Kulutuksen politiikat arjen muovaajana - Kuluttajatutkimuskeskus

More documents

Recommendations

Info

Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirja 2008 sikkojohtaja Alfred Sloan oli tällaisen ajattelun pioneeri jo 1920-luvulla. Markkinatutkimus omaksui nämä ajatukset 1950-luvulla. 1960-luvulla markkinatutkimuksessa siirryttiin uuteen aikaan, jossa käyttäytymistä selittävistä kovista muuttujista kuten ikä, sukupuoli ja asuinpaikka, siirryttiin pehmeisiin elämäntapa muuttujiin (tyyli jne.). Markkinatutkimuksellinen tieto, jota kuluttajista yrityksiin kerätään, on ollut omiaan vahvistamaan käsitystä, jonka mukaan kuluttajat toimivat johdonmukaisesti ja yritykset osaisivat käyttää tätä tietoa hyväkseen. Suhtaudun epäillen tällaiseen käsitykseen. Markkinatutkimuksen roolia pohtivat tutkijat ovat saattaneet todeta, että yrityksissä kuluttajatiedolla ei ole niin vahvaa merkitystä kuin usein annetaan ymmärtää. Esimerkiksi investointipäätöksiä vahvistava tutkimustieto otetaan kiitoksella vastaan, mutta esimerkiksi ”falsifioivaan” tietoon suhtaudutaan joko välinpitämättömästi tai kiistäen. Tehtyjä linjauksia ei haluta yleensä muuttaa. Jos hyväksytään se, että ihmiset pikemminkin ajautuvat markkinoilla kuin tekevät aktiivisia valintoja, myös tutkimusasetelmien pitäisi muuttua. Yhtäältä katse pitäisi siirtää asenteista toimintaa ohjaaviin rutiineihin ja ihmisten käyttäytymisen tarkkailuun. Toisaalta olisi palattava historiallisiin prosesseihin, joissa nykyisenkaltainen laajentuvan kulutuksen maailma sai alkunsa. Kuten jo aikaisemmin totesin, ajatus, että ihmiset tekisivät ensisijaisesti harkittuja valintoja (nykyisten asenteidensa ja tietojensa mukaan) on pitkälti harhainen. Toki kulutuksessa on tapahtunut ja on tapahtumassa muutoksia, jotka heijastuvat sekä markkinakäyttäytymiseen että kansalaisyhteiskuntaan. Edellä korostin, että kulutuksen muutokset ovat yleensä hitaita. Trentmanin tavoin kiinnitän huomion kulutukseen historiallisten voimien muokkaamana toimintana. Seuraavassa pohdin, kuinka kuluttajuus ja käsitys kulutuksen merkityksestä on astunut eri politiikan lohkoille ja kansalaisyhteiskuntaan viimeisen sadan vuoden aikana Suomessa. Talouspolitiikkaan kuluttajuus tuli viimeiseksi vasta 1990-luvun laman myötä. 160
Pantzar Kuluttajuuden myytti politiikassa Kuluttaminen ja kuluttaja tulevat suomalaiseen politiikkaan Suomessa ennen 1900-lukua kuluttajan rooli ei ollut merkityksellinen eikä kuluttaja sanaa tunnettu nykyisessä merkityksessään Suomessa eikä juuri muuallakaan. Lähes omavaraistalouden varassa toimivassa kansantaloudessa poliittista valtaa pitivät varakkaat tuottajat. Tuottajarooli määritti myös poliittiset kansalaisoikeudet. Vasta 1900-luvun alussa passiiviväestö, johon kuuluivat naiset ja tilattomat, sai kansalaisoikeudet riippumatta tuottajaroolista. Sama kehitys toteutui monissa Suomea taloudellisesti kehittyneemmässä maassa myöhemmin. Vasta vuosikymmenien jälkeen kuluttajuus alkoi näkyä eri politiikan lohkoilla. Pääasiallisesti kansalaisyhteiskunnan alussa kuluttamiseen suhtauduttiin kielteisesti tuhlauksena yksilöiden haluja vähätellen. Tämän kulutusta vähättelevän tuotantokeskeisen ajattelun jäänteitä on jäljellä