin. Näin korjataan<br />

myös raiskauksen aiheuttama häpeä naisen<br />

perheelle. Tällainen käytäntö on naiselle<br />

traumaattinen ja esimerkiksi somalialaiset<br />

naiset ovat arvostelleet sitä ankarasti. Traditionaalisen<br />

islamilaisen lain mukaan raiskausta<br />

pidetään rikoksena yleistä siveellisyyttä<br />

ja perheinstituutiota vastaan. Tällainen<br />

ajattelu kumpuaa näkemyksestä, jonka<br />

mukaan naisen ruumis ei kuulu hänelle<br />

itselleen vaan hänen isälleen, miehelleen<br />

ja yhteisölleen. Rangaistukset raiskauksista<br />

vaihtelevat suuresti eri maissa: Iranissa<br />

raiskaaja voi saada kuolemantuomion,<br />

Egyptissä vankeutta. Periaatteessa raiskaukseen<br />

suhtaudutaan erittäin vakavasti,<br />

sillä siinä yhdistyvät monet islamilaisen lain<br />

rikkomukset. Toisaalta on taipumus syyllistää<br />

uhria, sillä perinteisessä islamilaisessa<br />

yhteisössä raiskauksia ei pitäisi tapahtua,<br />

jos naiset pysyttelevät perheen ja varsinkin<br />

sen miespuolisten jäsenten suojeluksessa<br />

ja liikkuvat julkisuudessa vain hunnutettuina.<br />

Tosin uhrin syyllistäminen on tuttua<br />

myös tämän päivän suomalaisessa keskustelussa.<br />

Avioliitossa tapahtuva raiskaus ei ole rikos<br />

muslimiyhteiskunnissa, sillä valtaosa muslimioppineista<br />

on sitä mieltä, että avioliitto<br />

takaa miehelle oikeuden sukupuoliyhteyteen<br />

vaimonsa kanssa. Nykyään naisjärjestöt monissa<br />

islamilaisissa maissa pyrkivät aktiivisesti<br />

muuttamaan rikoslakia tältä osin.<br />

Kehitysnäkymiä<br />

Monet islamilaiset maat julistavat perustuslaeissaan,<br />

että naiset ja miehet ovat samanarvoisia<br />

kansalaisia. Naisten oikeuksia<br />

polkevat lait ja epätasa-arvoinen lainkäyttö<br />

ovat siten ristiriidassa näiden maiden omien<br />

perustuslakien kanssa. Miksi lakeja ja<br />

46

Kuva: Tateos/Shutterstock<br />

käytäntöjä ei sitten muuteta? Yksi suurimmista<br />

esteistä on monien maiden poliittinen<br />

tilanne. Hallitusten legitimiteetin horjuvuus,<br />

demokratian puutteellisuus, taloudellinen<br />

epävarmuus ja uskonnollisen fundamentalismin<br />

ja ääriliikkeiden nousu ovat tekijöitä,<br />

jotka estävät rauhallisen kehityksen. Ongelmana<br />

on monin paikoin myös kansalaisjärjestöjen<br />

toimintaedellytysten vaihtelevuus.<br />

Monissa islamilaisissa maissa valtion ja<br />

kansalaisyhteiskunnan välinen kommunikaatio<br />

ja yhteistyö ovat ongelmallisia. Monilla<br />

alueilla mielipiteet siitä, mihin suuntaan<br />

yhteiskuntaa tulisi ylipäätään kehittää, ovat<br />

hyvin ristiriitaisia. Osa aktivisteista haluaisi<br />

lisätä vapauksia ja kansalaisoikeuksia, osa<br />

taas pelkää, että uskonnon ja yhteiskunnan<br />

vaikutusvallan väheneminen johtaisi moraaliseen<br />

rappioon.<br />

Vaikeuksista huolimatta islamilaisissa<br />

maissa on paljon hyviä esimerkkejä onnistuneista<br />

uudistuksista. Turkissa vuoden 2001<br />

siviililaki asettaa naiset samaan asemaan<br />

miesten kanssa ja muun muassa tuomitsee<br />

perheväkivallan. Tunisiassa naisten väkivaltainen<br />

kohtelu parisuhteessa on tehty rikoslaissa<br />

