2013 145 tyoseloste kotitalouksien palkaton tuotanto

Kodin ulkopuolisessa ruokailussa kasvava suuntaus näyttää jatkuvan. MaRan teettämän
Ravintolaruokailun trenditutkimuksen (Aittoniemi 2012) mukaan suomalaiset ruokailevat
ravintolassa yhä enemmän. Vielä kymmenen vuotta sitten puolet suomalaisista ilmoitti,
ettei edellisen kahden viikon aikana ollut ruokaillut ravintolassa kertaakaan. Vuonna
2010 osuus laski 35 prosenttiin ja vuonna 2012 se oli enää neljännes. Kodin ulkopuolella
ruokailu vapaa-aikana on selvästi ilmiö, joka yleistyy kaupungistumisen myötä. Ulkona
syöminen viikonloppuisin on Pääkaupunkiseudulla kaksi kertaa yleisempää kuin koko
maassa keskimäärin. (Varjonen & Peltoniemi 2012; Aittoniemi 2012). Kuvasta 14 näkyy,
että alle 45-vuotiaat ja lapsiperheet ovat innokkaimpia kodin ulkopuolella ruokailijoita.
Selvästi havaittava muutos on yksin asuvien 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien lisääntynyt
kodin ulkopuolella ruokailu. Vastaavasti sellaisenaan syötävien elintarvikkeiden kulutus
on vähentynyt.
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
2006 2009 2006 2009 2006 2009 2006 2009 2006 2009 2006 2009 2006 2009 2006 2009 2006 2009 2006 2009
Yksinasuvat
alle 45 v
Yksinasuvat 45- Yksinasuvat 65+ Parit alle 45 v Parit 45-64 v Parit 65+ v Yksinhuoltaja
64 v
v
taloudet
Lapsiperheet,
nuorin 0-6 v
Lapsiperheet,
nuorin 7-17 v
Muut
Sellaisenaan syötävät ja juotavat Einekset / lastenruoat Ulkona syönti
Kuva 14. Sellaisenaan syötäviin elintarvikkeisiin ja ulkona ruokailuun käytetyt kulutusmenot, 2006 ja 2009, €/talous/v
6.2 Asuminen
Tässä yhteydessä käsitellään vain kansantalouden tilinpidon ulkopuolelle jääviä asumispalveluja
(non-SNA asuminen). Näiden tuotanto omaan käyttöön muodostuu asunnon
sisustamiseen, kalustamiseen ja hoitoon liittyvistä toiminnoista eli kaikesta siitä, mikä
tekee asunnosta kodin. Myös puutarhan ja pihan hoito sisältyy tähän tehtävään. Asumisen
välituotekäytön suurimmat erät muodostuvat vuokrista, sähköstä (valaistus ym.
26