yhä nykypäivässä. Heti sodan jälkeen runsaat viisikymmentä vuotta sitten kulutuksen maailma ei vielä näyttäytynyt rajattomasti kasvavien ja muuntuvien tarpeiden näkökulmasta vaan pikemminkin kyse oli puutteen täyttämisestä. Vielä 1950-luvun alussa Suomessa nähtiin nälkää ja monet ihmiset asuivat metsissä, pommisuojissa ja bunkkereissa. ”Tuottavaa kulutusta” arvostettiin enemmän kuin kulutusta itsensä takia. Tästä asenteesta esimerkiksi käy vaikkapa 1930-luvun kriittinen keskustelu valmisvaatteiden tai 1950-luvun keskustelu valmisruuan oston oikeutuksesta. Tässä vaiheessa ajateltiin, että eliitillä ja medialla oli kyky ja halu määritellä mikä on hyvää tai huonoa kulutusta. Vielä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä ajateltiin laajasti, että kulutuksen pitää palvella kansakunnan etua. Esimerkiksi pääministeri Urho Kekkosen kirja Onko maallamme malttia vaurastua (1952) perustui tällaiseen ajatukseen. Niukkuuden oloissa kuluttajan ajateltiin edistävän poliittisia päämääriä. Kekkosen aikalaisille parasta kulutusta oli asuntosäästäminen. 1950-luvun pankkimainonnasta käy hyvin ilmi, kuinka tavoitesäästäjä oli talous- ja rahapolitiikan kuluttajakuvaihanne. Samaan aikaan väestöpolitiikassa nostettiin ihanteeksi neljän lapsen perhe ja kasvatustyö. Tämä antoi suuntaa ja oikeutuksia erityisesti perhekeskeiselle kulutuk- 161
Page 1:
Kulutuksen politiikat arjen muovaaj
Page 5 and 6:
Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikir
Page 7:
Sisällys Esipuhe . . . . . . . . .
Page 10 and 11:
Page 12 and 13:
Page 14 and 15:
Page 16 and 17:
Page 18 and 19:
Page 20 and 21:
Page 22 and 23:
Page 24 and 25:
Page 26 and 27:
Page 28 and 29:
Page 30 and 31:
Page 32 and 33:
Page 34 and 35:
Page 36 and 37:
Page 38 and 39:
Page 40 and 41:
Page 42 and 43:
Page 44 and 45:
Page 46 and 47:
Page 48 and 49:
Page 50 and 51:
Page 52 and 53:
Page 54 and 55:
Page 56 and 57:
Page 58 and 59:
Page 60 and 61:
Page 62 and 63:
Page 64 and 65:
Page 66 and 67:
Page 68 and 69:
Page 70 and 71:
Page 72 and 73:
Page 74 and 75:
Page 76 and 77:
Page 78 and 79:
Page 80 and 81:
Page 82 and 83:
Page 84 and 85:
Page 86 and 87:
Page 88 and 89:
Page 90 and 91:
Page 92 and 93:
Page 94 and 95:
Page 96 and 97:
Page 98 and 99:
Page 100 and 101:
Page 102 and 103:
Page 104 and 105:
Page 106 and 107:
Page 108 and 109:
Page 110 and 111:
Page 112 and 113: Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikir
Page 135 and 136: Puheenvuorot
Page 137 and 138: Kuluttajansuoja on osa oikeusturvaa
Page 139 and 140: Cronberg Kohti kestävää kuluttam
Page 141 and 142: Cronberg Kohti kestävää kuluttam
Page 143 and 144: Olemmeko Suomessa yksimielisiä eko
Page 145 and 146: Nikula Olemmeko Suomessa yksimielis
Page 153 and 154: Kulutus ja kansainvälinen finanssi
Page 155 and 156: Pekkarinen Kulutus ja kansainvälin
Page 157 and 158: Pekkarinen Kulutus ja kansainvälin
Page 159 and 160: Kuluttajuuden myytti politiikassa M
Page 161: Pantzar Kuluttajuuden myytti politi
Page 165 and 166: Pantzar Kuluttajuuden myytti politi
Page 171: Kuluttajuus leviää nyky-yhteiskun
show all

Kulutuksen politiikat arjen muovaajana - Kuluttajatutkimuskeskus

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?