rangaistavaksi ja naisten oikeuksia<br />

aborttiin on laajennettu merkittävästi. Jordaniassa<br />

naisten ja miesten alhaisin sallittu<br />

avioitumisikä on nostettu 18:aan. Toisaalta<br />

jordanialaisten naisten kampanjointi kunniamurhien<br />

ja raiskauksien rangaistusten<br />

tiukentamiseksi tai aborttilainsäädännön<br />

muuttamiseksi ei ole vieläkään tuottanut<br />

tulosta.<br />

Myös Marokon uusi hallitus on ollut kiitettävän<br />

aktiivinen naisten asemaa parantavan<br />

lainsäädännön suhteen. Naisiin kohdistuvasta<br />

väkivallasta on tehty julkinen ongelma,<br />

johon sekä terveydenhuollossa että poliisin<br />

parissa on alettu kiinnittää huomiota. Myös<br />

muissa arabimaissa naisiin kohdistuvaan<br />

47

Kuva: Marja Tiilikainen<br />

”<br />

Jatkossa joudumme yhä enemmän pohtimaan myös sitä,<br />

kuinka tietyt islamilaiset ja toisaalta suomalaiset käytännöt<br />

voidaan sovittaa yhteen.<br />

väkivaltaan on alettu kiinnittää enemmän<br />

huomiota. Marokon uusi perhelaki, joka takaa<br />

naisille tasa-arvoiset oikeudet perheissä,<br />

hyväksyttiin helmikuussa 2004. Uudistus<br />

poistaa vanhassa laissa olleen aikuisten<br />

naisten holhouksenalaisuuden, tekee naisesta<br />

tasapuolisen kumppanin avioliitossa,<br />

antaa naisille oikeuden ottaa avioero ja saada<br />

lasten huoltajuus sekä rajoittaa moniavioisuutta<br />

antamalla naisille oikeuden lisätä<br />

sen kieltävä ehto avioliittosopimukseen.<br />

Vakaa taloudellinen ja yhteiskunnallinen<br />

kehitys on välttämätön naisten ja lasten aseman<br />

kohentamiseksi. Yksi tehokkaimmista<br />

keinoista edistää koko yhteisön terveydentilaa,<br />

säännöstellä syntyvyyttä, hallita sukupuolitautien<br />

leviämistä ja lisätä naisten mahdollisuuksia<br />

päättää omista asioistaan on<br />

naisten ja tyttöjen koulutuksen parantaminen.<br />

On tärkeää huomata ja tukea islamilaisissa<br />

maissa tapahtuvia positiivisia kehityssuuntauksia<br />

erityisesti nyt kun <strong>islamilaiseen</strong><br />

<strong>maailmaan</strong> liittyy niin paljon ennakkoluuloja<br />

ja jopa pelkoja. Kehitysyhteistyössä tarvitaan<br />

ymmärrystä islamin perusteista, mutta myös<br />

siitä, että uskonnon tulkinnassa tapahtuu<br />

jatkuvaa muutosta.<br />

Islamiin liittyvien kysymysten tuntemus<br />

on tärkeää myös Suomessa, jossa muslimien<br />

määrä kasvaa. Koulumaailmassa<br />

sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa on yhä<br />

tavallisemmin muslimioppilaita ja -asiakkaita,<br />

joilla on uskonnollisesti perusteltuja<br />

odotuksia ja tapoja. Joillekin patriarkaalisista<br />

yhteisöistä tuleville naisille muutto<br />

Suomeen merkitsee myös selvää parannusta<br />

heidän asemaan sekä seksuaali- ja<br />

lisääntymisterveyteen. Jatkossa joudumme<br />

yhä enemmän pohtimaan myös sitä, kuinka<br />

tietyt islamilaiset ja toisaalta suomalaiset<br />

käytännöt voidaan sovittaa yhteen. Tulevaisuudessa<br />

näemme toivottavasti lisää muslimeita<br />

myös työntekijöinä, jolloin monikulttuuriset<br />

ja -uskonnolliset kohtaamiset<br />

tulevat nykyistä luontevammaksi osaksi<br />

suomalaista arkea ja työtä. n<br />

48

