2013 145 tyoseloste kotitalouksien palkaton tuotanto

Kotityöhön käytetyn ajan vähenemisen syitä on syytä pohtia. Koska kotitalouksien
itselleen tuottamat palvelut ovat hyvinvoinnille ja jopa elämälle välttämättömiä, ne on
tuotettava tai hankittava jollakin muulla tavoin. Yksi mahdollisuus on siten, että palvelujen
ostoja markkinoilta on lisätty. Tätä vaihtoehtoa ei ollut mahdollista tarkastella yksityiskohtaisesti
siksi, että vuotta 2006 uudempaa kulutustutkimusaineistoa ei ollut käytettävissä.
Aterioiden ja välipalojen kohdalla tämä tarkastelu on kuitenkin tehty (kuva 14,
s. 26). Toinen mahdollinen syy ajankäytön vähenemiseen on työn tuottavuuden kasvu.
Monet kodinkoneet tehostavat ja nopeuttavat työtä, ja samaan suuntaan vaikuttavat esimerkiksi
elintarviketeollisuuden tuottamat yhä pidemmälle kehitellyt ruoanvalmistuksen
raaka-aineet. Vaatteiden pesun ja huollon vähenemisen syitä ovat mahdollisesti vaatteiden
joustavat materiaalit, jotka eivät vaadi jälkikäsittelyä. Vai pesemmekö vaatteita nykyisin
harvemmin ehkä siksi, että vaatevarastot ovat suurentuneet? Käyttämämme panoksiin
perustuva menetelmä ei mahdollista tuottavuuden kasvun havaitsemista. Tuottavuuden
kasvun puolesta puhuu kuitenkin se, että tuotannon välituotteiden ja pääoman kulumisen
suhteellinen osuus koko tuotoksen arvosta on kasvanut. Jos tuotantoa olisi ulkoistettu
merkittävästi, näidenkin osuuksien olisi pitänyt pienentyä.
7.2 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä
Runsaan kymmenen vuoden aikana on laadittu kolme satelliittitiliä. Niiden avulla voidaan
tarkastella kotitalouksien markkinattoman tuotannon kehitystä. Laadittu aikasarja vuodesta
2001 vuoteen 2011 osoittaa, että sen suhde bruttokansantuotteeseen on pysynyt verrattain
vakaana eli noin 39 prosentissa. Vuonna 2007 kansantalous kasvoi voimakkaasti, ja
vuonna 2009 se supistui poikkeuksellisen paljon. Palkattoman tuotannon osuudet vastaavasti
supistuivat vuonna 2007 noin yhdellä prosenttiyksiköllä ja kasvoivat vuonna 2009
noin kahdella prosenttiyksiköllä 40,7 prosenttiin. Kirjallisuudessa esitetty kotitaloustuotannon
ja bruttokansantuotteen vastasyklisyys näyttää siten saavan tukea. Kotitalouksien
tuotannon vuotuinen muutos oli huomattavasti vähäisempi kuin bkt:n muutos vuosina
2001–2011. Kotitaloustuotannon arvo supistui kuitenkin hiukan vuonna 2009 edellisestä
vuodesta.
Kotityöhön käytetyn ajan supistuminen kotitaloutta kohden laskettuna johtuu osittain
yksin asuvien talouksien määrän lisääntymisestä, sillä niissä tehdään suhteellisesti vähemmän
kotitöitä kuin muissa talouksissa. Supistuminen voi myös olla osoitus siitä, että kotityöt
tehdään aiempaa tehokkaammin hyvin suunnitelluissa keittiöissä ja muissa kodin
tiloissa, käytetään uusia aikaa säästäviä kodinkoneita ja markkinoiden tuottamia aikaa
säästäviä materiaaleja ja raaka-aineita. Yksi mahdollisuus on myös, että tuotettujen palvelujen
laatua ja määrää on alennettu. Käytetyn input-menetelmän avulla ei voida määrittää
tuotannon volyymin muutosta, tuottavuuden kasvua tai tuotoksen laatua.
Eri tehtävissä tapahtuneet muutokset osoittavat, että asumispalvelujen kasvu jatkuu,
mitä siivittävät omistusasuntojen arvon ja vuokra-asuntojen vuokrien nousu. Asunnon
hoitoon ja huoltotöihin käytetty aika ei ole lisääntynyt, joten arvonlisäys kasvaa vain työn
arvottamisessa käytetyn tuntipalkan nousun ja kotitalouksien määrän lisääntymisen tahdissa.
Aterioiden ja välipalojen kasvu vaihtelee eri perhetyypeissä. Nuoret, alle 45-vuotiaat,
ovat kasvattaneet tuotantoa ja vastaavasti 45–64-vuotiaat ovat vähentäneet aterioiden
valmistusta.
35