Lähteet ja kirjallisuus<br />

Akar, Sylvia 2008: Muslimit antiikin lääketieteen<br />

pelastajina. nro 23, s. 2681–2692 Duodecim.<br />

Helsinki : Kustannus Oy Duodecim.<br />

Ali, Kecia 2006. Sexual Ethics & Islam, Feminist<br />

Reflections on Qur’an, Hadith, and Jurisprudence.<br />

Oxford: Oneworld Publications.<br />

Hallenberg, Helena 1998. Miten elää muslimina.<br />

Teoksessa Heikki Palva ja Irmeli Perho<br />

(toim.): Islamilainen kulttuuri, 12–77. Helsinki:<br />

Otava.<br />

Hallenberg, Helena 2006. Terveys ja sairaus<br />

islamin maailmassa. Suomen Lääkärilehti vsk. 61:<br />

2019–2023.<br />

Hassinen-Ali-Azzani, Tuulikki 2002. Terveys ja<br />

lapset ovat Jumalan lahjoja. Etnografia somalialaisten<br />

terveyskäsityksistä ja perhe-elämän hoitokäytännöistä<br />

suomalaiseen kulttuuriin siirtymävaiheessa.<br />

Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet<br />

95. Kuopio: Kuopion yliopisto.<br />

Islamic Family Law: http://www.law.emory.edu/IFL/<br />

El Kaddioui, Sylvia 1999. Hunnutettu gaselli.<br />

Seksuaalisuudesta islamilaisessa kulttuurissa.<br />

Teoksessa Tuula Sakaranaho ja Heikki Pesonen<br />

(toim.), Muslimit Suomessa, 193–213. Helsinki:<br />

Yliopistopaino.<br />

Kouros, Kristiina 2007. Suomessa asuvien<br />

muslimien suhtautumisesta perhearvoihin ja perhelainsäädäntöön.<br />

Helsinki: Ihmisoikeusliitto ry.<br />

http://www.ihmisoikeusliitto.fi/selvitys.pdf<br />

Martikainen, Tuomas 2008. Muslimit suomalaisessa<br />

yhteiskunnassa. Teoksessa Tuomas Martikainen,<br />

Tuula Sakaranaho ja Marko Juntunen (toim.),<br />

Islam Suomessa: Muslimit arjessa, mediassa ja<br />

yhteiskunnassa, 62–84. Helsinki: Suomalaisen<br />

Kirjallisuuden Seura.<br />

Poikien ympärileikkauksia koskevaa lainsäädäntötarvetta<br />

selvittäneen työryhmän muistio<br />

2004. Työryhmämuistioita 2003:39. Helsinki:<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö. http://www.stm.fi/c/<br />

document_library/get_file?folderId=28707&name<br />

=DLFE-4103.pdf<br />

50

Kuva: Marja Tiilikainen<br />

Rahmanzadeh, Ahad 2002. Population Policy in<br />

the Islamic Countries. www.bmz.de<br />

Sakaranaho, Tuula 1999. Muslimit Euroopassa.<br />

Teoksessa Katja Hyry ja Juha Pentikäinen (toim.),<br />

Uskonnot maailmassa, 208–225. 4. uudistettu<br />

painos. Helsinki: WSOY.<br />

Tiilikainen, Marja 2003. Arjen islam. Somalinaisten<br />

elämää Suomessa. Tampere: Vastapaino.<br />

Tiilikainen, Marja (toim.) 2004. Tyttöjen ja<br />

naisten ympärileikkaus Suomessa. Asiantuntijaryhmän<br />

suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

henkilöstölle. Helsinki: KokoNainen-projekti,<br />

Ihmisoikeusliitto. www.ihmisoikeusliitto.fi ><br />

KokoNainen.<br />

Tiilikainen, Marja (toim.) 2008. Female Genital<br />

Cutting in the Past and Today. Finnish Journal<br />

of Ethnicity and Migration 3(2), erityisnumero.<br />

http://www.etmu.fi/fjem/pdf/FJEM_2_2008.pdf<br />

World Health Organization www.who.int/gender/en<br />

> Gender and other health topics<br />

2009 World Population Data Sheet, Population<br />

Reference Bureau. http://www.prb.org/Publications/Datasheets/2009/2009wpds.aspx<br />

51

Sanasto<br />

Ghusl<br />

Suuri puhdistautuminen, jolloin kylvetään kokonaan.<br />

Ghusl on tarpeen ennen rukousta silloin,<br />

kun rukoilija on rituaalisesti epäpuhdas,<br />

kuten synnytyksen, kuukautisten tai yhdynnän<br />

jälkeen.<br />

Hadith<br />

Perimätieto. Hadith-kirjallisuus on islamin<br />

toiseksi tärkein tekstikokoelma Koraanin jälkeen.<br />

Hadithit eivät ole Jumalan puhetta, vaan<br />

teksteissä kerrotaan profeetta Muhammedin<br />

toiminnasta. Tärkeimmät hadith-kokoelmat<br />

on koottu 800-luvulla.<br />

Hijab<br />

Yleisnimitys peittävälle pukeutumiselle ja hillitylle<br />

käytökselle. Hijabiksi kutsutaan myös<br />

erityisesti pään ja hiukset peittävää huivia.<br />

Henna<br />

Lawsonia inermis -kasvin lehdistä ja varsista<br />

tehty väriaine, jota käytettiin jo Muhammedin<br />

aikana ihon ja hiusten värjäämiseen. Hennalla<br />

on ajateltu olevan siunausta tuova vaikutus, ja<br />

sitä onkin käytetty erityisesti erilaisten elämänkaarijuhlien<br />

aikana.<br />

Hudud-rikos<br />

Hudud, suomeksi rajat, tarkoittaa Jumalan<br />

asettamia rajoja, joita ihminen ei saa ylittää.<br />

Hudud-rikkomus on teko, joka ylittää rajan ja<br />

se on rangaistava. Koraanissa mainitut rikkomukset<br />

ovat aviorikos, väärä syytös aviorikoksesta,<br />

maantierosvous, viinin juominen ja<br />

islamista luopuminen.<br />

’idda<br />

Periodi, jonka aikana eronnut tai leskeksi<br />

jäänyt nainen ei voi solmia uutta avioliittoa.<br />

Yleensä ’idda-aika kestää kolme tai neljä kuukautiskiertoa.<br />

Infibulaatio<br />

Ns. faraoninen ympärileikkaus, sen radikaalein<br />

muoto. Tytön ulkoiset sukuelimet poistetaan<br />

ja typistetyt häpyhuulet ommellaan yhteen<br />

lukuun ottamatta pientä aukkoa virtsan<br />

ja kuukautisveren poistumiseksi.<br />

Khul’<br />

Islamilaiseen lakiin kuuluva mahdollisuus<br />

avioeroon, joka lähtee naisen aloitteesta. Yhteisen<br />

sopimuksen mukaan vaimo palauttaa<br />

puolisolleen häneltä saadun morsiusrahan tai<br />

osan siitä korvaukseksi avioerosta.<br />

Koraani<br />

Islamin pyhä kirja, jonka ajatellaan olevan Jumalan<br />

puhetta. Profeetta Muhammed sai tehtäväkseen<br />

toimia Jumalan sanansaattajana<br />

ja Koraani on koottu hänen kauttaan tulleista<br />

ilmoituksista. Koraani jakaantuu 114:ään lukuun,<br />

suuraan, joissa on 3-286 säettä.<br />

Mahr/meher<br />

Morsiusraha<br />

Mut’a/sighe<br />

Väliaikainen avioliitto. Vain 12-shiialaiset hyväksyvät<br />

mut’a-liiton. Se solmitaan tietyksi,<br />

ennalta määrätyksi ajaksi.<br />

Nikah<br />

Islamilainen avioliitto, joka perustuu avioliittokelpoisen<br />

parin vapaaehtoiseen sopimukseen.<br />

Morsiamen suostumus voidaan ilmoittaa myös<br />

walin, morsiamen edustajan välityksellä. Jotta<br />

nikah olisi lainmukainen, sen puitteissa määritellään<br />

mahr, eli morsiusraha, todistajina on<br />

kaksi täysi-ikäistä miestä ja liitto julkistetaan<br />

muslimiyhteisössä.<br />

Paasto<br />

Yksi islamin peruspilareista. Muslimit paastoavat<br />

ramadan-kuussa. Tällöin ei saa syödä eikä<br />

52

juoda mitään eikä harjoittaa seksiä auringon<br />

nousun ja laskun välillä. Monet kieltäytyvät tänä<br />

aikana myös tupakoinnista sekä hajusteiden ja<br />

meikkien käytöstä. Kuukautiset keskeyttävät<br />

paaston. Myöskään raskaana olevilla, sairailla,<br />

pienillä lapsilla, vanhuksilla tai matkalla olijoilla<br />

ei ole velvollisuutta paastota.<br />

Polygamia<br />

Moniavioisuus. Islamilaisen lain mukaan miehellä<br />

on oikeus ottaa korkeintaan neljä vaimoa.<br />

Polygamiaa on rajoitettu voimakkaasti<br />

monien islamilaisten maiden perhelaeissa ja<br />

joissakin maissa se on kokonaan kielletty.<br />

Rukous<br />

Rukous on yksi islamin viidestä peruspilarista.<br />

Rituaalirukous tulee suorittaa viisi kertaa<br />

päivässä. Siihen liittyy wudu, kääntyminen<br />

Mekkaan päin ja tietty rukouskaava rukouksineen<br />

ja liikkeineen. Naiset peittävät päänsä<br />

rukoillessaan. Tärkeää on muodostaa mielessään<br />

ajatus siitä, että rukoilija keskittyy juuri<br />

tiettyyn rukoukseen ja puhdistautuu myös<br />

henkisesti.<br />

Shari’a<br />

Islamilainen laki, joka on täydellisenä vain<br />

Jumalan tiedossa. Ihmiskunta saa siitä tietoa<br />

Koraanista. Koraanin, hadith-kirjallisuuden,<br />

oppineiden konsensuksen ja päättelyn avulla<br />

islamilaiset oppineet ovat luoneet laajan juridisen<br />

kirjallisuuden, figh, joka edustaa juristien<br />

näkemystä Jumalan sanan tulkinnasta. Jokaisessa<br />

islamilaisessa maassa on maan oma<br />

siviili- ja rikoslaki, joka pohjautuu joko enemmän,<br />

vähemmän tai ei ollenkaan islamilaisen<br />

lain periaatteisiin.<br />

Shiialaisuus<br />

Islamin toinen pääsuuntaus, n. 10–15 % muslimeista.<br />

Ns. 12-shiialaisuus on Iranin valtiouskonto.<br />

Opilliset erot sunnalaisten ja shiialaisten<br />

välillä ovat suhteellisen pieniä.<br />

Sunna<br />

Muslimin oikea tapa toimia, esimerkkinä pidetään<br />

profeetta Muhammedin elämää.<br />

Sunnalaisuus<br />

Islamin pääsuuntaus, kannattajia n. 85 % muslimeista.<br />

Jakaantuu neljään lakikoulukuntaan:<br />

hanafilainen, malikilainen, shafi’ilainen ja<br />

hanbalilainen koulukunta.<br />

Tahara<br />

Termi tarkoittaa puhdistautumista, mutta sillä<br />

voidaan viitata sekä poikien että tyttöjen ympärileikkaukseen.<br />

Kansainvälisessä tyttöjen ja<br />

naisten ympärileikkausten vastustamistyössä<br />

leikkausta kutsutaan usein sukuelinten silpomiseksi.<br />

Myös khitan tarkoittaa ympärileikkausta<br />

Talaq<br />

Aviomiehen tahdosta tapahtuva avioero. Miehen<br />

tulee ilmaista tahtonsa kolmeen eri otteeseen,<br />

jotta erosta tulee lopullinen.<br />

’urfi<br />

Traditionaalinen, maallinen, epävirallinen<br />

avioliitto, jota ei ole solmittu nikahin periaatteiden<br />

mukaisesti.<br />

Wahhabilaisuus<br />

Islamintulkinta ja uudistusliike, joka pyrkii<br />

palaamaan islamin alkulähteille ja suhtautuu<br />

kriittisesti <strong>islamilaiseen</strong> kulttuuriin vaikuttaneisiin<br />

ulkopuolisiin vaikutteisiin. Nimi viittaa<br />

Saudi-Arabiassa 1700-luvulla vaikuttaneeseen<br />

oppineeseen Muhammad Ibn Abd al-Wahhabiin.<br />

Wali<br />

Laillinen huoltaja, morsiamen edustaja avioliittosopimusta<br />

solmittaessa.<br />

Wudu<br />

Pieni puhdistautuminen, joka tulee suorittaa<br />

ennen jokaista rukousta. Siihen kuuluu käsien,<br />

suun, nenän, kasvojen, käsivarsien, pään, kaulan,<br />

korvien ja jalkojen pesu. Myös wc:ssä käynti<br />

tulee suorittaa ennen wudu:ta, sillä se rikkoo rituaalisen<br />

puhtauden.<br />

53

<strong>islamilaiseen</strong> <strong>maailmaan</strong><br />

Naiset, perhe ja seksuaaliterveys<br />

<strong>Katsaus</strong> <strong>islamilaiseen</strong> <strong>maailmaan</strong> – Naiset, perhe<br />

ja seksuaaliterveys -julkaisu valottaa islamilaisen<br />

kulttuurin verhoa seksuaaliterveyden ja -oikeuksien<br />

näkökulmasta.<br />

Islam ja muslimivähemmistöt ovat Länsi-Euroopassa alati<br />

kiihtyvän keskustelun kohteena. Sekularisoituneen läntisen<br />

Euroopan ja islamin kohtaaminen voi synnyttää ristiriitoja, ellei<br />

erilaisuutta ymmärretä, kohdata ja osata tulkita oikein.<br />

Tässä julkaisussa perehdytään sellaisiin seksuaali- ja<br />

lisääntymisterveyden osa-alueisiin, joihin liittyy erityispiirteitä<br />

muslimien arkipäivässä tai islamilaisten maiden lainsäädännössä.<br />

Näitä ovat esimerkiksi avioliiton solmiminen, poikien<br />

ja tyttöjen ympärileikkaus sekä seksuaalisuuden eri puolien<br />

hyväksyminen.<br />

Tervetuloa tutustumaan kanssamme islamilaisen<br />

perheen, tytön ja nuoren naisen elämään.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!